Laboratorio 6. Junos QoS. Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laboratorio 6. Junos QoS. Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen"

Transkriptio

1 Laboratorio 6 Junos QoS Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen Raportti Tietoverkkojen palvelunlaadun toteutus Maaliskuu 2018 Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma

2 1 Sisällys 1 Johdanto Teoria QoS Juniper QoS Type of Service IP-precedence DSCP p Class of Service Jonotus Ruuhkanhallinta Behavior aggregate-luokittelu Multifield-luokittelu Liikenteen merkkaaminen ja jonouttaminen Toteutus ja todennus IP Precedence DSCP Liikenteen rajaus Pohdinta Kysymykset ja pyydetyt show-komennot Lähteet Liitteet Liite 1. Juniper R1-konfiguraatio Liite 2. Juniper R2-konfiguraatio Liite 3. Juniper R3-konfiguraatio Liite 4. Juniper R5-konfiguraatio Liite 5. WG2-R1-konfiguraatio Liite 6. WG2-SW1-konfiguraatio... 41

3 Liite 7. WG2-SW2-konfiguraatio Kuviot Kuvio 1 J-Series QoS prosessointi... 7 Kuvio 2. TOS kentät... 8 Kuvio 3 IP-Precedence... 8 Kuvio p -merkkaus Kuvio 5 Liikenteen merkkaaminen ja jonouttaminen Kuvio 6 Vlan30:stä tulevan liikenteen IP-precedence Kuvio 7 Vlan20:stä tulevan liikenteen IP-precedence Kuvio 8 Vlan10:stä tulevan liikenteen IP-precedence Kuvio 9 DSCP-arvo vlan30 liikenteellä Kuvio 10 DSCP-arvo vlan20 liikenteellä Kuvio 11 DSCP-arvo vlan10 liikenteellä Kuvio 12 Saapuvan liikenteen määrä vlan30:ssä Kuvio 13 Saapuvan liikenteen määrä vlan20:ssä Kuvio 14 Saapuvan liikenteen määrä vlan10:ssä Kuvio 15 R1-laitteen rajapinnan ge-1/0/0 jonot ja liikennemäärät Kuvio 16 R5-laitteen rajapinnan ge-1/0/0 jonot ja liikennemäärät Kuvio 17 R1-laitteen ge-1/0/0 rajapinnan linkkinopeus ja link-mode Kuvio 18 R1-laitteen ge-1/0/5 rajapinnan linkkinopeus ja link-mode Kuvio 19 R5-laitteen ge-1/0/0 rajapinnan linkkinopeus ja link-mode... 26

4 Kuvio 20 R1-laitteen rajapinnan ge-1/0/0 CoS asetukset Kuvio 21 R5-laitteen rajapinnan ge-1/0/0 CoS asetukset Kuvio 22 R1-laitteen dscp classifierit Kuvio 23 R5-laitteen precedence classifierit Kuvio 24 R5 laitteen precedencen uudelleenkirjoitussääntö Kuvio 25 R1-laitteen drop profilet Taulukot Taulukko 1. IP-predecencen luokitukset... 9 Taulukko 2 DSCP-luokat... 9 Taulukko 3 Merkkaukset laite- ja vlan-kohtaisesti Taulukko 4 J-series laitteiden oleutusjonot Taulukko 5 DCSP liikenneluokat... 23

5 Lyhenteet 4 AF BA classifier CBWFQ COS CQ DSCP EF FIFO FQ LLQ MF classifier PHB PQ QoS RED RSVP TOS WFQ WRED Assured forwarding Behavior Aggregate classifier Class-Based Weighted Fair Queueing Class of Service Custom Queueing Differentiated Services Code Point Expedited Forwarding First-In First-Out Fair Queueing Low Latency Queueing Multifield classifier Per hop behavior Priority Queueing Quality of Service Random Early Detection Resource Reservation Protocol Type of Service Weighted Fair Queueing Weighted Random Early Detection

6 1 Johdanto 5 Laboratoriotyön tarkoituksena oli tutustua Juniperin Quality of Servicen teoriaan ja käytäntöön, liikenteen tunnistamiseen verkon reunalla ja liikenteen uudelleenkirjoittamiseen sekä luokitteluun. Laboratoriotyön tavoitteena oli tunnistaa uudelleen merkattu asiakasliikenne operaattorin reunareitittimellä, asettaa reitittimille liikenneluokkien prioriteetit sekä kaistarajoitukset ja liittää ne jonoihin. Viimeiseksi tavoitteena oli myös testata palvelunlaadun toiminta generoimalla liikennettä JDSU-laitteella. Laboratoriotyö toteutettiin Juniper J-series laitteilla. Raportti sisältää myös kurssin opettajan esittämät kysymykset aihealueesta ja niiden vastaukset. 2 Teoria 2.1 QoS QoS (Quality of Service) on menetelmä, jolla tarkoitetaan tietoliikenteen luokittelua ja priorisointia. Sen tarkoituksena on usein taata siedettävä palvelutaso riittävän datasiirron osalta. QoS:n toteutukset jaetaan yleisesti kolmeen eri malliin: Integrated Services, Differentiated Services ja Best Effort. Integrated Services -mallilla pystytään takaamaan korkean luokan palvelutaso IPpaketeille alusta loppuun. Integrated Servicellä verkon resursseja varataan ennen liikenteen välittämistä ja paketteja ei välitetä, ennen kuin on saatu tieto ja lupa, että liikenne voidaan välittää kohteeseen määritetyllä palvelutasolla. Se myös vaatii verkolta eniten, koska se toteutetaan verkon jokaisella laitteella käyttäen resursseja varaavaa signalointiprotokollaa, RSVP:tä (Resource Reservation Protocol). RSVPprotokolla estää pakettien välittämisen verkon ollessa varattu, eikä verkko lähetä liikennettä sovellukselle, jos pyynnön palvelutasoa ei voida taata. (Järvi, 2013) Differentiated Services mallilla liikennettä luokitellaan ja priorisoidaan liikenneluokkien avulla ja se tarjoaa paremmin skaalautuvat menetelmät

7 6 kuin Integrated Services. Liikenteen erottelu toteutetaan merkitsemällä ja jakamalla IP-paketteja liikenneluokkiin. Palveluluokkatieto lisätään IP-paketin otsikkokenttään. Liikenteen merkitseminen tapahtuu yleisesti verkon laidalla ja runko on vastuussa ainoastaan liikenteen jonotusmekanismeista. Verrattuna Intergrated Services malliin Differentiated Services malli on yksinkertaisempi toteuttaa, mutta sen priorisointia ei voida toteuttaa yhtä tarkasti. (Taavila, 2009) Best Efforts mallissa ei käytetä minkäänlaisia QoS-työkaluja eli sen liikennettä ei priorisoida, vaan sen liikenne palvelellaan FIFO (first in first out) periaattella. Best Efforts mallissa ei ole mitään takeita siitä, että paketti saapuu määränpäähän, koska kaikki paketit käsitellään samanarvoisesti ja kaistankäyttöä tai viivettä ei voida ennalta-arvioida. Dataa voidaan myös lähettää aina ilman, että siitä erikseen ilmoitetaan tai pyydetään lupaa, kuten muissa malleissa. (Järvi, 2013) 2.2 Juniper QoS Junos QoS:lla voidaan tunnistaa ja luokitella paketteja neljällä menetelmällä, näitä menetelmiä voidaan käyttää samanaikaisesti tai itsenäisesti. Junos QoS:ssa on eroteltu sisään tulevan portin ja ulos menevän portin toiminnot. Junos QoS koostuu classifiereistä eli luokittelijoista, joilla liikenne tunnistetaan eri rajapinnoissa. Forwarding-classeillä liikenne ohjataan jonoihin ja näitä jonoja palvellaan schedulerien avulla. Schedulerit kootaan scheduler mapilla yhteen. Scheduler mapit liitetään rajapintoihin, johon palvelunlaatua halutaan muodostaa. Rewrite säännöillä pystytään merkkaamaan kiinniotettua liikennettä eri arvoilla. (ks. Kuvio 1.) (Saharinen. 2011)

8 7 Kuvio 1 J-Series QoS prosessointi (Juniper Networks, Inc.) 2.3 Type of Service TOS (Type of Service) kenttä sijaitsee IP-otsikossa. TOS on tapa, jolla voidaan erotella paketit toisistaan, jotta niitä voidaan käsitellä oikein. Alkuperäinen TOS on määritelty RFC 791:ssä. TOS toimii liikenteen ohjaustyökaluna, joten se on vahvasti sidoksissa reititykseen, joka vaikuttaa myös suoraan palvelutasoon. TOS määrittää kaistanleveysvaateet, viiveiden minimoinnin ja pakettien perillemenon luotettavuuden minimoiden pakettien tiputuksen reitittimissä. TOS:ssa pystytään merkkaamaan pakettien prioriteetti käyttäen IP-precedence tai DSCP merkkausta. (ks. Kuvio 2.) (Taavila. 2009)

9 8 Kuvio 2. TOS kentät (Saharinen n.d.) IP-precedence IP-precedencessä Type of Service kenttä jaetaan kahteen osaan, kahdeksasta bitistä kolme vasemmanpuolimmaista bittiä määrittävät precedencen ja loput varsinaisen Type of Service osan. Varsinainen ToS osa koostuu neljästä bitistä, joilla pystytään määrittämään 16 palvelutyyppiä ja viimeinen kahdeksas bitti on käyttämätön. Type of Service bittejä käytetään määrittämään haluttu viive, läpisyöttö ja luotettavuus. (ks. Kuvio 3.) (Rajala. 2011) Kuvio 3 IP-Precedence (IP-Precedence and DSCP values n.d.) Mitä korkeampi arvo precedencellä on, sitä tärkeämpi IP-paketti on. Esimerkiksi ruuhkassa alhaisimman precedence-arvon omaavat paketit voidaan tiputtaa ensin. Type of Service bittejä käytetään määrittämään haluttu viive, läpisyöttö ja luotettavuus. IP-precedencen käyttämät kolme ensimmäistä bittiä määrittävät luokituksen liikenteelle. (ks. Taulukko 1.) (IP-Precedence and DSCP values n.d.)

