-HYVÄ LAPSUUS- PERUSTIETOA PÄIVÄHOIDOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-HYVÄ LAPSUUS- PERUSTIETOA PÄIVÄHOIDOSTA"

Transkriptio

1 -HYVÄ LAPSUUS- PERUSTIETOA PÄIVÄHOIDOSTA Nina Hemmilä & Titta Husgafvel Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nina Hemmilä & Titta Husgafvel. Hyvä Lapsuus. Perustietoa päivähoidosta. Järvenpää, Syksy s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyömme tuotoksena syntyi käsikirja, joka käsittelee lasten päivähoitoon liittyviä asioita, kuten kasvatuskumppanuutta, varhaiskasvatusta, varhaiskasvatuspalveluita, varhaista tukea ja päivähoitoa. Käsikirja on tarkoitettu etenkin kaikille pienten lasten vanhemmille. Teettämämme lomakehaastattelun avulla halusimme selvittää päivähoitoalan ammattilaisilta, minkälaiselle käsikirjalle he näkevät tarvetta. Koska toimintatutkimus pyrkii tavoittamaan sosiaalityön vaikeasti lähestyttävää hiljaista tietoa, päätimme valita tämän tutkimustyylin. Teetimme lomakehaastattelun kolmelle päiväkodille. Aineiston perusteella teimme päätökset, mitä aiheita käsikirjamme tulee käsittelemään. Lomakehaastatteluihin vastanneet olivat kaikki sitä mieltä, että avoin ja vilpitön vuorovaikutus lapsen vanhempien ja päiväkotihenkilökunnan kesken luo parhaimmat edellytykset hyvään, lapsen edunmukaiseen ja päivähoidon kehittämiseen tähtäävään yhteistyöhön. Perheet ja päiväkotihenkilöstö toimivat kasvatuskumppaneina ja päiväkoti omalta osaltaan vaikuttaa oleellisesti lapsen hyvinvointiin. Asiasanat: kasvatuskumppanuus, monikulttuurisuus, varhaiskasvatus, varhainen tuki päivähoito, toimintatutkimus,

3 ABSTRACT Nina Hemmilä & Titta Husgafvel. Good Childhood. Basic information about day care. 67p., 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. Our purpose with this study was to make a handbook which consists of such issues as child day care, educational partnership, early childhood education, early childhood education services and early support. The handbook has been designer for all those people who are interested in child day care and for parents. We carried out an inquiry and with the help of that we found out from the day care staff what kind of handbook they would like to have and we also wanted to explore tacit knowledge that day care staff have. All the people who answered the questions agreed that open-minded and sincere interaction between the parents of the child and kindergarten people creates the best conditions for good co-operation. That serves the best interests of the child and aims at developing day care. Families and kindergarten people work as partners in education, and kindergarten, for its part, has an essential effect on the welfare of the child. Keywords: educational partnership, multi-cultural, day care, action research, early childhood education services, early support

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JA TAUSTAA TYÖN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Monikulttuurisuus ja kielinäkökulma Monikulttuurisen vuorovaikutuksen edistäminen EKOLOGINEN KASVATUSTEORIA JA VARHAISKASVATUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatus ja päivähoito Suomessa Laki lasten päivähoidosta Lasten päivähoito osana varhaiskasvatuspalveluja Varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien linjaukset monikulttuurisista lapsista ja perheistä Varhainen tuki ja dialogisuus AINEISTON KERTOMAA Lomakehaastattelun teemat Vastaajien ikä, koulutus ja työkokemus Käsikirjan tarpeellisuus Käsikirjan sisältö Päivähoidosta kertovat esitteet päiväkodeissa Yhteistyö vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan kesken sekä perheen saama informaatio päivähoidosta Muu palaute KÄSIKIRJAN VALMISTUMISPROSESSI KOKOAMAMME AINEISTON POHJALTA Käsikirjan ja opinnäytetyön kirjoittamisvaihe Suunnittelua ja toteutusta POHDINTAA OPINNÄYTETYÖSTÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...34 LÄHTEET...36 LIITTEET...39 LIITE 1: Lomakehaastattelun saatekirje...39 LIITE 2: Lomakehaastattelu...40 LIITE 3: -Hyvä lapsuus- Perustietoa päivähoidosta...44

5 1 JOHDANTO JA TAUSTAA Olemme jo pitkään päivähoitoalalla työskennelleinä huomanneet päivähoitomaailmaan sijoittuvalle käsikirjalle käyttöä. Käsikirja syntyi opinnäytetyömme tuotoksena ja se on tarkoitettu kaikille pienten lasten vanhemmille. Monikulttuurisuus on lisääntynyt päiväkodissa, joten käsikirja on tarkoitettu myös vieraskielisille. Käsikirjaan on jätetty tyhjiä kohtia, joihin jokainen päiväkoti voi täyttää omia tärkeinä pitämiään asioita, kuten esimerkiksi aukiolo- ja ruokailuajat. Jokaisella kunnalla ja kaupungilla sekä päiväkodilla on yleensä omat esitteensä, mutta harvoin ne ovat kahdella kielellä eli suomeksi ja englanniksi. Monelle monikulttuurisen taustan omaavalle perheelle on vaikea lyhyesti ja vieraalla kielellä selittää, mitä lasten päivähoito on. Varsinkin jotkut sanamuodot ovat erittäin vaikeita. Tulemme käsittelemään opinnäytetyössämme hieman laajemmin keskeisiä käsitteitä, kuten kasvatuskumppanuutta, varhaiskasvatusta, varhaiskasvatuspalveluita ja varhaista tukea. Teoreettisena pohjana meillä on ekologisesta teoriasta rakentuva kumppanuus. Kuvaamme aineiston keruun avulla työn kulkua ja miten siitä loppujen lopuksi saadaan valmis käsikirja päivähoidon käyttöön. Ajatuksenamme on, että käsikirja olisi helppolukuinen eivätkä asiasisällöt olisi pitkiä ja vaikeaselkosia. Päivähoidon käsikirjasta oli tarkoitus saada ytimekäs tietopaketti ja täten helpottaa myös päiväkodin työntekijöiden arkea. Käsikirjan voisi jakaa lasten vanhemmille jo päiväkotiin tutustuttaessa, niin että vanhemmat saisivat päivitettyä tietoa päivähoidosta ja heidän olisi helpompi tulla keskustelemaan muun muassa lapsen päivähoitoon liittyvistä asioista. Teimme kyselyn kolmen päiväkodin kahdellekymmenelle työntekijälle tarkoituksenamme kartoittaa heidän näkemyksiään käsikirjan tarpeellisuudesta lasten vanhemmille. Ajattelimme näin saavamme tärkeitä ajatuksia ja tietoa alan ammattilaisilta. Lomakehaastattelun olimme jakaneet teemoihin ja seitsemään kysymykseen, johon työntekijät vastasivat hyvin monipuolisesti. Kappaleessa 4 esittelemme lomakehaastatteluiden antia enemmän.

6 6 2 TYÖN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tavoitteenamme oli koota toimiva ja tarkoituksenmukainen käsikirja, joka sisältää perustietoa päivähoidosta. Sisältöjen kirkastamiseksi teimme lomakehaastattelun kahdellekymmenelle henkilölle, jonka avulla halusimme saada selville, mitä perustietoa käsikirjan tulisi sisältää tai kuinka laaja sen tulisi olla. On vaikea tietää, mitä asioita kukin pitää tärkeinä. Käytimme tiedonhankintaamme ja tavoitteidemme toteutukseen lomakehaastattelua, joka on eräänlainen toimintatutkimuksen osa. Lomakehaastattelu koostui suurimmaksi osaksi avoimista kysymyksistä. Pyrimme lomekehaastattelullamme saamaan päiväkotihenkilöstöltä tietoomme niin sanottua hiljaista tietoa ja tämä oli myös oma lähestymistapamme. Lomakehaastatteluiden annilla pyrimme vaikuttamaan aktiivisemmin lasten hyvinvointiin ja samalla edistämään kasvatuskumppanuutta, johon käsikirjammekin tähtää. Käsikirjassa olevia asioita voidaan käydä läpi päivähoidossa olevien lasten vanhempien kanssa. Näin vanhemmat lisäävät tietämystään päivähoitomaailmasta ja tietävät mihin heillä on oikeus. Toimintatutkimus on tapaustutkimuksen kaltainen, joka antaa tulkitsijalleen vapauden määritellä sitä. Toimintatutkimus voidaan nähdä pikemminkin tutkimusstrategiana kuin erityisenä tutkimusmenetelmänä. Toimintatutkimukselle ei ole olemassa mitään yksiselitteistä ja kaikkien hyväksymää määritelmää eikä sitä voi erottaa siinä käytettyjen tutkimustekniikkojen perusteella, koska ne vaihtelevat. Sillä ei ole olemassa mitään ehdottomasti oikeaa tai väärää tietä. Toimintatutkimus on jatkuvassa muutoksessa, minkä tähden sitä on myös vaikea kuvata. Tärkeänä pidetään sitä, että tutkija tiedostaa oman lähestymistapansa ja siihen liittyvät piirteet. Toimintatutkimus pyrkii tavoittamaan sosiaalityön vaikeasti lähestyttävää hiljaista tietoa.

7 7 Toimintatutkimuksella ei pyritä lopullisiin ratkaisuihin tai tavoittamaan kokonaisia prosesseja, vaan tyydytään siihen, että sillä tavoitetaan jokin prosessin vaihe. Toimintatutkimus onkin ymmärrettävä pikemminkin tutkimuksellisena lähestymistapana, jossa hyödynnetään erilaisia kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusaineistoa voidaan kerätä kyselyllä, haastattelulla tai vaikkapa havainnoimalla. Myös asiakirjoja tai muuta kirjallista materiaalia voidaan käyttää tutkimusaineistoina. (Toimintatutkimus 2007.) Toimintatutkimus koostuu toiminnasta, pohdiskelusta, arvioinnista, mallintamisesta ja suunnittelusta. (Törrönen Maritta & Vornanen Riitta, 2007.) 2.1 Monikulttuurisuus ja kielinäkökulma Mielestämme on tärkeä tiedottaa päivähoidosta ja sen arjesta monikulttuurisen taustan omaavalle perheelle myös päiväkodeista käsin. Vanhemmilla ei mahdollisesti ole aikaa ottaa selvää asioista työn tai työttömyyden viedessä suuren osan heidän voimavaroistaan, ja monet vanhemmat eivät tiedä millaisia arvoja, tapoja ja uskonnollista kasvatusta heidän tulisi välittää lapsilleen. (Talib 2002, 75.) Maahanmuuttajaperheissä ei välttämättä tiedetä, mitä suomalainen päivähoito on ja mitä päivähoidossa päivän aikana tapahtuu. Eri kulttuureissa on erilaiset perhekäsitykset ja kulttuurinen perimä. Myös perheenjäsenillä saattaa olla hyvinkin erilainen roolijako. Suomessa lasten ja vanhempien välillä vallitsee tasa-arvo, mutta jossain toisessa kulttuurissa vanhempien arvovalta on paljon suurempi kuin lasten ja lapsilta vaaditaan totaalista tottelevaisuutta ja kuuliaisuutta. (Vilén, Vihunen, Vartiainen, Siven, Neuvonen & Kurvinen 2006, 64.)

