KÄSIKIRJA VOIMISTELIJAN VANHEMMILLE

Transkriptio

1 KÄSIKIRJA VOIMISTELIJAN VANHEMMILLE Päivitetty 6/2018

2 SISÄLLYS (JV)... 5 Lajiesittely... 5 Treenikulttuuri... 5 Kilpailusarjat... 6 STARA 6-12v... 6 Tyttösarjat alle 14v... 6 SM-sarjat yli 12v... 6 Harrastesarjat yli 12v... 6 Naistensarjat yli 14v... 6 Harrastamine ja kilpaileminen KirkUssa... 7 Harrastepolku H... 7 Kilpapolku K... 7 SM-polku X... 8 Oheisharjoittelu... 8 kisapäivät ja Starapäivät... 8 Seuran esiintymiset ja muut esiintymiset... 9 Varusteet...10 Edustusvaatteet Treenivarusteet Voimisteluvälineet Esiintymisasu Esiintymisasun huolto Koristelu 11 Perheiden vastuu...12 Joukkueenjohtaja jojo Kannustus 12 1

3 Vanhempien pelisäännöt ja valmentajan kanssa yhteistyö Huoltaja 12 Vanhempainillat Harjoituksiin saapuminen ja lähtö Varainkeruu ja sponsorointi Poissaolot ja lomat Joukkuesopimus Maksut 13 Maksuehdot Harrastuksen lopettaminen Seurassa toimiminen...15 Aktiivinen jäsen Joukkuehenki Meidän seura Pelisäännöt Muu varainhankinta OSTAJAN TÄYTYY TIETÄÄ TUKITOIMINNASTA MYYNNIN TÄYTYY OLLA SATUNNAISTA TÄRKEÄÄ MUISTAA MARKKINOINNISTA RAHALIIKENNE Terve Voimistelija ja turvallisuus...17 Lisenssit ja vakuutukset Kanveesilla harjoittelu - meillä on olosuhteet kunnossa Rasitusvammat ja niiden ennaltaehkäisy Venyttely kotona ja aktiivinen liikkuminen edistää palautumista Lihastasapainokartoitus Ravinto 18 Turvallisuus harjoituksissa Loukkaantumiset

4 Päihteet 18 Hoitopolku Yhteystiedot

5 MEIDÄN KIRKU Kirkkonummen Urheilijat ry (KirkU) on v 1970 perustettu yleisseura. Seurassa on runsaasti lasten ja nuorten harrasteliikuntaa sekä aikuisten kuntoliikuntaa. KirkU:ssa on mahdollisuus harrastaa mm painia, yleisurheilua, telinevoimistelua, parkouria ja joukkuevoimistelua. KirkU on jäsenseura Voimisteluliitossa, TUL:ssa, Yleisurheiluliitossa, Painiliitossa, pesäpalloliitossa. KirkUssa on reilut 1200 jäsentä, joista n 160 tyttöä joukkuevoimistelussa. kuuluu seuran liikunta- ja voimistelujaostoon (ent. kuntojaosto). Seuratyöntekijän ja joukkuevoimistelun lajivastaavan lisäksi seurassa toimii n. 30 tuntiohjaajaa ja -valmentajaa ryhmätilanteesta riippuen sekä joukko vapaaehtoisia niin hallituksessa kuin ryhmissäkin. Kaikki seurassa toimivat hoitavat vastuualueitaan sitoutuneesti, kehittämishaluisesti sekä ahkerasti. Kirkkonummen Urheilijoiden työntekijät ja hallitus arvioi seuran toimintaa jatkuvasti ja pyrkii pysymään ajan hermoilla. Seurassa kehitetään niin toimintaa kuin hallintoakin. on alkanut seurassa vuonna 2009 harrastetoimintana. Tällöin seuralla oli vuoteen 2012 asti vain muutama joukkue ja noin 50 voimistelijaa, jotka harjoittelivat kerran viikossa ja esiintyvät asematapahtumissa (nyk. Stara) keväällä KirkU:lta osallistui ensimmäinen joukkue kilpailuihin. Joukkue oli Kielot, jossa suurin osa nykyisistä valmentajista voimisteli. Joukkue päätti toiminnan samana keväänä. Kielojen jalanjäljissä kilpailuihin lähti keväällä 2014 Pisarat (nyk. Celestia), joka oli lähtölaukaisu toiminnan laajentumiselle ja kilpapuolen kehittymiselle keväällä perustettiin lisää kilparyhmiä, Claretit ja Perhoset (nyk. Coraliet). Syksyllä 2015 saatiin seuralle oma kilpamatto, joka on nykyään sijoitettu Into clubiin seuran käytössä olevaan saliin. Saliin rakennettiin toukokuussa 2018 joustokanveesi vielä parantamaan entisestää olosuhteita ja tukemaan turvallisempaa harjoittelua. Tavoitteena on joka syksy aloittaa uusi esivalmennusryhmä 5-6-vuotiaille sekä järjestää jokaiseen ikäkauteen mahdollisuus kilpailla ja harrastaa monipuolisesti. Toimintaa kehitettään ja vahvistetaan jatkuvasti sekä harraste- että kilpapuolella, jotta jokainen lajista kiinnostunut löytäisi oman ryhmänsä KirkU:sta. 4

6 JOUKKUEVOIMISTELU (JV) LAJIESITTELY on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi kilpaurheilulajiksi ja se on harrastajamäärältään Voimisteluliiton lajeista suurin. Laji vaatii voimistelijalta liikkuvuutta, nopeutta, ketteryyttä, motoriikkaa ja rytmitajua ja siinä korostuvat vartalon liikkeiden virtaavuus, ilmaisullisuus ja esteettisyys. Hyvälle suoritukselle on ominaista yhtenäisyys ja yhtäaikaisuus. Suomi on lajissa kansainvälistä kärkikastia ja myös kotimainen kilpailu on kovatasoista. Lajissa voi kilpailla, joko harraste-, kilpa- tai SM-sarjoissa. JV on arvostelulaji, jossa korostuu liikkuvuus, sulavuus sekä musiikin ja liikkeen yhdistäminen. Joukkueessa on yleensä 7-10 voimistelijaa, joiden tulisi suoriutua koreografiasta mahdollisimman yhdennäköisesti ja -aikaisesti. Laji vaatii paljon ohjelman hiomista ja yksityiskohtaista läpikäyntiä ja tämä ottaa kymmeniä tunteja viikossa. Ohjelma kestää 2-2,5 minuuttia ja syksyisin tulee ottaa väline mukaan suoritukseen. Kilpailla voi kahdeksan vuotiaasta ylöspäin aina aikuiseksi saakka. Alle 12 -vuotiaiden joukkueet pääsevät esiintymään Voimisteluliiton STARA-tapahtumiin. Yli 12 vuotiailla on harrastepuolella mahdollisuus osallistua oman ikäkauden harrastesarjan kilpailuihin. Oli sitten kyse harraste- tai kilparyhmästä, on aina tavoiteena saada kasaan joukkue, joka sitoutuu yhteisen tavoitteen eteen. Lajissa olennaisinta on juuri ohjelman tekeminen joukkueena, joka oleellisesti vaatii sitoutumista ja harjoituksissa käymistä TREENIKULTTUURI on taitolaji ja taitolajin harjoittelu vie ajallisesti enemmän aikaa kuin keskiverrosti muut lajit. Harjoittelu koostuu lajitekniikan ja ohjelma harjoittelun lisäksi fysiikka treenistä, baletista, ponnistusharjoittelusta, jalkatekniikasta, lattiabaletista, ilmaisuharjoittelusta. Treeneissä ohjelmaa hiotaan ja muokataan joukkueelle sopivaksi ja samanaikaiseksi. Harjoittelumäärä tulee liiton urapolun suosituksista, mutta on joukkuekohtainen ja siihen vaikuttaa joukkueen tavoitteet ja sitoutuneisuus. Kilpavoimistelijoiden harjoittelu tulisi aloittaa jo 5-7- vuotiaana, harrastepuolelle voi liittyä mukaan myöhemminkin hyvin. Pohja lajiharjoittelulle on perusvoimistelutaidot eli perusasennot, ojennukset, jalkatekniikka ja vartalonhallinta sekä liikkuvuus. Kun Perusvoimistelu ja -liikkuminen sujuu, voidaan aloittaa lajinomaisempi harjoittelu. Painopisteissä otetaan huomioon herkkyyskaudet ja joukkueen voimistelijoiden henkilökohtaiset fyysiset ominaisuudet ja kehittyminen. Nuorena aloittamisen taustalla on juuri herkkyyskaudet ja erityisesti lajin vaatiman liikkuvuuden saavuttaminen ennen murrosikää, jonka jälkeen liikkuvuus ei enää kehity samaan tapaan. Harjoituskerta koostuu 1. alkulämmittelystä, joka kestää noin 1/3 harjoituksesta 2. taitoharjoittelusta 3. ohjelmaharjoittelusta 4. fysiikkaharjoitteista 5. loppuverryttely KirkU:ssa on tavoitteena tarjota lapselle mahdollisuus harjoitteluun eri taito- ja tavoitetasoilla lapsen omaa toivetta kuunnellen. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori löytää sopivan ryhmän, jossa yksilöllinen kehittyminen on mahdollista. 5

