SUOMESSA TOIMIVIEN SAKSALAISOMISTEISTEN YRITYSTEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 2015/2016

Transkriptio

1 SUOMESSA TOIMIVIEN SAKSALAISOMISTEISTEN YRITYSTEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 2015/2016 Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin yrityskysely huhtikuussa 2016

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Yritysten koko- ja toimialajakauma Liiketoiminta vuonna Liikevaihdon kehitys... 6 Henkilöstön määrä... 7 Investointihalukkuus... 8 Tutkimus- ja kehitystyön osuus liikevaihdosta Odotukset vuodelle Odotukset liikevaihdon kehitykselle Odotukset henkilöstön määrän suhteen Odotukset investointien suhteen Venäjän tilanteen vaikutus liiketoimintaan Suomi liiketoimintaympäristönä Suomi liiketoimintaympäristönä: toimialakohtaiset vastaukset Saksan mallin mukainen oppisopimusjärjestelmä Toimialakohtainen kilpailu Yhteistyö startupien kanssa Saksan kielen merkitys yrityksille Yhteenveto Liitteet Liite 1: Saksan ulkomaankauppa Liite 2: Kysymyslomake Liite 3: Saksalais-Suomalainen Kauppakamari

3 1. Johdanto Suomi on vakiinnuttanut asemansa saksalaisyritysten sijaintipaikkana. Suomen tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 325 saksalaisomisteista yritystä vuonna Enimmäkseen pk-yrityksistä koostuva ryhmä on neljänneksi tärkein ulkomainen työllistäjä Suomessa: vuonna 2014 ruotsalaisyritykset työllistivät , yhdysvaltalaisyritykset , isobritannialaisyritykset ja saksalaisyritykset henkilöä. Liikevaihdollisesti mitattuna saksalaisyritykset ovat kolmanneksi suurin ryhmä (9,5 mrd. euroa), heti yhdysvaltalaisten (18,9 mrd. euroa) ja ruotsalaisten (16,5 mrd. euroa) yritysten jälkeen. Investoinnit Suomeen kasvussa Ulkomaiset suorat investoinnit Suomeen ovat lisääntyneet vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Invest in Finlandin mukaan vuonna 2015 Suomeen sijoittui 265 uutta ulkomaalaisomisteista yritystä, kun vuonna 2014 niitä oli vain 229. Lisäksi jo Suomessa olevat ulkomaalaisomisteiset yritykset tekivät yli 230 laajentumis- ja jatkoinvestointipäätöstä liiketoimintaansa Suomessa. Suomeen investoineita maita olivat etenkin Ruotsi, USA, Iso-Britannia, Tanska ja Saksa. Suorien investointien arvo Suomeen oli 13 miljardia euroa. Uusia yrityksiä / tytäryhtiöitä perustettiin erityisesti liike-elämän palveluihin, terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorille sekä ICT-sektorille. Viime vuoden suurimpia ulkomaisia investointeja olivat saksalaisen Continentalin Elektrobit Automotiven osto (600 milj.) ja Hetzner Onlinen datakeskusinvestointi (170 milj.). Jatkoinvestointeja tehtiin myös ahkerasti ja mm. Lidl avasi parikymmentä uutta myymälää vuonna Lisäksi Lidl ilmoitti investoivansa jopa 100 miljoonaa euroa perustettavaan Järvenpään logistiikkakeskukseen. Saksalaisomisteisten yritysten tilanne ja näkymät Tämän kyselyn tarkoituksena on kuvata Suomessa toimivien saksalaisomisteisten yritysten tämänhetkistä tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Tämä on toinen kerta, kun saksalaisomisteisille ja saksalaisessa osaomistuksessa oleville yrityksille tehdään tämän kaltainen kysely. Verkkokysely lähetettiin jokaiselle 265:lle vuonna 2016 Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin tietojen mukaan Suomessa toimivalle saksalaisomisteiselle yritykselle. Kysely lähetettiin maaliskuun lopussa / huhtikuun alussa 2016 ja vastausaikaa oli 18. huhtikuuta saakka. Kyselyyn vastasi 56 prosenttia yrityksistä. Suomi sijaintipaikkana Kyselyssä tiedusteltiin yritysten liiketoiminnallista menestystä vuonna 2015, niiden odotuksia vuodelle 2016 ja niiden näkemyksiä Suomen kilpailueduista ja -haitoista yritysten sijaintipaikkana. Tämän lisäksi kartoitettiin talouteen liittyviä ajankohtaisia aiheita, kuten Venäjän tilanteen vaikutus yritysten liiketoimintaan, kiinnostus startup-yhteistyöhön, näkemyksiä Saksan mallin mukaiseen oppisopimusjärjestelmään, toimialakohtaiseen kilpailutilanteeseen sekä yritysten tarpeisiin saksan kielen osaajien osalta. 1 Tilastokeskuksen tiedot vuodelle 2015 julkaistaan marraskuussa

4 Tulokset esitetään sekä kaikkien vastanneiden tasolla että toimialakohtaisesti eriteltynä. Pyöristettynä yhteenlasketut vastausprosentit voivat joissain tapauksissa vaihdella sadasta prosentista. Tulokset tarjoavat tärkeän perustan saksalaisomisteisten yritysten ja suomalaisten päättäjien väliselle vuoropuhelulle. Myös Suomen markkinoille tuloa suunnittelevat saksalaisyritykset hyötyvät kyselyn tuloksista. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin tavoitteena on tehdä vastaava kysely määräajoin. Siten on mahdollista muodostaa kokonaiskuva Suomesta saksalaisomisteisten yritysten näkökulmasta pitkällä aikavälillä ja kohdentaa päättäjien ja yritysten välistä vuoropuhelua. Helsinki, kesäkuu

5 2. Yritysten koko- ja toimialajakauma Toimialakohtainen jakauma Lähes neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista yrityksistä on kaupan (45 ) tai teollisuuden (34 ) alalta. Logistiikka-alan yritykset ovat kolmanneksi suurin ryhmä yhdeksällä prosentilla. Palvelualan osuus kyselyyn vastanneista on viisi prosenttia. Kuusi prosenttia vastaajista on viihde-, talous- ja matkailualalta ja muodostavat ryhmän Muu. Toimialakohtaisessa tarkastelussa on huomioitava, että kyselyyn vastanneista ryhmät Palvelut ja Muu ovat suhteellisen pieniä. Ryhmän Muu toimialahajonnasta johtuen sen tuloksia ei analysoida tarkemmin. Ryhmän vastaukset näkyvät kuitenkin taulukoissa ja kaavioissa Teollisuus Logistiikka Palvelut Kauppa Muu Saksalaisomistuksen osuus Saksalaisyritykset omistavat pääasiassa tytäryhtiönsä sataprosenttisesti (89 yrityksistä). Tämä näkyy erityisesti logistiikka-alalla (96 ), kaupan alalla (91 ) ja teollisuuden alalla (90 ). Saksalaisomistuksen osuus Kaikki (N=147) N alle 50 yli

