SAMPSA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 SAMPSA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2017

2 Sisällys 1. Yleinen osa Toimihenkilöt Johtokunta Virkailijat Erityisvalinnat Jäsenistö ja jäsenyydet Sampsan vuosi numeroina Ympäristöohjelma Toiminnallinen osa Jaosten toiminta Opintojaos Ulkoasiainjaos Urheilujaos Kulttuurijaos Lehti- ja tiedotustoiminta Tiedotustoiminta Sampsa-lehti Maatiainen v historiikki Vuosi emännän ja isännän silmin Emännän palsta Isännän palsta Vuosi MMYL-yhdyshenkilön silmin Päätapahtumat Maakuntamatka Laskiaisrieha Ulkomaanmatka Italiaan Laitumelle Lasku Päivä Maalla juhlavuosi Talous Tapahtumien yhteenveto ja tilikauden tulos Rahastot Alakerhot Akateeminen karjakerho Akateemiset kasvintuottajat

3 5.3 Markkina-agraarit Tekniikka-agraarit

4 1. Yleinen osa Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry on vuonna 1907 perustettu ainejärjestö, jonka muodostaa yli 300 maataloudesta ja sen rinnakkaiselinkeinoista kiinnostunutta jäsentä. Kuulumme tiedekuntajärjestöömme Maatalous-metsäylioppilaiden liitto MMYL ry:een, ja alaisuudessamme toimii neljä, alun perin maataloustieteen eri pääaineisiin perustettua alakerhoa, joita ovat Akateeminen Karjakerho, Akateemiset Kasvintuottajat, Markkina- Agraarit ja Tekniikka-Agraarit. Sampsa ry:n toiminnan neljä kulmakiveä ovat monipuolinen, jäsenlähtöinen vapaa-ajantoiminta, sampsalaisten edunvalvonta yliopistolla ja sen ulkopuolella, yhteydenpito sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä kaikkia näitä toimia tukeva varainhankinta esimerkiksi talkoiden muodossa. Laajamittaisen toiminnan vuoksi avoimuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä elementtejä kaikilla näillä osa-alueilla. 110-vuotiaan ainejärjestön toiminnantäyteiseen arkeen mahtuu niin vanhaa ja perinteikästä toimintaa, kuin uusia, kertaluontoisia tapahtumia ja mahdollisia tulevia perinteitä. Keskeistä toimintaamme ovat aiempien vuosien tavoin olleet opintomatkat ja yleiskokoukset yritysvierailuineen, jaosten järjestämät urheilu-, kulttuuri-, opintoja kansainvälisyystapahtumat sekä juhlat ja varainhankintaa varten järjestetyt talkootapahtumat. Keskivertovuodesta poiketen merkittävänä osana toimintaa ovat olleet 110-juhlavuoden tapahtumat. Näitä olivat jäsenistölle järjestetty juhlavuoden avauscocktail, sidosryhmille järjestetty cocktailtilaisuus Agronomiliitolla, maatalousalan korkeakouluopiskelijoille järjestetty 110-lasissa-illallinen, juhlaoluen julkaisemiseksi järjestetty juhlaolutjuhla, sekä monipuolinen vuosijuhlaviikon toiminta. Toimintasuunnitelmassa mainitusta juhlakulkueesta poiketen vuosijuhlaviikolla päätettiin järjestää juhlaseminaari, sillä kulkuelupien hankkiminen osoittautui haastavaksi, ja mielestämme jäsenistö sai seminaarista paljon enemmän irti. Juhlavuoden kruunasi tietenkin vuosijuhlat, joihin saapui tänä vuonna 230 juhlijaa. Illan mittaan valittiin juhlavuoden kunniaksi poikkeuksellisen paljon stipendien, matka-apurahojen ja ansiomerkkien saajia, sekä kerran kymmenessä vuodessa valittava kunniajäsen. Johtokunta päätti myöntää tämän ylimmän tunnustuksen Agronomiliiton toiminnanjohtaja Jyrki Wallinille, joka on jo pitkään valvonut jäsentemme etua niin yliopistolla kuin työelämässäkin. Lisää juhlavuoden kulusta löytyy juhlavuositoimikunnan osuudesta. Sampsan tärkeimpiä tehtäviä toiminnan järjestämisen ohella on jäsenistön edunvalvonta, josta tietysti selkeimpänä opetuksen kehittäminen. Tänä vuonna Sampsan opintojaos päätettiin koota siten, että mahdollisimman moni, eli lopulta kaikki maataloustieteen johtoryhmien opiskelijaedustajat pyydettiin mukaan opintojaokseen, opintovastaavan ollessa maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian johtoryhmissä. Myös muihin maataloustieteen ja tiedekunnan kokouksiin, kuten tiedekunnan kehittämisaamupäiviin, dekaanin tapaamisiin, maataloustieteen opetuksen kehittämiskokouksiin ja maataloustieteen neuvottelukunnan kokouksiin, sekä kaikkiin opintokeskustelutilaisuuksiin hankittiin Sampsan edustaja johtokunnan sisältä. On ollut vuoden mittaan ilo huomata, että keskustelu kokouksissa ja tapaamisissa on hieman rauhoittunut aiempiin vuosiin verrattuna muutostahdin myötä. Yhteydenpito sidosryhmiin ja muihin yhteistyökumppaneihin on olennainen osa Sampsan toimintaa, ja se näkyy monella tavalla. Kaikki yleiskokoukset, pois lukien vaalikokoukset, järjestetään maatalousalan yritysten tiloissa, ja yritysvierailuja oli lisäksi tänä vuonna Keski-Suomeen suunnatuilla Maakuntapäivillä, sekä muilla excuilla niin Suomeen kuin ulkomaille, tänä vuonna Italiaan. Yliopiston budjetin kiristyttyä Sampsa onkin yksi harvoista keinoista saada kosketus tuleviin työnantajiin, maataloustieteen projektikurssien ohella. Agronomiliiton ja MTK:n kanssa järjestettiin tänäkin vuonna useita tapahtumia, kuten jo aiemmin mainittu sidosryhmäcocktail, maatalouden ja erityisesti maatalouspolitiikan kehityskeinoja pohtiva Kettula-akatemia sekä MTK:n Sampsa-seminaari. Yritysten ohella yhteyttä pidetään myös yksittäisten henkilöiden, kuten alumnien, entisten esimiesten ja kunniajäsenten kanssa. Esimerkiksi 90-vuotiasta kunniajäsentämme, Eeva Tapiota kävimme onnittelemassa syntymäpäivän johdosta perinteiseen tapaan hänen kotonaan. Tietenkin yhteistyötä harjoitetaan monipuolisesti myös opiskelijapiireissä. Tästä esimerkkinä MYY ry:n ja Natura ry:n kanssa järjestetyt yhteissitsit, Lipidi ry:n kanssa yhteiset pikkujoulut molempien järjestöjen juhlavuosien kunniaksi, sekä perinteikäs EKY-Sampsa-pesäpallopeli. Viime vuonna perustetun Tähkä Maatalousylioppilaiden 3

5 osuuskunnan kanssa yhteistyö on lähtenyt myös mainiosti käyntiin, ja heidät otettiinkin Sampsan alakerhoiltaan esittelemään toimintaansa fukseille. Muiden järjestöjen kanssa yhteistyötä on vaalittu esimerkiksi lähettämällä edustajat kaikkiin vuosijuhliin, joihin kutsu on saatu, aina Ruotsia myöden, ja tietysti vastalahjana järjestöt ovat saaneet kutsun meidän juhliimme. Vuosijuhlaedustuksista merkittävimmäksi osoittautui ylioppilaskuntamme vuosijuhlat, joissa saimme kunnian vastaanottaa ylioppilaskunnan standaarin. Myös muiden maatalousalan korkeakoulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä vierailemalla toistemme luona esimerkiksi urheilukisoissa. Neljättä tärkeää Sampsan toiminnan kulmakiveä, varainhankintaa, toteutettiin jälleen useiden talkoiden muodossa. Viikin kirkon ja partiolippukunta Viikin Vesikoiden kanssa järjestettiin helmikuussa Laskiaisrieha Viikin alueen lapsiperheille. Toukokuussa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Viikin lehmien Laitumelle lasku yhdessä Valion ja Viikin koetilan kanssa, ja tänä vuonna tapahtuma myös televisioitiin YLE:n Ammuu-TV:n muodossa. Yhdessä Viikin kirkon ja Viikin koetilan kanssa järjestettiin syyskuussa jo 30. kertaa Päivä maalla, jossa lapsiperheet saivat tutustua maatilan elämään, ja viettää mukavan päivän esimerkiksi hevoskärry- ja traktoriajelun, poniratsastuksen ja työkoneiden tutkiskelun parissa. Kaikkiin näihin saatiin runsaasti osallistujia, Laitumelle laskuun jopa arviolta 5 000, sillä säät suosivat tapahtumia. Toisaalta kävijöiden lisäksi tärkeä voimavara olivat jälleen aktiiviset sampsalaiset, joita saatiin kaikkiin talkoisiin runsain määrin, kappaletta, vaikka ajankohdat olivatkin jäsenten kannalta hieman haastavia. Vuoden talkoilun päätti Helsinki International Horse Show, jossa tänäkin vuonna hoidimme raskaan liikenteen pysäköinnit yli viikon ajan vuorokauden ympäri 55 sampsalaisen voimin. Näiden Sampsan toiminnan kannalta merkittävien tekijöiden lisäksi myös markkinointiin on panostettu tänäkin vuonna, kuten toimintasuunnitelmassakin mainittiin. Näin toiminta säilyy aktiivisena uusien jäsenten myötä. Esittelimme Helsingin yliopistoa, maataloustieteitä ja Sampsan toimintaa omalla osastollamme niin Sarka-messuilla, Farmarissa, kuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Taitaja2017 -kilpailussa. Viime vuosien ahkera markkinointi tuotti tänä syksynä tulosta, sillä saimme kriteerit täyttäviä opiskelijoita kiintiön täydeltä, ja heidän innokkuus on tuonut hyvää lisäpotkua jo muutenkin aktiiviseen Sampsaan. Yhtenä merkittävänä osana kulunutta vuotta oli myös sääntöuudistus, jonka myötä saatiin kokouskutsut sähköisiksi, ajan myötä muuttuneita käytäntöjä päivitettyä ja muutenkin sääntöjä selkeytettyä ja tarkennettua. Yhdistyksen sääntöjen rinnalle kirjoitettiin hallinto-ohjesääntö ja jaoksien ohjesääntö, jonne siirrettiin sekä lisättiin helpommin muuttuvia, ja toimintaa ohjeistavia sääntöjä. Vanhoja, viime vuosisadalla kirjoitettuja ohjesääntöjä kirjoitettiin puhtaaksi, paranneltiin ja yhdisteltiin, jonka myötä saatiin kasaan nauha- ja rintamerkkiohjesääntö, tunnustusohjesääntö sekä lippuohjesääntö. Mitään uusia ja odottamattomia haasteita ei vuoden mittaan ainejärjestömme tielle tullut. Toki yksi muutaman vuoden jatkunut haaste on Iso Pyörän tuoma pääaineiden yhdistyminen, joka saa edelleen alakerhot pohtimaan, miten he löytävät jäsenensä tasapäisestä sampsalaisjoukosta. Tätä pyrittiin helpottamaan esimerkiksi Sampsan alakerhoillalla, ja avaamalla fukseille muuten alakerhojen toimintaa pitkin syksyä. Yksi kehittämisen kohde toiminnassa voisi jatkossa olla aktiivisempi palautteen kerääminen Sampsan toiminnasta. Tänä vuonna palautetta kerättiin alkuvuodesta kysymällä jäsenistöltä, millaisia tapahtumia Sampsa voisi järjestää, ja vuoden mittaan suullista palautetta saatiin kokouksissa, sekä kasvotusten muissa tapahtumissa. Tälle vuodelle tavoitteeksi asetettuun uusien luottamus- ja toimihenkilöiden perehdyttämiseen panostettiin jo heti vaalikokouksen jälkeen, ja sitä tullaan varmasti jatkamaan myös tulevan toimikauden, ja tulevien vuosien ajan. Konkreettisimpana osoituksena tästä ovat Sampsan johtokuntaviroille tehdyt testamentit, joista löytyy viran hoitoon liittyviä ohjeita, joita tulevat viranhaltijat voivat jatkossa lisäillä. Jatkajia myös kannustetaan koulutuksiin, kuten HYY:n virityspäiviin ja puheenjohtajaseminaareihin. Johtokunnan ryhmähenkeen ja yhteistyöhön, sekä sitä myötä jaksamiseen panostettiin koko vuoden ajan esimerkiksi viikoittaisilla johtokunnan yhteislounailla, johtokunnan kesätapaamisella, muutamia kokouksia edeltäneillä iltakouluilla sekä muulla yhteisellä ja rennolla ajanvietolla. 4