7 KILPAILUSARJAT ssa esiinnytään ja kilpaillaan seuraavissa ikäsarjoissa: STARA 6-12v, 8-10v, 10-12v, 12-14v, 14-16v, 16-18v ja yli 16v naisten sarja. Joukkueet voivat kilpailla yli 12 vuotiaina joko kilpa- tai mestaruussarjassa. Alle 14-vuotiaiden sarjoja kutsutaan yhteisnimityksellä tyttösarjat ja yli 14-vuotiaiden sarjoja kutsutaan naistensarjoiksi. Keväisin joukkueet kilpailevat vapaasarjassa ilman välinettä ja syksyisin mukana on väline. STARA 6-12V Staratapahtuma on nuoren voimistelijan ensimmäisen esiintymiskokemus voimistelussa isolle yleisölle. Staratapahtumissa on useita kymmeniä ja usein jopa yli 100 joukkuetta eri puolilta Suomea. Yleisössä on heidän vanhempia, kannustajia ja voimistelun ystäviä. Joukkueiden suorituksia tarkastelee Arvit, jotka kirjoittavat palautteen valmentajille luettavaksi. Palautelomake on tehty niin että siitä saa positiivisen ja rakentavan palautteen, jolla edistää joukkuetta. Starassa kaikki palkitaan suorituksen jälkeen. TYTTÖSARJAT ALLE 14V 8-10v, 10-12v ja 12-14v joukkueet saavat kilpailusuorituksestaan kategorian 1-10, josta ykkönen on paras. Yli 10 vuotiailla 1. ja 2. kategorian saaneilta joukkueilta julkaistaan myös pisteet, joiden mukaan mitalit jaetaan. 8-10v sarjassa kaikki saavat mitalin, mutta tuomaristo jakaa 2-4 erikoismainintaa joukkueille, esimerkiksi erinomaisesta vartalonhallinnasta. Joukkueet voivat saada suorituksistaan Bonus-pisteitä, jotka ilmoitetaan kategoriatulosten yhteydessä. Tuomarit kirjoittavat usein sanallisen palautteen valmentajille suorituksesta. Syksyisin 8-10v on vapaavalintainen väline, 10-12v on naru tai pallo ja 12-14v voi olla naru, pallo tai vanne välineenä. SM-SARJAT YLI 12V Yli 12 vuotiaiden on mahdollisuus siirtyä SM-sarjaan kilpailemaan sarjan jälkeen. SM-sarjaan suositellaan siirtymistä, mikäli joukkue on tavoittanut kategorian 1-3 säännöllisesti kilpailuista. Suomen mestaruus -sarja on lajin kansainvälistä huipputasoa ja pärjääminen vaati kovaa pitkäjänteistä työtä vuotiaiden sarjaa kutsustaan juniorsarjaksi ja seniorit ovat yli 16 vuotiaita. SM-joukkueet hakevat keväisin liiton kautta paikkaa kansainvälisiin kilpailuihin ulkomailla. Laji keskittyy Eurooppaan ja Baltian maihin eli usein kilpailutkin ovat naapurimaissa. HARRASTESARJAT YLI 12V Kilpa- ja SM-sarjojen rinnalle tehtiin uusi sarja 2017 keväällä. Sarja on tarkoitettu lajia harrastaville vuotiaille voimistelijoille, jotka haluavat harjoitella 1-3 krt viikossa tai ovat vasta lajin aloittavia. Sarjassa kilpaillaan samoilla säännöillä kuin kilpasarjoissa, mutta vaatimus taso on matalampi. Kuitenkin harrastejoukkueidenkin oletetaan osaavan ja muistavan ohjelma, jonka ovat tehneet. Harrastesarjoissa kategoriat ja pisteet jaetaan samalla tavalla kuin kilpasarjassa ja kolme parasta palkitaan. NAISTENSARJAT YLI 14V Yli 14 -vuotiaiden sarjoissa kaikki saavat pisteet suorituksesta. Ohjelmassa tulee näkyä jo lajinomainen jatkuminen liikkeestä toiseen ja keskusliiketekniikka, eli lantion käyttö ja virtaavuus liikkeestä toiseen. Syksyisin välinekilpailussa on vapaavalintainen väline, eli naru, pallo, vanne, keilat tai nauha. 6

