Yhteenveto 1 (17) WRC15. WRC15 loppuraportti

Transkriptio

1 Yhteenveto 1 (17) WRC15 loppuraportti

2 Yhteenveto 2 (17) POLIITTISESTI MERKITTÄVÄT ASIALISTAN KOHDAT AI 1.1 Lisätaajuudet langattomalle laajakaistalle (IMT) Asialistan kohdan alla arvioidaan langattoman laajakaistan taajuustarpeet sekä tutkitaan mahdollisia lisätaajuusalueita, jotka voitaisiin osoittaa langattoman laajakaistan (IMT) käyttöön seuraavassa konferenssissa. Päätökset IMT lisätaajuusalueista: /698 MHz o o Suomen ajama taajuuskaista MHz sai konferenssissa suuren vastarinnan lähes koko ITU alueelta 1 (Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka). Konferenssi kuitenkin hyväksyi tämän taajuusalueen tarkastelun uudestaan vuoden 2023 WRC:ssä osana laajempaa taajuusalueen MHz tarkastelua. Osa taajuusalueesta /698 osoitettiin IMT-järjestelmille tietyissä maissa ITUn alueilla 2 (Amerikat) ja 3 (Aasia ja Tyynenmeren maat) MHz o Taajuuskaistat ja MHz osoitettiin globaalisti IMTjärjestelmille. o Taajuuskaista MHz osoitettiin IMT-järjestelmille ITUn alueilla 2 ja 3. ITUn alueella 1 tämä taajuuskaista osoitettiin IMT-järjestelmille tietyissä Afrikan ja Lähi-Idän maissa. Johtuen radio-ohjesäännön alahuomautuksesta (ilmailun telemetriä-käyttö mm. Venäjällä) CEPT maat päättivät jättäytyä pois IMT-alahuomautuksesta tälle kaistalle. Alahuomautus antaa nyt hyväksyttyä IMT-alahuomautusta paremmat mahdollisuudet toteuttaa mobiilijärjestelmiä etenkin Venäjän naapurimaissa. Tälle taajuuskaistalle on jo hyväksytty eurooppalainen ECC:n päätös DEC(13)03 IMT-järjestelmille (Supplementary Downlink). Lisäksi taajuusalueella on myös jo ennestään ensisijainen mobiliallokaatio, joka mahdollistaa myös IMT-käytön MHz o Taajuuskaistan MHz alahuomautus ensisijaisesta mobiiliallokaatiosta noin 90 maassa siirrettiin radio-ohjesäännön varsinaiseen taajuusjakotaulukkoon niin, että tällä taajuusalueella on nyt ensisijainen mobiiliallokaatio ja taajuuskaista on osoitettu IMT-järjestelmille ITUn alueilla 1 ja 2. o Myös ITUn alueella 3 tietyissä maissa tämä kaista osoitettiin IMT-järjestelmille. Muut taajuuskaistat o Taajuuskaista MHz osoitettiin IMT-järjestelmille tietyissä Afrikan maissa ITUn alueella 1 sekä muutamissa muissa maissa ITUn alueilla 2 ja 3. o Taajuuskaista MHz osoitettiin IMT-järjestelmille muutamissa ITUn alueen 2 maissa.

3 Yhteenveto 3 (17) o Taajuuskaista MHz osoitettiin IMT-järjestelmille muutamissa ITUn alueen 2 ja 3 maissa. AI 1.2 Taajuusalueen MHz osoittaminen siirtyvälle liikenteelle Asialistan kohdassa on neljä alakohtaa: Mobiiliallokaation alalaita (Issue A), TV-toiminnan suojaaminen (Issue B), Ilmailun radionavigoinnin suojaaminen (Issue C) ja radiomikrofonit jne (Issue D). Taajuus 694 MHz määritettiin mobiiliallokaation alarajaksi. GE06 sopimuksen katsottiin olevan riittävä televisiovastaanoton suojaamiseksi eikä mobiiliallokaation käytölle asetettu mitään lisävelvoitteita televisiotoiminnan suhteen. Sen jälkeen kun Venäjän ja muiden ilmailun radionavigointia tällä taajuusalueella harjoittavien maiden kanssa oli päästy kahdenkeskisiin sopimuksiin taajuuksioen käytöstä raja-alueilla, päädyttiin ilmailun radionavigoinnin suojaamiseksi Venäjän ehdottamiin suojauskriteereihin. Radiomikrofonien ym. toissijainen siirtyvän liikenteen allokaatio rajattiin taajuusalueelle MHz. Konferenssin lopputulos tarkoittaa, ettei Suomessa käyttöön otettavien mobiililiikenteen tukiasemien koordinointivelvoite suhteessa Venäjän mahdolliseen televisiokäyttöön kasva nykyisestään. Lisäksi Venäjän kanssa tehdyn kahdenkeskisen sopimuksen koordinointivelvoitteet ilmailun radionavigoinnin suhteen antavat paremmat toimintaedellytykset kuin radio-ohjesääntö. AI 1.3 Viranomaisverkkojen taajuudet ja AI Resoluutio 647 Tämän asialistan kohdan mukaisesti tehtävänä on selvittää viranomaisten laajakaistaverkkojen taajuustarpeita ja tarkoituksena on harmonisoida alueellisesti laajempia taajuusalueita (virityskaistoja) laajakaistaisten viranomaisverkkojen käyttöön. Viranomaiskäytön yksityiskohdista on kuitenkin tarkoitus päättää kansallisesti, ottaen huomioon myös eurooppalainen (CEPT/ECC) taajuusharmonisointityö. (PPDR - Public Protection and Disaster Relief ~viranomaiskäyttö) Asiakohdassa 1.3 tutkittiin viranomaisverkkojen laajakaistapalveluiden taajuustarpeita sekä mahdollisuutta harmonioida taajuusalueet maailmanlaajuisesti. Asia kohdan käsittely sai suuren huomion kehittyvissä maissa, jotka olivat huolissaan kapeakaistaisten viranomaisverkkojen toiminta edellytyksistä. Viranomaisverkkojen käyttöä ohjaavan päätöslauselman 646 sanamuotoja käsiteltiin lähes kolme viikkoa ja lopputulos onkin kompromissi konferenssiin lähetetyistä teksti ehdotuksista.