10 Taulukko 1. IP-predecencen luokitukset 9 Kentän arvo Selite 000 Best Effort 001 Priority 010 Immediate 011 Flash 100 Flash Override 101 Critical/ECP 110 Internetwork Control 111 Network Control DSCP Differentiated Services Code Point (DSCP) on IPv4-paketin TOS (Type Of Service) kentässä oleva kuuden bitin pituinen arvokenttä, jolla määritetään IP-pakettien PHBtoimintaa (Per Hop Behavior). DSCP käyttää pakettien merkkaamiseen neljää assured forwarding luokkaa, joissa on kolme eri tasoa ja myös yhtä expedited forwarding luokkaa. Kolme ensimmäistä bittiä kertovat IP Precedence-arvon ja Bitit 3 5 määrittävät paketin DSCP-arvon, jota käytetään palvelunlaadun hallintaan. Tarkemmin bitit 3 5 ohjaavat pakettien pudottamisen todennäköisyyttä. Taulukossa 2 on DSCP:n arvot ja selitteet. Lisäksi taulukkoon on väreillä pyritty avaamaan, miten Assured Forwarding-luokat ja Drop Probability määräytyvät binääristä. Taulukko 2 DSCP-luokat DSCP-luokat Drop Probability IP Precedence Default Assured Forwarding Low Med High Class 1 AF11 AF12 AF Class 2 AF21 AF22 AF Class 3 AF31 AF32 AF Class 4 AF41 AF42 AF Expedited Forwading EF

11 10 DSCP:n Assured forwarding-luokkien tarkoitus on estää pitkäaikaista ruuhkaa luokkien sisällä, mutta silti sallia hetkelliset ruuhkat, jotka yleisesti johtuvat satunnaisesti saapuvista suurista määristä paketteja samaan aikaan. Expedited forwarding luokan päätavoitteena on saada alhainen viite, pakettihävikki ja viiveen vaihtelu. EF saa aina korkeimman prioriteetin ja yleisesti sitä käytetään äänen ja videon lähettämiseen. (Raitanen. 2017) p Class of Service Ethernet-kehyksessä paketteja pystytään merkkaamaan myös paketin prioriteetti kehyksen 802.1Q-osaan. Tätä merkintää kutsutaan COS (Class of Service) merkkaukseksi. COS toimii OSI-mallin toisessa kerroksessa ja se tukee ainoastaan ethernet-ympäristöä, jossa on käytössä virtuaaliset lähiverkot. COS:n toimintaperiaattena on ryhmitellä tietynlainen liikenne yhteen ja kohdella ryhmiä omana ennalta määriteltynä luokkanaan, jolla on myös oma prioriteettitasonsa. COS käyttää ethernet-kehyksessä kolmea bittiä kehysluokkien merkkaukseen kehysluokkia on yhteensä käytössä kahdeksan (0-7), joista nolla on varattu oletus Best-Effort-luokalle. (ks. Kuvio 4.) (Raitanen. 2017) Kuvio p -merkkaus (Introduction n.d)

12 2.4 Jonotus 11 Tietoliikenneverkon normaalitilanne olisi, että paketit lähtevät reitittimeltä siinä järjestyksessä kuin ne tulevat eli First in first out (FIFO) -mekanismilla. Mutta nykyaikaisille tietoverkoille täytyy kuitenkin toteuttaa palvelunlaatua ja sen ylläpitämiseksi täytyy tehdä jonoja, joissa korkean prioriteetin saaneet paketit voivat odottaa. (Saharinen. 2011) Jonojenhallintaan on useita eri menetelmiä ja tekniikoita. FIFO on oletuksena käytössä, jossa kuten edellä mainittiin paketit lähtevät siinä järjestyksessä reitittimeltä kuin ovat tulleet. FQ:ssa (Fair Queueing) pienet paketit reititetään ennen suuria paketteja. PQ (Priority Queueing) -menetelmällä korkean prioriteetin paketille annetaan kaikki kaista, mikä yleisesti aiheuttaa ongelmia muulle liikenteelle. FIFO:n ja FQ:n välille tehtiin myös CQ (Custom Queueing), jossa jokaiselle liikennetyypille annetaan jokin prosenttiosuus kaistasta ja tämän avulla kaista on aina taattu, mutta viiveen kanssa voi tulla ongelmia. WFQ (Weighted Fair Queueing) toimii identtisesti FQ:n kanssa, mutta sen erotuksena on painotus, joka lasketaan bitti bitiltä eli jokaisen jonon paketille lasketaan ns. virtuaalinen lopetusaika. CBWFQ (Class Based WFQ) on toiminnaltaan WFQ:n kaltainen, mutta siinä ylläpitäjä voi määritellä jonot sekä kuinka liikenne niihin jaetaan. LLQ (Low Latency Queueing) on CBWFQ:n laajennus, jossa minimi viive taataan aina tietylle liikenteelle ruuhkatilanteesta riippumatta ja muu liikenne tulee huomioiduksi saaden käyttöönsä tietyn prosenttiosuuden kaistasta. (Saharinen. 2011) 2.5 Ruuhkanhallinta Ruuhkanhallinta tarvitaan silloin, kun liikenne on kasvanut niin suureksi, ettei reitittävä laite enää selviydy liikenteestä jonotusmekanismien avulla. Ruuhkanhallinta sisältää yleisesti kolme perusmenetelmää; Tail Drop:n, RED:n (Random Early Detection) ja WRED:n (Weighted RED). (Saharinen. 2011) Tail drop-menetelmän toiminta on kaikista yksinkertaisin. Jonon täyttyessä se pudottaa kaikki uudet kyseenomaiseen jonoon yrittävät paketit, kunnes jonossa on riittävästi tilaa uusille paketeille. Tällainen toiminta havaitaan tiedonsiirrossa yleensä

13 pakettihäviönä ja se on useasti myös kohtalokasta sovelluksen toiminnalle. (Saharinen. 2011) 12 RED-menetelmässä jonon täyttyessä jonolle voidaan asettaa raja-arvoja, joiden perusteella ruuhkaa ruvetaan hallitsemaan etukäteen. Hallinnalla tarkoitetaan muistin suojelua, joka tapahtuu satunnaisten pakettien tiputtamisella ennen muistin täyttymistä. RED toimii jonon sisällä tasa-arvoisesti kaikille paketeille. Jos maksimiraja-arvot kuitenkin saavutetaan, alkaa RED-menetelmä pudottamaan kaikki uudet paketit samalla tavalla kuin Tail Drop-menetelmä. (Saharinen. 2011) WRED toimii kuten RED, mutta se ei tapahdu jonon sisällä tasa-arvoisesti. WRED ymmärtää siis CoS-arvoja sekä DSCP:n AF-luokkia. Eri jonoille voidaan määrittää eri tiputusrajat, jonka avulla jonon sisällä voidaan palvella eri liikenneluokkia. Satunnaisia paketteja voidaan aloittaa pudottaa ensin alhaisemmista luokista ja tämän jälkeen vasta korkeammista luokista. (Saharinen. 2011) 2.6 Behavior aggregate-luokittelu BA (Behavior aggregate) luokittelulla voidaan tunnistaa reitittimelle saapuvat paketit IP-precedencen, DSCP-, 802.1p- ja EXP-bittien avulla. BA:ssa liikenteen luokittelu toteutetaan pakettien merkkauksilla. Tietyn merkkauksen liikenne liitetään tiettyyn luokkaan ja sille määritetään pudotustodennäköisyysarvo. BA-luokittelulistat liitetään loogiseen rajapintaan ja sitä kautta liikennöivät paketit voidaan jakaa moneen eri luokkaan. BA:n suurin ongelma on monen eri tyyppisen liikenteen tunnistus, esimerkiksi saman loogisen rajapinnan liikennettä ei pystytä tunnistamaan precedence- ja DSCP-bittien perusteella. (Saharinen. 2011) 2.7 Multifield-luokittelu MF (Multifield) luokittelulla pystytään luokittelemaan paketteja tilattoman palomuurin pakettifilttereiden avulla. Määritellyt palomuurin filtterit liitetään loogiseen rajapintaan ja filtteriä voidaan käyttää tulevalle tai lähtevälle liikenteelle. MF tunnistaa ja luokittelee liikennettä kohde- ja lähde-ip-osoitteen tai portin,

