Sujuva kodin ja koulun yhteistyö. - Erityisperheiden näkökulma osallisuuteen koulussa Sari Haapakangas, KT, erityiskasvatuksen asiantuntija
|
|
- Maija-Leena Jääskeläinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sujuva kodin ja koulun yhteistyö - Erityisperheiden näkökulma osallisuuteen koulussa Sari Haapakangas, KT, erityiskasvatuksen asiantuntija
2 Suomen Vanhempainliitto ry jäsenyhdistyksiä 1339 kpl, joista n.100 päiväkodeissa, 100 lukioiden yhteydessä alueellisia yhdistyksiä 21 kpl, uusin Oulussa päärahoitus: STEA, ministeriöt edistää vanhempien ja koulu-, päiväkoti- ja oppilaitosyhteisöjen välistä sekä vanhempien keskinäistä yhteistyötä tuo esille vanhempien näkökulmaa opetusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä, on sillanrakentaja kodin ja koulun välillä Tj. Ulla Siimes, Pj. Johanna Laisaari
3 EPeLI -hanke Koti koulu ja kolmas sektori erityislasten ja perheiden osallisuuden edistäjinä koulussa Kohderyhminä erityislapset, -perheet, erityistä tukea itse tarvitsevat vanhemmat, erityisperheiden isät STEA tukee , Suomen Vanhempainliitto hallinnoi Pilottikouluina Haukiputaan koulu, Martinniemen koulu ja Kiiminkijoen koulu hdenvertaisuus/erityiskasvatus
4 Päätavoite edistää yhteisöllisesti erityislasten yhdenvertaisia osallisuuden mahdollisuuksia koulussa ja vahvistaa erityisperheiden osallisuutta vanhempaintoiminnassa sekä kodin ja koulun yhteistyössä.
5 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ ONNISTUMISEN EVÄÄT: kuuleminen kunnioitus arvostaminen tasavertaisuus luottamus
6 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI? Kasvatuskumppanuus toistemme arvostaminen ilo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys, osallisuus -> toimenpiteet tukemaan näitä arvoja -> LUOTTAMUS -> lapsen hyvinvointi Vastakkainasettelu ongelmalähtöisyys ei yhteisiä arvoja ja päämäärää koti ja koulu kokevat toisensa uhkana pallottelua kasvatusvastuusta
7 Ulla Siimes, toiminnanjohtaja
8 Mitkä toimintamuodot ovat yhdistyksellenne tärkeitä lähivuosina?
9 Luottamuksen rakentaminen Hyvä vuorovaikutussuhde edellyttää luottamusta Vanhempien luottamusta opettajaan ja kouluun vahvistavat: opettajan välittävä ja arvostava asenne lapsiin, innostus omasta työstä, avoimuus ja rehellisyys, vanhempien kokemukset kuulluksi tulemisesta Tuija Metso 2012
10 Vuorovaikutustilanne erityisen tuen oppilaan vanhemman ja opettajan välillä Vanhemman rooli? Neutraali Välinpitämätön Puolustuskannalla; kokee olevansa huono kasvattaja Odotukset opettajaa kohtaan suuret Jaettua asiantuntijuutta opettajan kanssa painottava Opettajan rooli? Neutraali Välinpitämätön Ei tunnista vanhemman asiantuntijuutta Riittämättömyys: Kokee, että pitäisi olla vastaus kaikkeen Jaettua asiantuntijuutta vanhemman kanssa painottava
11 Venla: Vanhempien rooli pitäis tehdä näkyväksi myös koulussa. Vanhemmat harvoin kokevat olevansa tervetulleita kouluun. Toivotetaan kyllä tervetulleiksi, mutta auta armias jos menet oikeasti osallistumaan vaikka luokan toimintaan, niin eipä ookaan niin helppoa.
12 Kivuliaan tiedon äärellä Erityisen tuen tarpeisiin liittyy usein vaikeita asioita, joihin ei ole olemassa valmiiksi pureksittua tietoa: - Ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan - Kiusaamista, väheksyntää, itsetunto-ongelmia - Vuorovaikutuksen haasteita - Vanhempien ja opettajan väsymystä, turhautuneisuutta, voimattomuutta - > On tärkeää tiedostaa ja hyväksyä tilanteen aiheuttamat vaikeatkin tunteet, sanallistaa niitä ja pyrkiä kohtaamaan toinen ihminen kunnioittavalla tavalla. Näin luodaan perusta luottamukselliselle ja hedelmälliselle vuorovaikutukselle.
13 Haastavassa vuorovaikutustilanteessa Opettaja tarvitsee mahdollisuuden purkaa haastavien tilanteiden aiheuttamia tunteita esim. työnohjauksessa tai oppilashuoltohenkilöstön avulla Ammatillisuus ja pyrkimys rakentavuuteen tulee pystyä säilyttämään myös vaikeassa vuorovaikutustilanteessa, mutta armollisuutta itseä kohtaan ei saa unohtaa. Oppilaan etu kirkkaana mielessä haastavassakin tilanteessa. Myös vanhempi haluaa lapsen parasta. Näkemykset siitä voivat olla erilaiset. Myötäelämisen kyky on tärkeää paitsi vanhempia kohdatessa, myös lasta ja kollegaa kohtaan Aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa vanhemman asenteisiin: kuuntele provosoitumatta, tunnista vanhemman näkökulma: Aktiivinen kuuntelu hedelmällisempää kuin tosiasioiden kertominen
14 Kohtaamisessa oleellista (Schulman 2009) Tunneperäisesti tasapainoinen, rauhallinen, kiinnostunut ote Kyky erottaa omat tarpeet ja toiveet lapsen tai vanhemman toiveista ja motiiveista Kyky empatiaan ja myötäelämiseen Selkeys, johdonmukaisuus ja ennustettavuus Kyky huolehtia tilanteen puitteista eli rajoista ja asettaa rajoja lapselle tai vanhemmalle Kyky vastaanottaa, sietää ja ymmärtää toisen tunnereaktioita Kyky säilyttää ammatillinen ote provosoitumatta.