4 Yhteenveto 4 (17) Päätöslauselmaan 646 lisättiin viittaus, jossa hallintoja kehotetaan huomioimaan erityisesti laajakaistaisten viranomaisverkkojen maailmanlaajuinen harmonisoitu virityskaista MHz. Tämän lisäksi mainitaan aluekohtaisesti nykyisin käytössä olevat virityskaistat, jotka ovat lähinnä kapeakaistaisten viranomaisverkkojen käytössä. Viranomaiskäytössä olevien radiojärjestelmien tarkat taajuusalueet ja kanavoinnit ylläpidetään suosituksessa ITU-R M Asiakohtaa koskeva päivitetty päätöslauselma 647 koskee PPDRtaajuuksista vastaavan yhteyspisteen ilmoittamista ITU:un (Suomessa Viestintävirasto) ja sitä koskevan tietokannan ylläpitoa ITU:ssa.

5 Yhteenveto 5 (17) TEKNISET ASIALISTAN KOHDAT SIIRTYVÄ LIIKENNE JA RADIOAMATÖÖRILIIKENNE AI 1.4 Radioamatöörit ovat pitkään toivoneet oikeutta käyttää taajuusaluetta khz. Suomessa ja useissa muissa Länsi-Euroopan ja Pohjois- Amerikan maissa radioamatööreille on myönnetty yksittäisiä erikoislupia taajuuksien käyttämiseen tältä alueelta. Jos kaista myönnettäisiin radioamatööreille radio-ohjesäännössä, erikoislupien käsittely voitaisiin lopettaa. Radioamatöörit saivat radio-ohjesäännön Artiklaan 5 toissijaisen maailmanlaajuisen allokaation taajuusalueelle khz. Kiinteä ja siirtyvä liikenne säilyttivät ensisijaisen statuksensa tällä kaistalla. Radioamatööriasemien suurin sallittu säteilyteho on useimmissa maailman maissa 15 W (e.i.r.p), mutta Keski- ja Etelä-Amerikan maissa hieman korkeampi. Suomen tavoitteena oli laajempi radioamatöörikaista. Lopputulos oli kuitenkin paras mahdollinen kompromissi, jolla saatiin radioamatööriallokaatiota vastustaneet Venäjä, Ranska, Japani ja Yhdysvallat sitoutumaan päätökseen. Lopputuloksessa onnistuttiin myös välttämään esillä ollut ehdotus, että radioamatööritoiminnan sallivien maiden tulisi ensin sopia naapurimaidensa kanssa teknisistä rajoituksista, joilla varmistetaan, ettei naapurimaiden kiinteälle liikenteelle aiheudu häiriöitä. TIEDEASIAT AI 1.11 Asiakohdassa keskustellaan uudesta ensisijaisesta allokaatiosta EESS:lle (kaukokartoitus-satelliittiliikenteen ohjausliikenne suunnassa maasta avaruuteen) taajuusalueelle MHz. Allokaatio mahdollistaisi saman lähetin/vastaanotinyksikön hyväksikäytön satelliitissa, mikä tekisi rakenteesta yksinkertaisemman ja satelliitista halvemman. Uusi ensisijainen allokaatio EESS:lle on osoitettu taajuusalueelta MHz. Radio-ohjesäännön relevantteja kohtia on päivitetty. Maanpäällinen liikenne suojataan pakollisella koordinointimenettelyllä (RR#9.17) sekä lisäsuojauksina nykyiselle ja tulevalle kiinteälle ja mobiililiikenteelle on EESS:n maa-asemille määritelty 10 km:n ("ei-geo maa-asema") ja 50 km:n ("geo maa-asema") minimietäisyydet, jota

6 Yhteenveto 6 (17) lähemmäs maa-asema ei valtakunnan rajaa saa tulla ilman naapurivaltion hallinnon suostumusta. Koska Suomelle tärkeä maanpäällinen liikenne on tullut hyvin suojatuksi, Suomi on voinut olla mukana tukemassa tätä tiedeliikenteen asiakohtaa. AI 1.12 Ehdotus koskee yhteensopivuustutkimuksia, joiden tulosten perusteella voitaisiin päättää nykyisen kaukokartoitussatelliittiliikenteelle osoitetun taajuusalueen MHz laajentamista enintään 600 MHz:llä. Laajennusta haetaan taajuusalueilta MHz ja MHz. Laajennus parantaisi kaukokartoitussatelliitin erottelukykyä huomattavasti. Erottelukykyyn vaikuttavat käytetty aallonpituus ja mittauskaistan leveys. Lisäallokaatio on osoitettu taajuusalueilta MHz ja MHz. Radio-ohjesäännön relevantteja kohtia on päivitetty. Kaukokartoitussatelliittien erottelukyvyn parantaminen mahdollistaa mm. erilaisten YK:n alaisten ympäristöohjelmien tehokkaamman toteuttamisen (mm. sademetsien pienenemisen sekä ilmakehän ominaisuuksien tutkiminen). Asia on poliittisesti herkkä, sillä kaikki maat eivät halua omista maa-alueistaan otettavan tarkkoja satelliittikuvia. Jotkut arabimaat sekä Indonesia vaativat ja saivat Radio-ohjesääntöön pakollisen koordinointimenettelyn (RR#9.21), jolloin koordinointiprosessi on kyseisten maiden hallintojen kanssa käytävä hyväksytysti läpi, ennen kuin niiden alueista saadaan ottaa tarkkoja satelliittikuvia. Asia on ilmaistu alahuomautuksessa 5.A112. Kiinteä liikenne suojataan RR:n Artikkeli 21:een lisättävillä pfd-rajoilla (rajat, joita lähettävän satelliitin aiheuttama tehotiheys ei maan saa pinnalla ylittää). Suomi tukee niitä YK:n alaisia ympäristöohjelmia, joissa korkean erottelukyvyn satelliitteja käytetään. Kun maanpäällinen kiinteä liikenne on suojattu tehotiheysrajoilla, on Suomi voinut olla tukemassa tätä asiakohtaa Asiakohdassa pyydetään uusia yhteensopivuustutkimuksia avaruusalusten ja miehitetyn avaruusaseman väliselle viestinnälle asetetun 5 km etäisyysrajan poistamiseksi tai lieventämiseksi. Maanpinnalle avaruusaluksien radiolähetteistä aiheutuvalle sallitulle säteilytehotiheydelle ei tultaisi kuitenkaan sallimaan lievennyksiä. Radio-ohjesäännön alahuomautuksen etäisyysraja 5 km ja käytön osoittaminen vain EVA-toimintoihin (Extra Vehicular Activities) on poistettu. Maanpäällisten liikenteiden suojauksen pfd-rajat on alahuomautuksessa pidetty ennallaan.