6 1.1 Toimihenkilöt Johtokunta Esimies Puheenjohtaja Sihteeri Taloudenhoitaja Tiedottaja Emäntä Isäntä Urheiluvastaava Opintovastaava Kulttuurivastaava Kansainvälisyysvastaava Sampsa-lehden päätoimittaja Maatiaisen päätoimittaja Fuksivastaava Mervi Seppänen Tuomas Anttila Emmi-Leena Viitanen Jaakko Haarala Anna Lehtinen Elisa Koskinen Juho Perävainio Juho Pirttiniemi Linnea Luotola Venla Kyttä Maiju Pajula Aura Mikkonen Marjo Pellinen Aino-Maria Mänki (kevät) Jani Grönlund (syksy) MMYL-yhdyshenkilö Varapuheenjohtaja Ympäristövastaava Janne Laajalahti Emmi-Leena Viitanen Venla Kyttä Virkailijat Toiminnantarkastajat Antti Simola Olli Niskanen Rahastojen johtokuntien jäsenet Puheenjohtaja Petri Ollila Laura Alakukku (varalla) Sihteeri Jaakko Haarala Jäsen Stefan Bäckman Mikko Hakojärvi (varalla) Jäsen Pekka Mäntykallio Stipendien jakolautakunnan jäsenet Puheenjohtaja Petri Ollila 5

7 Sihteeri Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jaakko Haarala Stefan Bäckman Jarmo Valaja Laura Alakukku Tuomas Anttila Arkistontarkastajat Anna Riihimäki Nelli Piekkari Amanda Tiiri (varalla) Marjo Pellinen (varalla) Opintojaoksen jäsenet Hilkka Koskikallio Elina Tasanko Aino Pietikäinen Hanna Viitala Aino-Maria MänkiJani Grönlund Urheilujaoksen jäsenet Janne Laajalahti Eeva Linnainmaa Anja Lammi Konsta Sarvela Aapo Häkkinen Johan Simola Kulttuurijaoksen jäsenet Ida Torvinen Eeva Linnainmaa Salla Saarinen Sakri Jauhiainen Aliisa Lindbohm Ulkoasiainjaoksen jäsenet Iita Nevalainen Emma Kaakko Lotta Ravaska Maiju Kurtti Pia Huotari Sampsa-lehden toimituskunta Janne Laajalahti Terhi Litmanen Mia Viinikka Anna Riihimäki Maatiaisen toimituskunta Eetu Heikkinen Nelli Piekkari Elli Nummi Hanna Helkkula Aatu Heikkinen Milla Saarinen Jaana Ravander Johanna Auer 6

8 Juho Kettunen Amanda Tiiri Iida Nummi Apuemännät Kevät Johanna Auer Pia Huotari Maiju Pajula Laura Hartikka Syksy Siiri Jumppanen Hannele Antila Taru Luomajärvi Emilia Seppä-Murto Maija Suominen Pia Peltonen Apuisännät Kevät Tero Nurmi Iivari Rapatti Teemu Junttila Kalle Koivunen Aapo Häkkinen Konsta Kulmala Aleksi Kytölä Juho Kettunen Oskari Lahtinen Eino Koskimäki Vesamatti Klemelä Syksy Niilo Salo Antti Alanko Heikki Rasilainen Elias Heliander Esa-Matti Välimaa Lauri Pietilä Otto Erälinna Ilmoitusvastaava Anne-Mari Jääskeläinen Laulunjohtajat Eeva Linnainmaa Johanna Auer Vuosijuhlatoimikunta Amanda Tiiri Terhi Litmanen Sanni Yli-Puntari Julia Pelin Roosa Räty Silja Alamikkotervo 110-juhlavuositoimikunta Emmi-Leena Viitanen Amanda Tiiri Tiia Kuusela Anne-Mari Jääskeläinen Nelli Piekkari Juulia Ahlholm Kaisa Pethman Jenni Lukkaroinen Sampsa 110 -kirjatoimikunta Juulia Ahlholm Emmi-Leena Viitanen Nelli Piekkari Tiia Kuusela 7

9 Jaakko Haarala Anna Riihimäki Italianmatkatoimikunta Nelli Piekkari (matkanjoht.) Marjo Pellinen Amanda Tiiri Kalle Murto Tero Sarkala Milla Saarinen Arttu Mäkinen Jermu Roivanen Janne Laajalahti Iida Nummi Maakuntamatkatoimikunta Keski-Suomeen Aapo Häkkinen ReettaReetta Ihanainen Iha- VuokkoVuokko Luotola Luo- nainen tola Anne-Mari Juho Pirttiniemi Petra Anna JääskeläinenJohanna Auer Linnea LuotolaAapeliAapeli Piesala Piesala Haalaritoimikunta Tuomas Anttila Eeva Linnainmaa Valtteri Soilampi Kalle Murto Elina Tasanko Anne-Mari Jääskeläinen Urheilupaitojen vastuuhenkilö Sampsa-takin vastuuhenkilö Laskiaisriehavastaava Päivä Maalla -vastaava Janne Laajalahti Tiia Kuusela Juho Pirttiniemi Juho Pirttiniemi HIHS-ryhmänjohtajat Hilkka Koskikallio Aino Pietikäinen Ida Minkkinen Laitumelle lasku -vastaava Emmi-Leena Viitanen Sampsalaiset opiskelijajäsenet yliopistolla Johtoryhmät Hanna AinoAino Pietikäinen Pietikäinen 8

10 Hilkka Koskikallio Elina Tasanko Linnea Luotola Tiedekuntaneuvosto Anniina LiimatainenEmmi-Leena Viitanen Saara Patama MMYL:n hallituksen sampsalaisjäsenet Terhi Korpi Juho Kotala Janne Laajalahti Inkeri Hennola Kunniajäsen Erityisvalinnat Jyrki Wallin Kunniamerkki Jyrki Wallin Ansiomerkit Nelli Piekkari Anna Riihimäki Juho Kotala Hengenluoja-tunnustus Aatu Heikkinen Juho Kalliomäki Vuoden Fuksi Johanna Auer Sampsa ry:n stipendit: Valion stipendirahasto Sanna-Kaisa Kopponen Eeva Pääläinen Eetu Heikkinen Anne-Mari Jääskeläinen Sini Viksten Raili Hännikäisen muistorahasto Hankkijan stipendirahasto Anja Lammi Hannu Torvinen Mustialan kumppanuuskunnan laajennettu rahasto Iida Nummi Kaisa Pethman Ilmari Linkolan stipendirahasto Sampsan 90-vuotisjuhlarahasto Vuokko Luotola Elli Nummi Sampsa ry:n matka-apuraha Santeri Salo Suvi Mertanen Maiju Pajula Emmi Heikkinen Verneri Raiko Silja Alamikkotervo Juho Perävainio Milla Saarinen Veera Naukkarinen 9

11 1.1.4 Jäsenistö ja jäsenyydet Sampsa ry:n kunniajäsenet Arthur J. Rindell 1939 Kalle T. Jutila 1966 Rurik Pihkala 1973 Antti Mäki 1985 Juhani Paatela 2008 Kaarlo U. Pihkala 1998 Eeva Tapio Esko Poutiainen Matti Ylätalo Jyrki Wallin Jäsenet Jäsenet 312 joista fukseja 66 Kannattajajäsenet 0 Ainaisjäsenet 29 Jäsenet yhteensä 341 Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry on Maatalous-metsäylioppilaiden liiton (MMYL ry) jäsen. 1.2 Sampsan vuosi numeroina KOKOUKSET PVM TAPAHTUMA PAIKKA OSALLISTUJAMÄÄRÄ Uuden johtiksen iltakoulu Sampsa johtiskokous Virkailijavaalikokous Johtiksen kokous Sampsa yleiskokous Arla Sampsa johtiskokous Sampsa yleiskokous Apetit Sampsa johtiskokous Johtiskokous Sampsa Alakerhoilta palaveri Sampsan yleiskokous NSL 40 10

12 28.9. Sampsa johtokunnan kokous Johtiskokous Sampsa yleiskokous MTech Sampsa johtiskokous Vaalikokous Sampsa johtisten yhteiskokous 23 EDUSTUS PVM TAPAHTUMA PAIKKA OSALLISTUJAMÄÄRÄ Sarka-messut Seinäjoki PJ-seminaari MMYL liittari UPM Agronomiliiton ainejärjestöilta Agronomiliitto AMK-seminaari Heureka Viikin merkkimarkkinat Taitaja 2017 Helsingin Messukeskus Farmari-maatalousnäyttely Seinäjoki Fuksiaiset Fuksiseikkailu 2 TALKOOT PVM TAPAHTUMA OSALLISTUJAMÄÄRÄ Viikin laskiaisrieha 23, kävijät Viikin laitumelle lasku 45, kävijät yle ammuu tv Päivä Maalla 30, kävijät Helsinki International Horse Show- info Helsinki International Horse Show 61 REISSUT PVM TAPAHTUMA OSALLISTUJAMÄÄRÄ Maakuntamatka Nuijaturnaus Italia-excu Kotkaniemen reissu Syyskisat 28 VUOSIJUHLAVIIKKO PVM TAPAHTUMA OSALLISTUJAMÄÄRÄ Wanhanajan sitsit Leivontaa ja pelailua Juhlaseminaari Vaellus Nuuksiossa Museokierros Vuosijuhlat Sillis