15 Empatia on toisen kokemuksen kunnioittavaa ymmärtämistä (M. Rosenberg) Korvilla kuuleminen on yksi asia, ymmärtävä kuunteleminen on toinen, mutta koko olemuksella ja sielulla kuunteleminen ei rajoitu aisteihin, ei korviin eikä mieleen. Se vaatii pikemminkin aistien ja mielen tyhjentämistä. Vasta silloin koko olemus kuuntelee. Silloin on mahdollista saada ote siitä, mikä on aina läsnä hetkessä, mutta mitä ei voi koskaan kuulla eikä ajattelemalla ymmärtää. -Chuangtse
16 Suosi neutraaleja ilmaisuja ja ratkaisukeskeisyyttä Pekka häiritsee oppitunnilla hälisemällä ja kieltäytyen työskentelystä. Opettaja soittaa kotiin. Opettaja: a) Teidän Pekka on ihan mahdoton. Hän on kuriton, eikä usko opettajia. b) Minulla on ollut ongelmia saada Pekka keskittymään koulutyöhön c) Keskittyminen tehtäviin on ollut Pekalle haastavaa viime aikoina. Minusta tuntuu siltä, että keinoni alkavat olla lopussa. Tarvitsisin teidän apuanne tässä. Voisimmeko yhdessä miettiä, mikä teillä toimii kotona ja miten voisimme auttaa Pekkaa koulussa? - minäviestit, tapahtumiin keskittyminen syytösten ja persoonaan menevien luonnehdintojen sijaan Havainto, tunne, tarve, pyyntö
17 Pyri ratkaisukeskeisyyteen Syyllisten hakeminen ei kannata. Kysy: -> Miten nuorta voidaan tukea yhdessä? -> Mitä sinä tekisit? Osoita vanhemmalle, että olette samalla puolella myös nonverbaalisesti: istu vanhemman viereen, älä vastapäätä; moniammatillisessa tiimissä ringissä Pyri näkemään vanhemman käyttäytymisen ja tunnereaktioiden taakse: mikä tarve ei tyydyty? Tarkkaile myös omia tunnereaktioitasi: mistä ne johtuvat? -> arvottomuuden tunne? Pelko kunnioituksen menettämisestä?
18 Positiivisesti liikkeelle myönteisyyden voima Yhteistyön rakentaminen myönteisten asioiden ympärille; positiivinen palaute, oppilaan vahvuudet, yhteisölliset tapaamiset jne. Positiivisesti liikkeelle lähtenyt yhteistyö kannattelee myös ongelmatilanteissa Myönteisen ilmapiirin ylläpitäminen tärkeää myös ongelmatilanteissa Luottamuksen rakentaminen Vanhempien ja oppilaan kokemukset kuulluksi tulemisesta Oppimisen vaikeuksiin puututaan varhain ja yhteistyössä vanhempien kanssa Yhteinen kieli
19 Kohtaamisia koulussa Mitä yhteisöllisempi, osallistavampi ja yhdenvertaisempi yhteisö, sitä hyvinvoivempia yksilöitä Tällaisen koulukulttuurin muodostuminen lähtee yksilöiden asenteista toisiaan kohtaan ja siitä, MITEN yksilöt kohtaavat toisensa Arvostetaanko arjessa tapahtuvia kohtaamisen ja kerronnan hetkiä: Mitä kuuluu? Miten meni pääsiäisloma? Ope, mä näin eilen joutsenen! Meille tulee kissa. Mummi joutui sairaalaan. ->LUOTTAMUS SYNTYY KUN IHMINEN TUNTEE TULEVANSA KUULLUKSI; NÄHDYKSI JA ARVOSTETUKSI -> USKALLETAAN PUHUA MYÖS VAIKEISTA ASIOISTA -> PÄTEE MYÖS VANHEMPIEN KOHTAAMISEEN
20 Myönteiseen tunnistamiseen sisältyvät tunnustaminen ja tuki TUTUSTUMINEN Myönteinen tunnistaminen edellyttää henkilökohtaista tutustumista; muuten toimimme oletusten ja muiden tekemien tulkintojen pohjalta TUNNUSTAMINEN Tutustuminen lisää tietoisuutta siitä, mikä kullekin ihmiselle on erityisen tärkeää; tämän perusteella voi antaa tunnustusta ja saada arvostusta TUKEMINEN Tavoitteellista tutustumista ja tunnustuksen antamista; pyritään toimijuuden tukemiseen ja toimijoiden voimaannuttamiseen Arkielämässä ulottuvuudet kietoutuvat yhteen; toimimalla yhdessä tutustutaan, annetaan arvostusta ja tarjotaan tukea Myönteistä tunnistamista voi toteuttaa myös tavoitteellisesti hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi (Kallio 2016)
21 Oikein tunnistetuksi tuleminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa; väärin tunnistaminen johtaa epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksiin
22 Oikea ja väärä tunnistaminen Oikeaan osuvassa tunnistamisessa (recognition) ihminen tulee kohdatuksi sellaisena kuin hän kokee olevansa ja haluaa tulla ymmärretyksi. Väärin tunnistettu ihminen puolestaan jää vaille huomioiduksi tulemisen kokemusta (nonrecognition) tai Tulee kohdatuksi tavalla, joka ei vastaa hänen käsitystään itsestään tai siitä, miten hän haluaa tulla ymmärretyksi (misrecognition). Musta tuntuu että kukaan ei näe mua. (nonrecognition) KUTSU MUA! Erityisoppilas # Oppilaskunnan puheenjohtaja (misrecognition/recognition)
23 Näennäinen neutraalius tai väärin tunnistamisen pelko voivat asettua osallisuuden esteeksi Ei me haluta erotella erityisperheitä erikseen. Jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet osallistua vanhempainyhdistystoimintaan. Huomion kohdistaminen erityisyyteen vain ruokkii kiusaamista. Erityisten tarpeiden huomioiminen on osa positiivista erityiskohtelua. Kaikkien kohteleminen näennäisesti samanarvoisesti polkee joidenkin lasten/vanhempien oikeutta osallistua yhteisön toimintaan. Taika piilee siinä, MITEN erilaiset tarpeet huomioidaan ja miten ihmiset ovat kanssakäymisessä toistensa kanssa.
