QoS Laboratorioharjoitus 7
|
|
- Lauri Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 QoS Laboratorioharjoitus 7 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Huhtikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma
2 1 Sisältö 1 Johdanto Teoria p COS merkkaus Type of Service Ip Precedence DSCP Merkkaus Juniper QoS yleisesti Cisco QoS Yleisesti Class maps Policy maps Service policies Jonot Hallinta Suunnitelmat Mittauksissa käytetty topologia Toteutus Mittaukset yleisesti Mittaus Mittaus Mittaus Tehtävä Mittaus Mittaus Core-R6 Core-R4 linkkivälin leikkaukset... 21
3 Leikkaus Juniper-ympäristössä Mittaus Tehtävä Tehtävä Tehtävä Pohdinta Lähteet Kuviot Kuvio p (QoS-Laboratoriaharjoitus 6)... 4 Kuvio 2. TOS-kentät, IP Precedence ja DSCP. (Quality of Service)... 5 Kuvio 3. Juniper QoS (QoS-Laboratoriaharjoitus 6) Kuvio 4. Ciscon QoS periaate (QoS-Laboratoriaharjoitus 6) Kuvio 5. Mittauksissa käytetty topologia Kuvio 6. Juniper R2 -> R3 linkin jonostatistiikka Kuvio 7. Juniper R2 -> R3 linkin jonostatistiikka Kuvio 8. Juniper R2 -> WG2-R1 linkkivälin jonostatistiikka Kuvio 9. Juniper R2 -> WG2-R1 linkkivälin jonostatistiikka Kuvio 10. Juniper R2 -> WG2-R1 linkkivälin jonostatistiikka Kuvio 11. Juniper R3 -> Cisco Core R6 linkkivälin jonostastistiikka Kuvio 12. Juniper R3 -> Cisco Core R6 linkkivälin jonostastistiikka Kuvio 13. Cisco Core R5 policy-map Kuvio 14. Cisco Core R4 policy-map Kuvio 15. Cisco Core R6 policy-map Kuvio 16. JDSU-mittaustulos Kuvio 17. Centos mittaustulos Kuvio 18. Jatkuva ping Kuvio 19. Core-R6 ei leikkaa IPTV tai Data liikennettä Kuvio 20. Core-R6 leikkaa Best Effort liikennettä noin 4Mb Kuvio 21. JDSU - Stream 5 ei leikkausta... 23
4 3 Kuvio 22. Iftop Spider-Laptop 1 (Data-stream) Kuvio 23. Spider-Laptop 2 Network Utilization 2% Kuvio 24. Juniper R3:n konfiguraatiopätkä VOIP:n QoS-säännöistä Kuvio 25. Juniper-R3 ei leikkaa VoIP-liikennettä Kuvio 26. Juniper-R3 leikkaa IPTV-liikennettä 3 pakettia/s Kuvio 27. JDSU stream 1 (VoIP) Kuvio 28. Iftop Centos1 (IPTV-Stream) Kuvio 29. Labranetistä lähetetty ping-kysely win7-työasemalle Kuvio 30. Core-R6:n IPTV-liikenteen asetukset Kuvio 31. Core-R6:n Data-liikenteen asetukset Kuvio 32. Core-R6:n BE-asetukset Kuvio 33. JDSU:n stream-lukemat Kuvio 34. Laptop 2:n wireshark-kaappaus Kuvio 35. Laptop 1:n wireshark-kaappaus Kuvio 36. Centos2:n iftop-taulu ja wireshark-kaappaus Kuvio 37. Centos1:n wireshark-kaappaus Kuvio 38. Win7-työaseman wireshark-kaappaus Kuvio 39. Labranetistä lähetetty ping Win7-työasemalle Taulukot Taulukko p kentän arvot Taulukko 2. IP Precedence merkkauksessa käytettävät arvot ja selitteet Taulukko 3. DSCP:n käyttämät arvot ja selitteet. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6)... 6 Taulukko 4. Mittauksessa 1 käytetyt tietovuot Taulukko 5. Mittauksessa 2 käytetyt tietovuot Taulukko 6. Mittauksessa 3 käytetyt tietovuot... 12
5 4 1 Johdanto Harjoitusta varten oli rakennettu valmis mittausympäristö laboratorioinsinöörien ja opettajien toimesta. Harjoituksen tarkoituksena oli suorittaa erilaisia mittauksia. Mittausten jälkeen tuli perustella mittaustulosten ja laitekonfiguraatioiden perusteella eri tietovoiden käyttäytyminen eri tilanteissa. Mittauksia suoritettiin yhteensä kolme kappaletta ja kysymyksiä on yhteensä viisi kappaletta. Kysymyksien vastaamiseen käytetään kaikkien kolmen mittauksen tuloksia. 2 Teoria p COS merkkaus Ethernet kehyksessä voidaan merkata paketin prioriteetti kehyksen 802.1Q osaan. Merkintää kutsutaan COS (Class of Service) merkkaukseksi. Kuviossa 1 on esitetty Ethernet kehyksen osio johon prioriteetti voidaan asettaa. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6) Kuvio p (QoS-Laboratoriaharjoitus 6) Priority kenttä koostuu kolmesta bitistä. Kolmella bitillä voidaan asettaa prioriteetti taulukon 1 mukaisesti. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6)
6 5 Taulukko p kentän arvot. Kentän arvo Prioriteetti Akronyymi Liikenne tyyppi BK Background BE Best Effort EE Excellent Effort CA Critical Applications VI Video VO Voice IC Internet Control NC Network Control 2.2 Type of Service Type of service (TOS) kentällä IP-kehyksessä voidaan merkata pakettien prioriteetti käyttäen joko IP Precedence merkkausta tai DSCP (DiffServ Code Point) merkkausta. Kuviossa 2 on esitelty IP Precedence ja DSCP:n käyttämät kentät. Kuvio 2. TOS-kentät, IP Precedence ja DSCP. (Quality of Service) Ip Precedence IP Precedence käyttää TOS kentästä kolmea ensimmäistä bittiä (0-2) antaen kahdeksan eri luokitusta liikenteelle. Biteillä 3-6 voidaan myös pyytää paketilla parempaa viivettä, kaistaa ja luotettavuutta tai säätää paketin hintaa, mutta näitä kenttiä ei pääsääntöisesti ole käytetty. IP Precedence merkkauksessa käytetyt arvot ja selitteet on esitetty taulukossa 2. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6)