8 HARRASTAMINE JA KILPAILEMINEN KIRKUSSA HARRASTEPOLKU H KirkU:ssa on mahdollista harrastaa 1-2krt viikossa voimistelua ilman suuria kilpailullisia tavoitteita. Harrastejoukkueet esiintyvät tapahtumissa, jotka ovat seuran omat tilaisuudet sekä liiton järjestämät Staratapahtumat. Harrasteryhmään kaikkien kiinnostuneiden on mahdollista päästä mukaan. Harrastejoukkueissa on tavoitteena, että lajitaitojen oppimisen lisäksi lapsi saa kavereita, empatia- ja ryhmätyötaitoja sekä hyvän pohjan aikuisuudessa tapahtuvalle liikuntaharrastamiselle. Lisäksi lapsi saa tuntumaa esiintymisiin ja itsensä haastamiseen. Harrasteryhmässä voimisteleminen vaatii lapselta ja perheeltä sitoutumista joukkueensa toimintaa. Harjoituksissa käyminen, esityksiin ja joukkueen muuhun toimintaan osallistuminen kuuluu jokaiselle joukkuelajissa. Perheen tulee sitoutua myös kustannuksiin, jotka ovat jaettu joukkueen tyttöjen kesken tasan. Harrasteryhmässä voi käydä kokeilemassa kaksi kertaa ennen päätöstä aloittaa joukkueessa. Mikäli lapsella on kiinnostusta ja haluja kokeilla kilpatoimintaan osallistumista, on harrastejoukkueista mahdollista taitotason mahdollistaessa liittyä kilpatoimintaan sarja > yli 16 harrastesarjat harrastesarjaan siirtyminen Staratapahtumat 6-13 vuotiaana H- joukkueessa Esivalmennus 4-5v / voimistelukoulu /muu harrastuneisuus KILPAPOLKU K KirkU:ssa on kilparyhmiä yli 6- vuotiaille sekä tätä nuoremmille esivalmennusryhmiä. Kilpatoiminta KirkU:ssa on aloitettu 2013 keväällä ja tänä aikana on edetty lajissa huimasti eteenpäin. Kilparyhmiin valikoituu uusia tyttöjä aina kauden lopussa keväisin ja tilanteen mukaan kesken kaudenkin. Kilparyhmään tulevalta voimistelijalta vaaditaan muun joukkueen mukaista taitotasoa tai lähellä muun joukkueen taitotasolla voimistelemista. Kilparyhmään osallistuminen vaatii sekä lapselta että lapsen perheeltä sitoutumista toimintaan. Perheen on hyvä tiedostaa, että kilpatasolla harrastava lapsi tarvitsee perheen tukea. Tuki tarkoittaa sitoutumista säännöllisesti harjoituksissa käymiseen, riittävän levon ja terveellisen ruokavalion mahdollistamista, kannustusta ja ymmärrystä, osallistumista seuratoimintaan lajissa. Kustannukset jaetaan tasan joukkueen kesken ja budjetti tehdään kaudeksi kerrallaan. Vanhemmat sitoutuvat budjettiin. Harjoitukset, leirit, kilpailut ja muut esiintymiset vaativat kaikkien osallistumista. Joukkueilla on vuosikalenteri, josta joukkueen kilpailukaudet ja harjoittelujaksot löytyvät. Kalenterin pohjalta voi esimerkiksi katsoa, milloin olisi paras aika lomailla lajin kannalta. eteneminen kilpasarjoissa iän mukaan vuotiaiden sarjassa kilpaileminen Staratapahtumat 6-10 vuotiaana Esivalmennus 4-5v / voimistelukoulu /tanssi 7

9 KirkU:n voimistelun kilparyhmien tavoitteena on oppia voimistelun lajitaitoja, päästä haastamaan itseään voimistelijana, kasvattamaan rohkeuttaan, näyttämään ja mittaamaan taitojaan sekä opettelemaan tunteiden käsittelemistä, oppia liikunnallista elämäntapaa. Lajissa toimitaan ja liikutaan aina joukkueena ja tämä opettaa lapselle sosiaalisia taitoja sekä ryhmätyöskentelyä. SM-POLKU X SM-polku starttasi keväällä 2018, kun Coraliet X lähti tavoittelemaan uusia ulottuvuuksia lajissa. SM-sarja eroaa kilpasarjasta muutamalla tavalla. Ensinnäkin SM-tasolla vaaditaan liikekielessä enemmän haastavuutta, jota tuodaan tekemällä taito-osia esim. taivuttaen tai nopeammin. Toinen ero on harjoittelumäärässä, SM-taso vaatii tuntia viikossa pitkäjänteistä harjoittelua. Korkealla tasolla urheilevalle nuorelle ja perheelle tulee monesti eteen valintoja, joita tehdään voimistelu edellä, kun lapsi kilpailee Suomen mestaruudesta ja kansainvälisistä kilpapaikoista. Harjoittelu sisältää viikoittain oheisena balettia sekä laadukasta fysiikkatreeniä ja kehonhuoltoa, jolla pidetään keho kunnossa. Valmennuksesta vastaa osaavat lajivalmentajat ja fysioterapeutti. Kilparyhmien tavoin kilpailullisten tavoitteiden rinnalla voimistelijoille opetetaan liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa, kärsivällisyyttä sekä ihmissuhdetaitoja. Lajissa joukkue on tärkeässä osassa ja kilpavoimistelijoille on hyvin oleellista viihtyä ja tulla toimeen muiden joukkuelaisten kanssa sillä yhteishenki näkyy joukkueesta myös ulospäin. Yhteishenkeen kiinnitetään jo lapsina alusta asti huomiota ja pyritään hitsamaan joukkue tiiviiksi porukaksi vanhempien ja valmentajien avulla. OHEISHARJOITTELU SM maajoukkuepaikka tai kilpasarjaan siirtyminen SM junnumaajoukkue /kilpasarjaan siirtyminen SM sarjaan siirtyminen vuotiaiden sarjaan ja kansainvälisten kisojen haku 8-10 vuotiaiden sarjaan kilpailemaan Staratapahtumat 6-8 vuotiaana Esivalmennus 4-5v / voimistelukoulu /tanssi Haluamme lasten harjoittelevan monipuolisesti. Lajia tukee monet muut harrastusmuodot, kuten telinevoimistelu alle 10 vuotiaana ja 9 vuotiaasta ylöspäin baletin harjoittelu ja rytminen voimistelu. Kilparyhmillä baletin tärkeys korostuu, sillä baletti opettaa voimistelijalle oikeita linjoja ja asentoja, parantaa jalkatekniikkaa ja vartalon kannattelua sekä baletista tulee lajiin monia liikkeitä. Rytminen voimistelu on lajina hyvin samankaltainen ja se kehittää motoriikkaa ja ketteryyttä entisestään sekä auttaa yksilölajina voimistelijoita ottamaan vastuuta omasta harjoittelusta. KISAPÄIVÄT JA STARAPÄIVÄT Kilpailupäivien aamut ovat yleensä aikaisia ja paikan päälle kilpailupaikalle mennään 3-4 tuntia ennen suoritusta. Staratapahtumiin tullaan paikalle pari tuntia ennen suoritusta. Ennen esiintymistä laitetaan hiukset, mahdolliset meikit, tarvittaessa syödään sekä tietenkin tsempataan ja lämmitellään. Joissakin kilpailussa pääsee vielä tekemään ohjelman läpi matolla ennen varsinaista suoritusta, mutta tämä on poistumassa käytöstä. Kotona tehtävistä valmisteluista valmentaja tiedottaa ennen kilpailuja, esim. hiusten laittamisesta. Varsinkin kilpailupäivän ruokailut tulee etukäteen suunnitella valmentajan ja huoltajan kanssa. Kaikkiin kilpailuihin ja Staroihin on hyvä ottaa mukaan omia eväitä esim. hedelmiä sekä vesipullo. (Kilpailupäivän ruokailun suunnittelu ei yksin riitä, vaan 8

