Valtionosuusjärjestelmä kokonaisuutena

Transkriptio

1 kokonaisuutena Antti Markkanen Opetushallitus Valtionosuudet yksikkö Oulu

2 OPETUS- JA KULTTUURITOIMI VALTION RAHOITUSKOKONAISUUDESSA Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet (VM) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (OKM) Sosiaali- ja terveydenhuolto Varhaiskasvatus (päivähoito) Esi- ja perusopetus - Kunnan omarahoitusosuus 3 538,74 euroa/asukas v /- yleinen-/ lisäosat, vähennykset ja lisäykset ym. erät +/- Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus +/- Kotikuntakorvausmenot ja -tulot Kirjastot, Yl. kulttuuritoimi, Taiteen perusopetus Valtionosuusperusteena: ikäluokat, sairastavuus-, työttömyys-, vieraskielisyys-, asukastiheys- ja koulutustaustakerroin, kaksikielisyys ja saaristoisuus Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus - Kunnan omarahoitusosuus 254,42 /asukas v Vapaa sivistystyö, Museot, teatterit ja orkesterit, Liikunta- ja nuorisotyö, Aamu- ja iltapäivätoiminta, Taiteen perusopetus, Ammatillinen lisäkoulutus + Esi- ja perusopetuksen lisärahoitus Kunnan valtionosuusrahoitus yhteensä

3 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) (1/2) Lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään mm.: perusopetuslaissa (628/1998); varhaiskasvatuslaki (36/1973); lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); kansanterveyslaissa (66/1972); erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); terveydenhuoltolaissa sosiaalihuoltolaissa (710/1982); toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); lastensuojelulaissa (417/2007); kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);

4 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) (2/2) Lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään mm.: kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); mielenterveyslaissa (1116/1990); päihdehuoltolaissa(41/1986) terveydensuojelulaissa (763/1994); elintarvikelaissa (23/2006); kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); lääkelain (395/1987) 8 luvussa; sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002), kirjastolaissa (904/1998); kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992); taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998). oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013)

5 muutos Ikärakenne: Euroa Euroa Euroa Ikä , ,03-65,43 Ikä , ,17-61,47 Ikä , ,07-48,08 Ikä , ,09-76,89 Ikä , ,91-4,82 Ikä , ,87-24,74 Ikä , ,01-69,24 Ikä , ,40-119,79 Ikä , ,73-212,54 Muiden laskennallisten kustannusten kriteerit: Sairastavuus 1 154, ,26-4,73 Työttömyysaste 89,72 90,09-0,37 Kaksikielisyys 276,62 277,75-1,13 Vieraskielisyys 1 942, ,94-7,96 Asukastiheys 39,08 39,24-0,16 Saaristokunta 380,73 382,29-1,56 Saaristo-osakunta 278,51 279,65-1,14 Koulutustausta 397,19 398,82-1,63 Lisäosat: Syrjäisyys 207,94 206,7 1,24 Saamen kotiseutualueen kunta 2 641, ,33 15,75 Työpaikkaomavaraisuus 63,11 62,73 0,38 Peruspalvelujen valtionosuudet v Laskennalliset kustannukset 25,9 mrd Asukasmäärä: as. Kunnan peruspalveluiden valtionosuusprosentti 25,34 % Kunnan omarahoitusosuus 19,3 mrd = 3 538,74 /asukas Valtionosuus 6,6 mrd + Lisäosat 318 milj Kotikuntakorvaukset: Perushinta 6 511, ,54-61,62 Alv-prosentti 3,57 3,57 0,00

6 Verotuloihin (v. 2013) perustuva valtionosuuden tasaus vuonna 2015, /as. Tasausvähennys 3) = ( ,90)*38,17 % /as /as. Laskennalliset verotulot 1) = 3 515,90 /as. = tasausraja (100 %) Tasauslisä 2) /as /as. Laskennalliset verotulot 1) Laskennalliset verotulot 1) /as /as. Manner-Suomi keskimäärin Merijärvi 1) Kunnan laskennallisissa verotuloissa otetaan huomioon laskennallinen kunnallisvero, kunnan osuus yhteisöveron tuotosta sekä puolet ydinvoimalaitosten laskennallisesta kiinteistöverosta. 2) Kunnan tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisten verotulojen erotuksesta 3) Kunnan tasausvähennysprosentti tasausrajan ylimenevältä osalta on 30 + ylimenevän osan luonnollinen logaritmi. Kauniainen Lähde: Kuntaliitto

7 Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus v Tasauksen maksajat: Kuntien lkm milj Tasauksen saajat: Kuntien lkm milj Yhteensä: Kuntien lkm milj Vuosina verotiedoissa kolmen vuoden ja vuosina kahden vuoden viive. Vuosina tasausvähennyksessä 15 %:n leikkuri. Vuonna 2006 tasausvähennys laski 40 %:sta 37 %:iin. Vuonna 2006 tasausraja nostettu 90 %:sta 91,86 %:iin ja voimalaitokset yleisen kiinteistövero-%:n mukaan. Vuodesta 2010 alkaen tasauksien nettomäärä on palautettu kaikille kunnille asukaslukujen suhteessa valtionosuuksia lisäämällä. Vuonna 2012 kiinteistövero poistettu tasausperusteista. Vuonna 2015 tasausraja nostettu 100 %:iin. Tasausvähennysprosentti = 30 + tasausrajan ylimenevän osan luonnollinen logaritmi. Ydinvoimalaitosten kiinteistöverosta puolet mukaan tasausperusteisiin. Tasaus rahoitetaan peruspalvelujen valtionosuutta vähentämällä Lähde: VM/Kuntaosasto