7 6 Taulukko 2. IP Precedence merkkauksessa käytettävät arvot ja selitteet. Kentän arvo (Luokka) Selite 000 (0) Best Effort 001 (1) Priority 010 (2) immediate 011 (3) Flash (Video/Ääni) 100 (4) Flash Override 101 (5) Critical 110 (6) Internetwork Control 111(7) Network Control 2.3 DSCP Merkkaus Differitiated Services Code Point merkkaus käyttää pohjana samoja arvoja ensimmäisessä kolmessa bitissä mitä IP Precedence ja tämän lisäksi DSCP-merkkauksessa käytetään bittejä 3-5 luotettavuuden hallintaan. Biteillä 3-5 ohjataan paketin pudottamisen todennäköisyyttä. Taulukossa 3 on esitetty DSCP:n käyttämät arvot ja seliteet. Taulukko 3. DSCP:n käyttämät arvot ja selitteet. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6)
8 7 2.4 Juniper QoS yleisesti Juniper QoS koostuu määrittelemällä Classifierit eli luokittelijat, joilla liikenne tunnistetaan eri rajapinnoissa. Tämän jälkeen määritetään Forwarding-classit, joilla liikennevuo ohjataan jonoihin. Näitä jonoja palvelllaan schedulerien avulla ja schedulerit kootaan scheduler-mapilla yhteen. Scheduler-map liitetään rajapintaan, johon halutaan muodostaa palvelunlaatua. Rewrite säännöillä voidaan kiinniotettua liikennettä merkata eri arvoilla. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6.) Kuviossa 3 esitetään Juniper J-Series QoS-prosessointi. Kuvio 3. Juniper QoS (QoS-Laboratoriaharjoitus 6). 2.5 Cisco QoS Yleisesti Harjoituksen puitteissa Ciscon Quality of Service toteutus ja taustalla vallitseva filosofia ovat varsin suoraviivaisia. Ciscon palvelulaatu toteutetaan tunnistamalla haluttu
9 8 liikenne, luokittelemalla se ja luokittelun jälkeen priorisoimalla haluttu liikenne. Priorisoidulle liikenteelle valitaan sopiva QoS-mekaniikka, esimerkiksi haluttu jonotustapa ja tämän asetukset sidotaan verkkolaitteen rajapintaan halutun liikenteen suunnan mukaisesti. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6.) Class maps Class maps on Ciscon tapa määritellä se liikenne, jolle halutaan toteuttaa palvelunlaatua. Class map tehdään jokaiselle eri halutulle liikenneluokalle ja liikenneluokkia voidaan myös yhdistellä käyttämällä komentoja match-all tai match-any riippuen halutaanko asettaa luokalle useampi ehto ja halutaanko näille suorittaa AND vai OR operaatio. Liikenne voidaan luokitella Ciscon valmiilla tunnisteilla tai määritellä oma ja tarkempi tunnistuslista käyttämällä pääsylistaa. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6.) Policy maps Policy map sitoo aikaisemmin luodut liikenneluokat (Class maps) ja kertoo, mitä liikenneluokalle tehdään. Liikenneluokka voidaan esimerkiksi merkata tai sille voidaan määrittää priorisointia tai esimerkiksi jonotustapa. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6.) Service policies Service policy määrittää, minne ja mihin suuntaan halutut palvelulaatuasetukset vaikuttavat. Service policy sitoo policy mapin verkkolaitteen rajapintaan, joko sisääntulevalle tai ulosmenevälle liikenteelle. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6.) Kuviossa 4 esitetään yleisellä tasolla edellä käyty Cisco QoS periaate. Kuviosta käy selkeästi ilmi, miten palvelulaatuasetusten rakenne koostuu selkeistä vaiheista, mikä auttaa konfiguroijaa pysymään selvillä siitä mitä on tekemässä.
10 9 Kuvio 4. Ciscon QoS periaate (QoS-Laboratoriaharjoitus 6) Jonot Jonot ja liikenteen priorisointi suoritetaan liikenneluokkakohtaisesti policy mapin avulla. Cisco suosittelee best practices toteutuksena käytettävän LLQ+CBWFQ eli low-latency queue + class based weighted fair queue yhdistelmää. Tämä koostuu priorisoitavasta jonosta ja muista halutuista jonoista, joille toteutetaan luokkapohjaista painotusta. Priorisoitava jono voi olla esimerkiksi puheliikenne, sillä puheliikenne vaatii pienet latenssit ja vapaata kaistaa. Priority jono on siis jono, joka tyhjennetään aina ennen muita palveltavia jonoja ja se asetetaan käyttämällä policy mapissa liikenneluokalle priority komentoa. Muiden luokkien jonotus asetetaan CBWFQ:ksi käyttäen policy mapissa bandwidth komentoa ja best effort luokalle Cisco suosittelee käytettävän weighted fair queue jonotusta, joka otetaan käyttöön luokalle fair-queue komennolla policy mapissa. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6.)