10 monipuolinen ja säännöllinen ruokailu tulee huomioida myös arkiharjoittelussa). Kilpailu -tai Starapäivän aikana joukkueen mukana kulkevat ainoastaan valmentajat ja erikseen tehtävään sovitut huoltajat sekä jojot. Vanhemmat ovat tervetulleita tervehtimään tyttöjä suorituksen jälkeen. Tällä pyrimme rauhoittamaan liikennettä ahtaissa pukutiloissa ja antamaan tytöille keskittymisrauhan. Vanhemmat voivat yhdessä valmentajien kanssa sopia joukkueen yhteisistä kilpailuihin/staroihin liittyvistä käytänteistä. Vanhempien on hyvä varautua ottamaan vastaan kilpailuista/staratapahtumista kotiin onnistumisen ja epäonnistumisen tunteita. Kilpailuista ja esiintymisistä tulee kotona keskustella ja auttaa voimistelijaa purkamaan ajatuksiaan. Olennaista lapsen kilpailemisessa on ilo, omaehtoisuus ja aikuisten vankkumaton tuki. Tämä tarkoittaa, että lapsi saa kilpailla itsensä kanssa, että vanhempien hyväksyntä on ehdotonta, ei lapsen menestykseen perustuvaa, ja että voittamisen merkitys ei kasva aikuisten puheissa tai käytöksessä liian suureksi. Muistetaan tämä: jännitys kuuluu kilpailemiseen, ulkopuolelta asetettujen paineiden ja vaatimusten aiheuttama stressi ei. Kilpailujen aikataulut julkaistaan yleensä 2 viikkoa ennen tapahtumaa ja päivän aikana saattaa tulla vielä muutoksia johtuen kilpailun etenemisestä SEURAN ESIINTYMISET JA MUUT ESIINTYMISET Kaikki esiintymässä käyvät joukkueet osallistuvat ennen esiintymiskauden alkua kisakatselmukseen, jossa saadaan ensiesiintyminen uudella ohjelmalla tehtyä ennen varsinaisia esiintymisiä seuran ulkopuolisissa tapahtumissa. Katselmuksessa yleisönä ovat vanhemmat, sukulaiset sekä muut seuran joukkueet. Kauden lopussa on aina näytös, jossa esitetään kauden esiintymisohjelmia sekä mahdollisia näytösohjelmia. Joukkueet voivat käydä myös esiintymässä erilaisissa tapahtumissa. 9

11 VARUSTEET Harjoituksissa kaikilla tulee olla juomapullo ja hiukset siististi kiinni. Hienointa olisi jos hiukset olisivat lettinutturalla tai perusnutturalla, jolloin hiukset eivät haittaa harjoittelua. Alla on tietoa joukkueiden varustuksesta. Kauden alussa tiedotetaan vanhempia mitä varusteita tulisi harjoituksissa olla mukana. Varusteet hankitaan itse, pukuja ja esiintymisvälineitä lukuun ottamatta. EDUSTUSVAATTEET JV:n kilpajoukkueiden edustusvaatetukseen kuuluu joukkuetoppi, harjoitustakki, narupunttihousut, trikoot/shortsit (mustat sukkahousut shortsien alle) sekä suositeltava turkoosi treenilaukku ja softshelltakki. Kilparyhmät käyttävät tapahtumissa, leireillä ja kilpailuissa edustusasua. Leireille ja kisoihin on hyvä olla jumppapussi, jossa kuljettaa mukana tarvittavia välineitä ja varusteita. Teamplacen vaatteista löytyy sovituskappaleita treenisalilta. Harrasteryhmät voivat myös hankkia samoja varusteita. Harkkatopeissa pinkkejä toppia käyttää Coraliet ikäkausi. Turkoosia käyttää Claretit ja Simpukat. Kun harrasteryhmä siirtyy harrastekilpailuihin, toivotaan, että jokaisella olisi edustustakki/huppari. Seuravaatteita voi ostaa vuodenympäri Teamplacen verkkokaupasta ( Narupunttihousuja sekä treenilaukkua saa Piruetista ( Painatetut vaatteet tulee aina pestä nurinpäin. Takista tulee muistaa laittaa vetoketju kiinni pesun ajaksi. Jos vaatteiden painatuksissa ilmenee irtoamista, olkaa yhteydessä team placeen ja he korjauttavat painatuksia. TREENIVARUSTEET 1. Hyppynarut: ostetaan esiintymisiä varten joukkueelle piruetista n. 15e. Harkkakäyttöön voi valmentajilta ostaa Intolta oikean pituisen hyppynarun viidellä eurolla, joka tulee maksaa käteisellä. Hyppynarun oikea pituus mitataan tytön seistessä keskellä narua, jolloin narun päät tulisi ylettyä muutaman sentin kainaloiden yläpuolelle. Narun päissä tulee olla solmut. Kun naru on lyhennetty, tulee päät polttaa, purkautumisen estämiseksi. 2. Puolitossut: Voimistelumatolla on suositeltavaa kaikkien käyttää puolitossuja harjoittelussa. Mikäli joukkueen esiintymisasuun kuuluu puolitossut, tiedotetaan tästä kauden alussa. Piruetista 3. Treenikengät: kengillä on tarkoitus ehkäistä lattialla alastuloissa tärähdyksien aiheuttamaa rasitusta. Sopivat kengät ovat joustavat, omaan jalkaan istuva kevyt malli (eli ei ns. jäykkää sisäpelikenkää). Kengissä tulisi olla vaalea pohja, jotta ei tee jälkiä alustaan. 4. Polvisuojat: Voimistelussa on paljon lattialle meneviä ja tehtäviä liikkeitä. harjoittelussa voi käyttää polvisuojia pehmentämään iskuja ja suojaamaan niveliä sekä ihoa. Polvisuojia saa esim. Piruetista sekä kisojen myyntipisteiltä. 5. Vastuskuminauha: käytetään kilparyhmien kanssa jalkatekniikan edistämisessä sekä lihashuollossa. Vastuskuminauhan saa urheilukaupoista ja päivittäistavarataloista. Vahvuus olisi Light ja pituus min 120cm. 6. Nilkkapainot 500g: Otetaan käyttöön, kun tytöt ovat n. 13 vuotiaita. Painoja saa päivittäistavarakauppojen urheiluosastolta sekä erikoisliikkeistä. 7. Rannepainot 250g: otetaan käyttöön yli 10 vuotiaille voimistelijoille, tukemaan hartioiden ja ryhdin vahvistumista ja käsiliikkeitä / VOIMISTELUVÄLINEET Kilpailuissa ja staroissa voidaan ohjelma tehdä syksyisin välineen kanssa. Väline voi olla ikäkaudesta riippuen naru, pallo, vanne, keilat tai nauha. Joukkueella tulee olla identtiset välineet esiintyessä. Harjoittelua varten hankitaan vuosi tai 10