8 8 Maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää päivähoitohenkilöstöltä niin tiedollisia kuin asenteellisiakin ammatillisia valmiuksia. Tärkeää on myös tuntea maahanmuuttajuutta ja maahanmuuttajien palvelujärjestelmä (Heinonen, Luodeslampi & Salmensaari 2004, 78-79). Päiväkodin henkilökunnalla tulisi olla perustiedot eri kulttuureista ja eri uskonnoista. Tämän lisäksi päiväkodissa olisi oltava kirjallisuutta ja muuta materiaalia, joista asioita voisi tarkentaa. Tällaisia ovat muun muassa ruokailuun, siisteyskasvatukseen, musiikkiin ja uskontoon liittyvät asiat. Päiväkotihenkilökunnan ei ole kuitenkaan välttämätöntä tietää kaikkea eri maiden uskonnoista tai kulttuureista. Tärkeintä on olla avoin ja ennakkoluuloton kohdatessaan uusia ihmisiä. (Maahanmuuttajatyön käsikirja 2007.) Mikä sitten on Suomen tämänhetkinen maahanmuutto tilanne ja milloin varsinainen maahanmuutto alkoi maahamme? Maahanmuuttopolitiikassa 1990-luvulla Suomessa korostui humanitaarinen maahanmuutto. Suomessa oli vuonna 1990 noin ulkomaalaista henkilöä. Vuoden 2004 lopussa määrä oli yli henkilöä. Venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset, somalialaiset ja irakilaiset ovat suurimmat ulkomaalaisryhmät. Valtiolta, kunnilta ja muilta toimijoilta eri kulttuureista tulevien asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää erilaisuuden huomioon ottavaa palveluosaamista. Kaikki maahanmuuttajat, myös työperusteiset, tarvitsevat kuntien järjestämiä palveluita. (Suomen kuntaliitto 2007.) Itäisen Helsingin sosiaalikeskuksen alueella maahanmuuttajatyö päivähoidossa tuli ajankohtaiseksi lisääntyvän maahanmuuton myötä 1990-luvun alun jälkeen. Kun maahanmuuttajalasten määrä päivähoidossa alkoi kasvaa, tuli ajankohtaiseksi pohtia, miten henkilökunta voisi ottaa paremmin huomioon maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeet suomalaisessa päivähoidossa. Keskusteltaessa vanhempien kanssa on syytä varoa tilanteita, joissa perheelle kasvaa pelko, että se menettää otteensa lapsesta ja valta siirtyy päiväkodille. Tämä pitää ottaa huomioon kaikkien vanhempien, mutta erityisesti maahanmuuttajaperheiden kanssa. Heille suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut ovat usein tuntemattomia. (Maahanmuuttajatyön käsikirja 2007.)

9 9 Uuteen elämäntilanteeseen sopeutuva maahanmuuttajalapsi tarvitsee monenlaista tukea esimerkiksi erilaiseen tiedolliseen ja tunne-elämän kehitykseen, kielellisestä ja oman äidinkielen kehittymisestä puhumattakaan (Talib 2002, 78). Lapsella on päivähoidossakin oikeus omaan äidinkieleen. Kieli- ja kulttuuritaustan huomioon ottaminen päivähoidossa merkitsee lapsen eheän identiteetin tukemista sekä hänen oppimisvalmiuksiensa turvaamista. Äidinkieli on perusta lapsen ajattelulle ja tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Äidinkieli on perusta myös uusien kielien oppimiselle. Vaikka perheessä puhutaankin jo lapsen omaa äidinkieltä, on sitä hyvä tukea myös hoitopaikassa. Aikuisen on nähtävä kielimuurin taakse. Tavoitteellinen, järjestelmällinen ja tehostettu suomen kielen opetus avaa portin lapsen sisäiseen maailmaan. (Maahanmuuttajatyön käsikirja 2007.) 2.2 Monikulttuurisen vuorovaikutuksen edistäminen Yhteiskunnallisella kasvatusjärjestelmällä on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa yhteiskuntaamme. Kasvattajan toiminnan ja taidon kannalta kasvattajan yksilönä sisäistämä kulttuurimalli ja kasvatusmalli voi olla merkityksellinen (Kaipio 1999, 170). Monikulttuurisuuteen kouluttaminen vaatii monenlaisia eri toimenpiteitä. Tämän johdosta monikulttuurisuuden rinnalla on alettu puhua kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja sen edistämisestä. Vuonna 1995 opetushallitus laati toimenpideohjelman, jolla pyritään edistämään kulttuurien välistä vuorovaikutustaitoa (Wahlström 1996, 132). Kulttuurien välisen kasvatuksen osa-alueisiin kuuluu muun muassa yleistä etnisten suhteiden, ihmisoikeuksien ja kulttuuri-identiteetin tuntemista (Wahlström 1996, 133). Kaikenlaiseen kasvatustyöhön liittyvä alue edellyttää työntekijältä jatkuvaa itsearviointia ja oman persoonallisuuden kehittämistä refleksiivisen ajattelun avulla. Vain itsensä kohdannut ihminen voi kohdata toisen ihmisen. (Wahlström 1996, 132.)

10 10 Monikulttuuriseen ammattitaitoon liittyvistä ongelmista puhutaan usein vain hyvin teoreettisella tasolla. Henkilökohtaiset kokemukset ovat jääneet vähälle. Tämän johdosta tunteiden tunnistamisen parhaiksi välineiksi on usein koettu omat elämäntarinat ja kokemukset. Keskusteluissa ja tarinoissa voimme löytää itsestämme uusia puolia ja samalla myös paljastaa itsemme toisille. Kasvattajan tietoisuus omien valintojen ja toimintatapojen taustalla piilevistä syistä auttaa kasvattajia paremmin ymmärtämään myös kasvatettavia. (Talib 2002, ) Yhteiskunnan muuttuminen monikulttuuriseksi on hidas prosessi ja kulttuuriset kohtaamiset eivät aina ole aivan yksinkertaisia. Yhteisön ja yhteiskunnan on aidosti oltava suvaitseva, jotta monikulttuurisuus olisi mahdollista. Vain suvaitsevassa ilmapiirissä, vaikka päiväkodissa, on lasten mahdollista kehittää itsetuntemustaan ja itsetuntoaan. Tietoisuus omasta arvokkuudesta mahdollistaa oman elämänprojektin toteuttamisen ja muiden hyväksymisen erilaisuudesta huolimatta. (Talib 2002, ) Kuten Marko Mäkilouko kuvaa kirjassaan Multicultural Leadership, tulee meidän ihmisten, jotka työskentelemme monikulttuurisissa työyhteisöissä olla rohkeita tekemään myös sosiaalisia erehdyksiä ja oppia samalla nauramaan itsellemme. Hän toteaa myös kirjassaan, että meidän olisi hyvä tutustua ensin yhteen vieraaseen kulttuuriin kerrallaan ennemmin kuin moneen eri kulttuuriin samanaikaisesti. Hän kehottaa lukemaan myös paljon eri kulttuurista kertovia teoksia, jotta ymmärtäisimme toisiamme hieman paremmin. (Mäkilouko 2003, 36.) Jokainen ihminen on äärimmäisen ainutlaatuinen ja arvokas. Jos jokainen osaisi iloita aidosti ja vilpittömästi itsestään ja elämästään, osaisi hän iloita myös toisista ja toisten elämästä. Oman merkityksellisyyden ymmärtäminen on kaiken viisauden alku. Näin toteaa Seija Sihvola kirjassaan Voimaa vanhemmuuteen 2002, 27.

11 11 3 EKOLOGINEN KASVATUSTEORIA JA VARHAISKASVATUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Työmme teoreettinen viitekehys muotoutuu muun muassa ekologisesta kasvatusteoriasta ja keskeisistä käsitteistä. Yhtenä tärkeänä osana näemme myös yhteistyön vanhempien ja päiväkotihenkilöstön välillä. Koko päivähoidon kannalta kasvatuskäytäntöjen lapsikohtainen suunnittelu on päiväkodin henkilökunnan ja lasten vanhempien kokonaisvaltaista yhteistyötä. Tästä yhteistyöstä syntyy aluksi lasta koskeva lapsen henkilökohtainen kasvatussuunnitelma. (Hujala-Huttunen 1996, 40.) Lähtökohtanamme on siis ekologisen teorian pohjalta nouseva kasvatuskumppanuus. Yhteistyöhön perustuva päivähoitokasvatuksen lapsikohtainen teoreettinen malli koostuu useista erilaisista tekijöistä. Suunnittelun lähtökohtana on lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen, lapsen kasvatukselliset tarpeet yksilö- ja vertaisryhmissä, vanhempien näkemys kasvatuksesta ja kasvatuskäytännöistä ja näiden kunnioittaminen päivähoitohenkilökunnan taholta, varhaiskasvatuksellinen ja kehityspsykologinen tieto lapsesta, kasvatuksen lapsikohtainen suunnittelu ja lapsen kasvun ja kehityksen arviointi. (Hujala-Huttunen 1996, 21.) Hoitohenkilökunta tarkastelee lasta yleensä ammatillisesta näkökulmasta ja vanhemmat kodin näkökulmasta. Näiden eri roolien taustalla vaikuttavat monet erilaiset tekijät, jotka voivat muodostaa yhteistyölle vaikeuksia, kuten vastuu lapsen kehityksestä, erilainen sosiaalinen ympäristö ja erilaiset kasvuympäristöt. Tämän vuoksi edellä oleva yhteistyöhön perustuva lapsikohtainen teoreettinen malli antaa perustan toimivalle päivähoitokasvatukselle. (Hujala-Huttunen 1996, ) Ekologinen kasvatusteoria on Bronfenbrennerin teoria lapsen kehitysedellytysten ymmärtämisestä. Teoria luopuu kasvatuksen yksilöpsykologisen perustan korostamisesta ja korostaa lähinnä kasvuympäristöjen keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä. Tämän teorian mukaan kasvatus nähdään niiden aikuisten yhteistyöprosessina, jotka toimivat lapsen kasvuympäristöissä. Ekologinen kasvatusteoria on saanut vaikutteita muun muassa