7 Yhteenveto 7 (17) Alahuomautuksen muuttaminen edellä kuvatulla tavalla mahdollistaa mm. avaruusaluksen telakoitumisen ISS:lle (ISS, miehitetty kansainvälinen avaruusasema) turvallisemmalla tavalla. Suomi on voinut olla tukemassa tätä tiedeliikenteen asiakohtaa, koska alahuomautuksen muuttaminen ei heikennä maanpäällisten liikenteiden suojausta. AI 1.14 Asiakohdassa pyydetään tutkimuksia siirtymisestä jatkuvaan aikaasteikkoon, tällöin luovuttaisiin ns. karkaussekunneista. Niitä lisätään kansainväliseen UTC-aikaan säännöllisen epäsäännöllisesti, jotta UTC-aika ei alkaisi poiketa tähti- ja aurinko-ajasta. Tämä asia oli esillä jo vuoden 2012 radiokonferenssissa, mutta mm. brittien vaatimuksesta tätä lykättiin. Tämä asiakohta vastaa tarpeeseen lisätutkimuksista. Konferenssissa ei päästy sopuun karkaussekunnista luopumisesta neljän vuoden tutkimisen jälkeen. Päätettiin, että ajan jakamista koskevaa suositusta ITU-R TF.460 ylläpidetään vuoden 2023 radiokonferenssiin asti. ITU-R jatkaa asian työtä tutkimusryhmässä 7. Tutkimuksissa keskitytään etenkin hyppysekunnin luopumisen vaikutuksien selvittämiseen erilaisille sovelluksille sekä vaihtoehtoisten aikajärjestelmien käytön vaikutuksiin erilaisiin sovelluksiin ja järjestelmiin. ITU-R tulee tekemään tiiviimmin tutkimuksia muiden vastuullisten järjestöjen kanssa, erityisesti sekuntia (SI) ylläpitävän kansainvälisen paino- ja mittatoimiston (BIPM) kanssa. Tutkimuksia koskeva raportti käsitellään vuoden 2023 radiokonferenssissa. Jatkossa yhteistyötä tehdään seuraavien erilaisia aikaskaaloja käyttävien ja mittaavien organisaatioiden kanssa: kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO), kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO), yleinen paino- ja mittakonferenssi (CGPM), kansainvälinen paino- ja mittakomitea (CIPM), kansainvälinen paino- ja mittatoimisto (BIPM), the International Earth Rotation and Reference Systems Service (IERS 1 ), kansainvälinen geodeettis-geofysikaalinen unioni (IUGG), kansainvälinen Radiotieteen unioni (URSI), kansainvälinen standardisoimisjärjestö (ISO), maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU). ILMAILU, MERENKULKU, RADIOPAIKANNUS AI 1.5 Asialistan kohdassa tutkitaan (muiden kuin Radio-ohjesäännön liitteissä 30, 30A ja 30B mainittujen) kiinteän satelliittiliikenteen (FSS) taajuusalueiden 1 International Earth Rotation and Reference Systems Service (IERS) on kansainvälinen tieteellinen organisaatio, joka vastaa kahdesta koordinaatistojärjestelmästä: maakeskisestä ITRF:stä ja tähtitieteellisestä ICRS:stä. Näihin oleellisesti liittyen se seuraa Maan asentoa avaruudessa.

8 Yhteenveto 8 (17) käyttämistä miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien ohjaus- ja hallintayhteyksien toteuttamiseen rajoittamattomassa ilmatilassa päätöslauselman Resolution 153 (WRC-12) mukaisesti. WRC-12:n tutkimuskaudella asialistankohdassa 1.3 päädyttiin miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän (UAS) ohjaus- ja hallintayhteyksien (ei sisällä hyötykuorman yhteyksiä) satelliittikomponentin taajuuskaistojen etsimisen osalta ratkaisuun, jossa sopivia taajuuskaistoja etsitään tietyiltä FSS:lle osoitetuilta taajuusalueilta tulevan radiokonferenssin WRC-15 tutkimuskaudella. Radio-ohjesääntöä pitäisi muuttaa kiinteän satelliittiliikenteen allokaation osalta mahdollistamaan siirtyvään liikenteeseen kuuluvan miehittämättömän ilmaaluksen (UA) ja satelliitin välinen radioliikenne. Miehittämättömiä ilma-aluksia on ollut käytössä jo pitkään erilaisissa tehtävissä. Ilma-aluksia kutsutaan miehittämättömiksi, koska niiden ohjaajat eivät ole koneen kyydissä, vaan maassa sijaitsevassa ohjauskeskuksessa. Tällaista ilma-aluksen ja ohjauskeskuksen muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan miehittämättömäksi ilmaalusjärjestelmäksi (Unmanned Aircraft System, UAS). Miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään mm. tulipalojen sammutustöissä, etsintä- ja pelastustehtävissä, tulvavesien tarkkailussa, kaasuputkien ja sähkölinjojen tarkastuksissa, rajavalvonnassa, sadon ja sadonkorjuun seurannassa, liikenteen tarkkailussa, viranomaistehtävissä jne. UAS-järjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti ilmailun, elektroniikan ja materiaalien teknisen kehityksen myötä, mikä on nostanut UAS-toiminnan taloudellisesti suotuisammaksi, erityisesti tehtävissä, jotka ovat toistuvia ja rutiiniluontoisia. Kansainväliset siviili-ilmailu- ja viestintäorganisaatiot ovat suunnitelleet jo pitkään miehittämättömien ilma-alusten päästämistä normaalin matkustuslentoliikenteen sekaan. Ilma-alukset olisivat sekä "pienempiä" lennokkimallisia että tavallisen kokoisia matkustajakoneita. Tavoitteena on myös ohjata lentokapteenittomia matkustajakoneita maassa olevasta ohjauskeskuksesta. Tämän mahdollistamiseksi on varmistuttava lentoturvallisuudesta ja luotava miehittämättömille ilma-aluksille vastaavanlaiset tekniset järjestelmät ja niiden toteutustavat kuin perinteisilläkin lentokoneilla on. Kansainvälinen televiestintäliitto ITU on jo vuosien ajan selvittänyt radiotekniseltä kannalta niitä taajuusvaatimuksia, joiden avulla etäohjaus ja -hallinta olisivat mahdollisia. Vuonna 2012 pidetty WRC pääsi yksimielisyyteen näköyhteyden sisällä käytettävien ohjaus- ja hallintayhteyksien (Control and Non-Payload Communication, CNPC) taajuuksista ja niihin liittyvistä teknisistä ominaisuuksista ja rajoituksista. Näköyhteyden ulkopuolelle yltävien valtioiden ja mannertenvälisten lentojen ohjauksessa tarvitaan kuitenkin satelliittiyhteyksiä, ja niiden selvittäminen on ollut työn alla tämänvuotisessa WRC-2015:ssä, ja sitä edeltäneellä kolmivuotisella tutkimuskaudella. Satelliittitaajuuksien käyttäminen UASjärjestelmän vaatimiin yhteyksiin on kuitenkin hyvin herkkä asia sen turvallisuusluonteen vuoksi, ja taajuusasioista sopiminen onkin edennyt hyvin hitaasti.