8 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet (VM) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (OKM) Sosiaali- ja terveydenhuolto Varhaiskasvatus (päivähoito) Esi- ja perusopetus - Kunnan omarahoitusosuus 3 538,74 euroa/asukas v /- yleinen-/ lisäosat, vähennykset ja lisäykset ym. erät +/- Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus +/- Kotikuntakorvausmenot ja -tulot Kirjastot, Yl. kulttuuritoimi, Taiteen perusopetus Valtionosuusperusteena: ikäluokat, sairastavuus-, työttömyys-, vieraskielisyys-, asukastiheys- ja koulutustaustakerroin, kaksikielisyys ja saaristoisuus Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus - Kunnan omarahoitusosuus 254,42 /asukas v Vapaa sivistystyö, Museot, teatterit ja orkesterit, Liikunta- ja nuorisotyö, Aamu- ja iltapäivätoiminta, Taiteen perusopetus, Ammatillinen lisäkoulutus + Esi- ja perusopetuksen lisärahoitus Kunnan valtionosuusrahoitus yhteensä

9 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 Rahoitetaan toimintaa, josta säädetään: 1) lukiolaissa (629/1998) 2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) 4) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun muun kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan rahoitettavasta opetus- ja muusta toiminnasta 5) taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) muun kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan rahoitettavasta taiteen perusopetuksesta 6) nuorisolaissa (72/2006) 7) liikuntalaissa (1054/1998) 8) museolaissa (729/1992) 9) teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) 10) kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun muun kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan rahoitettavasta toiminnasta 11) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitetun muun kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan rahoitettavasta toiminnasta

10 Rahoitusjärjestelmän periaatteet 1. RAHOITUKSEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN SIDONNAISUUS n keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Valtion rahoituspäätökset eivät sido toimintaa eikä valtion myöntämillä määrärahoilla ole korvamerkkiä. 2. LASKENNALLISUUS Rahoituksen perusteet määritellään laskennallisesti. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa määrätään yksikköhinnat keskimääräisten toteutuneiden kustannusten perusteella. Laskennallisesta rahoitusperusteesta muodostuva mahdollinen hyöty tai haitta kohdistuu kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle palveluja ylläpitävälle yhteisölle. Oppilas/opiskelijamäärät ilmoitetaan tilastointipäivien mukaisesti 20.1 / YHDENMUKAISUUS Rahoituksen perusteet ovat yhdenmukaiset peruspalvelujen valtionosuutta saaville kaikille kunnille ja kaikille opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoaville yhteisöille omistajayhteisöstä riippumatta. 4. VALTION/KUNTIEN RAHOITUS Valtion ja kuntien rahoitusosuuksia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa tarkistetaan joka vuosi. 5. VALTIONOSUUKSIEN MYÖNTÄMINEN/MAKSAMINEN Valtionosuudet myönnetään ja maksetaan palveluja ylläpitävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle.

11 Keskimääräiset yksikköhinnat Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät keskimääräiset yksikköhinnat Keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin Vuoden 2018 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2015 toteutuneisiin kustannuksiin Yksikköhintoihin tehdään lisäksi tarvittaessa vuosittain tarkistukset, jotka aiheutuvat valtion toimenpiteistä seuraavista toiminnan laadun ja laajuuden arvioiduista muutoksista, kuten kunnille annetuista uusista tai laajennetuista tehtävistä. Keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan arvonlisäverottomina Lukiokoulutus, euroa/opiskelija Ammatillinen peruskoulutus, euroa/opiskelija Vapaa sivistystyö kansalaisopistoissa, euroa/opetustunti Taiteen perusopetus, euroa/opetustunti , , , , , , ,92 3, , , , , , , ,32 82,60 82,60 83,51 83,60 82,91 83,77 3, ALV % 74,66 74,66 74,66 75,48 76,16 76,96 77,14 2,13

12 Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja Lukiokoulutuksen, (ammatillisen koulutuksen) ja opetustuntikohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen yksikköhinnat perustuvat kunkin koulutusmuodon valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin Käyttökustannuksiin ei kuitenkaan lasketa (RahL 1705/2009, 31 ): - perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia - opiskelijoiden koulumatkojen kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia - tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa - lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja - lukiokoulutuksen poistoja - kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta - maksuja toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa - maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia - muita kuin välittömästi koulutuksen järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, luetaan käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.

13

14

15

16 OKM:n rahoituslain mukaan maksettavat valtionosuudet ja kunnan maksuosuus ns. ylläpitäjämalli = ammatillinen peruskoulutus ja lukiokoulutus VALTIO R A H O I T U S Kunta Kuntayhtymät Valtion oppilaitokset Yksityinen