11 Hallinta Cisco käyttää jonojen ruuhkanhallintamekanismina weighted random early detection eli WREDiä. Käytännössä WRED tiputtaa jonosta satunnaisia paketteja, ettei ruuhkaa pääse syntymään. Weighted nimitys kertoo, että tiputus kohdistuu aggressiivisemmin vähemmän tärkeisiin paketteihin. WRED voidaan sitoa CBWFQ toiminteeseen tai käyttää erikseen. Luokille WRED otetaan käyttöön lisäämällä random-detect komento policy mapiin. Lisäksi täytyy asettaa raja-arvot eri random-detect profiileille, eli eri liikenneluokkiin sidottuihin profiileihin. WRED käyttää tunnistuksessa IP precedenceä tai DSCP arvoa. (QoS-Laboratoriaharjoitus 6.) 3 Suunnitelmat 3.1 Mittauksissa käytetty topologia Mittauksissa käytetty topologia on esitetty kuviossa 5. Liikennettä generoidaan JDSU ja Fluke Optiview lähettimillä ja vastaanottavina päinä toimivat topologiakuvassa esitetyt päätelaitteet Spidernet-tilassa. Kuvio 5. Mittauksissa käytetty topologia
12 11 4 Toteutus 4.1 Mittaukset yleisesti Tulkittavamme mittaukset jaettiin kolmeen eri simuloituun tilanteeseen. Ensimmäisessä mittauksessa ei verkkoon syntynyt pullonkaulaa eikä näinollen ruuhkatilanteita. Tehtävänämme olikin siis selvittää, miten valmiit asetukset palvelivat tietovoita tässä tilanteessa. Toisessa mittauksessa Juniper Corelle menevä linkki ja Juniper Core itse riittivät vielä palvelemaan WG2 työryhmälle vietävää liikennettä, mutta WG4 työryhmälle kuljetettu liikenne ruuhkautui. Tehtävänä oli selvittää miten Cisco Core käsitteli tilannetta. Kolmas mittaus simuloi ruuhkatilannetta koko verkossa. Tehtäväksi jäi tulkita, miten koko verkon end-to-end QoS asetukset selviytyivät tilanteesta Mittaus 1 Taulukossa 4 on esitetty liikennevuot ja määrät ensimmäisessä mittauksessa. Liikenne kulki molempiin kohdetyöryhmiin ja liikennemäärät olivat pieniä. Taulukko 4. Mittauksessa 1 käytetyt tietovuot Tietovuo Lähettäjän merkkaus Nopeus Kohde JDSU - Stream 1 IP-Precedence 5 (Critical) 2 Mbit/s JDSU - Loopback 1 JDSU - Stream 2 IP-Precedence 4 (Flash-over.) 2 Mbit/s Centos 1 JDSU - Stream 5 IP-Precedence 3 (Flash) 2 Mbit/s JDSU - Loopback 2 WG5-SW2-WS PING 1 ICMP ECHO /s Win7 -työasema Mittaus 2 Taulukossa 5 esitetään mittauksessa 2 käytetyt liikennevuot ja määrät. Liikenne WG4 työryhmään aiheutti pullonkaulan Core R6 <-> Core R4 linkkivälille, joka oli asetettu 10 Mbit/s nopeuteen Speed komennolla. WG5 ja WG4 työryhmien välinen suora linkki oli määritetty ip ospf cost komennolla toissijaiseksi linkiksi.
13 12 Taulukko 5. Mittauksessa 2 käytetyt tietovuot Tietovuo Lähettäjän merkkaus Nopeus Kohde JDSU - Stream 1 IP-Precedence 5 (Critical) 4 Mbit/s JDSU - Loopback 1 JDSU - Stream 2 IP-Precedence 4 (Flash-over.) 4 Mbit/s Centos 1 JDSU - Stream 3 IP-Precedence 4 (Flash-over.) 4 Mbit/s Spider-Laptop 1 JDSU - Stream 5 IP-Precedence 3 (Flash) 4 Mbit/s JDSU - Loopback 2 JDSU - Stream 6 BEST EFFORT 6 Mbit/s Spider-Laptop 2 WG5-SW2-WS PING 1 ICMP ECHO /s Win7 -työasema Mittaus 3 Taulukossa 6 on esitetty mittauksessa 3 käytetyt liikennevuot ja määrät. Mittaus simuloi koko verkon ruuhkatilannetta, jossa myös Cisco ja Juniper Core verkkojen välillä on hieman ristiriitaa merkkauksessa. Taulukko 6. Mittauksessa 3 käytetyt tietovuot Tietovuo Lähettäjän merkkaus Nopeus Kohde JDSU - Stream 1 IP-Precedence 5 (Critical) 4 Mbit/s JDSU - Loopback 1 JDSU - Stream 2 IP-Precedence 4 (Flash-over.) 5 Mbit/s Centos 1 JDSU - Stream 3 IP-Precedence 4 (Flash-over.) 5 Mbit/s Spider-Laptop 1 JDSU - Stream 4 IP-Precedence 3 (Flash) 5 Mbit/s Pöytä Win7 JDSU - Stream 5 IP-Precedence 3 (Flash) 5 Mbit/s JDSU - Loopback 2 JDSU - Stream 6 BEST EFFORT 6 Mbit/s Spider-Laptop 2 Fluke 100 Mbit/s Centos 2 WG5-SW2-WS PING 1 ICMP ECHO /s Win7 -työasema Tehtävä Mittaus 1 Mittausten tietovuot on esitetty aikaisemmissa taulukoissa 4,5,6 ja niille tehdyt palvelunlaatuasetukset esitetään seuraavissa kuvioissa Varsinaiset mittaustulokset esitetään kuvioissa 16 ja 17. Juniper Coren jonostatistiikasta nähdään, mihin luokkiin liikenne osuu käytetyillä linkkiväleillä. Ensimmäisessä mittauksessa 10 Mbit/s nopeuksisille linkkiväleille asetettiin taulukon 4 tietovuot. Juniperin jonostatistiikoista nähdään vain minimaalista Tail-droppia IPTV streamille työryhmään saapuessa.
14 Kuvio 6. Juniper R2 -> R3 linkin jonostatistiikka 1 13
15 14 Kuvio 7. Juniper R2 -> R3 linkin jonostatistiikka 2 Juniper R2 Forwarding class: Data oli tyhjä.