13 BILEET PVM TAPAHTUMA OSALLISTUJAMÄÄRÄ Juhlavuoden avajaisbileet cocktail:60 yht: Sampsan, MYY:n ja Naturan yhteissitsit Lasissa Irlanti bileet Juhlaolutjuhla Fuksisitsit Wild west-bileet impro Pikkujoulut ruokailu: 150 jatkot: 300 MUUT TAPAHTUMAT PVM TAPAHTUMA OSALLISTUJAMÄÄRÄ Sampsa johtiskaronkka Alakerhoilta Pihlis-excu Juhlavuoden cocktailit Infoa koulutusohjelmista Infoa uusista MAAT-koulutusohjelmista Työelämäilta Sampsa vs. EKY-pesisottelu Sampsa kesätapaaminen Fuksikyykkä Ainejärjestöiltapäivä Kettula-akatemia Alakerhoilta Helsinki-tour Tanssiharkat Tanssiharkat HIHS karonkka ViikkiAreena (järjestelyt) Vaihtoinfo Lahjapuiden istuttaminen Sampsan päivän kahvitus Itsenäisyyspäivän kulkue + linnanjuhlien katselu Ympäristöohjelma Sampsa ry noudattaa suunnittelemaansa ympäristöohjelmaa. Tapahtumien jälkeen roskat kerätään ja pyritään lajittelemaan ja kierrättämään. Kertakäyttöastioiden käyttöä pyritään välttämään ja monissa tapahtumissa käytetäänkin mahdollisuuksien mukaan ainejärjestön omaa astiastoa. Sitseillä ja muissa tapahtumissa pyritään välttämään ruokahävikkiä suunnittelemalla tarjoiltavat ruuat huolellisesti etukäteen ja mitoittamalla tarvittava 12

14 ruoka ja raaka-aineet osallistujamäärään mukaisesti. Tapahtumissamme on tarjoiltu mahdollisimman paljon kotimaista lähiruokaa, jolloin osaltamme ylläpidämme suomalaista maaseutuympäristöä ja maaseudun elinvoimaisuutta. Turhaa paperin käyttöä ja tulostamista on pyritty vähentämään; esimerkiksi järjestön julkaisema Sampsa-lehti on kaikkien luettavissa nettisivuiltamme. Hyödynnämme sähköisiä medioita hyvin kaikessa tiedottamisessamme. Lisäksi useisiin tapahtumiimme pääsee julkisella liikenteellä ja ilmoitamme usein tapahtumien yhteydessä mahdollisista yhteislähdöistä Viikistä. 2. Toiminnallinen osa 2.1 Jaosten toiminta Opintojaos Kaudella 2017 Sampsa ry:n opintojaos oli aktiivisesti mukana opintojen kehittämisessä, opiskelijoiden edunvalvonnassa sekä erilaisten opiskeluun ja työelämään liittyvien tapahtumien järjestämisessä. Opintojaos on tänä vuonna koostunut maataloustieteiden kandi- ja maisterivaiheen johtoryhmien opiskelijajäsenistä. Opintojaoksen jäsenet löytyvät listattuna toimintakertomuksen alusta. Opintovastaavana toimi Linnea Luotola, ja hän on puolestaan jäsenenä maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian johtoryhmässä. Joryissa opiskelijajäsenet ovat olleet aktiivisia ja tuoneet opiskelijoiden näkökulmaa käsiteltäviin asioihin. Lisäksi olemme olleet mukana tiedekunnan kehittämisaamupäivissä, maataloustieteiden neuvottelukunnan kokouksissa, maataloustieteiden opetuksen kehittämiskokouksissa sekä dekaanin tapaamisissa. Opiskelijoille on järjestetty infotilaisuuksia uudistuneista opintorakenteista ja kursseista. Uudistuksista on ollut kertomassa ja kysymyksiin vastaamassa muun muassa esimiehemme ja maataloustieteiden maisterivaiheen johtoryhmän vetäjä Mervi Seppänen. Lisäksi paikalla on ollut muuta opetushenkilökuntaa. Opiskelijoita on kannustettu antamaan palautetta opetuksen epäkohdista ja kehitettävistä asioista. Kandivaiheen joryssa palautteita läpikäydessä esiin nousi eräs kemian kurssi, jonka opiskelijat kokivat liian vaativaksi. Kyseistä kemian kurssia koskien joryn opiskelijajäsenet laativat kannanoton, jonka allekirjoittivat Sampsan edustajat. Kannanotto on laitettu eteenpäin ja siihen odotetaan vastausta. MTK:n järjestämässä AMK-seminaarissa Heurekassa oli varattu sampsalaisille 5 paikkaa. Seminaari oli kaksipäiväinen ja siellä pureuduttiin maatalous- ja maaseutupolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin. Opintojaos järjesti Työelämäillan, jossa kuultiin jo valmistuneiden agronomien uratarinoita. Illan teemana oli agronomin monet mahdollisuudet, ja illan aikana kuultiinkin mielenkiintoisia ja erilaisia tarinoita työelämästä. Puhujien etsimisessä auttoi Agronomiliitto. Fukseille järjestettiin perinteinen reissu Yara Suomen tutkimusasemalle Vihtiin, Kotkaniemeen. Vierailulla tutustuttiin tutkimusaseman tiloihin, kasvustoihin, koneisiin ja toimintaan ylipäätään. Vierailulle lähti täysi bussilastillinen opiskelijoita. Agronomiliiton järjestämiin fuksi-iltoihin osallistui myös hyvin väkeä. Noin 60 abiturientin porukka Elisenvaaran lukiosta tuli tutustumaan Viikin opiskelumahdollisuuksiin, ja paikalla oli Sampsan johtokuntalaisia, jorylaisia sekä muita opiskelijoita kertomassa kokemuksiaan Viikissä opiskelusta sekä Sampsan toiminnassa mukana olemisesta. Paikalla oli myös maataloustieteiden kandivaiheen johtoryhmän vetäjä sekä Viikin koetilan johtaja kertomassa maataloustieteiden opetuksen sisällöstä. Abiturientit kuuntelivat kiinnostuneina ja joukossa oli myös henkilöitä, jotka haluaisivat tulla Viikkiin opiskelemaan. Vierailu oli kaikin puolin onnistunut. Sampsa oli mukana myös Taitaja messuilla, jotka on suunnattu yläkoululaisille. MTK:n kanssa yhteistyössä järjestettävä Sampsa-seminaari siirtyi suunnitellusta ajankohdasta eli syksystä vuoden 2018 tammikuulle. Seminaari on hieman isompi kuin aiempina vuosina ja tällä kertaa mukana ovat myös 13

15 Maaseutunuoret. Seminaarin aiheena on maatilan sukupolvenvaihdos ja paikalle on tulossa puhumaan asiantuntijoita eri yrityksistä. Seminaarin aihe on montaa opiskelijaa koskettava, ja aihe onkin ollut opiskelijoiden mielestä hyvä valinta Ulkoasiainjaos Ulkoasiainjaoksen puheenjohtajana toimi Maiju Pajula. Jaos kokousti kaksi kertaa, kerran keväällä ja kerran syksyllä ja lisäksi keskustelua käytiin omassa whatsapp-ryhmässä. Jaoksen puheenjohtaja kuului myös Viikin ainejärjestöjen kansainvälisyysvastaavien ja vaihto-oppilaiden yhteiseen Facebook-ryhmään. Keväällä jaos osallistui Viikin poikkitieteelliseen, vaihto-oppilaille suunnattuun Suomi Night -tapahtumaan, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa heitä suomalaiseen kulttuuriin. Vastuualueenamme oli hernekeiton valmistus, pöytien kantaminen ja loppusiivoukseen osallistuminen. Sampsalla oli tilaisuudessa oma ständi, ja mukana oli esitteitä, uudet roll-upit ja karkkia. Tilaisuudessa oli myös mahdollista ostaa Sampsan haalareita ja haalarimerkkejä. Loppukeväästä varattiin ständi syksyn Welcome Fair:iin. Syyskausi alkoi orientoivalla viikolla järjestetystä Welcome Fair:istä, jossa jaoksen puheenjohtaja piti Sampsan ständiä maa-metsätieteellisen vaihto-oppilasryhmän ajan. Tilaisuus oli kaikin puolin onnistunut, ja tilaisuuteen kannattaa ehdottomasti osallistua, sillä näin uudet vaihto-oppilaat pystytään heti saamaan mukaan toimintaan. Ulkoasiainjaoksen puheenjohtaja oli myös Sampsan omassa fuksi-illassa kertomassa jaoksen toiminnasta. Hän myös auttoi emäntää kääntämään vuosijuhlakutsut ruotsiksi. Myöhemmin syksyllä vuosijuhlaviikolla jaos järjesti yhdessä opintojaoksen kanssa karjalanpiirakoiden leipomisillan. Ulkoasiainjaoksen syksyn päätapahtuma eli vaihtoinfo järjestettiin marraskuussa B-grundilla, ja osallistujia oli runsaasti. Tilaisuudessa tarjottiin tortilloja ja kuultiin mielenkiintoisia tarinoita maatalousharjoittelun, töiden sekä MAST-vaihdon suorittamisesta ulkomailla. Paikalla oli seitsemän puhujaa, ja tarinoita kuultiin niin Englannista, Ruotsista, Islannista, Norjasta, USA:sta kuin Kanadastakin. Lisäksi vuoden aikana kirjoitettiin juttuja Sampsa-lehteen ja kerrottiin vaihto-oppilaille tulevista tapahtumista sähköpostin välityksellä Urheilujaos Sampsa järjesti vuonna 2017 jäsenistölleen erilaisia liikuntamahdollisuuksia urheiluvastaava Juho Pirttiniemen ja urheilujaoksen johdolla. Toiminta jakautui viikoittaisiin vakiovuoroihin ja muihin suurempiin yksittäisiin tapahtumiin. Lukuvuoden aikana sampsalaisilla oli mahdollisuus osallistua viikoittain yhteensä kolmelle MMYL:n urheiluvuorolle Viikin monitoimitalolla, ja lisäksi keskiviikkoisin yhteislenkkeiltiin Viikin alueella. Sampsan oma urheiluvuoro liitettiin osaksi MMYL:n vuoroa vuonna Syksyksi 2017 saatiin yhden vuoron sijasta kolme vuoroa. MMYL:n vuorot olivat maanantaisin klo 21-22, tiistaisin klo ja sunnuntaisin klo Maanantain ja sunnuntain vuorot olivat koko kentän vuoroja ja tiistain vuoro 1/3-kentän vuoro. Vuoroilla pelattiin futsalia, salibandyä, lentopalloa, koripalloa, leikkejä ja norsupalloa. Lisäksi ennen vuosijuhlia vuoroilla oli tanssiharjoituksia yhdessä lipidien kanssa. Urheiluvuoroilla kävi keskimäärin hyvin sampsalaisia, tiettyinä viikkoina osa vuoroista oli hiljaisempia. Yhteislenkkeily aloitettiin keväällä ja se juostiin aina keskiviikkoisin klo Lenkin jälkeen Latokylän B-talon sauna oli lämmin. Keväisin osallistujamäärä vaihteli 3-20 välillä, syyskaudella lenkeillä oli keskimäärin vähemmän ihmisiä. 14

