Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

Transkriptio

1 Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

2 Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila Vesistöaluekohtainen suunnittelujärjestelmä, jossa kansalaisten ja sidosryhmien osallistuminen tärkeää Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000) Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Tavoitteena pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila Vesienhoitoalueet (8 kpl Suomessa) Vesienhoitosuunnitelmat vesienhoitoalueittain + alueelliset toimenpideohjelmat

3 Kunnat vesienhoidon toteuttajina ja edistäjinä Luvat ja valvonta Vesienhoidon tavoitteet tulee ottaa lupakäsittelyssä huomioon Toiminta ei saa vaarantaa vesienhoidon tavoitteita (hyvän tilan saavuttaminen) Ympäristönsuojelumääräykset Toimet maataloudessa ja metsätaloudessa Kunnat merkittäviä maanomistajia Vesihuollon järjestäminen ja kehittäminen Jätevedet, haja-asutusalueiden jätevesien käsittely Talousvesi Hulevedet

4 Kunnat vesienhoidon toteuttajina ja edistäjinä Pohjavesien suojelu Suojelusuunnitelmat Kestävä vedenotto Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Vesien tilaan vaikuttavat toimet Ympäristönsuojelumääräykset Rahoitus, toimenpiteiden tukeminen Kunnostustoimenpiteet Vesistökohtaisten toimijoiden tukeminen Hanketoiminta

5 Tutustu ja vaikuta! Kunnat mukana vesienhoidon järjestämisessä ja suunnittelussa Edustajat alueellisissa vesienhoidon yhteistyöryhmissä Kuulemiset, lausuntopyynnöt kunnilta Vesienhoitosuunnitelmat: Vesienhoidon suunnitelmat Alueelliset toimenpideohjelmat Vesienhoidon toimenpideohjelmat Vesikarttapalvelu: Karttapalvelut Vesikartta Sisältää pinta- ja pohjavesien tilaan sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja Pinta- ja pohjavesien hyvä tila on kunnan menestystekijä!

6 Ravinnekierrätykseen tarttumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. 6

7 Ravinteiden kierrätys Ravinteita sisältävä aines hyödynnetään joko sellaisenaan tai käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai raaka-aineiksi useimmiten puhutaan fosforista (P) ja typestä (N) eläinten lanta, elintarvikkeet ja ruokajätteet, jätevesi, puutarhatuotteet, kemian tuotteet, metsäteollisuus.. Ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen turvallinen palauttaminen ravinneketjuun on olennainen osa bio- ja kiertotaloutta Ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän Seurauksena ravinteiden hukasta on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista sekä heitetään resursseja hukkaan 7

8 8

9 Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli kunnille Kuntien ravinnekierrätystyötä jäsentämään on luotu Ravinneneutraali kunta -toimintamalli. Ravinneneutraalius on ravinteiden kestävää käyttöä sekä kierrätystä Opas kunnille (Doria-tietokannassa) 9

10 Kuntasektori ravinteiden kierrätyksessä Ajattelutavan on oltava läpileikaava kunnassa, jokainen toimiala ja sektori strateginen painopiste myös kuntastrategiassa Kuntien henkilöstön, mutta myös luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa on osattava ottaa huomioon Kunta voi toimia ravinnekierrätyksen suunnannäyttäjänä mm. palveluidensa järjestämisessä, hankinnoissa ja maanomistajana maa- ja metsätaloudessa. Kuntayhtiöt, etenkin vedenjakelun, jätteiden ja jätevesien käsittelyn sekä energian osalta, ovat tärkeitä kumppaneita ravinnekierrätyksen edistämisessä Ravinteiden kierrätykselle tarpeellisten verkostojen muodostumiseksi kunnat voivat törmäyttää resurssivirtoja ja toimijoita, koordinoida toimintaa alueillaan ja nostaa esille alueensa menestystarinoita 10

11 Kuntasektori ravinteiden kierrätyksessä Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä (RANKU-hanke ) Kunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille. 11