14 13 protokollan sekä IP-precedence- ja DSCP-bittien perusteella. MF ei tue liikenteen tunnistusta 802.1p-bittien perusteella. MF:n ohella voidaan käyttää ruuhkanhallintaa. Ruuhkanhallinnan avulla pystytään mittaamaan siirtonopeutta, jonka perusteella voidaan pudottaa pa-ketteja tai uudelleen luokitella niitä. MF on BA-luokittelua merkitsevämpi laitteella, luokitteluja voidaan ajaa päällekkäin, joka mahdollistaa eri tavoin merkatun liiken-teen kiinni ottamisen samassa loogisessa rajapinnassa luokittelua varten. (Saharinen. 2011) 3 Liikenteen merkkaaminen ja jonouttaminen Tässä harjoituksessa lähetämme liikennettä JDSU-laitteen ja WG2-työryhmän välillä ja käytämme Wireshark-työasemaa todentamaan käyttämämme merkkauksien toimivuus. Liikennettä lähetetään JDSU-laitteella Juniper R5-reitittimen ge-1/0/6 portin alirajapintoihin, simuloiden näin erityyppisiä asiakasliikenteen muotoja operaattorin verkossa. Liikenne tullaan kaappaamaan palomuurisäännöillä, jotka tunnistavat liikenteen IPv4-osoitteiden perusteella ja siirtävät ne vastaavaan forwarding-classiin. Tämän jälkeen liikenne uudelleenkirjoitetaan IP-precedencearvoilla ja sitten liikenne siirretään forwarding-classeista jonoihin, jotka purkavat liikenteen lähettäen sen eteenpäin. Taulukossa 3 on esitetty harjoituksessa käytettävät liikenteen merkkausluokat laite- ja vlan-kohtaisesti. Taulukko 3 Merkkaukset laite- ja vlan-kohtaisesti Laite/VLAN Precedence-arvo DSCP-arvo R5 / VLAN VoIP Flash-Override (CS4) R5 / VLAN IPTV Flash (CS3) R5 / VLAN Data Immediate (CS2)

15 14 R4 / VLAN VoIP Expedited Forwarding (101110) R4 / VLAN IPTV Assured Forwarding 32 (011100) R4 / VLAN Data Assured Forwarding 12 (001100) Liikenteen saapuessa Juniper R1-reitittimelle, kaapataan IP-precedencellä merkattu liikenne taas palomuurin avulla, joka ohjaa liikenteen vastaaviin forwardingclasseihin. Liikenne uudelleenkirjoitetaan käyttämään DSCP-arvoja IP-precedencen sijaan. Ennen kuin liikenne siirtyy jonoihin ja kohti seuraavaa laitetta, liikenteeseen vaikuttaa scheduler mapit, joiden avulla liikennettä muokataan (eng. shaping) jokaista liikenneluokkaa vastaavan schedulerin määräämällä tavalla (Kuvio 5). Kuvio 5 Liikenteen merkkaaminen ja jonouttaminen

16 4 Toteutus ja todennus IP Precedence IP-precedencen merkkaus toteutettiin Core-R5-laitteella, jossa saapuva liikenne tunnistettiin IP-osoiteavaruuksien mukaan palomuurin avulla, joka siirsi liikenteen vastaaviin forwarding-classeihin, kuten suunnittelimme. Valitsimme tämän toteutusvaihtoehdon, koska olimme jakaneet jokaiselle VLANille oman /24-maskilla olevan osoiteavaruuden aiempien laboratorioharjoitusten mukaisesti. Liikenne uudelleenkirjoitettiin käyttämään Taulukko 3:n mukaisia IP-precedence arvoja. Kuvioissa 6, 7 ja 8 on todennettu Core-R1:lle saapuneesta liikenteestä löytyvän määrittämämme bitit. Kuvioihin on keltaisella korostettu paketeissa näkyvä IPprecedence, jonka Wireshark näyttää class selector-nimellä. Kuvio 6 Vlan30:stä tulevan liikenteen IP-precedence

17 16 Kuvio 7 Vlan20:stä tulevan liikenteen IP-precedence Kuvio 8 Vlan10:stä tulevan liikenteen IP-precedence 4.2 DSCP DSCP-merkkaus toteutettiin Core-R1-laitteella, jossa saapuva liikenne tunnistettiin aiemmin määritettyjen IP-precedence-arvojen mukaisesti palomuurin avulla, joka ohjasi liikenteen vastaaviin forwarding-classeihin. Liikenne uudelleenkirjoitettiin käyttämään Taulukko 3:ssa määritettyjä DSCP-arvoja IP-precedencen sijaan. Kuvioissa 9, 10 ja 11 on todennettu Core-R2:lle saapuneesta liikenteestä löytyvän merkkaamamme DSCP-bitit. Kuvioissa on korostettuna Wiresharkista kohta, jossa DSCP arvo näkyy.

18 17 Kuvio 9 DSCP-arvo vlan30 liikenteellä Kuvio 10 DSCP-arvo vlan20 liikenteellä

19 18 Kuvio 11 DSCP-arvo vlan10 liikenteellä 4.3 Liikenteen rajaus Liikenteen rajaus toteutettiin muokkaamalla liikennettä (eng. shaping) niin, että VoIP sai 30%, IPTV 40%, Data 20%, NC1 3%, NC2 2% ja jäljellejäävä 5% oli määrittelemätöntä, eli kyseiseen lokeroon jäävä liikenne on best-effort -liikennettä. Juniper R5:ltä R1:lle menevä linkki oli rajattu 100 Mbps nopeuteen ja runkoreitittimien välisten linkit oli rajattu 10 Mbps nopeuksiin. Edellä mainitut prosentuaaliset arvot määräytyvät runkolaitteiden välisten linkkien mukaan, eli 10 Mbps nopeudesta. Tällöin esim. IPTV:n 40% tarkoittaa 4 Mbps nopeutta. Kuvioissa 12, 13 ja 14 näkyy JDSU:n liikenteen vastaanottimesta otetut kuvat, jotka kuvaavat saapuvan liikenteen määrää. Toinen vastaanotin ei näyttänyt L3 liikennettä ollenkaan, vaikka laitteiden konfiguraatiot olivat IP-osoitteita ja vlan-arvoja lukuunottamatta identtiset. Kuitenkin Juniperin laitteilla liikenteen muokkaus näyttää tapahtuvan L1 liikenteellä, sillä jokaisesta laitteesta nähdään, että Layer 1:llä liikenteen määrä vastaa asetettua rajoitusta, kun taas korkeammilla kerroksilla (L2 ja L3) liikenne on matalampaa. Luulemme tämän johtuvan siitä, että L2:lla ja L3:lla paketeista riisutaan headereita, jolloin paketit pienenevät ja luonnollisesti tämä pienentää datan määrää, vaikka paketteja on yhtä paljon.

20 19 Kuvio 12 Saapuvan liikenteen määrä vlan30:ssä Kuvio 13 Saapuvan liikenteen määrä vlan20:ssä

21 20 Kuvio 14 Saapuvan liikenteen määrä vlan10:ssä Koska laitteita oli vain kaksi, testasimme vlanit kaksi kerrallaan, ensin 10 ja 20, sen jälkeen 10 ja 30 ja varuiksi vielä 20 ja 30. Saimme joka kerralla samat tulokset, josta voidaan vetää johtopäätös rajoitusten täydestä toimivuudesta. Testasimme toimintaa myös käyttämällä kolmantena laitteena CentOS työasemaa, jossa seurasimme liikenteen määrää iftop-työkalulla, mutta huomasimme CentOSia käyttäessä outoa vaihtelua liikennemäärissä, joten päätimme todentaa kaistanleveyden tähän dokumentointiin ainoastaan JDSU:n laitteita hyödyntäen. 5 Pohdinta Tässä harjoituksessa törmäsimme mielenkiintoiseen ongelmaan DSCP-merkkausta tehdessämme. IPTV-liikenteen kohdalla DSCP-merkkaus ei meille tuntemattomasta syystä suostunut toimimaan, vaan liikenne kulki IP-precedence-arvolla läpi verkon. Käytimme kyseiselle liikenneluokalle täysin samoja konfiguraatioita kuin muillekin, ainoana erona oli (luonnollisesti) DSCP-bittiarvo ja luokan nimi. Vaihdomme VoIP luokalle IPTV:n DSCP-bittiarvon ja suureksi hämmästyksemme liikenne merkkaantui