24 Kodin ja koulun kohtaaminen - Myönteinen tunnistaminen ohjenuoraksi myös vanhempien ja opettajan välisiin kohtaamisiin - Tutustumista puolin ja toisin, myös vanhemmat keskenään. Koulu ja vanhempaintoiminta voivat luoda puitteita vanhempien verkostoitumiselle (yhteiset retket, tapahtumat, porinaillat, whatsappryhmät, vanhempainyhdistystoiminta, facebook) ja toivottaa vanhemmat tervetulleiksi koulun arkeen (kertomaan ammatistaan/harrastuksestaan, Koulun korvaksi, luokkamummiksi tai vaariksi, satuja lukemaan, käsipariksi käsitöihin, liikuntaan..)
25 Esimerkkejä Villellä on asperger. Hänen väkivaltaisuutensa johtuu siitä. Villen tavoitteena on oppia ilmaisemaan tunteitaan niin, ettei vahingoita muita. Me voidaan kaikki tukea häntä siinä. Kohtaako vanhempaintoiminta erityislapsiperheitä? Onko heillä mahdollisuutta/aikaa/voimia irrottautua lapsestaan osallistuakseen? Pienryhmien vuorovaikutus muiden luokkien kanssa usein vähäistä ja integraatiossa ei aina huomioida sosiaalisia suhteita. Pienryhmäläisillä erilaisuuden leima on joka tapauksessa jo otsassa. Jos lapsilla ei ole mahdollisuutta tutustua ja kohdata muita myönteisen tunnistamisen hengessä, inkluusio ei toteudu, kaveripiiri on kapea ja väärin tunnistamisen riski on todellinen. -> Vanhemmat tueksi?
26 Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat peruskoulujen pienryhmien vaikeammin vammaiset lapset ja nuoret. Kasvuympäristöissä tarvitaan sellaisen asenneilmapiirin luomista, joka mahdollistaa kaikkien lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen. Tämä lähtee koulussa toimivien asenteiden muutoksesta ja arvokeskustelusta. Se on tahtotila jossa on mahdollista jokaisella olla osallisena. Lasten osallisuuden edistäminen lähtee aikuisten asenteista
27 Myönteinen tunnistaminen käytännössä: Vahvuuksien tunnistaminen Työpajan ohjaaja: Olen myös pyytänyt Mikaa tulemaan aina juttusilleni, kun siltä tuntuu ja olen ohjannut Mikaa paljon ihan kahdestaan, jolloin kontaktin saaminen on ollut helpompaa ja työtehtävien tekeminen helpompaa, (yhdistelmäajoneuvon kuljetus yms). Kiva kuulla, että Mika kokee luokseni tulemisen helppona, koska se on tarkoitus. Minä olen täällä nuoria varten. Mika antoi luvan mainita työkavereilleen sairaudestaan, joten mainitsin asiasta työtovereille ihan lyhykäisesti ja he ymmärsivät tilanteen täysin. Pajallani on monenlaisia nuoria ja he ovat tottuneet hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Mika on maininnut hankalammista päivistä ja silloin olemme hidastaneet tahtia ja Mika on saanut pitää levähdystaukoja aina, kun siltä on tuntunut. Olen kehottanut Mikaa sanomaan kun on tarvis tauolle. Työpajan ohjaajalla on kannustava, nuoren tarpeista lähtevä asenne. Tällainen työote saa nuoren uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa ja tukee itsetunnon kehittymistä.
28 Aapo: Ei se tarvi tuon kummempaa olla se ohjaaminen.tuota sanotaan yksilölliseksi, yksilölliset tarpeet huomioon ottavaksi, eikö vain? Aapo: Tämä ihminen ei ole mikään neuropsykiatrisen ongelmatiikan ammattilainen, vaan hän on ihan ihminen. Esimies, joka on omaksunut asenteen, että jokaisella on oikeus olla sellaisena kuin on. Mää katon ja tutustun siihen ihmiseen ja sen jälkeen pystyn sitä yksilöllisesti ohjaamaan, kun tiedän minkälainen se on. Enkä heristämään sormea, että miksi et ole tehnyt tuota, ja miksi et mene sinne minne piti..eiks tän pitäis olla aivan erityinen vahvuus ammattilaisella silloin kun puhutaan erityisistä oppijoista ja heidän kanssaan erityisoppilaitoksissa työskentelevistä ihmisistä?
29 Väärin tunnistaminen: Negatiiviset lausunnot Aapo: Joo, siis erityisoppilaitokselta lausunto sille verkostolle, missä Mikan kuntoutusta käsitellään, missä on lääkärit ja terapeutit ja kaikki ne ammattilaiset jotka Mikan ympärillä pyörii. Se lausuntohan oli hirveän negatiivinen. Mä niiko pyysin siihen, että,mää haluan tietää, millaista siellä koulussa on. Että tiedetään, mikä siellä nyt tökkii. Aapo: Siellähän ei ollut mitään, mikä olis onnistunu. Ja sittenko se lausunto on semmonen, joka luetaan koko verkostolle ja Mika on siinä läsnä. Ja se katotaan se lausunto mitä siinä on ja niitä kerrataan niitä juttuja. Tottakai mää halusin..mää pyysin realistista lausuntoa, mutta en mää nyt ihan arvannu, että se olis haukkumakirje. Siinähän ei ollut yhtään positiivista juttua. Ei yhtään. Aattelin, että kyllähän lausuntoon nyt jotain positiivista löytyy.