9 Yhteenveto 9 (17) Konferenssin viimeisessä yleiskokouksessa päästiin asialistankohdan suhteen ratkaisuun, joka on myös kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n näkemyksen mukainen. Näin ollen UAS:n CNPC-käyttö on mahdollista seuraavilla FSS:ään osoitetuilla taajuuskaistoilla: 10,95-11,2 GHz (avaruudesta maahan -suuntaan), 11,45-11,7 GHz (avaruudesta maahan), 11,7-12,2 GHz (avaruudesta maahan) ITU:n Alueella 2, 12,2-12,5 GHz (avaruudesta maahan) Alueella 3, 12,5-12,75 GHz (avaruudesta maahan) Alueilla 1 ja 3 ja 19,7-20,2 GHz (avaruudesta maahan), ja taajuusalueella 14-14,47 GHz (maasta avaruuteen) ja 29,5-30,0 GHz (maasta avaruuteen). Taajuusalueiden käytöstä on kerrottu äärimmäisellä tarkkuudella Radio-ohjesääntöön lisätyssä uudessa päätöslauselmassa COM4/5 (WRC-15). Keskeistä päätöslauselmassa on muun muassa, että taajuusalueita ei saa käyttää UAS:n CNPC-yhteyksiin ennen kuin ICAO on luonut vaadittavat ilmailutekniset standardit ja käytännöt (Standards And Recommended Practices, SARP). Radio-ohjesääntöön on luotava liikkuvaa ilma-alusta varten uusi asemaluokka, jonka myötä kommunikointi kiinteän satelliittiliikenteen satelliittiaseman kanssa tulee mahdolliseksi. Lisäksi ITU:n jäsenvaltion on huolehdittava ilma-aluksen käyttämien taajuuksien koordinoinnista ja notifioinnista naapurimaidensa kanssa Radio-ohjeen artiklojen 9 ja 11 mukaisesti. UAS:n liikkuvia asemia on myös kohdeltava häiriösuojauksen ja häiriöiden aiheuttamisen suhteen samalla tavalla kuin perinteisten FSS-verkkojenkin asemia. Samalla kuitenkin korostetaan, että UAS:n CNPC-yhteyksiä kohtaan esiintyvät radiohäiriöt on poistettava mahdollisimman nopeasti. Ennen kuin matkustajalentokoneet kuitenkaan lentävät ilman lentokapteenia, on vielä monta askelta otettavana. Näistä yksi, ja tärkein, on ICAO:n SARP:sien valmistuminen, mikä ICAO:n ilmoittaman aikataulun mukaan tapahtuu aikaisintaan vuonna ITU:n radio-osaston johtaja ja tulevat konferenssit WRC-2019/2023 tarkastavat tilanteen kehittymistä ja päätöslauselmassa esitettyjen vaatimusten täyttymistä. AI 1.15 Alusten sisäiseen radioliikenteeseen on varattu kansainvälisesti kuusi taajuutta 450 MHz taajuusalueelta. WRC-agendakohdan 1.15 tarkoituksena on etsiä kansainvälistä ratkaisua alusten sisäisen liikenteen taajuustarpeiden täyttämiseen ja selvittää taajuuksien digitalisointi. Uusia taajuuksia alusten sisäiselle radioliikenteelle ei osoitettu. Nykyisten taajuuksien ( MHz ja MHz) käyttöä tehostettiin useilla teknisillä menetelmillä, jotka kuluneen tutkimuskauden aikana kirjattiin ITU-R-suositukseen M Suositus on sitova, koska se on otettu viittauksella osaksi radio-ohjesääntöä (incorporation by reference). AI 1.16 Tämän agendakohdan tarkoituksena on selvittää AIS-teknologiaan perustuvien järjestelmien taajuustarpeet ja tehdä tarvittavat