12 puoli vuotta ennen välineohjelmaa kyseinen väline koko joukkueelle, joko käytettynä tai uutena. Esiintymisvälineet otetaan käyttöön sillä kaudella kun välineohjelma on. Esiintymisvälinettä ei saa käyttää ulkona, mutta harjoitteluvälinettä saa käyttää. Esiintymisasu Puvut tilataan aina joukkueelle yhteistilauksena elokuussa ja ne ovat käytössä vuoden verran pääsääntöisesti. Kilparyhmillä voi olla kaksi pukua vuoden aikana. Esiintymisasuja koristellaan aina enemmän tai vähemmän vanhempien tai voimistelijoiden toimesta samannäköisiksi. Pukuja sovitetaan harjoituksissa ennen tilausta. Kilparyhmien esiintymisasun ovat yleisesti yksilöllisempiä ja tilataan mittatilauksena. Alle 10 vuotiaiden puvut pyritään hankkimaan n , johon saattaa tulla n koristeita. Yli 10 vuotiaiden kilpapukujen hinnat alkavat 80 eurosta ylöspäin aina 200 euroon riippuen puvusta ja koristeita hankitaan arvosta pukuun. Harrasteryhmien puku pyritään hankkimaan mahdollisimman edullisesti alle 80 euron. ESIINTYMISASUN HUOLTO Esiintymisasuja käytetään vain esiintyessä, se ei siis ole harkkavaatetus. Esiintymisasu on käytössä pääasiassa vuoden kerrallaan, mutta joukkuekohtaisesti puku saattaa vaihtua myös puolen vuoden jälkeen. Puvulle tulee käyttökertoja vain muutamia, joten harvemmin sitä tulee tarpeeseen pestä. Koristeltua puku ei saa pestä kokonaan, varovasti voi käsipesua tarvittaviin kohtiin tehdä. Koristelematon puku voidaan pestä hoito-ohjeiden mukaisesti, yleensä 30 hienopesussa, ilman huuhteluainetta. KORISTELU Esiintymis- ja kilpa-asuja tulee koristella joukkueesta riippuen enemmän tai vähemmän. Puvut eivät koskaa tule valmiina, sillä ne ovat arvokasta käsityötä. Jotta pukujen hinnat saadaa pidettyä maltillisina lisätään niihin itse kangaspaloja, strasseja sekä paljetteja. Vanhemmat tytöt hoitavat koristelun jo itse mutta nuorempien tyttöjen joukkueissa vanhemmat koristelevat puvun. Valmentaja koristelee aina yhden puvun malliksi muille. Koristeista, jotka usein valmentaja tai jojo hankkii, koituvat kulut jaetaan joukkueen kesken ja maksetaan ne takaisin ostajalle. Koristeita ei siis laskuteta seuran kautta. Harrasteryhmien pukuihin ja alle 8v pukuihin voidaan laittaa muutamia kymmeniä strasseja tai paljetteja. Kilparyhmien yli 10 vuotiaiden puvuissa on satoja koristeita. Koristeet tulee joko liimata tai ommella pukuun. Liimatessa käytetään erikoiskangasliimaa, esim Gutermann HT2 -liima, Elegance-liima tai muu vastaava strasseille ja paljeteille soveltuva liima. Joukkueen sopiessa voidaan käyttää myös HotFix -strasseja, jotka kiinnitetään kuumentamalla strassi siihen tarkoitetulla laitteella. 11

13 PERHEIDEN VASTUU JOUKKUEENJOHTAJA JOJO Jojo on joukkueen vanhempien keskuudesta valittu vanhempi, joka ottaa vastuun joukkueen valmennuksen ulkopuolisesta toiminnasta. Jojo tekee tiivistä yhteistyötä valmentajan kanssa ja tiedottaa vanhempia meneillään olevista asioista. Jojo koordinoi joukkueen toimintaa ja tarvitsee muita vanhempia toteuttamaan toimintaa joukkueen hyväksi. Jojon tehtävät ovat linjattu seurassa, mutta niitä voi räätälöidä joukkuekohtaisesti, jokaiselle sopivaksi. KANNUSTUS Vanhemman tehtävä on kannustaa lasta liikkumaan. Keskustelkaa kotona harjoituksista, leireistä ja kilpailuista. Kannustakaa lasta monipuoliseen liikuntaan myös kotona. Koulu- ja treenimatkat on loistava mahdollisuus pyöräillä tai kävellä kavereiden kanssa ja jakaa kuulumisia. Jokaisen lapsen tulee liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä terveysliikunnan näkökulmasta. Liikuntasuoritukseksi voi laskea kaikki yli 10 minuuttia kestävän liikunnan. Paljon urheilevan lapsen kohdalla tulisi muistaa tämä arkiliikunnan tärkeys lajiharjoittelun ohella. Lasta tulee kannustaa kotona myös venyttelemään sekä harjoittelemaan valmentajan oheistuksen mukaan. Tässä voisi puhua myös muunlaisesta kannustamisesta, kannustaa puhumaan harjoituksista ja harrastuksesta ylipäätään, löysin tällaisen linkin jalkapallon puolelta, ei tätä kaikkea tietenkään, mutta joitakin ideoita. VANHEMPIEN PELISÄÄNN ÖT JA VALMENTAJAN KANSSA YHTEISTYÖ Jokaisen joukkueen vanhempien tulee joukkueenjohtajan kanssa luoda pelisäännöt, joilla kannustetaan hyvään positiiviseen ilmapiirin. Valmentajan ensisijainen tehtävä on valmentaa joukkuetta ja huomioida joukkueen tarpeet koko joukkuetta silmällä pitäen. Valmentaja vastaa mielellään vanhempien kysymyksiin ja keskustelee joukkueen toiminnasta yhdessä vanhempien kanssa. Toivomme, että vanhemmat kuitenkin ensisijaisesti ovat yhteydessä joukkueenjohtajaan, joka toimii linkkinä vanhempien ja valmentajan välillä. Kaikissa voimistelijan terveydentilaan liittyvissä asioissa on hyvä olla yhteydessä suoraan valmentajaan. HUOLTAJA Tapahtumissa tulee olla yksi nimetty huoltaja joukkueella, joka kulkee joukkueen mukana ja huolehtii esim. juomapulloista, vessakäynneistä, auttaa tarvittaessa ja neuvoo kuinka toimia. VANHEMPAINILLAT Joukkueilla on kauden alkupuolella aina vanhempainilta jojon ja valmentajien vetämänä. Tällöin esitellään joukkueen budjetti, hankinnat, tapahtumat ja muu joukkueen toimintaa liittyvä. Vanhempien kesken tehdään tai tarkastetaan vanhempien pelisäännöt sekä allekirjoitetaan joukkuesopimus. Tällöin on mahdollista myös tutustua ja keskustella joukkueen muiden vanhempien kanssa. Joukkueen oman tapaamisen lisäksi elokuussa pidetään yhteinen vanhempainilta kaikille joukkueille, jossa esitellään seuraa, toimintaa ja yhteisiä asioita. Vanhempainilloissa tulee olla joka perheestä edustaja. 12