30 Meeri-mummi huomasi jakson aikana, että erityisesti erityisesti erityisoppilaat joutuivat usein syrjään leikeistä ja että aina samat lapset olivat yksin. Meeri: No, minä kiinnitin sen puolentoista viikon aikana kun siellä pihalla seisoin, huomiota erityisesti erityislapsiin ja Vuokolle kerroin joka päivä mitä oli tapahtunut. Siinä oli esimerkiksi ne puut siinä, minkä ympärillä lapset juoksi. Näki, ettei niitä kaikkia erityislapsia otettu mukaan leikkeihin eikä kaikkia tavislapsiakaan. Joka päivä samat lapset jäi syrjään.
31 Erityislasten vuorovaikutus muiden lasten kanssa vähäistä Venla: Kaikkea on yritetty keksiä, että saatais kavereita, joita vois kotiin tulla. Tää pienryhmän piiri on niin pieni, että siitä on melko mahdotonta nyhtää irti mitään..9 v ja 15 v nyt ei oikein vaan kohtaa. Mutta meidät jotenkin opetetaan siihen meidät erityislasten vanhemmat, että kiva ko on tuo avustaja, vapaa-ajan ohjaaja. Se vie mun lapsen harrastamaan, on sen seurana siellä elokuvissa; laki mulle tämän suo, aivan mahtavaa, jolloin se lapsi oppii olemaan sen terapeutin kanssa tai sen vapaa-ajan avustajan kanssa, kaikkien aikuisten kanssa. Lapsi ei opi olemaan ikäistensä seurassa. Sosiaaliset taidot jää niin tyngiksi sitten, että.. Päivi: Se on se osa-alue, mihin pitäis saada kovasti harjoitusta.
32 Henkilöstön resurssit tai asenne puutteellisia Päivi nostaa seuraavassa esimerkissä esille tärkeän asian: välituntivalvojien tulee nähdä ja puuttua, ei pelkästään tyytyä katsomaan, mitä lasten keskuudessa tapahtuu: Päivi: Onhan meillä niitä ohjaajiaki siellä välitunneilla, mutta ne ei tavallaan nää sitä metsää puilta että nekin aattelee, että nää on näitä pienryhmäläisiä, että on pakko olla tässä vahtimassa että ne osaa olla kunnolla tai muuta tämmöstä, että nekin on menny mukaan siihen systeemiin
33 Tytön integrointia ei valmisteltu muille oppilaille tai vanhemmille millään lailla, mikä johti muiden vanhempien yhteydenottoihin opettajaan, että Milla häiritsee tunnilla. Tytön vahvuuksia tai kiinnostuksen kohteita ei myöskään ollut selvitetty. Tapaus on esimerkki epäonnistuneesta integraatiosta, jossa on unohdettu tehdä kaikki valmistelut ja resursoinnit.
34 Hyväksytäänkö erilaisuutta? Aapo: Se että mennäänkö omana itsenä, tuleeko hyväksytyksi semmoisena kuin on, vai mennäänkö jonkun muun suunnittelemaan, rakentamaan, jolla on jo valmiina ajatus siitä, mikä on toivottavaa, millainen sun pitäisi olla. Sekin olisi alku, että ollaan siellä missä muutkin, mutta omilla ehdoilla. Venla: Toi on aivan älyttömän iso ero. Ja sen ei tartte olla edes erityinen lapsi. Se voi olla somalilapsi, romanilapsi, tai kuka tahansa lapsi. Päivi: Myös hiljaiset, tarkkailevat lapset saattavat erottua sieltä joukosta Sari: Tai jos et sää oo semmonen poika tai tyttö, kuin mitä siinä luokassa ihaillaan, niin tulee helposti väheksytyksi.
35 Osallisuutta tukevia toimia miettimään Erityisoppilaiden integrointi yleisopetuksen ryhmiin ei aina toimi erityislasten osallisuuden näkökulmasta. Tarvitaan osallisuutta tukevia toimia! Mikko: Muiden vanhempien pitäisi tulla käymään vierailulla erityisryhmässä ennakkoluulojen vähentämiseksi. Merja: Tarvittais koulutusta yleisopetuksen vanhemmille siitä, ettei huono käytös aina johdu kasvatuksesta..ja lisää tietoa ADHD:stä ja aspergerista, että miten ne näkyy ja miten voi tukea lasta. Venla: On tarkoitus järjestää tuolla (erityis)luokassa toimintapajat, ei ens vaan seuraavalla viikolla yleisopetuksen luokille. Niitä on nyt viisi. Pidetään tällaset askartelu/toimintapajat, mihin näitä yleisopetuksen luokkia tulee vierailemaan. Pisteitä pyörittävät ope, pienryhmän oppilaat ja vanhempia. Kasvattajien käsitysten mukaan oppilaille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia toimia yhdessä erityislasten osallisuuden edistämiseksi ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. Vanhemmat halutaan mukaan tähän työhön.