10 Yhteenveto 10 (17) taajuuspäätökset. Alusten tunnistamiseen ja liikenteenohjailuun käytettävä AIS-teknologia on osoittautunut monipuoliseksi ja kehitteillä on siihen pohjautuvia uusia sovelluksia. Nykyiset AIS-käyttöön varatut taajuudet ovat ruuhkautuneet eikä niitä voi käyttää uusiin sovelluksiin. Konferenssi hyväksyi meriradioliikenteen uusien teknologioiden taajuusasiat. Meri-VHF-kanavoinnin sisältävään radio-ohjesäännön Appendix 18:aan ja taajuusjakotaulukon sisältävään artikla 5:een tulee muutoksia: Artikla 5:n muutokset ASM-kanavien (application specific messages) osalta (laivojen ASM-lähetysten satelliittivastaanotto). Appendix 18:n (meri-vhf-taajuudet) muutokset (digitaalisten lähetteiden käyttö eri tarkoituksiin, erityisesti maanpäällinen VDES eli VHF Data Exchange System). Resoluutio 360:n muutokset, jolla ITU-R velvoitetaan selvittämään VDES:n satelliittikomponentin ja maanpäällisten liikenteiden yhteensopivuutta. Appendix 18:aan tuli paljon yksittäisiä muutoksia, joista tärkeimmät ovat ASM-kanavien (Application Specific Messages) valinta ja VDES:n terrestriaalikomponentin kanavien valinta. ASM-kanavien satelliitti-uplink lisättiin Artikla 5:een sekundaarisena earth-tospace-allokaationa, mutta muilta osin VDES:n satelliittikomponentin vaatimia muutoksia radio-ohjesääntöön ei tehty. Syynä satelliittikomponentin pois jäämiseen oli Venäjän sotilastutkat, joiden yhteensopivuutta satelliitti- VDES:n kanssa ei oltu selvitetty. Appendix 18:n muutokset tulevat voimaan osittain ja osittain Muutosten toimeenpano edellyttää sopimista naapurimaiden kanssa ja nykyisten käyttäjien siirtämistä toisille taajuuksille. AI 1.17 Asialistan kohdassa on tarkoituksena etsiä sopivat taajuuskaistat ja määrittää taajuusvaatimukset ja ne mahdolliset regulatiiviset toimenpiteet, joilla lentokoneen sisäinen tiedonsiirtojärjestelmä WAIC (Wireless Avionics Intra-Communications) voitaisiin ottaa käyttöön Resoluution 423 (WRC-12) mukaisesti. Lentokoneiden sisällä rakenteissa kulkee satoja kilometrejä erilaisia kaapeleita ja johtoja, joiden avulla lentokoneen ohjaamossa voidaan seurata teknisten hallintajärjestelmien toimintaa. Hallintajärjestelmät keräävät tietoja mm. ympäröivistä olosuhteista, siivekkeiden asennoista ja polttoaineen määrästä. Kaapelit muodostavat siten suuren osan lentokoneen kokonaismassasta, joka täytyy nostaa ilmaan ja pitää siellä lennon ajan. Maksavien asiakkaiden ja tuottavan rahdin määrä voi olla sitä suurempi mitä vähemmän lentokoneen kokonaismassasta on rakenteellisia osia.

11 Yhteenveto 11 (17) Sisäisen langattoman tiedonsiirtojärjestelmän (Wireless Avionics Intra- Communications, WAIC) avulla voidaan soveltuvin osin korvata lentokoneen hallintajärjestelmän kaapeliyhteyksiä langattomilla yhteyksillä. Tämä pienentää polttoaineenkulutusta tuoden lentoyhtiöille säästöjä. Langattomuuden avulla voidaan myös välittää anturidataa ja mittaustuloksia sellaisista lentokoneen osista, jotka muuten ovat vaikeapääsyisiä, tai joihin ei kaapelia voida sijoittaa lainkaan, esim. suihkumoottori. WAIC-järjestelmälle osoitettiin toimintataajuudet taajuusväliltä MHz. Kolmevuotisen tutkimuskauden aikana selvitettiin WAICjärjestelmän tekniset ominaisuudet ja järjestelmän käyttöönottoon vaadittavat taajuushallinnolliset toimenpiteet. Tutkimuksissa varmistuttiin myös siitä, että WAIC-järjestelmä voi toimia häiriöittä lentokoneen nykyisten järjestelmien kanssa. Konferenssissa päätettiin luoda taajuusalueelle MHz ensisijainen ilmailun siirtyvän reittiliikenteen (AM(R)S) allokaatio, joka on rajoitettu vain WAIC-käyttöön. WAIC-järjestelmän määritykset on kirjoitettuna uudessa päätöslauselmassa Resolution COM4/1 (WRC-15). Asialistankohdan 1.17 työn pohjana ollut päätöslauselma 423 (WRC-12) poistettiin. AI 1.18 Asialistankohdassa on tavoitteena lisätä taajuusalueelle 77,5 78 GHz ensisijainen radiopaikannuskäyttö (RLS) ajoneuvojen havainnointitutkajärjestelmää varten päätöslauselman Resolution 654 (WRC-12) mukaisesti. Autonvalmistajat ovat jo useiden vuosien ajan asentaneet autoihinsa tutkajärjestelmiä avustamaan kuljettajaa havainnoimaan muuta liikennettä mm. jonossa ajettaessa ja kaistaa vaihdettaessa. Tutkajärjestelmän avulla auto varoittaa edessä olevasta hitaammasta ajoneuvosta tai jopa jarruttaa kuljettajan puolesta, jos yhteentörmäys näyttää mahdolliselta. Lisäksi ajoneuvotutkajärjestelmä on osa älykästä liikenteenhallintaa, jonka avulla voidaan parantaa liikenteen sujuvuutta ja vähentää ruuhkia tasaamalla peräkkäisten ajoneuvojen ajonopeuksia. WRC:n tehtävänä oli harkita ensisijaisen radiopaikannusallokaation (RLS) osoittamista ajoneuvotutkien käyttöön taajuusalueelle 77,5 78 GHz. Kyseessä oleva taajuusalue on aukkona jo muuten ajoneuvotutkakäytössä olevan taajuuskaistan GHz keskellä, joten näin saavutettaisiin yhtenäinen ja maailmanlaajuisesti harmonisoitu taajuusalue ajoneuvotutkajärjestelmän käyttöön. Konferenssi päätti osoittaa taajuuskaistalle 77,5 78 GHz ensisijaisen RLSallokaation, joka rajoitettiin uudella alaviitteellä maan pinnalla käytettävien lyhyen kantaman tutkien käyttöön, mukaan lukien ajoneuvotutkat. Tutkakäytön tekniset ominaisuudet on julkaistu suosituksessa ITU-R M Asialistankohdan ratkaisemiseksi tehdyt tekniset yhteensopivuustutkimukset ja niiden tulokset RLS:n ja muiden taajuuskaistalla GHz olevien liikennelajien (amatööri- ja