12 12 sosiologiasta, psykologiasta, biologiasta, yhteiskuntatieteistä ja antropologiasta. Ekologia tieteenä määrittyy organismin ja ympäristön välisistä suhteista. Jos teoriaa tarkastellaan psykologian näkökulmasta, tavoitteena on tasapaino yksilön ja ympäröivän systeemin kesken. (Hujala-Huttunen 1996, 21.) Kasvatustieteessä ekologinen orientaatio merkitsee lapsen kasvun ymmärtämistä kontekstuaalisena, lapsen ja ympäristön välisenä dynaamisena vuorovaikutussuhteena. Dialektis-materialistiselle ajattelulle perustuvassa toiminnanteoriassa, joka muun muassa selittää yksilön kehitystä hänen yhteiskunnallisen todellisuutensa kautta, löytyy yhtymäkohtia ekologiseen teoriaan. Ekologinen teoria korostaa yksilön ja ympäristön lapsen kehityksessä. Mikrosysteemissä lapsi on kasvatuksen aktiivisin osapuoli ja tässä on keskitytty kasvattajan ja kasvatettavan väliseen vuorovaikutukseen. Tähän systeemiin ekologinen orientaatio ei ole tuonut juuri mitään uutta. Kasvatuksen onnistumisen kannalta tärkein systeemi on mesosysteemi. Mesosysteemi käsittää niiden ympäristöjen väliset suhteet, joissa lapsi aktiivisesti toimii ja tarkastelee niissä toimivien ihmisten välistä vuorovaikutusta. (Hujala-Huttunen 1996, ) Bronfenbrenner (1979) kutsuu lapsen välitöntä kontaktiympäristöä ja sen laajentumaa ekosysteemiksi. Eksosysteemin ympäristö määrittää vanhempien mahdollisuudet toimia tyydytystä tuottavalla tavalla sekä kasvattajan että vanhemman roolissa. Makrosysteemissä painottuvat vanhempien kasvatustyön perhepoliittiset toimenpiteet, joilla yhteiskunta tukee lapsiperheitä. Edellä kuvattu kontekstuaalisen kasvun malli antaa muun muassa vankan perustan uudelle yhteistoimintaan perustuvalle kasvatusotteelle. Tämä malli selkeyttää yhteistyön merkityksen sekä ekso- että makrotason reunaehdot, joiden kautta mesosysteemi välittyy mikrosysteemin tasolle, lapsen todelliseen kokemusmaailmaan. (Hujala-Huttunen 1996, ) Mesosysteemin tärkeys päivähoidossa tarkoittaa lähinnä sitä, että jokainen lapsi kuuluu ekosysteemiin, ja jos koko systeemi toimii tasapainoisesti, lapsen käyttäytyminenkin on tasapainossa. Jos epätasapainoa on mesosysteemin tasolla, esimerkiksi perheen ja

13 13 päivähoidon yhteistyössä, epätasapaino voi aiheuttaa ongelmia lapselle. Alla olevan kuvion tarkoituksena on vielä selkeyttää kontekstuaalisen kasvun perustaa. Yhteiskunnan kulttuurinen ja ideologinen todellisuus Lapsen huoltajien ja hoitajien elinympäristö Perhe Meso- Mikro- systeemi systeemi systeemi Lapsi subjektina Päivähoito Mikro- Eksosysteemi Makrosysteemi Kuvio: Hujala-Huttunen, E. 1996, 24. Yhteistyö päivähoidossa. Kontekstuaalisen kasvun perusta. 3.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta kumpikin osapuoli on erilaisia lapsen tuntijoita. Läheisten aikuisten kaikin puolin toimiva yhteistyösuhde kannattelee lapsen elämistä ja siirtymistä kodin ja päivähoidon ympäristöissä. (Stakes 2007.) Kasvatuskumppanuus rakentuu muun muassa luottamuksesta, toisen kuulemisesta, kunnioituksesta ja dialogisuudesta. Päivähoidossa tämä edellyttää sitä, että työntekijä osaa

14 14 ja jaksaa kuunnella vanhempia ja neuvoa heitä tarvittaessa. (Stakes 2007.) Kuuntelemiseen tarvitaan turvallinen ja myönteinen ilmapiiri, jotta se onnistuisi. Joskus kuunteleminen on riskin ottamista ja se vaatii erilaisten tunteiden sietämistä, muun muassa suuttumusta, ahdistusta ja hämmennystä. Saarnaaminen, luennoiminen, kritisoiminen, syytteleminen ja olettaminen saattavat aiheuttavat vuoropuhelussa sen, ettei kukaan osapuolista enää kuule. Tämä puhujien välillä niin kutsuttu melu estää kuulevan puheen. (Kaskela & Kekkonen 2006, 32.) Keskustelun aikana voidaan pienillä sanoilla ( ahaa, hmm, kerro lisää tai haluan kuulla siitä enemmän ) viestittää toiselle valmiutta kuulla. Myös kasvon ilmeet ja eleet kertovat puhujalle, että kuuntelija on läsnä ja on halukas kuulemaan. Keskeinen periaate kasvatuskumppanuudessa onkin kuuleminen, koska kuulluksi tuleminen on aina eheyttävä kokemus. (Kaskela & Kekkonen 2006, 32.) Kunnioittaminen näkyy arvostavana asenteena toista ihmistä kohtaan. Kunnioitus ja arvostus näkyvät ihmisten välillä avoimuutena ja myönteisyytenä. Erilaisuuden kohtaamisessa kunnioittavan suhteen luominen on haaste, mutta kuuntelemisen kautta voidaan oppia hyväksymään, kunnioittamaan ja ymmärtämään toista ihmistä. Todellisen vuorovaikutuksen syntymiselle tarvitaan kunnioitusta, ja toimimalla ja puhumalla rehellisesti sekä avoimesti osoitetaan toiselle kunnioitusta. (Kaskela & Kekkonen 2006, 34.) Ihmisten välille muodostuu toimiva yhteistyösuhde, jota juuri päiväkodissa tarvitsemme heti perheen aloittaessa päivähoidon. Päiväkodin henkilökunnan täytyy pyrkiä näkemään ja kunnioittamaan niitä tärkeitä asioita lapsen kehityksessä, joita perhe arvostaa. Dialogisuus päiväkodin henkilökunnan ja lasten vanhempien välillä merkitsee yhteisen ymmärryksen rakentamista ja luottamuksellisen keskusteluilmapiirin luomista vanhempien ja henkilöstön välille. (Stakes 2007.) Kuulemisessa on dialogin avain ja aitoa vuoropuhelua voi syntyä vain kuulevassa suhteessa. Tasa-arvoisessa puheessa, missä toisen tietämys ei ole merkityksellisempää ja arvokkaampaa kuin toisen, toteutuu dialogi. Erimieltä oleminen, suorapuheisuus ja rehellisyys mahtuvat dialogiseen vuoropuheluun, koska kuulemisen ja kunnioituksen

15 15 kokemus kannattelee sitä. Työntekijällä on oltava kosketus sisäiseen maailmaansa, ajatuksiinsa, kokemuksiinsa ja tunteisiinsa, koska se on merkityksellistä dialogisen kasvatuskumppanuuden kannalta. Näin ollen työntekijä tarvitsee mahdollisuuden käydä vuoropuhelua itsensä kanssa, niin että pystyy erottamaan oman elämäntarinansa asiakkaiden / vanhempien elämäntarinoista. Tämä helpottaa tilan antamista sellaisten tarinoiden kunnioittavalle kuulemiselle, jotka saattavat olla vastoin omia arvoja ja asenteita. (Kaskela & Kekkonen 2006, 38.) Kasvatuskumppanuus alkaa lapsen aloittaessa päivähoidon. Kumppanuus syvenee ja voimistuu vanhempien ja henkilöstön päivittäisissä kohtaamisissa. Vanhempien ja henkilöstön lapsikohtaiset varhaiskasvatuskeskustelut ja vanhempainillat ovat kumppanuuden ja vanhempien osallisuuden laajentamisen paikkoja. Päiväkodin henkilökunnan erityisenä haasteena on kumppanuuden ilmapiirin luominen myös sellaisissa tilanteissa, joissa lapsella havaitaan erityisen tuen tarve. (Stakes 2007.) Kuulemisen ja kunnioituksen periaatteista rakentuu luottamus, mutta sen syntymiselle tarvitaan aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua. Luottamus päivähoidon työntekijöihin rakentuu monien vanhempien mielestä työntekijän ja lapsen välisestä suhteesta, siitä miten työntekijät välittävät tietämystään ja tuntoisuuttaan lapsesta. Lapsen hyvä hoito välittyy näin vanhemmille luottamuksena ja välittämisenä. Mahdollisuus vaikuttaan lapsen asioihin, lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyvissä asioissa rakentuu myös luottamukselle. Kun päivähoidossa huomioidaan vanhemman ajatukset, kasvatuskäsitykset ja toiveet, vanhemmat kokevat voivansa osallistua oman lapsensa kasvuun ja kehitykseen. Päivittäinen keskustelu lasten asioista luo perustan luottamukselle. Ihmisen aikaisemmat kokemukset ja muistot vaikuttavat luottamuksen syntyyn. Luottamiseen jokainen ihminen tarvitsee eripituisen ajan. Työntekijöiden ja vanhempien välille on tarkoitus luoda luottamuksellinen ilmapiiri, joka onkin kasvatuskumppanuuden keskeinen tavoite. (Kaskela & Kekkonen 2006, 36.)