14 HARJOITUKSIIN SAAPUMINEN JA LÄHTÖ Inton parkkipaikalla on iltapäivisin paljon liikennettä ja vanhempien tulee huomioida tämä viedessään ja hakiessaan lastaan. Lapset odottavat harjoitusten alkua vastaanotossa ja valmentaja saapuu aulaa n min ennen harjoitus alkamista, jolloin vanhemmat voivat jättää lapset odottamaan tunnin alkua valmentajan kanssa. Lasten tuominen harjoituksiin on myös hyvä hetki tavata muita vanhempia ja valmentajia (niissä puitteissa, kun pystyvät salista irtautumaan). Muistetaan kuitenkin, että olemme vuokralaisina sali emmekä aulassa eli kunnioitetaan Into Clubin liikkujia antamalla mahdollisuuden vapaaseen kulkuun aulatiloissa, jotta jatkossa saamme hyödyntää niitä myös. VARAINKERUU JA SPONSOROINTI Vanhemmat voivat hankkia joukkueille sponsoreita. Sponsoriasioista voi olla yhteydessä joukkueenjohtajaan. Joukkueen edustusasuun voidaan laittaa yhteistyökumppaneiden logoja. Joukkueiden omista sponsorisopimuksista tulee informoida etukäteen seuran hallitusta. Joukkueet eivät voi sopia sponsorisopimuksia itsenäisesti ilman hallituksen suostumusta. Varainkeruuta voi tehdä monin eri tavoin ja siitä tulee ilmoittaa lajivastaavalle. POISSAOLOT JA LOMAT Poissaoloista tulee aina tiedottaa valmentajaa mahdollisimman ajoissa. Pidemmistä yli viikon lomista tai leireihin/tapahtumiin vaikuttavat poissaolot tulisi tietää kauden alkaessa, jotta valmennus voi ennakoida tämän ohjelman kokoonpanossa ja harjoittelussa. Sairastuessa ilmoitus myös mahdollisimman nopeasti. Harjoituksiin tullaan ajoissa ja poissaoloista ilmoitetaan etukäteen valmentajan ohjeiden mukaisesti. Kilpailuihin osallistuvissa joukkueissa voimistelijoiden tulee olla vähintään 2 vko ennen kilpailua joka harjoituksessa paikalla, sairastumisia lukuun ottamatta. Mikäli voimistelija joutuu olemaan pidempään pois kisojen lähestyessä, tulee valmentajan kanssa keskustella kisoihin osallistumisesta. JOUKKUESOPIMUS Kaikki kilpajoukkueet tekevät joka kaudelle joukkuesopimuksen, joka sitoo perheen aina kyseiseen kauteen eli 5 kuukaudeksi. Kilpajoukkueissa on tärkeää sitoutua toimintaan siinä määrin kuin joukkueen toimintaa on. Budjetti jaetaan joukkueen kesken tasan ja jotta joukkueen talous ei jää miinukselle on tärkeää, että kaikki perheet sitoutuvat maksamaan maksut. Maksuilla tarkoitetaan seuran jäsenmaksua, kausimaksua sekä varuste- ja välinekuluja, joista kauden alussa tai aikana sovitaan. Joukkuesopimuksessa sidotaan myös valmentajat huolehtimaan joukkueen laadukkaasta valmennuksesta sekä vanhempia ja voimistelijoita noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. MAKSUT Voimistelijat maksavat seuran jäsenmaksun lisäksi kausimaksua, joka sisältää joukkueesta riippuen mm. perusharjoitukset, kilpailuihin osallistumismaksut, seuramaksut sekä salivuokran. Kausimaksuun pyritään laskemaan kaikki kauden aikana tulevat kulut, varusteita lukuunottamatta, jotta laskutus olisi selkeä Tämän lisäksi joukkueenjohtajat pitävät kululistaa, johon kirjataan kauden aikana tulevia kuluja esim. leireistä, oheistoiminnasta ja välineistä. Budjetoimattomat kulut laskutetaan erikseen joukkueelta ja varusteet eivät yleisesti kuulu kausimaksuun. MAKSUEHDOT Jos voimistelija joutuu jäämään pois toiminnasta kesken kauden sairastumisen tai loukkaantumisen takia, on perhe lääkärintodistusta vastaan vapautettu osaksi maksuista alla olevien ohjeiden mukaisesti. 1. Ryhmissä, jossa on kausimaksu laskettu kolmeen tai useampaan erään. Perhe on velvoitettu maksamaan jo erääntyneet ja seuraavaksi erääntyvä maksu. 13

15 2. Ryhmissä, jossa kausimaksu on 1-2 erässä maksettava. Perhe sitoutunut maksamaan koko kausimaksun, jos voimistelija jää pois jälkeen syksyisin tai jälkeen keväisin. Mikäli pois jääminen on ennen syksyisin tai ennen keväisin, on perhe velvoitettu maksamaan kausimaksusta 50% tai ensimmäisen erän. Mikäli voimistelija jää muusta syystä pois, on perhe sitoutunut maksamaan kauden maksut. Mikäli perhe ei huolehdi maksujen maksamisesta eräpäivään mennessä, lähtee heille enintään kaksi muistutusta. Mikäli maksuja ei hoideta muistutuksista huolimatta on perheen jäätävä pois toiminnasta. HARRASTUKSEN LOPETTAMINEN Jossain vaiheessa useimmalla voi käydä mielessä harrastuksen vaihtaminen tai lopettaminen. Tällöin perheen tuki ja kannustus ovat tärkeässä roolissa, jotta lapsi tai nuori saadaan pysymään urheilun parissa. Varhaisnuoruudessa tulee lajin valitseminen monelle kilpaurheilijalle eteen, jolloin kannattaa keskustella myös avoimesti valmentajan kanssa nuoren odotuksista lajin parissa jatkamisesta. Yläasteikäisten lopettamiselle löytyy termi, Dropout, jolla tarkoitetaan lajin kansallisesti isoa lopettamisprosenttia. Dropoutin voi aiheuttaa mm. intressien muuttuminen murrosiässä sekä mahdollisesti uusi ympäristö yläasteelle siirtyessä. Nuori, joka päättää jatkaa lopettamisen ajatuksista huolimatta, pysyy usein pitkään aikuisiälle laji parissa. Kun lapsi alkaa puhumaan lajin lopettamisesta kannattaa asia ottaa heti puheeksi kotona sekä yrittää selvittää mistä tämä ajatus on saanut alkunsa. Jos lopettamisen taustalla on esim. ikävä kokemus harjoituksissa tai huono ilmapiiri, niin olisi tärkeää yrittää ensiksi ratkaista ongelma joukkueenjohtajan tai/ja valmentajien kanssa. Jos lapsi tai nuori päättää joka tapauksessa lopettaa olisi tärkeää, että hänellä olisi heti jokin toinen liikuntaharrastus mietitty, jotta liikunnanmäärä ei vähenny radikaalisesti hetkessä. Nuoren on helpompi jatkaa terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa, kun hänellä on säännöllinen ohjattu liikuntaharrastus viikossa. Joukkueeseen sitoudutaan aina yhdeksi kaudeksi kerrallaan eli n. 4-6 kuukaudeksi. Lopettamis keskustelua ei suosita aloitettavaksi kesken kauden tyttöjen kesken, koska tämä luo epävarmaa ilmapiiri joukkueeseen, jolla on helposti vaikutusta myös joukkueen kilpailusuorituksiin sekä harjoittelu asenteisiin. Valmentajat kyselevät aina kauden loppu puolella vanhemmilta jatkosta ja ennen seuraavan kauden alkua tulee olla tiedossa kilparyhmissä ketkä ovat kokoonpanossa mukana. 14