16 Vuoden 2017 ensimmäinen urheilujaoksen koitos oli Viikin Laskiaisriehan järjestäminen Viikin torilla yhdessä Viikin kirkon kanssa. Pipolätkää Lipideitä vastaan ei saatu järjestymään. Uudet Sampsan pelipaidat saatiin tilattua alkuvuodesta ja niiden kanssa pelattiin urheiluvuorolla järjestetyssä lentopalloturnauksessa, jossa paras Sampsan joukkue oli toinen MYO:n jälkeen. Nuijaturnaukseen Ilmajoelle lähdettiin bussilla 45 hengen voimin. Uusien pelipaitojen siivittämänä Sampsa sijoittui kolmanneksi sekä miesten että naisten sarjassa. Sampsan Viikki GP -rasti oli urheilujaoksen vastuulla, joten siellä näyteltiin kuuluisia urheilusuorituksia uudelleen. Aurinkoisina päivinä Viikin hiekkakentällä pelailtiin usein jalkapalloa tai pesäpalloa vaihtelevan kokoisella porukalla. Kevään huipennuksena oli vapun aatonaattona järjestetty EKY-pesispeli, joka huonon sään takia pelattiin Viikin hiekkakentällä. Sampsa voitti pelin ylivoimaisesti. Syksyn alkuun urheilujaos järjesti tuutoreiden kanssa Fuksikyykän Seurasaaressa. Paikalla oli kyykkäohjaaja opastamassa lajiin. Fuksikyykässä juuri aloittaneet fuksit ja vanhemmat opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa. PM-kisoissa Norjassa oli mukana monta sampsalaista, ja myös meidän fukseja. Vuosijuhlaviikolla urheilujaos järjesti vaelluksen Nuuksiossa. Sinne osallistui 23 henkilöä ja reilun tunnin vaelluksen päätteeksi paistettiin makkaraa. Marraskuussa Sampsa lähti Mustialan Syyskisoihin pelaamaan sählyä, ja kaikkien yllätykseksi Sampsa voitti kaikki pelinsä vakuuttavasti ja täten myös koko turnauksen. Voittoa juhlittiin railakkaasti sekä Mustialassa että Viikissä. Mustialassa oli mukana 28 sampsalaista viikonlopun aikana. Sampsa sponsoroi yhtä Finlandia-hiihtoihin osallistunutta hiihtäjää vuonna Sampsan hiihtäjille suunnattu whatsapp-ryhmä oli aktiivinen tarjoten autokyytiä ja päivittäen Paloheinän ja Hakunilan latujen kunnon hiihdosta kiinnostuneille jäsenille. Myös suunnistajien kesken on vastaava ryhmä ollut toiminnassa. Lokakuussa Latokartanon koululla järjestettyjä iltarasteja mainostettiin sampsalaisille, tarkkaa osanottajamäärää ei ole tiedossa Kulttuurijaos Kulttuurijaos kokousti ensimmäistä kertaa helmikuun alussa ja järjestikin 8.2. jo perinteiseksi muodostuneen karaoke-excursion Pihlajamäen Ralliin. Illan aikana Rallin antimista kävi nauttimassa noin 30 sampsalaista. Keväällä jaos hankki jäsenilleen 20 lippua suosituille Helsinginkadun approille, kun tapahtuman järjestölipunmyynti aukesi. Ostettujen lippujen määrä oli sopiva, sillä kaikki saatiin myytyä, mutta kysyntää ei kuitenkaan olisi ollut isommalle määrälle. Syksyllä uudet ja vähän vanhemmatkin jäsenet pääsivät tutustumaan Helsinkiin matkaoppaan avustuksella, kun 50 innokasta sampsalaista kierteli bussilla pitkin Helsingin nähtävyyksiä. Vuosijuhlaviikon perjantaina jaos järjesti ilmaisen museokierroksen, jossa tutustuttiin ensin Luonnontieteelliseen museoon ja sen jälkeen vaihtoehtoisesti joko Kiasmaan tai Kansallismuseoon. Kierrokselle osallistui yhteensä noin 20 henkilöä. Itsenäisyyspäivänä Sampsa osallistui ylioppilaskunnan soihtukulkueeseen, jonka jälkeen siirryttiin B-grundille seuraamaan Linnan juhlia ja nauttimaan jaoksen paistamista joulutortuista ja karjalanpiirakoista. Illan aikana grundilla kävi arviolta noin 50 henkilöä. 2.2 Lehti- ja tiedotustoiminta Tiedotustoiminta Sampsa ry:n tiedotuksessa hyödynnettiin toimintasuunnitelman mukaisesti pääosin sähköpostia sekä sosiaalisen median tilejä Instagramissa ja Facebookissa. Nettisivut toimivat tiedonlähteinä tuleville opiskelijoille toimintaamme tutustumisen sekä yrityksille yhteistietojemme tavoittamisen muodossa. Nettisivuiltamme löytyvät 15

17 myös muun muassa lehtemme verkkojulkaisut, yleiskokousten pöytäkirjat sekä jäsenistön tarvitsemat lomakkeet. Omalle jäsenistölle lähetettiin kesäkuukausia lukuun ottamatta joka viikko sähköpostitse viikkotiedote, jossa ilmoitettiin kaikista oman ainejärjestön sekä kattojärjestöjen (MMYL, HYY) tärkeistä tapahtumista. Viikkotiedotteeseen koottiin myös muita yhdistyksemme sekä sidosryhmien ilmoituksia, kuten omien toimikuntiemme toimihenkilöhakuja sekä avoimia harjoittelupaikkoja. Tapahtumiin ilmoittautumisessa hyödynsimme nettilomakepalvelua sekä yliopiston omaa e-lomake-palvelua. Osaan tapahtumista ilmoittautuminen tapahtui perinteisellä ilmoitustaululla. Viikkotiedote sekä netti-ilmoittautumiset ovat saaneet osakseen paljon kiitosta. Viikkotiedotteen lisäksi sähköpostiviestejä esimerkiksi muiden ainejärjestöjen tapahtumista ja alamme yritysten vapaista työpaikoista välitettiin tarjonnan mukaan. Yritykset tuntevatkin pitkäikäisen järjestömme mukavasti ja löytävät kauttamme tehtäviinsä sopivia hakijoita. Facebook- ja Instagram-tileillämme julkaistiin mukaansatempaavia kuvia juhlista, retkistä sekä arkemme iloista. Sosiaalisen median tilit ovat erinomainen tapa pitää yllä järjestön tunnettavuutta sekä mielenkiintoa esimerkiksi yhteistyökumppaneiden sekä mahdollisten uusien opiskelijoiden silmissä. Facebookissa jaettiin omien julkaisujemme lisäksi myös esimerkiksi Maataloustieteiden laitoksen julkaisemaa opiskeluihin liittyvää sisältöä sekä tietoa alamme innovaatiokilpailuista. Myös tiedotusyhteistyömme Agronomiliiton kanssa jatkui vahvana. Sosiaalisen median rooli on merkittävä myös tapahtumiemme markkinoinnissa omalle jäsenistölle sekä varsinkin muille Viikin kampuksen opiskelijoille. Tässä auttavat tapahtumille luotavat Facebook-tapahtumat sekä Viikin ainejärjestöjen kesken alkuvuodesta perustettu Viikin tapahtumat Facebook-sivu. Ainejärjestömme juhlavuoden tiedotustempauksena hankimme uutta yleisöä kaappaamalla HYY:n Instagramtilin vuosijuhlaviikkomme ajaksi. Tällöin meillä oli joka päivälle erilaisia tapahtumia (katso kohta 110-toimikunta), joista päivitettiin järjestelmällisesti HYY:n Instagram-tilille kiitettävän suosion saavuttaneita julkaisuja. Hyvin toteutettua takeover-viikkoamme kiiteltiin HYY:n puolesta viikkomme päättäneissä vuosijuhlissa. Sosiaalisen median lisäksi ainejärjestömme näkyvyyttä pidettiin yllä messuosaston muodossa alan tapahtumissa (Sarka, Farmari) sekä muun muassa Taitaja-messuilla. Myös arvostettu yhteistyö isojen tapahtumien tiimoilta Viikin koetilan, Valion ja Viikin kirkon kanssa jatkui vuonna Päivä maalla, Laitumelle lasku sekä Viikin laskiaisrieha ovat saavuttaneet suursuosion etenkin helsinkiläisten lapsiperheiden keskuudessa. Näissä järjestömme sekä alamme saa ansaittua positiivista näkyvyyttä. Näiden yleisötapahtumien yhteydessä teimme yhteistyötä myös yliopistopalveluiden markkinointiviestintäyksikön kanssa Sampsa-lehti Sampsa-lehti ilmestyi kolmesti kuluneen vuoden aikana, jonka lisäksi toimitettiin myös Fuksiopas. Vuoden alussa julkaistiin yhdistetty 1-2-numero, keväällä Fuksiopas (josta vastasi fuksivastaava Aino-Maria Mänki), ja syksyllä sekä loppuvuodesta numerot 3 ja 4. Lehdet sisälsivät kirjoituksia sekä toimintakertomuksen alussa esitellyltä toimituskunnalta, että sen ulkopuolisilta kirjoittajilta. Lehden taitosta vastasi toimitussihteeri Mia Viinikka. Päätoimittajana toimi Aura Mikkonen. Lehden painomäärä oli edellisten vuosien tapaan 650 kappaletta, ja painopaikkana jatkoi ForssaPrint. Painotalon toimintaan on oltu tyytyväisiä, eikä muutokseen koettu tarvetta. Painomäärän muuttamisesta keskusteltiin, mutta muutoksia ei tehty. Noin 450 kappaletta lehdistä toimitettiin postin kautta ja loput jaettiin Sampsan ilmoitustaululla sekä Latokartanon ylioppilaskylässä C-talon aulassa. Sampsa-lehdet saatiin painotaloon ajallaan, kiitos toimeliaan toimituskunnan. Lehden ulkoasusta muodostui huomattavan siisti ja yhtenäinen kokonaisuus toimitussihteerin panostuksen ansiosta. Mainosmyynnistä vastasi ilmoitusvastaava Anna-Mari Jääskeläinen, ja myyntiin oltiin tyytyväisiä. Sampsa-lehdelle haettiin ja myönnettiin HYY:n lehtitukea. 16