16 16 Kasvatuskumppanuutta on myös eri päiväkotiyksiköiden tekemät omat varhaiskasvatussuunnitelmat, joiden tekovaiheeseen myös lasten vanhemmat saavat osallistua. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin on kirjattu kasvatuskumppanuus ja se on perheiden ja päivähoidon välistä kasvatusyhteistyötä linjaava käsite. (Stakes 2007.) Kasvatuksellinen kumppanuus tukee niitä vanhempia erityisesti, joilla tietoisuus omasta vanhemmuudestaan on hukassa. Yhteiskuntamme eriarvoisuuden lisääntyessä erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden ja lasten osuus kasvaa koko ajan. Tämän haasteen kanssa joutuu päivähoitohenkilöstö todella tekemään työtä, tämän toteaa Eeva Hujala-Huttunen jo vuonna 1996 kirjassaan Yhteistyö Päivähoidossa. Kun maahanmuuttajaperheen tai kahden kulttuurin perheen lapsi tulee päivähoitoon, on erityisen tärkeää tehdä mahdollisimman pian lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä perheen kanssa. Tämä antaa hyvän pohjan toimivalle yhteistyölle ja näin mahdollisilta väärinkäsityksiltä pystytään välttymään. Alkukeskustelussa kerrotaan vanhemmille päiväkodin toiminnasta ja tavoitteista sekä keskustellaan lapsen kehityshistoriasta. Vanhempien kanssa keskustellaan myös ruokailusta, vaatetuksesta, uskonnosta, sairauksista, perheen kulttuurista, äidinkielestä ja juhlista. (Maahanmuuttajatyön käsikirja 2007.) Päivähoitohenkilöstön on myös heti osattava puuttua sekä fyysiseen että henkiseen kiusaamiseen. Tämä sääntö pätee kaikkiin lapsiin kulttuuriin katsomatta. Halusimme myös kasvatuskumppanuuskäsitteen käsikirjaamme, koska siitä puhutaan paljon, mutta käsitteenä se voi olla monelle vieras. Pidämme tärkeänä juuri päiväkotihenkilöstön ja vanhempien välistä yhteistyötä. Erittäin tärkeää on myös luottamus ja päiväkotihenkilöstön välittämä kunnioitus perheen omia tapoja ja mielipiteitä kohtaan. 3.2 Varhaiskasvatus ja päivähoito Suomessa Saadaksemme varhaiskasvatuksen ja päivähoidon käsitteitä tutummiksi kaikille päivähoidosta kiinnostuneille henkilöille sekä pienten lasten vanhemmille, ja jotta

17 17 varhaiskasvatusta ja päivähoitoa ei miellettäisi pelkästään aikuisia helpottavaksi ja palvelevaksi palvelumuodoksi on erittäin tärkeää, että emme unohda sen funktiota eli lapsen hyvinvointia ja pedagogista tehtävää monilla eri osa-alueilla. Käsittelemme tässä kappaleessa muun muassa lakia päivähoidosta, varhaiskasvatusta, varhaiskasvatuspalveluita, lasten päivähoitoa ja varhaisen tuen tärkeyttä Laki lasten päivähoidosta Laki lasten päivähoidosta on keskeinen varhaiskasvatuksen väline. Laadukas ja tasaarvoinen varhaiskasvatussuunnitelma tarvitsee tuekseen myös lasten päivähoitoa säätelevän lain. Laki turvaa ja määrittelee jokaiselle lapselle turvalliset varhaiskasvatuspalvelut. Päivähoitolaki on vuodelta 1973, minkä jälkeen päivähoitoa laajennettiin voimakkaasti. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota lapsiperheille turvallinen, virikkeellinen ja kohtuuhintainen hoitomuoto. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon joko päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Päivähoitomaksu määräytyy perheen koon ja tulojen mukaan. Se on euroa kuukaudessa. Yksityisillä päivähoidon tuottajilla maksu saattaa olla suurempi kuin 200, mutta yksityistä päivähoitoa tukee Kelan maksama yksityisen hoidon tuki, joka maksetaan suoraan palvelun tuottajalle. Maksu alenee toisesta lapsesta alkaen. Kaikkein pienituloisimmilta maksua ei peritä lainkaan. (Laki lasten päivähoidosta 2007). Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä myös sitä vanhemmat lapset, kun erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty. Lasten päivähoito on myös pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. (1983/304) Jos päivähoidosta vastaava toimielin määräytyy sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 :n 2 momentin mukaisesti, sen tulee huolehtia, että tarvittava yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa toteutuu. Kunnan järjestäessä sosiaalipalveluita tulee niistä muodostua päivähoidossa oleville lapsille ja heidän

18 vanhemmilleen tai muille huoltajilleen tarkoituksenmukainen kokonaisuus riippumatta siitä, mikä toimielin vastaa lasten päivähoidosta. 18 Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Edistäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen. (Lasten päivähoito ja varhaiskasvatus 2007). Koska päivähoitolaissakin määritellään, että päivähoidon tehtävänä on tukea lasten vanhempia kasvatustehtävissä, niin pidämme tärkeänä, että jokainen vanhempi, oli sitten syntyjään suomalainen tai maahanmuuttajataustainen ymmärtäisi, mitä suomalainen päivähoito on ja mitä päiväkodeissa tehdään. Toivomme täten käsikirjamme selventävän näitä asioita. 3.3 Lasten päivähoito osana varhaiskasvatuspalveluja Varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet sekä sen kehittämisen painopisteet on koottu kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin linjauksiin. Varhaiskasvatus on osa sekä varhaislapsuutta että lapsen kasvua ja oppimista tutkiva tieteenala. Kansainvälisessä tiedekeskustelussa varhaiskasvatus kattaa ikävuodet nollasta kahdeksaan ikävuoteen. (Työministeriö 2003.) Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Ensisijainen oikeus ja vastuu lasten kasvatuksesta on tietenkin lasten vanhemmilla.

19 19 Yhteiskunnan tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee muodostaa saumaton kokonaisuus, joka tukee joustavasti jokaisen lapsen yksilöllisiä kehityspiirteitä. Varhaiskasvatuksemme pohjautuu sekä keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin että kansallisiin säädöksiin. Käytännössä näillä tarkoitetaan omaa lainsäädäntöämme ja muita varhaiskasvatusta määrittäviä asiakirjoja kuten valtakunnallisia linjauksia. Varhaiskasvatuksen arvopohjan keskeisimpänä lähtökohtana on lapsen ihmisarvo (Stakes 2007). Tavoitteena on, että palvelujärjestelmää kehitetään lasten ja perheiden tarpeista lähtien. Linjauksissa painotetaan eri hallintokuntien yhteistyön tärkeyttä lasten ja perheiden varhaiskasvatuspalveluiden järjestelyissä sekä vanhempien ja henkilöstön kasvatuksellista kumppanuutta. Varhaiskasvatuksen linjaukset luovat perustan uudelle valtakunnalliselle varhaiskasvatuksen sisällölliselle ohjausvälineelle, varhaiskasvatussuunnitelmalle (Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista 2006). Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa esitetään myös toimenpiteitä muun muassa lainsäädännön uudistamiseksi, varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen kehittämiseksi, henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä varhaiskasvatuksen seurannan ja arvioinnin kehittämiseksi. Linjausten tavoitteena on myös vaikuttaa siihen, että kunnissa laaditaan vastaavia kunnallisia linjauksia esimerkiksi osana kunnan lapsi- ja perhepoliittista strategiaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja opetushallituksen sekä kuntaliiton ja muiden asiantuntijatahojen kanssa yhteistyössä on sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus laatinut varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline ja niitä on esimerkiksi kunnallisia, yksikön omia sekä lapsen omakohtaisia suunnitelmia. (Stakes 2007.) Suunnitelmat toimii kunnallisten ja yksikkökohtaisten suunnitelmien pohjana. Valtakunnallisen asiakirjan teksti on yleisellä tasolla. Varhaiskasvatussuunnitelmaa käydään läpi ensin kunnan näkökulmasta ja lopulta jokaisen

20 20 yksikön näkökulmasta yhteisen keskustelun ja pohdinnan avulla esimerkiksi siten, mitä varhaiskasvatussuunnitelma tarkoittaa päiväkodissamme ja miten se näkyy työssämme ja lasten kanssa toimittaessa. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, vaan erilaisia näkökulmia, joita todennetaan yhdessä. (Stakes 2007.) Lapsen viihtymisen, oppimisen ja kehityksen pohjana on lapsen kaikinpuolinen hyvinvointi, mikä on myös psykologinen lähtökohta. Kun lapsi voi hyvin, on hänellä mahdollisuus hyvään kasvuun, kehitykseen ja oppimisen edellytykseen. Hyvinvointi lisääntyy, kun lapsi saa toimia yksilöllisellä ja motivoimallaan tavalla. Varhaiskasvatukseen kuuluvat lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeät asiat, kuten esimerkiksi lapsen mahdollisuus lepoon, hiljentymiseen, energian purkamiseen ja tasapainoiseen ravintoon. Lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Toimiessaan itselle mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Musiikista, taiteesta, tanssista, draamasta, kädentaidoista ja kirjallisuudesta syntyy lapselle merkityksellisiä kokemuksia kasvattajien avulla. Varhaiskasvatuksessa kieli on lapselle tärkeä vuorovaikutuksen väline sekä avain uuden oppimiseen. (Stakes 2007.) Myös leikkiessään lapsi ilmaisee omia tarpeitaan ja tuntemuksiaan. Leikki on voimallisesti lapsen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta sekä lapsen sisäisen maailman harjoitusta. Leikki ja mielikuvitus luo lapselle mahdollisuuden eläytymiseen, kyvylle asettua toisen osaan ja asemaan (Jantunen &Rönnberg 1996, 12). Esiopetus kuuluu osana varhaiskasvatukseen ja sitä toteutetaan perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus kuuluu opetusministeriön toimivaltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tärkeää on myös huomioida, että silloin kuin esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä. Kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta kaikille