17

18

19

20 Aamu- ja iltapäivätoiminta Valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka toteuttavat perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa Kullekin toimintaan osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tuntiin tai vaihtoehtoisesti 760 tuntiin aamuja iltapäivätoimintaa koulun työvuoden aikana Kunnat voivat käyttää saamaansa rahoitusta aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvien palvelujen järjestämiseen tai hankkimiseen Kunta voi järjestää toimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle Yksityisten ja valtion koulujen oppilaiden osalta ei myönnetä erillistä valtionosuusrahoitusta, rahoitus ohjataan kuntien kautta Valtionosuus ohjaustuntien lukumäärä * ohjaustunnin yksikköhinta (26,00 euroa/ohjaustunti). Suorite- ja yksikköhintapäätös tehdään valtion talousarvion rajoissa Suoritepäätös ja valtionosuuspäätös tehdään vain kerran, toteutunut tuntimäärä otetaan kuitenkin huomioon tehtäessä seuraavan vuoden suoritepäätöstä Käyttökustannuksiin myönnettävä valtionosuusprosentti 57 Tilastointipäivänä kunnat ilmoittavat toteutuneet ohjaustunnit kuluvan vuoden keväältä ja edellisen vuoden syksyltä, eli ilmoitetaan toteutuneet ohjaustunnit syyslukukaudelta 2017 ja kevätlukukaudelta Vuoden 2018 valtionosuuden perusteeksi aamu- ja iltapäivätoimintaan kunnille myönnetty ohjaustuntien määrä perustuu kunnan syyslukukauden 2016 toteutuneisiin tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia /päivä) sekä kevätlukukauden 2017 toteutuneisiin tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia/päivä): Kevään 2018 ohjaustunnit = kevätlukukauden 2017 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä). Syksyn 2018 ohjaustunnit = syksyn 2016 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä).

21 Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksen valtionosuus osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta Kunnille myönnettävä esi- ja perusopetuksen valtionosuus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta (VM) Rahoituksesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) ja sen muutoksessa (676/2014), Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti 25,34 % (2018) Kunnan omarahoitusosuus 3 538,74 euroa asukasta kohden (2018) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu kunnan valtionosuustehtävien laskennallisiin kustannuksiin, sisältäen mm. esi- ja perusopetuksen Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrillä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille: 0-5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat Kunnalle myönnetään lisäksi syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat

22 Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksen valtionosuus osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta Kotikuntakorvaus Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan kunnille kunkin kunnan oppilas- ja muiden ikäluokkien perusteella - kotikuntalaskutus oppilaan käydessä koulua muussa kuin oman kunnan koulussa (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä oppilaitoksessa) Oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvausta 6-15-vuotiaasta tai muusta oppivelvollisuuttaan suorittavasta oppilaasta sille opetuksen järjestäjälle, jonka opetukseen oppilas on osallistunut. Valtiovarainministeriö hoitaa kotikuntalaskutuksen keskitetysti hallinnollisena palveluna ns. clearing-järjestelmällä Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, ja vuotiaille Valtiovarainministeriö vahvistaa kotikuntakorvauksen laskennan perusteena olevan kotikuntakorvauksen perusosan vuosittain. Kotikuntakorvauksen perusosa on 6.511,92 euroa (2018) Kotikuntakorvaus kunnalle 100 % ja vuodesta 2015 alkaen muulle opetuksen järjestäjälle kuin kunnalle 94 % Kotikuntaa vailla olevien ja ahvenanmaalaisten osalta valtio maksaa kotikuntakorvauksen opetuksen järjestäjälle Kielikoulujen kotikuntaa vailla olevien osalta kotikuntakorvaus 57 %. Valtio maksaa myös yksityisille opetuksen järjestäjille kotikuntakorvauksiin liittyvän arvonlisäveron osuuden; 3,57 % (2018) Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen ja lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikuntakorvaus voidaan laskuttaa erikseen keskimääräisiin tai toteutuneisiin nettokustannuksiin asti oppilaan opetus- tai koulupäivien mukaan Kotikuntakorvauksen perusteena olevat oppilaat ja niiden kotikunnat määräytyvät varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen (31.12.) mukaan Vuoden 2018 kotikuntakorvaukset määräytyvät tilanteen oppilaiden ja niiden kotikuntien mukaan Kotikuntakorvauksia ei tarkisteta rahoitusvuoden lopussa

23 Esi- ja perusopetus Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus OKM myöntää esi- ja perusopetukseen rahoitusta toiminnan osalta, jota VM:n hallinnoima kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009) VM vahvistaa kunnan kotikuntakorvauksen perusosan vuosittain OKM:n rahoituksen perusteena on kotikuntakorvauksen perusosa, josta johdetaan esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat käyttäen rahoituslain mukaisia kertoimia. Vuonna 2018 yksikköhintoja laskettaessa kotikuntakorvauksen perusosasta (6.511,92 ) vähennetään pysyvänä säästönä kuitenkin 236,07. Rahoituksen peruste /oppilas: lisäopetuksen järjestäminen maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus perusopetukseen valmistavan opetuksen siirtymäkorvaus v aikuisten perusopetus (muiden kuin oppivelvollisten opetus) 5 vuotiaat esiopetuksen oppilaat, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä sisäoppilaitoslisä koulukotikorotus perusopetuksen aineopetus, (talousarvion rajoissa) joustavan perusopetuksen lisä, (talousarvion rajoissa) toiminnan aloittaminen (yksityiset), ulkomailla järjestetty perusopetuslain mukainen opetus Rahoitusprosentti 100 % Lisäksi kehittämisavustuksia ja yksityisten ylimääräiset avustukset

24 Esi- ja perusopetus Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus läsnäolokuukausien määrän mukaan Läsnäolokuukaudella tarkoitetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut opetuksen järjestäjän oppilaana Varainhoitovuoden rahoitus maksetaan valmistavassa opetuksessa arvioidun suoritemäärän perusteella Arvioon perustuvat rahoitukset tullaan tarkistamaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna (esim. vuoden 2017 arvioitu rahoitus tarkistetaan toteutumaa vastaavaksi vuonna 2019) Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta Yksikköhinta; kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 236,07 ja erotus kerrotaan luvulla 0,186. Opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusta euromäärä, joka saadaan kertomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta (1.167,31 / yksityisen 1.208,98 ) läsnäolokuukausien lukumäärällä.