6 Yritysten koko henkilöstön määrän mukaan Kyselyyn vastanneet yritykset työllistävät Suomessa yli henkilöä. Näistä yrityksistä 85 prosentilla on alle 100 työntekijää ja ne kuuluvat siten pienten yritysten ryhmään. Erityisesti kaupan alalla pienten yritysten ryhmä on suuri, 94 prosenttia. Pk-yritysten osuus 2 kyselyyn vastanneista on 92 prosenttia. Vastanneista yrityksistä neljä prosenttia työllistää yli 500 työntekijää, 11 prosenttia työntekijää. Henkilöstön määrä Kuinka monta työntekijää yritys työllistää Suomessa? Suomessa ja tässä kyselytutkimuksessa pk-yrityksiksi määritellään kaikki alle 250 työntekijää työllistävät yritykset. Saksassa samaa käsitettä ( KMU ) käytetään yleisesti kaikista alle 500 työntekijää työllistävistä yrityksistä. 5

7 3. Liiketoiminta vuonna 2015 Liikevaihdon kehitys Yli puolet vastanneista yrityksistä ilmoittaa liikevaihdon kehittyneen positiivisesti vuonna Kun vuoden 2015 kyselyssä 51 prosenttia yrityksistä totesi liikevaihdon kasvaneen, tämän vuoden kyselyssä osuus on noussut 57 prosenttiin. 24 prosenttia ilmoittaa kasvun olleen yli 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja kolmannes (33 ) ilmoittaa liikevaihdon kasvaneen jonkin verran (alle 10 prosenttia). Erityisesti palvelualan yritykset (25 ) ilmoittavat kasvattaneensa liikevaihtoaan huomattavasti edellisvuoteen verrattuna (2014: 8 ). Viidennes yrityksistä (20 ) ilmoittaa liikevaihdon laskeneen vuonna 2015: 15 prosentilla liikevaihto on laskenut jonkin verran (laskua alle 10 ) ja viidellä prosentilla lasku on ollut huomattavaa (laskua yli 10 ). Kokonaisuudessaan liikevaihto on noussut edellisvuoteen verrattuna. Miten yrityksen liikevaihto kehittyi vuonna 2015? Liikevaihto kasvoi huomattavasti edellisvuodesta (>10 ) kasvoi hieman edellisvuodesta pysyi samalla tasolla pieneni edellisvuodesta pieneni huomattavasti edellisvuodesta (>10 )

8 Miten yrityksen liikevaihto kehittyi vuonna 2015? Liikevaihto kasvoi huomattavasti edellisvuodesta (>10 ) kasvoi hieman edellisvuodesta pysyi samalla tasolla pieneni edellisvuodesta pieneni huomattavasti edellisvuodesta (>10 ) Henkilöstön määrä Yli puolella yrityksistä (57 ) henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut muutosta vuoden 2015 kyselyn tuloksiin verrattuna. 30 prosenttia yrityksistä ilmoittaa palkanneensa lisää työvoimaa (2015: 25 ): 9 prosenttia ilmoittaa palkanneensa jopa yli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun vielä vuonna prosenttia yrityksistä vähensi henkilökuntaa, vuonna 2015 henkilökuntaa vähensi enää 12 prosenttia. Millaisia henkilöstöön kohdistuneita muutoksia yrityksessä on tapahtunut vuonna 2015? Työllistimme vuonna selvästi enemmän kuin edellisvuonna (>10 ) hieman enemmän kuin edellisvuonna saman verran kuin edellisvuonna 9 vähemmän kuin edellisvuonna 2 3 selvästi vähemmän kuin edellisvuonna (>10 )

9 Palvelu- ja logistiikka-alan myönteisen liikevaihdon kehityksen voidaan olettaa vaikuttaneen myös henkilöstön määrään. Molemmilla aloilla yli 50 prosenttia yrityksistä ilmoittaa liikevaihdon kasvaneen suhteessa edellisvuoteen. 36 prosenttia logistiikka-alan yrityksistä (2014: 8 ) ja 38 prosenttia palvelualan yrityksistä (2014: 23 ) palkkasi lisää työntekijöitä vuonna Toimialasta riippumatta saksalaisyritysten työntekijöiden määrä on lisääntynyt vuoden 2015 kyselyyn verrattuna. Millaisia henkilöstöön kohdistuneita muutoksia yrityksessä on tapahtunut vuonna 2015? Työllistimme vuonna 2015 selvästi enemmän kuin edellisvuonna (>10 ) hieman enemmän kuin edellisvuonna saman verran kuin edellisvuonna vähemmän kuin edellisvuonna selvästi vähemmän kuin edellisvuonna (>10 ) Investointihalukkuus Noin neljännes vastanneista (23 ) investoi vuonna 2015 enemmän kuin edellisvuonna. Tulokset vastaavat vuoden 2015 kyselyn lukuja. Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia ilmoittaa, että investointien määrä ei ole muuttunut, ja kahdeksan prosenttia ilmoittaa investointien laskeneen edellisvuoteen verrattuna. 8

10 Investointien kehitys lisääntyneet pysyneet samalla tasolla vähentyneet Toimialakohtaisessa tarkastelussa on nähtävissä, että palvelualan yritysten investoinnit ovat pysyneet samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Teollisuusalan yrityksistä 24 prosenttia ilmoittaa lisänneensä investointeja ja 12 prosenttia vähentäneensä investointeja vuonna Miten yrityksen investoinnit ovat kehittyneet vuonna 2015? Investointimme ovat lisääntyneet pysyneet samalla tasolla vähentyneet Tutkimus- ja kehitystyön osuus liikevaihdosta Tämän vuoden kyselyssä yrityksille esitettiin myös kysymys tutkimus- ja kehitystyön osuudesta yrityksen liikevaihdosta. Vaikka nämä yritykset ovat suurimmaksi osaksi tytäryhtiöitä, 27 prosentilla on tutkimus- ja kehitystyötä Suomessa. Noin kolme neljäsosaa (73 ) ei harjoita tutkimus- ja kehitystyötä. 21 prosenttia investoi alle viisi prosenttia liikevaihdostaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Näihin lukeutuvat erityisesti teollisuus- (31 ) ja logistiikka-alan (29 ) yritykset. 9

11 80 Tutkimus- ja kehitystyön osuus liikevaihdosta meillä ei ollut R&Dtoimintaa Suomessa alle yli 10 Kuinka suuri osuus yrityksen liikevaihdosta käytettiin kehitys- ja tutkimustyöhön vuonna 2015? meillä ei ollut R&Dtoimintaa Suomessa alle yli