21 21 esiopetusikäisille lapsille vähintään 700 tuntia vuodessa. Vanhemmat valitsevat, osallistuuko lapsi esiopetukseen. Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai koulussa. (Stakes 2007.) Kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaiskasvatustoiminnasta muodostuvat varhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on määritelty puitteet erilaisissa palveluissa toteutettavalle varhaiskasvatukselle. Tähän kuuluvat päivähoito, erityispäivähoito, esiopetus, avoin varhaiskasvatus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä lapsi- ja perhepalvelut kunnassa. Avoin varhaiskasvatus vaihtelee kuntakohtaisesti ja se on lapsille ja perheille suunnattua toimintaa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee kuntien järjestää. Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti alkaen kunnissa järjestetyt lapsi- ja perhepalvelut ovat lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmiä sekä sosiaali-, terveys- ja opetustoimen hallinnoimia kokonaisuuksia ja täten myös varhaiskasvatuspalvelut ovat osa tätä kokonaisuutta. (Stakes 2007.) Koska käsikirjamme käsittelee suomalaista päivähoitoa ja päiväkotimaailmaa, on lapsen päivähoito- käsitteen käsitteleminen tärkeää opinnäytetyössämme. Lisäksi päivähoito on erittäin suuri osa varhaiskasvatusta. Lasten päivähoito on olennainen osa sekä kasvatusettä sosiaalialan työtä. Päivähoitoa voidaan järjestää joko päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Päivähoito toteutetaan pääasiassa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Erityispäivähoitoa tarjoavat useimmiten päiväkodit, joissa työskentelee erityislastentarhanopettajia. Päivähoitolain muutos takasi vuodesta 1996 kaikille alle kouluikäisille oikeuden päivähoitoon eli subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja siitä lähtien kunnilla on ollut velvollisuus tarjota ja järjestää päivähoitopaikka kaikille sitä hakeville. (Työministeriö 2003.) Suomen päivähoitomallissa, jota kutsutaan educare-malliksi, yhdistyvät yhdeksi toiminnaksi niin lapsen hoidolliset, kasvatukselliset ja esiopetukselliset tarpeet (education) kuin vanhempienkin tarpeet saada lapselleen hoitopaikka (care). Pohjoismaiden

22 22 ulkopuolella esiopetusta ja päivähoitoa toteuttavat järjestelmät toimivat useimmiten toisistaan aika lailla erillään. Päivähoitojärjestelmä maassamme on olennainen osa varhaiskasvatusta. (Työministeriö 2003.) Lasten hoito- ja kasvatustehtävissä päiväkodeissa toimii lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia, sosionomeja, päivähoitajia sekä lähihoitajia. Perhepäivähoitajat työskentelevät joko omissa kodeissaan tai ryhmäperhepäiväkodeissa. Erityiskasvatusta tarvitsevien lasten päivähoitotyössä tehdään arvokasta ennaltaehkäisevää ja oppimisvaikeuksia korjaavaa työtä. Täten pystytään monet ongelmat ennaltaehkäisemään ja korjaamaan kouluikään mennessä. (Työministeriö 2003.) Kuntien ohella päivähoitoa tarjoavat myös yksityiset tahot ja näiden osuuden odotetaankin tulevaisuudessa kasvavan. Päivähoidon tärkeänä tehtävänä on myös perheiden tukeminen niiden kohdatessa vaikeita tilanteita. Päiväkotihoidon yhtenä vahvuutena voidaan pitää sen ammattitaitoista henkilökuntaa, siellä tarjottavaa esiopetusta sekä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemista. Päivähoidon kasvatusnäkemys perustuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kasvatuspäämääriin lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisestä, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistamisesta sekä itsenäisyyden asteittaisesta lisäämisestä. (Stakes 2007.) Perhepäivähoidon vahvuutena pidetään sen kiireetöntä kodinomaista ilmapiiriä ja tiettyä joustavuutta, jota se pystyy laitostuneempiin päiväkoteihin verrattuna tarjoamaan. (Työministeriö 2003.) Päiväkodissa työskentely on erittäin vastuullista ja edellyttää henkilökunnalta kykyä ihmisten kohtaamiseen, ihmistuntemusta, vastuuntuntoa sekä suullista että kirjallista ilmaisutaitoa. Lasten kanssa työskennellessä ammattietiikan sisäistäminen on erittäin tärkeätä. Henkilökunnalta vaaditaan myös luovuutta, henkistä ja fyysistä kestävyyttä, pitkäjänteisyyttä, rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. (Työministeriö 2003.) Seuraavalla sivulla oleva kaavio pyrkii selkeyttämään varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuuden.

23 23 Perusopetus Esiopetus Koululaisten iltapäivätoiminta Yksityinen päivähoito Yksityisen hoidon tuki Kuntalisät Kunnan järjestämä päivähoito Avoin varhaiskasvatustoiminta Kunnat Järjestöt Seurakunnat Vanhemmat itse / järjestävät Kotihoidontuki Kuntalisät VARHAISKASVATUSPALVELUT VANHEMMAT VALITSEVAT Lapsilisä Äitiysavustus Äitiys / isyys / vanhempainraha ja -vapaa LAPSEN SYNTYMÄ Koti / vanhemmat Hoitovapaat Kuvio: : Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:13: Varhaiskasvatuksen kehittämisen suuntaviivoja lähivuosille. STM Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien linjaukset monikulttuurisista lapsista ja perheistä Monikulttuurisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lähtökohtaisesti päivähoitolaki ja monet kieli- ja kulttuuritaustaista väestöä koskevat lait ja asetukset. Lasten päivähoidosta on asetus (1973/239, 1 a ), jossa sanotaan, että laissa esitettyjen kasvatustavoitteiden lisäksi suomen- tai ruotsinkielisten, saamelaisten, romanien ja

24 24 maahanmuuttajaryhmien lasten oman kulttuurin tuntemusta on tuettava yhdessä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. (Monikulttuurinen varhaiskasvatus 2007.) Lapsilla on myös oikeus turvattuun elinympäristöön, hoitoon, huolenpitoon, kasvuun ja oppimiseen riippumatta asuinpaikasta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä. Kaikilla lapsilla täytyy olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa niin, että heidän oma kulttuuripiirinsä otetaan huomioon heidän kasvaessaan suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetus voidaan järjestää joko muun esiopetuksen yhteydessä tai valmistavana opetuksena tai sitten näiden molempien yhdistelmänä. Esiopetuksen keskeiset sisältöasteet harjaannuttavat muun muassa kielen käytön eri toimintoihin, kotouttavat monikulttuurisen taustan omaavat lapset suomalaiseen kulttuuriin ja vertailevat suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin. Lisäksi kunnallisissa esiopetussuunnitelmissa tulee olla kirjattuna eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten esiopetuksen järjestäminen. (Monikulttuurinen varhaiskasvatus 2007.) Vuonna 2000 maassamme toteutetun esiopetusuudistuksen myötä laadittiin uudet valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Esimerkiksi aiempi kaikille lapsille yhteinen yleiskristillinen ja ekumeeninen uskontokasvatus vaihtui kaikille yhteiseksi kulttuuriseksi katsomuskasvatukseksi sekä lapsen huoltajan toiveiden mukaisesti eriytetyksi uskontokasvatukseksi tai sille vaihtoehtoiseksi elämänkatsomustietokasvatukseksi. Uskontokasvatuksen ja elämänkatsomuskasvatuksen toteuttaminen tapahtuu päiväkodissa lapsiryhmää jakamalla eli eriyttämällä. Lapset jaetaan tällöin esimerkiksi pienryhmiin. Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen kasvatustoimintaan. Lapsen eettistä kasvua pyritään tukemaan myös pedagogisin menetelmin, esimerkiksi keskustelemalla oikeasta ja väärästä sekä erilaisuuden hyväksymisestä ja tapakasvatuksesta. ( Heinonen, Luodeslampi & Salmensaari 2004, )

25 Varhainen tuki ja dialogisuus Varhaiseen tukeen perustuva työtapa voi olla vastaus tämän päivän moninaistuviin tuen tarpeisiin. Ydinajatuksena tässä on dialogisuus eli yhteisen ymmärryksen etsiminen varhaisesta tuesta, sen tarpeista ja kehittämisen tavoista. Kun lapsilla ilmenee kouluiässä vaikeuksia, on näitä merkkejä jo usein ollut havaittavissa päivähoidossa. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää tehostaa ongelmien ennaltaehkäisyä jo lapsen varhaisvuosina. Mutta koska varhaiskasvatuksen työyhteisöt ja heidän yhteistyötahonsa ovat hyvin monimuotoisia ja omaleimaisia ei varhaisen tuen kehittämiselle voi olla vain yhtä rajattua tapaa toimia. Lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa edellyttää koko työyhteisön yhteistyötä. (Heinämäki 2006, 9.) Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa rakentuu vahvan perusosaamisen ja peruspedagogiikan varaan. Tuen järjestämisen haasteena on tuen ulottuminen mahdollisimman pitkälle tavallisiin kasvatuspalveluihin. Jotta tämä kaikki edellä mainittu toteutuisi mahdollisimman hyvin, niin edellyttää se työyhteisön ja koko henkilöstön vastuun ottamista lasten tukemisesta ja myös perusosaamisen on oltava riittävää. (Heinämäki 2006, 10.) Lasten tuen tarve on lisääntynyt ja moninaistunut viime vuosina. Lapsen erityisen tuen tarve liittyy yhä useammin tilanteisiin tai olosuhteisiin, joita ei voida lääketieteellisellä yksilödiagnostisella määritelmällä tunnistaa. Tällaisia tarpeita ovat esimerkiksi lapsen tuen tarve ryhmään liittymisen ja ryhmässä toimimisen taitojen oppimiseksi, sosiaalisemotionaalisen kehityksen tuen tarpeet ja esimerkiksi perheen muutostilanteissa tai perheen voimavarojen heikentyessä (Heinämäki 2006, 8-9). Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa on todettu, että lapsen tarvitsema erityinen tuki tulisi järjestää mahdollisimman pitkälle tavallisten kasvatuspalvelujen yhteydessä. Varhaiseen tukeen liittyy erityisesti ennaltaehkäisevä, lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistaminen ja kasvatusympäristön arviointi ja kehittäminen. (Heinämäki 2006, 9.) Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa.