25 Esi- ja perusopetus Aikuisten perusopetus (koko oppimäärää suorittavat) Perusopetuslain 46 :ssä tarkoitetun muiden kuin oppivelvollisten (aikuisten), perusopetuksen koko oppimäärää suorittavien rahoitus kytketään suoritettujen kurssien määrään Kurssin yksikköhinta on sama riippumatta siitä, järjestetäänkö opetusta sisäoppilaitoksessa vai muussa oppilaitoksessa (esimerkiksi iltalukiot) Erillinen sisäoppilaitoslisä maksetaan kuitenkin edelleen sisäoppilaitoksessa majoittuvien opiskelijoiden osalta Aikuisten perusopetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä enintään 100 kurssia sellaisen opiskelijan osalta, joka tarvitsee koko alku- ja päättövaiheen opetuksen ja enintään 130 kurssia sellaisen opiskelijan osalta, joka tarvitsee lisäksi luku- ja kirjoitustaitovaiheen opetuksen. Varainhoitovuoden rahoitus maksetaan aikuisten perusopetuksessa arvioidun suoritemäärän perusteella. Tarkistetaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna (esim. vuoden 2017 arvioitu rahoitus tarkistetaan toteutumaa vastaavaksi vuonna 2019). Yksikköhinta; kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 236,07 ja erotus kerrotaan luvulla 0,046. Opetuksen järjestäjälle myönnetään aikuisten perusopetuksen rahoitusta euromäärä, joka saadaan kertomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta (288,69 / yksityisen 299,00 ) kurssien lukumäärällä.

26 Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksen ennakollinen rahoitus 2018 määräytyy oppilasta kohden määrättyjen yksikköhintojen ja esi- ja perusopetuksen oppilasmäärien tulojen summasta.

27 Lukiokoulutus OKM:n lupa kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle (+ valtion oppilaitokset ja yliopistojen harjoittelukoulut) luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen, myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten Järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot Yksikköhinta järjestäjäkohtainen, lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta Vuoden 2018 keskimääräinen yksikköhinta on laskettu vuoden 2015 kustannusten perusteella (6 070,92 /opiskelija) Järjestäjäkohtaisia kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan koulutuksen järjestäjän lukiokoulutusta nuorten oppimäärän mukaan suorittavien opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Yksityisten koulutuksen järjestäjien yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron (3,54 % v. 2018) Lukioiden yksikköhintojen laskentaa varten määritellään koulutuksen järjestäjän tunnusluku, joka lasketaan nuorten oppimäärän mukaan lukiokoulutusta suorittavien opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella (varainhoitovuotta edeltävän vuoden tilastointipäivän opiskelijamäärä). Tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten Tunnusluku on 100, mikäli koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen nuorten oppimäärän mukaan lukiokoulutusta suorittavien opiskelijoiden lukumäärä on vähintään 200. Mikäli opiskelijoiden määrä on alle 200 opiskelijaa ja vähintään 60 opiskelijaa, niin tunnuslukua korotetaan opiskelijaa kohti luvulla, joka saadaan kaavasta 0,4 x (200- lukiossa opiskelevien määrä). Jos opiskelijoiden määrä on alle 60 opiskelijaa, tunnuslukua korotetaan lisäksi luvulla, joka saadaan kaavasta 2,1 x (60 - lukioissa opiskelevien määrä). Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106.

28 Lukiokoulutus Koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan laskenta: tasauskerroin (0, ) x keskimääräinen yksikköhinta (6070,92) x tunnusluku : 100 Sisäoppilaitosmuotoisesti järjestettäessä yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 44 prosenttia lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta Aikuisten oppimäärän mukaan lukion koko oppimäärää suorittavien yksikköhinta on 65 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita Ennakollinen rahoitus yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta Rahoitus lasketaan erikseen aikuiskoulutukseen (aikuisten oppimäärän mukaan lukiota suorittaville opiskelijoille) ja muille lukion koko oppimäärää suorittaville opiskelijoille (nuorten oppimäärän mukaan lukiota suorittaville opiskelijoille ja sisäoppilaitoksessa koulutusta saaville opiskelijoille). Aineopiskelijoiden suorittamat kurssit muutetaan laskennalliseksi opiskelijamääräksi Rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden (tilastointipäivien ja ) opiskelijamäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen rahoitus määräytyy koulutuksen järjestäjän valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden määrän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulosta. Valmistavan koulutuksen yksikköhinta: keskimääräinen yksikköhinta * 1,21 (vuoden 2017 yksikköhinta 7345,81 euroa /opiskelija)

29 Lukiokoulutuksen muutoksia Lukion erityisen koulutustehtävän uudistaminen Erityisellä koulutustehtävällä tarkoitetaan opetusta, jossa olennaisessa määrin painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta, tai opetusta, joka tähtää ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavan kansainvälisen tutkinnon suorittamiseen. Erityiseen koulutustehtävään voi sisältyä velvoite huolehtia asianomaiseen opetukseen liittyvistä valtakunnallisista kehittämistehtävistä. Yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista vähennetään 1,57 prosenttia lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta varten. Koulutuksen järjestäjän suoritteet saadaan laskemalla yhteen varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärien ja erityiselle koulutustehtävälle säädettyjen painokertoimien tulot. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjäkohtaisesti korottaa painokertoimia erityiseen koulutustehtävään sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella. Rahoitus koulutuksen järjestäjille laskennallisen osuuden mukaisesti - Uusien voimaan tulevien lupien vaikutus huomioidaan vuoden 2018 yksikköhinnan korotuksessa painokertoimella 5/12 ja asti voimassa olevien lupien vaikutus painokertoimella 7/12

30 Lukiokoulutuksen muutoksia Erityisen koulutustehtävän painokertoimet Erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärää painotetaan seuraavilla kertoimilla: 1) koulutus, joka tähtää International Baccalaureate-tutkinnon suorittamiseen 0,22; 2) liikunta/urheilu-, musiikki-, kuvataide- ja tanssipainotteinen koulutus 0,15; 3) muut koulutus 0,05. Erityiseen koulutustehtävään sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella tehtävästä korotuksesta päätettäessä voidaan ottaa huomioon: 1) kehittämistehtävän laajuus; 2) kehittämistehtävän vaikuttavuus; 3) kehittämistehtävään suunnatut ammatilliset ja taloudelliset voimavarat; 4) kehittämistehtävän kansallinen ja kansainvälinen merkittävyys; 5) muut valtakunnallisen kehittämisen tukemisen kannalta merkitykselliset seikat.