12 4. Odotukset vuodelle 2016 Odotukset liikevaihdon kehitykselle 64 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2016 (2015: 55 ). Kun vuoden 2015 kyselyssä 10 prosenttia yrityksistä odotti liikevaihtonsa laskevan, vuonna 2016 vain viisi prosenttia odottaa liikevaihdon laskua Odotan liikevaihtomme kasvavan pysyvän samalla tasolla laskevan Toimialakohtainen tarkastelu osoittaa, että etenkin kaupan alan yritykset odottavat myönteistä kehitystä vuodelle 2016: jopa 73 prosenttia kaupan alan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2016 (2015: 57 ). Myös teollisuus- (65 ) ja palvelualan (50 ) yritykset odottavat myönteistä kehitystä vuodelle 2016 ja uskovat liikevaihdon kasvuun. Sitä vastoin 29 prosenttia logistiikka-alan yrityksistä (2015: 17 ) ennakoi liikevaihdon laskevan. Odotan liikevaihtomme kasvavan pysyvän samalla tasolla laskevan

13 Odotukset henkilöstön määrän suhteen 27 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä odottaa henkilöstön määrän kasvavan vuonna 2016 (2015: 30 ). Kehitys on toimialasta riippumaton: teollisuusalan yrityksistä 29 prosenttia, kaupan alan yrityksistä 27 prosenttia, palvelualan yrityksistä 25 prosenttia ja logistiikka-alan yrityksistä 21 prosenttia uskoo työntekijöiden määrän lisääntyvän vuonna Kaiken kaikkiaan 68 prosenttia ei ennakoi henkilöstöön liittyviä muutoksia ja vain viisi prosenttia aikoo supistaa henkilöstöä (2015: 9 ). 80 Odotan henkilöstömme määrän kasvavan pysyvän samalla tasolla pienenevän Odotan henkilöstömme määrän kasvavan pysyvän samalla tasolla pienenevän Odotukset investointien suhteen Viidennes yrityksistä (20 ) ilmoittaa investointiensa kasvavan vuonna 2016 suhteessa edellisvuoteen (2015: 24 ). Huomionarvoista on, että palvelualan yrityksistä jopa 38 prosenttia aikoo lisätä investointeja, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (2015: 8 ). 74 prosenttia yrityksistä ilmoittaa investointien pysyvän samalla tasolla (2015: 66 ) ja vain viisi prosenttia ilmoittaa investointien vähenevän (2015: 10 ). 12

14 Odotan investointiemme lisääntyvän pysyvän samalla tasolla vähenevän Odotan investointiemme lisääntyvän pysyvän samalla tasolla vähenevän Venäjän tilanteen vaikutus liiketoimintaan Venäjän tilanne ja siihen liittyvät talouspakotteet eivät juurikaan vaikuta 47 prosenttiin vastanneista yrityksistä (2015: 57 ). Vastanneista kolmasosa (33 ) ilmoittaa, että Venäjän tilanteella ei ole mitään vaikutusta niiden liiketoimintaan. Sitä vastoin viidennes yrityksistä (20 ) ilmoittaa, että Venäjällä tapahtuva kehitys vaikuttaa niiden liiketoimintaan paljon (17 ) tai paljon (3 ). 13

15 60 Venäjällä tapahtuva kehitys vaikuttaa liiketoimintaamme paljon paljon vain vähän ei ollenkaan Puolet (50 ) palvelualan yrityksistä ilmoittaa, että Venäjällä tapahtuva kehitys ei vaikuta niiden liiketoimintaan. Sitä vastoin 43 prosenttia logistiikka-alan yrityksistä ilmoittaa Venäjän tilanteen kehityksen vaikuttavan niiden liiketoimintaan paljon tai paljon. Edellisvuoden kyselyyn verrattuna on huomattavissa joitakin muutoksia: kaupan ja palvelualan yritykset ilmoittavat, että Venäjän tilanteen kehitys vaikuttaa vuonna 2016 yrityksiin vähemmän kuin vuonna 2015 (palvelut: 50 vs. 23, kauppa: 36 vs. 18 ). Sitä vastoin tilanne vaikuttaa teollisuusalan yrityksiin enemmän vuonna 2016 kuin sitä edeltävänä vuonna (29 vs. 40 ). Venäjällä tapahtuva kehitys vaikuttaa liiketoimintaamme paljon paljon vain vähän ei ollenkaan

16 5. Suomi liiketoimintaympäristönä Kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä saksalaisomisteiset yritykset ovat Suomeen sijaintipaikkana? Tässä osiossa kyselyyn osallistuneet arvioivat Suomea useasta eri näkökulmasta. Asteikkona on käytetty pisteytystä yhdestä ( ) viiteen ( ). Suomen edut Toimialasta riippumatta yritykset nostavat niiden näkökulmasta Suomen eduiksi erityisesti seuraavat tekijät: Akateemisen koulutuksen yleinen taso (tyytyväisiä 73 ) Infrastruktuuri (tyytyväisiä 71 ) Ammatillisen koulutuksen yleinen taso (tyytyväisiä 66 ) Vapaa kilpailu (tyytyväisiä 64 ) Sekä akateemisen koulutuksen yleinen taso (2015: 75 ) ja ammatillisen koulutuksen yleinen taso (2015: 64 ) että vapaa kilpailu (2015: 63 ) nousivat myös vuoden 2015 kyselyn kärkeen. Tyytyväisyys infrastruktuuriin kasvoi vuoden 2015 kyselyn 60 prosentista 71 prosenttiin ja nousi siten toiseksi tärkeimmäksi sijaintieduksi. Muita tärkeitä esiin tulleita Suomen etuja ovat paikallisten alihankkijoiden laatu ja saatavuus (tyytyväisiä 53 ) ja työntekijöiden valmius panostaa omaan työhönsä (tyytyväisiä 60 ). Työntekijöiden suoritusvalmiuden lisäksi yritykset arvostavat työntekijöiden tehokkuutta (tyytyväisiä 51 ). Lähes puolet (45 ) yrityksistä on tyytyväisiä innovaatiokykyyn ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen (44 ). Suomen heikkoudet Yritykset ovat tyytymättömiä varsinkin seuraavien seikkojen osalta: Talouspolitiikan ennustettavuus (tyytymättömiä 57 ) Työn hinta (tyytymättömiä 47 ) Työlainsäädännön joustavuus (tyytymättömiä 46 ) Verotuksen taso (tyytymättömiä 39 ) Talouspolitiikan ennustettavuus sijoittui vuoden 2015 kyselyssä kolmannelle sijalle (tyytymättömiä 45 ) ja on nyt noussut tärkeimmäksi haittatekijäksi. 57 prosenttia yrityksistä on tyytymättömiä tai tyytymättömiä talouspolitiikan ennustettavuuteen. Lisäksi yritykset ovat tyytymättömiä verotuksen tasoon (39 ) sekä verojärjestelmään (25 ) ja verottajan toimintaan (25 ). 36 prosenttia yrityksistä on tyytymättömiä Suomen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen. Neljännes (25 ) yrityksistä on tyytymättömiä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ja 23 prosenttia työntekijöiden tuottavuuteen. 15