22 21 normaalisti. Kokeilimme samaa myös Data-luokallekin ja lopputulos oli sama. Kokeilimme myös vaihtaa Data-luokan nimeksi IPTV (ja käyttää IPTV:n DSCP-arvoa), jolloin liikenne toimi odotetusti. Tämän hämmästyttävän löydöksen vuoksi joudumme rajaamaan kyseisen ongelman verkkojumalien krapulapäivän pilaksi meitä kohtaan, sillä loogista selitystä kyseiselle ilmiölle ei löytynyt. Liitteenä olevissa kuvissa on WREDin todennuksesta pyydetty kaappaus, jossa näkyy, että WRED on tiputtanut 0 pakettia. Emme ole varmoja miksi näin on, mutta epäilemme että tällä on jotain tekemistä liikenteen rajoittamistapamme kanssa, jossa arvot ovat absoluuttisia. Epäilemme että jos olisimme käyttäneet transit rateja shapingin sijaan, olisi WRED toiminut odotetulla tavalla, sillä nyt paketit tippuivat taildroppina muistin täyttyessä, vaikka olimmekin määrittäneet Juniperin omien ohjeiden mukaisesti drop-profilet ja liittäneet ne rajapintoihin, josta liikennettä kulkee. Käytimme tässä harjoituksessa Core-R1:stä Core-R4:n sijaan, sillä Core-R4 hajosi kesken harjoituksen, kuitenkin onneksi alkupäässä. Kyseisestä laiteviasta ei koitunut meille juurikaan haittaa, ja mielestämme tämä harjoitus sujui mallikkaasti, vaikkakin muut kurssit hieman söivät aikaamme, jota ei ollut käytettävissä yhtä paljon tähän harjoitukseen kuin mitä aikaisempiin. Konfiguraatioitamme lukemalla huomaa, että teimme palvelunlaadun asetukset ainoastaan yhteen suuntaan, eli JDSU -> Core-R5 - > Core-R1 -> Core-R2 -> WG2, sillä WG2:ssa on käytössä Ciscon reititin sekä kytkimiä. Mielestämme toteutimme ja todensimme osaamisemme palvelunlaadun hallintaan Juniper-laitteista koostuvassa ympäristössä tässä harjoituksessa. Mikäli aikaa olisi ollut enemmän kuin kaksi viikkoa, olisimme toteuttaneet molempiin suuntiin toimivan palvelunlaadun hallinnan. Jos olisimme tehneet palvelunlaadun molempiin suuntiin, olis tästä harjoutuksesta muodostunut myös Cisco QoS harjoitus, joka on vasta seuraavana vuorossa ryhmällämme. Varmistimme myös opettajalta, että Juniper R2-laitteelle ei varsinaisesti tarvinnut määrittää jonoja uudelleen, sillä tässä harjoituksessa liikennettä ei voi tulla muualta kuin R5-laitteen takaa. Ymmärrämme kuitenkin, että oikeassa elämässä jonotus tulisi tehdä jokaiselle runkolaitteelle erikseen. Tällöin tarvittaisiin ainoastaan

23 classifier tai palomuurisääntö tunnistamaan liikenne ja siirtämään se oikeaan jonoon paketissa jo olevan DSCP-arvon perusteella Kysymykset ja pyydetyt show-komennot Selvitä mitä jonotusmekanismia Juniper J-series käyttää ja mitkä ovat sen heikkoudet? Weighted Fair Queueing. Sen heikkoudet ovat, että se kasvaa dynaamisesti, eli se toteutetaan softassa, eikä raudassa. Paketeista täytyy laskea virtuaalisia lopetusaikoja, joiden perusteella määrätään uloslähetysjärjestys. Ei sovellu runkoverkkoon, joka sisältää jopa tuhansia tietoliikennevoita Mihin Ciscon käyttämään jonotusmekanismiin sitä voidaan verrata? Onko niillä eroavaisuuksia? Weighted Round Robin. Eroavaisuuksia löytyy hieman. WFQ laskee jokaiselle vuon paketille virtuaalisen lopetusajan eli jonotus ottaa paketin koon huomioon ja WRR luokittelee flow eri jonoihin luokittelun perusteella, eikä se ota huomioon paketin kokoa. Kuinka monta jonoa J-series reitittimessä on mahdollista ottaa käyttöön? Kahdeksan (8) Mitkä jonot ovat oletuksena käytössä J-series reitittimissä ja miten kaista on jaettu niiden kesken? Katso alla oleva Taulukko 4. Taulukko 4 J-series laitteiden oleutusjonot Jono Nimi Kaista Queue 0 Best effort 95%

24 23 Queue 1 Expedited forwarding 0 Queue 2 Assured forwarding 0 Queue 3 Network-control 5% Kuinka monta eri liikenneluokkaa on mahdollista määrittää reitittimissä DSCP:n avulla? Neljätoista (14). Liikenneluokat bitteineen näkyvät alla olevassa taulukossa Taulukko 5. Taulukko 5 DCSP liikenneluokat BE AF11 - low drop precedence AF12 - med drop precedence AF13 - high drop precedence AF21 - low drop precedence AF22 - med drop precedence AF23 - high drop precedence AF31 - low drop precedence AF32 - med drop precedence AF33- high drop precedence AF41 - low drop precedence AF42 - med drop precedence AF43 - high drop precedence EF Laboratorio-ohjeessa oli pyydetty näyttämään tiettyjen show-komentojen tulosteita. Kuvioissa 15 ja 16 näkyy R1 ja R5 laitteiden ulosmenevien rajapintojen jonot ja niistä kulkeva liikenne. R1:llä jonoja on käytössä viisi ja R5:lla neljä. R5:ltä puuttuu toinen NC-luokka, joka on OSPF:ää varten ja koska R5 ei ole OSPF-prosessissa mukana, siihen ei NC2-luokkaa asetettu.

25 Kuvio 15 R1-laitteen rajapinnan ge-1/0/0 jonot ja liikennemäärät 24

26 Kuvio 16 R5-laitteen rajapinnan ge-1/0/0 jonot ja liikennemäärät 25

27 26 Kuvioin pyydettiin myös todentamaan linkkien nopeudet ja link-modet. Kuvioissa 17, 18 ja 19 on kuvattu R1 ja R5 laitteilta näitä rajapintoja. R1:ltä runkoon päin menevät linkkivälit ovat 10 Mbps nopeuksisia ja R5:ltä R1:lle menevä linkkiväli on 100 Mbps nopeudella. Kaikki rajapinnat ovat Full-duplex moodissa. Kuvio 17 R1-laitteen ge-1/0/0 rajapinnan linkkinopeus ja link-mode Kuvio 18 R1-laitteen ge-1/0/5 rajapinnan linkkinopeus ja link-mode Kuvio 19 R5-laitteen ge-1/0/0 rajapinnan linkkinopeus ja link-mode Class of serviceen liittyvien rajapintojen uudelleenkirjoitussäännöt nähdään kuvioissa 20 ja 21. R1- ja R5-laitteilla oli käytössä yksi rewrite-sääntö kummassakin. Classifiereita ei käytetty, sillä tunnistimme liikenteen palomuurisäännöillä, jotka näkyvät laitteiden konfiguraatioissa (ks. Liitteet 1 ja 4).

28 27 Kuvio 20 R1-laitteen rajapinnan ge-1/0/0 CoS asetukset Kuvio 21 R5-laitteen rajapinnan ge-1/0/0 CoS asetukset Laitteilla näkyvät IP-precedence ja dscp classifierit ja niiden bittiarvot on näytetty kuvioissa 22 ja 23.

29 Kuvio 22 R1-laitteen dscp classifierit 28

30 29 Kuvio 23 R5-laitteen precedence classifierit Juniper R5-laitteen Class of Service uudelleenkirjoitussäännöt näkyvät kuviossa 24. Kuvio 24 R5 laitteen precedencen uudelleenkirjoitussääntö Lisäksi haluttiin vielä drop-profilet, joiden mukaan liikennettä tiputetaan jonosta. Nämä profiilit ovat näkyvillä kuviossa 25. Kuvio 25 R1-laitteen drop profilet

31 7 Lähteet 30 Introduction. N.d. Viitattu E-kirja. IP-Precedence and DSCP values. N.d. Artikkeli networklessons verkkosivuilla. Viitattu Juniper Networks, Inc. Juniper Networks J-series Services Routers Quality of Service (Qos). Julkaistu Viitattu NOS_J_series_config-guide-cos.pdf Järvi, T Hierarkkisen QoS:n implementointi yrityksen MPLS VPN ympäristöön. Opinnäytetyö, AMK. Metropolia ammattikorkeakoulu, tietotekniikan koulutusohjelma. _QoS.pdf?sequence=1&isAllowed=y Raitanen, T. Verkonvalvontajärjestelmän kehittäminen. Opinnäytetyö. AMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu, tietotekniikan koulutusohjelma. Julkaistu Viitattu %20tommi%20raitanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y Rajala, P. Kotiverkon palvelunlaatu. Opinnäytetyö. AMK. Vaasan ammattikorkeakoulu, tietotekniikan koulutusohjelma. Julkaistu Viitattu &isAllowed=y Saharinen, K Junos QoS. Julkaistu Viitattu Junos%20QoS.pdf Saharinen, K. Merkkaus, tietoliikenteen palvelunlaadun merkkaus. N.d. Viitattu Taavila, T. Quality of Service arkkitehtuurit. Opinnäytetyö. AMK. Lahden ammattikorkeakoulu, tietotekniikan koulutusohjelma. Julkaistu Viitattu &isallowed=y