36 Mikä muuttuu? Tiedottamisen kulttuurista dialogisuuteen (vuoropuheluun) Rinnakkain kulkemisesta yhdessä kulkemiseen Ongelmakeskeisyydestä kannattelevuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen Yksipuolisesta asiantuntijuudesta jaettuun asiantuntijuuteen
37 Avoin ja vanhemmat tervetulleeksi toivottava toimintakulttuuri Vanhemmat osa kouluyhteisöä? Yhteistyö voimavara -vai pakko? Koulun käytäntöjen tarkastelu vanhempien näkökulmasta: tuntevatko olevansa tervetulleita kouluun, miten yhteyttä ylläpidetään jne.. Viestintä koulun ja kodin välillä (tiedotteet, sähköinen viestintä, kutsut), konkreettiset kohtaamiset vanhempien kanssa (Tuija Metso 2012)
38 Tulevatko kaikki lapset kuulluiksi? Pelkän edustuksellisuuden varassa toimiva osallistuminen jää ohueksi. Lasten osallisuudessa on tärkeää, että kaikkien oppilaiden ääni tulee koulussa kuulluksi. Aikuisten vastuulla on huolehtia siitä, että myös ne lapset, jotka eivät yhteisössä ole aktiivisimpia, saavat mielipiteensä ilmaistuiksi ja heillä on mahdollisuudet osallisuuteen opetukseen liittyvissä asioissa, päätöksenteossa ja sosiaalisissa suhteissa. Kuulemismenetelmiä ja osallistavia opetusmenetelmiä on kehitettävä kaikkia oppilaita ajatellen. -Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2015, 23-24
39 Haastavan vanhemman kohtaaminen - kenen näkökulmasta haastava? - millä tavoin haastava? Haastava nuori ja koulunkäynti -opas opettajille Kiesiläinen, Liisa Vuorovaikutusvastuu. Ammatilliset vuorovaikutustaidot kasvatusyhteisössä. Arator. minen.pdf Cantell, Hannele Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. PS-kustannus Rosenberg, Marshall: Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus
40 KODIN ja KOULUN TULISI OLLA PAIKKOJA, JOSSA JOKAINEN VOI KOKEA KUULUVANSA JOUKKOON. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että olen siellä missä haluan olla, ja toiset haluavat minut mukaan. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että olen siellä, missä todella haluan olla, mutta toiset eivät välitä, olenko mukana vai en. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen minä. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen niin kuin kaikki muutkin. Lähde: Brené Brown
41 Erilaisuuden kohtaamisesta Kun erilaisuudesta tulee tuttua ja jokapäiväistä, kuten inklusiivisessa luokassa, se menettää leimaavuuttaan ja aletaan nähdä myös erilaisuudessa piileviä yksilöiden vahvuuksia Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei tarkoita aina periaatetta Kaikille saman verran vaan jokaiselle tarpeen mukaan -> positiivinen erityiskohtelu Onko epäreilua, jos Jaana saa välipalaksi Kalinka jugurttia ja muut puuroa? Onko epäreilua, jos joku saa enemmän opettajan tukea lukemiseen kuin toinen?
42
43 Yhteistyön herkkyyskausien huomioiminen Lapsen koulupolun siirtymä- ja nivelvaiheet yhteistyön herkkyyskausia Lapsi aloittaa koulun: vanhemmat kiinnostuneimpia koulusta ja Koulunkäynnistä Alakoulusta yläkouluun: vanhemmat arvioivat uudelleen paikkaansa lapsen koulunkäynnissä Tuija Metso 2012
44 Toteutuvatko yhdenvertaiset osallisuuden mahdollisuudet? o Erityisperheiden vanhemmat toivovat (N=89) kodin ja koulun yhteistyöltä ja vanhempaintoiminnalta esteettömyyden huomioimista, perheiden tilanteiden huomioimista koulun taholta, viestinnän parantamista, vanhempien arvostavaa kohtaamista, luottamusta ja kasvatuskumppanuutta, muiden vanhempien asenteisiin vaikuttamista erilaisuutta kohtaan, lastenhoitoapua tapahtumien ajaksi, sekä inkluusion ja lapsen erityistarpeiden ja vahvuuksien tukemista yhteistyössä. o Monikulttuurisuuden huomioiminen kodin ja koulun yhteistyössä (tulkkipalvelut, kulttuurien kohtaamisen haasteet ja mahdollisuudet ym.) o Monikulttuurisuuteen liittyy myös sukupuolivähemmistöjen ja erilaisten perhemuotojen huomioiminen toiminnassa ja asenteissa (uusperhe, yhden vanhemman perhe, erityisperhe, sateenkaariperhe jne. huomioiminen) ONKO TOIMINTA ESTEETÖNTÄ JA YHDENVERTAISTA?
45 Tarve huoltajien mukaan ottamiselle koulun sisäiseen toimintaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013; Perusopetuksen laatukriteerit >Kouluilla on nyt ohjeistettu mahdollisuus vahvistaa lasten ja huoltajien aitoa osallisuutta koulussa -> yksilötason työ ei enää riitä, vaan yhteistyötä on tehtävä myös yhteisötasolla ->monialainen oppilashuollon yhteistyö ei enää suositus, vaan myös velvoite -> edistää yhteisöllisyyttä sekä lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä
46 Luokan tasolla yhteistyötä vahvistavat Koulun arki ja opettajan työtavat vanhemmille tutuiksi, esim. avointen ovien viikko, opettajan tai luokan blogi Roolien ja tehtävien selkiyttäminen, yhteiset yhteistyön pelisäännöt ja rajat Vanhempien osaamisen hyödyntäminen oppitunneilla Vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin Toiminnalliset ja osallistavat työtavat Luokkien vanhempaintiimit
47
48 Luokan vanhempaintiimi Luokan vanhempaintiimi on vapaamuotoinen, lasten vanhemmista koostuva 3 6 hengen ryhmä. Vanhempaintiimi järjestää toimintaa, joka kehittää luokan yhteishenkeä ja vahvistaa lasten turvaverkostoa. Samalla tuetaan opettajan ja oppilaiden työtä sekä lisätään kouluviihtyvyyttä.
49 LUOKAN VANHEMPAINTIIMI: toiminnan tavoitteita Luokan yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen Turvallisuuden tunteen ja turvaverkoston luominen kaikille luokan lapsille Vanhempien tutustumisen, verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen Opettajan työn ja lasten oppimisen tukeminen hyvässä ja rakentavassa hengessä Luokan vanhempien keskinäisen sekä vanhempien ja opettajan välisen yhteydenpidon ja tiedon välityksen helpottaminen. Toiminta voi olla pienimuotoista yhdessä tekemistä ilman turhaa stressiä tai ilman vaikeita ja monimutkaisia järjestelyjä. Toiminta edellyttää kuitenkin tiimin säännöllistä kokoontumista ja vastuunjakoa
50 VANHEMPAINKAFFET kerran kuussa kahvihetki koulun tiloissa vanhemmille tutustutaan, keskustellaan vanhemmuudesta, kasvatukseen ja kotikoulu yhteistyöhön liittyvistä asioista mielellään teemoja mietittynä ja ikäryhmittäin suunnattuja iltoja, opettajia kutsuttuna tarpeen mukaan voi olla luokan vanhemmille, solun vanhemmille tai koko koulun vanhemmille (koulun tarpeista ja koosta riippuen) hyvä foorumi esim. kasvatussopimuksen tekemiselle aikuisten osalta Koolle kutsujana esim. vanhempaintiimi (luokkakohtainen) tai vanhempainyhdistys (koulukohtainen)
51 Huoltajia mukaan oppilashuoltoryhmiin Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Monialainen asiantuntijaryhmä (ei ohr), käsittelee yksittäisten oppilaiden asioita
52 ..ja oppilashuollon ohjausryhmään? Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä.
