TILINPÄÄTÖSINFO Timo Kenakkala

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSINFO Timo Kenakkala

2 Toiminnallisia nostoja Konserni: Uusi Hämeenlinna käynnistyi onnistuneesti Konsernirakenneselvitys ja omistajaohjauksen kehittäminen käyntiin Strategian päivitys ja työllisyyden hoidon uusi toimintamalli käyntiin Henkilöstön työhyvinvointi työhyvinvointiohjelman jalkautus Sairauspoissolojen määrä laski merkittävästi Kriisiviestintäsuunnitelma ja markkinointiyhteistyön uudet linjaukset valmiiksi, Suomi 100 juhlavuoden viestintä ja markkinointi Asemanranta, Linja-autoasema, Ykköskortteli, Moreeni-Rastikangas Kantasairaalahanke

3 Jatkoa: SIHY: -uuden toimintamallin käyttöönotto onnistui -uusi varhaiskasvatussuunnitelma käyttöön -palveluverkkosuunnitelman käynnistäminen -kehittämisote säilyi vahvana SOTE: -sote/maakuntavalmisteluun osallistuminen sitoi resursseja normaalin tehtävien ohessa työkuorma suuri -valinnanvapauspilotti suuri kokeiluhanke -prosesseja muutettu ja resursseja lisätty varhaiseen tukeen -asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla

4 Jatkoa: KAURA: -strategista suunnittelua vahvistettu - projektienhallintaselvitys - hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta luotu -kaavoitushankkeiden eteenpäinviemiseen panostettu -toiminnan tehostaminen - resursseja pyritty vahvistamaan - sähköiset asioinnit mahdolliseksi - lupa-aikojen lyhentäminen tavoitteena

5 Ulkoinen tuloslaskelma Tilinpäätös Tilinpäätös TA 2017 Erotus Erotus muutokset budjettiin TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

6 Hämeenlinnan talouden pidemmän aikavälin tarkastelu euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 Asukasluku Muutos kpl Muutos % 0,3 % 0,5 % 0,2 % 0,1 % -0,2 % -0,3 % 0,1 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % Veroprosentti 19,50 19,50 20,25 20,50 20,50 20,75 20,75 21,00 21,00 21,00 TOIMINTAKATE Muutos % 4,8 0,2 5,5 1,3 1,4-1,6 2,0 1,7 1,9 1,9 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Varausten muutokset netto Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulat. ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Ilman HAMK-järjestelyä: Lainakannan lasku -8,3 milj. Taseesta Asukasluvun lasku kiihtyi Vertailukelpoisesti +0,7% Alkup. Ta:han nähden +3,4 milj. Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as TK Kasvu :

7 Toimintakatteen kehityslinjat TP2017 jälkeen Vuosilta on poistettu lukiokustannukset - Vuosien kasvu on keskimäärin 3,0 %, jolla on jatkettu vuodet Vaihtoehto on talouden tasapainotusohjelman mukainen - Molemmissa sarjoissa vaikuttaa 2017 kehitykseen perustoimeentulotuen siirto Kelalle ja Kiky-sopimuksen kustannuksia alentava vaikutus 1,3 % 3,0 % 1,4 % -1,6 % 2,0 % 3,4 M 3,0 % 1,7 % 8,0 M 3,0 % 1,9 % 12,1 M ,5 % 0,7% ,9 % 2,6 % Viimeisen 3 vuoden ka.= 1,1% ,0 % ,6 % Kustannuslinjojen eron kokonaishinta on 23 M TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP

8 2017 lyhyesti Tulos 5,5 milj. euroa ylijäämäinen, asukasluku laski 188 hlöllä. Taseen kertyneet alijäämät saadaan katettua => ylijäämiä n. 0,7 milj. euroa. Toimintakate pieneni 1,6%, vertailukelpoisesti kasvoi 0,7 %. Vertailukelpoisuuteen liittyvät toimeentulotuen siirto Kelalle/valtionosuuksiin, kiky ja keva. Toimintakate ylitti alkuperäisen talousarvion vajaat 0,5 milj. euroa. Henkilöstökulut alittivat alkuperäisen talousarvion 1,5 milj. euroa. 2,3 milj. euron tuloksellisuusohjelmasta valtaosa sisältyi jo käyttösuunnitelmaan. Ohjelma toteutui. Ilman ohjelman tuloksia toimintakatteen ylitys olisi ollut huomattavasti suurempi. Verotulot ylittivät alkuperäisen talousarvion 3,4 milj. euroa ja valtionosuudet 1,4 milj. euroa. Lainakanta aleni 8,3 milj. euroa => 222,3 milj. euroa. Tilinpäätökseen sisältyvät ainakin seuraavat kertaerät (eivät liity vertailukelpoisuuteen): Rahoitustuotot 0,8 milj. euroa Hätäkeskuskauppa 1,4 milj. euroa Kikyn lomapalkkajaksotus 0,7 milj. euroa Ilman näitä ylijäämä olisi ollut 2,6 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri jäi potilasmaksuvarauksen yli 4 milj. euron ylityksestä huolimatta vain 2,3 milj. euroa omasta tasapainotusohjelmastaan jälkeen.

9 Hämeenlinnan kaupungin toimialojen bruttokulujen jakautuminen 2017 Pelastusltk 19,8 M / 4,0 % Konsernipalvelut 40,3 M / 8,2 % Kaupunkirakenneltk ja jäteltk 71,0 M / 14,4 % Sivistys- ja hyvinvointiltk 115,6 M / 23,4 % 493,6 M Sosiaali- ja terveysltk 246,9 M / 50,0 %

10 Hämeenlinnan kaupungin ulkoisen tuloslaskelman kulut 2017 Poistot 17,8 M / 3,8 % Korko- ja rahoituskulut 5,8 M / 1,2 % Vuokrat ja muut kulut 18,9 M / 4,1 % Avustukset 30,6 M / 6,6 % Materiaalien hankinta 17,9 M / 3,9 % Henkilöstökulut 145,5 M / 31,3 % 464,4 M Palvelujen ostot 227,9 M / 49,1 %

11 Suurimmat kulupoikkeamat alkuperäiseen budjettiin nähden Opetuspalvelujen toimintakulut ylittyivät 2,0 M. Tästä perusopetuksen palkat ovat noin 0,9 M ja oppilaskuljetukset 0,6 M. Pääosa lopusta ylityksestä johtuu budjetoimattomista hankekuluista, joiden katteeksi on saatu vastaava tulo. (TA 57,3 M, TP 59,3 M ) Lastensuojelupalvelujen toimintakulut ylittyivät 2,3 M ja kasvoivat 1,3 M vuodesta (TP ,9 M, TA ,9 M, TP ,2 M ) Terveydenhuollon ostopalvelut ylittyivät 0,6 M. (TA 87,2 M, TP 87,9 M )

12 Hämeenlinnan kaupungin ulkoisen tuloslaskelman tulot 2017 Muut tuotot, mm myyntivoitot 6,0 M / 1,3 % Vuokratuotot 11,3 M / 2,5 % Tuet ja avustukset 9,7 M / 2,1 % Maksutuotot 25,1 M / 5,4 % Korko- ja rahoitustuotot 6,9 M / 1,5 % Myyntituotot 30,7 M / 6,7 % 461,6 M Verotulot 281,1 M / 60,9 % Valtionosuudet 90,8 M / 19,7 % Lisäksi tulopuolelle lasketaan valmistus omaan käyttöön 8,5 M

13 Tulopoikkeamia alkuperäiseen budjettiin nähden Ulkoiset myyntituotot, ylitys +1,2 M Maksutuotot, alitus -0,6 M Ulkoiset tuet ja avustukset, ylitys +2,2 M Verotulot, ylitys +3,4 M Valtionosuudet, ylitys +1,4 M

14 Verorahoituksen kehitys, milj. euroa 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 87,3 91,8 13,0 13,2 14,8 17,2 97,2 17,6 11,1 92,5 18,6 12,2 91,6 22,1 14,0 87,3 91,4 90,8 24,2 24,2 26,9 15,5 13,4 16,0 150,0 100,0 192,9 195,0 208,7 223,4 232,5 238,4 237,2 238,1 50,0 0, Alhaalta ylös: Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuus

15 Investoinnit TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kiinteä omaisuus Osakkeet ja osuudet Talonrakennus Kunnallistekniikka Irtain omaisuus Muut pitkävaikutteiset menot Investointimenot yhteensä Investointitulot yhteensä Nettoinvestointikulut yhteensä Merkittävimmät nettoinvestointikohteet 2017 M Talonrakennuksen perusparannuskohteet 4,3 Pääterveysaseman E-rakennuksen peruskorjaus 1,4 Asuntoalueiden kunnallistekniikka 3,9 Infran kohteet 2,3 Elinkeinoalueiden kunnallistekniikka 0,8 Hml:n Pysäköinti Oy:n oman pääoman vahvistaminen 1,5 Sijoitukset liikunta- ja jäähalliyhtiöihin yhteensä 0,8 Pelastuslaitoksen kalusto 0,5

16 Nettoinvestoinnit, vuosikate ja poistot sekä suunnitelma , milj. euroa Poistot 19,0 14,3 14,5 16,2 14,4 9,7 4,6 10,6 21,8 14,4 18,2 17,3 19,5 17,5 17,5 13,7 23,5 17,8 21,4 18,5 22,5 20,5 21,5 19,7 0 17,7 15,5 51,7 25,6 23,7 47,2 23,8 30,9 18,5 29,6 36,5 35, TA 2018 TS 2019 TS 2020 Nettoinvestoinnit Vuosikate Poistot

17 Milj. euroa 250 Lainakannan kehitys Euroa/as lopussa sijoitusten arvo oli 105,1 M. Lainakanta ilman sijoituksia olisi ollut 117,2 M eli /as. Koko konsernin lainakanta oli 426,3 xxx,x M eli 6299 x xxx /as Lainakanta, milj. 145,8 157,4 175,6 181,6 194,9 201,4 199,4 230,6 222,3 /asukas

18 Strategisten yhtiöiden tulokset 2017 Linnan Kehitys Oy Linnan Kiinteistökehitys Oy Hämeenlinnan Eteläranta Oy Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeenlinnan Pysäköinti Oy Hämeenlinnan Asunnot Oy (konserni) Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Tekme Oy Yhteensä Kaupunkikonserni tilikaudella 2.6 m ylijäämäinen, kumulatiivista ylijäämää konsernitasolla n. 8 m. Konsernin lainakanta 426 m /as

19

20

21

22 Henkilöstön käytön kustannukset Henkilöstökuluihin käytettiin 145,5 M, joka on 1,5 M vähemmän kuin alkuperäinen budjettivaraus 147,0 M ja 7,1 M vähemmän kuin 2016 kulut, 152,6 M. Kilpailukykysopimus ja keva-maksujen muutokset vaikuttavat suuresti vuosien vertailtavuuteen. Vertailukelpoinen henkilöstökulujen muutos : Muutos Muutos % TP:n henkilöstökulut ,7 Kiky-vaikutukset Keva-vaikutus Vertailukelpoiset kulut ,3 Henkilöstöpalvelujen ostoihin käytettiin 5,2 M, joka on 0,3 M enemmän kuin Alkuperäinen budjettivaraus, noin 2,9 M, ylittyi 2,3 M.

23 Sijoitustoiminta Kaupungin sijoitustoiminnalle asetettu vuosituottotavoite on 4,5 % - 5 %. Sijoitusten markkina-arvo oli 105,1 milj. euroa (+4,7 milj. euroa). Salkunhoitajien varojen tuotto vuonna 2017 oli 4,7 %. Kaupungin sijoitusten allokaatio täytti kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet. Vuosien aikana on sijoitusten tuottoja nostettu 48,5 milj. euroa investointimenojen katteeksi ja kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Vuonna 2017 kassaan ei nostettu tuottoja. Sijoitustoiminnan myyntivoitot ylittivät budjetin 0,2 milj. eurolla (sis. 0,8 milj. kertaluonteisia eriä)

24 Lainasalkku ja johdannaiset Johdannaissopimuksia on yhteensä 15 kappaletta. Näistä 4 kpl on myöhemmin alkavia sopimuksia. Sopimuksista 14 kpl suojaa koko salkkua ja 1 kpl yksittäisiä lainoja. Johdannaissopimuksia oli voimassa ,5 milj. euron arvosta. Tästä määrästä muita kuin kiinteään korkoon suojaavia sopimuksia on 4 milj. euron arvosta. Pääosan johdannaissopimuksista on sidottu 6 kk:n Euribor-noteeraukseen. Vastaavasti suurin osa kaupungin lainoista on sidottu myös 6 kk:n Euriboriin. Kaupungin koko lainamäärä oli 222,3 milj. euroa. Kaupungin lainojen suojausaste on 88%. Lainakannan suojausaste on varsin kattava. Suojausaste putoaa kuitenkin n. 40 %:n tasoon vuoteen 2025 mennessä. Lainasalkun keskikorko on 2,35 %. Korko ei juuri muutu, jos markkinakorot nousevat yhden prosenttiyksikön.