26 26 Monet päivähoidon kuntouttavista elementeistä ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset tukitoimet tukea tarvitsevan lapsen päivittäiseen arkeen. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina (Stakes 2007). Erityinen tuki on erityispedagogista osaamista ja se on edellyttävää, suunnitelmallista ja yksilöllistä lapsen tukemista ja tavoitteellista yhteistyötä muiden tukipalveluiden kanssa. Pienen lapsen kehityksessä pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan muutos. Varhainen tuki perustuu hyvälle perusosaamiselle ja se erottuu peruspedagogiikasta lähinnä systemaattisilla ja suunnitelmallisilla varhaiskasvatuksen tukitoimilla ja pedagogisella kuntoutuksella. Ennaltaehkäisevä näkökulma edellyttää myös ympäristön ja toimintatapojen suunnittelua ja arviointia. Varhaiskasvatuksen laadukas perusta sisältää henkilöstön pedagogisen osaamisen ja lapsen kehityksen tuntemisen. Muut tukipalvelut voivat olla esimerkiksi lapseen ja perheeseen liittyviä palveluita. (Heinämäki 2006, 10). Alla oleva kaavio kuvaa varhaisen tuen rakentumista arkeen. ERITYINEN TUKI Erityispedagoginen osaaminen MUUT VARHAINEN TUKI Pedagoginen kuntoutus, ennaltaehkäisy TUKI- PALVELUT VARHAISKASVATUKSEN LAADUKAS PERUSTA Riittävä osaaminen, lapsen kehityksen tuntemus Kuvio: Heinämäki, L. 2006: Varhaista tukea lapselle - työvälineenä kehittämisvalikko. Stakes.

27 27 Ekokulttuurisen näkemyksen mukaan lapsen lähiympäristö ja päivittäinen toiminta on tärkeää. Lapsen keskeiset ympäristöt koostuvat kodista, päiväkodista ja myöhemmin koulusta. Näissä ympäristöissä tuen tarpeen arviointi ja tuen järjestäminen ovat lapselle tärkeitä. (Määttä 1999, ) Päivähoito muodostaa joillekin lapsille valtaosan valveillaolon ympäristöstä. Näin tuen tarpeen arviointiin hyvät mahdollisuudet ovat juuri päivähoidossa, jossa kasvattajat tuntevat lapsen ja voivat nähdä tämän toimintaa ja käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. (Heinämäki 2006, 15.) Varhainen tuki lapsen päivittäisessä ympäristössä perustuu varhaiskasvattajan osaamiseen ja työyhteisön tuleekin toiminnallaan mahdollistaa lapselle lapsen ominaisin tapa toimia. Lapselle ominaisten tapojen kautta toimimisen avulla voidaan tunnistaa lapsen erityisen tuen tarpeita ja tuen tapoja. (Heinämäki 2006, 15.) 4 AINEISTON KERTOMAA Lähetimme lomakehaastattelun kolmen eri päiväkodin henkilökunnalle ja tiedustelimme heidän mielipidettään käsikirjan tarpeellisuudesta ja sen sisällöstä. Yksi lomake lähetettiin Espoossa sijaitsevaan yksityiseen päiväkotiin ja kaksi Helsingissä sijaitsevaan kunnalliseen päiväkotiin. Henkilökuntaa näissä päiväkodeissa oli yhteensä noin kaksikymmentä henkilöä. Tarkoituksenamme oli saada selvitettyä, onko muilla päivähoidon parissa työskentelevillä ammattilaisilla samanlaisia ajatuksia kuin meillä, vai olemmeko kenties unohtaneet jonkin todella tärkeän asian miettiessämme käsikirjan sisältöä. Lomakehaastattelut kävimme läpi luottamuksellisesti, mutta niin että jokaisen vastaajan vastaukset luettiin huolella läpi ja niistä koottiin vastaajia koskevat tiedot ja heidän vastauksensa yksitellen luetellusti. Lähetimme päiväkoteihin myös saatekirjeen. Lomakkeet lähetettiin sähköpostitse ja päiväkodin johtajat tulostivat ne päiväkotihenkilökunnalle. Tästä suuret kiitokset heille. Näiltä osin yhteistyö sujui hyvin.

28 28 Lasten ikää ja ryhmäkokoa halusimme selvittää sen vuoksi, että meistä oli mielenkiintoista tietää, minkä kokoisissa ryhmissä vastaajat työskentelevät ja minkä ikäisten lasten kanssa he toimivat. Vastaajat työskentelivät keskimäärin kahdenkymmenen lapsen ryhmissä ja ikäjakauma meni aika lailla tasan eli alle kolmevuotiaiden lasten ja yli kolmevuotiaiden lasten kesken. Esikouluikäisten lasten parissa työskenteli kolme vastaajista. Muut lomakehaastattelun kysymykset liittyivätkin kirjasen sisältöön ja siihen, onko sille käyttöä ja missä määrin. Samoin tiedustelimme, onko vastaajien päiväkodeissa vastaavanlaisia esitteitä tai käsikirjoja. 4.1 Lomakehaastattelun teemat Jaoimme lomakehaastattelun kysymykset eräänlaisiksi teemoiksi taustatietojen pohjalta ja poimimme niistä yhtäläisyydet ja eroavuudet. Näitä teemoja ovat: - vastaajien ikä, koulutus ja työkokemus - käsikirjan tarpeellisuus - käsikirjan sisältö - yhteistyön tarve ja perheen saama informaatio päivähoidosta - muu palaute Kuitenkaan lomakehaastattelumme teemat eivät ole pelkästään niitä joiden perusteella saimme tuloksen, vaan olennaista oli se, että millaisia vastauksia teemoista nousi ja näin ollen analyysi tehtiin monta kertaa lomakkeita läpi lukien ja nämä tulokset esittelemme laadullisen menetelmän mukaisesti. Tuloksista juuri kasvatuskumppanuus nousee vahvasti esiin. Vastausten analysoinnin aloitimme kohta kohdalta ja kirjoittamalla vastaukset teemojen alle. Näistä teemoista nousi se etsimämme tieto, mutta tiedon esille saaminen vaati erittäin paljon työtä ja lomakkeiden läpikäyntiä. Tässä seuraavaksi kuvaamme yhtäläisyyksiä ja eroja kustakin teemasta. Aiheet on numeroitu lomakehaastattelun kysymysten mukaisessa järjestyksessä.

29 Vastaajien ikä, koulutus ja työkokemus Vastaajien ikää, koulutusta ja työkokemusta kysyessämme tarkoituksenamme oli selvittää onko suuria eroavaisuuksia vastauksissa sen mukaan, minkä ikäinen vastaaja on ja kuinka kauan hän on toiminut päivähoitoalalla. Esimerkiksi kaksikymmentä vuotta päivähoidon parissa työskennelleellä henkilöllä on aivan erilainen näkemys alasta, kuin vasta viisi vuotta alalla työskennelleellä. Maahanmuuttajia Suomeen on tullut vasta luvulta lähtien enemmän, joten pidempään alalla olleilla henkilöillä saattaa olla enemmän vertailupohjaa kuin vasta työuran alussa olevilla päivähoidon ammattilaisilla. Vastaajia oli kaksikymmentä ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 39 vuotta. Vastaajista suurin osa oli naisia ja joukossa oli vain yksi mies. Koulutukseltaan vastaajat olivat lähihoitajia (7), lastentarhanopettajia (5), sosionomiopiskelija, päivähoitaja, kasvatustieteen kandidaatti, perhepäivähoitajia (3) ja erityislastentarhanopettaja. Keskimääräinen työssäoloaika vastaajilla oli noin 10 vuotta. Lomakehaastatteluun vastanneista kaikki olivat työskennelleet monikulttuurisen perheiden ja lasten kanssa. Suurin osa koki työskentelyn antoisaksi, hauskaksi, rikkaudeksi, opettavaiseksi, vaativaksi ja haastavaksi. Haastavuus johtuu muun muassa kielestä. Koska lapsi tai perhe ei ymmärrä suomea, on kommunikointi haasteellisempaa. Lapset tuovat rauhattomuutta ryhmään, kun eivät ymmärrä kuulemaansa puhetta. Kuitenkin vastavuoroisesti maahanmuuttajataustaiset lapset tuovat koko ryhmään rikkautta ja opettavaisuutta ja tietoa eri kulttuureista, heidän tavoistaan ja elämästään. Vastanneista suurin osa koki eri kulttuurista tulleet ihmiset iloisena ja positiivisena asiana Käsikirjan tarpeellisuus Käsikirjaideaa pidettiin erittäin tarpeellisena ja monien mielestä käsikirjasta olisi hyötyä molemmille osapuolille. Kirjanen toimisi vuorovaikutuksen apuna, kun tulkkipalveluissa on ruuhkaa maahanmuuttajien lukumäärään kasvaessa. Englanninkielinen versio nähtiin

30 30 hyvin tarpeelliseksi, samoin kuin somalian- ja venäjänkieliset olisivat monien mielestä tarpeellisia varsinkin Itä-Helsingin alueella Käsikirjan sisältö Käsikirjan sisällöksi ehdotettiin kuvausta päivähoidon arjesta ja siitä mitä päivähoidossa tapahtuu. Asiat, jotka mainitsimme lomakehaastattelussa eli päivähoidon aloitus, päivähoidon arki/toiminta lasten kanssa, kasvatusnäkemys ja kasvatuskumppanuus nähtiin myös tärkeiksi. Osa vastaajista kirjoitti, että juuri kasvatuskumppanuuden merkitystä kannattaisi painottaa. Perusasiat, kuten vaatetus, ulkoilun tärkeys, ruokailu (allergiat) ja juhlat koettiin myös mainitsemisen arvoisiksi asioiksi. Joku mainitsi, että asioita olisi hyvä havainnollistaa kuvilla. Olimme ajatelleetkin, että laitamme tekstin lisäksi piirros-kuvia käsikirjaan, jotta siitä ei tulisi liian raskasta luettavaa Päivähoidosta kertovat esitteet päiväkodeissa Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että päiväkodeissa ei ole minkäänlaisia esitteitä, joita jakaa vanhemmille. Ainoastaan yleinen päivähoidon tervetuloesite jaetaan Helsingissä ja Espoossa perheelle lapsen aloittaessa päivähoidon. Monissa, esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa, on kuitenkin päiväkotikohtaisia esitteitä. Osa mainitsi myös, että lapsen aloittaessa päivähoidon käydään keskustelu tulkin välityksellä. Muutoin tulkkia käytetään vähemmän, lähinnä siitä syystä, että tulkkeja on vaikea saada Yhteistyö vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan kesken sekä perheen saama informaatio päivähoidosta Yhteistyö eri kulttuurista tulleiden vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan kesken nähtiin kohtalaisen hyväksi. Tiedonkulussa nähtiin olevan joskus ongelmia, kun yhteistä kieltä ei

