Opintomatka Övertorneåån, Kiirunaan ja Narvikiin

Transkriptio

1 Opintomatka Övertorneåån, Kiirunaan ja Narvikiin RunkoPES ja CLT koulutuksessa- hanke järjesti opintomatkan Övertorneån Koulutus Nordiin, Ruotsiin Kiirunan Hjalmar Lundbohms skolaniin ja Norjaan Narvikin Narviks vidare gående skoleniin Matkalle osallistuivat Woodpolikselta Veijo Malinen ja Anne Huotari sekä hankkeen osatoteuttaja Kainuun ammattiopiston puolelta Osmo Hänninen, Aapo Mikkonen, Teuvo Pulkka ja Risto Karjalainen. Matkan tarkoituksena oli tutustua ammatilliseen koulutukseen ja sen järjestämiseen harvaan asutuilla alueilla. Opintomatkalaiset Kiirunan Hjalmar Lundbohms skolanissa ja Övertorneån Koulutus Nordilla Ensimmäisenä matkapäivänä tutustuimme Koulutus Nordin oppilaitoksen toimintaan Övertorneån puolella. Esittelyn pitivät Iiris Matela ja Pilvi Ryökkynen. Koulutus Nord (Pohjoiskalotin koulutussäätiö) on yhteispohjoismainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa ammattikoulutusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa asuville työnhakijoille. Koulutus Nordilla on sekä nuorisokoulutusta että aikuiskoulutusta. Opiskelijat rekrytoidaan Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilta, opiskelijoiden ikä

2 on v. Opetuskielinä ovat luonnollisesti suomi, ruotsi norja, englanti sekä alueen oma vähemmistökieli mäen kieli. Koulutus Nordin johtajuus vaihtuu 4-8 vuoden välein ja johtaja tulee vuorotellen Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Tämä takaa sen, että organisaatio on yhteispohjoismainen ja organisaation toiminnassa tapahtuu säännöllisesti uudistusta. Vuodessa opiskelijoita on n. 500 ja opiskelijapaikkoja on yhteensä 285. Opiskelijoille tarjotaan kokonaispaketti, joka sisältää koulutuksen, asunnon ja vapaa-ajan toiminnot. Opetus on hyvin työelämälähtöistä, jolloin teoriaopetuksen osuus on varsin vähäinen opetuksessa. Perinteistä luokkaopetusta ei ole juuri ollenkaan vaan opetus tapahtuu käytännössä. Teoriaopetukset tapahtuvat pitkälti kirjatenttien pohjalta. Koulutuksia järjestetään myös yrityksissä, mutta yritykset eivät saa tästä korvausta. Yritykset ottavat kuitenkin mielellään opiskelijoita, koska he saavat heistä hyviä työntekijöitä yrityksiin. Näytöt suoritetaan enimmäkseen suoraan työpaikoilla. Kolmen eri valtion vaatimukset otetaan huomioon Koulutus Nordin opiskelukäytännöissä, esim. sähköalalla on kolme eri opetukseen käytettävää harjoittelusähkökaappia

3 Koulutus sisältää kolmen maan koulutus- ja tutkintojärjestelmät riippuen siitä, minkä maan kansalainen opiskelija on. Opiskelussa otetaankin huomioon kaikkien maiden työelämäkäytännöt ja tämä näkyy opintoja tehdessä siten, että esim. sähköasentajille opetetaan kaikkien maiden tavat asentaa sähköjohdot. Myös harjoittelupisteet on rakennettu jokaisen maan työskentelytapoja huomioiden. Opiskelu on henkilökohtaistettua ja jokainen opiskelija otetaan nonstop-periaatteella ilman ryhmiä opiskelemaan tutkintoja. Koulutus Nord tarjoaa yrityksille työvoimakoulutusta, rekrykoulutuksia sekä lyhyitä täsmäkoulutuksia (esim. lisenssit). Koulutus Nordin opetustiloihin tutustumassa Tutustumisessa Koulutus Nordiin tuli esille jo Suomen ja Ruotsin ammatillisen koulutuksen eroavaisuudet. Ruotsissa koulutuksissa erikoistutaan ammatteihin (esim. muurari, maalari), kun taas Suomen puolella samalla tutkinnolla voidaan tehdä hyvin monenlaisia työtehtäviä (talonrakentaja tekee koko paketin alusta loppuun). Ruotsissa toisen asteen ammatillinen koulutus on lukio, joka on työelämään suuntautunut. Erillisiä ammattikouluja ei ole vaan lukiokoulutuksen ohella voi valita omat ammattiopinnot osaksi lukiokoulutusta. Tällöin opiskelija suorittaa kaksoistutkinnon. Lukion jälkeen voi hakeutua myös ammatillisiin opintoihin.

4 Toisena päivänä matkasimme Ruotsin puolelle kaivoskaupunkina parhaiten tunnettavaan Kiirunaan. Siellä tutustumiskohteena oli Hjalmar Lundbohmsskolan. Kiirunan oppilaitos kuuluu Lapplands Gymnasiumiin eli Lapin lukiokoulutusyhtymään yhdessä Jällivaaran, Pajalan ja Jokkmokkin kanssa. Hjalmar Lundbohmsskolanissa opiskelee 800 oppilasta, joista 700 opiskelijaa on Kiirunasta ja 100 opiskelijaa on maahanmuuttajia. Näiden neljän paikkakunnan muodostama koulutusyhtymä mahdollistaa sen, että oppilaat saavat opiskella omalla paikkakunnalla eikä opetus ole keskitetty pelkästään suurimpaan paikkakuntaan. Suurin osa opiskelusta tapahtuu yrityksissä oppipoika-kisällijärjestelmällä. Ruotsissa halutaan yleisesti yhä enemmän tukea tämän tyyppistä opiskelumallia, jossa opiskelu on hyvin työelämälähtöistä ja tapahtuu käytännössä yrityksissä. Lisäksi opintoja on mahdollista suorittaa verkko-opetuksen kautta. Esimerkiksi Jokkmokkissa voi suorittaa ensimmäisen vuoden teoriaopinnot kokonaan etäopintoina kotoa käsin ja vasta toisena opiskeluvuotena opiskelijan tarvitsee lähteä Kiirunaan suorittamaan loppuja opintoja. Tämä mahdollistaa opiskelun omalla kotipaikkakunnalla, vaikka kivijalkakoulua ei siellä välttämättä enää ole samalla laajuudella kuin ennen. Myös yksittäisiä kursseja voidaan suorittaa etäopintoina verkon välityksellä paikasta riippumatta. Kiirunan Hjalmar Lundbohms skolanissa tutustuimme ensin koulun toimintaan rehtorin esittelyllä, jonka jälkeen kävimme tutustumassa puurakentamisen koulutusohjelman oppimistiloihin opettaja Stefanin johdolla

5 Opiskelijoiden opinnot menevät siten, että ensimmäisenä vuonna opiskellaan teoriaopinnot, toisena opiskeluvuotena tehdään paljon opettajan valvonnassa oppilastöitä asiakkaiden tilauksista ja kolmantena opiskeluvuotena suoritetaan työssäoppimista vähintään 15 viikkoa yrityksissä. Kiirunassa on tällä hetkellä erittäin helppo saada opiskelijat harjoittelemaan yrityksiin, koska kaupungin siirron myötä tarvitaan paljon eri alojen osaajia, erityisesti rakennusalan osaajista on suorastaan pula kaupungissa. Yritykset saavat valtion antaman korvauksen ottamistaan opiskelijoista, joka takaa sen että heitä myös otetaan mielellään yrityksiin. Korvausta vastaan yrityksissä täytyy olla koulutetut työpaikkaohjaajat opiskelijoille. Oppilaitokselle korvaus on SEK yhdestä opiskelijasta/yritys. Yritykset saavat SEK/oppilas vuodessa sekä vielä työpaikkaohjaajaa varten SEK, jolla voidaan korvata hänelle ohjaamisesta tuleva lisätyö. Korvaukset katsotaan kuitenkin yrityksen koon mukaan eli varsinkin pienet yritykset saavat helpommin korvaukset ottaessaan opiskelijoita harjoittelemaan. Opiskelijat ovat 8 vko top-jaksoilla sekä syksyisin että keväisin yrityksissä. Hjalmar Lundbohmsskolanilla on puurakentamisen koulutusohjelma, jonka oppimisympäristöön kävimme tarkemmin tutustumassa. Oppimisympäristö oli erillään pääkoulurakennuksista omassa halliympäristössä. Siellä opiskelijat pääsevät tekemään sisätiloissa esim. toisen vuoden tilattuja oppilastöitä. Kiirunan Hjalmar Lundbohms skolan puurakentamisen koulutusohjelman oppimishalli ja opiskelijatöitä

6 Parhaillaan työstettävinä olivat savustuskodat, ulkohuussit, pilkkimökit ja sauna. Rakennuspuoli on erittäin suosittu koulutusohjelma nuorten keskuudessa ja vuosittain aloittaa 20 opiskelijaa. Hakijoita olisi kuitenkin 30 40, joten kaikki halukkaat eivät saa opiskelupaikkaa. Tänä syksynä näistä 20 opiskelijasta 8 opiskelijaa on tyttöjä, joten ala kiinnostaa alueella myös naisia. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että ala työllistää todella hyvin ja kaivoskaupungissa myös miesvaltaisiksi mielletyille aloille hakeutuu hyvin myös naisia. Anne tutustui opiskelijoiden tekemiin opiskelijatöihin Kouluvierailun jälkeen menimme tutustumaan kohteeseen, johon oli siirretty kuusi omakotitaloa kaivoksen tieltä. Kiirunassa on menossa valtava kaupunginsiirto-operaatio kaivoksen laajentamisen vuoksi ja kaupungin keskusta on tarkoitus siirtää uuteen kohtaan. Vanhoista taloista voidaan siirtää puutalot, jotka siirretään kokonaisina uusille asuinalueille. Kiirunan malmikaivos

7 Tutustumassa asuinalueeseen, jonka puutalot on siirretty kokonaisina uudelle alueelle kaivoksen vuoksi Kolmannen matkapäivän kohteena olisi ollut Norjan puolella Narvikin kaupungissa oleva Narviks vidare gående skole, mutta huonojen keliolosuhteiden vuoksi Norjaan menevä tie oli suljettu kokonaan niin autojen kuin junien osalta, joten emme päässeet matkustamaan Norjan puolelle. Pidimme sen sijaan Skype-yhteydellä palaverin Narvikin puolella olevan koulun edustajan kanssa. Narviks vidare gående skole kuuluu Nordlandin maakuntaan, koko maakunnan alueella on 14 koulua. Eri maakuntien välillä ei ole yhteistyötä vaan koulutus järjestetään oman maakunnan sisällä. Narviks vgs:n oppilasmäärä on tällä hetkellä 900 oppilasta, mutta oppilasmäärä on laskenut tasaisesti vuosi vuodelta. Norjassa on sama ongelma kuin Suomessa eli niille aloille, joilla on työvoimapula ei opiskelijat välttämättä hakeudu. Tästä johtuen koulutussuunnat, jotka eivät työllistä, on poistettu koulujen tarjonnasta. Koulussa opiskellaan mallilla eli 2 vuotta opiskellaan teoriaopintoja koulussa ja 2 vuotta tehdään työssäoppimista yrityksissä. Tämä on normaali koulutusmalli, jolla suurin osa opiskelijoista suorittaa opintonsa. Koulun sisällä ei ole lainkaan käytännön opetusta, vaan kaikki käytännön opiskelu tapahtuu yrityksissä. Ennen yrityksiin menoa opiskelijan on suoritettava hyväksytysti läpi teoreettinen tentti, jonka läpäistyään opiskelija vasta siirtyy jatkamaan opintojaan yrityksiin. Opiskelijat saavat heti palkkaa yrityksissä, alkaen 30 % osuudella normaalipalkasta ja palkka nousee

8 vuosittain sitä mukaan kuin taidot kertyvät. Norjan valtio maksaa korvausta oppilaiden palkoista ( NOK/oppilas) yrityksille. Opiskelijan on haettava yrityspaikkoja koulun kautta, joka koordinoi opiskelijavälityksen yrityksiin. Norjassa on mahdollista suorittaa opintonsa myös muilla koulutusmalleilla. Näihin koulutusmalleihin on kuitenkin haettava erikoislupa, joka on määritelty alueille. Pohjois-Norjan pitkien välimatkojen vuoksi joillakin alueilla saattaa olla hankala järjestää normaalin koulutusmallin mukaista opiskelua, joten vaihtoehtoista opiskelua on mahdollista järjestää. Esimerkiksi mallissa opiskelija tekee yhden vuoden teoriaopintoja ja kolme vuotta työharjoittelua yrityksissä mallissa opiskelija ei käy ollenkaan koulussa, vaan suorittaa teoriaopinnot jotenkin (esim. verkkokurssit) työharjoittelun ohessa. Lisäksi erityisesti aikuisopiskelijoilla on mahdollista suorittaa tutkinto pelkästään työskentelemällä 5 vuotta yrityksessä, jolloin työn ohessa hankittu osaaminen luetaan hyväksi tutkintoa varten. Tällöin opiskelija ei kuitenkaan ole koulun kirjoilla, vaan hän on täysin yrityksen palkkaama työntekijä. Norjassa työssäoppimispaikat haetaan koulun kautta. Jokaisella koululla on oma opplaeringskontor, joka auttaa opiskelijoita hakemaan yrityksiin, auttaa CV:n tekemisessä ym. käytännön asioissa. Nämä konttorit ovat yrityksien rahoittamia ja niissä työskentelee heidän palkkaama henkilöstö. Tämä takaa sen, että yritykset ovat sitoutuneita ottamaan opiskelijan ja kouluttamaan hänet yrityksen työntekijäksi. Lisäksi aluemaakuntahallinnolla on vastuu järjestää yrityskumppanuudet joka koululle. Kouluilla on omat opiskelijakoordinaattorit, jotka myös koordinoivat opiskelijoita työharjoittelun osalta yrityksiin. Kaiken kaikkiaan saimme hyvän katsauksen siihen, miten ammatillista koulutusta järjestetään Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueilla. Opinnoissa korostuu työpaikoilla oppiminen, joka on vasta tulossa Suomeen vuoden 2018 koulutusmalliin. Norjassa oli useita vaihtoehtoja opiskelijoille siihen miten opinnot suoritetaan ja saadaan tutkinto. Ruotsissa opinnot painottuvat erittäin paljon yrityksiin, jolloin opiskelijat pääsevät hyvin kiinni työelämään ja opintojen jälkeinen työpaikka on varma jo monille. Molemmat valtiot korvaavat yrityksille opiskelijoiden palkkaamisen, joka edes auttaa yrityksien positiivista suhtautumista työssäoppimiseen työpaikoilla.