17 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? (arvo: 5) (arvo: 4) (arvo: 3) (arvo: 2) (arvo: 1) Julkinen hallinto (keskiarvo: 3,14) Verotusjärjestelmä ja verottajan toiminta (keskiarvo: 3,02) Verotuksen taso (keskiarvo: 2,74) Julkisen tuen saatavuus (keskiarvo: 2,96) Infrastruktuuri (keskiarvo: 3,76) Julkisten tukien saantiperusteiden läpinäkyvyys (keskiarvo: 3,04) Vapaan kilpailun toteutuminen markkinoilla (keskiarvo: 3,61) Talouspolitiikan ennustettavuus (keskiarvo: 2,56) Poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus (keskiarvo: 3,16) Olosuhteet tutkimukselle ja kehitystyölle (keskiarvo: 3,31) Yleinen innovaatiokyky (keskiarvo: 3,32) Paikallisten alihankkijoiden laatu ja käytettävyys (keskiarvo: 3,48) Työn hinta (keskiarvo: 2,58) Työoikeuden joustavuus (keskiarvo: 2,56) Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus (keskiarvo: 3,23) Työntekijöiden suoritusvalmius (keskiarvo: 3,35) Työntekijöiden tuottavuus (keskiarvo: 3,30) Akateemisen koulutuksen yleinen taso (keskiarvo: 3,83) Ammatillisen koulutuksen yleinen taso (keskiarvo: 3,66) 16

18 Suomi liiketoimintaympäristönä: toimialakohtaiset vastaukset Julkinen hallinto Edellisvuoden kyselyyn verrattuna kokonaiskuvassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, paitsi kaupan alalla, jossa yritykset ovat selvästi tyytyväisempiä vuonna 2016 (38 tyytyväisiä tai tyytyväisiä) kuin vuonna 2015 (30 tyytyväisiä tai tyytyväisiä). Lisäksi palvelualan yritykset suhtautuvat julkiseen hallintoon neutraalimmin vuonna 2016 (50 ) kuin vuonna 2015 (38 ). Yli puolet logistiikka-alan yrityksistä on tyytyväisiä Suomen julkiseen hallintoon. Noin kolmannes kaupan alan (38 ), teollisuuden alan (27 ) ja palvelualan (25 ) yrityksistä ilmoittaa olevansa tyytyväisiä tai tyytyväisiä julkiseen hallintoon. Teollisuusala on kahtiajakautunut: toisaalta 27 prosenttia on tyytyväisiä, toisaalta 27 prosenttia on tyytymättömiä. Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Julkinen hallinto] Verotusjärjestelmä ja verottajan toiminta Lähes puolet yrityksistä suhtautuu Suomen verotusjärjestelmään ja verottajan toimintaan (46 ). Muutoksia vuoden 2015 kyselyn tuloksiin ei juurikaan ole, paitsi logistiikka-alan suhtautumisessa. Logistiikka-alan yritykset ovat selvästi tyytyväisempiä edellisvuoteen verrattuna: 14 prosenttia on tyytyväisiä (2015: 0 ) ja vain seitsemän prosenttia on tyytymättömiä tai tyytymättömiä (2015: 25 ). Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Verotusjärjestelmä ja verottajan toiminta]

19 Verotuksen taso Yritysten vastaukset ovat vuonna 2016 lähes yhteneväiset vuoden 2015 vastausten kanssa muutokset suhtautumisessa verotuksen tasoon vaihtelevat vain muutaman prosenttiyksikön verran. Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Verotuksen taso] Julkisen tuen saatavuus Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Julkisen tuen saatavuus] Infrastruktuuri 74 prosenttia kaupan alan (2015: 60 ), 70 prosenttia logistiikka-alan (2015: 58 ) ja 62 prosenttia teollisuusalan (2015: 48 ) yrityksistä on tyytyväisiä tai tyytyväisiä Suomen infrastruktuuriin. Tyytyväisyys on näillä kolmella toimialalla selvästi parantunut suhteessa vuoden 2015 kyselyyn. Ainoastaan palvelualalla tyytyväisyys on laskenut (2015: 77, 2016: 63 ). 15 prosenttia logistiikka-alan, 13 prosenttia palvelualan ja 10 prosenttia teollisuusalan yrityksistä on tyytymättömiä infrastruktuuriin. 18

20 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Infrastruktuuri] Julkisten tukien saantiperusteiden läpinäkyvyys Vuoden 2016 kyselyssä yritysten tyytymättömyys julkisten tukien saantiperusteiden läpinäkyvyyteen on vähentynyt vuoden 2015 tuloksiin verrattuna. 25 prosenttia palvelualan (2015: 8 ), 21 prosenttia logistiikka-alan (2015: 8 ) ja 20 prosenttia teollisuusalan (2015: 19 ) yrityksistä on tyytyväisiä julkisten tukien saantiperusteiden läpinäkyvyyteen. Yksikään teollisuusalan, kaupan alan tai palvelualan yritys ei ollut saantiperusteiden läpinäkyvyyteen. Useimmilla toimialoilla tyytyväisyyden nousu korreloi tyytymättömyyden laskun kanssa: vuonna 2016 enää 18 prosenttia teollisuusalan yrityksistä (2015: 27 ), seitsemän prosenttia logistiikkaalan yrityksistä (2015: 34 ) sekä nolla prosenttia palvelualan yrityksistä (2015: 15 ) ilmoittaa olevansa tai julkisten tukien saantiperusteiden läpinäkyvyyteen. Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Julkisten tukien saantiperusteiden läpinäkyvyys] Vapaan kilpailun toteutuminen markkinoilla Toimialasta riippumatta yritykset vastasivat myönteisesti vapaan kilpailun toteutumista markkinoilla mittaavaan kysymykseen. Logistiikka-alan yritysten tyytyväisyys on kuitenkin laskenut vuoden 2015 kyselyyn verrattuna (tyytyväisiä tai tyytyväisiä 2015: 75, 2016: 50 ). Sitä vastoin palvelualan yritysten tyytyväisyys nousi vuoden 2015 kyselyyn verrattuna 39 prosentista 63 prosenttiin. 19

21 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Vapaan kilpailun toteutuminen markkinoilla] Talouspolitiikan ennustettavuus Kyselyyn vastanneiden yritysten tyytymättömyys talouspolitiikan ennustettavuuteen on kasvanut selvästi vuoden 2015 kyselyyn verrattuna: vuonna 2015 tyytymättömiä oli 45 prosenttia, nyt tyytymättömiä on 57 prosenttia. Alle neljännes (23 ) vastaajista on talouspolitiikan ennustettavuuteen. 50 prosenttia palvelualan (2015: 46 ), 59 prosenttia teollisuuden alan (2015: 53 ) ja 64 prosenttia kaupan alan (2015: 39 ) yrityksistä on tyytymättömiä tai tyytymättömiä Suomen talouspolitiikan ennustettavuuteen. Ainoastaan logistiikka-alalla tyytyväisyys on kasvanut. Vielä vuonna 2015 puolet logistiikka-alan yrityksistä (50 ) oli tyytymättömiä talouspolitiikan ennustettavuuteen, vuonna 2016 niitä on enää 36 prosenttia. Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Talouspolitiikan ennustettavuus] Poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus Tyytyväisyys Suomen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen on laskenut verrattuna vuoden 2015 kyselyn tuloksiin. Vuonna 2016 teollisuuden alan yrityksistä 41 prosenttia (2015: 66 ) on tyytyväisiä tai tyytyväisiä, kaupan alan yrityksistä 46 prosenttia (2015: 46 ) ja palvelualan yrityksistä 38 prosenttia (2015: 46 ). Vastausten perusteella logistiikka-alan yritykset ovat tyytyväisempiä kuin vuonna 2015: 29 prosenttia yrityksistä on tyytyväisiä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen (2015: 8 ) eikä yksikään ilmoita olevansa. 20