31 31 löydetty lainkaan. Mutta yleensä hyvällä yhteistyöllä asiat ovat selvinneet. Tulkkipalvelut ovat auttaneet yhteistyön syntymisessä ja sen etenemisessä lapsen aloittaessa päivähoidossa. Kieliongelmat ja uskontokysymykset nähtiin joskus vaikeiksi. Suvaitsevaisuutta kuitenkin päivähoitohenkilökunnalla riittää. Noudattamalla perheen sääntöjä ja muun muassa ottamalla huomioon kulttuuriset asiat, esimerkiksi ruokailuun liittyvät seikat, nähtiin asioiden toimivan ja toteutuvan hyvin yhteistyön avulla. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että juuri päivähoitoa aloittelemassa oleva perhe ei aina saa riittävästi informaatiota, varsinkin jos tulkkipalveluita ei saa heti alkuun. Kaksikieliset vielä saavat, mutta niin sanotut ummikkoperheet eivät saa. Tiedonsaantiin vaikuttaa myös se, että miten aktiivisia vanhemmat itse ovat kysymään ja hakemaan tietoa. Osa vastaajista taas sanoi, että päivittäinen viestintä on hyvin tärkeää ja sen puuttuessa eivät asiat voi kulkea riittävän hyvin Muu palaute Vastaajat antoivat palautetta, että kaikki kirjallinen tieto on hyväksi kommunikoinnille ja näkivät käsikirjan hyödyllisenä tiedon jaon välineenä. Osa sanoi, että käsikirjasta voisi tehdä oman näköisen, mikä meillä olikin mielessä. Käsikirjaan jätetään tyhjiä sivuja, joihin päiväkodin henkilökunta voisi kirjoittaa omat säännöt ja tavat. Lomakehaastatteluun vastanneiden mielestä käsikirja lisäisi ja vahvistaisi asiakaspalvelu ja asiakassuhdetta. Vastaajat olivat sitä mieltä, että on hyvä, kun eri kulttuurista tulleiden asiaan yritetään löytää helpotusta. Monet toivottivat intoa ja onnea työllemme.

32 32 5 KÄSIKIRJAN VALMISTUMISPROSESSI KOKOAMAMME AINEISTON POHJALTA Mietimme paljon eri vaihtoehtojen välillä minkälaisen ja minkä kokoisen käsikirjan tulemme tekemään. Lopulta päädyimme selkeään ratkaisuun, eli yhdelle sivulle laitoimme pelkästään yhden kielen tekstit ja samalle aukeamalle laitoimme kuvan selkeyttämään tekstiä. Kuvien käyttö tuo myös värikkyyttä ja mielenkiintoa kirjaseen. Käsikirjasta tuli 23 sivuinen ja siihen jätettiin tyhjiä sivuja päiväkotien omille kommenteille. Käsikirjaa tehdessämme huomioimme lomakehaastatteluiden vastaukset, joiden avulla saimme käsikirjasta monen ammattilaisen mielipiteen avulla monipuolisemman. 5.1 Käsikirjan ja opinnäytetyön kirjoittamisvaihe Tässä kappaleessa kerromme kuinka vaativaa oli tehdä sekä varsinainen opinnäytetyö, että erillinen tuotos. Kirjoittamisvaihe koostui suunnittelusta ja toteutuksesta. 5.2 Suunnittelua ja toteutusta Itse idean ja aiheen opinnäytetyötä varten saimme kesällä Ajatuksenamme oli opinnäytetyötä tehdessämme kerätä teoriapohjaista tietoa kaikesta mikä oleellisesti liittyy lasten päivähoitoon Suomessa. Tästä teoriaosuudesta poimimme sitten kaiken oleellisemman tiedon itse tuotokseemme, joka on oma erillinen kokoonpanonsa. Olimme suunnitelleet ja miettineet tarkkaan minkälaisen käsikirjan haluaisimme tehdä. Kirjasta koskevat ajatukset ja ideat muuttuivat matkan varrella moneen kertaan. Päädyimme lopulta yksinkertaiseen versioon, johon teimme sekä suomenkielisen että englanninkielisen version.

33 33 Suomenkielisen version tekeminen oli suhteellisen yksinkertaista, koska olimme varsinaiseen opinnäytetyöhömme keränneet jo kaiken tarvittavan materiaalin. Tämä kokoamisvaihe ja itse kirjasen teko oli lähinnä palapelin kokoamista, niin että kaiken oleellisemman tiedon sai esille. Englanninkielinen osio tuottikin sitten enemmän päänvaivaa ja se oli koko työn työllisin osio, mutta samalla kielitaito karttui melkoisesti. Kaikkein hankalinta oli kääntää sanoja, joille ei suoraan löytynyt englannin kielistä vastinetta. Kaiken kaikkiaan opinnäytetyön ja tuotoksen tekeminen ja kirjoittaminen oli erittäin mielekästä ja samalla omalla tavallaan opettavaistakin. Itse tutkimusprosessi oli haastavaa, koska meillä kummallakin on paljon kokemusta päivähoidosta, mutta sen muuntaminen teoreettiseksi tiedoksi oli vaikeaa. Prosessissa vaaditaan erittäin paljon oman toiminnan arviointia kuten lomakehaastatteluiden purussakin. Molemminpuolinen pohdinta auttoi selventämään ja ymmärtämään toistemme ajatuksia. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää välillä ottaa etäisyyttä käsittelemäänsä asiaan ja pohdittava sitä eri näkökulmista. Ennen kuin pääsimme itse tavoitteeseemme ja saimme lomakehaastatteluista esiin sen oleellisimman ja tärkeimmän tiedon mitä olimme selvittämässä oli meidän arvioitava toimintaamme yhä uudestaan. Työ onnistuu, jos malttaa suunnitella työn- kulun tarpeeksi hyvin ja ottaa huomioon, että matkan varrella ei voi välttyä pieniltä kommelluksilta. Meistä oli erittäin hyvä, että meitä oli kaksi tekemässä tätä opinnäytetyötä. Toisen tuki ja kommentit ovat erittäin tärkeitä, vaikka yksilöinä työtä teimmekin. Toimintatutkimus oli meille sopivin tutkimusmuoto. Näin saimme selville sitä hiljaista tietoa kahdeltakymmeneltä päivähoidon ammattilaiselta, jota halusimmekin. Itse tutkimusprosessin voisi kiteyttää seuraaviin sanoihin: Syntyi uteliaisuudesta uutta, löytyi leikistä lahja ja osallisuudesta yhteinen matka (Kaskela & Välimäki 2006).

34 34 6 POHDINTAA OPINNÄYTETYÖSTÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Meillä ei ollut varsinaista tutkimuskysymystä, vaan teimme tuotteen jolla on tavoitteena olla päiväkotityön eräänlainen apuväline matkalla kasvatuskumppanuuteen. Alussa aikaa meni työn ideointiin. Ideoiden selkiytyessä lähdimme keräämään tietoa ja selvitimme aikaisempien vastaavanlaisten teosten olemassaoloa. Löysimme jonkin tyyppisiä oppaita, mutta emme mitään sellaista, mitä meillä oli mielessämme. Näiden taustatietojen selvittämisen jälkeen saimme idean millaisen käsikirjatyyppisen kirjasen haluamme tehdä. Näin ryhdyimme tekemään suunnitelmaa keräämällä tietoa. Kokonaisuudessaan suunnitelman tekeminen sujui meiltä hyvin yhdessä miettien ja sopien asioista. Alkuvuosi 2007 kului lomakehaastattelun pohjaa tehdessä ja kirjallisuutta lukien ja tutkien. Lomakehaastattelun tekeminen osoittautui työläämmäksi kuin osasimme kuvitellakaan, koska kysyttävää oli paljon, mutta kaikki eivät välttämättä jaksa vastata pitkiin kyselyihin. Maaliskuusta toukokuuhun paneuduimme enemmän käsitteisiin, joita käsikirjassammekin käsitellään ja luimme lisää aiheeseen kuuluvaa kirjallisuutta, kävimme läpi lomakehaastatteluiden vastaukset sekä jatkoimme teorian kirjoittamista kirjallisuuteen perehtyen. Mielessä oli myös käsikirjan suunnittelu. Käsikirjasta jätimme pois päivähoidon sisällä tapahtuvat toiminnot, kuten juhlat, ruokailun ja eri tapahtumat, koska monissa päiväkodeissa sisällöt ovat toisistaan poikkeavia. Tätä varten käsikirjassa on kohta muistiinpanoille. Päätimme myös melko pian jättää yhden kappaleen pois, jossa luetellaan lasten yleisempiä sairauksia ja niiden hoito-ohjeita. Kirjasimme työn loppuun tietolähteen, josta löytyy lasten yleisimmät sairaudet ja neuvomme myös ottamaan yhteyttä lääkäriin.yleensä jokainen päiväkoti tekee oman toimintasuunnitelman toimintakauden alussa ja heillä on omat toimipaikkaansa koskevat varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka on laadittu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta.