53 Vanhempainyhdistys Edustaa vanhempia ja tuo vanhempien mielipiteitä esiin Tukee koulun toimintaa ja hyvää oppimisympäristöä Antaa vanhemmille vaikuttamiskanavan, ottaa kantaa ja tekee aloitteita Tukee oppilaskunnan toimintaa ja edistää oppilaiden osallisuutta koulussa Vanhempainyhdistykset (ry:t) voivat olla Suomen Vanhempainliiton jäseniä (n jäsenyhdistystä) voimavara kodin ja koulun yhteistyössä yhteisöllistä kansalaistoimintaa parhaimmillaan yhdistys on kunnalle/koululle hyvä kumppani, jossa on paljon eri alojen asiantuntemusta ja osaamista
54 YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (1) IDEOITA KODIN JA KOULUN PÄIVÄÄN AVOIMET OVET JA REKSIN AAMUKAFFET PERHEFESTARIT: koulu avoinna kaikille, mummut ja papatkin mukaan OPETAN-päivä AMMATTIMESSUT: mitäs teijän iskä tekkee työkseen HARRASTEMESSUT: jokaiselle mielekäs harrastus-kokeillaan! LEIKKIPÄIVÄ: koti, koulu ja lapset leikkivät yhdessä ELÄVÄ KIRJASTO LASTEN LAINAAMO: ekaluokkalainen, skuuttityttö YHTEISTÄ HAUSKAA: pijetään pihajuhulat, rillataan ja retkeillään OLYMPIALAISET FUTISTURNAUS: oppilaat juoksuttavat vanhempia ja opettajia MATKAILU AVARTAA: tiijäkkö nää äiti, missä on minun luokka?
55 YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (2) TEE HYVÄ TEKO HAASTE KOKO YHTEISÖLLE: tehdään ramppeja, autetaan naapurin mummua, puutun kiusaamiseen ENERGIAJUOMAKAMPANJA: haastetaan yhteisö kauppiaalle diplomi POLKUPYÖRÄT KUNTOON KESÄKSI: isä, äiti, mummi tai pappa koululle ja remppalaatikko mukaan DIAKONIA, NUORISOTYÖ, YHDISTYKSET: verkostot kuntoon ja toimimaan ->VIP-VIIKKO: Viikko Ilman Pelejä -koskee myös vanhempia! -> VANHEMPAINILTOIHIN VAPAAMUOTOISIA OSUUKSIA:tutustumista ->VANHEMPIEN FACEBOOK-RYHMÄT, kodin ja koulun yhteistyöstä vastaavat tahot mukaan koululta?
56 YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (4) VAIKUTTAMINEN: OPS, oppilashuoltosuunnitelma, säästöt, kouluhyvinvointi, lausunnot jne. TURVALLISESTI LIIKENTEESSÄ: kelkalla, pyörällä, mopolla, millä vaan SOPIVASTI MUKAAN JA MATKAAN: viipaleosallistujia etsimään TEEMAPÄIVÄT JA VIIKOT HUOMIOON: yhessä parempi internetti KASVATTAJA PELISSÄ: pelikasvatustapahtuma yhdessä, järjestöt avuksi PÄIVITETÄÄNKÖ PELISÄÄNNÖT: kaikki mukaan suunnitteluun MONINAISUUDEN PÄIVÄ OSANA TOIMINNALLISTA TASA-ARVO JA YHDENVERTAI- SUUSSUUNNITELMAA
57 OSALLISUUTTA KOULUSSA välituntiliikuttajat, kummioppilastoiminta, välituntivälinevuokraamo, koulun oma lapsiparlamentti, oppilaskunta mukana vanhempainyhdistysten kokouksissa (edustus), osallistuminen kouluympäristön suunnitteluun, vanhempainyhdistys ideoijana ja rahoittajana, mielipiteiden kysyminen esim. kirjahankintojen suhteen, juhlien järjestelyissä, virkistystoiminnassa, kerhoissa, välituntileikkien ideoiminen ja ohjaaminen oppilaiden toimesta, remonttisuunnitteluapu ja ideat lasten taholta kuulluksi, yhteiset teemat ja päivät (vaikuttajapäivä, hyvän käytöksen viikko jne.), palautteen kysyminen, oppilaat talkoissa tapahtumissa, erilaiset suunnittelu- ja muut luovat kilpailut, perheiden toiminnalliset tapahtumat, mopo- ja tai pyöräparkki, te lat, myös opettajat vanhempainyhdistyksissä mukana (hallitus, jäsenkunta), vanhempien vierailut oppilaskuntien kokouksissa, puffetit ja esittelypöydät eri tapahtumissa myös koulun ulkopuolella yhteistyössä toteutettuna, kirpputoritapahtumat, välipalakioski, ruokalatoimikunnat, välituntihuoneet, kerhotoivekyselyt, toiveruokapäivät
58 Työkaluja ki/ yhdenvertaisuus/erityiskasvatus/hyvat_kaytannot
59 Liikunta Lukeminen Taide & Kulttuuri Liikenneturvallisuus Terveys & Hyvinvointi Turvallisuus Suvaitsevaisuus & Yhteisöllisyys Mediakasvatus Kestävä kehitys & Elinympäristö
60 VINKKEJÄ JA LINKKEJÄ:
61
62 Myönteinen tunnistaminen Väline kuulluksi tulemisen ja osallisuuden edistämiseen - myös vuorovaikutuksessa vanhemman ja opettajan välillä!