22 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus] Olosuhteet tutkimukselle ja kehitystyölle Saksalaisyritysten näkemykset Suomen tutkimus- ja kehitystyön olosuhteista ovat kääntyneet selvästi kielteisemmiksi kuin vuonna Enää vain 34 prosenttia (2015: 48 ) on tyytyväisiä tai tyytyväisiä maassa vallitseviin olosuhteisiin. 42 prosenttia teollisuusalan (2015: 62 ), 31 prosenttia kaupan alan (2015: 38 ) ja 29 prosenttia logistiikka-alan (2015: 58 ) yrityksistä on tyytyväisiä tai tyytyväisiä tutkimus- ja kehitystyön olosuhteisiin. Yksikään palvelualan yritys ei ole tai (2015: 46 ). Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Olosuhteet tutkimukselle ja kehitystyölle] Yleinen innovaatiokyky Lähes puolet (45 ) yrityksistä on tyytyväisiä Suomen yleiseen innovaatiokykyyn. Tyytymättömyys innovaatiokykyyn on laskenut logistiikka-alalla 33 prosentista (2015) 14 prosenttiin (2016), teollisuusalalla 21 prosentista (2015) 12 prosenttiin (2016) ja palvelualalla kahdeksasta prosentista (2015) nollaan prosenttiin (2016). 21

23 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Yleinen innovaatiokyky] Paikallisten alihankkijoiden laatu ja käytettävyys Tyytyväisyys paikallisten alihankkijoiden laatuun ja saatavuuteen on laskenut hieman vuoden 2015 tuloksiin nähden. Logistiikka-alan yrityksistä enää 64 prosenttia (2015: 83 ), teollisuusalan yrityksistä 53 prosenttia (2015: 60 ) ja palvelualan yrityksistä 25 prosenttia (2015: 70 ) on tyytyväisiä tai tyytyväisiä paikallisten alihankkijoiden laatuun ja saatavuuteen. Seitsemän prosenttia logistiikka-alan ja kaksi prosenttia kaupan alan yrityksistä ilmoittaa olevansa tyytymättömiä paikallisten alihankkijoiden laatuun ja saatavuuteen. Sitä vastoin vuonna 2015 yksikään yritys ei ilmoittanut olevansa. Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Paikallisten alihankkijoiden laatu ja käytettävyys] Palkkakustannukset Yritysten tyytyväisyys palkkakustannuksiin on kasvanut hieman vuoteen 2015 verrattuna. Noin puolet teollisuusalan (47 ), logistiikka-alan (43 ), kaupan alan (50 ) ja palvelualan (50 ) yrityksistä on yhä tyytymättömiä tai tyytymättömiä Suomen palkkatasoon. Logistiikka-alalla tyytyväisten osuus on noussut 18 prosentista (2015) 36 prosenttiin, kuten myös kaupan alalla (2015: 9, 2016: 15 ). 22

24 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Työn hinta] Työlainsäädännön joustavuus Kyselyyn vastanneet yritykset ovat enimmäkseen tyytymättömiä Suomen työlainsäädännön joustavuuteen, tai suhtautuvat siihen : 63 prosenttia (2015: 39 ) palvelualan, 52 prosenttia (2015: 46 ) teollisuusalan, 44 prosenttia (2015: 40 ) kaupan alan ja 42 prosenttia (2015: 50 ) logistiikka-alan yrityksistä on joko tyytymättömiä tai tyytymättömiä. Yksikään logistiikka-alan, kaupan alan tai palvelualan yritys ei ole Suomen työlainsäädännön joustavuuteen. Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Työoikeuden joustavuus] Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 46 prosenttia teollisuuden alan yrityksistä (2015: 46 ) on tyytyväisiä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen, kun taas 22 prosenttia (2015: 33 ) on tyytymättömiä. Kaupan alalla 43 prosenttia (2015: 46 ) yrityksistä on tyytyväisiä ja 31 prosenttia (2015: 30 ) tyytymättömiä. Palvelualalla yksikään yritys ei ole, muttei myöskään ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. 23

25 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus] Työntekijöiden suoritusvalmius Yli puolet (53 ) kaikista yrityksistä oli tyytyväisiä työntekijöiden suoritusvalmiuteen. 56 prosenttia (2015: 60 ) kaupan alan, 50 prosenttia logistiikka-alan (2015: 50 ) ja 49 prosenttia teollisuusalan (2015: 55 ) yrityksistä on tyytyväisiä tai tyytyväisiä työntekijöiden suoritusvalmiuteen. Logistiikka-alan yrityksissä tyytyväisten osuus nousi nollasta prosentista (2015) 21 prosenttiin. Sitä vastoin teollisuusalan yritysten tyytyväisten osuus on laskenut 12 prosentista (2015) nollaan prosenttiin. Sekä teollisuuden että kaupan alan yrityksissä neljännes yrityksistä (25 ) on tyytymättömiä, mutta yksikään yritys ei ole. Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Työntekijöiden suoritusvalmius] Työntekijöiden tuottavuus Yli puolet (51 ) yrityksistä on tyytyväisiä työntekijöiden tuottavuuteen. 64 prosenttia (2015: 50 ) logistiikka-alan, 50 prosenttia (2015: 46 ) palvelualan, 49 prosenttia (2015: 57 ) kaupan alan ja 46 prosenttia (2015: 43 ) teollisuuden alan yrityksistä on tyytyväisiä työntekijöiden tuottavuuteen. Yksikään logistiikka-alan tai kaupan alan yrityksistä ei ole työntekijöiden tuottavuuteen Suomessa. 24

26 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Työntekijöiden tuottavuus] Akateemisen koulutuksen yleinen taso Toimialasta riippumatta yritykset ovat tyytyväisiä tai tyytyväisiä akateemisen koulutuksen tasoon Suomessa: 88 prosenttia (2015: 77 ) palvelualan, 80 prosenttia (2015: 85 ) teollisuusalan ja 65 prosenttia (2015: 69 ) kaupan alan yrityksistä on tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Sitä vastoin logistiikka-alan yritysten tyytyväisyys on laskenut 84 prosentista (2015) 57 prosenttiin. Yhdelläkään toimialalla ei kuitenkaan olla tyytymättömiä akateemisen koulutuksen tasoon Suomessa. Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Akateemisen koulutuksen yleinen taso] Ammatillisen koulutuksen yleinen taso 66 prosenttia (2015: 64 ) kaikista yrityksistä on tyytyväisiä tai tyytyväisiä ammatillisen koulutuksen tasoon Suomessa. 71 prosenttia (2015: 77 ) palvelualan, 67 prosenttia (2015: 60 ) teollisuusalan, 64 prosenttia (2015: 83 ) logistiikka-alan ja 63 prosenttia (2015: 60 ) kaupan alan yrityksistä on tyytyväisiä tai tyytyväisiä tähän osa-alueeseen. Yksikään yritys ei ole ammatilliseen koulutusjärjestelmään. Kaikilla toimialoilla, paitsi kaupan alalla, tyytymättömien osuus on laskenut vuoteen 2015 verrattuna. 25