16 Kuvio 8. Juniper R2 -> WG2-R1 linkkivälin jonostatistiikka 1 15
17 16 Kuvio 9. Juniper R2 -> WG2-R1 linkkivälin jonostatistiikka 2 Kuvio 10. Juniper R2 -> WG2-R1 linkkivälin jonostatistiikka 3
18 17 Kuvio 11. Juniper R3 -> Cisco Core R6 linkkivälin jonostastistiikka 1 Kuvio 12. Juniper R3 -> Cisco Core R6 linkkivälin jonostastistiikka 2
19 18 Cisco Coren policy-map asetuksista nähdään core-reitittimille asetetut palvelunlaatukonfiguraatiot. Ensimmäisessä mittauksessa asetetut tietovuonopeudet mahtuivat hyvin määritettyjen priority jonojen ja CBWFQ jonojen sisään. Kuvio 13. Cisco Core R5 policy-map Kuvio 14. Cisco Core R4 policy-map Core R6 reitittimelle on asetettu lisäksi liikenteen muokkausta. Police ratella määritetään ylin raja, jonka jälkeen liikenne tiputetaan. Traffic shapingilla viedään ylimääräinen SLA:n ulkopuolinen liike puskuriin ja puskurin verran liikennettä voidaan lähettää, kun linjalla on tilaa.
20 19 Kuvio 15. Cisco Core R6 policy-map Kymppimegaisille linkkiväleille tuotiin yhteensä 8 Mbps verran liikennettä. JDSU ja Centos iftop tuloksista havaitaan, että 2 Mbps sujahtaa läpi kaikille hyvin ja pitäisikin sujahtaa, sillä asetukset sen sallivat.
21 20 Kuvio 16. JDSU-mittaustulos Kuvio 17. Centos mittaustulos
22 Työasemien välillä kulkeva jatkuva ping sai ensimmäisen mittauksen tuloksilla vielä tarpeeksi kaistaa ja edestakainen viive pysyi vielä pienissä arvoissa. 21 Kuvio 18. Jatkuva ping Ensimmäisen mittauksen tulokset eivät vielä heijasta erityisemmin jonotuksen ja leikkaamisen tapahtumia, koska ruuhkatilainteita ei pääse syntymään kun käytössä on vasta 8 megaa 10 megan kapasiteetista Mittaus Core-R6 Core-R4 linkkivälin leikkaukset Topologian ja linkkinopeuksien perusteella ensimmäiset paikat missä liikennettä leikataan on Core-R6 Core-R4 linkkivälillä ja Juniper-R3 laitteella. Core-R6 Core-R4 linkkivälillä kulkee JDSU-Streamit 3, 5 ja 6 joka ovat nähtävissä luokissa Core-R6 laitteella IPTV, Data ja Best Effort. Tietovoita lähetetään nopeuksilla 4Mb, 4Mb ja 6Mb. Linkkivälin nopeus on 10Mb joten 4Mb pitäisi leikkaantua pois. Kuviossa 19 huomaamme, että Core-R6 ei leikkaa IPTV tai Data liikennettä ja kuviossa 20 huomaamme, että laite leikkaa Best-Effort liikenteestä.
23 22 Kuvio 19. Core-R6 ei leikkaa IPTV tai Data liikennettä Kuvio 20. Core-R6 leikkaa Best Effort liikennettä noin 4Mb
24 23 Päätelaitteilta voimme varmistaa tämän ja kuviosta 21 ja 22 voidaan huomata, että liikennettä ei leikata. Kuviosta 23 voimme huomata, että 6M liikenteestä on vastaanotettu 2M. Kuvio 21. JDSU - Stream 5 ei leikkausta Kuvio 22. Iftop Spider-Laptop 1 (Data-stream)
25 24 Kuvio 23. Spider-Laptop 2 Network Utilization 2% Leikkaus Juniper-ympäristössä Juniper ympäristöön saapuu Core-R6 laitteen kautta kolme tietovuota. JDSU-Streamit yksi (VoIP) ja kaksi (IPTV), lisäksi yksi ICMP-ECHO kysely per sekunti WG5-SW2-WS työasemalta. Juniper-R3 laitteella oli taattu 2Mb liikennettä Streamille 1 ja ruuhkattomassa tilanteessa kaistaa annetaan enintään 3Mb. Streamille 2 Juniper-R3 takaa 4Mb jonka jälkeen kaikki ylimenevä liikenne leikataan pois. Streamit 1 ja 2 liikkuvat kokonaan linkkivälillä Juniper-R3 Juniper-R5. Rajapinnasta GE1/0/1 on havaittavissa molemmat vuot. Konfiguraation mukaan VOIP:lle annetaan 2Mb kiinteää kaistaa 1500Kb purskeella. Kaistan salliessa VOIP voi kuitenkin käyttää maksimissaan 3Mb 1500Kb purskeella, jonka ylittävä liikenne leikataan (katso kuvio 24). Kuviossa 25 on havaittavissa, että VoIP liikennettä asetetaan jonoon 3Mb ja kuviossa 26 huomamme, että IPTV:tä leikataan hyvin vähän (3 pakettia/s).