18 2.2.3 Maatiainen Maatiainen jatkoi kuluneena vuotena varsin perinteiseen tyyliin, eli kertoi Sampsan tapahtumista ja sattumuksista humoristiseen sävyyn. Maatiaisen päätoimittajana toimi Marjo Pellinen. Päätoimittajalla oli vastuu taittamisesta, toimikunta kirjoitti juttuja ja toimi silminä ja korvina päätoimittajalle. Lisäksi juttuvinkkejä sekä kuvia ja kirjoituksia tuli myös muilta aktiivisilta sampsalaisilta. Lehti ilmestyi vuoden aikana neljästi, kaksi kertaa kevätlukukaudella ja kaksi kertaa syyslukukaudella. Painomäärä oli 150kpl ja painopaikkana toimi Grano Oy. Lehdet olivat jaossa Sampsan ilmoitustaululla sekä Latokartanon ylioppilaskylän C-talon aulassa v historiikki Toimikunta kartoitti Sampsan historiaa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Keräsimme tietoa Sampsan toiminnassa mukana olleilta ihmisiltä, sekä kaivelimme arkistoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta keräten tietoa merkittävistä tapahtumista lähihistoriassa. Näiltä kymmeneltä vuodelta tullaan julkaisemaan painettu historiikki, joka ei vielä ehtinyt tälle vuodelle valmiiksi. Julkaisu tulee olemaan noin 50-sivuinen ja sitä painetaan 400 kpl. Myynnin lisäksi tulemme jakamaan historiikkia fukseille orientoivalla viikolla haalarimyynnin yhteydessä. Näin Sampsasta kiinnostuneet fuksit saavat mahdollisuuden tutustua Sampsan nykyiseen toimintaan ja lähihistorian tärkeimpiin tapahtumiin. Lisäksi Sampsan 100-juhlavuonna julkaistu Sata Sampsan vuotta -historiikki tullaan julkaisemaan internetissä. 2.3 Vuosi emännän ja isännän silmin Emännän palsta Emännän vuosi alkoi virkailijavaalikokouksen kahvinkeitolla, tarjolla oli myös pullaa. Alkuvuonna aikaa kului Sampsan johtokunnan kokouksiin ja muihin järjestämiimme tapahtumiin. Laskiaisriehassa helmikuussa pidimme hauskaa lämpimän mehun ja makkaran voimin. Alakerhoilta järjestettiin helmikuun alussa Kampissa kattosaunalla, jossa syötiin ja saunottiin. Järjestimme myös yhteissitsit Naturan ja MYY:n kanssa Alina-salissa maaliskuussa. Siellä oli tavallisen menun lisäksi vaihtoehtona täysin vegaaninen menu. Vuosijuhlapaikka (Crowne Plaza, Helsinki) oli varattu jo edellisenä vuonna 110-juhlavuositoimikunnan toimesta, joten paikan varaamisesta ei tarvinnut enää keväällä murehtia. Syyskuussa alkoi vuosijuhlien järjestäminen kutsujen tiimoilta. Syyskuussa oli myös Päivä Maalla -tapahtuma, jonne leivoin 10 omenapiirakkaa. Tarjolla oli myös kahvia/teetä ja piirakan kanssa vaniljakastiketta. Makkaraa paistettiin ja myytiin myös urakkatahtiin. Kunniajäsenemme Eeva Tapion 90-vuotissyntymäpäiville leivoin porkkanakakkua, ja se oli hänen mielestään erittäin hyvää. Kuuntelimme innolla Eevan tarinoita elämästä sota-aikana ja sen jälkeen. Vuosijuhlatoimikunta piti ensimmäisen kokouksen syyskuussa ja ensin tutustuimme hieman toisiimme, koska kaikki eivät olleet tuttuja. Porukka oli mahtava ja saimme toimikunnan kanssa aikaan hienot juhlat. Olen hyvin ylpeä koko toimikunnasta. Juhlissa oli vieraita 230 ja ruoka oli hyvää. Jatkot olivat samassa hotellissa ja tanssittajana toimi DJ Hapankorppu. Ennen vuosijuhlia juhlavuosiviikolla järjestettiin myös muutakin toimintaa. Tanssiharjoituksien ohessa sitsattiin Vanhanajan sitseillä, jossa ruokana oli perinteisiä suomalaisia ruokia. Marraskuun lopussa vaalikokouksessa valittiin uusi johtokunta ja tarjolla oli kookos-suklaa palleroita ja kahvia. Joulukuussa Sampsan-päivän kahvitus tilaisuuteen leivottiin Suomi 100 -kakku. 17

19 2.3.2 Isännän palsta Vuonna 2017 isäntänä toimi Juho Perävainio. Isännän tehtävänä oli vastata tilavarauksista, yleis- sekä johtokunnan kokouksista sekä huolehtia Sampsan juomavarastoista. Yleiskokoukset pidettiin Arlalla, Apetitilla, NSL.llä sekä Mtechillä. Johtokunnan kokouksia pidettiin Latokylän B-grundilla, Monitoimitalolla sekä johtokuntien vaihtokokous Eduskunnassa. Lisäksi virkailijavaali- ja vaalikokous pidettiin yliopiston B-talolla. Sampsa 110-vuotisseminaariin piti varata infokeskuksen iso luentosali neljäksi tunniksi. Isännän vuosi alkoi jo vuoden 2016 puolella, kun ennen lukukauden päätöstä piti varata luentosali virkailijavaalikokousta varten. Helsingin yliopiston tilavarauksesta saatiin varattua luentosali B ajalle. Osallistujia oli 45. Joulun jälkeen isäntä varasi myös kesätapaamispaikan Seinäjoelta Uudenvuodenvaihteessa oli aloitettava vuosikokouspaikan kyseleminen. Kokouspaikkaa ei saatu ensimmäisellä yrittämällä, joten kokouspaikan kyselyyn kului normaalia pidempi aika. Kokouspaikka saatiin Arlalta, ja se järjestettiin Osallistujia oli 44 ja kokousisäntänä toimi Mikael Ingman. Kokouksessa tarjoiluina sämpyläkahvit ja kotiinviemisinä erilaisia juustoja. Seuraava kokous järjestettiin Apetitillä Osallistujia oli 37, tarjoiluina sämpyläkahvit virvokkeineen sekä kotiinviemisinä uutuus mehujäitä. Apetitilla kokousisäntänä toimi Henri Mäki Räpin koetilalta. Syksyn ensimmäinen yleiskokous järjestettiin NSL:llä Inkoossa. Kokouksen pitoon tarjolla oli erittäin hienot puitteet. Kokouksen aikana tarjottiin sämpyläkahvit virvokkeineen ja kokouksen jälkeen grillinantimia salaatteineen. Syömisten jälkeen kokousväki toivotettiin tervetulleeksi myös savusaunaan sekä paljuun. Osallistujia kokouksessa oli 41 ja kokousemäntänä toimi Lotta Poikolainen. Vuoden viimeinen yleiskokous järjestettiin yhteistyössä Mtechin kanssa Vantaalla. Kokoustarjoiluina oli lämmin ruoka, virvokkeet sekä jälkiruokakahvit. Vaalikokous uuden johtokunnan valitsemiseksi järjestettiin luentosalissa 106. Johtokuntien vaihtokokous järjestettiin Eduskunnassa Eduskunnassa pääsimme esittelykierrokselle ja Anne Kalmarin tavattavaksi. Osallistujia kokouksessa oli 23 ja kokousisäntänä toimi Kalle Murto. Tammikuun alussa isäntä osallistui Alina-salin koulutukseen, jotta hän voisi toimia vastuuhenkilönä tilaisuuksissa. Isäntä hoiti myös Alina-salin toisen kierroksen varaukset. Alakerhoilta järjestettiin sauna 2 Kampissa (Kattosauna Sivistys). Isännän tehtävänä oli hoitaa tilan vuokraus, toimia vastuuhenkilönä ja auttaa tarjoiluissa emäntää. Viikin laskiaisriehassa isäntä osallistui lumenajoon ja pulkkamäen tekoon sekä itse tapahtumapäivänä vastasi tavaroiden kuljettamisesta tapahtumapaikalle. Helmikuussa Ullanlinnanmäen laskiaisriehassa isäntä myi makkaraa. Maaliskuussa järjestettiin sitsit Alina-salissa, siellä isäntä toimi apuna ja toimitti juomat paikalle sekä hoiti niiden riittävyyden. Huhtikuussa isännän tehtävänä oli järjestää Irlanti-teemaiset bileet johtokunnan kanssa. C-grundi koristeltiin teeman mukaisesti valaistusta viherryttämällä, neliapiloilla ja Irlanti-teemaisilla peleillä. Syyskuun alussa järjestettiin fuksisitsit Alina-salissa, joiden järjestelyihin ennen sitsejä isäntä osallistui. Isäntä hoiti myös tilavarauksen ja avaimien noudon. Isäntä oli jakamassa Päivä Maalla -tapahtuman vetovastuuta tapahtumapäivänä. Isännän tehtäviin kuului joidenkin käytännön järjestelyiden hoitaminen. Uudistuksia tehtiin esimerkiksi opastekyltteihin, joita isäntä teki uutta. Lokakuussa järjestettiin Wild West teemaiset bileet. Toukokuusta alkaen isäntä jakoi ViikkiAreenan Sampsan puolen järjestämisvastuuta opintovastaavan kanssa. Tehtävänä oli hankkia yrityksiä esittelemään toimintaansa sekä työntekijöiden urapolkuja opiskelijoille. Tapahtuma järjestettiin marraskuussa ja siellä isäntä oli yritysten apuna. Vuoden aikana isäntä osallistui myös monenlaisiin Sampsan talkoisiin, kuten Valion laitumelle laskuun ja Horse Showhun. Tapahtumat ja Sampsan toiminta tulivat hyvin tutuiksi. Isäntä teki yhteistyötä myös alakerhojen ja apuemäntien sekä -isäntien kanssa. Isäntä toimi epävirallisena makkaravastaavana, joka tiesi missä ja kuinka 18