12 12

13 RANKU 3 tukee kuntia kohti ravinneneutraaliutta Toimintamallin jalkauttamiseksi käynnistettiin valtakunnallinen 2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke. Hanke kannustaa ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan. Hanke tuottaa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. RANKU 3 on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa Rakiohjelmaa ja siten toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön kärkihanketta ja sen tavoitteita. Hanke toteutetaan ajalla

14 RANKU 3 tukee kuntia kohti ravinneneutraaliutta Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä monien valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Hankkeen kolme päätavoitetta ovat: 1. saattaa toimintamalli tunnetuksi, pysyväksi ja itsenäisiksi käytännöiksi kunnissa ja muilla alueilla, 2. tehdä kuntien ravinnekierrätystyö tunnetuksi ja hyväksytyksi sekä 3. kehittää ja ottaa käyttöön sopivia mittareita kuntien ravinneneutraalin toiminnan käytännönläheiseen hyötyjen arviointiin sekä toimenpiteiden ja tulosten seurantaan. 14

15 Ilmianna kuntasi! Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke järjestää avoimen kilpailun kunnille hankkeeseen osallistumiseksi. Ilmoita oma kuntasi mukaan! 15

16 Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen! Ennakkotietoa Kuntamarkkinoilla, RANKU 3 kuntakilpailu Kunnassa tulee olla halua olla kiertotalouden edelläkävijä myös ravinteiden kierrätyksen osalta (ravinneneutraali) Pienet ja keskisuuret kunnat sekä vapaaehtoiset yhteenliittymät Elinkeinorakenteeltaan erityyppisiä kuntia Kunnat, joissa ruuantuotannon ja/tai metsätalouden osuus on kasvanut ja organisaatiolla ei ole käytäntöjä näiden ravinteiden hyväksikäyttöön Pienet kunnat, jotka tulevaisuudessakin tulevat olemaan oman jätevedenpuhdistamon varassa Kunnat, joissa on kuntastrategian tai muu vastaavan ohjelman kehitystyö käynnissä 16

17 Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen! Ennakkotietoa Kuntamarkkinoilla, RANKU 3 kuntakilpailu Ilmoittamalla kuntasi mukaan, kunnallasi on madollisuus saada hankkeen kautta: ravinnekierrätyksen asiantuntijatukea 2 vuoden ajaksi hankkeen kautta ravinnevirtaselvityksiä kuntaasi ja asiantuntijoiden tuella pohditaan miten parhaiten niitä hyödyntää kunnassasi kunnassa toimivat ravinteiden kierrätykseen liittyvät yritykset hyötyvät uusista avauksista asukkaat hyötyvät kuntien toimintatapojen kehittymisestä ja pitkällä tähtäimellä ympäristön viihtyvyyden ja vesien tilan paranemisesta 17

18 Ilmianna kuntasi mukaan ravinnekierrätykseen! Ennakkotietoa Kuntamarkkinoilla, RANKU 3 kuntakilpailu Hanke on yhteydessä kuntaasi / sinuun ja tarkentaa tilannetta kunnassasi syksyn aikana ja RANKU 3 -hankkeen ohjausryhmä valitsee mukaan valittavat kunnat (n. 6 kpl) asiantuntijaraadin kanssa Hankkeeseen mukaan tulemisesta sovitaan kunnan kanssa erikseen, ja kunnassa tehdään virallinen päätös joko valtuustossa tai hallituksessa mukaan tulosta Mukaan lähtemisen yhteydessä sovitaan myös kunnan aiheeseen liittyvästä ravinnekierrätyslupauksesta, jonka konkretisoitumista käytäntöön hankkeella edistetään, ja jonka etenemistä hankkeen aikana seurataan. 18

19 Avoin, valtakunnallinen kisa aukeaa syyskuun lopussa. Ole nopea niin kunnallasi on mahdollisuus päästä mukaan! 19

20 Ota yhteyttä! Sanna Tikander , Anni Karhunen , Hankkeen Internetsivut: Hanke Facebookissa: Opas kunnille: Kuntamarkkinoilla meidät tavoittaa 3. kerroksen osastolta s.33 Tietoiskut ke ja to klo :50 salissa A 3.21 myös 3. kerros 20