31 Lukiokoulutuksen muutoksia Aikuisille tarkoitettu lukion oppimäärä (voimaan ja rahoitukseen ) Ei enää velvollisuutta järjestää lukiossa taito- ja taideaineita sekä terveystietoa aikuisten oppimäärän mukaan alle 18-vuotiaana lukio-opinnot aloittaneiden osalta Yksikköhinta aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien osalta sama ja riippumaton opiskelijan iästä Lukiokoulutuksen uudistaminen OKM:n yksikkö toteuttaa Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden ja -valmiudet antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä korkea-asteen opintoihin

32 Ammatillisen koulutuksen reformi

33 Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisia tutkintoja ja ammatillista koulutusta säädellään yhdellä lailla Osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla ja niiden osilla, valmentavilla koulutuksilla sekä muulla ammatillisella koulutuksella Selkeämpi ja työelämän osaamistarpeisiin paremmin vastaava tutkintojärjestelmä Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto Henkilökohtaistamalla yksilölliset opintopolut kaikille tutkintoa tai sen osaa suorittaville Työvoimakoulutus osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Jatkuva haku hakeutumisen pääväyläksi Työpaikalla tapahtuvan opiskelun muodoiksi oppisopimus ja koulutussopimus Yksi järjestämislupa ammatillista koulutusta varten Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottava rahoitusjärjestelmä, joka on yhtenäinen kokonaisuus yksi rahoitusjärjestelmä

34

35 Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusjärjestelmä - Rahoitus ja ohjaus Rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan Toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvatettaisiin merkittävästi (suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus = 50 %) Rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja Rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen (suoritusrahoitus) Toiminnan ohjaus strategisemmaksi yksityiskohtaista sääntelyä puretaan Rahoitus jatkossa laskennallista ja yleiskatteellista ei korvamerkkejä Rahoitusjärjestelmän peruselementit: perusrahoitus, suoritusrahoitus, vaikuttavuusrahoitus sekä strategiarahoitus

36 Ammatillisen koulutuksen reformi Rahoitusjärjestelmän yleiset periaatteet Määräraha muuttuu talousarvioperusteiseksi kuntien rahoitusosuus jatkossakin, vuoden 2017 tasossa talousarvion määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti indeksillä, huom. jäädytykset Rahoitusosuudet perusrahoitus 50 % suoritusrahoitus 35 % vaikuttavuusrahoitus 15 % strategiarahoitus enintään 4 % Yksityisille järjestäjille arvonlisäverokorvaus euro eurosta periaatteen mukaisesti, huom. siirtymäsäännös

37 Ammatillisen koulutuksen reformi Opiskelijavuosi yhteismitallinen suorite Tutkinnot ja tutkinnon osat Tutkintojen kustannusryhmät ja muut koulutukset (kustannuserot) 5 kustannusryhmää, VALMA, TELMA, muu ammatillinen koulutus, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot Tutkintotyyppi (pt, at/eat), oppisopimuskoulutus pt kerroin 1,0 at/eat kerroin 0,72; Erityisen tuen järjestäminen Majoituksen järjestäminen Henkilöstökoulutus Työvoimakoulutus Vankilakoulutus Työllistyminen tai korkeakouluopintoihin tähtääviin jatko-opintoihin siirtyminen Opiskelijapalaute Työelämäpalaute

38 Ammatillisen koulutuksen reformi Rahoituksen osuudet vuosittain VARAINHOITOVUOSI 2018 JA 2019 Rahoitusosuusjakauma: Perusrahoitus 95%, Suoritusrahoitus 5% (vain tutkinnot, ei tutkinnon osia), Vaikuttavuusrahoitus 0% VARAINHOITOVUOSI 2020 Rahoitusosuusjakauma: Perusrahoitus 70%, Suoritusrahoitus 20% (mukana sekä tutkinnot että tutkinnon osat), Vaikuttavuusrahoitus 10% (koko tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opiskelu 7,5% ja opiskelijapalaute 2,5%) VARAINHOITOVUOSI 2021 Rahoitusosuusjakauma: Perusrahoitus 60%, Suoritusrahoitus 30% (mukana sekä tutkinnot että tutkinnon osat), Vaikuttavuusrahoitus 10% (koko tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opiskelu 7,5% ja opiskelijapalaute 2,5%) VARAINHOITOVUOSI 2022 Rahoitusosuusjakauma: Perusrahoitus 50%, Suoritusrahoitus 35% (mukana sekä tutkinnot että tutkinnon osat), Vaikuttavuusrahoitus 15% (koko tutkinnon tai tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opiskelu 10%, opiskelijapalaute 2,5% ja työelämäpalaute 2,5%)