20 paljon Sampsalla on makkaroita, sekä hoiti muutamia kertoja makkaroiden noudon Kivikylän myymälästä Huittisista. Lisäksi isäntä toimi Ulrika-klusteri vastaavana, hoitaen varaukset ja siivousvuoron. Ennen vuodenvaihdetta isäntä osallistui Sampsan toimiston siivoukseen, siivoten myös häkkivaraston sekä isännän varaston. Vuosi isäntänä oli oikein hieno ja antoisa. 2.4 Vuosi MMYL-yhdyshenkilön silmin Vuoden 2017 tehtäväni Sampsan hallituksessa oli toimia viestintälinjana Sampsan ja Maatalous-metsäylioppilaiden liiton (MMYL) johtokuntien välillä. Toteutin yhteydenpitoa toimimalla MMYL ry:n johtokunnassa myös urheiluvastaavana. Suurin osa jokapäiväisestä yhdyshenkilönä toimimisesta koostui ryhmäviestiketjuissa tapahtuvan keskustelun seuraamisesta ja MMYL ry:tä tai Sampsaa koskevien asioiden, kysymysten ja keskustelunavausten välittäminen toiseen ryhmäkeskusteluun, jolloin oikeat johtokuntien toimihenkilöt osasivat ottaa toisiinsa yhteyttä suoraan asian hoitamiseksi. Lisäksi MMYL ry:n hallituksen kokouksissa toin esille Sampsan kannalta tärkeitä asioita, kuten Sampsassa tapahtuvien opinto- ja opetusasioiden välittämisen tiedekuntatasolla toimivien opintovastaavien hoidettavaksi. MMYL ry pitää suuria tavaroitaan, kuten telttaa Sampsa ry:n varastossa, joten toimin tarvittaessa tavaroiden luovuttajana ja varastotilan ylläpitäjänä. Sampsa ry osallistui kuluvana vuonna perinteisesti sankoin joukoin MMYL ry:n tapahtumiin. Viikki GP, Zetorin veto, MMYL fuksiaiset ja MMYL ry:n Viikin monitoimitalon kanssa yhteistyössä järjestämät Monitoimitalon 30- vuotisbileet vetivät hyvin sampsalaisia. MMYL järjesti viikoittain urheiluvuoroja, yhden kevätkaudella ja kolme syyskaudella, jotka olivat kerta toisensa jälkeen sampsalaisten suuressa suosiossa. Sampsalaiset kävivät myös edustamassa MMYL ry:n urheilujoukkuetta ViPaa Kumpulan salibandy- ja futsalsarjoissa. Vuosi Sampsan ja MMYL ry:n välillä sujui hyvin, ja yhteydenpito sujui yleensä johtokuntien toimijoiden välillä kitkattomasti, jota pidän tärkeimpänä tavoitteena yhdyshenkilönä toimimisessa. 2.5 Päätapahtumat Maakuntamatka Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry matkusti Keski-Suomeen yhdeksän keskisuomalaisen intoa puhkuvan ja kotikuntarakkaan opiskelijan johdolla. Matka toteutettiin , jonka aikana vierailimme yhteensä kahdeksassa eri kunnassa. Ensimmäisenä päivänä vierailimme Jukolan Juustolla Joutsassa, jossa tutustuimme suomalaiseen cheddariin sekä yrityksen tarinaan pienmeijerin noususta veljesten kotitilan maidontuotannon heikon kannattavuuden tueksi. Jukolan Juustolta jatkoimme matkaamme Vapolle, jossa kuuntelimme tämän hetken turvetuotannon tilanteesta sekä opimme uusiutuvan energian uusista tuulista hiilikuidusta ja aktiivihiilestä. Vapolta matkasimme retkikuntamme kanssa Atrian Jyväskylän teurastamolle, jossa kuulimme toimipisteen toiminnasta ja järjestimme perinteisen paneelikeskustelun. Paneelikeskustelua oli kuuntelemassa opiskelijajoukkomme vieraina Keski-Suomen Agronomit. Paneelikeskustelun aiheena oli mielenkiintoinen ja Keski-Suomessa ajankohtainen Sivuelinkeinot perinteisen maatalouden tukena ja puhujiksi saimme Eemeli Piesalan Piesalan tilalta, Erkki Kalmarin Metener Oy:stä, Marja Kompan Komppa-Seppälän tilalta / Järki särki oy:stä ja Terhi Karisalmen Karisalmen luomutilalta. Yhden pysähdyksen taktiikalla jatkoimme matkaamme yöpaikkaamme Lievestuoreen työnväentaloon Toivolaan. Toisen päivän aamuna pakkanen nipisti ja matkamme suuntautui Keuruulle. Keuruulla tutustuimme Suomen johtavaan kaalikääryletehdas Vaissiin, joka valmistaa keskimäärin 90 % kaikista Suomessa myydyistä valmiskaalikääryleistä. Kaalikääryleitä valmistetaan enimmäkseen valmiiden brändien alla. Seuraavaksi suuntasimme Keu- 19

21 ruun kunnantalolle kuuntelemaan Keuruun kunnan kuulumiset sekä uudesta maakunnallisen lomituksen pilottihankkeesta, jonka tuloksia tullaan hyödyntämään sote- ja maakuntauudistuksen astuessa voimaan. Paikan päällä saimme Vaissin ja kunnan tarjoilemana maistella kaalikääryleitä. Matkamme jatkui kohti Petäjävettä ja Kokkilan tilaa, jossa pääsimme ihmettelemään Suomen ainoaa pyöreää navettaa. Tilaa pitää kolme veljestä ja 160 lehmää lypsetään kolmella lypsyrobotilla. Pyöreältä navetalta ajelimme Piesalan lammastilalle, jonka isäntänä on vanhemman polven sampsalainen Eemeli Piesala. Sivuelinkeinona tila valmistaa värjättyjä ja huovutettuja käsityömateriaaleja, tarjoaa lomituspalveluja ja nuori isäntä on erityisesti keskittynyt yhteistyöhankkeeseen Pasrea Oy:ön. Piesalan tilalta ajoimme takaisin Keuruulle, jossa rentouduimme uimahallissa ja yövyimme seurantalolla Veikkolassa. Kolmantena päivänä ajoimme Saarijärvelle JAMKin Tarvaalan kampukselle, jossa tutustuimme biotalouskampuksen toimintaan. Matkamme jatkui Tikalanille, joka valmistaa kasvualustoja turpeesta ja tilan kanalan tuottamasta kananlannasta. Tikalan toimii yhteistyössä Bernerin kanssa ja valmistaakin Bernerin Greencare-kasvualustat. Yritys valmistaa kasvualustoja myös muiden brändien alla. Tikalanin jälkeen suuntasimme kohti Suolahtea ja Valtran traktoritehdasta, jossa saimme tehdaskierroksen linjaston läpi. Tehtaasta vaikuttuneina ajelimme takaisin Saarijärvelle, jossa taas rentouduimme uimahallin porealtaalla. Iltamme jatkui Tarvaalan agrologiopiskelijoiden kanssa ja yöpaikkanamme toimi Saarijärven työväen talo. Viimeisenä päivänä matka meinasi jo alkaa painamaan, mutta intoa puhkuen matkamme jatkui Jämsän Längelmäelle kuuntelemaan Figen Oy:n testiaseman toiminnasta. Figen on genetiikkayritys, jolla on kahden sikarodun jalostusohjelma ja se toimii Snellman lihajalostus Oy:n alla. Figeniltä jatkoimme Vanha-Olkkolan tilalle, jossa on 400 ha viljaa viljelyssä ja sivutoimisena elinkeinona Jämsän Paintball Oy. Tila on myös mukana virolaisen suomalaisomisteisen karjatilan toiminnassa, jolla on 650 lypsävää lehmää ja 1200 ha peltoa viljelyksessä. Matkamme viimeisessä kohteessa tietenkin vielä kävimme leikkimieliset välien selvittelyt sampsalaisten kesken paintballkentillä hämärään asti. Matka oli kaikin puolin onnistunut ja antoi paljon uutta osallistujille. Toimikunta kiittää siis matkaan osallistuneiden puolesta kaikkia matkaa sponsoreita ja matkanjohtaja Anne-Mari Jääskeläinen väsymätöntä toimikuntaa matkan toteuttamisesta Laskiaisrieha Viikin alueen lapsiperheille järjestettiin perinteinen Laskiaisrieha Viikin torilla yhdessä Viikin kirkon ja partiolaisten kanssa. Tapahtuma alkoi kello 11 ja päättyi kello 14. Viikin kirkko Petri Jukasen johdolla vastasi tapahtuman tiloista ja vakuutuksista, Sampsan vastuulla oli torilla järjestettävät aktiviteetit ja mainostus. Toimintapisteinä laskiaisriehassa olivat VPK:n paloauto, pulkkamäki, koiravaljakkoajelu, traktorin esittely, polkutraktorit, maskotti karkkia jakamassa, kasvomaalaus ja lypsyrasti. Lisäksi kirkon väki järjesti omia toimintapisteitään sisätiloissa ja partiolaiset myivät lettuja ulkona. Tapahtumaa varten saimme kaksi uutta polkutraktoria sponsorointina Konekeskolta. Sampsalaisia oli talkoissa 22 henkilöä, ja tapahtuma keräsi paikalle yli 500 ihmistä. Keli oli ihanteellinen parin asteen pakkanen, joten makkaran ja mehun myynti veti hyvin. Myös pulkkamäki saatiin rakennettua koetilan traktorin ja Malmin jäähallilta saadun lumen avulla. Tapahtumaa kannattaa ehdottomasti jatkaa tulevaisuudessa! Tärkeää on saada mainostettua tapahtumaa lähialueiden lapsiperheille Ulkomaanmatka Italiaan 20

22 Vuoden 2016 viimeisessä yleiskokouksessa päätettiin, että seuraavana keväänä järjestettäisiin matka Italiaan. Kymmenen henkilön toimikunta valittiin vaalikokouksen yhteydessä. Matkalla oli mukana yhteensä 44 sampsalaista. Keskiviikkona saavuimme Milanoon, mistä matkustimme bussilla tutustumaan CNH:lle Fiatin moottori-tehtaaseen sekä CNH:n esittelypuistoon. Yövyimme Veronassa. Torstai alkoi vierailulla Frutta C2 hedelmäpakkaamolle, missä meille esiteltiin kiivien käsittelyä ja pakkausta. Tämän jälkeen lähdimme tutustumaan kiivi- ja persikkaviljelmiin. Iltapäivällä vierailimme Io Mazzucato viinitilalla, missä meille esiteltiin muun muassa viiniköynnösten erilaisia leikkaustapoja ja eri lajikkeiden omi-naisuuksia. Meille järjestetyssä viininmaistelussa pääsimme maistamaan yhtä alueen tunnetuinta kuohuviiniä, Proseccoa. Yöpymään matkustimme Venetsiaan. Perjantaina vierailemme Maschion tehtaalla, jossa aluksi pääsimme tutustumaan tehtaan toimintaan. Tehdaskierroksen jälkeen meille esiteltiin Maschion valikoimiin kuuluvia lukuisia eri maatalouskoneita. Iltapäiväksi siirryimme Padovan yliopistolle, missä meille esiteltiin ensin alan opetustarjontaa ja vaihto-opiskelumahdollisuuksia. Tämän jälkeen siirryimme kampuksen yhteydessä sijaitsevalle koetilalle, missä pääsimme kuulemaan meneillään olevista tutkimuksista. Lauantaina matkalaiset saivat tutustua omatoimisesti Venetsiaan. Sää suosi vierailuamme ja aurinkoisena päivänä oli mukava tutustua alueen nähtävyyksiin. Loppupäivä kului ajomatkalla Torinoa kohti. Ehdimme kuitenkin pysähtyä Garda-järvellä, joka on suosittu lomakohde alueella. Sunnuntaina ensimmäinen vierailukohde oli Vanzetti Holstein-tila, joka on erikoistunut lypsykarjan jalostukseen ja maidontuotantoon. Jalostus ja karjanäyttelyt ympäri maailmaa ovat tärkeä osa tilan toimintaa, minkä vuoksi näyttelyeläimille oli rakennettu täysin oma rakennus. Seuraavaksi tutustuimme toiseen lypsykarjatilaan Beltraminoon. Modernin navettateknologian lisäksi erityisen kiinnostavaa oli tilalla sijaitseva biokaasulaitos. Päivän viimeinen vierailukohde oli Cascina Gilardonan tila, jossa meille kerrottiin riisin viljelystä palasimme Suomeen. Kiitokset matkamme tukijoille: Agritek Oy, Avagro, Dometal, Kivilän kone, Rikalan puutarhasäätiö ja Silmusalaatti Laitumelle Lasku Sampsan kevätkauden päättivät talkoot perinteisessä Laitumelle Lasku -tapahtumassa Viikin opetus- ja tutkimustilalla Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Valion ja Viikin opetus- ja tutkimustilan kanssa. Tapahtumapäivän sää oli lämmin ja aurinkoinen, mikä sai yli 4000 ihmistä liikkeelle katsomaan lehmien laitumelle laskua. Lisäksi Yle:n aamuohjelmassa, Ammuu-tv:ssä esitettyä suoraa lähetystä tapahtumasta seurasi noin katsojaa. Janne Kataja toimi päivän juontajana. Tapahtuman yhteydessä oli Helsingin yliopistolla oma pop up - tiedekulma. Lehmien laitumelle laskun lisäksi koetilan pihalla oli paljon oheistoimintaa etenkin lapsiperheille; polkutraktoriajelua, käsinlypsyä kumiutareista, vasikan nimen keksimistä, tuotemaistiaisia, maitoauton esittely, valokuvanäyttely ja vasikan silittämistä. Talkoilevat sampsalaiset huolehtivat tehtäväpisteiden toiminnasta, järjestyksenvalvonnasta, liikenteenohjauksesta ja yleisön opastamisesta. Lisäksi Sampsalla oli oma grilli/kahvioteltta. Yhteensä sampsalaisia oli talkoissa tapahtumassa 45 henkilöä. Tapahtuma on erittäin suosittu ja antaa positiivista näkyvyyttä suomalaiselle maataloudelle Päivä Maalla Päivä Maalla -tapahtuma järjestettiin sunnuntaina Ajankohta oli parempi kuin viime vuonna talkoolaisten haalimisen suhteen, mutta järjestettiin yhä päällekkäin PM -kisojen kanssa. Sampsalaisia talkoolaisia osallistui 21