26 25 Kuvio 24. Juniper R3:n konfiguraatiopätkä VOIP:n QoS-säännöistä Kuvio 25. Juniper-R3 ei leikkaa VoIP-liikennettä
27 26 Kuvio 26. Juniper-R3 leikkaa IPTV-liikennettä 3 pakettia/s Sama voidaan huomata myös JDSU:n peilien antamasta datasta. Kuviossa 27 näkyy, että JDSU:n stream 1 saa 3Mb/s, eli huomataan 1Mb leikkaus. Kuviossa 28 puolestaan Centos1 työasema saa vähän vajaa 4Mb/s, eli leikkausta tapahtuu hyvin vähän. Kuvio 27. JDSU stream 1 (VoIP)
28 27 Kuvio 28. Iftop Centos1 (IPTV-Stream) Tämän mittauksen aikana ei vielä älytöntä ruuhkaa syntynyt, jolloin labranetistä lähetetty ping-kysely Win7-työasemalle meni vaivatta läpi pienillä ping-heitoilla (katso kuvio 29). Kuvio 29. Labranetistä lähetetty ping-kysely win7-työasemalle Mittaus Leikkaukset Cisco-ympäristö Cisco-R6 leikkaa tässä mittauksessa vain linkkivälillä Core-R4:lle. Siihen on asetettu 10Mb/s nopeus ja sinne pusketaan 16Mb/s dataa. IPTV-dataa saapuu Core-R6:lle
29 28 5Mb/s, Data-liikennettä 5Mb/s ja BE-liikennettä 6Mb/s. Liikennettä joudutaan siis leikkaamaan 6Mb/s pois. Kuvioiden 30 ja 31 konfiguraatioista nähdään, että IPTVliikenteelle on taattu 4Mb/s ja 4,5Mb/s mikäli kaista niin sallii. Data-liikenteelle on taattu 2Mb/, mutta sitä on muokattu siten, että se voi käyttää 4Mb/s mikäli sitä arvokkaampaa liikennettä ei näy. Kuvioissa 30, 31ja 32näkyy Core R6:n asetukset näille kahdelle luokalle ja BE-liikenteelle. Kuvio 30. Core-R6:n IPTV-liikenteen asetukset Kuvio 31. Core-R6:n Data-liikenteen asetukset
30 29 Kuvio 32. Core-R6:n BE-asetukset Kuvio 33 alla todentaa, että JDSU:n stream 5 tosiaan saa 4Mb/s kaistaa. Ylimääräinen kaista on leikattu BE-liikenteestä. Kuvio 33. JDSU:n stream-lukemat Kuviot 34 ja 35 todentavat Laptop1:n ja Laptop2:n merkkauksen.
31 30 Kuvio 34. Laptop 2:n wireshark-kaappaus Kuvio 35. Laptop 1:n wireshark-kaappaus
32 Leikkaukset Juniper-ympäristö Juniper R3:lle tulee Cisco Coresta päin 5 eri liikennevuota. JDSU stream 1 (VoIP) lähetetään 4Mb/s nopeudella. JDSU stream 2 (IPTV)- ja JDSU stream 4 (Data)-liikennettä lähetetään 5Mb/s kumpaakin. Fluke lähettää 100Mb/s cos 1 merkattua liikennettä, joka on merkattu uudelleen Core-R6:lla precedence 1:nä. Precedence 1:stä ei kuitenkaan oteta kiinni Juniperin konfiguraatioissa, jolloin se heitetään BE-luokkaan. Alla kuviossa 36 näkyy kun Centos2:lle tullut BE-data ei saa kuin reilut 740Kb/s kaistaa. Kuvio 36. Centos2:n iftop-taulu ja wireshark-kaappaus Kuvioissa 37 ja 38 on todennettu merkkaukset Centos1- ja Win7-työasemilla.
33 32 Kuvio 37. Centos1:n wireshark-kaappaus Kuvio 38. Win7-työaseman wireshark-kaappaus
34 33 Kun labranetin koneelta lähetettiin ping-kyselyä win7-työasemalle, huomattiin kun data-liikenne alkoi olemaan melko tukossa. Tämä näkyi sekä Centos2:n iftop-kuvasta, mutta myös ping-kyselyn viiveestä, joka näkyy alla kuviossa 39. Kuvio 39. Labranetistä lähetetty ping Win7-työasemalle 4.3 Tehtävä 2 Mittauksissa suoritettiin sekä passiivista, että aktiivista mittaamista. Esimerkiksi työasemien välinen ICMP echo mittaa hetkellistä kaksisuuntaista saatavuutta ja kertoo näin verkon luonteesta. Koska se näin ollen luo liikennettä verkkoon, on mittaaminen aktiivista. JDSU testidata on myös aktiivista mittaamista, sillä verkkoon generoidaan liikennettä. Aktiivinen mittaaminen ei kuitenkaan välttämättä suoraan kerro siitä miten verkko käyttäytyy oikeiden liikennevirtojen alla. (Kuismanen & Martikainen, 2006.) Passiivista mittaamista suoritettiin reitittimien rajapintalaskureilla, wiresharkilla ja iftop/network activity monitoroinnilla. Passiivinen mittaaminen kertoo lähinnä verkon liikenteestä, eli siitä mitä liikennevirroissa kulkee. (Kuismanen & Martikainen, 2006.) Mittauksia voimme jakaa myös ajallisesti jatkuviin ja näytteistettyihin. Rajapintalaskurit, kuten Juniperin show interfaces queue ja Ciscon show policy-map interface, ovat esimerkki jatkuvasta mittaamisesta ja näytteistettyä mittaamista on esimerkiksi viiveen mittaaminen, kuten työasemien välisessä jatkuvassa ICMP echossa. (Kuismanen & Martikainen, 2006.)
