VIHDIN KUNTA. Pöytäkirja 4/ (25) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta. Aika klo 17:00-18:25. Paikka Kunnanvirasto 3.

Transkriptio

1 Pöytäkirja 4/ (25) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Aika klo 17:00-18:25 Paikka Kunnanvirasto 3. krs huone 325 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 25 Ilmoitusasiat 3 26 Kaava N 193, Nummela, kortteleiden 270 ja 271 asemakaavan muutos (Nummelan Sepänpiha)/hyväksymisvaihe 27 Kaava N 185 Nummelan korttelin 43 osaa koskeva asemakaavamuutos (Kirjastorinne)/ehdotusvaihe 28 Kaava 0166 Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaava / valmisteluaineisto 29 Lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta Tarmo Alakoskelan oikaisuvaatimus teknisen ja ympäristöjohtajan tekemään kielteiseen poikkeamispäätökseen omakotitalon rakentamiseksi määräalalle tilasta Mäntyranta, kiinteistötunnus , Palojärvellä

2 Pöytäkirja 4/ (25) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä von Wehrt Mike puheenjohtaja Viherkanto Kai varapuheenjohtaja Ikonen Liisa jäsen Koivunen Jukka jäsen Kontio Tiina jäsen Mäntyvaara Jaana jäsen Pietilä Markku jäsen Ruostesaari-Solja Päivi jäsen Mäkelä Mikko varajäsen Saario Pasi kunnanhallituksen edustaja Poissa Lankinen Tapio jäsen Hallika Linda nuorisofoorumin edustaja Tuomisto Netta nuorisofoorumin edustaja Muu Setälä Kari tekninen ja ympäristöjohtaja Lehtoranta Suvi kaavoituspäällikkö Napari Salme pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Mike von Wehrt puheenjohtaja Salme Napari pöytäkirjanpitäjä Suvi Lehtoranta pöytäkirjanpitäjä 27 aikana Pöytäkirjan tarkastus Tiina Kontio pöytäkirjantarkastaja Jaana Mäntyvaara pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävillä Kunnan yleisessä tietoverkossa

3 Pöytäkirja 4/ (25) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Ilmoitusasiat Kate ) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pöytäkirjat Oheismateriaali Selvitys eduskunnan oikeusasiamiehelle / eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tar kas tus Vihdin kunnan Nummelan pääkirjaston ennakkoäänestyspaikkaan ta saval lan presidentinvaalissa Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö koskien valitusta kaavoitus- ja teknisen lautakunnan päätökseen Nikinmaa, Vihti Esittelijä Ehdotus Päätös tekninen ja ympäristöjohtaja Lautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

4 Pöytäkirja 4/ (25) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kaava N 193, Nummela, kortteleiden 270 ja 271 asemakaavan muutos (Nummelan Sepänpiha)/hyväksymisvaihe 374/ /2017 Kate Kaavoituspäätös Kaavamuutostyö sisältyy hyväksymiskäsittelyssä olevaan kaavoitusohjelmaan vuo sil le Kaavoitustilanne Kaavaa laadittaessa tai muutettaessa on otettava huomioon maakuntakaava ja oi keus vai kut tei nen yleiskaava. Vahvistetuissa Uudenmaan maakuntakaavoissa suun nit te lu alue on tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta. Alueella ei ole oikeus vai kut teis ta yleis- tai osayleiskaavaa. Kohde sijoittuu tekeillä olevan Num melan osayleiskaava C:n (kaava 0249) alueelle. Osayleiskaava on hyväksytty kun nanval tuus tos sa vuonna 2013, mutta hyväksymispäätös on sittemmin kumottu korkeim mas sa hallinto-oikeudessa. Kohde on osayleiskaavassa osoitettu asuin kerros ta lo jen alueeksi, AK. Suunnittelualue on asemakaavoitettu. Asemakaavamuutoksen aluetta koskee kaa va N 132: Nummela, Huhdanmäen taajamanosan ja Linnanniitun alueen asema kaa va ja asemakaavan muutos. Kaava on hyväksytty Vihdin kunnanvaltuuston pää tök sel lä Kaavamuutos koskee kyseisen asemakaavan kort te leita 270 ja 271. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asuin ker rosta lo jen ja rivitalojen korttelialuetta, AKR-3. Pääkäyttötarkoituksen mukaista raken nus oi keut ta alueella on yhteensä 8900 k-m² (4000 k-m² korttelissa 270 ja 4900 k-m² korttelissa 271). Tämän lisäksi alueella on 100 k-m² rakennusoikeutta lii ke- ja toimistotiloja varten sekä 350 k-m² rakennusoikeutta apu-, huolto- ja auto suo ja ti lo ja varten (korttelissa 271). Lisäksi kaavamuutosalueelle on osoitettu au to paik ko jen korttelialue (LPA-2, 300 k-m²) korttelin 270 pysäköintiä varten. Kaavoitusprosessin vaihe Kaavamuutostyö on aloitettu laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoi tet tu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Koska asemakaavan muutoksella ei muuteta suunnittelualueen pääasiallista käyttö tar koi tus ta (asuminen), ei supisteta puistoja tai muita lähivirkistykseen osoi tettu ja alueita, ei nosteta rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympä ris töön laajemmin vaikuttavalla tavalla eikä heikennetä rakennetun ym pä ristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä, voidaan todeta, että kyseessä on vai ku tuk sil taan vähäinen asemakaavan muutos. Tällöin asemakaavamuutos on sel lai nen, jonka kaavoitus- ja tekninen lautakunta hyväksyy. Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty Valmistelija Miia Ketonen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p

5 Pöytäkirja 4/ (25) Esittelijä Ehdotus kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää: 1) merkitä tiedoksi Nummelan kortteleiden 270 ja 271 asemakaavamuutoksen (kaa va N 193, Sepänpiha) osallistumis- ja arviointisuunnitelman, Kate liite, 2) kuuluttaa asemakaavamuutoksen vireille sekä 3) hyväksyä kaavoitukselle tavoitteet (osallistumis- ja arviointisuunnitelman sivut 6-9, Kate liite). Tämä asia tarkastetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä asia tarkastettiin kokouksessa Kate Kaavoitustilanne Kaavamuutostyö sisältyy Vihdin kunnanvaltuuston hyväksymään kaa voi tus oh jel maan vuosille Kaavoitusprosessin vaihe Valmisteluaineisto on ollut vuorovaikutusmenettelyssä seuraavasti: Kaa va muutos työ kuulutettiin vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähe tet ty tiedoksi postitse Uudenmaan ELY-keskukselle sekä suunnittelualueen maan omis ta jil le ja suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajille Samassa yhteydessä vastaanottajille toimitettiin kaa va muu tos hankkeen vireilletulokuulutus sekä tieto MRA 30 :ssä tarkoitetun yleisötilaisuuden jär jes tä mi ses tä. Yleisötilaisuus järjestettiin 3.1. klo Vihdin kunnanviraston kou lu tus luo kassa. Tilaisuudessa esiteltiin kaavamuutosprosessia, sen aikataulua sekä alustavia kaa va luon nok sia. Tilaisuudessa oli läsnä noin 15 hlöä. Suunnittelualueen tulevaa rakennetta on hahmoteltu mm. Vihdin kunnan tek nisen ja ympäristökeskuksen eri yksiköille sekä muille kunnan avainhenkilöille suun na tus sa työpajassa tiistaina Asemakaavan muutos Kaavamuutosehdotuksessa esitetään suunnittelualueelle aiemmin kaavaillun raken ta mi sen muutos asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueista pie ni mit takaa vai sem paan rakentamiseen. Alueelle on osoitettu yhteensä seitsemän eri laista rakennuskorttelia, joista yhdessä on kahta eri käyttötarkoitusta. Alueella on kak si rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR), kaksi asuinpientalojen korttelialuetta (AP) sekä neljä erillispientalojen korttelialuetta (AO). Lisäksi alueella on yleinen pysäköintialue (LP), erilaisia katualueita (katua, ke vyen lii ken teen väyliä ja torialuetta), puistoa (VP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Vaikutukset Vihdin kunnan ilmastostrategian toteutumiseen Kunnan ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä aina kin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaavamuutos tukee ilmas to stra te gian tavoitteita tiivistämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

6 Pöytäkirja 4/ (25) Vaikutukset talouteen Kunnan tavoitteena on hankkia koko alue omistukseensa ennen kaavan hy väk symis tä. Maanomistajan kanssa on käyty asiasta alustavia neuvotteluja. Myös kunnal lis tek nii kan toteuttaminen aiheuttaa kunnalle kustannuksia. Kunnallistekniset suun ni tel mat ovat tekeillä samanaikaisesti. Alueen onnistunut toteuttaminen tuot taa kunnalle kuitenkin välillisesti tuloja, mm. verotuloina. Oheismateriaali Kaava N 193, kaavaehdotuskartta merkintöineen ja määräyksineen Kaava N 193, kaavaehdotuksen selostus liitteineen (osallistumis- ja ar vioin ti suunni tel ma kaavaselostuksen liitteenä 1) Valmistelija Miia Ketonen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää: 1) hyväksyä Nummelan taajaman kortteleita 270 ja 271 koskevan asemakaavan muu tok sen (kaava N 193, Nummelan Sepänpiha) asetettavaksi julkisesti nähtä vil le MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisissa tarkoituksissa ja 2) pyytää lausunnot seuraavilta: - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenteen ja ympäristön vastuualueet) - Uudenmaan liitto - Fingrid Oyj - Nummelan Aluelämpö - Caruna Oy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Rosk n Roll Oy Ab - Vihdin yrittäjät ry - Vihti-Seura ry - Vihdin omakotiyhdistys ry - Vihdin luonto ry - Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry - Nummelan kilta - SuurVihdin Kilta - Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto - rakennusvalvonta - ympäristövalvonta - kunnallistekniikka - mittaustoimi - tilapalvelu - Vihdin Vesi - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto - nuorisofoorumi Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kate Kaavoitusprosessin vaihe

7 Pöytäkirja 4/ (25) Asemakaavaehdotus on ollut MRL 65 :n tarkoittamalla tavalla julkisesti näh tä villä Asemakaavasta pyydettiin tarvittavat lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus antaa muistutuksia kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa ja yksi (1) muistutus. Kaavatyötä on jatkettu laatimalla vastineet saa pu nei siin lausuntoihin (kaavaselostuksen liite 5) ja viimeistelemällä ase ma kaava muu tos hyväksymiskäsittelyyn. Lausuntojen ja muistutuksen sekä sisäisten työneuvotteluiden perusteella kaa vakart taan ja -selostukseen on tehty teknisiä tarkastuksia ja vähäisiä täydennyksiä. Ase ma kaa vaan on lausunnon perusteella lisätty määräys, jolla kielletään maanalai set öljysäiliöt alueella. Muistutuksen ja osin myös kaavatyön rinnalla edenneen katusuunnittelun johdosta asemakaavan kortteleihin 271, 369 ja 370 on lisät ty tonttiliittymän paikkaa ohjaavia merkintöjä (ts. ajoneuvoliittymäkiellon mer kin tö jä). Lisäksi sisäisten työneuvotteluiden lopputuloksena kaavaan on li sätty yleinen määräys yhtenäisestä rakennustavasta, ja kaavamuutosalueen AR- ja AP-kort te leil le on annettu seuraava lisämääräys: Alueilla sallitaan myös luh ti ta lora ken ta mi nen. Asemakaavamuutos Kaavamuutos koskee asemakaavan mukaisia kortteleita 270 ja 271, lä hi vir kis tysaluet ta Pihtisillantien läheisyydessä sekä Kotipellonpolun katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 270, 271 ja sekä katu-, puis to- ja lähivirkistysalueita. Kaavataloudellinen tarkastelu Suunnittelualue on saatu kokonaisuudessaan kunnan omistukseen kaa va pro sessin edetessä. Myös kunnallistekniikan toteuttaminen aiheuttaa kunnalle kus tannuk sia. Kunnallistekniset suunnitelmat ovat tekeillä samanaikaisesti. Alueen onnis tu nut toteuttaminen tuottaa kunnalle kuitenkin välillisesti tuloja, mm. ve ro tuloi na. Kaavan vaikutukset kunnan ilmastostrategian toteutumiseen Kunnan ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä aina kin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaavamuutos tukee ilmas to stra te gian tavoitteita tiivistämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Liitteet Kaava N 193: Asemakaavamuutoskartta merkintöineen ja määräyksineen, päi vätty Kaava N 193: Asemakaavamuutoksen selostus liitteineen, päivätty (sisäl täen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, liite 1, ja vastineraportin, liite 5). Valmistelija Miia Ketonen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää 1) hyväksyä kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon aikana ( ) an net tui hin lausuntoihin ja muistutukseen laaditut vastineet. 2) hyväksyä Nummelan kortteleihin 270 ja 271 laaditun asemakaavan muu toksen (kaava N 193, Nummelan Sepänpiha) kaavaselostuksineen, päivätty Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Pöytäkirja 4/ (25) Liitteet 1 Kaava N 193: asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, päivätty Kaava N 193: asemakaavan selostus liitteineen, päivätty (osallistumis- ja arviointisuunnitelma selostuksen liite 1, vastineraportti selostuksen liite 5)

9 Pöytäkirja 4/ (25) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kaava N 185 Nummelan korttelin 43 osaa koskeva asemakaavamuutos (Kirjastorinne)/ehdotusvaihe 257/ /2017 Kate Kaavoituspäätös Kaavahanke on osoitettu Kaavoitusohjelmassa vuosille (kv , 66). Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suun nit te lualue on taajamatoimintojen aluetta ja II vaihemaakuntakaavassa (vah vistet tu 2014) suunnittelualue on tiivistettävää aluetta. Nummelanharju on osoi tet tu arvokkaan harjualueen tai muun geologisen muodostuman merkin näl lä sekä pohjavesialueena. Kohdealueen läheisyyteen sijoittuvat keskus ta toi min to jen aluevarausmerkintä ja viheryhteystarve -merkintä. Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (KV 1986) suunnit te lu alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), julkisten pal ve lujen sekä hallinnon alueeksi (Py). Samassa korttelissa sijaitsee myös kerros ta lo val tai sek si asuntoalueeksi (AK) osoitettu alue. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava N 35: Nummela, Vanha-Num me la asemakaava (rakennuskaava). Kaava on vahvistettu Uu denmaan lääninhallituksen päätöksellä vuonna Voimassa olevassa asema kaa vas sa on kortteliin 43 osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y-1), opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1), asuinker ros ta lo jen korttelialue AK-2 sekä Karhumäenpuisto ja Karhumäenpolku. Korttelin 43 pohjoisosaan on tehty vuonna 1998 kaavamuutos N 91, jossa on osoitettu Karhumäenkuja. Kaavoitusprosessin vaihe Asemakaavoitus on aloitettu laatimalla MRL 63 :n tarkoittama osal lis tumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa määritellään ase ma kaa va muutok sen tavoitteet. Samanaikaisesti OAS:n kanssa esitetään ase ma kaa vamuu tok sen valmisteluaineisto. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt varata Numme lan Kirjastorinteen asemakaavan N 185 alueelle suunniteltavan asuinker ros ta lo ton tin luovutettavaksi ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyllä ARA-vuok ra-asun to tuo tan toon. Kaavan laatimisen tarkoitus ja sijainti Asemakaavamuutoksella tutkitaan, onko alueelle mahdollista osoittaa yksi uu si asuinkerrostalon rakennuspaikka. Samassa tutkitaan nykyisin käyt tämät tö män alueen käyttö keskustakuvallisesti toimivalla tavalla, huomioiden alu eel la sijaitsevien palvelujen tilantarpeet. Suunnittelun yhteydessä voidaan tarkastaa voimassa olevan asemakaavan ajantasaisuus myös muiden merkintöjen ja määräysten osalta.

10 Pöytäkirja 4/ (25) Suunnittelualue sijaitsee Nummelan ydin kes kus tas sa. Suunnittelualue rajau tuu eteläosasta Hannankatuun, länsiosasta Väinämöisentiehen ja itäosas ta Kappelitiehen. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Lohjantie. Suun nitte lu alu eel la sijaitsee Nummelan koulu ja Vihdin kunnankirjasto. Asemakaavamuutos sijoittuu pääasiassa korttelin 43 etelä- ja itäosaan kos kien voimassa olevassa asemakaavassa osoitettuja yleisten ra ken nusten korttelialuetta (Y-1) ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten kort teli aluet ta (YO-1) sekä asuinkerrostalojen korttelialueen AK-2 tonttia 2, jonka ny kyi nen tontti ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Alustavat tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa uusi asuinkerrostalon raken nus paik ka, joka tiivistää ja eheyttää Nummelan taajamarakennetta. Kaa va muu tok sel la vastataan keskusta-alueelle kohdistuvaan valtion tu kemaan vuokra-asuntotuotannon tarpeeseen. Suunnittelun yhteydessä huomioi daan alueella sijaitsevan Nummelan koulun ja Vihdin kunnankirjaston ti lan tar peet sekä kaavassa osoitettavalle uudelle asuinrakentamiselle riit tävät pysäköintitilat. Suunnittelun yhteydessä tarkastellaan myös vir kis tysaluei den ja kevyen liikenteen yhteyksien tarve suunnittelualueella. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaavamuutos sijoittuu kunnan omistamalle maalle. Alueen kun nal lis tekniik ka ja tieyhteydet on jo toteutettu. Tuloja saadaan uuden asuin ker ros talo ton tin myymisestä. Kustannuksia syntyy lähinnä puistoalueen to teut ta mises ta. Oheismateriaali Liitteet Kaava N 185, asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto, kaavaselostus ja kartta (kaavaluonnos) Kaava N 185, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmistelija Katri Kuusisto, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää 1) merkitä tiedoksi Nummelan korttelin 43 osaa koskevan ase ma kaava muu tok sen, kaa va N 185, laaditun osallistumis- ja ar vioin ti suun nitel man ja 2) kuuluttaa asemakaavan vireille sekä 3) esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy ase ma kaa va muu toksel le, kaava N 185, osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt ta voit teet. 4) Hyväksyy korttelin 43 osaa koskevan asemakaavamuutoksen valmis te lu ai neis ton, Kaava N 185, asetettavaksi vuo ro vai ku tus me nette lyä varten nähtäville 30 vuorokauden ajaksi 5) ja pyytää valmisteluaineistosta lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenteen ja ym pä ris tön vastuualueet) Uudenmaan liitto Liikennevirasto Museovirasto

11 Pöytäkirja 4/ (25) Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Fingrid Oyj Gasum Oy Auris Kaasunjakelu Oy Caruna Oy Elisa Oyj Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ym pä ris töter veys jaos to Rosk n Roll Oy Ab Vihdin Vesi rakennusvalvonta ympäristövalvonta kunnallistekniikka mittaustoimi tilapalvelu museotoimi sivistystoimi vanhusneuvosto vammaisneuvosto Tämä asia tarkastetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä asia tarkastettiin kokouksessa Kh Pöytäkirjanpitäjä Salme Napari poistui osallisuusjäävinä tämän asian käsittelyn ajaksi ja Suvi Lehtoranta toimi pöytäkirjanpitäjänä. Oheismateriaali Liitteet Kaava N 185, asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto, kaavaselostus ja kart ta (kaavaluonnos) Kaava N 185, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (tavoitteet) Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus päättää hyväksyä asemakaavamuutokselle, kaava N 185, osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt tavoitteet. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sundberg poistui esteellisenä (Hal lin tolain 28 :n 1 momentin 5-kohdan mukainen yhteisöjäävi) tämän asian käsit te lyn ajaksi. Puheenjohtajana tämän asian käsittelyssä toimi kun nan halli tuk sen I varapuheenjohtaja Rajajärvi. Tämä asia tarkastettiin kokouksessa.

12 Pöytäkirja 4/ (25) Kate Kaavoituksen vaihe Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Näh tä vil lä olo ai kana kaavamuutoksesta saatiin 15 lausuntoa ja yksi mielipide. Suunnittelun ede tessä, saadut palautteet huomioiden, on tehty tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kaava luon nok seen ja laadittu kaavaehdotus. Kaavaehdotus Kaavaehdotus on pääkohdiltaan kaavaluonnoksen mukainen. Opetustoimintaa pal ve le van korttelialueen ja Karhumäenpolun välistä rajausta on tarkennettu siten, että kevyenliikenteen yhteyttä palveleva valaistus sijoittuu PP-merkinnän alu eel le. Kappelitien katualuetta on laajennettu yhden metrin verran lännen suun taan. Laajennuksella mahdollistetaan kadunvarsipysäköinnin toteuttaminen tu le vai suu des sa. Katualueen laajentamisen vuoksi asuinkerrostalojen korttelialue on kaventunut, jolloin tontti 1 on laajentunut noin 311 m² kaavaluonnoksessa esi te tyn puistoalueen suuntaan ja rakennusala on siirtynyt samassa suhteessa. Suun nit te lun yhteydessä on todettu, että kaavamuutoksessa osoitetulle asuinker ros ta lo jen korttelialueelle on osoitettavissa suurimmaksi sallituksi ker ros luvuk si viisi (V). Rakentaminen sijoittuu maisemallisesti harjualueen reunalle ja sopeu tuu tiivistyvän Nummelan keskusta-alueen maisemaan. Kaava-alueelle si joittu va taloyhtiö As Oy Nummelan Männikkö on hakenut rakennusoikeuden ko rotus ta, joka on huomioitu kaavaehdotuksessa. Kaavassa on osoitettu tont ti koh taiset rakennusoikeudet. Ympäristövalvonta on tuonut ilmi, että entinen pa lo aseman rakennus on mahdollinen pima-kohde. Kaavaan on merkitty puhdistettavan maa-alu een merkintä. Kaavassa on annettu määräys harjumaastolle ominaisen män ty puus ton säilyttämisestä. Kaavan vaikutukset Asemakaavamuutoksen myötä toteutetaan Nummelan keskusta-alueeseen kohdis tu vaa tavoitetta eheyttää ja tiivistää taajamarakennetta. Alueelle on mah dollis ta toteutua arviolta uutta asuntoa. Rakentaminen sijoittuu Nummelan kes kus ta-alu een ytimeen, jolloin asuminen tukeutuu keskusta-alueen palveluihin ja julkisiin liikenneyhteyksiin. Kaavassa osoitetaan puistoalue, joka täydentää Num me lan keskusta-alueen virkistysmahdollisuuksia. Puistoalue mahdollistaa kehä mäi sen kevyenliikenteen yhteyden Aatteenpuistosta Van ha-num me lan puistoon. Kaava-alueella on olemassa oleva kunnallistekniikka eikä sinne tarvitse raken taa uusia katuyhteyksiä. Kaavamuutos toteuttaa Vihdin kunnan il mas to stra tegian mukaisia tavoitteita. Kunnanhallitus on valinnut toteuttajan kaavamuutoksella osoitettavalle uudelle asuin ker ros ta lon rakennuspaikalle. Tontti luovutetaan ARA-vuok ra-asun to tuo tantoon, jolla vastataan keskusta-alueelle kohdistuvaan valtion tukemaan vuokra-asun to tuo tan non tarpeeseen. Ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyyn saapui neljä suunnitelmaa. Valituksi tuli YIT:n ja Auratum Asuntorahasto Ky:n yhteen liit ty mä suunnitelmallaan Exlibris. Suunnitelma nähtiin sopivan ark ki teh tuu rises ti, väritykseltään ja massoittelultaan hyvin taajamakuvaan ja Kappelitien varrel la olevaan rakennuskantaan. Pysäköintialueen sijoittelulla on onnistuttu saamaan tontin etelä- ja länsiosaan yhtenäiset istutusalueet, jotka luovat jat ku vuutta yksityisen ja julkisen tilan välille.

13 Pöytäkirja 4/ (25) Kaavamuutoksesta ei aiheudu kunnalle merkittäviä kustannuksia. Kaa va muu toksel la osoitettavan puistoalueen toteuttaminen on merkittävin kustannus, johon on keskeisen sijainnin vuoksi tarkoituksenmukaista panostaa. Alueelta poistuu epä vi ral li nen pysäköintialue, joka aiheuttaa paineita pysäköintialueiden to teut tami ses ta Nummelan koulun piha-alueella. Tuloja saadaan tontinmyynnistä. Oheismateriaali kaava N185, Nummelan korttelin 43 osaa koskevan asemakaavan muutos (Kir jasto rin ne) kaavaehdotuskartta määräyksineen, päivätty kaava N185, Nummelan korttelin 43 osaa koskeva asemakaavan muutos (Kir jasto rin ne) kaavaehdotuksen selostus liitteineen (sis. OAS), päivätty Valmistelija Katri Kuusisto, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää 1) esittää kunnanhallitukselle, että se päättää hyväksyä Nummelan korttelin 43 osaa koskevan asemakaavan muutoksen, kaava N 185, asetettavaksi julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti 30 vuorokauden ajaksi ja pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenteen ja ympäristön vastuualueet) Liikennevirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Lohjan kaupungin Vetovoimalautakunnan ympäristöterveysjaosto Gasum Oy Auris Kaasunjakelu Oy Caruna Oy Rosk n Roll Oy Ab Elisa Oyj Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry Vihti-Seura ry Nummelan Kilta ry SuurVihdin Kilta ry Vihdin omakotiyhdistys ry Vihdin luonto ry Vihdin Yrittäjät ry Vihdin kunnan: rakennusvalvonta ympäristövalvonta kunnallistekniikka mittaustoimi tilapalvelu museotoimi sivistystoimi vanhusneuvosto vammaisneuvosto

14 Pöytäkirja 4/ (25) nuorisofoorumi Vihdin Vesi 2) Lisäksi kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää tutkia ja merkitä säilytettävät puut kaavakartalle kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä asia tarkastettiin kokouksessa. Pöytäkirjanpitäjä Salme Napari poistui osallisuusjäävinä tämän asian käsittelyn ajaksi ja pöytäkirjanpitäjänä toimi Suvi Lehtoranta.

15 Pöytäkirja 4/ (25) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kaava 0166 Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaava / valmisteluaineisto 337/ /2016 Kate Ranta-asemakaava laaditaan maanomistajan aloitteesta ja maanomistajan kus tan nuk sel la. Kaavan laatijana toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Vih din kunnan puolesta kaavan hallinnollisesta käsittelystä vastaa tällä het kel lä kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta. Kaava-alue käsittää Vihdin seurakunnan Kirkkojärven rannalla, Ir ja lan saaren itäpäädystä ja Papinsaaresta omistamia kiinteistöjä. Suun nit te lu alu eelle on laadittu rantarakentamisselvitys, jota käytetään oh jaa maan kaa voi tus ta. Kaavoituspäätös Ranta-asemakaava sisältyy kaavoitusohjelmaan vuosille (Kate , Kh ). Kaavoitusohjelman hallinnollinen kä sit te ly on kesken. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa Irjalansaari sijoittuu ns. valkoiselle alu eelle, jolle ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Papinsaari sijoittuu veden han kin nan kan nal ta arvokkaalle pintavesialueelle. Lisäksi Papinsaaren ohit se on merkitty kul ke maan myös maakaasun runkoputken ohjeellinen lin jaus. 2. vai he maa kun ta kaa vas sa Papinsaaren sivuuttaa ohjeellinen siirto vie mä rin linjaus. Suun nit te lu alu eel le ei kohdistu merkintöjä 1. tai 3. vaihe maa kun ta kaa vas sa eikä 4. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa. Vihdin koko kunnan vuoden 1986 oikeusvaikutuksettomassa yleis kaa vassa suunnittelualue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi. Lisäksi Ir ja lansaa ren pohjoiskärkeen on osoitettu maihinnousupaikka ja/tai ve ne val kama. Suunnittelualueelle ei sijoitu asema- eikä ranta-asemakaavoja. Kaavan laatimisen tarkoitus ja tavoite Kaavan tarkoituksena on laatia ranta-asemakaava Vihdin seurakunnan omis ta mille, Kirkkojärven rannalla sijaitseville kiinteistöille. Tavoitteena on tutkia omarantaisten lo ma ra ken nus paik ko jen sijoittamismahdollisuuksia Irjalansaaren alueelle. Pa pin saa reen ei osoiteta rakennuspaikkoja. Kaavoitusprosessi Kaavatyö on aloitettu laatimalla MRL 63 tarkoittama osallistumis- ja arvioin ti suun ni tel ma. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on tarkoitus käydä al ku vuo des ta Liitteet Kaava 0166 Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaava, Osallistumis- ja arvioin ti suun ni tel ma, Kate Liite Valmistelija Inka Salo, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Kaavoituspäällikkö

16 Pöytäkirja 4/ (25) Ehdotus Päätös Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi Irjalan- ja Papin saa ren ranta-asemakaavan (kaavan 0166) osallistumis- ja ar vioin tisuun ni tel man, päivätty , ja kuuluttaa kaavan vireille. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jäsen Säiläkivi poistui osallisuusjäävinä tämän asian käsittelyn ajaksi Kate Suunnittelutilanne Ranta-asemakaava on yksityinen kaavahanke. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta mer kit si tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaava kuu lu tet tiin vireille Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavatyötä varten on laadittu rantarakentamisselvitys, luontoselvitys, vii ta sammak ko sel vi tys ja muinaisjäännösinventointi. Kaavatyötä on jatkettu laatimalla ranta-asemakaavan valmisteluaineisto kuu lemis ta varten. Valmisteluaineistoon kuuluu luonnoskaavakartta ja -määräykset sekä selostus. Myös kaavaa varten laaditut selvitykset julkaistaan kaavan verk ko sivuil la. Suunnitelman yleiskuvaus Kaavaluonnoksessa Irjalansaareen on osoitettu kuusi omarantaista lo ma ra kennus paik kaa. Kulku näille on maa- ja metsätalousalueen poikki. Papinsaari on osoitet tu kokonaan maa- ja metsätalousalueeksi. Kullekin rakennuspaikalle on osoitet tu rakennusoikeutta 200 k-m 2, mikä sisältää yhden loma-asunnon, saunan sekä talousrakennuksia. Kaavoitusprosessi Kaavan valmisteluaineisto laitetaan nähtäville lautakunnan päätöksen jälkeen ja sii tä pyydetään tarvittavat lausunnot. Palautteen pohjalta konsultti valmistelee kaa va eh do tuk sen. Kaavaehdotuksen hyväksyy nähtäville kunnanhallitus (lop puvuo des ta 2018). Vaikutukset talouteen ja ilmastostrategiaan Kaavan toteuttamisen myötä kunnalle ei synny kuluja. Kaavaratkaisu tukeutuu pää sään töi ses ti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa ei ole erityi siä varauksia uudistuvien energialähteiden käytön edistämiselle. Rakentamisen mää rä ei ole niin merkittävä, että sillä olisi vaikutuksia ilmastoon. Liitteet Kaava 0166, Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaava, valmisteluaineiston kaava kart ta ja -määräykset Kaava 0166, Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaava, valmisteluaineiston se los-

17 Pöytäkirja 4/ (25) tus Valmistelija Suvi Lehtoranta, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää 1. hyväksyä Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaavan valmisteluaineiston, kaava 0166, asetettavaksi vuorovaikutusmenettelyä varten nähtäville neljän viikon ajak si ja 2. pyytää valmisteluaineistosta lausunnot seuraavilta: -Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ympäristö ja luonnonvarat -vas tuu alue) -Museovirasto -Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo -Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -Lohjan kaupungin vetovoimalautakunnan ympäristöterveysjaosto -Caruna Oy sekä Vihdin kunnan -rakennusvalvonta -mittaustoimi -ympäristövalvonta -kunnallistekniikka -Vihdin Vesi Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jäsen Markku Pietilä poistui yhteisöjäävinä tämän asian käsittelyn ajaksi Liitteet 3 Kaava 0166 Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaava, valmisteluaineiston kartta ja määräykset Kaava 0166 Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaava valmisteluaineiston selostus

18 Pöytäkirja 4/ (25) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta 90/ /2017 Kate Uudenmaan liitto pyytää viranomaisilta lausuntoa Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta mennessä. Uusimaa-kaava 2050 koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä seuduilla laadittavista vaihemaakuntakaavoista. KUUMA-kunnat kuuluvat Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Kaavaehdotus valmistellaan kevään 2018 aikana saadun palautteen pohjalta. Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan kaavan hyväksymispäätöksen tekee maakuntavaltuusto, tavoitevuosi on Tullessaan voimaan kaava korvaa Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavat. Uusimaa-kaavaa 2050 valmistellaan kiinteässä vuorovaikutuksessa Helsingin seutua koskevan MAL 2019 suunnitelman laatimisen kanssa. Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti nyt meneillään olevalla kaavakierroksella pyritään entistä strategisempaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavan halutaan vastaavan eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tavoitteena on siksi olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat: Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino", Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö", Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi kaavaa koskevat suunnitteluperiaatteet vuonna Ne on jaettu seitsemän eri otsikon alle, ja ovat: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa

19 Pöytäkirja 4/ (25) 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö Uudenmaan rakennekaava muodostuu rakennekaavamaisesta kaavakartasta ja siihen liittyvistä suunnittelumääräyksistä. Koko kaavan aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä on yhteensä 17 kappaletta. Rakennekaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Rakennekaavassa on osoitettu vyöhykemerkintöjä sekä yksittäisiä merkintöjä.vyöhykemerkinnät koostuvat kestävän kasvun vyöhykkeistä, joita ovat pääkaupunkiseudun ydinalue, ydinalueeseen tukeutuva kasvuvyöhyke ja keskukset. Vihdissä kestävän kasvun vyöhykkeeseen kuuluu Nummela keskusmerkinnällä. Rakennekaavaluonnoksessa Vihtiin kohdistuu myös joukkoliikennekäytävämerkinnät Porintien ja Turunväylän suuntaisesti sekä logistiikan kehityskäytävämerkinnät Helsinki-Turku linjalla ja Kehätien (vt 25/junarata) suuntaisesti. Helsingin seudun viherkehän voi katsoa kulkevan Nuuksio-Salmi seudulla, mutta se ei merkinnän yleispiirteisyydestä johtuen ole suoraan kohdennettavissa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset Vihti kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Varsinaiset seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan vuoden 2018 aikana, joten valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymyksiä ovat: - Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL 2019 suunnitelman yhteensovittaminen - Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen - Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden - Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä - Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen - Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen - Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden

20 Pöytäkirja 4/ (25) - Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään Uusimaa-kaavaan 2050 liittyvät selvitykset ja tausta-aineisto Uusimaa-kaavan 2050 valmistelun tueksi on laadittu lukuisia selvityksiä vuosina , ja joista osa on vielä valmistelussa. Koko aineisto löytyy Uudenmaan liiton sivuilta osoitteesta: valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/selvitykset Oheismateriaali Uudenmaan liiton lausuntopyyntö Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston selostus Uusimaa-kaava 2050 rakennekaavaluonnos Valmistelija Suvi Lehtoranta, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää, että se esittää kunnanhallitukselle Vihdin kunnan lausunnoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta seuraavaa: Kaavojen sisältö ja suhde toisiinsa Aikaisemmilla maakuntakaavakierroksilla esiin nostettu toive siitä, että maa kunta kaa va olisi jatkossa aikaisempia maakuntakaavoja strategisempi, on otettu valmis te lu ai neis tos sa huomioon. Haasteena entistä strategisemmalle kaavalle on ha vain nol li suu den ja tulkittavuuden välinen tasapainoilu. Suuri määrä sanallisia ta voit tei ta ja suunnitteluperiaatteita, joihin on nyt jouduttu turvautumaan, saattaa pahimmillaan johtaa epäselvyyteen kaavan ohjausvaikutuksesta ja vaikuttaa myös kaavaratkaisuun sitoutumiseen. Rakennekaavan luonnoskartalle on osoitettu kestävän kasvun vyöhykkeet riit täväl lä tarkkuudella. Merkinnät tukeutuvat perusteelliseen tietoon nykytilanteesta. Sel lai se naan merkintä onkin nykytilannetta toteava, eikä rakennekaavan kas vuvyö hy ke mer kin töi hin sisälly mitään uusia avauksia. Tiivistävä ja täydentävä suunnit te lu mää räys lisää enemmän sinne, missä on jo paljon. Rakennekaavassa Vihtiin on osoitettu vain Nummela, mikä siirtää muiden taajamien ja kyläverkon osalta mie len kiin toa tulevan vaihemaakuntakaavan ratkaisuja kohtaan. Missä menee jat kos sa seudullisuuden raja? Myös seudulle tulevat uuden maankäytön alueet ja vyöhykkeet tullaan esit tämään vasta vaihemaakuntakaavoissa, joista ei vielä ole käytettävissä kart ta esi tystä. Vaihemaakuntakaavassa on tarkoitus osoittaa myös keskusverkko ja kes kuksien väliset keskeiset yhteydet. Nämä ovat yleensä myös merkittävimpiä jouk kolii ken ne käy tä viä. Uuden maankäytön alueet tulisi osoittaa näiden olemassa olevien joukkoliikennekäytävien varteen tai läheisyyteen, jotta uusi maankäyttö tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Joukkoliikennekäytävien osalta on vaihe kaa vo jen yhteydessä osoitettava kasvua myös muiden kuin raideliikenteen varteen, parantaen samalla nykyisen maankäytön joukkoliikenteen ja kestävien kulku muo to jen käytön edellytyksiä. Joukkoliikennekäytävistä tulisi tunnistaa ne, jois-

21 Pöytäkirja 4/ (25) sa on eniten potentiaalia vastaanottamaan kasvua samalla kun jouk ko lii ken ne palve lun taso nousee. Keskusverkossa tulisi näkyä myös ne pienemmät taajamat, jot ka sijaitsevat merkittävimpien joukkoliikennekäytävien varrella, Vihdissä eri tyises ti Vihdin kirkonkylä. Liikenteen eri merkinnät ovat onnistunein kokonaisuus ra ken ne kaa va luon nok sessa. Näkökulma on seudullinen ja ratkaisu sisältää suunnitelmallisen otteen. Kaava kar tan merkinnöillä nostetaan henkilöautoliikenteen sijaan esiin jouk ko lii kenteen ja logistiikan tarpeet, mikä on kaavan sisältötavoitteiden mukaista. Kaavassa ei eritellä, millä liikennöintivälineellä joukkoliikenne hoidetaan, vaan keskeistä on, että muodostetaan hyvän palvelutason runkoyhteyksiä ja niiden myötä toi miva ja tehokas verkostomainen joukkoliikenneverkko. Tämä on kannatettava lähes ty mis ta pa, joka huomioi aiempaa paremmin myös olemassa olevan maan käytön ja joukkoliikennekäytävät. Helsingin seudun viherkehä on osoitettu kartalle teeman mukaisesti yleis piir tei senä kehänä ilman kytköksiä olemassa oleviin aluevarauksiin. Merkinnän suun nit telu mää räys sisältää yleispiirteisyyteen nähden ristiriitaisen määräyksen varata raken ta mat to mat rannat ensisijaisesti yleiseen virkistykseen. Aikaisemmin tämä mää räys on ollut maakuntakaavan taajama-alueilla. Maakuntakaavalla ei kui tenkaan ole tarkoitus ohjata lomarakentamista, joka hakeutuu voimakkaasti ran noille. Kaavaselostuksessa tulisi vielä täsmentää miten kaavamääräys otetaan huo mioon viherkehälle sijoittuvissa kunnissa, joissa ei ole rantarakentamista ohjaavaa yleis- tai asemakaavaa. Nykyisellään tämä suunnittelumääräys on täysin kes tä mätön ja siirtää rantojen virkistyskäyttövastuun Helsingin ydinalueilta kehyskunnille. Maakuntakaavan tarkkuustason suhde muuhun suunnitteluun Seutujen vaihemaakuntakaavoissa ei ole tarkoitus osoittaa kyläalueita. Mer kit tävien, laajojen metsäalueiden osoittamisella seutujen vaihemaakuntakaavoissa toi vo taan olevan ohjausvaikutusta hajarakentamiseen. Yksittäisiin ha ja ra ken nuspaik koi hin on kuitenkin vaikea maakuntakaavalla puuttua. Vaihemaakuntakaavan si säl lön tulee olla riittävän selkeä, jotta voidaan arvioida kaavan vaikutuksia kunta ta son suunnitteluun ja päätöksentekoon ilman tulkintaongelmia. Vaihemaakuntakaavojen raja ei saa estää suunnittelun alueellista jatkuvuutta. Han ko-hy vin kää radan sähköistäminen on kaavatyössä nähty mahdollisuutena ke hit tää myös joukkoliikenneyhteyksiä Hangon, Raaseporin ja Lohjan välillä. Tämä kehittämismahdollisuus tulisi selvittää Nummelaan asti, vaikka Nummela kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Lohja on Nummelan lähin seu tukes kus ja taajamarakenne yltää nauhamaisena Lohjalta Nummelaan saakka. Kaupan osalta maakuntakaavasta poistuu mitoitus kaikista keskuksista. Mitoitus jää kes kus to jen ulkopuolisille kohteille. Keskustahakuinen kauppa sijoitetaan en si sijai ses ti keskustoihin, eli maakuntakaavaan jää käytännössä mitoitus, joka koskee ns. tilaa vaativaa kauppaa. Saavutettavuuskartat on teemoitettu joukkoja ke vyt liiken teen näkökulmasta, mutta erityisesti tilaa vaativan kaupan kohdalla olisi tarpeen esittää myös autoiluun pohjautuva saavutettavuuskartta.

22 Pöytäkirja 4/ (25) Maakuntakaavatyössä kuntakaavoitukselle tulee jättää suunnitteluvaraa ja vähen tää kaupan ohjaamista maakuntatasolla. Kaupan palveluille tulee luoda riit täväs ti mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Lisäksi kaavan tulee olla jous ta va muuttuvien kaupan konseptien vuoksi. Kaupan palveluiden to teut ta misel le ei tulisi luoda kaavalla aikataulurajoitteita. Ympäristön vetovoimatekijöiden kehittämisellä nähdään olevan välillisiä vai kutuk sia myös elinkeinoelämään. Vetovoimaisen ympäristön teeman kä sit te le minen jatkossa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa on tärkeää, sillä aihe puut tuu seudun yhteisestä MAL suunnittelutyöstä. Luonnonvaroja tulee hyödyn tää kestävästi, mm. välttämällä yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden pirs tomis ta. Epäselväksi jää miten tätä suunnitteluperiaatetta tullaan toteuttamaan ja mi kä sen ohjausvaikutus on kuntatason suunnitteluun tai suun nit te lu tar ve rat kaisui den valmisteluperiaatteisiin. Näkökulmat ja tausta-aineistot Uusimaa-kaavan taustana käytetyt väestöennusteet eivät kaikilta osin vastaa kun tien omia kasvusuunnitelmia tai tavoitteita. Osin alimitoitetut väes tö en nusteet ovat vaikuttaneet tuloksiin mm. kaupan mitoitusta suunniteltaessa ja lii kenne hank kei den kannattavuuden arvioinneissa. Kaupan osalta mitoitukseen tulisi jät tää lisää väljyyttä. Liikennehankkeiden kannattavuuden arvioinnissa mitoitus tu li si tarkastella liikennehankkeeseen liittyvän maankäytön potentiaalin mukaan. Logistiikan liitekartoissa tulisi selkeämmin näkyä tavaraliikenteeseen käytettävät rai teet. Kun logistiikkakäytävä sisältää valtatien lisäksi raiteen, se tulisi erottua niis tä logistiikkakäytävistä, jotka ovat vain kumipyörien varassa. Tie to lii ken ne verkot ja niihin liittyvät suunnitelmat tulisi ottaa mukaan osaksi vai he maa kun ta kaavan yhdyskuntateknisen verkoston suunnittelua. Tämä asia tarkastetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä asia tarkastettiin kokouksessa