16 SEURASSA TOIMIMINEN AKTIIVINEN JÄSEN Seuran jäsenenä voit vaikuttaa seuran toimintaan. Seuran hallitukseen kuulumalla pääset vaikuttamaan päätöksiin ja seuran toimintaan tulevaisuudessa. Hallitukseen voi hakeutua mukaan olemalla yhteydessä seuran puheenjohtajaan ja osallistumalla syyskokoukseen, jonka ajankohdasta tiedotetaan seuran nettisivuilla ja paikallislehdessä. Seura toimii jäsenten toimesta ja tapahtumien mahdollistaminen tapahtuu talkoolaisten voimin. JOUKKUEHENKI Joukkueen harjoitellessa paljon yhdessä ja pyrkiessään samoihin tavoitteisiin on tärkeää, että joukkueen jäsenet tulevat hyvin toimeen keskenään. Siksi joukkueen sisäinen yhteishenki on tärkeää. Yhteisolo ja kokemukset tiivistävät joukkuetta. Tämänkin takia aina treeneihin osallistuminen ja tapahtumissa mukana oleminen on tärkeää. Joukkueiden yhteishenkeä pyritään parantamaan myös voimistelun ulkopuolella mm. joukkueiltojen avulla. Joukkueiltoja voi järjestetään vanhempien toimesta jojon koordinoimana. Mikäli teillä on mahdollisuus esim. kotona järjestää joukkueiltoja, olettehan yhteydessä joukkueenjohtajiin. Myös joukkueen vanhempien välillä olisi tärkeää vallita positiivinen henki, kun toimitaan oman lapsen harrastuksen puolesta. Usein omasta joukkueesta löytyy elinikäisiä ystäviä. Kaikki kiusaamistilanteet käsitellään ja niihin suhtaudutaan vakavasti. MEIDÄN SEURA On tärkeää, että seurassa ja joukkueiden välillä vallitsee yhteisöllisyys. Tätä pyritään parantamaan ja edistämään yhteisillä tapahtumilla. Tässä myös vanhemmilla on iso rooli mm. kun tapahtumissa pyritään kannustamaan kaikkia oman seuran joukkueita railakkaasti. Esiintymisissä voimistelijat pystyvät antamaan vielä enemmän, kun astelevat kannustushuutojen saattelemana matolle ja saavat onnistuneista ohjelman osista aplodeja. PELISÄÄNNÖT Joukkueet tekevät omat pelisääntönsä, joita noudatetaan ja joista muistutellaan tarpeen mukaan. Myös vanhemmat tekevät omat pelisääntönsä kauden alussa. Kun kaikki toimivat yhteisten arvojen ja sääntöjen mukaan niin toiminta on miellyttävää ja sitouttaa. Pelisäännöt opettavat myös lapsille ryhmässä toimimista sekä kehittää sosiaalisia taitoja MUU VARAINHANKINTA Jaosto voi kerätä varoja kalenteri- ja/tai kisajulkaisujen mainostuloilla sekä myyjäisillä. Tavaranmyynnin tulee olla vähäistä. Erikseen voidaan käyttää niitä tahoja, jotka ovat hoitaneet maksut verottajan kanssa etukäteen. Kaikki talkootyöllä ja myynnillä hankitut varat tulee kohdentaa koko jaokselle/joukkueelle. Seura voi myydä palveluitaan ulospäin ja toiminta on verovapaata siihen asti kuin tuotto menee seuran toimintaan ja jää alle ,00 euron. Alla on tarkempia ohjeita varojen keruuseen. Verotusohjeessa yleishyödyllisille yhdistyksille on erikseen säädetty, mitä tuloja ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloina. Tällaisia tuloja ovat: - yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatu tulo -jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatu tulo 15

17 -adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatu tulo - bingopelin pitämisestä saatu tulo. Se, ovatko toiminnot luonteeltaan säännöksessä tarkoitettuja toimintoja, on arvioitava tapauskohtaisesti. Esimerkiksi säännöksen 3 kohdassa mainittujen adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetun varojenkeräyksen osalta on todettu, että myynnin tulee olla vähäistä. OSTAJAN TÄYTYY TIETÄÄ TUKITOIMINNASTA Yleishyödyllisen yhteisön harjoittama pienimuotoinen ja palkattomalla työvoimalla toteutettu hyödykemyynti voi olla sen verovapaata varainhankintaa. _ Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ostajan täytyy hyödykettä hankkiessaan tietää, että osa myyntituotosta ohjautuu tukitoimintaan. Hyödykkeitä tulee siis myydä talkooperiaatteella, eli esimerkiksi seuran palkattu työntekijä ei verottajan ohjeen mukaan voi osallistua myyntitoimintaan. Myyjinä voivat toimia vapaaehtoisesti seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt. MYYNNIN TÄYTYY OLLA SATUNNAISTA Hyödykkeitä ei voi myydä pysyvästä myyntipaikasta. Pysyviksi myyntipaikoiksi katsotaan internet-kauppa tai kauppaliike. Toiminnan täytyy olla satunnaista, ei suunnitelmallista. Verottajan ohjeen mukaan myyntitoimintaa ei siis kannata kirjata esimerkiksi osaksi seuran toimintasuunnitelmaa. TÄRKEÄÄ MUISTAA MARKKINOINNISTA Verottajan ohje ottaa kantaa myös markkinointiin. _ Myynti toteutetaan talkootyönä joukkueen jäsenten toimesta ja se kohdistuu lähes yksinomaan joukkueen jäseniin, heidän perheenjäseniinsä sekä tuttaviin ja naapureihin. Tuotteita ei muutoin markkinoida tai mainosteta. _ Verottajan ohjeen mukaan ei siis kannata mainostaa tai markkinoida myytäviä tuotteita esimerkiksi seuran verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. RAHALIIKENNE Kaikki varainkeruuseen liittyvät menot sekä tulot tulee kulkea seuran kautta, jotta toiminta on läpinäkyvää. Ongelmanratkaisupolku Mutkikasta tilannetta lähestyessä on hyvä olla yhteydessä soittamalla. Pyritään ottamaan asiat esille ajoissa, jotta tilanne ei pääse kärjistymään. Hoidetaan asiat aikuisten kesken, jos vain mahdollista. Tilanteet keskustellaan myös auki jossain muualla kuin treenisalilla. 1. Ongelma jokin mietityttää vanhempaa tai lasta 2. Otetaan yhteys Jojoon ja mietitään ratkaisu tilanteeseen 3. Jojo ottaa tarvittaessa yhteyttä valmentajaan tai pyytää vanhempaa ottamaan yhteyttä sopivaan henkilöön > tarvittaessa puheenjohtajalle tai lajivastaavalle asiasta tiedottaminen 4. Jojo keskustelee valmentajan kanssa a. Jojo vastaa vanhemmalle b. valmentaja vastaa vanhemmalle c. järjestetään tapaaminen vanhemman, valmentajan ja jojon kanssa d. laajempi asia voi vaatia koko joukkueen vanhempaintapaamisen 5. Mikäli tilanne ei ratkea joukkueen sisällä pyydetään tilanteeseen apua seuran johdolta 16