35 34 Mittaustuloksissa tuli olla tarkkana, mitä laskurit itse asiassa ilmoittivat. Esimerkiksi iftop ilmoittaa throughputtia eikä näin kerro täysin fyysisen linkin bittimäärästä. Muita virheitä saattavat aiheuttaa aktiivilaitteiden kellosignaalien synkronointi tai sen mahdollinen puute. Aikaleimoihin perustuva tarkastelu esim. viiveen mittaamisessa ei ole yhtä luotettava yksisuuntaisilla mittauksilla ilman hyvää synkronointia. Tarkempia valmisteluja emme tällaisten asioiden suhteen tehneet sillä saavuimme ns. valmiiseen pöytään, joten meille on jälkeenpäin hankala arvioida systemaattisen ja satunnaisen virheen suhdetta mittaustuloksiin. 4.4 Tehtävä 3 Mittauksessa 3 fluke lähettää WG1:stä 100mb/s dataa verkkoon. Extreme coressa ei ollut mitään QoS:iin liittyvää konfiguraatiota, joten siitä data menee läpi kaistan salliessa best efforttina. Core-R6:lle tullessa R6 sallii access-listoilla paketit mistä tahansa IP-osoitteesta precedence arvoilla flash, flash-override, critical, internet ja network. Fluke osaa ilmeisesti itse määrittää datansa cos-arvon 1, koska sisääntuleva data portissa ge0/1.10 käytettävässä policy-map:ssa matchataan cos arvoon 1. R6:n portissa ge0/1.10, joka on extreme coreen päin menevä portti, on sisääntulevalle datalle sääntö, jossa liikenne merkataan precedence 1:llä, eli internettinä. Kun mittauksessa 3 katsoimme fluken kohteen Centos2:n wireshark-kaappausta, huomasimme että data tulee best efforttina, eli merkkaus on muuttunut ja dataa tuli läpi vain reilut 740Kb/s. Tämä viittaa siihen, että Juniper-coren qos-asetusten politiikka poikkeaa cisco-coren politiikasta ja kyseinen liikenne on merkattu uudestaan. Todellisuudessa Juniperin laitteistolla, kun precedence 1 arvoa ei otettu kiinni konfiguraatiossa, se heitettiin BE-luokkaan. Lopulta Centos2:lle mennyt paketti saa huonompaa palvelunlaatua, kuin mitä cisco-coren asetukset antaisivat ymmärtää. 4.5 Tehtävä 4 Valmistelut = samat Mittauslaitteistojen IP-osoitteet = samat
36 35 Ennen mittausta: Tutustu sekä Cisco Core- että Juniper Core laitteiden konfiguraatioihin ja miten niille on määritelty merkkaus ja jonotusmekanismit. Luo taulukko, johon arvioit paljonko mittausten liikennevuot todellisuudessa saavat kaistaa laitteiden konfiguraatioilla. Tällä tavalla tulisi ennen mittausta kotona tai koululla oikeasti tutkia ja pohtia jonojen ja merkkausten toimintaa. Samalla mittausten aikana ja viimeistään niitä dokumentoidessa alkaa todellisuus laitteiden toiminnasta hahmottumaan ja samalla sen muistaisi pitempään, kun voi joko todeta omat ennakkoluulot oikeiksi tai vääriksi. Samalla tulisi selvittää miksi asiat ei mennyt niin kuin ennalta luuli, mikäli ei mennyt. Mittaus 1 = samalla tavalla Mittaus 2 = samalla tavalla Mittaus 3 = samalla tavalla Mittauksissa olisi tosin hyvä käyttää sekä TCP, että UDP-dataa. Muun muassa FIFO suosii UDP:tä, joten olisi hauska nähdä vaikuttaako nämä protokollat mittaustuloksiin ja kuinka paljon mikäli yhtään. 5 Pohdinta Viimeinen laboratorioharjoitus oli hyvä summaamiskokemus kaikelle sille, mitä olimme aikaisemmissa laboratorioharjoituksissa itse toteuttaneet. Juniper Coren konfiguraatiot myös paljastivat, missä oma toteutuksemme oli mennyt metsään, joten saimme myös puuttuvat opit pääkoppiimme. Valmistelevat tehtävät viimeiseen labraan voisivat nostaa vielä motivaatiota ja suoritustasoa ja näistä teimmekin mittaussuunnitelmaan ehdotuksen. Nyt tieto valmiista pöydästä ja nopeat mittausten suorittamiset saattoivat hieman viedä terävintä kärkeä siitä, mitä kaikkea harjoituksesta olisi voinut saada irti.
37 36 Lähteet IP Precedence and DSCP values. Viitattu Junos QoS Juniper Networks J-series Services Routers Quality of Service (QoS). Viitattu Kuismanen, R. & Martikainen, H IP-verkon suorituskyvyn monitorointi heterogeenisessä ympäristössä. Tietotekniikan pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu Rhys Haden. Ethernet Virtual LANs (VLANs), Viitattu Rhys, Haden. Quality of Service. Viitattu Introduction. Viitattu Rahikainen, R. & Paananen, E. & Saari, H QoS-Laboratoriaharjoitus 6. Viitattu
Laboratorio 6. Junos QoS. Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen
Laboratorio 6 Junos QoS Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen Raportti Tietoverkkojen palvelunlaadun toteutus Maaliskuu 2018 Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisällys
LisätiedotLaboratorio 5. Cisco QoS. Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen
Laboratorio 5 Cisco QoS Joonas Lepistö Tomi Porri Antti Saarenmaa Santtu Turunen Raportti Tietoverkkojen palvelulaadun toteutus Huhtikuu 2018 Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Lyhenteet...
LisätiedotQoS Laboratorioharjoitus 6
QoS Laboratorioharjoitus 6 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Huhtikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö
LisätiedotQoS Laboratorioharjoitus 5
QoS Laboratorioharjoitus 5 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Huhtikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö
LisätiedotTietoverkot ja QoS. QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services
Tietoverkot ja QoS QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: esim. viive, virhetaajuus, kapasiteetti
LisätiedotLuento 13: Arkkitehtuurit. Internet tänään
Tietoliikenneverkot Luento 13: Arkkitehtuurit Nykyinen Internet: Best Effort palvelua Internet tänään Yhtäläiset mahdollisuudet (resurssit) ja kurjuudet (hukat ja viiveet) Internet on muuttumassa kaupalliseksi
LisätiedotESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:
Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,
Lisätiedot" Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. " Nykyinen Internet. " yhtäläiset resurssit ja kurjuus. " Best Effort palvelua. " 3 bitin precedence
Internet tänään " Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. Tietoliikenneverkot Luento 8: Arkkitehtuurit " Internet on muuttumassa kaupalliseksi verkoksi, jonka palvelut halutaan saattaa kaupallisuuden
LisätiedotTietoverkot ja QoS. Quality of Service (QoS) QoS-toteutukset. Laatuparametrit. Jonotus. Reitittimen toiminta
Tietoverkot ja QoS Quality of Service (QoS) QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: esim. viive, virhetaajuus, kapasiteetti
LisätiedotPlanning the Implementation of Quality of Service in Multi-Protocol Label Switched Networks. Tekijä: Hannu Ahola. Valvoja: Prof.