35 35 Työssämme puhumme varhaisesta tuesta ja sen tärkeydestä. Tulevaisuudessa onkin erittäin tärkeää keskittyä työyhteisöjen arviointiin ja kehittämiseen päivähoidossa ja alakoulussa. Tämä kaikki vaatii toki paljon aikaa, sitoutumista ja todellista halua toimia lasten hyväksi. Kun työntekijöillä on yhteiset arvot, päämäärät ja menettelytavat päästään hyvään alkuun. Yhteisönä työntekijät voivat paremmin ja tällä on vain positiivinen vaikutus lapsiin. Koska meidän yhteiskuntamme väestö ikääntyy nopeasti on meidän pidettävä entistä enemmän huolta lapsista ja nuorista. Erityistä huomiota tarvitaan erityisesti haavoittuvissa oloissa elävien lasten hyvinvoinnin parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Onneksi monet ongelmat on keritty näkemään jo ennalta ja niihin on ruvettu miettimään erilaisia ratkaisuja. Haasteena onkin, että miten lasten vanhempia voidaan enemmän tukea perheen ja työn yhteensovittamisessa esimerkiksi työpaikoilla, päivähoidossa ja koko yhteiskunnassa. Tässä meille kaikille kasvatus- ja sosiaalialalla työskenteleville riittää kysymystä kerrakseen. Toivomme oman opinnäytetyömme tuotoksen eli käsikirjan avulla tuomaan tietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta. On hyvä, että vanhemmat tietävät mihin heillä on oikeus ja samalla he tunnistaisivat omat velvollisuutensa. Näin lopuksi haluamme kiittää meidän molempien läheisiä tuesta ja kärsivällisyydestä. Samoista asioista haluamme kiittää ohjaajaamme Tiinaa. Palautteesta ja kannustuksesta on ollut erittäin paljon apua opinnäytetyötä tehdessämme. Pienistä vastoinkäymisistä olemme selvinneet hienosti toisiamme tukemalla. Olemme molemmat saaneet erittäin paljon uutta ja hyödyllistä tietoa varhaiskasvatuksesta ja varhaiskasvatuspalveluista. Valmistuttuamme sosionomeiksi osaamme soveltaa oppimaamme tietoa myös käytäntöön ja täten hyödyntää sitä tulevaisuudessa omassa työssämme. Päätämme työmme seuraaviin sanoihin: I dag är vi tacksamma för allt det som vi trots allt lärde oss. I dag har vi vett att uppskatta att vi kan lärä oss något nytt. Det är väl att vi i vår ålder kan lära oss nya saker! -Rainer Haak-

36 36 LÄHTEET Haak, Rainer Tacksamhetens hemlighet. Örebro: Bokförlaget Libris. Heinonen, Leena; Luodeslampi, Juha & Salmensaari, Leena Lapsityön käsikirja. Jyväskylä: Kirjapaino Gummerus Oy. Heinämäki, Liisa Varhaista tukea lapselle. - Työvälineenä kehittämisvalikko. Helsinki: Erikoispaino Oy. Hujala-Huttunen, Eeva & Nivala Veijo Yhteistyö päivähoidossa. Oulu: Oulun Yliopisto. Jantunen, Timo & Rönnberg, Paula Anna lapsen leikkiä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Kaipio, Kalevi Kasvattava yhteisö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Kaskela, Marja & Kekkonen, Marjatta Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino oy. Kaskela, Marja & Välimäki, Anna-Leena Stakes. Varhaiskasvatus. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Helsinki: Edita Prima Oy. Laki lasten päivähoidosta. FINLEX. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Lasten päivähoito ja varhaiskasvatus. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2002:6. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. mamuyksip1_6low.pdf Monikulttuurinen varhaiskasvatus. STM. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Mäkilouko, Marko Multicultural leadership. Strategies for improved performance. Helsinki: Multikustannus/Multiprint Oy. Määttä, Paula Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Jyväskylä: PS- kustannus.

37 37 Perusopetuslaki. FINLEX. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Sihvola, Seija Voimaa vanhemmuuteen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Sosiaali- ja terveysministeriö, STM Valtakunnallinen linjaus henkilöstöstä. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Julkaisuja 2002:29. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatuksen kehittämisen suuntaviivoja lähivuosille. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:13. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. /passthru.pdf Stakes. Varttua. Mitä on varhaiskasvatus? Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Suomen kuntaliitto. Monikulttuurisuus ja maahanmuutto. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Talib, Mirja-Tytti Monikulttuurinen koulu. Haaste ja mahdollisuus. Helsinki: Karisto Oy. Työministeriö, Työvoiman kehittäminen ja ohjaus -tiimi Lasten päivähoito. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Törrönen, Maritta & Vornanen, Riitta Toimintatutkimus. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Vilén, Marika; Vihunen, Riitta; Vartiainen, Jari; Sivén, Tuula; Neuvonen, Sohvi & Kurvinen, Auli Lapsuus erityinen elämänvaihe. Helsinki: WSOY Wahlström, Riitta Suvaitsevuuteen kasvattaminen. Erilaisuus on rikkautta. Juva: WSOY

38 38 LISÄTIETOA ERI SAIRAUKSISTA LÖYTYY SIVUILTA:

39 39 LIITE 1: Lomakehaastattelun saatekirje Hyvä kyselyyn osallistuja! Espoo Olemme Järvenpään DIAK: in aikuispuolen sosionomi- opiskelijoita. Olemme tekemässä opinnäytetyötämme. Teemme päivähoitoa käsittelevän käsikirjan kahdella eri kielellä suomeksi ja englanniksi. Olemme toimineet päivähoidon parissa erilaisissa tehtävissä usean vuoden ajan ja olemme huomanneet, että tämän tyyppiselle käsikirjalle olisi käyttöä päiväkodeissa. Käsikirjan tarkoituksena on käsitellä tiivistetyssä muodossa kaikkea sitä oleellista toimintaa mitä päivähoitoon kuuluu. Käsikirja sopii sekä suomea puhuville että maahanmuuttaja taustan omaaville perheille, joille suomalainen päivähoito voi olla vieras käsite. Nyt tarvitsemmekin teidän apuanne. Haluaisimme teidän päivähoidon ammattilaisten auttavan meitä käsikirjan sisällön kanssa. Mitä asioita teidän mielestänne käsikirjan tulisi sisältää? Toivomme, että lomakehaastatteluun vastaisi mahdollisimman moni päiväkodin henkilökunnan työntekijä. Kaikkien vastukset ovat tärkeitä ja niillä on suuri merkitys meidän työllemme ja päivähoidon ja vanhempien välisen yhteistyön kehittymiselle. Pyydämme teitä vastaamaan tämän saatekirjeen liitteenä olevaan lomakehaastatteluun. Teidän vastauksenne käsitellään luottamuksellisesti. Antamienne tietoja ja vinkkejä käytämme vain kyseisen tehtävän teossa. Vastaukset voitte lähettää jompaa kumpaan alla olevista sähköpostiosoitteista. Kiitos avustanne! Ystävällisin terveisin, Nina Hemmilä / ja Titta Kokkonen /

40 40 LIITE 2: Lomakehaastattelu PÄIVÄHOIDON KÄSIKIRJA Kysymykset: Vastaajan taustatiedot: 1) Ikä: 2) Sukupuoli: Nainen Mies 3) Työkokemus / koulutus: - Työvuosien määrä: - Kuinka kauan olet työskennellyt päivähoidossa? 4) Lasten lukumäärä ryhmässä:

41 41 5) Lasten ikäjakauma: - alle 3- vuotiaita - yli 3- vuotiaita 6) Työntekijöiden määrä ryhmässä: Kysymykset: : 1) Oletko työskennellyt monikulttuurisen taustan omaavan lapsen / perheen Kanssa ja millaiseksi koet työskentelyn heidän kanssaan, haasteellisuus, mielenkiinto jne.? 2) Koetko, että päivähoitoon sijoittuvasta käsikirjasta kolmella eri kielellä (suomi, englanti ja ruotsi) olisi hyötyä työssäsi? Perustele vastauksesi, kiitos.

42 3) Millaisia asioita toivoisit / näet tärkeäksi käsikirjan käsittelevän? (Esimerkiksi, päivähoidon aloitus, päivähoidon arki/ toiminta lasten kanssa. Kasvatusnäkemys / kasvatuskumppanuus.) 42 4) Millainen esite / käsikirja teillä on tarjota päiväkodistanne vieraasta kulttuurista tulevalle perheelle? 5) Miten yhteistyö mielestänne on sujunut päiväkodin henkilökunnan ja vieraasta kulttuurista kotoisin olevien vanhempien välillä?

43 6) Millaiseksi koet teidän ja perheiden välisen vuorovaikutuksen, kun lapsi on aloittamassa päivähoitoa. Saako perhe tarpeeksi informaatiota päivähoidosta, esimerkiksi, jos kyseessä on toisesta kulttuurista tuleva perhe? 43 7) Mitä muuta haluaisit sanoa. Sana on vapaa. KIITOS VASTAUKSESTANNE! Lähetäthän vastaukset osoitteeseen: tai viimeistään???????????? mennessä! Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti!

44 44 HYVÄ LAPSUUS -GOOD CHILDHOOD- PERUSTIETOA PÄIVÄHOIDOSTA - BASIC INFORMATION ABOUT DAY CARE- -Kasvatuskumppanuus- (Educational partnership) -Varhaiskasvatus- (Early childhood education) -Varhaiskasvatuspalvelut- (Early childhood education Service)

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Anna-Leena Välimäki 5.5.2011 ALV 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. periaate toteaa, että lasten mielipiteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015 Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Ajankohtaista Elina Anttila ja Anneli Säteri Hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu esittelee

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako?

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Kuntatalo 10.9.2015 Jarkko Lahtinen Kuntaliitto Twitter: #kuntamarkkinat Voimmeko onnistua? Onnistuminen on asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Monipuolista varhaiskasvatusta Kotkassa perheen pienimmille tarjotaan monipuolisia ja korkealaatuisia varhaiskasvatus palveluja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA

MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA Kiuruveden kaupunki Opetus- ja sivistyspalvelukeskus/ Varhaiskasvatus MONIAMMATILLINEN KASVATUSUMPPANUUS LASTEN JA PERHEIDEN TUKENA KIURUVEDEN VARHAISKASVATUSPALVELUISSA Ritva-Liisa Pennanen Kiertävä erityislastentarhanopettaja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa

Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa 1 Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa 2 Tekstit: Tuire Mononen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

MITÄ ON KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS?

MITÄ ON KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS? MITÄ ON KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS? Kasvatustyön kehittäjä Marja Laine KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS VARHAISKASVATUKSESSA seminaari 14.2.2013 ry avoin kansalaisjärjestö, joka on perustettu 2006 Opetushallituksen,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

Heinolan kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut. Kemppi Miia 12.04.2015. Liite varhaiskasvatus- ja esiopetuslain muutokset 1.8.2015

Heinolan kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut. Kemppi Miia 12.04.2015. Liite varhaiskasvatus- ja esiopetuslain muutokset 1.8.2015 Heinolan kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Kemppi Miia 12.04.2015 Liite varhaiskasvatus- ja esiopetuslain muutokset 1.8.2015 Uudet ja muutettavat pykälät Lähteenä käytetty suorina lainauksina Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi Vanhemmille Tämä opas on tarkoitettu avuksi Teille hakiessanne lapsellenne päivähoitopaikkaa. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot