Valtimokuntoutus perusterveydenhuollossa -
|
|
- Juha-Pekka Kyllönen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtimokuntoutus perusterveydenhuollossa - Kokemuksia Tulppakuntoutuksesta Diabetesosaaja, Pirjo Suomalainen, suunnittelija/sydänliitto Johanna Toropainen, projektisuunnittelija/diabetesliitto
2 Kuntoutus on ihmisen, myös ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jolla pyritään toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseen. Lisäksi kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kuntoutuksella tarkoitetaan prosessia, jossa autetaan ihmisiä saavuttamaan uusia taitoja ja tietoja sekä sellaisten taitojen ja tietojen palautumiseen tai palauttamiseen, jotka ovat heikentyneet vamman tai vammoissa ja olosuhteissa tapahtuneen muutoksen takia. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntoutuksen uudistamiskomitea, 2017
3 Kuva: Johannes Romppanen/Sydänliitto Tulppa kuntoutus- mitä se on? Tulppa- ryhmän kuntoutuja saa tietoa valtimotaudeista ja niiden riskitekijöistä, oppii taitoja toteuttaa omahoitoa, löytää keinoja tehdä elintapamuutoksia, saa mahdollisuuden vertaistukeen, saa keinoja työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja löytää keinoja sairauden kanssa elämiseen.
4 Kuntoutuksen periaatteita ovat kuntoutujalähtöisyys: kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja tilanne huomioidaan voimavarakeskeisyys: kuntoutujan pystyvyyden tunnetta ja omia voimavaroja vahvistetaan, katse on tulevaisuudessa ratkaisukeskeisyys: ongelmien sijaan keskitytään ratkaisujen löytämiseen ryhmäprosessia hyödyntävä: kunnioittavassa ja luottamuksellisessa toinen toistaan tukevassa ryhmässä kuntoutuja saa tukea omalle kuntoutumisprosessilleen toiminnallisuus: kuntoutuksessa hyödynnetään ja arvioidaan oman oman toiminnan kautta syntyneitä kokemuksia
5 Kuin salama kirkkaalta taivaalta Elämässä tapahtuu asioita, joista osa jättää meihin pysyvän jäljen. Sairastuminen herättää tunteita, synnyttää tuen tarvetta ja sairauden kanssa eläminen edellyttää voimavaroja.
6 Tulppakuntoutus Tulppa -kuntoutus on tarkoitettu kaikille valtimotaudin riskissä oleville tai sitä sairastaville henkilöille Tulppa- Toimintamalli Ryhmänohjauksen työväline kuntoutuskurssin ohjaamiseen Tulppakuntoutus Terveyskeskuksen järjestämä ryhmämuotoinen kuntoutus yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa Tulppa ohjaajakoulutus Ajanmukaiset tiedot ohjaajien osaamista tueksi: Ohjaajakurssi 2 +1 (+ 1)pv Täydennyskoulutukset 1pv 8-10 ryhmätapaamista ; 2,5-3 t kaksi seurantatapaamista (6 ja 12 kk) Ohjaajina työparit terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ja fysioterapeutti työpari ja vertaisohjaaja mm. paikallisyhdistyksestä Pienryhmissä osallistujaa Tukea toiminnan käynnistymiseen Vertaisohjaaja paikallisyhdistyksistä Koulutetut vertaisohjaajat kuntoutusryhmiin Ohjaajien koulutus, valmis materiaali ja käynnistysvaiheen tuki sairaanhoitopiirin toimijoille ja terveydenhuollon organisaatioille
7 Tulppa pähkinänkuoressa Toimintaa on jo järjestetty ja kokeiltu lähes kaksikymmenen vuoden ajan. Aluksi Itä-Suomen terveyskeskuksessa vuosina ja valtakunnallisesti Tulppakuntoutus on kehitetty Sydänliiton toimesta vuosina ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella, Jatkokehittäminen on osa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä - terveystalkoita.