Planning the Implementation of Quality of Service in Multi-Protocol Label Switched Networks Tekijä: Hannu Ahola Valvoja: Prof. Raimo Kantola Suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy 1 Introduction 2 Quality
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotTietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1
Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Petri Vuorimaa 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive,
LisätiedotIPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi
IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta Jorma Kilpi Näkökulma ja esityksen sisältö Tarkastelen aihetta verkko operaattorin (transport operator) näkökulmasta Palvelun tarjoajan (IPTV service provider)
LisätiedotMiska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus. 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous
Verkkoliikenteen rajoittaminen Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous Agenda 1. Jyväskylän yliopistoverkko 2. Verkon käytöstä 3. Verkkoliikenteestä 4. Käytön
LisätiedotCCNP4 CS2 Raportti. Ville Santikko Turo Santikko IT08POT
CCNP4 CS2 Raportti Ville Santikko Turo Santikko IT08POT Toteutettava verkko: Verkko on toteutettu siten, että R1 ja R2 välinen linkki on sarjaliitäntä, ja loput on toteutettu tavallisella ethernetillä.
LisätiedotQoS Laboratorioharjoitus 4
QoS Laboratorioharjoitus 4 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Tammikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö
LisätiedotTietoverkkoprojekti 1, 5 OP
Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP 3-periodi 2012 Tavoite Tietoverkkoprojektin ensimmäisen osan tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa pienimuotoinen operaattoriverkko. Kokonaisuudessaan tietoverkkotekniikan
LisätiedotQuality of Service (QoS) Tietoverkot ja QoS ATM. Laatuparametrit. Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien
1 Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive, virhetaajuus,
LisätiedotTietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1
Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Petri Vuorimaa 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive,
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotKymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Tiedot KORJA, TUOMO Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Huhtikuu 2011 Avainsanat
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotDiplomityöseminaari 6.8.2002
Diplomityöseminaari 6.8.2002 Työn nimi: TV-lähetystä välittävän laajakaistaisen IP-pohjaisen tilaajaverkon palvelunlaatu Työn tekijä: Lasse Kiiskinen Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Mikko
LisätiedotLiikenneteorian tehtävä
J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on
LisätiedotTestiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista
Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Mittauksen päämääränä oli tutkia Telewell 3G-Router päätelaitteen suorituskykyä LTE-Lan-gateway konfiguraatiossa. Vertailuarvojen saamiseksi nopeustestejä tehtiin
LisätiedotMulticast perusteet. Ins (YAMK) Karo Saharinen Karo Saharinen
Multicast perusteet Ins (YAMK) Karo Saharinen 20.04.2016 Lyhenteitä Multicastissä Lyhenne PIM PIM-SM PIM-DM MC ASM SSM RP BSR IGMP UC (S,G) Selite Protocol Independent Multicast PIM Sparse Mode PIM Dense
LisätiedotVerkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed
Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Antti Parkkinen ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus Projektiopinnot kevät 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTUSTUMINEN IPV6 OSOITTEISIIN
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotReiluus. Maxmin-reiluus. Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa. Reiluuden maxmin-määritelmä
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Reiluus 1 Reiluus Maxmin-reiluus Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa kenellekään ei anneta kvantitatiivisia QoS-takuita kaikkien pitää saada palvelua
LisätiedotJHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus
JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun
Lisätiedot1.1 Palomuuri suunnitelma
Työ oli osa IT-palveluiden hallinta ja tietoturva kurssia, joka on osa kolmannen vuoden moduuliopintoja. Työssä keskityttiin lähinnä ingress-filteröintiin, eli filteröidään liikenne sen tullessa sisäänrajapintaan.
LisätiedotTekijä / Aihe 1
14.12.2009 Tekijä / Aihe 1 IPTV Alueverkkojen näkökulmasta SimuNet Seminaari 7.12.2008 Vesa Kankare 14.12.2009 Vesa Kankare/ IPTV 2 Agenda Yleistä Palvelun laadun merkitys Aluedataverkon rooli tulevaisuuden
LisätiedotAnvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus
Teleoperaattoripalvelut Anvia Telecom Oy Alueverkon Ethernet Voimassa 20.2.2017 alkaen toistaiseksi Anvia Telecom Oy Anvia Telecom Ab Silmukkatie 6, 65100 Vaasa Cirkelvägen 6, 65100 Vasa Puhelin/Telefon
LisätiedotPalomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri
Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.
LisätiedotQuality of Service (QoS) Tietoverkot ja QoS ATM. Laatuparametrit. Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien
1 Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive, virhetaajuus,
LisätiedotKuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti
Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotPalvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss , Tanenbaum, ss )
Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss. 536-556, Tanenbaum, ss. 393-395) Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta (Best effort) joskus kaikki toimii hyvin, joskus
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen
LisätiedotMETROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN
METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotAnvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi
Anvia Oyj Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus Voimassa alkaen toistaiseksi 2(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 PALVELUN TOTEUTUS... 3 2.1 RUNKOVERKON ETHERNET LIITÄNTÄ... 4 2.2 ALUEVERKON ETHERNET -LIITTYMÄ...
LisätiedotIPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011
IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus SimuNetissä Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 Johdanto Työn tarkoituksena tutustua IPTV-palveluun yleisesti IPTV-palveluun vaikuttavien tekijöiden
LisätiedotNykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon
Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen
LisätiedotVALOKUITU PALVELUKUVAUS
Palvelukuvaus 7.5.2018 VALOKUITU PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokuitu laajakaistapalvelu... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 1.2.1 Liikennerajoitukset porttitasolla... 3 2 PALVELUKOMPONENTIT...
LisätiedotMitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi
Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan
LisätiedotYhden megan laajakaista kaikille
Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.