23 tapahtumaan noin 30, joista fukseja oli ilahduttavan moni. Ohjelmassa oli poniratsastusta, koiravaljakko- ja hevoskärryajelua. Poniratsastus oli erittäin suosittu rasti niin kuin myös hevoskärryajelu. Sisäpihalla oli lampaita aitauksessa sekä lehmät olivat laitumella ihmisten ihasteltavina. Hiehopihaton vintille järjestettiin mahdollisuus vanhanajan lavatansseihin tuomalla musiikkilaitteet ja soittamalla tanssimusiikkia. Lisäksi koetilan päärakennuksen edustalla oli useampia torimyyjiä, päärakennuksen aulassa pidettiin kasvomaalaus- ja lypsyrastia sekä Sampsa myi kahvia, pillimehua, makkaraa ja omenapiirakkaa pihamaalla. Päivä oli mukavan aurinkoinen ja tapahtuma onnistui mainiosti. Korttimyyntipisteeltä myytiin yhden ja kahden euron poletteja käytettäväksi kaikille muille rasteille, joissa korttimaksumahdollisuutta ei ole. Poletit todettiin onnistuneeksi käytännöksi myynnin lisäämiseksi, jota kannattanee jatkaa tulevina vuosina juhlavuosi Sampsan 110-juhlavuositoimikunta perustettiin keväällä 2016 suunnittelemaan juhlavuoden 2017 tapahtumia. Suunnittelu aloitettiin aikaisin, sillä halusimme juhlistaa läpi vuoden monipuolisesti Sampsan pitkää historiaa, lisätä sampsalaisten yhteishenkeä ja luoda näkyvyyttä järjestöllemme. Juhlavuoden tuotteet jäävät muistoksi merkittävästä vuodestamme avattiin juhlavuosi järjestämällä yhteistyössä Markkina-Agraarien kanssa juhlavuoden avajaiset. Alkuillan cocktailtilaisuuteen osallistui 60 henkilöä, jotka saivat nauttia cocktailpalojen ohella lyhyestä ohjelmasta, sekä musiikkiesityksestä. Jatkoilla oli illan tunnelmaa kohottamassa dj, ja kokonaisuudessaan illan kävijämäärä oli noin 150. Juhlavuoden avajaisissa päivänvalon näkivät myös uudet juhlavuoden haalarimerkit järjestettiin Sampsan kanssa yhteistyötä tehneille sidosryhmille kiitokseksi cocktailtilaisuus Agronomiliiton tiloissa. Paikalle oli saapunut 50 kutsuvierasta. Illan ohjelmana oli juhlapuheita niin Sampsan, kuin yhteistyötahojenkin toimesta. Lisäksi vieraille esiteltiin Sampsan tärkeimpiä tapahtumia ja toimintoja viimeisimmiltä vuosilta, sekä julkistettiin uudet roll upit. Roll uppeja tilattiin viisi, ja ne kuvaavat Sampsaa sekä sen neljää alakerhoa pidettiin Helsingissä agrologien AMK-seminaari, jonka yhteyteen järjestimme 110-lasissa -juhlat agrologiopiskelijoiden kanssa Amarillossa. Viralliseen osuuteen osallistui yhteensä 130 henkilöä, ja sen pienimuotoiseen ohjelmaan kuului kilpailu eri koulujen välillä, puheita, sekä adressin luovutus Ilmajoen agrologiopiskelijoille, jossa vastustettiin heidän opetuksensa siirtämistä Seinäjoen keskuskampukselle. Amarillon puolelta järjestelyt eivät toimineet odotetulla tavalla, eikä buffetruokailu sujunut kenenkään mielestä edes tyydyttävällä tasolla järjestimme vielä juhlaolutjuhlat Sampsan 110-juhlavuosioluen kunniaksi. Tarjoiluihin kuului grillimakkaraa grillatun ananaksen, perunasalaatin ja vihreän salaatin kera sekä lettuja. Juhlissa palkitsimme myös neulekilpailun voittajat. Paikalla oli noin 80 henkilöä. Kevään aikana julkaistujen tuotteiden lisäksi tilattiin 10 vuoden tauon jälkeen uudet Sampsa-brodeerauksella varustetut softshell-takit yhteistyössä Valtran kanssa. Takkeja osti yhteensä 63 henkilöä. Juhlavuotemme huipentui syksyllä vuosijuhlaviikkoon viikolla 44, jonka aikana järjestettiin monipuolista ohjelmaa. Kaappasimme myös HYY:n instagramin käyttöömme ja saimme luotua Sampsalle näkyvyyttä laajemmalle joukolle. Maanantaina järjestettiin Wanhan ajan sitsit 48 hengelle. Illan menuun kuului perinteisiä ruokia; karjalanpiirakoita, karjalanpaistia ja hämmästyshuttua tiistaina perinteitä kunnioitettiin lisää leipomalla yhdessä noin 30 sampsalaisen kanssa karjalanpiirakoita ulkoasiain- ja opintojaoksen vetämänä. Keskiviikkona oli vuorossa juhlaseminaari Infotalon luentosalissa Maatalouden riskienhallinnasta, johon oli saatu neljä puhujaa alan yrityksistä. Paikalla oli yhtensä noin 80 kuulijaa ja lisäksi rielu 20 seurasi tapahtuman livestreamia Facebookissa. Väliajalla tarjolla oli kahvia ja juhlatorttuja. Torstaina urheilujaoksen johdolla käytiin 23 sampsalaisen voimin vaeltamassa ja paistamassa makkaraa Nuuksion kansallispuistossa. Perjantaina kulttuurijaos järjesti museokierroksen Luonnontieteellisessä museossa ja Kansallismuseossa. Kierrokselle osallistui noin 20 henkilöä. Lauantaina pidettiin vuosijuhlat, joihin osallistui 230 vierasta. Juhlapuhujana toimi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Juhlissa julkistettiin myös Sampsan uusi kunniajäsen, Jyrki Wallin. Paikalle oli kutsuttu myös Sampsan johtokunnat viimeisten kymmenen vuoden ajalta, ja erityisesti kymmenen vuoden takainen 22

24 100-juhlavuoden Sampsan johtokunta oli paikalla runsasjoukkoisena. Lisäksi oli kutsuttu eri sidosryhmien edustajia. Sunnuntaina apuemännät ja -isännät järjestivät silliksen Alina-salissa, jossa hienoa ja monipuolista brunssia kävi nauttimassa noin 130 henkilöä. Juhlavuosi päättyi säkenöiviin pikkujouluihin , jotka Sampsan apuemännät ja -isännät järjestivät yhteistyössä Lipidi ry:n kanssa. Alkuillasta oli tarjolla maittava jouluruoka noin 150 hengelle. Jatkoilla esiintymässä oli Levi-Äijä ja paikalla oli noin henkilöä. Tekeillä on myös lisäosa Sampsan 100-vuotishistoriikkiin toiminnan viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Historiikki ei valitettavasti ehtinyt valmistua kuluneen vuoden aikana, mutta se valmistuu vuoden 2018 aikana. Kaiken kaikkiaan 110. juhlavuosi oli onnistunut. Koko Sampsan tapahtumien ja toimintojen järjestämiseen osallistunut väki, sekä tietenkin myös muu jäsenistö, jaksoivat pitää vireen yllä juhlavuoden loppuun asti. Tapahtumat toisensa perään olivat onnistuneita, ja sampsalaiset jaksoivat yhä uudelleen olla paikalla luonteeltaan mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Kulunut vuosi jää varmasti monen mieleen onnistuneena ja arvokkaana vuotena, jolloin kaikki olivat valmiita tekemään työtä Sampsan hyväksi 110 lasissa. 4. Talous 4.1 Tapahtumien yhteenveto ja tilikauden tulos Sampsan taloudellinen toimintavuosi 2017 aloitettiin varovaisella talousarviolla, jossa tulot laitettiin alakanttiin ja menot yläkanttiin viime vuodesta. Vuosi sujui kuitenkin juhlavuoden arvoisesti suurimmaksi osaksi erittäin hyvin, ja monessa tilanteessa sai todeta tapahtumien olleen erittäin onnistuneita taloudellisesti. Tänä vuonna perinteiseen tapaan varainhankintaan kuului lehmien Laitumelle lasku yhdessä Valion ja Viikin koetilan kanssa, Päivä Maalla sekä Helsinki International Horse Show. HIHS:ssä talkoilemisesta äänestettiin vuoden viimeisessä yleiskokouksessa, ja lopputuloksena oli päätös luopua kyseisestä tapahtumasta, jollei korvausta saada ensi vuoteen korotettua reippaasti nykyisestä 5500 eurosta. Tämänhetkinen laskennallinen tuntipalkka asettuu 3-4 euron väliin ja ei ole tarpeeksi motivoiva, jotta talkoita haluttaisiin jatkaa tulevaisuudessa pitkistä (yö)talkoovuoroista johtuen. Juhlavuoden suurimmat tapahtumat ja hankinnat Rahaa käytettiin kuluneena vuonna runsaasti uniikkeihin tapahtumiin, joista suurimpina keväällä järjestetyt juhlavuoden avajaiset, 110 Lasissa -tapahtuma maaliskuun lopulla keskustan Amarillossa yhdessä agrologien kanssa, juhlaolutjuhla C -grundilla sekä Italian excursio huhtikuussa. Runsaista tapahtumista huolimatta kulut saatiin pidettyä kurissa ja tappiota per tapahtuma ei syntynyt montaa euroa. Suurimpana tapahtumana olivat tietenkin marraskuussa pidetyt vuosijuhlat, joille osallistui yhteensä 234 jäsentä ja kutsuvierasta. Juhlat oltiin budjetoitu 4500 euroa tappiolliseksi (tulot ja menot ) 300:lla osallistujalla euron toteutuneilla tuloilla (sisältäen yritysten muistamiset) sekä 23031,90 euron kuluilla vuosijuhlien tappioksi muodostui vain 2881,9.Suurempien jäsentapahtumien lisäksi yhdistyksemme oli osana Seinäjoella järjestetyillä Sarka -messuilla tammikuussa ja Farmari -messuilla kesäkuussa. Laitosten antelias näytteilleasettajapaikkojen kustantaminen oli eduksi mutta näyttelytoiminnasta aiheutui kaikesta huolimatta 567,70 euron tuloilla ja 958,01 euron menoilla tappiota 390,31. Suuria hankintoja osui menneelle vuodelle myös vaihdettavien tavaroiden osalta, kuten Sampsa-pelipaidat, Sampsa-takit sekä haalarien varastotäydennys. MTK:n sponsorointi pelipaitojen hankkimiseksi, takkien edullinen ostohinta Valtralta sekä haalareiden mainosmyyntien onnistuminen kuitenkin mahdollistivat edulliset hankinnat. Historiikki, joka oli alustavasti budjetoitu tälle vuodelle, siirtyy kuluineen tulevan vuoden puolelle. Varsinaisen toiminnan tuotot ja varainhankinta 23