27 Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? [Ammatillisen koulutuksen yleinen taso]

28 6. Saksan mallin mukainen oppisopimusjärjestelmä Reilu kolmannes (36 ) yrityksistä vastaa myöntävästi kysymykseen olisiko yritys kiinnostuneempi saksalaisen oppisopimusjärjestelmän mukaisen koulutuksen kuin perinteisen suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneestä työntekijästä. 40 prosenttia pitää sitä mahdollisena ja vain 23 prosenttia vastaa kysymykseen kielteisesti. Jos nuori koulutettaisiin suomalaiseen koulutusjärjestelmään sopeutetun Saksan mallin mukaisen ammatillisen oppisopimuskoulutusjärjestelmän mukaan: Olisiko yrityksesi kiinnostuneempi saksalaisen oppisopimusjärjestelmän mukaisen koulutuksen kuin perinteisen suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneestä työntekijästä? kyllä ehkä ei 23 Toimialakohtainen tarkastelu osoittaa, että etenkin kaupan (80 ) ja teollisuuden alan (78 ) yritykset ovat sitä mieltä, että käytännönläheisemmästä, Saksan mallin mukaisesta oppisopimusjärjestelmästä on tai mahdollisesti olisi etua. Logistiikka-alan yritykset eivät ole vielä päättäneet kantaansa. Jos nuori koulutettaisiin suomalaiseen koulutusjärjestelmään sopeutetun Saksan mallin mukaisen ammatillisen oppisopimuskoulutusjärjestelmän mukaan: Olisiko yrityksesi kiinnostuneempi saksalaisen oppisopimusjärjestelmän mukaisen koulutuksen kuin perinteisen suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneestä työntekijästä? kyllä ehkä ei

29 7. Toimialakohtainen kilpailu 93 yrityksistä pitää kilpailua omalla toimialallaan Suomessa kovana tai kovana. Vain kuusi prosenttia ilmoittaa, että niiden toimialalla ei ole juurikaan kilpailua. Erityisen kovana kilpailua pidetään logistiikka-alan (57 ) ja kaupan alan (44 ) yritysten parissa. Kuinka kovaa kilpailu on yrityksesi toimialalla Suomessa? kilpailu on kovaa kilpailu on kovaa 6 kilpailua ei juurikaan ole 1 kilpailua ei ole Kuinka kovaa kilpailu on yrityksesi toimialalla Suomessa? kilpailu on kovaa kilpailu on kovaa kilpailua ei juurikaan ole kilpailua ei ole

30 8. Yhteistyö startupien kanssa 12 prosenttia yrityksistä on kiinnostunut yhteistyöstä startupien kanssa, liittyi se sitten innovaatioiden jakamiseen, sijoitustoimintaan tai uusien palvelujen integroimiseen omaan portfolioon. 32 prosentilla ei ole suunnitelmia asian suhteen, mutta ilmoittavat olevansa kiinnostuneita yhteistyöstä mahdollisesti tulevaisuudessa. Onko yrityksesi kiinnostunut startup-yrityksistä? Kyllä, olemme kiinnostuneita sijoittamaan startup-yritykseen 2 Kyllä, haluamme laajentaa portfoliotamme startup-yrityksen avulla 5 Kyllä, haluamme jakaa innovaatioita Ehkä tulevaisuudessa Ei 3 Muu Puolet (50 ) palvelualan yrityksistä on kiinnostunut yhteistyöstä startupien kanssa mahdollisesti tulevaisuudessa. Vastaavasti 36 prosenttia logistiikka-alan, 35 prosenttia teollisuusalan ja 27 kaupan alan yrityksistä on kiinnostunut yhteistyöstä tulevaisuudessa. Etenkin teollisuusalan yritykset ovat kiinnostuneita innovaatioiden jakamisesta (10 ). Onko yrityksesi kiinnostunut startup-yrityksistä? Kyllä - innovaatioiden jakamiseksi Kyllä - sijoittaaksemme startup-yrityksiin Kyllä - laajentaaksemme portfoliotamme startupyrityksen avulla Mahdollisesti tulevaisuudessa Ei ollenkaan Muu, mikä? Kun vastaukset suodatetaan yritysten suuruusluokan mukaan, esiin nousee mielenkiintoinen seikka: kun vain viisi prosenttia alle 20 työntekijän yrityksistä on kiinnostunut yhteistyöstä startupien kanssa, yli 20 työntekijän yrityksistä näitä on 22 prosenttia. 29

31 Onko yrityksesi kiinnostunut startup-yrityksistä? Kaikki (N=148) Yritykset, joissa yli 20 työntekijää (N=58) Kyllä - innovaatioiden jakamiseksi Kyllä - sijoittaaksemme startup-yrityksiin Kyllä - laajentaaksemme portfoliotamme startup-yrityksen avulla Mahdollisesti tulevaisuudessa Ei ollenkaan Yritykset, joissa alle 20 työntekijää (N=90) 9. Saksan kielen merkitys yrityksille Lähes puolella vastanneista yrityksistä (47 ) on tehtäviä, joissa saksan kielen osaaminen on tärkeää tai joilla se korostuu tulevaisuudessa. Palvelualojen yrityksissä jopa 63 prosentissa tarvitaan saksan kielen taitoa nyt tai tulevaisuudessa. Teollisuusyrityksissä vastaava luku on 51 prosenttia. Onko yrityksessäsi aloja, joilla saksan kielen osaaminen on tärkeää tai joilla se korostuu tulevaisuudessa? Kyllä 47 Ei Onko yrityksessäsi aloja, joilla saksan kielen osaaminen on tärkeää tai joilla se korostuu tulevaisuudessa? kyllä ei Suurimmalla osalla yrityksistä, jotka tarvitsevat saksankielistä henkilökuntaa, on haasteita löytää sopivia työntekijöitä Suomessa: 69 prosentilla on suuria tai joitain vaikeuksia, vain seitsemällä prosentilla ei ole ollenkaan vaikeuksia. Suurimmista vaikeuksista ilmoittavat kaupan alan yritykset, joista 76 prosentilla on suuria tai joitain vaikeuksia löytää saksan kielen osaajia. Teollisuusalan yrityksistä 54 prosentilla on haasteita saksankielisen henkilökunnan löytämisessä. 30