32 Liitteet 31 Liite 1. Juniper R1-konfiguraatio set version 12.1X44-D25.5 set system host-name Juniper-R1 set system root-authentication encrypted-password "$1$v0YaC- Guz$7Dy9/WWQ/DMxxKqtUNQ2W1" set system syslog user * any emergency set system syslog file messages any any set system syslog file messages authorization info set system syslog file interactive-commands interactive-commands any set system license autoupdate url set interfaces ge-1/0/0 description Link-to-R2 set interfaces ge-1/0/0 speed 10m set interfaces ge-1/0/0 link-mode full-duplex set interfaces ge-1/0/0 gigether-options no-auto-negotiation set interfaces ge-1/0/0 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/0 unit 0 family inet6 address 2001:d074:0:3::1/64 set interfaces ge-1/0/1 description Link-to-R5 set interfaces ge-1/0/1 speed 100m set interfaces ge-1/0/1 link-mode full-duplex set interfaces ge-1/0/1 gigether-options no-auto-negotiation set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet filter input Precedencesta set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet filter output PortMirroring set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet6 address 2001:1337:6:5::1/64 set interfaces ge-1/0/2 unit 0 set interfaces ge-1/0/3 unit 0 set interfaces ge-1/0/4 unit 0 set interfaces ge-1/0/5 description Link-to-R3 set interfaces ge-1/0/5 speed 10m set interfaces ge-1/0/5 link-mode full-duplex set interfaces ge-1/0/5 gigether-options no-auto-negotiation set interfaces ge-1/0/5 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/5 unit 0 family inet6 address 2001:d074:0:2::2/64 set interfaces ge-1/0/6 unit 0 family inet address /24 set interfaces ge-1/0/7 unit 0 set interfaces lo0 unit 0 set forwarding-options port-mirroring input rate 1 set forwarding-options port-mirroring input run-length 1 set forwarding-options port-mirroring family inet output interface ge-1/0/6.0 next-hop set routing-options rib inet6.0 static route 2001:1337:6:5020::/64 next-hop 2001:1337:6:5::2 set routing-options static route /24 next-hop set routing-options static route /24 next-hop set routing-options static route /24 next-hop set routing-options router-id set routing-options multicast ssm-groups /24 set routing-options multicast ssm-groups ff03::1/128 set routing-options multicast ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 policy ssm-policy-testi6

33 set routing-options multicast ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 source 2001:1337:6:2020::200 set protocols mld interface all ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 set protocols ospf export exportstatic1 set protocols ospf area interface ge-1/0/0.0 metric 1 set protocols ospf area interface ge-1/0/1.0 metric 1 set protocols ospf area interface ge-1/0/5.0 metric 1 set protocols ospf3 export exportstatic1 set protocols ospf3 area interface ge-1/0/1.0 set protocols ospf3 area interface ge-1/0/5.0 set protocols ospf3 area interface ge-1/0/0.0 set protocols pim interface all mode sparse set protocols pim interface all version 2 set protocols pim interface fxp0.0 disable set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 from protocol static set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then metric 10 set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then external type 1 set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then accept set policy-options policy-statement ssm-policy-testi6 term A from route-filter ff03::1/128 exact set policy-options policy-statement ssm-policy-testi6 term A then accept set class-of-service code-point-aliases dscp VoIP set class-of-service code-point-aliases dscp IPTV set class-of-service code-point-aliases dscp Data set class-of-service code-point-aliases inet-precedence VoIP 101 set class-of-service code-point-aliases inet-precedence IPTV 011 set class-of-service code-point-aliases inet-precedence Data 010 set class-of-service drop-profiles low_drop fill-level 95 drop-probability 0 set class-of-service drop-profiles low_drop fill-level 100 drop-probability 100 set class-of-service drop-profiles med_drop fill-level 75 drop-probability 0 set class-of-service drop-profiles med_drop fill-level 95 drop-probability 30 set class-of-service drop-profiles high_drop fill-level 50 drop-probability 0 set class-of-service drop-profiles high_drop fill-level 95 drop-probability 50 set class-of-service forwarding-classes queue 0 VoIP set class-of-service forwarding-classes queue 0 priority high set class-of-service forwarding-classes queue 1 IPTV set class-of-service forwarding-classes queue 1 priority high set class-of-service forwarding-classes queue 2 Data set class-of-service forwarding-classes queue 2 priority low set class-of-service forwarding-classes queue 3 NC1 set class-of-service forwarding-classes queue 3 priority high set class-of-service forwarding-classes queue 4 NC2 set class-of-service forwarding-classes queue 4 priority high set class-of-service interfaces ge-1/0/0 scheduler-map nottkott set class-of-service interfaces ge-1/0/0 unit 0 rewrite-rules dscp uudellenkirijootus set class-of-service interfaces ge-1/0/5 scheduler-map nottkott set class-of-service rewrite-rules dscp uudellenkirijootus forwarding-class VoIP loss-priority low code-point set class-of-service rewrite-rules dscp uudellenkirijootus forwarding-class IPTV loss-priority low code-point set class-of-service rewrite-rules dscp uudellenkirijootus forwarding-class Data loss-priority low code-point set class-of-service rewrite-rules dscp uudellenkirijootus forwarding-class NC1 loss-priority low code-point

34 set class-of-service rewrite-rules dscp uudellenkirijootus forwarding-class NC2 loss-priority medium-high code-point set class-of-service scheduler-maps nottkott forwarding-class VoIP scheduler VoIP set class-of-service scheduler-maps nottkott forwarding-class IPTV scheduler IPTV set class-of-service scheduler-maps nottkott forwarding-class Data scheduler Data set class-of-service scheduler-maps nottkott forwarding-class NC1 scheduler NC1 set class-of-service scheduler-maps nottkott forwarding-class NC2 scheduler NC2 set class-of-service schedulers VoIP shaping-rate percent 30 set class-of-service schedulers VoIP drop-profile-map loss-priority low protocol any drop-profile low_drop set class-of-service schedulers IPTV shaping-rate percent 40 set class-of-service schedulers IPTV drop-profile-map loss-priority low protocol any drop-profile low_drop set class-of-service schedulers Data shaping-rate percent 20 set class-of-service schedulers Data drop-profile-map loss-priority medium-high protocol any drop-profile med_drop set class-of-service schedulers NC1 shaping-rate percent 3 set class-of-service schedulers NC2 shaping-rate percent 2 set security forwarding-options family inet6 mode flow-based set security policies default-policy permit-all set security zones security-zone All host-inbound-traffic system-services all set security zones security-zone All host-inbound-traffic protocols all set security zones security-zone All interfaces all set firewall family inet filter Precedencesta term VoIP from precedence flash-override set firewall family inet filter Precedencesta term VoIP then forwarding-class VoIP set firewall family inet filter Precedencesta term VoIP then accept set firewall family inet filter Precedencesta term IPTV from precedence 3 set firewall family inet filter Precedencesta term IPTV then forwarding-class IPTV set firewall family inet filter Precedencesta term IPTV then accept set firewall family inet filter Precedencesta term Data from precedence immediate set firewall family inet filter Precedencesta term Data then forwarding-class Data set firewall family inet filter Precedencesta term Data then accept set firewall family inet filter Precedencesta term NC1 from protocol ospf set firewall family inet filter Precedencesta term NC1 then forwarding-class NC1 set firewall family inet filter Precedencesta term NC1 then accept set firewall family inet filter Precedencesta term KAIKKIMUU then accept set firewall filter PortMirroring term 1 then port-mirror set firewall filter PortMirroring term 1 then accept 33 Liite 2. Juniper R2-konfiguraatio set version 12.1X44-D40.2 set system host-name Juniper-R2 set system root-authentication encrypted-password "$1$v0YaC- Guz$7Dy9/WWQ/DMxxKqtUNQ2W1" set system syslog user * any emergency set system syslog file messages any any set system syslog file messages authorization info set system syslog file interactive-commands interactive-commands any set system license autoupdate url

35 set interfaces ge-1/0/0 description "Link to R3-ge-1/0/1" set interfaces ge-1/0/0 speed 10m set interfaces ge-1/0/0 link-mode full-duplex set interfaces ge-1/0/0 gigether-options no-auto-negotiation set interfaces ge-1/0/0 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/0 unit 0 family inet6 address 2001:d074:0:1::1/64 set interfaces ge-1/0/1 description "Link to R1-Ge-1/0/0" set interfaces ge-1/0/1 speed 10m set interfaces ge-1/0/1 link-mode full-duplex set interfaces ge-1/0/1 gigether-options no-auto-negotiation set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet6 address 2001:d074:0:3::2/64 set interfaces ge-1/0/2 unit 0 family inet set interfaces ge-1/0/2 unit 0 family inet6 set interfaces ge-1/0/3 unit 0 set interfaces ge-1/0/4 unit 0 set interfaces ge-1/0/5 unit 0 set interfaces ge-1/0/6 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/7 description Link-to-WG2-R1 set interfaces ge-1/0/7 vlan-tagging set interfaces ge-1/0/7 unit 0 vlan-id 902 set interfaces ge-1/0/7 unit 0 family inet filter input PortMirroring set interfaces ge-1/0/7 unit 0 family inet filter output PortMirroring set interfaces ge-1/0/7 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/7 unit 0 family inet6 address 2001:1337:6:2::1/64 set interfaces lo0 unit 0 set forwarding-options port-mirroring input rate 1 set forwarding-options port-mirroring input run-length 1 set forwarding-options port-mirroring family inet output interface ge-1/0/6.0 next-hop set routing-options rib inet6.0 static route 2001:1337:6:2020::/64 next-hop 2001:1337:6:2::2 set routing-options static route /30 next-hop set routing-options static route /24 next-hop set routing-options static route /24 next-hop set routing-options static route /24 next-hop set routing-options router-id set routing-options multicast ssm-groups /24 set routing-options multicast ssm-groups ff03::1/128 set routing-options multicast ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 policy ssm-policy-testi6 set routing-options multicast ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 source 2001:1337:6:2020::200 set protocols mld interface all ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 set protocols ospf export exportstatic1 set protocols ospf area interface ge-1/0/0.0 set protocols ospf area interface ge-1/0/7.0 set protocols ospf area interface ge-1/0/1.0 set protocols ospf3 export exportstatic1 set protocols ospf3 area interface ge-1/0/0.0 set protocols ospf3 area interface ge-1/0/7.0 set protocols ospf3 area interface ge-1/0/1.0 set protocols pim interface all mode sparse set protocols pim interface all version 2 set protocols pim interface fxp0.0 disable set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 from protocol static set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then metric 10 34