12 Yhteenveto 12 (17) amatöörisatelliittiliikenne ja radioastronomia) välillä on koottu uuteen päätöslauselmaan COM4/3. Päätöslauselman mukaan taajuuskaistalla 77,5 78 GHz olevan toissijaisen radioastronomia-käytön suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, joissakin maissa jopa konkreettisilla toimilla, kuten RAS-asemien ympärille perustettavien tutkakäytön kieltoalueiden avulla. Suomessa taajuusalue 77,5 78 GHz on ollut kansallisella päätöksellä radiopaikannuskäytössä jo pitkään, joten Suomen taajuuksien käyttöön tällä päätöksellä ei ole suurta vaikutusta. SATELLIITTILIIKENNE AI 1.6 / / Tavoitteena agendakohdassa on löytää taajuuksia kiinteän satelliittiliikenteen järjestelmille taajuusalueelta GHz ottaen samalla huomioon olemassa olevien liikenteiden suojaamisen. Keskusteluja uusien allokaatioiden saamiseksi käytiin koko tutkimuskauden ajan aktiivisesti, koska satelliittioperaattoreilla oli tarvetta saada laajennus olemassa oleviin GHz taajuudella oleviin satelliittiallokaatioihin. Tehtyjen yhteensopivuustarkastelujen perusteella taajuusalue GHz todettiin sopivaksi satelliitista maahan suunnatulle liikenteelle, koska siitä ei ole haittaa olemassa oleville radioliikenteille. Tämän vuoksi jo konferenssin alkupuolella tämä taajuusalue päätettiin allokoida satelliittiliikenteen käyttöön. Varsinaiseksi ongelmaksi radiokonferenssissa nousi uusi lähettävien satelliittimaa-asemien allokaatio, jonka kandidaattikaistana oli GHz, koska kyseinen taajuusalue on joissakin maissa ilmailun mobiilijärjestelmien käytössä. Tehtyjen yhteensopivuustarkastelujen perusteella ilmailun mobiililiikenteen ja lähettävien satelliittimaa-asemien yhteensopivuus todettiin todella heikoksi. Tämän vuoksi konferenssi päätti pitkällisten neuvottelujen jälkeen, että allokaatio tulee voimaan tiukoin rajoituksin vain niissä maissa, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan käyttöön satelliittiliikenteen tällä kaistalla. Keskeisin rajoite satelliittimaa-asemien käytölle on, että lähettäviä satelliittimaa-asemia ei saa viedä 500 km lähemmäksi naapurimaan rajaa, jollei asiasta ole erikseen sovittu kyseisen maan kanssa. Lisäksi satelliittimaa-aseman antennin halkaisijan tulee olla vähintään 6 m. Uuden allokaation tiukoista rajoituksista johtuen sitä tultaneen käyttämään tulevaisuudessa ainoastaan satelliittiliikenteen syöttömaa-asemissa, joiden kokonaismäärä jäänee suhteellisen alhaiseksi. AI 1.7 Agendakohdan alla tehdään yhteensopivuustarkasteluja ilmailun radionavigointisovellutusten ja ei-geostationäärisen satelliittiliikenteen syöttömaa-asemien kanssa taajuuksilla MHz. Tutkimusten perusteella on tarkoitus revisioida taajuusalueen käyttö ilmailun radionavigoinnin ja satelliittiliikenteen osalta.

13 Yhteenveto 13 (17) Radio-ohjesäännön alahuomautusta 5.444A on muutettu siten, että eigeostationäärisen satelliittiliikenteen syöttömaa-asemat (FSS, kiinteä satelliittiliikenne) saavat taajuusalueella MHz jatkaa ensisijaisina myös vuoden 2018 jälkeen. Ilmailun radionavigointiliikenteen suojaamiseksi on määritelty 450 km:n koordinointietäisyys satelliittiliikenteen syöttömaa-asemille. Suomessa kyseessä oleva taajuusalue on vain vähäisessä käytössä eikä sitä käytetä ilmailun radionavigointiin lainkaan, jolloin on voitu tukea alahuomautuksen 5.444A aikarajojen poistoa kiinteälle satelliittiliikenteelle. AI 1.8 WRC2003 hyväksyi radio-ohjesääntöön resoluution, jonka mukaisesti laivoihin sijoitetut maa-asemat voivat käyttää kiinteän satelliittiliikenteen satelliitteja taajuusalueilla MHz sekä taajuusalueella GHz. Tämän agendakohdan alla tutkitaan uudestaan maa-asemien tekniset parametrit sekä maa-asemilta vaadittavat menettelytavat, joilla suojataan samoilla taajuusalueilla toimivat maanpäälliset järjestelmät. Asiakohdassa pääasiallinen tutkimisen aihe oli, että voidaanko alukset, joihin on sijoitettu maa-asema, jakaa eri luokkiin sen mukaan kuinka paljon kyseiset maa-asemat aiheuttavat säteilytehoa. Kullekin alusluokalle olisi tämän jälkeen voitu määritellä tästä säteilytehosta riippuva suojaetäisyys, jota lähemmäs alus ei vieraan valtion aluetta saa tulla ilman, että tältä valtiolta saadaan tähän suostumus. Monet hallinnot vastustivat suojaetäisyyksien määrittelyä säteilytehojen mukaan, koska alusten maaasemissa käytettyjä tehoja olisi hallintojen erittäin vaikea käytännössä valvoa. Toisaalta, laivojen maa-asemissa käytettyjen laitteistojen tekniikan kehityttyä, suojaetäisyyksiä olisi todennäköisesti voitu myös pienentää ilman, että maanpäällisille järjestelmille olisi aiheutunut lisää häiriöitä. Jotkut Lähi-idän valtiot vastustivat asiaa myös poliittisista syistä. Kompromissiratkaisuna RR:n alahuomautukseen 5.457A tehtiin vain 6 GHz:n taajuusaluetta koskeva muutos: aluksilla, joiden maa-asemassa käytetään halkaisijaltaan 1,2 m:n lähetysantennia 2,4 m:n lähetysantennin sijaan, vaaditaan vastaavasti suojaetäisyyden kasvattamista 300 km:stä 330 km:iin. Taajuusalueella 14 GHz suojaetäisyys 125 km:n sekä muutkin päätöslauselman 902 ehdot pidetään ennallaan. Suomessa edellä mainitut suojaetäisyydet riittävät hyvin suojaamaan maanpäälliset liikenteet, joten saavutettua kompromissiratkaisua voitiin tukea. AI Agendakohdan alla tutkitaan olemassa olevien kiinteän satelliittiliikenteen allokaatioiden MHz (satelliitista maahan) ja MHz (maasta satelliittiin) laajentamista taajuusalueille MHz ja