32 Onko yritykselläsi vaikeuksia löytää työntekijöitä, jotka osaavat saksaa riittävän hyvin? Kaikki (N=148) Yritykset, joissa on saksan kielen osaamista vaativia työtehtäviä (N=68) Kaupan alan yritykset, joissa on saksan kielen osaamista vaativia työtehtäviä (N=29) Teollisuuden alan yritykset, joissa on saksan kielen osaamista vaativia työtehtäviä (N=26) suuria vaikeuksia joitain haasteita ei juurikaan ei ollenkaan Logistiikka-alan yritykset, joissa on saksan kielen osaamista vaativia työtehtäviä (N=6) 31

33 10. Yhteenveto Saksalaisyritysten tytäryhtiöt muodostavat tärkeän ryhmän Suomen liiketoimintaympäristössä. Kyselyyn osallistuneet 148 saksalaisomisteista yritystä työllistävät Suomessa yli työntekijää. Kyselyyn osallistuneiden yritysten taloudellinen tilanne on kaiken kaikkiaan myönteinen: sekä vuoden 2015 liikevaihto että kuluvan vuoden liikevaihdon odotukset ovat kasvaneet selvästi viime vuoteen verrattuna. 64 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna Yritykset palkkasivat vuonna 2015 enemmän henkilöstöä kuin edellisvuonna (30 palkkasi lisää henkilöstöä ja vain 12 vähensi henkilöstöä) ja henkilöstöä vähentävien yritysten määrä lähes puolittui edellisvuodesta. Nämä myönteiset näkymät heijastuvat myös investointihalukkuuteen: joka viides yritys suunnittelee investoivansa vuonna 2016 enemmän kuin vuonna Suomi tarjoaa lukuisia etuja maassa toimiville yrityksille. Kuten viime vuoden kyselystäkin käy ilmi, koulutuksen laatua pidetään tärkeänä tekijänä: akateemisen koulutuksen taso oli ensimmäisellä sijalla ja ammatillisen koulutuksen taso kolmannella sijalla. Tyytyväisyys Suomen infrastruktuuriin on lisääntynyt merkittävästi: 71 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä tai tyytyväisiä, mikä on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Huolimatta Suomen ammatillisen koulutuksen positiivisesta arviosta kolme neljästä vastaajasta ilmoittaa olevansa mahdollisesti kiinnostuneempi saksalaisen oppisopimusjärjestelmän mukaisen koulutuksen kuin perinteisen suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneestä työntekijästä. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi myös vakavia kehittämisalueita. Vastaajien mukaan liiketoimintaympäristössä on selkeitä heikkouksia: Yli puolet vastaajista pitää Suomen talouspolitiikan ennakoimattomuutta ongelmana. Vastaajat ovat siihen selvästi tyytymättömämpiä viime vuoteen verrattuna (tyytymättömien osuus noussut 12 prosenttiyksikköä). Työvoimakustannukset ovat viime vuoden tapaan toiseksi suurin haittatekijä, vaikka vastaajat arvioivat tämän tekijän hieman positiivisemmin kuin vuonna 2015: tyytyväisyys on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä. Kyselyssä esiin nousi myös saksankielisten osaajien tarve: lähes puolet kyselyyn osallistuneista yrityksistä tarvitsee saksanosaajia palvelusektorilla näitä yrityksiä on jopa kaksi kolmasosaa. Lisäksi saksankielistä työvoimaa tarvitsevista yrityksistä jopa 69 prosentilla on joitakin tai suuria vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Kaupan alalla samassa tilanteessa on jopa 76 prosenttia vastanneista. Vain seitsemällä prosentilla kaikista yrityksistä, jotka tarvitsevat saksanosaajia, ei ole vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Tämän kyselyn tarkoituksena ei ole antaa toimintasuosituksia. Toivomme kuitenkin, että kyselyn tulokset tarjoavat hedelmällisen pohjan yhteiskunnalliselle ja poliittiselle keskustelulle Suomessa. Lisäksi tulosten on tarkoitus antaa Suomeen sijoittumista suunnitteleville saksalaisyrityksille edustava kuva Suomesta liiketoimintaympäristönä. 32

34 11. Liitteet Liite 1: Saksan ulkomaankauppa 2015 Saksa elää viennistä Saksan talous on suurelta osin vientivetoinen ja siten myös riippuvainen viennistä. Lähes neljännes työpaikoista liittyy jollakin tavoin vientiin. Saksan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 vienti ylsi 1196 miljardiin euroon (+6,4 ) ja tuonti 948 miljardiin euroon (+4,2 ). Siten kauppatase oli selvästi ylijäämäinen, lähes 250 miljardia euroa. Saksan vienti kohdentui erityisesti Eurooppaan (805 mrd. euroa). Selvästi vähäisempää vienti oli Aasiaan (197 mrd.), Amerikkaan (157 mrd.), Afrikkaan (24 mrd.) ja Oseaniaan (10 mrd.). EU-maat elintärkeitä Saksalle Saksan tilastokeskuksen mukaan EU-maiden merkitys Saksan ulkomaankaupassa on merkittävä (vienti 58, tuonti 57 ). Euro-alueen merkitys on laskenut vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2015 Euro-alueen osuus Saksan viennistä oli 36,4 prosenttia ja tuonnista 37,7 prosenttia. Saksan tärkeimmät vientimaat olivat USA (113,9 mrd.), Ranska (103 mrd.) ja Iso-Britannia (89,3 mrd.), joita seurasivat Hollanti (79,5 mrd.) ja Kiina (71,2 mrd.). Tärkein tuontimaa vuonna 2015 oli Kiina (91,5 mrd.). Muita tärkeitä tuontimaita olivat Hollanti (88,1 mrd.), Ranska (67 mrd.), USA (59,3 mrd.) ja Italia (49 mrd.). Suomi oli Saksan vientitilaston sijalla 29 ja tuontitilaston sijalla 23. Ulkomaankaupan kokonaisliikevaihdolla mitattuna Suomi oli sijalla 24. Saksasta vietiin vetureita, kuorma-autoja ja niiden osia sekä polkupyöriä 217 miljardin euron edestä. Lisäksi viennin kasvua siivittivät erityisesti elektroniikka (117 mrd.) ja farmasiatuotteet (68 mrd.). Tuonnissa painottuivat koneet (119 mrd.), elektroniikka (111 mrd.) sekä öljy ja kaasu (89 mrd.). Saksalais-suomalainen kauppa Suomen tullin mukaan Saksa oli Suomen tärkein kauppakumppani vuonna 2015 sekä viennin että tuonnin osalta. Suomen viennin arvo Saksaan kasvoi 12 prosenttia 7,2 miljardiin euroon. Tuonnin arvo kasvoi kuusi prosenttia 8,3 miljardiin euroon. Tuonnin ja viennin kasvusta huolimatta kauppatase on -1,1 miljardia alijäämäinen. Suomen vienti suuntautui etenkin Eurooppaan: 39,8 prosenttia viennistä kohdistui Euro-alueelle ja 22,8 prosenttia EU-maihin. Edellisvuosina Suomen suurimpiin kauppakumppaneihin kuuluneen Venäjän kauppa romahti kolmanneksen (vienti -32, tuonti -31 ). Suomesta vietiin Saksaan lähinnä puu- ja paperituotteita (24,9 ) sekä metalleja ja metallituotteita (17,8 ). Suurinta kasvua on öljytuotteissa (+76 ), mutta sen osuus kokonaisviennistä on vain 2,4 prosenttia. Kuljetusvälineiden osuus oli neljännes (25,3 ) ja kasvua edellisvuoteen on jopa 44 prosenttia. Tämä selittyy osaltaan Meyer Turku Oy:n Mein Schiff 4 -aluksen toimituksella TUI Cruisesille toukokuussa Samankaltainen piikki näkyi vuotta aiemmin Mein Schiff 3 -aluksen luovutuksen yhteydessä. Suomeen tuotiin Saksasta lähinnä kuljetusvälineitä, jotka vastasivat lähes viidesosasta kokonaistuonnista (19,4 ), teollisuuden koneita (17,2 ) sekä kemiallisia aineita ja tuotteita (15,9 ). Suurinta kasvua on kuljetusvälineissä (+19 ). 33