25 Varsinaisen toiminnan tuotoista Päivä Maalla sekä Laskiaisrieha -tapahtumat olivat positiiviset yllätykset. Sään suosiessa molempina päivinä ihmiset olivat runsain joukoin liikkeellä ja ensimmäisen tuotot nousivat 6362,63 euroon ja jälkimmäisen tuotot 1419,35 euroon budjetoiduista 4700 euron ja 1000 euron tuotoista. Kuluissa pysyttiin kuitenkin lähes suunnitellun mukaisesti (suluissa budjetti) Päivä Maalla -kulujen ollessa 2520,99 (2500 ) ja Laskiaisriehan kulujen ollessa 705,21 (700 ). Varainhankinnan tuotoista HIHS:in tuottoja saatiin nostettua viime vuoden 4800 eurosta 700 eurolla. Laitumelle laskun tuotot olivat lähes neljänneksen suuremmat budjetoidusta 3000 euron tuotosta ollessa yhteensä 3962,78. Kulut kuitenkin kasvoivat 470,60 euroa budjetoidusta 700 eurosta, ja tapahtuman tulos oli näin 2792,18 euroa positiivinen. Tilikauden tulos Sampsan 110 -juhlavuosi oli taloudellisesti onnistunut. Varsinaisen toiminnan tuottojen ollessa 82045,46 euroa ja kulujen jäädessä 89674,10 euroon varsinaisen toiminnan kulujäämä alakerhoavustusten, vakuutusmaksujen sekä poistojen jälkeen oli 8938,38 euroa. Jäsenmaksujen ja varainhankinnan 10134,05 euron tuottojäämän jälkeen yhdistyksemme tuottojäämä nousi 1195,67 euroon. Rahastojen johtokunnan myöntämän 1000 euron stipendin juhlavuoden kuluille sekä HYY:n 1209 euron ja Agronomiliiton 1521 euron toiminta-avustusten jälkeen tilikauden tulos nousi yhteensä 4925,67 euroon ylijäämään budjetoidusta 1758 euron alijäämästä. Sampsan tilikauden virallinen tuloslaskelma ja tase Tuotot 82045,46 Kulut Poistot -865,83 Muut kulut ,01 Tuotto-/kulujäämä -8938,38 Varainhankinta Tuotot 15604,45 Kulut -5470,40 Varainhankinnan tuotto-/kulujäämä 10134,05 Tuotto/kulujäämä 1195,67 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotto-/Kulujäämä 1195,67 Yleisavustukset 3730,00 Tilikauden tulos 4925,67 Tilinpäätössiirrot Verot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4925,67 Vastaavaa Vastattavaa PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet 164,43 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 27943,83 Aineelliset hyödykkeet 1957,98 Tilikauden voitto (tappio) 4925,67 Pysyvät vastaavat yhteensä 2122,41 Oma pääoma yhteensä 32869,5 24

26 VAIHTUVAT VASTAAVAT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vaihto-omaisuus 12538,4 PAKOLLISET VARAUKSET Saamiset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset Pitkäaikainen Lyhytaikaiset Lyhytaikainen Muut saamiset 3360,28 Ostovelat 607,81 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 3360,28 Muut velat 2117 Rahat ja pankkisaamiset 17573,22 Lyhytaikaiset velat yhteensä 2724,81 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 33471,9 Vieras pääoma yhteensä 2724,81 Vastaavaa yhteensä 35594,31 Vastattavaa yhteensä 35594, Rahastot Rahastot Rahastojen vuoden 2016 aikana suoritetut rahasto-osuuksien myynnit tarkoittivat vuodelle 2017 kohdistuvaa pääoman uudelleensijoittamista. Varoja rahastotilillä oli yhteensä euroa kevään osinkojen jälkeen. Toukokuun kokouksessa rahastojen johtokunta päätti kokouksen pohjalta sijoittaa euroa OP Private Strategia 50 -rahastoon, joka on hajautetun riskin rahasto. Lisäksi Sampsa liittyi Osuuspankin omistajajäseneksi ja näin ollen sijoitettiin euroa Osuuspankin tuotto-osuuteen, joka käytännössä on sijoitus pankin omaan pääomaan. Tuloslaskelma ja tase Osinkotulot nousivat edellisvuodesta, ollen yhteensä 11764,09 euroa. Lisäksi korkotuloja saatiin edellisvuodesta 47,74 euroa. Kuluja rahastojen hoidosta aiheutui sijoitusneuvonnan palkkiota ja tälle vuodelle osunut LEI -tunnuksen maksaminen, yhteensä 1074,46 euroa. Lisäksi 209 euroa kului palvelumaksuihin sekä OP:n jäsenosuusmaksuun. Runsaista osingoista johtuen ja juhlavuoden kunniaksi vuonna 2017 stipendejä jaettiin yhteensä 6600 euron arvosta ja matka-apurahoja 3500 euron arvosta, yhteensä euroa. Sampsan varsinaiseen toimintaan myönnetyn 1000 euron stipendin jälkeen rahastojen tilikauden tulos painui 571,63 euroa alijäämäiseksi. Tuotot Rahastojen tuloslaskelma ja tase ajalle Osinkotuotot + myyntivoitot 11764,09 Muut tuotot 47,74 Yhteensä 11811,83 Kulut Sijoitustoiminnan kulut 1074,46 Muut kulut 209 Yhteensä 1283,46 Tuottojäämä 10528,37 Avustukset Stipendi Sampsalle 1000 Myönnetyt stipendit ja avustukset

27 Yhteensä Tilikauden ylijäämä(alijäämä) -571,63 Tase Vastaavaa Vastattavaa Rahat ja pankkisaamiset: Oma pääoma ,11 Pankkitili 14334,43 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -571,63 Sijoitukset: Lyhytaikainen vieras pääoma: Merkintä OP Private Strategia Siirtovelat 310 Merkintä OP Tuotto-osuus Omistetut osakkeet ja rahastot ,05 Vastaavaa yhteensä: ,48 Vastattavaa yhteensä: ,48 5. Alakerhot 5.1 Akateeminen karjakerho Johtokunta 2017 Esimies Puheenjohtaja Sihteeri Taloudenhoitaja Isäntä Emäntä Sampsa-yhdyshenkilö Aila Vanhatalo Eeva Linnainmaa Siiri Erjala Saara Nikander Aleksi Kytölä Marjo Pellinen Maiju Pajula Toimihenkilöt WWW-vastaava Utarevastaava Huvitoimikunta Toiminnantarkastajat Varatoiminnantarkastajat Pia Huotari Laura Havukainen Aleksi Kytölä, Maiju Pajula, Aapo Häkkinen, Oskari Lahtinen, Maiju Kurtti, Kia Saari, Marikaisa Kokkala, Nora Laine, Jenni Orjala, Mira Mäntynen, Johan Simola, Iita Nevalainen, Netta Rummukainen Juho Pirttiniemi, Emmi-Leena Viitanen Anna Lehtinen, Mia Viinikka 26

28 Kokoukset Johtokunta järjesti kokouksia noin kerran kuukaudessa. Keväällä järjestettiin yksi vuosikokous ja yksi yleiskokous. Syksyllä järjestettiin yleiskokous ja vaalikokous. Kokouspaikkoina olivat: Vuosikokous, Think Company Yleiskokous, Paimion Neste Yleiskokous, BarRestaurant Fatbay Vaalikokous, Biofarm Johtokunnan kokoukset: (sähköpostikokous) Toiminta AKK johtiskaronkka AKK pj mukana Sampsan alakehoillassa kattosaunalla AKK:n jäseniä mukana järjestämässä Viikin laskiaisriehaa yhdessä Malmin seurakunnan kanssa Kertsikahvit AKK:n johtokunta piti rastia Viikki GP:ssä Laidunkauden Avajaiset, paikalla noin 500 juhlijaa kevätretki Paimion teurastamoon ja Inkereen Kartanoon Laitsari-karonkka Mannerheimin patsaan ruokinta AKK:laisia mukana järjestämässä Valion kanssa Laitumelle laskua koetilalla AKK:n agilityvuorolaiset järjestivät Match Shown AKK goes back to school -ilta B-grundilla AKK:lla rasti Fuksiaisissa Kertsikahvit 27

29 AKK:n jäseniä mukana Päivä maalla -tapahtuman talkoissa AKK esillä Sampsan fuksi-illassa Heureka-retki, paikalla 23 osallistujaa Laidunkauden päättäjäiset yhdessä TA:n kanssa C-grundilla, noin 200 osallistujaa AKK:n johtokuntalaisia myymässä merkkejä Viikin merkkimarkkinoilla Helsinki International Horse Show, AKK:laisia osallistui talkoisiin Kertsikahvit AKK:laiset klippasivat koetilan lehmistä 63 kappaletta Syysretki Tampereen seudulle (strutsitila, Niinisalon sotakoiraosasto, Honkajoki Oy, lypsykarjanavetta ja lammastila) AKK:n pikkujoulut B-grundilla Muuta AKK antoi Sampsalle 110-vuotislahjaksi Viikin koetilalta kummivasikan, jonka nimi on OiSampsaOn. 5.2 Akateemiset kasvintuottajat Vuosi 2017 on ollut Akateemisille Kasvintuottajille toiminnantäyteinen vuosi. Tänä vuonna kiirettä on ollut erityisesti kukkasidontatilauksien puolella, johtuen muun muassa Agronomiliiton 120-vuotisjuhlasta sekä Sampsan 110-vuotisjuhlasta. Akateemiset Kasvintuottajat saavuttivat tänä vuonna asettamansa toiminnan tavoitteet ja ohjelmaa järjestettiin varsinaisen opiskelun ulkopuolella melko paljon. Toimintaan kuului mielenkiintoisia yritysesittelyitä ennen alakerhon kokoustamista, hupireissuja, esimerkiksi yritysvierailu Fazerille, sekä mukavia illanviettoja rennolla tunnelmalla. Lisäksi Akateemiset Kasvintuottajat onnistuivat toteuttamaan ympäristöohjelman suunnitelman tavoitteita erittäin tunnollisesti. Hallituksen jäsenet vuodelle 2017 Esimies: Jari Valkonen Puheenjohtaja: Elina Tasanko Sihteeri: Sanni Yli-Puntari Taloudenhoitaja: Elina Hautala Isäntä: Teemu Junttila Emäntä: Salla Saarinen Sampsa-yhdyshenkilö: Jaakko Haarala Toimintavastaava (ja varapuheenjohtaja): Anja Lammi 28