39 Ammatillisen koulutuksen reformi Rahoituksen perustiedot Perusrahoitus % osuus Tiedot v. Suoritusrahoitus % osuus Tiedot v % % % % % % % % 2018 Vaikuttavuusrahoitus % osuus (suluissa työllistymisen ja jatko-opintojen tark.vuodet) 10% (2016 tutkinnon suorittaneet/2017 lopun tilanne) 7,5% työll+jatkoopisk,2,5 % opiskelijap alaute +Tutkinnon osat suoritusrahoituksessa, erityisen lisät suoritusrahoituksessa % % % (2017 tutkinnon suorittaneet/2018 lopun tilanne) 7,5%/ 2,5% % % %(2018 tutkinnon tai osan suorittaneet/2019 lopun tilanne 10%/2,5 %/2,5% +Tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen vaikuttavuusrahoituksessa +Työelämäpalaute vaikuttavuusrahoituksessa

40

41 Vapaa sivistystyö (1) Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot Ylläpitämislupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle Vapaan sivistystyön vos-rahoituksen oppilaitoksia 303, joista 76 kansanopistoa, 11 valtakunnallista ja 3 alueellista liikunnan koulutuskeskusta, 180 kansalaisopistoa, 20 kesäyliopistoa ja 12 opintokeskusta (2018) Vuoden 2018 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2015 toteutuneisiin kustannuksiin Kansanopistot Kansanopistojen korottamattoman yksikköhinnan pohja-arvo vuonna 2018 on 251,21 /opiskelijaviikko Yksikköhintaa korotetaan: - opistossa majoitettujen opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30% - vaikeasti vammaisten opiskelijaviikkojen osalta 97% kansanopistoille, joiden pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus (ns. erityiskansanopistot), ja 32% kansanopistoille, joiden koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus - niistä opiskelijaviikoista, jotka osana kansanopiston ylläpitämisluvan mukaista koulutustehtävää ovat työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettua koulutusta tai erityisestä syystä määrättävää muuta erityistä koulutustehtävää, yksikköhintaa korotetaan 26% OKM:n vahvistaa opiskelijaviikkojen määrän, perustuu kyseisen kansanopiston aiempina vuosina toteutuneiden opiskelijaviikkojen määriin sekä valtion talousarviossa jaettavissa olevaan opiskelijaviikkojen kokonaismäärään. VOS 57%

42 Vapaa sivistystyö (2) Kansalaisopistot Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön keskimääräinen yksikköhinta 83,77 /opetustunti (2018) OKM:n vahvistaa opiskelijaviikkojen määrän Yksityisten yksikköhintaa korotetaan (ALV) 3,58 %:lla VOS-prosentti 57 OKM:n vahvistamasta opetustuntien määrästä 90% perustuu kiintiöön, jolloin jaettavissa olevien opetustuntien opistokohtaiset määrät pysyvät suhteellisesti saman suuruisina vuodesta toiseen. Liikkuva osan perusteella vahvistetaan 10 % opetustunneista. Liikkuvan osan jakosuhteet lasketaan kansalaisopistojen toiminta-alueilla väestöpohjassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Väestöpohjan muutoksissa seurataan toiminta-alueiden väestön kokonaismäärää, työttömien määrää, vieraskielisten määrää ja 63 vuotta täyttäneiden määrää. Kesäyliopistot Kesäyliopistojen vapaan sivistystyön yksikköhinta 156,94 /opetustunti (2017) Yksityisten yksikköhintaa korotetaan (ALV) 6,49 %:lla VOS-prosentti 57 OKM:n vahvistama opetustuntien määrä perustuu kyseisen kesäyliopiston toteutuneiden opetustuntien määriin ja valtion talousarviossa jaettavissa olevan opetustuntien kokonaismäärän mukaan

43 Vapaa sivistystyö (3) Liikunnan koulutuskeskukset Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus määräytyy OKM:n vahvistaman opiskelijavuorokausien määrän ja opiskelijavuorokautta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokauden yksikköhinta lasketaan käyttökustannusten perusteella, 2018 yksikköhinta 88,20 /opiskelijavuorokausi Vuodelle 2018 vahvistetun opiskelijavuorokausien määrän valmistelun perusteena (31 kk) toteutuneiden opiskelijavuorokausien määrät Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus määräytyy OKM:n vahvistaman opiskelijapäivien määrän ja opiskelijapäivää kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta 2018 on 16,60 /opiskelijapäivä Yksityisten yksikköhintaa korotetaan (ALV) 8,73 %:lla VOS-prosentti 65 Opintokeskukset Rahoitus; OKM:n vahvistama opetustuntien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella (kolmen vuoden toteutuneiden opetustuntien k-a ja TAE:ssä olevat opetustunnit) Yksikköhinta 123,58 /opetustunti (2018), sis. ALV:n VOS-prosentti 65

44 Museot, teatterit ja orkesterit (ml. tanssi ja sirkus) Museot 124 VOS-saajaa (2018) Henkilötyövuosimäärät määritellään laskennallisesti. Vakinaisen, päätoimisen henkilökunnan määrään lisätään muun henkilökunnan määrä, joka saadaan jakamalla muun henkilökunnan palkkakustannukset vakinaisen, päätoimisen henkilökunnan keskipalkalla. VOS-prosentti 37 Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämälle valtakunnalliselle erikoismuseolle, maakuntamuseolle ja aluetaidemuseolle suoritetaan valtionosuus valtakunnallisten tai alueellisten tehtävien vuoksi 10 prosenttiyksikköä korkeampana. Vuoden 2018 yksikköhinnat ( /henkilötyövuosi) perustuvat vuoden 2015 toteutuneisiin kustannuksiin henkilötyövuotta kohden. Yksityisen museon ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 6,47 %:lla.