18 TERVE VOIMISTELIJA JA TURVALLISUUS LISENSSIT JA VAKUUTUKSET Kaikki KirkUn ryhmissä liikkuvilla alle 18 vuotiailla on vakuutus Lähi- Tapiolassa. ssa ostetaan myös liiton stara- tai kilpalisenssi, joka kattaa harjoittelun, kilpailemisen ja esiintymisen. Lisenssi ostetaan itse rekisteröitymällä/kirjautumalla voimisteluliiton Hoika -palveluun. Lisenssi on voimassa aina vuoden kerrallaan (syys ja kevät) ja sen saa vakuutuksella tai ilman. Kun vahinko sattuu, lähdetään ensiksi hakemaan korvausta liiton vakutuuksen kautta. Vakuutuksissa on omavastuu. KirkUn vakuutus ei kata esiintymisissä sattuneita vahinkoja. Joukkuekohtaiset lisenssin osto-ohjeet annetaan aina syyskauden alussa. Jos joukkue esiintyy syksyllä starassa ja siirtyy keväällä kilpailemaan, niin tulee kilpalisenssi ostaa jo syksyllä, koska staralisenssiä ei voi korottaa. Lisätietoa vakuutusehdoista voimisteluliiton sivuilta ja linkki Hoika-palveluun: KANVEESILLA HARJOITTELU - MEILLÄ ON OLOSUHTEET KUNNOSSA keväällä 2018 saliimme saatiin talkootyöllä rakennettua joustokanveesilattia, jonka tarkoituksena on toimia iskunvaimentajana voimistelijoiden keholle lattialle tulessa alas hypystä tai kierähdyksistä. Joustokanveeseja löytyy Suomesta vasta muutamia ja niiden hyöty rasitusvammojen ehkäisyssä sekä loukkaantumisien vähentymisessä on huomattava. Joustokanveesi koostuu vaneripaloista, joiden pohjassa on joustopaloja. RASITUSVAMMAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY a harjoitellaan lattialla paljain jaloin ja tehdään paljon alastuloja, joissa keho kuormittuu erityisesti, jos vartaloaan ei hallitse kunnolla tai alla ei ole joustavaa alustaa. Voimistelun parissa on muutamia valitettavan yleisesti esiintyvinä kasvuiän vaivoja, jotka ovat vanhempana hyvä tiedostaa ja omalla toiminnalla myös pyrkiä ennaltaehkäistä. Vammat liittyvät yleensä kasvuun ja helpottavat kasvupyrähdyksen jälkeen. Kaikkea ei voi edes estää, jos on esim. taipumusta suvussa polvi tai nilkkavaivoihin. Rasitukset kohdistuvat useimmiten jalkoihin kuten akillesjänteen ja kantapään seudulla (Severin tauti) tai polvilumpion alapuolella esiintyvä kipu (hyppääjän polvi). Toki liikkumiseen ja kasvuun liittyy muutenkin kiputiloja jotka eivät ole vaarallisia tai mistä ei tarvitse vielä huolestua, mutta jos kipuja esiintyy pitkittyneemmin arkitoiminnoissa, kuten kouluun kävellessä tai aamuisin niin on syytä tutkituttaa asia lääkärillä. 17

19 Mikäli kotona ilmenee, että kipuja on jaloissa tai selässä jatkuvasti, niin tulee tiedottaa valmentajaa asiasta ja varata aika ammattilaiselle, joka pystyy todentamaan vaivan. Lääkärin tai fysioterapeutin lausunnoista ja harjoitteista tulisi tiedottaa valmentajaa. VENYTTELY KOTONA JA AKTIIVINEN LIIKKUMINEN EDISTÄÄ PALAUTUMISTA Vanhempana voin ennaltaehkäistä rasituskipuja kehottamalla lasta venyttelemään kotona sekä kannustamalla liikkumaan monipuolisesti myös lajin ohella. Lapsen tulisi harrastaa ja liikkua noin 3 tuntia päivässä kilpatasolla, jotta hän jaksaa ja palautuu lajiharjoittelusta. Lihashuoltoa tulisi kotona harjoittaa lapsen kanssa kannustamalla tekemään kotitreeniohjelmia ja venyttelemään erityisesti isoja lihasryhmiä etureidet, takareidet, pohkeet, jänteet pakarat. Keskivartalonlihakset ovat myös isossa roolissa lajissa ja tukemassa selkärankaa taivutuksissa. Erityisesti pitkillä kesä- ja talvilomilla voimistelijoiden tulisi mahdollisimman paljon liikkua, esim. hyppiä trampalla, uida, temppuilla, hiihtää, lasketella, pulkka mäessä juosta tms. Monipuolinen arkiliikunta tukee erinomaisesti lajiharjoittelua. LIHASTASAPAINOKARTOITUS Kilpajoukkueen siirtyessä kilpailemaan vuotiaiden sarjaan tehdään heille fysioterapeutin toimesta lihastasapainokartoitus, jossa selviää mahdolliset liikkuvuus puolierot sekä asentovirheet. Kartoitus tehdään harjoituksen yhteydessä yhdelle voimistelijalle kerrallaan. Ennen kartoitusta perheiden tulee täyttää esitietolomake. Kartoituksen tulokset kootaan valmentajille ja voimistelijat saavat henkilökohtaisia ohjeita. Lihastasapainokartoituksesta laskutetaan kauden lopussa perheiltä. RAVINTO Urheilevan, kasvavan lapsen ruokailua on hyvä kotona tarkkailla. Monipuolinen, riittävä ravinto ovat tukipilareina kasvulle ja myös voimistelijana kehittymiselle. Noin tuntia ennen harjoituksia on hyvä syödä sekä välittömästi harjoitusten jälkeen. Myös vettä tulee juoda päivän aikana riittävästi. Seura järjestää n. kerran 1,5 vuodessa ravintoluentoja ammattilaisten johdolla vanhemmille ja voimistelijoille. TURVALLISUUS HARJOITUKSISSA KirkU:n ryhmissä on aina täysi-ikäinen ohjaaja tai valmentaja mukana. Valmentajilla on ajantasaiset ensiaputaidot sekä ensiaputarvikkeet mukana harjoituksissa. Valmentajamme kouluttautuvat seuran kustantamana Voimisteluliiton koulutuspolkua pitkin. Haluamme panostaa valmentajien osaamiseen lasten ja nuorten turvallisuuden takia. LOUKKAANTUMISET Loukkaantumiset hoidetaan asianmukaisesti ensiaputaitoja käyttäen. Loukkaantumisesta riippuen pyydetään vanhempia hakemaan lapsi kotiin lepäämään, pyydetään vanhempia saapumaan paikalle ja toimittamaan jatkohoitoon tai toimitetaan lapsi jatkohoitoon. Jos harjoituksissa on loukkaannuttu ilman että asia on tullut harjoituksen aikana valmentajan tietoon tulisi siitä tiedottaa valmentajaa välittömästi. PÄIHTEET KirkU ei salli päihteiden käyttöä lainkaan. Tupakka, huumeet ja alkoholi eivät kuulu nuorille ja kilpailevan nuoren ura kärsii, jos hän käyttää näitä aineita. Mikäli ilmenee päihteiden käyttöä, niin asia otetaan heti käsittelyyn jojon, voimistelijan ja tämän vanhempien ja valmentajan kesken 18

20 HOITOPOLKU YHTEYSTIEDOT Seuran toimisto: Munkinmäentie 19, 3.kerros Kirkkonummi Treenisali: Munkinmäentie 7, Kirkkonummi n lajivastaava Viveca Lindgren kilpavalmennus.kirku@gmail.com Liikuntaryhmien vastaava (laskutus) Susanna Huusko kurssivastaava@kirkkonummenurheilijat.fi Puheenjohtaja vuonna 2018 Jorma Nygren puheenjohtaja@kirkkonummenurheilijat.fi 19