14 Yhteenveto 14 (17) MHz, ottaen huomioon olemassa olevien liikenteiden suojaaminen. Tämän agendakohdan alla haettiin radiotaajuuksia lisäämään kiinteän satelliittiliikenteen kapasiteettia 7 GHz ja 8 GHz alueella. Tämä Euroopassa kannatusta saanut laajennus sai kuitenkin osakseen vastustusta monista Euroopan ulkopuolisista maista, koska se olisi voinut aiheuttanut rajoitteita tiedeliikenteille sekä maanpäällisille radioverkoille. Pitkällisten keskustelujen jälkeenkään radiokonferenssissa ei päästy yksimielisyyteen hyväksyttävistä rajoitteista uusille satelliittiallokaatioille ja tämän vuoksi päätettiin, että uusia taajuuksia ei allokoida lisäämään kiinteän satelliittiliikenteen kapasiteettia Euroopan eikä maailmanlaajuisesti. AI Taajuusalueet MHz ja MHz on radio-ohjesäännössä osoitettu kiinteälle satelliittiliikenteelle. Agendakohta tutkii mahdollisuutta muuttaa radio-ohjesääntöä siten, että taajuusalue olisi lisäksi merenkulun siirtyvän satelliittiliikenteelle käytettävissä. Tämän agendakohdan alla haettiin uusia taajuuksia käytettäviksi laivojen satelliittiyhteyksiin. Kuitenkin yhteensopivuustarkasteluissa ilmi tulleiden yhteensopivuusongelmien vuoksi radiokonferenssi päätti jo kokouksen alkupuolella, että 8 GHz taajuusalueelle ei voida allokoida kyseistä liikennettä, koska lähettävät satelliittimaa-asemat aiheuttaisivat häiriöriskin olemassa oleville radioliikenteille. Kuitenkin joillakin mailla oli tarvetta asymmetrisiin satelliittiyhteyksiin, minkä vuoksi työryhmissä jatkettiin keskustelua pelkästään satelliitista maahan suunnatun liikenteen allokoimiseksi 7 GHz alueella. Käytyjen keskustelujen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa laivojen satelliittiyhteyksille päätettiin allokoida taajuuksia ainoastaan satelliitista maahan suunnatulle liikenteelle. Ehtona allokaation toteutumiselle oli, että laivojen satelliittivastaanoton tulee sietää häiriöt radio-ohjesäännön mukaisista nykyisistä maanpäällisistä liikenteistä, eikä kyseinen uusi allokaatio saa rajoittaa niiden tulevaa toimintaa. AI 1.10 Tavoitteena on löytää taajuuksia siirtyvän satelliittiliikenteen järjestelmille taajuusalueelta GHz, ottaen kuitenkin huomioon samoilla taajuuksilla toimivien muiden liikenteiden suojaaminen. Tämän agendakohdan alla haettiin uusia taajuuksia globaalisti toimiville maanpäällisille merenkulun sekä ilmailun mobiilisatelliittijärjestelmille. Radiokonferenssin aikana mobiilin satelliittiliikenteen edustajat eivät kuitenkaan vakuuttaneet hallintojen enemmistöä todellisesta taajuustarpeesta, vaan useat hallinnot katsoivat, että olemassa olevat taajuudet riittävät myös tulevaisuuden mobiilisatelliittiliikenteen tarpeisiin. Lisäksi ongelmaksi nousi, että taajuusalueella GHz on jo käytössä runsaasti eri tyyppisiä radioliikenteitä. Näiden radioliikenteiden ja uusien mobiilisatelliittijärjestelmien yhteensopivuudesta ei tehtyjen yhteensopivuustarkastelujen pohjalta saatu täyttä varmuutta, jonka vuoksi

15 Yhteenveto 15 (17) maailman radiokonferenssi päätti, että uusia taajuuksia ei allokoida mobiilisatelliittiliikenteelle GHz alueelta. SATELLIITTILIIKENTEESEEN LIITTYVÄT HALLINNOLLISET ASIAT Päätöslauselma 205 Asiakohdassa käsiteltiin MHz toimivien MSS-järjestelmien (COSPAS-SARSAT) suojaamista. Kyseessä on maailmanlaajuinen, satelliitteja käyttävä etsintä- ja pelastusjärjestelmä, joka on alkanut pikku hiljaa kokea häiriöitä, kun muiden radiojärjestelmien käyttö läheisillä taajuuskaistoilla on lisääntynyt. Asiaan liittyvään Resoluutioon 205 oli kehitettävä suojaustoimenpiteitä, joilla etsintä- ja pelastusjärjestelmän toimintaedellytykset tulevaisuudessakin turvataan. Päätöslauselmaa 205 muutettiin siten, että siihen lisättiin 100 khz:n suojakaistat välittömästi taajuusalueen MHz ylä- ja alapuolelle. Suojakaistat koskevat vain uusia mobiili- ja kiinteän liikenteen asemia, nykyinen käyttö voi jatkaa kuten ennenkin. Päätöslauselma 205 lisättiin myös vaatimus taajuusepästabiilien radiosondien käytön välttämisestä taajuuden 405 MHz:n yläpuolella. Myös muita suojaustoimenpiteitä kirjattiin, joita hallinnot voivat mahdollisuuksiensa mukaan ottaa käyttöön. RR:n Artiklaan 5 lisättiin alahuomautus 5.A911, jossa viitataan päätöslauselmaan 205 taajuusalueella MHz. Myös Suomi ja suomalaiset hyötyvät siitä, että maailmanlaajuinen etsintäja pelastusjärjestelmä voi tulevaisuudessakin toimia mahdollisimman häiriöttömästi ja että se saa riittävän suojauksen. Toisaalta, asiassa oli tärkeää myös varmistaa, että suojaustoimenpiteet eivät aiheuta kohtuuttomia lisärajoituksia läheisillä taajuuskaistoilla toimiville muille radiojärjestelmille. Tähän onnistuttiin löytämään hyvä tasapaino ja asiakohtaa tuettiin. YLEISET ASIAT AI 10 - Seuraavan maailman radiokonferenssin asialista WRC to consider an allocation of the frequency band MHz to the amateur service in Region 1 in accordance with Resolution COM6/6 (WRC-15); 1.2 to consider in-band power limits for earth stations operating in the mobile-satellite service, meteorological-satellite service and Earth exploration-satellite service in the MHz and MHz frequency bands, in accordance with Resolution COM6/7 (WRC-15); 1.3 to consider possible upgrading of the secondary allocation to the meteorologicalsatellite service (space-to-earth) to a primary status and a possible primary allocation to the Earth exploration-satellite service (space-to-earth) in the frequency band MHz in accordance with Resolution COM6/8 (WRC-15) 1.4 to consider the results of studies in accordance with Resolution COM6/9 (WRC-15), review, and revise if necessary, the limitations mentioned in Annex 7 of Appendix 30 (Rev.WRC-12), while ensuring the protection of, and without