36 set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then external type 1 set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then accept set policy-options policy-statement ssm-policy-testi6 term A from route-filter ff03::1/128 exact set policy-options policy-statement ssm-policy-testi6 term A then accept set security forwarding-options family inet6 mode flow-based set security policies default-policy permit-all set security zones security-zone All host-inbound-traffic system-services all set security zones security-zone All host-inbound-traffic protocols all set security zones security-zone All interfaces all set firewall filter PortMirroring term 1 from source-address /0 set firewall filter PortMirroring term 1 then port-mirror set firewall filter PortMirroring term 1 then accept 35 Liite 3. Juniper R3-konfiguraatio set version 12.1X44-D40.2 set system host-name Juniper-R3 set system root-authentication encrypted-password "$1$3dJc0SJX$OAj2lfyO0pwkp5L7z6otm1" set system services ssh set system services web-management http interface ge-0/0/0.0 set system syslog user * any emergency set system syslog file messages any any set system syslog file messages authorization info set system syslog file interactive-commands interactive-commands any set system license autoupdate url set interfaces ge-0/0/0 unit 0 set interfaces ge-1/0/0 unit 0 family inet set interfaces ge-1/0/0 unit 0 family inet6 set interfaces ge-1/0/1 description "Link to R2-ge-1/0/0" set interfaces ge-1/0/1 speed 10m set interfaces ge-1/0/1 link-mode full-duplex set interfaces ge-1/0/1 gigether-options no-auto-negotiation set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet6 address 2001:d074:0:1::2/64 set interfaces ge-1/0/2 unit 0 set interfaces ge-1/0/3 description "Link to R1-ge-1/0/5" set interfaces ge-1/0/3 speed 10m set interfaces ge-1/0/3 link-mode full-duplex set interfaces ge-1/0/3 gigether-options no-auto-negotiation set interfaces ge-1/0/3 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/3 unit 0 family inet6 address 2001:d074:0:2::1/64 set interfaces ge-1/0/4 unit 0 set interfaces ge-1/0/5 unit 0 set interfaces ge-1/0/6 unit 0 set interfaces ge-1/0/7 unit 0 set interfaces lo0 unit 0 family inet address /32 set interfaces lo0 unit 0 family inet6 address 2011:2011:2011::1/64 set routing-options router-id

37 set routing-options multicast ssm-groups /24 set routing-options multicast ssm-groups ff03::1/128 set routing-options multicast ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 policy ssm-policy-testi6 set routing-options multicast ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 source 2001:1337:6:2020::200 set protocols mld interface all ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 set protocols ospf export exportstatic1 set protocols ospf area interface ge-1/0/1.0 set protocols ospf area interface lo0.0 priority 200 set protocols ospf area interface ge-1/0/3.0 set protocols ospf3 export exportstatic1 set protocols ospf3 area interface ge-1/0/1.0 set protocols ospf3 area interface ge-1/0/3.0 set protocols pim rp local family inet6 address 2011:2011:2011::1 set protocols pim interface all mode sparse set protocols pim interface all version 2 set protocols pim interface fxp0.0 disable set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 from protocol static set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then metric 10 set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then external type 1 set policy-options policy-statement exportstatic1 term exportstatic1 then accept set policy-options policy-statement ssm-policy-testi6 term A from route-filter ff03::1/128 exact set policy-options policy-statement ssm-policy-testi6 term A then accept set security forwarding-options family inet6 mode flow-based set security policies default-policy permit-all set security zones security-zone All host-inbound-traffic system-services all set security zones security-zone All host-inbound-traffic protocols all set security zones security-zone All interfaces all 36 Liite 4. Juniper R5-konfiguraatio set version 12.1X44-D40.2 set system host-name Juniper-R5 set system root-authentication encrypted-password "$1$v0YaC- Guz$7Dy9/WWQ/DMxxKqtUNQ2W1" set system syslog user * any emergency set system syslog file messages any any set system syslog file messages authorization info set system syslog file interactive-commands interactive-commands any set system license autoupdate url set interfaces sp-0/0/0 disable set interfaces ge-1/0/0 description "Link to R1-ge-1/0/1" set interfaces ge-1/0/0 speed 100m set interfaces ge-1/0/0 link-mode full-duplex set interfaces ge-1/0/0 gigether-options no-auto-negotiation set interfaces ge-1/0/0 unit 0 family inet address /30 set interfaces ge-1/0/0 unit 0 family inet6 address 2001:1337:6:5::2/64 set interfaces ge-1/0/1 disable set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet set interfaces ge-1/0/1 unit 0 family inet6

38 set interfaces ge-1/0/2 disable set interfaces ge-1/0/2 unit 0 set interfaces ge-1/0/3 disable set interfaces ge-1/0/3 unit 0 set interfaces ge-1/0/4 disable set interfaces ge-1/0/4 unit 0 set interfaces ge-1/0/5 disable set interfaces ge-1/0/5 unit 0 set interfaces ge-1/0/6 vlan-tagging set interfaces ge-1/0/6 unit 10 vlan-id 10 set interfaces ge-1/0/6 unit 10 family inet filter input Precedence set interfaces ge-1/0/6 unit 10 family inet address /24 set interfaces ge-1/0/6 unit 20 vlan-id 20 set interfaces ge-1/0/6 unit 20 family inet filter input Precedence set interfaces ge-1/0/6 unit 20 family inet address /24 set interfaces ge-1/0/6 unit 20 family inet6 set interfaces ge-1/0/6 unit 30 vlan-id 30 set interfaces ge-1/0/6 unit 30 family inet filter input Precedence set interfaces ge-1/0/6 unit 30 family inet address /24 set interfaces ge-1/0/7 disable set interfaces ge-1/0/7 unit 0 set interfaces lo0 unit 0 set routing-options rib inet6.0 static route ::/0 next-hop 2001:1337:6:5::1 set routing-options static route /0 next-hop set routing-options multicast ssm-groups ff03::1/128 set routing-options multicast ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 policy ssm-policy-testi6 set routing-options multicast ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 source 2001:1337:6:2020::200 set protocols igmp interface fxp0.0 disable set protocols igmp interface ge-1/0/6.0 version 3 set protocols mld interface all ssm-map ssm-map-ipv6-testi6 set protocols pim interface all mode sparse set protocols pim interface fxp0.0 disable set policy-options policy-statement ssm-policy-testi6 term A from route-filter ff03::1/128 exact set policy-options policy-statement ssm-policy-testi6 term A then accept set class-of-service code-point-aliases inet-precedence VoIP 100 set class-of-service code-point-aliases inet-precedence IPTV 011 set class-of-service code-point-aliases inet-precedence Data 010 set class-of-service forwarding-classes queue 1 VoIP set class-of-service forwarding-classes queue 1 priority high set class-of-service forwarding-classes queue 2 IPTV set class-of-service forwarding-classes queue 2 priority high set class-of-service forwarding-classes queue 3 Data set class-of-service forwarding-classes queue 3 priority high set class-of-service interfaces ge-1/0/0 unit 0 rewrite-rules inet-precedence testi set class-of-service rewrite-rules inet-precedence testi forwarding-class VoIP loss-priority low code-point VoIP set class-of-service rewrite-rules inet-precedence testi forwarding-class IPTV loss-priority low code-point IPTV set class-of-service rewrite-rules inet-precedence testi forwarding-class Data loss-priority low code-point Data set security forwarding-options family inet6 mode flow-based set security policies default-policy permit-all set security zones security-zone All host-inbound-traffic system-services all 37

39 set security zones security-zone All host-inbound-traffic protocols all set security zones security-zone All interfaces all set firewall family inet filter Precedence term VoIP from source-address /24 set firewall family inet filter Precedence term VoIP then forwarding-class VoIP set firewall family inet filter Precedence term VoIP then accept set firewall family inet filter Precedence term IPTV from source-address /24 set firewall family inet filter Precedence term IPTV then forwarding-class IPTV set firewall family inet filter Precedence term IPTV then accept set firewall family inet filter Precedence term Data from source-address /24 set firewall family inet filter Precedence term Data then forwarding-class Data set firewall family inet filter Precedence term Data then accept 38 Liite 5. WG2-R1-konfiguraatio version 12.4 service timestamps debug datetime msec service timestamps log datetime msec no service password-encryption hostname WG2-R1 boot-start-marker boot-end-marker logging message-counter syslog no aaa new-model memory-size iomem 5 dot11 syslog ip source-route ip cef ip dhcp excluded-address ip dhcp excluded-address ip dhcp excluded-address ip dhcp pool VoIP network default-router dns-server lease 0 1 ip dhcp pool IPTV network default-router dns-server lease 0 1 ip dhcp pool Data

QoS Laboratorioharjoitus 6

QoS Laboratorioharjoitus 6 QoS Laboratorioharjoitus 6 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Huhtikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö

Lisätiedot

Laboratorio 5. Cisco QoS. Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen

Laboratorio 5. Cisco QoS. Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen Laboratorio 5 Cisco QoS Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen Raportti Tietoverkkojen palvelulaadun toteutus Huhtikuu 2018 Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Lyhenteet...