25 Lainasalkusta ja johdannaisista - korkoherkkyys Korkoherkkyys Vuosi Termiinikäyrä Termiinikäyrä -1 %-yks. Termiinikäyrä +1 %-yks. Termiinikäyrä +2 %-yks. Termiinikäyrä +3 %-yks Yhteensä

26 Plussat ja miinukset (2017) Tilikauden plussat Engelinrannan seutu eteni linja-autoaseman korttelin osalta ja Asemanranta siirtyi toteutusvaiheeseen Työttömyys laski 11,5 % (13,4%), asuntotuotanto vilkastui ja uusien yritysten määrä kasvoi Henkilöstön sairauspoisaolot vähenivät päivällä vuodesta 2016 Kaupungin ulkoiset toimintakulut vuosina ovat kasvaneet milj. euroa vuodessa => Vuodesta 2016 vuoteen 2017 ne kasvoivat vertailukelpoisesti 1,8 milj. euroa ja kaudella keskimäärin 4,4 milj. euroa per vuosi Toimintakatteen vertalukelpoinen kasvu lähihistorian alhaisin 0,7% Verotuluot ylittittivät alkuperäisen talousarvion 3,4 milj. euroa ja valtionosuudet 1,4 milj. euroa KHSHP teki ylijäämää 6,4 milj. euroa ja on edelleen tasapainottamisohjelman mukaisessa tulosvauhdissa => Tuloskirjaus kaupungille n. 3,1 milj. euroa Tilikauden ylijäämä 5,5 milj. euroa: taseen alijäämät saatiin katettua -> ylijäämää 10 euroa/asukas => Ilman satunnaisia kertaluonteisia eriä kaupungin tilikausi olisi ollut 2,6 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupungin velkamäärä laski 8,3 milj. euroa Konsernitase 8 milj. euroa ylijäämäinen -> 118 euroa/asukas Tilikauden miinukset Asukasluvun lasku kiihtyi, -188 asukasta -> tämä heijastuu erityisesti tulevaan verotulokehitykseen Asiakasmäärien kasvu nosti lastensuojelun kustannuksia selvästi budjetoitua suuremmiksi. Toimintakate ylitti alkuperäisen budjetin 0,5 milj. euroa

27 Vakavia kehityslinjoja tulevaisuudelle Käyttömenojen kasvu on asetettuja tavoitteita kroonisesti suurempaa. Valtionosuuksien kasvu on leikkausten jälkeen selvästi 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä maltillisempaa. Jatkokehitys riippuu valtiontalouden tilasta. Normipurut alentavat valtionosuuksia kustannusten laskua vastaavasti. Talouden pidempiaikainen kasvu? Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan pahoinvointi lisäävät kaupungin kustannuksia mutta heikentävät verotulokehitystä. Asukasluvun lasku on merkittävin riski kaupungin tulopohjalle. Korjausvelka-arvio on noin 49 milj. ja perusparannustarpeen kustannusarvio on noin 97 milj.. Luvut eivät sisällä sisäilmaongelmista aiheutuvia lisäkuluja. Sisäilmaongelmaisia rakennuksia on noin 60 kpl. Kauralla korjausvelkaa on noin 35 milj.. Kaupungin investointitaso on liian korkea taloudelliseen kantokykyyn verrattuna edessä on kuitenkin pakollisia investointeja, joiden toteuttamista ei voida siirtää. Velkamäärä kasvaa merkittävästi ja jossain vaiheessa tämä alkaa vaikuttaa kaupungin talouteen liian negatiivisesti pääomakuluerien (poistot ja rahoituskulut) kasvaessa merkittävästi.

28 HÄMEENLINNAN HOUKUTTELEVUUS Timo Aro 2018:

29

30 HÄMEENLINNA

31

32

33

34

35 TALOUSTUTKIMUS 2018

36

37

38 KIITOS