KURIKAN KAUPUNGIN KOULUVERKKOSELVITYS

Transkriptio

1 KURIKAN KAUPUNGIN KOULUVERKKOSELVITYS KEVÄT 2018 Taustaa Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että Kurikan kaupungissa tehdään viimeistään kevään 2018 aikana kokonaisvaltainen kouluverkkoselvitys sisältäen myös lukiot. Sivistyslautakunta perusti kouluverkkoselvityksen laatimista varten työryhmän, johon nimesi edustajansa samoin kuin kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta. Työryhmään kuuluivat sivistyslautakunnasta sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aku Autio sekä sivistyslautakunnan jäsenet Markus Blommendahl ja Ville Nisonen. Kaupunginhallituksen edustajiksi nimettiin Veli-Matti Penttilä ja Margit Parkkamäki. Teknisestä lautakunnasta edustajana oli teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sami Keskinen. Viranhaltijoista työryhmään ovat kuuluneet sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa, kasvatus-ja opetuspäällikkö Anne-Mari Packalén- Reinikainen ja vs. tekninen johtaja Rami Linna. Opettajien edustajana toimi Juha Harju. Työryhmä piti 9 kokousta aikavälillä Nykyinen kouluverkko Kurikassa on tällä hetkellä yhteensä 19 koulua: alakouluja 13, yläkouluja 2, yhtenäiskouluja (vuosiluokat 1-9) 1 ja lukioita 3. Vuosiluokilla 1-6 oppilaita oli maaliskuun 2018 tilaston mukaan 1370, 7-9 vuosiluokan oppilaita 714 ja lukioissa on opiskelijoita yhteensä 289. Opettajia on 208 ja koulunkäyntiavustajia 71.

2 Selvityksen lähtökohdat Selvityksessä kartoitettiin lähikoulualueiden pidemmän aikavälin oppilasmäärän kehitystä, koulurakennusten kuntoa, koulujen sijaintia, kustannuksia, elinvoimaa, koulumatkoja ja mahdollisia muutoksia koulukuljetusten järjestämiseen sekä mahdollisten muutosten vaikutuksia alueen koulujen oppilasmääriin, luokkakokoihin ja opettajaresursseihin. Selvityksellä ei haettu varsinaisesti säästöjä, vaan päämääränä oli opetuksen tarkoituksenmukainen ja laadukas järjestäminen siten, että oppilaat olisivat mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, missä osassa kuntaa he asuvat. Tavoitteena oli kestävä ja kehittyvä kouluverkko. Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että kouluverkkoratkaisu tehdään kauaskantoisesti ja sitoutuen. Samalla tulee turvata jäljelle jäävien koulujen kehittäminen. Tämä edellyttää useampien vuosien investointiohjelmaa. Ratkaisuja tehtäessä tulee myös ottaa huomioon se, että ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina. Kuntalaistilaisuudet ja kuntalaisten kuuleminen Kunnallisen päätöksenteon valmistelussa tulee tehdä YK:n lastenoikeuksien sopimukseen perustuva lapsivaikutusten LAVA-arviointi silloin, kun päätösvaihtoehdoilla arvioidaan olevan vaikutusta suureen joukkoon lapsia. Tämä arviointi toteutettiin Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeen avustuksella kyselynä esioppilaille ja perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä henkilökunnalle. Lisäksi tehtiin kysely lukiolaisille osana lukioverkkoratkaisun valmistelua. Kuntalaisten kuulemiseksi ja keskustelun mahdollistamiseksi järjestettiin kolme tilaisuutta kunnan eri osissa: Jurvan Sellassa, Kurikan yhteiskoululla ja Jalasjärven kirjaston auditoriossa. Tilaisuuksissa esiteltiin kouluverkkoselvitystyötä ja keskusteltiin kuntalaisten kanssa heidän esille nostamistaan näkökannoista. Tilaisuuksien jälkeen kuntalaisille varattiin mahdollisuus kaupungin nettisivulla olevan linkin kautta tuoda esille mielipiteitään ja kannanottoja kouluverkkoratkaisuun. Linkki avattiin ja se sulkeutui Sivulla kävi 50 henkilöä, joista palautevastauksen antoi 40. Eniten vastauksia tuli ikäryhmästä vuotta (56%). Asianomaisten kuuleminen Kankaan, Keskikylän, Koskuen, Luovan, Miedon, Säntin ja Tuiskulan koulunjohtajilta sekä Kirkonkylän ja Paulaharjun rehtoreilta pyydettiin lausunto kouluverkon muutosehdotuksista. Oppimisen ja oppimisympäristön muutokset Perusopetuksessa on otettu viime vuosina osin porrastetusti käyttöön uusi opetussuunnitelma opetushallituksen 2014 antamien perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelma toi mukanaan monia muutoksia ja muutti samalla niitä vaatimuksia, joita oppimisympäristöille asetetaan. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimisympäristöjen tulee muodostaa pedagogisesti monipuolinen ja joustava kokonaisuus. Kehittämisessä on otettava huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys,

3 esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Viime aikoina on hyvin voimakkaasti noussut esille vaatimus koulun opettajakeskeisten työtapojen muuttamisesta oppilaskeskeisempään suuntaan. Oppilaskeskeinen itseohjautuva opiskelu, projektiopinnot, yhteistoiminnallinen oppiminen ja monimuoto-opetus tarvitsevat kaikki toteutuakseen erilaisia tietolähteitä: oppikirjoja, tietokantoja, opetusohjelmia ja havainnollistavaa materiaalia. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen tulee olla kouluissa mahdollista. Perinteiset luokkahuoneet, joissa työskennellään opettajan johdolla, eivät tulevaisuudessa ole enää yhtä keskeisiä tiloja kuin nykyisin. Opetuksessa siirrytään yhä lähemmäksi avoimempaa oppimisympäristöä, joka mahdollistaa oppilaskeskeisen työskentelyn. Siihen tarvitaan erikokoisia tiloja sekä työpajoja, joissa on mahdollista työskennellä monenlaista materiaalia työstäen. Jokaiseen saneerauskohteeseen tai uudisrakennukseen tulisi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat oppilaiden yksilöllisten työtapojen toteuttamisen. Tavoitteena tulee olla, että oppimisympäristö ja työtavat tukevat oppimista ja ottavat erilaiset oppijat huomioon. Perusopetuksen rahoitus Laki ja asetus opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta säätelevät rahoitusta, joka koskee perusopetusta, esiopetusta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, ammattikorkeakoulukoulutusta, taiteen perusopetusta, kirjastotoimintaa, nuorisotyötä, liikuntatoimintaa ja museotoimintaa sekä teatteri- ja orkesteritoimintaa. Tämä toiminta rahoitetaan siten, että valtio kerää kunnilta tietyn määrän rahaa (= kunnan rahoitusosuus) ja lisää tähän oman osuutensa. Kunnan rahoitusosuus peritään asukaspohjaisesti ja se on kaikilla kunnilla sama. Vuonna 2018 rahoituslain mukainen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määrä on n. 25 %, omarahoitusosuus on 3 599,08 euroa asukasta kohden. Omarahoitusosuuden jokainen kunta maksaa rahoitusjärjestelmään riippumatta siitä, mitä toimintaa kunta järjestää tai mihin toimintoihin kuntalaiset osallistuvat. Rahoitusta kunta saa järjestämiinsä toimintoihin laissa säädellyin perustein. Rahoitus on laskennallinen, eikä riipu toiminnan järjestäjälle aiheutuvista todellisista kustannuksista. Opetustoimessa kunnan rahoitusosuus vuonna 2017 oli 54,70 % laskennallisista kustannuksista. Koulutuksen järjestäjälle eli kunnalle rahoitus tulee yksikköhintaperusteisena eli oppilasta kohden laskettuna euromääränä. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta määrittää mm. esi- ja perusopetuksen järjestämiseen myönnettävän valtionosuuden. Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla esi- ja perusopetuksen perushinta luvulla 0,77, lisäämällä tuloon esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset ja kertomalla näin saatu euromäärä kunnan 6-15 vuotiaiden määrällä. Kunnan 6-vuotiaiden määrä otetaan huomioon kertomalla se luvulla 0,91. Vuonna 2018 oppilaskohtainen laskennallinen perusosa on euroa/oppilas. Lisärahoituksena maksettava osuus pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista on yhteensä n euroa. Kunnan saaman yksikköhintaan vaikuttavat korottavasti kunnan asukastiheys (alle 40 as/km2), 7-9 luokkalaisten määrä, vieraskielisten oppilaiden määrä, 9-vuotisessa erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrä, 11-vuotisessa erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrä ja vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrä. Kouluverkolla ei ole Kurikassa mitään vaikutusta kaupungin saamaan rahoitukseen.

4 Lukiokoulutuksen rahoitus Lukion opiskelijakohtaiseen yksikköhintaan vaikuttaa korottavasti ainoastaan niin sanottu pienten lukioiden korotus. Tätä korotusta saa, jos ylläpitäjän eli kunnan lukiolaisten määrä on alle 200. Lisäksi saa ylimääräisen korotuksen, jos opiskelijoiden määrä on alle 60. Sillä, kuinka monessa lukiossa kunta lukiokoulutusta järjestää, ei ole merkitystä. Jurvan lukiosta Kurikka saa vielä molemmat pienen lukion korotukset. Tämä lisä säilyi niissä kunnissa, joissa tehtiin kuntaliitos ennen vuotta Vuonna 2018 valtioneuvoston asetuksen mukainen lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 6 070,92 euroa ja tasauskerroin 0, Huomioon ottaen Jurvan lukion saama pienen lukion korotus Kurikan tunnusluku on 114,56, jolloin kaupunki saa lukiokoulutuksen järjestämiseen 6 387,78 euroa/opiskelija eli yhteensä n euroa. Jurvan korotuksen osuus on n euroa. Omarahoitusosuus lukiokoulutuksesta on 78,86 euroa/asukas eli yhteensä n euroa. Kustannuskehitys Opetustoimen kustannuksiin vaikuttaa opetussuunnitelman ja tietotekniikan mukanaan tuomat uudistukset ja vaatimukset sekä tiloille että pedagogiikalle, oppilaiden yksilölliset tarpeet sekä ulkopuolelta tuleva yleinen kustannusten nousu, mm. henkilöstökulut ja kiinteistöjen ylläpito. Opetustoimen kustannukset ovat Kurikassa olleet keskimääräistä hieman korkeammat verrattuna muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin.

5

6 Kaavoituksen merkitys Oppilasmääräennusteita laadittaessa ei ole otettu huomioon alueille laadittujen uusien kaavojen vaikutusta oppilasmääriin. Erittäin merkittävä vaikutus lähivuosien oppilasmäärien kehitykseen tulee olemaan taajamayleiskaavojen toteutumisella. Muuttovaikutuksen arvioiminen koulukohtaisesti on vaikeaa erityisesti pienten koulujen osalta. Esimerkiksi muutaman tontin myyminen monilapsisille perheille tai heidän muuttamisensa alueelle saattaa muuttaa kyläkoulun oppilasmäärää merkittävästi. Erityistä merkitystä muuttovaikutuksella arvioidaan olevan kolmen taajaman lisäksi esimerkiksi Kankaan koulun oppilasmäärään. Perusopetuksen järjestämisestä Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta, johon varsinaisen opetuksen lisäksi luetaan tukiopetus ja koulun kerhotoiminta. Myös perusopetuksen tukipalvelut, kuten kouluruokailu ja oppilashuolto avustajapalveluineen ovat oppilaalle maksuttomia. Koulumatkat ovat niin ikään maksuttomia silloin, kun perusopetuslain määräykset tai kunnan omat säännöt täyttyvät. Koulutus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Tarvittaessa tulee järjestää erityisopetusta joko muun opetuksen yhteydessä tai erityisopetuksen pienryhmässä. Erityisopetukseen siirretyillä lapsilla on oikeus saada opetukseen osallistumiseen tarvitsemansa tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Opetuksen järjestäjän harkinnassa on, millainen kouluverkko kunnassa on. Perusopetus tulee kuitenkin järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat liikenneyhteydet huomioiden mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia. Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun, joka on pääsääntöisesti oppilaan kodista maantieteellisesti lähin koulu. Mikäli oppilaan huoltajat haluavat oppilaan pääsevän muuhun kuin kunnan osoittamaan koulupaikkaan, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltajat vastaavat itse oppilaan kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista.

7 Koulukuljetus tulee järjestää mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Siksi usein oppilaan koulukuljetusmatka on pitempi kuin matka oppilaan kotoa koululle vuotiaiden koulumatka ei saa odotuksineen kestää kahta ja puolta tuntia enempää. 13-vuotiaan ja sitä vanhemman sekä erityisopetukseen siirretyn oppilaan koulumatka saa kestää odotuksineen enintään kolme tuntia päivässä. Kuljetusta odottaville lapsille on järjestettävä ohjattua toimintaa. Kurikassa 1-4 -luokkien oppilaille järjestetään maksuton koulukuljetus yli 3 kilometrin matkalta. Kurikan alakoulut luokat 1-6 Hirvijärven koulussa on 3 opettajaa ja osa-aikainen erityisopettaja yhdessä Keskikylän, Luopajärven ja Metsolan koulujen kanssa. Avustajia on 1. Oppilaita on 55 ja määrä on lievästi nouseva. Koulu toimii kahdessa rakennuksessa, joihin on tehty merkittävät korjaukset vuoden 2006 jälkeen, mm. maalämpö ja koneellinen ilmanvaihto. Lämpö- ja vesiputkien remontti tehdään kesällä Kankaan koulussa on 7 opettajaa ja erityisopettaja. Avustajia on 3. Oppilaita on 134 ja määrä on laskeva. Koulun yhteydessä samalla alueella toimii päiväkoti, jossa on esiopetusta. Kiinteistö on ulkopuolisilta rakenteiltaan hyvässä kunnossa, se on kaukolämmössä ja ilmanvaihto on koneellinen. Keskikylän koulussa on 3 opettajaa, osa-aikainen erityisopettaja ja 1 avustaja. Oppilaita on 33 ja määrä on myöhemmin lievästi nouseva. Puukouluun on tehty peruskorjaus vuonna Koulussa on jakelukeittiö ja oppilaat ruokailevat luokissa. Rakennus vaatii paljon kunnostusta, jonka kustannus on arviolta euroa. Kouluun pitäisi tehdä mm. ala- ja yläpohjien uusiminen, putkistosaneeraus, katon korjaus sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien uusiminen. Kirkonkylän koulu toimii Jalasjärven keskustaajamassa ns. koulukeskuksessa yhdessä yläasteen ja lukion kanssa. Koulussa on rehtorin lisäksi 14 opettajaa, 4 erityisluokanopettajaa, osa-aikainen laajaalainen erityisopettaja yhdessä Koskuen koulun kanssa ja 13 avustajaa. Oppilaita on 247. Oppilasmäärä on nousussa, mutta alenee vuonna Koulussa on pienluokka sekä 3 pienryhmää. Jalasjärven alueen erityinen tuki on keskitetty osittain Kirkonkylän kouluun. Koululla on toiminut myös Satusillan esiopetusryhmä. Taajamakouluna Kirkonkylässä on ollut jo vuosien ajan lisätilan tarvetta. Ulkopuolelta koulu on hyvässä kunnossa. Teknisten luokkien osa tarvitsee isomman korjauksen, jonka kustannus on euroa. Koiviston koulussa on 4 opettajaa, osa-aikainen erityisopettaja yhdessä Tuiskulan koulun kanssa ja 5 avustajaa. Oppilasmäärä on 44. Se pysyy ennusteen mukaan samalla tasolla, kunnes alkaa laskea vuonna Vuonna 1979 valmistunut rakennus on pääosin alkuperäisessä kunnossa. Ilmanvaihtoa on parannettu Suurimpia menoeriä tulevat olemaan yläpohjan korjaustyöt ja sisäpintojen uusiminen sekä julkisivun ja ikkunoiden korjaus. Hinta-arvio kustannuksista on euroa. Koskuen koulussa on 3 opettajaa, osa-aikainen erityisopettaja yhdessä Kirkonkylän koulun kanssa ja avustaja. Oppilaita on 59. Määrä laskee lievästi. Esiopetusryhmä toimii koulun tiloissa. Koulu on Kurikan eteläisin ja sijainniltaan siitä syystä erityinen. Koulun vieressä toimii yksityinen liikuntahalli, jonka käytöstä koulun tarpeisiin kaupungilla on sopimus. Koululla on kaksi rakennusta. Ilmanvaihtoremontti on tehty Korjausarvio on euroa. Suurimmat menoerät ovat ala- ja yläpohjien korjaus, sisäpinnat ja putkistosaneeraus. Luovan koulussa on 4 opettajaa ja 2 avustajaa. Tuntiopettaja on vastannut erityisopetuksesta. Oppilaita on 69. Määrä on lievästi laskeva. Koulun yhteydessä toimii päiväkoti, jossa on esiopetusryhmä. Koululla ja päiväkodilla on sama johtaja. Kiinteistö on siirretty maalämpöön 2017 ja siinä on koneellinen ilmanvaihto. Ulkopuolisilta rakenteiltaan koulu on hyvässä kunnossa. Luopajärven koulussa on 4 opettajaa, osa-aikainen erityisopettaja yhdessä Hirvijärven, Keskikylän ja Metsolan koulujen kanssa sekä 3 avustajaa. Oppilaita on 66 ja määrä nousee laskien vuonna Koulun yhteydessä samalla alueella toimii päiväkoti ja koulun tiloissa esiopetusryhmä. Koulu toimii kahdessa rakennuksessa. Ruokailemassa oppilaat käyvät päiväkodin ruokasalissa. Koulun rakennuksia

8 on korjattu ja laajennettu vuosien kuluessa. Niissä on maalämpö ja koneellinen ilmanvaihto. Suurimpia menoeriä tulevaisuudessa ovat vanhan koulun lattioiden uusiminen ja ulkomaalaus. Metsolan koulussa on 3 opettajaa ja avustaja. Osa-aikainen erityisopettaja on yhteinen Hirvijärven, Keskikylän ja Luopajärven koulujen kanssa. Oppilaita on 42 ja määrä on nouseva. Tiilirakenteisessa koulussa on maalämpö ja koneellinen ilmanvaihto. Se on ulkopuolisilta rakenteiltaan hyvässä kunnossa. Tulevaisuudessa on remonttitarvetta oppilaiden wc-tiloissa ja sisämaalauksissa. Miedon koulussa on 5 opettajaa, osa-aikainen erityisopettaja yhdessä Säntin koulun kanssa ja 2 avustajaa. Oppilaita on 81, mutta määrä alkaa merkittävästi laskea vuonna 2019 alkaen. Koulun yhteydessä samalla alueella toimii päiväkoti, jossa on esiopetusryhmä. Kiinteistö on kaukolämmössä ja ilmanvaihto on koneellinen. Rakennus on yleisilmeeltään hyvässä kunnossa. Tulevaisuudessa on suunniteltu pienempiä korjauksia. Paulaharjun koulu toimii kanta-kurikan taajama-alueella. Koulussa on rehtorin lisäksi 15 opettajaa, 5 erityisluokanopettajaa ja 3 erityisopettajaa. Avustajia on 20. Oppilasmäärä on 270 ja se on ennusteen mukaan nouseva. Kanta-Kurikan alueen erityinen tuki on keskitetty Paulaharjuun, vaativamman tuen osalta koko kaupungin alueelta. Myös tilapäiseen oppimisen tukeen tarkoitettu Kunto-ryhmä toimii Paulaharjussa. Vuonna 1955 rakennettua koulua on laajennettu Kiinteistö on kaukolämmössä ja ilmanvaihto on koneellinen. Tulevaisuudessa rakennukseen tulee vaihtaa ikkunat ja kunnostaa vähäisesti sisäpintoja. Säntin koulussa on 3 opettajaa, osa-aikainen erityisopettaja ja 2 avustajaa. Oppilaita on 33 ja määrä laskee, mutta olisi sen jälkeen vähän nousemassa. Koululla on kaksi rakennusta, jotka tarvitsisivat mittavat korjaukset käyttöön otettu koulu on korjattu Rakennuksissa on paljon riskirakenteita ja myös lämmitysjärjestelmä on riskialtis. Suurimpia menoeriä aiheutuisi ala- ja yläpohjien korjauksista, sisäpintojen uusimisesta, julkisivun ja perusteiden korjauksesta sekä lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta ja putkistosaneerauksesta. Liikuntasali on pieni ja teknisen työn tila puutteellinen. Korjaukseen tarvittaisiin arviolta euroa. Tuiskulan koulussa on 4 opettajaa, osa-aikainen erityisopettaja ja avustaja. Oppilaita on 44, mutta määrä alkaa laskea vuonna Koululla on kaksi rakennusta, jotka tarvitsisivat mittavat korjaukset. Viimeisin peruskorjaus on tehty Lämmitysjärjestelmänä on maalämpö. Ruuan jakeluun on linjasto eteisessä, ruokailu tapahtuu luokissa. Syksyllä 2017 koululla havaittiin sisäilmaongelmia, joiden johdosta rakennuksissa on tehty laajoja tutkimuksia ja rakenteiden avauksia. Nopeasti toteutettujen korjausten vuoksi koulunkäyntiä on voitu rakennuksissa jatkaa ja kiinteistölle on saatu vähän lisää käyttöaikaa. Korjauksiin tarvittaisiin euroa. Jurvan yhtenäiskoulussa on alakoulun puolella 13 opettajaa, 2 erityisopettajaa ja 6 avustajaa. Yhtenäiskoululla on rehtori, joka toimii myös Jurvan lukion rehtorina. Luokilla 1-6 on 229 oppilasta. Oppilasmäärä on laskeva. Koulurakennus on vuodelta 1983 ja sitä on laajennettu Rakennuksen yhteydessä on liikuntahalli ja kuntosali, joita käytetään myös kouluajan ulkopuolella. Suurimmat menoerät tulevaisuudessa koostuvat julkisivun korjauksesta, putkistosaneerauksesta ja sisäpintojen uusimisesta, arviolta euroa. Kurikan yläkoulut luokat 7-9 Kurikassa on yläkoulu jokaisessa keskustaajamassa. Jalasjärven yläasteella on rehtorin lisäksi 22 opettajaa, 3 erityisluokanopettajaa, erityisopettaja ja 3 avustajaa. Oppilaita on 262. Määrä laskee ensin, mutta lähtee sitten nousemaan. Valokin pienryhmä toimii eri tiloissa. Yläkoulu toimii Jalasjärven koulukeskuksessa valmistunut koulu on laajennettu Rakennus on pääosin alkuperäisessä kunnossa. Ikkunat ja ulkovuorausta on uusittu sekä ilmanvaihtojärjestelmää korjattu Suurimmat menoerät tulevaisuudessa koostuvat lattiapintojen uusimisesta, yläpohjan korjauksesta ja sisämaalauksista.