35 Liite 2: Kysymyslomake Mikä on tehtävänimikkeesi? Millä alalla yritys toimii? ( ) teollisuus ( ) logistiikka ( ) palvelut ( ) kauppa ( ) muu Kuinka suuri on saksalaisomistus? ( ) alle 50 ( ) yli 50 ( ) 100 Kuinka monta työntekijää yritys työllistää Suomessa? ( ) 1-19 ( ) ( ) ( ) ( ) 500 Miten yrityksen liikevaihto kehittyi vuonna 2015? Liikevaihto ( ) kasvoi huomattavasti edellisvuodesta (>10 ) ( ) kasvoi hieman edellisvuodesta ( ) pysyi samalla tasolla ( ) pieneni edellisvuodesta ( ) pieneni huomattavasti edellisvuodesta (>10 ) Millaisia henkilöstöön kohdistuneita muutoksia yrityksessä on tapahtunut vuonna 2015? Työllistimme vuonna 2015 ( ) selvästi enemmän kuin edellisvuonna (>10 ) ( ) hieman enemmän kuin edellisvuonna ( ) saman verran kuin edellisvuonna ( ) vähemmän kuin edellisvuonna ( ) selvästi vähemmän kuin edellisvuonna (>10 ) Miten yrityksen investoinnit ovat kehittyneet vuonna 2015? Investointimme ovat ( ) lisääntyneet ( ) pysyneet samalla tasolla ( ) vähentyneet Kuinka suuri osuus yrityksen liikevaihdosta käytettiin kehitys- ja tutkimustyöhön vuonna 2015? ( ) meillä ei ollut R&D-toimintaa Suomessa ( ) alle 10 ( ) yli 10 mutta alle 20 ( ) yli 20 34

36 Millaista kehitystä odotat vuonna 2016? Odotan liikevaihtomme ( ) kasvavan ( ) pysyvän samalla tasolla ( ) laskevan Odotan henkilöstömme määrän ( ) kasvavan ( ) pysyvän samalla tasolla ( ) pienenevän Odotan investointiemme ( ) lisääntyvän ( ) pysyvän samalla tasolla ( ) vähenevän Venäjällä tapahtuva kehitys vaikuttaa liiketoimintaamme ( ) paljon ( ) paljon ( ) vain vähän ( ) ei ollenkaan Kuinka olet seuraaviin yritystoimintaan vaikuttaviin tekijöihin Suomessa? Julkinen hallinto ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Verotusjärjestelmä ja verottajan toiminta ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Verotuksen taso ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Julkisen tuen saatavuus ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Infrastruktuuri ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Julkisten tukien saantiperusteiden läpinäkyvyys Vapaan kilpailun toteutuminen markkinoilla Talouspolitiikan ennustettavuus ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 35

37 Poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus Olosuhteet tutkimukselle ja kehitystyölle Yleinen innovaatiokyky Paikallisten alihankkijoiden laatu ja käytettävyys ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Työn hinta ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Työoikeuden joustavuus Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Työntekijöiden suoritusvalmius Työntekijöiden tuottavuus ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Akateemisen koulutuksen yleinen taso Ammatillisen koulutuksen yleinen taso Muu vahvuus/heikkous Muu vahvuus/heikkous Muu vahvuus/heikkous ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 36

38 Jos Suomessa otettaisiin käyttöön Saksan mallin mukainen ammatillinen oppisopimuskoulutusjärjestelmä, olisiko yrityksesi valmis ottamaan sen käyttöönsä? ( ) kyllä ( ) ehkä ( ) ei Kuinka kovaa kilpailu on yrityksesi toimialalla Suomessa? ( ) kovaa ( ) kovaa ( ) kilpailu on lievää ( ) kilpailua ei ole Onko yrityksesi kiinnostunut yhteistyöstä startup-yritysten kanssa? ( ) Kyllä, olemme kiinnostuneita sijoittamaan startup-yritykseen ( ) Kyllä, haluamme laajentaa portfoliotamme startup-yrityksen avulla ( ) Kyllä, haluamme jakaa innovaatioita ( ) Ei ( ) Ehkä tulevaisuudessa ( ) Muu, mikä? Saksaa opiskelevien koululaisten ja opiskelijoiden määrä vähenee vuosittain. Onko yrityksessäsi aloja, joilla saksan kielen osaaminen on tärkeää tai joilla se korostuu tulevaisuudessa? ( ) kyllä ( ) ei Onko yritykselläsi vaikeuksia löytää työntekijöitä, jotka osaavat saksaa riittävän hyvin? ( ) suuria vaikeuksia ( ) joitain haasteita ( ) ei juurikaan ( ) ei ollenkaan 37

39 Liite 3: Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Saksalais-Suomalainen Kauppakamari tarjoaa molempien maiden vientiyrityksille palveluitaan jo yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella. Kielitaitoinen henkilökunta, markkina-asiantuntijuus ja erinomaiset kontaktit tekevät Kauppakamarista modernin ja monipuolisen palveluntarjoajan. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari ajaa yritysten etuja myös politiikan ja viranomaisten suuntaan. Kauppakamarilla on noin 700 jäsentä ja se on siten saksalais-suomalaisen kaupan tärkein verkosto. Tarjoamme sekä - liikeyhteyspalveluita - markkina-analyysejä - osoitteenhakupalveluita - fact-finding-matkoja - juridisia palveluita - taloushallinnon palveluita - henkilöstönvälitystä - seminaareja ja tapahtumia. Olemme tukenasi myös kansainvälisillä messuilla ennen, paikan päällä ja jälkeen. Meiltä saat kaikki tarvitsemasi palvelut Saksan markkinoille menoa ja siellä menestymistä varten! Yhteystiedot: Saksalais-Suomalainen Kauppakamari PL 83, Helsinki puh. (09) , faksi (09) info@dfhk.fi, 38