45 Museot, teatterit ja orkesterit (ml. tanssi ja sirkus) Teatterit ja orkesterit 57 teatteria ja 27 orkesteria (2018). Laskennallinen, henkilötyövuosien määrä henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhinnalla (valtion talousarvion rajoissa). Henkilötyövuosimäärät määritellään laskennallisesti. Vakinaisen, päätoimisen henkilökunnan määrään lisätään muun henkilökunnan määrä, joka saadaan jakamalla muun henkilökunnan palkkakustannukset vakinaisen, päätoimisen henkilökunnan keskipalkalla (vain varsinaisen toiminnan henkilöstö). VOS-prosentti 37, Svenska Teatern i Helsingforsin ja Tampereen Työväen Teatterin valtionosuusprosentti on muista poiketen 60. Teattereiden 2018 yksikköhinnat ( /henkilötyövuosi) perustuvat vuoden 2015 toteutuneisiin kustannuksiin henkilötyövuotta kohden. Yksityisten yksikköhintaa korotetaan (ALV) 3,72 %:lla. Orkestereiden 2018 yksikköhinnat ( /henkilötyövuosi) perustuvat vuoden 2015 toteutuneisiin kustannuksiin henkilötyövuotta kohden. Yksityisten yksikköhintaa korotetaan (ALV) 3,85 %:lla.

46 Museot, teatterit ja orkesterit (ml. tanssi ja sirkus) Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusjärjestelmän uudistus Asiantuntijatyöryhmä valmisteli, toimikausi vuoden 2017 loppuun. Työryhmän työ kaksivaiheinen: Syksyn 2016 aikana työryhmä valmisteli yhteistyössä Sitran ja kulttuurialan edustajien kanssa ehdotukset uuden rahoitusjärjestelmän pääperiaatteiksi. Toisessa vaiheessa ( >) työryhmä laati ehdotuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja valmisteli tarvittavat säädösmuutosehdotukset.

47 Taiteen perusopetus Taiteen perusopetusta järjestetään musiikkioppilaitoksissa tai muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa taikka muulla tavoin. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä. Taiteen perusopetuksen valtionosuusrahoitus jakaantuu: asukasmäärän perusteella rahoitettavaan toimintaan kuntien peruspalvelujen ns. yhden putken valtionosuuden kautta (VM) opetustuntimäärän perusteella rahoitettavaan toimintaan OKM myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta, myös valtio ja kunta voi toimia järjestäjänä (128 järjestäjää 2018) OKM:n järjestäjälle vahvistama opetustuntimäärä * yksikköhinta Yksikköhinta kaikille koulutuksen järjestäjille sama (per. toteutuneet kustannukset) 2018 yksikköhinta 74,14 /opetustunti Yksityisten yksikköhintaa korotetaan (ALV) 2,13 %:lla VOS-prosentti 57

48 Liikuntatoimi, nuorisotyö, kirjastot Kuntien liikuntatoimi 12 euroa / asukas, valtionosuus 29,70 % Kuntien nuorisotyö 15 euroa /alle 29-vuotias asukas, valtionosuus 29,70 % OKM vahvistaa yksikköhinnat kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa Kuntien yleinen kulttuuritoimi osana peruspalvelujen valtionosuutta Kirjastot osana peruspalvelujen valtionosuutta

49 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän tiedonkeruu ja raportointi 49

50 Tietojen oikeellisuus ja koulutuksen järjestäjän vastuut Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki (1705/2009) 58 Tietojen toimittaminen ja tarkastus Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen toiminnan järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat talousarvioon, taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen perustuvat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia, toiminnan laajuutta ja rahoituksen perusteena käytettäviä muita suoritteita koskevat tiedot. 50

51 Tietojen käyttö ja koulutuksen järjestäjän vastuut Kansalaisen tietopalvelut - Suoritustiedot Viranomaisten tietotarpeet Järjestäjille myönnettävän vosrahoituksen määrä - Rahoituspäätösten suoritetiedot (opiskelijavuodet, tutkintojen ja tutkinnon osien suoritustiedot, palautetiedot) Koulutuksen järjestäjien painotetut suoritetiedot (rahoituksen määräytyminen) - Kustannusryhmien, tutkintotyyppien ja opiskelijavuosityyppien painokerrointen avulla toteumatiedoista varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävältä vuodelta. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Esim. Kuntayhtymän johtaja Rehtori joka vastaa koulutuksen järjestämisestä ja vastaa tietojen oikeellisuudesta KOSKI tietovarannossa ja OPH:n kustannuskyselyissä OPH /KOSKI Tiedotus, kansalliset ja kansainväliset vertailut ja tutkimukset - Tietoa mm. tuottavuudesta, kustannuksista - Tietoa koulutuksen järjestäjien toiminnasta Koulutuksen arviointi- ja kehittämishankkeet Rahoitusjärjestelmän kehittäminen - painokerrointen tarkistaminen tulevien vuosien rahoituksen laskentaperusteiden määräytymistä varten. Kertoimet määritetty pääosin v voimassa olleiden porrastustekijöiden ja rahoituskriteerien perusteella.