63 Myönteinen tunnistaminen Näkökulma varhaisen tuen uudelleen suuntaamiseen Lapsia ja nuoria (tai vanhempia) ei erotella tuettaviin ja pärjääviin, vaan myönteinen tunnistaminen voi toteutua kenen kanssa tahansa, missä ja milloin vain. Kyse on ideologisesta, käytännöllisestä ja ammatillisesta painopisteen muutoksesta, joka merkitsee siirtymistä normaalin tavoittelusta erilaisuuden arvostamiseen, riskeihin puuttumisesta voimavarojen tunnistamiseen sekä yksilöön kohdistuvista toimintatavoista lasten ja nuorten tukemiseen arjen yhteisöissään. Pitkällä aikavälillä myönteinen tunnistaminen voi toimia paitsi yksilöitä voimaannuttavana ja yhteisöjä sitouttavana periaatteena, myös tehokkaana hyvinvoinnin tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen menetelmänä, joka vapauttaa varhaisen puuttumisen resursseja instituutioiden perustoimintaan. (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 15.)
64 Myönteisen tunnistamisen idea NORMAALI/POIKKEVA -> NORMAALI POIKKEAVUUS RISKIT JA ONGELMAT -> VOIMAVARAT JA MAHDOLLISUUDET HAITAT -> HYVINVOINTI MENNEISYYS JA TULEVAISUUS -> TÄSSÄ JA NYT YKSILÖKESKEISYYS ->YHTEISÖLLISYYS VARHAINEN PUUTTUMINEN ->JATKUVA TUNNISTAMINEN (Kirsi Pauliina Kallio 2016)
65 Tunnustussuhdeteoriat Ihmisen aktiivinen pyrkimys tulla tunnustetuksi on tunnustussuhdeteorioiden (theories of recognition) lähtökohta Axel Honnethin mukaan yksilön identiteetti kehittyy jatkuvassa kamppailussa inhimillisestä arvostuksesta, jota on mahdollista saada vain ihmisten keskinäisen arvonannon kautta. (vrt. respektin tavoittelu; Manninen 2010; Huuki 2010) Lähisuhteissa koettu emotionaalinen tuki ja hoiva, yksilön oikeuksien ja toimijuuden kunnioittaminen yhteiskunnan tasolla sekä yhteisöllistä osallisuutta vahvistava sosiaalinen arvostus kehittävät identiteetin muotoutumiselle välttämätöntä itseluottamusta, itsetuntoa ja itsearvostusta (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015;Honneth 1995; Fraser & Honneth 2003; Huttunen 2006)
66 Kielteinen tunnistaminen Charles Taylor: tavoitteena tulisi olla tunnistaminen, joka koetaan oikeaksi ja ohittaa kategoriset määrittelyt (recognition vs. non/mis/disrecognition) (Kalllio 2016) Harhaanjohtava tai hajottava tunnistaminen voi olla myös tahallista tunnustuksen kieltämistä (disrecognition) (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 19) Esimerkiksi homoseksuaalisen suuntautumisen tunnistamatta jättäminen tilanteessa, jossa kumpikin osapuoli on suuntautumisesta tietoinen, evää toiselta ihmiseltä mahdollisuuden elää sukupuolisuuttaan (ks. Korkala 2014). Tällaista aktiivista kielteistä tunnistamista voidaan pitää aktiivisen myönteisen tunnistamisen vastakohtana (vrt. Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 20; Ikäheimo 2008; Metteri 2012; Turtiainen 2012)
67 Oikein tunnistetuksi tuleminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa; väärin tunnistaminen johtaa epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksiin
68 TUNNISTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Kohteena voi olla mikä tahansa asia tai piirre, jolla on erityinen merkitys ihmiselle itselleen Tilanneherkkyys osa tunnustuksen antamista Yleisen erilaisuuden korostaminen yksilöllisten poikkeavuuksien sijaan Yhteisöllisen arvostuksen ja toiminnan tukeminen yksilösuoristusten arvioimisen ja aikuislähtöisen palkitsemisen ohella Tunnistamiselle otollisten tilanteiden tietoinen rakentaminen Tunnistamista tukevien arkisten käytäntöjen kehittäminen Tavoitteena eri arkiympäristöissä rakentuvien voimavarojen laaja hyödyntäminen; lasten ja nuorten voimaantuminen elämismaailmoissaan (Kallio 2016)
69 Venla: Vanhempien rooli pitäis tehdä näkyväksi myös koulussa. Vanhemmat harvoin kokevat olevansa tervetulleita kouluun. Toivotetaan kyllä tervetulleiksi, mutta auta armias jos menet oikeasti osallistumaan vaikka luokan toimintaan, niin eipä ookaan niin helppoa.