16 Yhteenveto 16 (17) imposing additional constraints on, assignments in the Plan and the List and the future development of BSS within the Plan, and existing and planned FSS networks; 1.5 to consider the use of earth stations communicating within the fixed-satellite service, and take appropriate action, in the frequency bands GHz (space-to-earth) and GHz (Earth-to-space) by earth stations in motion communicating with geostationary space stations in the fixed-satellite service, in accordance with Resolution COM6/17 (WRC-15); 1.6 to consider the development of a regulatory framework for non-gso FSS satellite systems that may operate in the GHz (space-to-earth), GHz (space-to- Earth), and GHz, GHz and GHz (Earth-to-space) frequency bands, in accordance with Resolution COM6/18 (WRC-15); 1.7 to study the spectrum requirements for telemetry, tracking and command in the space operation service for non-gso satellites with short duration missions, to assess the suitability of existing allocations to the space operation service and if necessary, to consider new allocations, in accordance with Resolution COM6/19 (WRC-15); 1.8 to consider possible regulatory actions to support GMDSS modernization and to support the introduction of additional satellite systems into the GMDSS, in accordance with Resolution 359 (Rev.WRC-15); 1.9 to consider, based on the results of ITU-R studies: regulatory actions within the frequency band MHz, for autonomous maritime radio devices to protect the GMDSS and AIS in accordance with Resolution COM6/10 (WRC-15); modifications of the Radio Regulations, including new spectrum allocations to the maritime mobile-satellite service (Earth-to-space and space-to-earth) preferably within the frequency bands MHz and MHz of Appendix 18, to enable a new VDES satellite component, while ensuring that this component will not degrade the current terrestrial VDES components, ASM, AIS operations and not impose any additional constraints on existing services in these and adjacent frequency bands as stated in recognizing d) and e) of Resolution 360 (Rev.WRC-15); 1.10 to consider spectrum requirements and regulatory provisions for the introduction and use of the global aeronautical distress and safety system (GADSS) in accordance with Resolution COM6/11 (WRC-15); 1.11 to take necessary actions, as appropriate, to facilitate global or regional harmonized frequency bands to support railway radiocommunication systems between train and tracksides within existing mobile service allocations, in accordance with Resolution COM6/12 (WRC-15); 1.12 to consider possible global or regional harmonized frequency bands, to the maximum extent, for the implementation of evolving Intelligent Transport Systems (ITS) under existing mobile-service allocations, in accordance with Resolution COM6/13 (WRC-15); 1.13 to consider identification of frequency bands for the future development of International Mobile Telecommunications (IMT) including possible additional allocations to the mobile service on a primary basis in accordance with Resolution COM6/20 (WRC-15); 1.14 to consider, on the basis of ITU-R studies in accordance with Resolution COM6/21 (WRC-15), appropriate regulatory actions for high altitude platform stations (HAPS), within existing fixed-service allocations; 1.15 to consider identification of frequency bands for use by administrations for the land mobile and fixed services applications operating in the frequency range GHz, in accordance with Resolution COM6/14 (WRC-15); 1.16 to consider issues related to wireless access systems including radio local area networks (WAS/RLAN) in the frequency bands between MHz and MHz, and take the

17 Yhteenveto 17 (17) appropriate regulatory actions, including additional spectrum allocations to the mobile service, in accordance with Resolution COM6/22 (WRC-15); MUUT ASIAT Global Flight Tracking (GFT) Viime vuosina kesken lennon tapahtuneet lentokoneiden katoamiset käynnistivät vuonna 2014 järjestetyssä Kansainvälisen televiestintäliitto ITU:n Plenipotentiary Conference -konferenssissa tapahtumasarjan, jonka tuloksena ITU:n Maailman radioviestintäkonferenssin (WRC) asialistalle lisättiin kiireellisenä asiana lentokoneiden maailmanlaajuisen seurannan kehittäminen. Lentokoneiden seuranta on toteutettu nykyään ADS-B-järjestelmän avulla (ADS-B, Automatic Dependent Surveillance - Broadcast). Lentokoneessa toimiva ADS-B-järjestelmä lähettää taajuudella 1090 MHz lentokoneen paikka-, korkeus-, nopeus- ja tunnistetietoa ympäristöönsä. Ilmassa lentävät muut lentokoneet ja maassa sijaitsevat maa-asemat vastaanottavat tiedon kaikista niistä lentokoneista, jotka lentävät näköetäisyydellä näistä vastaanottimista. Siten valtamerillä, laajoilla asuttamattomilla alueilla ja napa-alueilla ei ole maaverkon maa-asemia vastaanottamassa lentokoneen ADS-B-lähetettä. Tällöin tarvitaan siis avaruudessa olevia satelliitteja kattamaan maaverkon tavoittamattomissa olevat alueet. Satelliitti vastaanottaa kaikista allaan "näkemistään" lentokoneista ADS-B-lähetteen ja välittää sen lähimmälle maa-asemalle. WRC:n päätös asiassa tarvittiin laajentamaan taajuuden 1090 MHz käyttö nykyisestä ns. maanpäällisestä käytöstä myös satelliittiyhteyksiin avaruuden suuntaan. Radio-ohjesääntöön lisättiin uusi alaviite, jolla taajuuskaistalle 1 087, ,3 MHz luodaan ilmailun siirtyvän satelliittireittiliikenteen allokaatio (AMS(R)S, maasta satelliittiin -suuntaan). Allokaatio on rajoitettu vain lentokoneiden lähettämän paikkatietosignaalin (ADS-B) satelliittivastaanottoon. Radio-ohjesääntöön lisätyssä alaviitteessä määrätään lisäksi, että AMS(R)S-asemat eivät saa vaatia suojausta ilmailun radionavigoinnin asemien suhteen. Tarkemmin AMS(R)S-käyttö määritetään uudessa päätöslauselmassa COM4/2. Päätöslauselmassa tunnistetaan, että kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n tehtävänä on lentokoneen sijainnin määrittämiseen ja jäljittämiseen käytettävän järjestelmän teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien standardointi, ja että asemien on toimittava kansainvälisesti tunnistettujen standardien mukaisesti.