52 Tietojen oikeellisuus ja koulutuksen järjestäjän vastuut Kustannus- ja suoritetietojen tulee vastata vuoden 2018 valtionosuusperusteisen koulutuksen opiskelijatietoja Kustannus- ja tulotietojen tulee täsmätä kirjanpidon tietojen kanssa Ilmoitettavien arvonlisäverojen määrän on perustuttava tilinpäätökseen. Eri seurankohteille Ilmoitettujen tietojen tulee olla oikein ja luotettavia. Tietojen ilmoittamiseen viranomaiselle tulee kiinnittää erityistä huomiota. Huomaa eri lakien mukainen rahoitus, kustannusten kohdentuminen, tiedonkeruut ja päällekkäisen rahoituksen poissulkeminen. Kustannusten jakoperusteiden tulee olla selkeitä ja todennettavissa: miten kustannukset jaetaan, kun koulutuksen järjestäjällä useita eri koulumuotoja ja eri lakien mukaista toimintaa

53 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän tiedonkeruu ja raportointi - OPH:n tiedonkeruut - Perustiedonkeruut tammi- ja syyskuussa - Kustannustiedonkeruu huhtikuussa - Tilastokeskuksen tiedonkeruu - aamu- ja iltapäivätoiminta, esi- ja perusopetus, lukio - Raportointi - oph.fi/rahoitus 53

54 Tiedot esi- ja perusopetuksen täydentävästä rahoituksesta (OKM) 2018 Perusopetuksen oppilasmäärä Rahoitukseen vaikuttavat oppilastiedot Yksikköhinnat Rahoituspäätöksen yksityiskohtainen laskelma: Rahoituspäätöksen liiteraportti Maksuraportti 54

55 Aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitus Toimintatiedot lukuvuodelta Päätösraportti Lukion rahoitus Lukion opiskelijamäärä Yksikköhinta Päätösraportti 55

56 Taiteen perusopetus TAITEEN PERUSOPETUKSEN YKSIKKÖHINNAT JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLINEN PERUSTE Ammatillinen koulutus AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SUORITEPÄÄTÖKSEN LIITERAPORTTI VUODELLE AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SUORITEPÄÄTÖKSEN LASKENTAPERUSTEET JA ARVIO RAHOITUKSESTA VUONNA

57 Tiedonkeruuseen vaikuttavia muutoksia Kansallisten opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu - Koski Tietoja kunkin oppijan todennetusta osaamisesta, yksittäisestä opintosuorituksesta tutkintotasoon asti Suomalaisen koulutusjärjestelmän tunnustamat tutkinto- tai oppimääräsuoritukset sekä niiden osasuoritukset arvosanoineen Viittaukset kuvauksiin suoritetun tutkinnon tai oppimäärän keskeisistä sisällöistä ja osaamisvaatimuksista Opiskeluoikeudet läsnäolotietoineen Tiedot opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä niiden opintohallinnon järjestelmistä rajapintojen kautta Tiedonkeruun automatisointi mahdollisimman pitkälle Eri tahoille tiedot luotettavasti, turvallisesti ja pitkäaikaisesti yhdestä rekisteristä Viranomaistietovarantona helpottaa ja sujuvoittaa asiointia ja vähentää eri hallinnonalojen päällekkäistä virkatyötä KOSKI -palvelun lainsäädäntö Palvelun on tarkoitus olla täydessä laajuudessa vuonna

58 Tiedonkeruuseen vaikuttavia muutoksia Kansallisten opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu - Koski Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulee tallentaa tiedot KOSKI-tietovarantoon. Perusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettujen opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tallennettava tietovarantoon tiedot opetuksessa olevista oppilaistaan sekä koulutuksessa olevista opiskelijoistaan, mukaan lukien kyseisissä opinnoissa tai koulutuksessa ennen lain voimaantuloa suoritetut opinnot ja koulutuksen tai tutkinnon osat ja osa-alueet. Tiedot tulee tallentaa KOSKI-tietovarantoon viipymättä ja ajantasaisesti sen jälkeen, kun tieto on syntynyt tai muuttunut ja merkitty opetuksen ja koulutuksen järjestäjän omiin rekistereihin. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät toimivat tallennetun tiedon rekisterinpitäjinä järjestelmään tallentamiensa tietojen osalta ja vastaavat niiden sisällöstä ja virheettömyydestä. Rekisterinpitäjän on huolehdittava, että tallennettavat tiedot ovat ajantasaisia. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on siirrettävä tiedot Opetushallituksen KOSKI-tietovarantoon ensimmäistä kertaa viimeistään 28. päivänä helmikuuta Tämän jälkeen tiedot on välitettävä ajantasaisesti ja viipymättä aina, kun jäljempänä määriteltyihin tietosisältöihin kohdistuu muutos opintohallintojärjestelmässä. Tieto tulee olla rajapinnalla siirrettäessä vuorokauden kuluessa KOSKI-tieto-varannossa ja käyttöliittymällä tallennettavien tietojen osalta kymmenen arkipäivän kuluessa tallennettuna KOSKI-tietovarantoon. KOSKI-tietovarantoon kerätään tietoja, joita käytetään opetuksen ja koulutuksen rahoituksen laskentaperusteena. 58

59 Tiedonkeruuseen vaikuttavia muutoksia Kuntatieto-ohjelma (VM) Tavoitteena kuntien ja kuntayhtymien taloustilastotiedon tuottamisen nopeuttaminen ja laajentaminen, kohentaa ja varmistaa tietojen laatua ja vertailukelpoisuutta Edistää kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämistä sekä yhteisen tietopohjan luomista laadun ja vaikuttavuuden seurannan edistämiseksi Tiedon tuotantoprosessien, käsitteiden ja kerättävien tietojen standardointi vähentää päällekkäistä ja manuaalista työtä sekä mahdollistaa automatisoidun tiedonkeruun - kustannussäästöjä Tavoitteena kehittää kuntien tiedonhallinnan prosesseja sekä niitä tukevia määrityksiä ja välineitä kunnan johtamisessa tarvittavan tiedon tuotannon parantamiseksi