70 Kiusaaminen puheeksi a/kouluosallisuus -> kiusaamisen vastaisen suunnitelman jalkauttaminen - Puhutaan kiusaamisesta lasten kanssa - Puhutaan kiusaamisesta vanhempien kanssa
Myönteinen tunnistaminen ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Sari Haapakangas ja Aslak Rantakokko Epeli hanke
Myönteinen tunnistaminen ja mahdollisuuksien tasa-arvo Sari Haapakangas ja Aslak Rantakokko Epeli hanke Suomen Vanhempainliitto ry jäsenyhdistyksiä 1339 kpl, joista n.100 päiväkodeissa, 100 lukioiden yhteydessä
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotVanhempien toiminnan mahdollisuudet yhteisöllisessä oppilashuollossa
Vanhempien toiminnan mahdollisuudet yhteisöllisessä oppilashuollossa Sari Manninen, KT, suunnittelija Suomen Vanhempainliitto sari.manninen@vanhempainliitto.fi Suomen vanhempainliitto organisaationa jäsenyhdistyksiä
Lisätiedot10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu
Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen Kiusaaminen tarkoittaa pitkään jatkunutta, samaan ihmiseen kohdistuvaa vahingoittavaa käyttäytymistä. Kiusaamiseen liittyy vallan epätasapaino. Väärinkohtelu
LisätiedotVanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina
Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Yhteisvoimin kiusaamista ehkäisemään! Verkatehdas 3.5.2016 Viitekehys selväksi Suomen Vanhempainliitto 109 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten
LisätiedotMYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN vaihtoehtoinen näkökulma yksilö- ja ongelmakeskeisyydelle
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN vaihtoehtoinen näkökulma yksilö- ja ongelmakeskeisyydelle VAMLAS yhteistyötilaisuus, Helsinki, 11.2.2016 Kirsi Pauliina Kallio Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotVinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen
Vinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen Suomen Vanhempainliitto 111 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö 1305 vanhempainyhdistystä Ydintehtävät Tukee vanhempien
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotAlueellisten vanhempainfoorumeiden aloitustilaisuus. Nurmijärvi
Alueellisten vanhempainfoorumeiden aloitustilaisuus Nurmijärvi 26.9.2017 Viitekehys Suomen Vanhempainliitto 110 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö Ydintehtävät Vanhempaintoiminnan
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotVanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa
Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotMyönteinen tunnistaminen: vaihtoehtoinen näkökulma yksilö- ja ongelmakeskeisyydelle
Myönteinen tunnistaminen: vaihtoehtoinen näkökulma yksilö- ja ongelmakeskeisyydelle Yhdessä rohkeammin aamukahvit TEESI 2: Kasvuyhteisöt kestäviksi 29.4.2016 Elina Stenvall elina.stenvall@uta.fi Tutkimuksellinen
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotYHDENVERTAISUUT TA PÄIVÄKOTIIN, KOULUUN JA VANHEMPAINTOIMINTAAN. Suomen Vanhempainliitto
YHDENVERTAISUUT TA PÄIVÄKOTIIN, KOULUUN JA VANHEMPAINTOIMINTAAN Suomen Vanhempainliitto YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotSIMO JANUARY 08, 2015
Toimintakulttuuri 1 SIMO JANUARY 08, Opsissa peräänkuulutetaan kodin ja koulun yhteistyötä; onko kodin tahtotilaa pohdittu - kertooko vanhempien passiivisuus siitä, että koti ei kenties olekaan yhtä innokas
LisätiedotMYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotMyönteinen tunnistaminen
Myönteinen tunnistaminen Taustaymmärrys Kehitetty Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden (Sparg) tutkimusryhmässä Tunnustussuhdeteoreettinen ymmärrys (esim. filosofit Axel Honneth ja Charles
LisätiedotI Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17
Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21
LisätiedotKohti Lapsiystävällistä Oulua
Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotVoimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.
Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta
LisätiedotVanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen
Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö (PO)
Kodin ja koulun yhteistyö (PO) 1. Koulu, jossa lapsesi opiskelee Vastaajien määrä: 756 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Asema 87 Hakala/Aamutuuli 37 Hakalanpolku 11 Hyvinkäänkylä 32 Hämeenkatu 79 Härkävehmas/Talvisilta
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotElina Stenvall SOS-Lapsikylä Myönteinen tunnistaminen
Elina Stenvall SOS-Lapsikylä elina.stenvall@sos-lapsikyla.fi Myönteinen tunnistaminen Tausta ja lähtökohdat Tutkimuksellinen tausta Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotLUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA
LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotAlueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi
Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotKasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti
Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotToimintakulttuuri muutoksessa
Toimintakulttuuri muutoksessa Mervin messissä- työskentely Keskustelu- ja muistiinkirjaamistehtävät A ja B: A-tehtävä: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus oppijana Ymmärretään lapsen ainutlaatuisuus oppijana(yksilönä)
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotNuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula
Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio Ikonen Elina Rahikainen Paula 14.11.2017. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen hankeen kohderyhmä ja tavoitteet Mikkelissä (13-29 vuotiaat) NUORI, joka ei saa peruskoulun
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotOhjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke
Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke Ohjaus Neuvonta vs. ohjaus Neuvonta: asiantuntijakeskeisyys, lyhytkestoisuus, pintapuolisuus, asiakas
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotEURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotVeturointi-toiminta Kokemuksen äärellä
Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä Mitä Veturointi on? Veturointi-toiminnassa lastensuojelun nuoret aikuiset kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten sekä perheiden/muiden lähiverkostojen tukena
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotSuunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa
Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?
LisätiedotEURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
Lisätiedot#tutkimusmatka @Kokkola 26.10.2016 2.11.2016 Ohjelma 18.00 Kokkolan kaupungin sivistyskeskuksen puheenvuoro Peter Johnson, sivistysjohtaja 18.15 Lasten ja nuorten ajatuksia kouluhyvinvoinnista Länsipuiston
LisätiedotToiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.
Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme
LisätiedotMitä osallisuus voisi olla?
Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotYhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna
Yhteistyöstä voimaaasiakkaan ja auttajan kumppanuus Hyvinvointiseminaari 23.4.2012 OULU Anne-Maria ja Johanna KUMPPANUUS Tekemällä kumppanuutta yli rajojen, toimialojen rajojenkin, on tulevaisuuden toimintatapa.
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotLuokan vanhempaintiimi TIIMI LUOKAN VANHEMPAIN-
1 LUOKAN VANHEMPAIN- 2 3 Jos haluat kulkea nopeasti, kävele yksin.jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa. Afrikkalainen sananlasku Sisällysluettelo 4 Lukijalle 5 Meidän luokka 6 L uokan
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotKoskelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Koskelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Yhdessä keskustellen luomme avoimen ja vuorovaikutuksellisen ilmapiirin lasten, vanhempien ja työntekijöiden välille. Toimintakulttuurimme
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Lisätiedot11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen
11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
Lisätiedot