23 Pöytäkirja 4/ (25) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Tarmo Alakoskelan oikaisuvaatimus teknisen ja ympäristöjohtajan tekemään kielteiseen poikkeamispäätökseen omakotitalon rakentamiseksi määräalalle tilasta Mäntyranta, kiinteistötunnus , Palojärvellä 94/ /2018 Kate Tarmo Alakoskela vaatii oikaisua kielteiseen poikkeamispäätökseen (tekninen ja ym pä ris tö joh ta ja ), joka koskee omakotitalon rakentamista mää räalal le tilasta Mäntyranta, kiinteistötunnus , Palojärvellä. Poikkeamispäätös oli kielteinen seuraavalla perusteella: "Hanke tuottaa haittaa aluei den käytön järjestämiselle, koska maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun pe ri aa te vaarantuu ja koska omarantaisen omakotitalon rakentaminen Pa lo järven rantaan tarkoittaisi 12 rakennuspaikan rantakilometrimitoitusta emätilan Ran ta la alueelle." Oikaisuvaatimuksen perustelut Oikaisuvaatimuksen sisältö on tässä referoituna (oikaisuvaatimus ko ko nai suu dessaan oheismateriaalina). 1) Hakijan mukaan hänen hakemuksensa ei ole vertailukelpoinen suhteessa ai kaisem paan kielteiseen poikkeamispäätökseen vaan hänelle voidaan myöntää lupa il man, että maanomistajien yhdenvertainen kohtelu vaarantuu. Aikaisemmassa ta pauk ses sa haettiin lupaa kolmelle erilliselle ja massiiviselle kivitalolle ( k-m2, 1-2 krs/talo. Nyt hän hakee lupaa omakotitalolle 200 k-m 2 ja autotallille 100 k-m 2. Haettava rakentamisen määrä ei ole lähelläkään sitä kerrosalan määrää, jonka Uudenmaan Ympäristökeskus on aikanaan hylännyt. Samojen ra ken tamis ta koskevien lakien ollessa voimassa verrattuna tähän hetkeen, antoi Vihdin kun nan johtava rakennustarkastaja puoltavan lausunnon hakemuksesta. 2) "Jos lupa myönnetään, ei emätilan alueelle jäisi enää vapaata rantaa". Tämän het ki ses sä tilanteessa ei kuitenkaan emätilaa enää ole olemassa. Kiin teis tö kauppo jen yhteydessä emätila on liitetty tilaan ja 1-264, joilla molemmilla on oma koh tais ta Palojärven rantaa. 3) Hakija myös mainitsee, että koska naapurit eivät ole huomauttaneet lu pa ha kemuk ses ta ei yhdenvertaisuusperiaatetta rikota. 4) Oikeuskirjallisuuden mukaan suhteellisuusperiaate on otettava huomioon päätök sen teos sa. Sen keskeinen sisältö on, että viranomaisen toimien on oltava oikeas sa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Toisin sanoen viranomaisen toi mien on oltava tarpeellinen ja oikein mitoitettu sen tavoitteen kannalta, johon ko. toimella pyritään eli mitoittaa toimintansa alimmalle sellaiselle tasolle, jolla saa daan aikaan tarvittava vaikutus. Hakija katsoo, että lupa tulisi myöntää sillä perusteet täyttyvät ja luvan epää minen aiheuttaa hänelle kohtuuttomia seuraamuksia, koska hän on hankkinut maa-alu een rakentamista varten.

24 Pöytäkirja 4/ (25) Valmistelijan vastine oikaisuvaatimukseen MRL 72 Rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oi keus vai kut teis ta yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Koska tällaista kaavaa alueella ei ole pitää rakentamiselle saada MRL 72 :n säännök ses tä poikkeus. Poikkeamisen edellytykset on säädetty MRL 171 :ssä. Sen toi nen momentin 1. kohta kuuluu: Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muul le järjestämiselle. Uuden rantarakennuspaikan hyväksyminen tarkoittaisi maanomistajien yh denver tai sen kohtelun periaatteesta luopumista, koska omarantaisen omakotitalon ra ken ta mi nen Palojärven rantaan tarkoittaisi 12,4 rakennuspaikan ran ta mi toi tusta emätilan Rantala alueelle ja aiheuttaisi näin haittaa alueiden käytön jär jes tämi sel le. Vaikka emätila ei olisikaan rannassa niin ei sen 2,9 ha pinta-alakaan antai si teoreettista haja-rakennusoikeutta kuin yhden rakennuspaikan ja nyt on käy tet ty jo kaksi. Vastaavalla mitoituksella pitäisi voida myöntää muille Palojärven rannan maanomis ta jil le rakennuspaikkoja, jotta maanomistajien yhdenvertainen kohtelu toteu tui si. Edes Palojärven rantojen ranta-asemakaavoilla ei ole hyväksytty noin suur ta rantaviivamitoitusta vaikka kaavalla voidaan suunnitteluun perustuen yleen sä ylittää hajarakentamisella hyväksytty mitoitus. Esim. Rantahepalon ranta-ase ma kaa vaa (1 km hakemuksen paikasta etelään samalla rannalla) ei muutok sen ha ku vi ran omai nen hyväksynyt kun siinä oli esitetty 6 rp / muunnettu ranta ki lo met ri ja vaikka ranta oli 100 %:sti jätetty rakentamatta ja rakennusoikeus oli siirretty pois rannasta. Oheismateriaali Poikkeamispäätös, tekninen ja ympäristöjohtaja Oikaisuvaatimus, Tarmo Alakoskela, Hankkeen sijainnin osoittavat kartat Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös Tekninen ja ympäristöjohtaja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää, ettei lautakunta kumoa teknisen ja ym pä ris tö joh ta jan asiassa tekemää kielteistä poikkeamispäätöstä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan julkipanon jälkeen

25 Pöytäkirja 4/ (25) Pöytäkirjan muutoksenhakuohje Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisva litusta, kos ka päätös kos kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 25, Alempana kohdassa oikaisuvaatimusohjeet mainituista päätöksistä ei saa tehdä valitusta, koska niistä voi daan tehdä oi kaisuvaatimus. Hallintolainkäyttölaki 5 :n 1 mom./ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa ha kea muutos ta: Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa kä sittelylupaa hankintalain 146 :n mukaisesti. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Oikaisuvaatimusohjeet: Päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen kunnanvirasto@vihti.fi, seuraavista pykälistä: os. PL 13, Nummela, käyn ti osoite: Ase mantie 30, sähköposti: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuk sesta on käy tävä ilmi vaa ti mus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Jos viranhaltijalla, työntekijällä tai viranhaltija- tai työntekijäyhdistyksellä on oikeus panna asia vi reille työtuo mioistui messa, viranhaltija tai työntekijä ei voi saattaa sitä oikaisuvaatimuksena käsitel täväksi. Valitusosoitus: Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaa timuksen johdosta an nettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt oikaisuvaati muksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa pää tökseen hakea muutosta kunnal lisvalituksella myös asianosainen se kä kunnan jäsen. Kunnallisvalitus, pykälät 26, valitusaika 30 päivää, osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle os. Radanrakenta jantie 5, Helsinki, sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Hallintovalitus, pykälät 30, valitusaika 30 päivää, osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle os. Radanrakenta jantie 5, Helsinki, sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Hallintovalitus, pykälät, osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle os. PL 204, Vaasa, käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.