Lisätiedot

QoS Laboratorioharjoitus 7

QoS Laboratorioharjoitus 7 QoS Laboratorioharjoitus 7 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Huhtikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö

Lisätiedot

QoS Laboratorioharjoitus 5

QoS Laboratorioharjoitus 5 QoS Laboratorioharjoitus 5 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Huhtikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö

Lisätiedot

Planning the Implementation of Quality of Service in Multi-Protocol Label Switched Networks. Tekijä: Hannu Ahola. Valvoja: Prof.

Planning the Implementation of Quality of Service in Multi-Protocol Label Switched Networks. Tekijä: Hannu Ahola. Valvoja: Prof. Planning the Implementation of Quality of Service in Multi-Protocol Label Switched Networks Tekijä: Hannu Ahola Valvoja: Prof. Raimo Kantola Suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy 1 Introduction 2 Quality

Lisätiedot

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys: Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,

Lisätiedot

QoS Laboratorioharjoitus 3

QoS Laboratorioharjoitus 3 QoS Laboratorioharjoitus 3 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Tammikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö

Lisätiedot

Tietoverkot ja QoS. QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services

Tietoverkot ja QoS. QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Tietoverkot ja QoS QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: esim. viive, virhetaajuus, kapasiteetti

Lisätiedot

Luento 13: Arkkitehtuurit. Internet tänään

Luento 13: Arkkitehtuurit. Internet tänään Tietoliikenneverkot Luento 13: Arkkitehtuurit Nykyinen Internet: Best Effort palvelua Internet tänään Yhtäläiset mahdollisuudet (resurssit) ja kurjuudet (hukat ja viiveet) Internet on muuttumassa kaupalliseksi

Lisätiedot

Tietoverkot ja QoS. Quality of Service (QoS) QoS-toteutukset. Laatuparametrit. Jonotus. Reitittimen toiminta

Tietoverkot ja QoS. Quality of Service (QoS) QoS-toteutukset. Laatuparametrit. Jonotus. Reitittimen toiminta Tietoverkot ja QoS Quality of Service (QoS) QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: esim. viive, virhetaajuus, kapasiteetti

Lisätiedot

CCNP4 CS2 Raportti. Ville Santikko Turo Santikko IT08POT

CCNP4 CS2 Raportti. Ville Santikko Turo Santikko IT08POT CCNP4 CS2 Raportti Ville Santikko Turo Santikko IT08POT Toteutettava verkko: Verkko on toteutettu siten, että R1 ja R2 välinen linkki on sarjaliitäntä, ja loput on toteutettu tavallisella ethernetillä.

Lisätiedot

" Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. " Nykyinen Internet. " yhtäläiset resurssit ja kurjuus. " Best Effort palvelua. " 3 bitin precedence

 Internet on globaalin mittakaavan koeverkko.  Nykyinen Internet.  yhtäläiset resurssit ja kurjuus.  Best Effort palvelua.  3 bitin precedence Internet tänään " Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. Tietoliikenneverkot Luento 8: Arkkitehtuurit " Internet on muuttumassa kaupalliseksi verkoksi, jonka palvelut halutaan saattaa kaupallisuuden

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

QoS Laboratorioharjoitus 2

QoS Laboratorioharjoitus 2 QoS Laboratorioharjoitus 2 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Tammikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö

Lisätiedot

Multicast perusteet. Ins (YAMK) Karo Saharinen Karo Saharinen

Multicast perusteet. Ins (YAMK) Karo Saharinen Karo Saharinen Multicast perusteet Ins (YAMK) Karo Saharinen 20.04.2016 Lyhenteitä Multicastissä Lyhenne PIM PIM-SM PIM-DM MC ASM SSM RP BSR IGMP UC (S,G) Selite Protocol Independent Multicast PIM Sparse Mode PIM Dense

Lisätiedot

Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1

Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1 Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Petri Vuorimaa 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Antti Parkkinen ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus Projektiopinnot kevät 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTUSTUMINEN IPV6 OSOITTEISIIN

Lisätiedot

Quality of Service (QoS) Tietoverkot ja QoS ATM. Laatuparametrit. Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien

Quality of Service (QoS) Tietoverkot ja QoS ATM. Laatuparametrit. Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien 1 Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive, virhetaajuus,

Lisätiedot

Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1

Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1 Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Petri Vuorimaa 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive,

Lisätiedot

Tietoverkkoprojekti. Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma

Tietoverkkoprojekti. Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoverkkoprojekti Työryhmä: Pyry Koskinen Iiro Auvinen Ville Laitinen Otso Vasara Joonas Korvala Ohjausryhmä: Matti Puska Erik Pätynen 31.1.2012

Lisätiedot

IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011

IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus SimuNetissä Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 Johdanto Työn tarkoituksena tutustua IPTV-palveluun yleisesti IPTV-palveluun vaikuttavien tekijöiden

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Tiedot KORJA, TUOMO Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Huhtikuu 2011 Avainsanat

Lisätiedot

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Simo Suurnäkki 6PE SIMUNET. Projektiopinnot TI07TIVE

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Simo Suurnäkki 6PE SIMUNET. Projektiopinnot TI07TIVE KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Simo Suurnäkki 6PE SIMUNET Projektiopinnot TI07TIVE Syksy 2010 SISÄLLYS 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITE 3 2 6PE 3 2.1 Yleisesti 3 2.2 Käyttöönoton

Lisätiedot

Opinnäytetyön loppuseminaari

Opinnäytetyön loppuseminaari Opinnäytetyön loppuseminaari 19.4.2011 Opinnäytetyön nimi: Palomuurien IPv6-migraatio Riku Leinonen TI07TIVE Toimeksiantaja yritys: Optimiratkaisut Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Quality of Service (QoS) Tietoverkot ja QoS ATM. Laatuparametrit. Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien

Quality of Service (QoS) Tietoverkot ja QoS ATM. Laatuparametrit. Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien 1 Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive, virhetaajuus,

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 6.8.2002

Diplomityöseminaari 6.8.2002 Diplomityöseminaari 6.8.2002 Työn nimi: TV-lähetystä välittävän laajakaistaisen IP-pohjaisen tilaajaverkon palvelunlaatu Työn tekijä: Lasse Kiiskinen Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Mikko

Lisätiedot

QoS Laboratorioharjoitus 1

QoS Laboratorioharjoitus 1 QoS Laboratorioharjoitus 1 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Tammikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi

Anvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi Anvia Oyj Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus Voimassa alkaen toistaiseksi 2(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 PALVELUN TOTEUTUS... 3 2.1 RUNKOVERKON ETHERNET LIITÄNTÄ... 4 2.2 ALUEVERKON ETHERNET -LIITTYMÄ...

Lisätiedot

Panu Rajala KOTIVERKON PALVELUNLAATU

Panu Rajala KOTIVERKON PALVELUNLAATU Panu Rajala KOTIVERKON PALVELUNLAATU Tekniikka ja liikenne 2011 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Panu Rajala Opinnäytetyön nimi Kotiverkon palvelunlaatu Vuosi 2011 Kieli suomi

Lisätiedot

Seramon projekti Kimmo Haukimäki & Jani Lirkki Agora Center Jyväskylän yliopisto, 40351 Jyväskylä Suomi Contents 1 Johdanto 1 2 Systeemin kuvaus 1 2.1 MPLS tekniikka................................. 1

Lisätiedot

ICTLAB palomuuri ja etähallintayhteydet

ICTLAB palomuuri ja etähallintayhteydet ICTLAB palomuuri ja etähallintayhteydet Erna Komulainen Juuso Wägar 2 Sisällysluettelo 1. Projektin päämäärä... 3 2. Liityntäportit ja reititys... 4 3. Liikenteen suodatus... 5 4. Active Directory ja RADIUS...