9 Jurvan yhtenäiskoulussa luokilla 7-9 on 119 oppilasta. Oppilasmäärä on laskusuunnassa. Koulussa on 14 opettajaa, erityisopettaja, erityisluokanopettaja ja 2 avustajaa. Tuiskun pienryhmä toimii eri tiloissa. Yläkoulu toimii lukion kanssa samassa rakennuksessa, mikä on hyvässä kunnossa. Perusparannus tehtiin vuosina Kokonaisuuteen kuuluu myös ns. pajarakennus ja oppilasravintola. Tulevaisuuden menoerät tulevat pajarakennuksen kellarin korjauksesta ja liikuntasalin lattian uusimisesta. Kurikan yhteiskoulussa on rehtorin lisäksi 29 opettajaa, 3 erityisopettajaa, erityisluokanopettaja ja 5 avustajaa. Oppilaita on 334 ja määrä nousee, kunnes jää alemmalle tasolle vuodesta 2024 lähtien. Koulussa on uusi ja vanha osa. Kiinteistö on kaukolämmössä ja ilmanvaihto on koneellinen. Uusi osa on peruskorjattu ja laajennettu Myös vanhaa osaa on korjattu. Suurin menoerä tulee A-osan vesikatteen uusimisesta. Kurikan lukiot Kurikassa on lukio jokaisessa keskustaajamassa. Jalasjärvellä opiskelijoita on 113, Jurvassa 49 ja Kurikassa 150, yhteensä 312. Kaikissa kouluissa on vain muutamia omia opettajia, sillä suurin osa lehtorin viroista on yhteisiä kunkin alueen yläkoulun kanssa. Jalasjärvellä on rehtorin lisäksi 8 omaa tai yhteistä opettajaa, joiden päätoimipisteenä on lukio. Jurvassa on 2 omaa opettajaa ja Kurikassa rehtorin lisäksi 9. Jalasjärven lukio on valmistunut Tulevaisuudessa tulee tehdä ala- ja yläpohjien korjaus ja sisäpintojen uusimista. Jurvan lukio toimii yhtenäiskoulun yhteydessä ja Kurikan lukiolle valmistuu uudet tilat kampukselle Selvitystyössä käsiteltiin monipuolisesti lukioiden toimintaa. Ongelmana on laadukkaan opetuksen ja riittävän kurssimäärän tarjoaminen kolmessa oppilaitoksessa kaupungin alueella. Vaihtoehdoksi yhden lukion lakkauttamiselle löydettiin ns. abivuoden siirtäminen Kurikan lukioon. Kouluverkkotyöryhmän johtopäätökset 1. Koulun kunnon ja pitkän aikavälin oppilasmäärän kehityksen perusteella Keskikylän koulu on tarkoituksenmukaista lakkauttaa. Koulun oppilaat on mahdollista siirtää Kirkonkylän kouluun eikä heidän koulumatkansa olennaisesti pitenisi. Kirkonkylän koulun lisätilan tarve tulee ottaa huomioon kouluverkkopäätöksestä huolimatta. 2. Koulun kunnon ja pitkän aikavälin oppilasmäärän kehityksen perusteella Säntin koulu on tarkoituksenmukaista lakkauttaa. Oppilaat on mahdollista siirtää Miedon kouluun. Tarkoituksenmukaisin vaihtoehto olisi rakentaa uusi peruskoulu kampuksen alueelle. Oppilaiden koulumatka ei pitenisi olennaisesti, eikä siitä tulisi paljonkaan lisäkustannuksia. 3. Koulun kunnon, sijainnin ja pitkän aikavälin oppilasmäärän kehityksen perusteella Tuiskulan koulu on tarkoituksenmukaista lakkauttaa. Koulun oppilaat on mahdollista siirtää Paulaharjun ja Luovan kouluihin. Tarkoituksenmukaisin vaihtoehto on rakentaa kokonaan uusi koulu Kurikan keskustaajamaan kampuksen läheisyyteen. Samalla koulu palvelisi myös Säntin lähikoulualueen oppilaita ja helpottaisi Paulaharjun tilannetta keskusta-alueen toisena lähikouluna. 4. Lukio-opetus tulee pitää Kurikassa vahvana. Riittävä kurssitarjonta opiskelijoille ja lukioiden houkuttelevuus tulee turvata riittävällä resurssoinnilla. Yhdistymissopimuksen mukainen lukioiden hallinnollinen yhdistäminen tulee toteuttaa ja toimivien lukioiden yhteistyömahdollisuudet hyödyntää. Abivuotta kampuksella ei pidetä enää vaihtoehtona runsaan palautteen vuoksi.

10 Kouluverkkopäätösten aiheuttamat muutokset 1. Kouluverkkopäätöksellä ei ole muuta vaikutusta vakinaisen henkilöstön asemaan kuin että toimipaikka saattaa muuttua. 2. Joidenkin oppilaiden lähikoulu saattaa muuttua ja siitä tulee muutoksia kuljetuksiin. 3. Jotkut kiinteistöt voivat tulla tarpeettomiksi, joten kaupunki voi myydä ne. 4. Jäljelle jäävien kiinteistöjen korjaukset tulee aikatauluttaa.