LisätiedotVuonohjaus: ikkunamekanismi
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotPanu Rajala KOTIVERKON PALVELUNLAATU
Panu Rajala KOTIVERKON PALVELUNLAATU Tekniikka ja liikenne 2011 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Panu Rajala Opinnäytetyön nimi Kotiverkon palvelunlaatu Vuosi 2011 Kieli suomi
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotNebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne
Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne Sivu 2/9 1. Sisällysluettelo 2. Esipuhe 3 2.1. Saatavuusalueet 3 2.1.1. Taustaverkko missä instanssit ovat suoraan fyysisellä liitännällä kiinni
LisätiedotElisa Ethernet nielu-etäliittymä -palvelu
1(5) Elisa Ethernet nielu-etäliittymä -palvelu Elisa Ethernet nielu-etäliittymä palvelu on edistyksellinen tapa toteuttaa point-to-point tyyppisiä yhteyksiä. Nieluetäliiittymä-palvelu toteuttaa ns. hub-and-spoke-topologian,
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotVOIP-PUHELINLIIKENTEEN LAADUN PARANTAMINEN YRITYKSESSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Tietotekniikka Internet-tekniikka 2012 Antti Lagus VOIP-PUHELINLIIKENTEEN LAADUN PARANTAMINEN YRITYKSESSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka Internet-tekniikka
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
LisätiedotNe#tutka 3 vuo-a verkkojen laatudataa
Ne#tutka 3 vuo-a verkkojen laatudataa Sebas6an Sonntag sebas6an.sonntag@netradar.org Kaista Networks Oy Jukka Manner jukka.manner@aalto.fi Aalto- yliopisto Tausta Netradar on joukkoiste-u langa-omien verkkojen
LisätiedotICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
Lisätiedot3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
LisätiedotTällainen palvelu ei sovi kaikille sovelluksille audio/video multimedia IP-puhelu. QoS-ajattelu myös Internetiin?
Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, (2 ed), 579-594, (1 ed) ss. 536-556, Tanenbaum, ss. 393-395) Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta (Best effort) joskus kaikki
LisätiedotPalvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, (2 ed), , (1 ed) ss , Tanenbaum, ss )
Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, (2 ed), 579-594, (1 ed) ss. 536-556, Tanenbaum, ss. 393-395) Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta (Best effort) joskus kaikki
LisätiedotPalvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss , Tanenbaum, ss )
Palvelun laatu (QoS) Internetissä (Kurose-Ross, Computer Networking, ss. 536-556, Tanenbaum, ss. 393-395) Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta (Best effort) joskus kaikki toimii hyvin, joskus
LisätiedotINTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa
LisätiedotTietoverkkoprojekti. Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma
Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoverkkoprojekti Työryhmä: Pyry Koskinen Iiro Auvinen Ville Laitinen Otso Vasara Joonas Korvala Ohjausryhmä: Matti Puska Erik Pätynen 31.1.2012
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotLangaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotOpinnäytetyön loppuseminaari
Opinnäytetyön loppuseminaari 19.4.2011 Opinnäytetyön nimi: Palomuurien IPv6-migraatio Riku Leinonen TI07TIVE Toimeksiantaja yritys: Optimiratkaisut Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
. Tietokoneverkot ja Internet.. Tietokoneesta tietoverkkoon.. Tietoliikenneverkon rakenne.. Siirtomedia.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli.6. Esimerkkejä
LisätiedotOpinnäytetyön Loppuseminaari klo 10
Opinnäytetyön nimi: Monipisteyhteyksinen virtuaalinen yksityisverkkoratkaisu Erna Komulainen & Juuso Wägar TI08TIVE Toimeksiantaja yritys: Profimill Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Sopimus opinnäytetyöstä
LisätiedotTeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland
TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotElektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PALVELUNLAATU LANGATTOMISSA LÄHIVERKOISSA
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Mikko Sannikka PALVELUNLAATU LANGATTOMISSA LÄHIVERKOISSA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT...
PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Palvelun rajoitukset... 2 1.2 Valvonta... 2 1.3 Ylläpito... 2 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Liitäntä... 3 2.2 Nopeusluokat...
LisätiedotVerkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi
Julkinen Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi 20.11.2013 Julkinen 2 VML 131 Velvollisuus korjata häiriö Jos viestintäverkko tai laite aiheuttaa vaaraa tai
LisätiedotNetemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotDVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta
DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotJoni Kallunki KUORMITUSTESTIYMPÄRISTÖ
Joni Kallunki KUORMITUSTESTIYMPÄRISTÖ Tekniikka ja liikenne 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Joni Kallunki Opinnäytetyön nimi Kuormitustestiympäristö Vuosi 2012 Kieli suomi
LisätiedotElisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista
Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen
LisätiedotInternet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010
Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39
LisätiedotIP-pohjaisen puheratkaisun käyttöönotto vaihdeverkossa
S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari IP-pohjaisen puheratkaisun käyttöönotto vaihdeverkossa Diplomityön tekijä: Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Sari Lehtonen Suorituspaikka:
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman
Lisätiedot25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla
LisätiedotKytkentäohje KYTKENTÄOHJE. Kuitupääte Alcatel-Lucent I-040G-R. WLAN-reititin TP-Link Archer C7.
Kytkentäohje 1 KYTKENTÄOHJE Kuitupääte Alcatel-Lucent I-040G-R ja WLAN-reititin TP-Link Archer C7 2 KUITUPÄÄTTEEN TURVALLINEN JA LUOTETTAVA KÄYTTÖ Lue tämä ohje ja toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
LisätiedotLangattoman verkon spektrianalyysi
Langattoman verkon spektrianalyysi on päijät-hämäläinen yritys- ja yhteisöasiakkaita palveleva ICTkokonaisratkaisutoimittaja. Olemme tuottaneet laadukasta palvelua jo vuodesta 2005 Päijät- Hämeessä ja
LisätiedotMobiiliverkkojen vertailumittaus Tampere, Jyväskylä, Turku
Mobiiliverkkojen vertailumittaus Tampere, Jyväskylä, Turku Marraskuu 2018 1. Tiivistelmä... 3 2. Johdanto... 4 3. Tulokset... 5 3.1. Kaupunkikohtaiset tulokset, Tampere... 5 3.1. Kaupunkikohtaiset tulokset,
LisätiedotPalvelun laatutekijät SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO 1. Palvelun laatutekijät 2 1.1 Laadun parametrit 2 1.1.1 Kaistanleveys 3 1.1.2 Pakettien kokema viive 4 1.1.3 Pakettien katoaminen ja niiden järjestys 4 1.2 Jonotustekniikoita 4 1.2.1
Lisätiedot