Lisätiedot

Palvelukuvaus ja hinnasto Ethernet monipalvelunielu Versio

Palvelukuvaus ja hinnasto Ethernet monipalvelunielu Versio 1 (6) Palvelukuvaus ja hinnasto monipalvelunielu Versio 1.1 1.4.2018 2 (6) Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Lyhenteet... 3 3 Nielupisteet... 3 4 Fyysisen liitäntä... 4 5 monipalvelunielu... 4 6 Liikenteen luokittelu...

Lisätiedot

QoS Laboratorioharjoitus 4

QoS Laboratorioharjoitus 4 QoS Laboratorioharjoitus 4 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Tammikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 Opinnäytetyön nimi: Ryhmälähetysten uudet menetelmät Kim Vuorela TI09TIVE Toimeksiantaja yritys: KYMP Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 3: * Tehtävä 1, ** Tehtävä 2

TEHTÄVÄ 3: * Tehtävä 1, ** Tehtävä 2 TEHTÄVÄ 3: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM asetukset, asennustiedoston tekeminen, asennus asiakaskoneisiin ja niiden keskitetty hallinta Server 2008 käyttöjärjestelmässä Symantec Endpoint Protection

Lisätiedot

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6 4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet

Lisätiedot

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI 1 (18) 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO WLAN-verkkoliityntöjen konfigurointi...3 Tunnistautumispalveluiden konfigurointi...8 WLAN-radioverkkojen konfigurointi...11

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus. 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous

Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus. 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous Verkkoliikenteen rajoittaminen Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous Agenda 1. Jyväskylän yliopistoverkko 2. Verkon käytöstä 3. Verkkoliikenteestä 4. Käytön

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss , Tanenbaum, ss )

Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss , Tanenbaum, ss ) Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss. 536-556, Tanenbaum, ss. 393-395) Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta (Best effort) joskus kaikki toimii hyvin, joskus

Lisätiedot

Anvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus

Anvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus Teleoperaattoripalvelut Anvia Telecom Oy Alueverkon Ethernet Voimassa 20.2.2017 alkaen toistaiseksi Anvia Telecom Oy Anvia Telecom Ab Silmukkatie 6, 65100 Vaasa Cirkelvägen 6, 65100 Vasa Puhelin/Telefon

Lisätiedot

Tommi Raitanen VERKONVALVONTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Tommi Raitanen VERKONVALVONTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tommi Raitanen VERKONVALVONTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tietotekniikan koulutusohjelma 2017 VERKONVALVONTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Raitanen, Tommi Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman

Lisätiedot

Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP

Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP 3-periodi 2012 Tavoite Tietoverkkoprojektin ensimmäisen osan tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa pienimuotoinen operaattoriverkko. Kokonaisuudessaan tietoverkkotekniikan

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät

Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät Monilähetysreititys Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät ohjelmistopäivitykset WWW-välimuistien päivitykset etäopetus, virtuaalikoulu videoiden, äänitteiden lähetys

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Service Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement

Service Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/20) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Service Level greement S 38.192 Verkkojen tuotanto Luento 1: Service Level greement Sopimus, jokaa kuvaa tuotettua a ja siitä maksettavaa korvausta

Lisätiedot

The administrative process of a cluster. Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka

The administrative process of a cluster. Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka The administrative process of a cluster Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka Sisällysluettelo Johdanto Yleistä HA klustereista Tietoturva klustereissa Hallintaprosessi Johtopäätökset Johdanto

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

Pertti Pennanen pepe.local 1 (38) EDUPOLI ICTPro1 9.11.2013

Pertti Pennanen pepe.local 1 (38) EDUPOLI ICTPro1 9.11.2013 pepe.local Pertti Pennanen pepe.local 1 (38) SISÄLLYSLUETTELO pepe.local... 1 Virtuaalisoitu ympäristö... 2 SRV1... 2 Forest ja organisaatio... 3 DHCP... 6 IIS... 7 SRV2... 9 Policy Manager server... 9

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa

IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa Ser$fioinnit Rei&tys Tietoturva IPSec toimipisteyhteydet Anyconnect etäyhteydet Kuormanjako/Osoitemuunnokset Kollaboraa&otuo2eet WLAN h2ps://www.ipv6ready.org/ h2ps://www.ipv6ready.org/db/index.php/public/search/?l=&c=&ds=&de=&pc=2&ap=2&oem=&etc=&fw=&vn=cisco+systems&do=1&o=13

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Uutuudet. Tosiaikapalvelut Liikkuvuus. Sanna Liimatainen T Tietokoneverkot

Uutuudet. Tosiaikapalvelut Liikkuvuus. Sanna Liimatainen T Tietokoneverkot Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus 1 Tällä kerralla esitellään Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot 2 Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta

Lisätiedot

2019 Palvelukuvaus. RTE -palvelu. Palvelukuvaus

2019 Palvelukuvaus. RTE -palvelu. Palvelukuvaus ICT Elmo Oy Luottamuksellinen 2019 Palvelukuvaus RTE -palvelu Palvelukuvaus RTE -palvelu 2/12 SISÄLLYSLUETTELO RTE- PALVELU YLEISESTI... 3 RTE -NIELUYHTEYS... 4 RTE -PALVELUN HÄNTÄLIITTYMÄ... 5 RTE-PALVELU

Lisätiedot

Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss , Tanenbaum, ss )

Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss , Tanenbaum, ss ) Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss. 536-556, Tanenbaum, ss. 393-395) Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta (Best effort) joskus kaikki toimii hyvin, joskus

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin Tällä kerralla esitellään Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin otetut

Lisätiedot

Siirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön

Siirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön Siirtyminen yhteyskäytäntöön SimuNet loppuseminaari 7.12.2011 Vesa Kankare 7.12.2011 1 Agenda Taustaa Miksi Muutoksen vaikutukset verkoille operaattori ja yritysnäkökulma SimuNet 7.12.2011 2 IPv4 IPv4

Lisätiedot

Tekijä / Aihe 1

Tekijä / Aihe 1 14.12.2009 Tekijä / Aihe 1 IPTV Alueverkkojen näkökulmasta SimuNet Seminaari 7.12.2008 Vesa Kankare 14.12.2009 Vesa Kankare/ IPTV 2 Agenda Yleistä Palvelun laadun merkitys Aluedataverkon rooli tulevaisuuden

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Network Video Recorder. Pika-asennusohje

Network Video Recorder. Pika-asennusohje Network Video Recorder Pika-asennusohje 1 Aloitus Paketti sisältää Tarkasta paketin sisältö huolellisesti. Paketin tulisi sisältää seuraavat tarvikkeet. Jos jokin osista puuttuu tai on vahingoittunut,

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella

Lisätiedot

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon opastavaan ohjeeseen! Tämän

Lisätiedot

SuomiCom-sähköpostiasetukset Microsoft Outlook 2016

SuomiCom-sähköpostiasetukset Microsoft Outlook 2016 SuomiCom-sähköpostiasetukset Microsoft Outlook 2016 Nämä ohjeet on suunnattu Microsoft Outlook 2016 -ohjelmalle, mutta ohje todennäköisesti toimii suuntaa-antavana myös vanhemmille versioille. Kuvat ovat

Lisätiedot

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PALVELUNLAATU LANGATTOMISSA LÄHIVERKOISSA

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PALVELUNLAATU LANGATTOMISSA LÄHIVERKOISSA TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Mikko Sannikka PALVELUNLAATU LANGATTOMISSA LÄHIVERKOISSA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin

Lisätiedot

TI09. Seminaarityö 7.11.2011. Opintojakso: A241227 Linux järjestelmät Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011.

TI09. Seminaarityö 7.11.2011. Opintojakso: A241227 Linux järjestelmät Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011. 1(8) Seminaarityö 7.11.2011 Opintojakso: A241227 Linux järjestelmät Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011 Opiskelijaryhmä: Opiskelija: TI09 Markus Varjola Seminaarityön aihe: Iptables

Lisätiedot

Verkkoresurssien dynaaminen jako

Verkkoresurssien dynaaminen jako Lasse Laaksonen Verkkoresurssien dynaaminen jako Tietotekniikan pro gradu -tutkielma 9. toukokuuta 2007 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Tekijä: Lasse Laaksonen Yhteystiedot: lplaakso@cc.jyu.fi

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER-V ympäristö, sekä kolme virtuaalikonetta. Tehtäväsi on importata nämä virtuaalikoneet ja konfiguroida ne, sekä verkkolaitteet,

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Riku Oinonen Simunetin Palomuurit Projektiopinnot A270027 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 3 2 L2VPN 3 2.1 VPLS 3 2.2 SVI-BASED

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan erikoistumisopinnot 2008

Tietoverkkotekniikan erikoistumisopinnot 2008 Tietoverkkotekniikan erikoistumisopinnot 2008 Martti Kettunen yliopettaja Osoitteita Moodle http://moodle.kyamk.fi Tuntien ajantasainen toteutustilanne Kannattaa seurata säännöllisesti mahdollisten muutosten

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari klo 10

Opinnäytetyön Loppuseminaari klo 10 Opinnäytetyön nimi: Monipisteyhteyksinen virtuaalinen yksityisverkkoratkaisu Erna Komulainen & Juuso Wägar TI08TIVE Toimeksiantaja yritys: Profimill Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Sopimus opinnäytetyöstä

Lisätiedot