8 Tulpparyhmän tavoitteena on, että kuntoutuja tunnistaa oman terveytensä ja hyvinvointinsa avaintekijöitä ja löytää keinoja, jotka helpottavat arjessa selviytymistä saa tietoa valtimotaudeista ja niiden riskitekijöistä saa mahdollisuuden vertaistukeen edistää toipumista ja työ- ja toimintakykyään
9 Valtimotaudit syntyvät harvoin ilman riskitekijöitä Sepelvaltimotauti Riskitekijät: diabetes kohonneet veren rasva-arvot korkea verenpaine tupakointi Ääreisvaltimotauti Sepelvaltimotautikohtaus Vakaa sepelvaltimotauti Katkokävely tai oireeton Kriittinen alaraajaiskemia Iskeemiset aivotapahtumat (AVH) TIA - kohtaus Aivoinfarktit Eteisvärinä ja sydäninfarktiin liittyvä vajaatoiminta ELINTAVAT, AIKA JA PERIMÄ
10 Elintavoilla terveyttä Kasvikset Kuitu Alkoholin käytön vähentäminen Kohtuullinen annoskoko Kaikenlainen liikunta Painonhallinta Säännöllinen ateriarytmi Pehmeät rasvat Painonhallinta Kuitu Kasvikset Kestävyysliikunta Lihaskunto Hyötyliikunta Vuorokausirytmi Valtimoterveys Pehmeät rasvat Kasvikset Kuitu Painonhallinta Hyötyliikunta Kestävyysliikunta Sopiva stressi Kasvikset Kestävyysliikunta Lihaskunto Painonhallinta Alkoholin käytön vähentäminen Suolan vähentäminen Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin vähentäminen Riittävä uni Rentoutuminen Liikkuminen Työn ja levon tasapaino Ulkoilu
11 Kuva: Johannes Romppanen/Sydänliitto Tapaamiskertojen pääteemat 1. Ryhmä tutuksi ja tietoa valtimotaudeista 2. Mielen hyvinvointi 3. Omahoito 4. Avain terveyteen ja hyvinvointiin 5. Terveyttä edistävät elintavat 6. Syöminen 7. Liikkuminen 8. Valinnainen aihe ryhmän toiveiden mukaan 9. Miten tästä eteenpäin? 10. Jatkotapaaminen (6 kk ja 12 kk) Valinnaiset aiheet: Diabetes ja sen omahoito Ihmissuhteet ja seksuaalisuus Mielenhyvinvointi Sosiaali- ja terveyspalvelut Turvallinen arki Ravinto Liikunta
12 Tapaamiskerran kulku Avaus - Keskustelu kuulumisista ja kokemuksista edellisen kerran jälkeen. - Mitä käsitellyistä asioista jäi mieleen? - Onko arjessa herännyt kysymyksiä? - Millaisia kokemuksia viikon aikana on tullut muutosteoista? Tapaamiskerran teeman käsittely - virittäytyminen teemaan kotitehtävien avulla - ohjaaja voi käsitellä aihetta lyhyesti alustamalla opetuskeskustelu tai diasarjan avulla - yhteinen asian käsittely keskustellen, havainnollistaen ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. - teeman yhteenveto Jokainen arvioi, mitä asioita tapaamiskerran teemasta haluaa kokeilla arjessa. - Onko jotain asioita teemassa, joita voi yhdistää omaan avainsuunnitelmaan?
13 Tapaamiskerran kulku jatkuu Liikuntatuokio - Jokaiselle tapaamiskerralle on suunniteltu yhteinen liikuntahetki. - Ryhmässä saadaan kokemuksia erilaisista liikuntamuodoista- - Kannustava palaute vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja omiin taitoihin luottamista. Arviointi - Osallistujat arvioivat tavoitteiden saavuttamista täyttävät Miten olen saavuttanut tavoitteet lomakkeella. Päätös - Seuraavan viikon teemaan liittyvän ennakkotehtävän ohjaus
14 Omahoidon määritelmä Omahoito on kuntoutujan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Omahoidon tukemisessa ohjaaja toimii valmentajana. Siinä painottuvat kuntoutujan oman arjen asiantuntijuus, räätälöidyt hoitoratkaisut ja kuntoutujan omien hoitopäätösten hyväksyminen. Omahoitovalmennuksessa pyritään tukemaan potilasta saavuttamaan paras mahdollinen elämänlaatu pitkäaikaissairaudesta huolimatta (lähde: Pitkälä & Routasalo, 2009)
15 Omahoito Tulpassa - avaintekijä Tulppa -kuntoutuksessa jokainen tarkastelee omaa terveyttä ja sitä edistäviä tekijöitä. Tarkoitus on, että kuntoutuksen aikana jokaiselle muodostuu käsitys niistä mahdollisuuksista, joiden avulla voi itse vaikuttaa omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Kuntoutuja tekee konkreettisia omaan arkeen sopivia tekoja. Hän valitsee omahoidostaan yhden avaintekijän, johon haluaa muutoksen. Tämä voi liittyä esimerkiksi omahoitoon, elintapoihin tai muuhun itselle merkitykselliseen asiaan. Avaintekijän tarkoitus on suunnata ja auttaa kuntoutujaa toteuttamaan hänelle tärkeitä tavoitteita. Kuntoutuja suunnittelee avaintekijälleen konkreettisia omaan arkeen sopivia tavoitteita, keinoja niiden saavuttamiseksi ja sitä, miten arvioi tavoitteensa saavuttamista. Avaintekijä kulkee mukana koko kuntoutusprosessin ajan ja sitä tutkitaan eri tapaamiskerroilla.
16 Tulppakuntoutus.fi
17 Työkirja kuntoutumisen tukena Työkirja on suunniteltu ryhmäkuntoutukseen ja sitä voi käyttää soveltuvin osin myös yksilöohjauksessa. Tehtävät ohjaavat kuntoutujaa pohtimaan omahoitoaan. Työkirjaa voidaan käyttää myös muiden kuin valtimotautiin sairastuneiden ryhmien ohjauksessa.
18
19 Esimerkkinä omahoidon tehtävä Omahoidon tehtävä Pariporina aluksi, yhteinen jako ajatuksista
20 Vertaistuki Tulppakuntoutuksessa Mitä vertaistuki on? Vertaistuki voi olla mm. kokemusten jakamista, toisen kokemusmaailman ymmärtämistä oman kokemuksen kautta sekä vastavuoroista tukea. Se voi toteutua joko kahden tai useamman henkilön kesken, ja sitä voi syntyä sekä spontaanisti että tavoitteellisesti. Tavoitteellista vertaistuki on silloin, kun sitä antaa koulutettu henkilö. Tärkeää on vertaistuen oikea-aikaisuus ja sen oikea kohdentaminen. Keskeistä vertaistuessa on kuulluksi tulemisen ja arvostuksen kokeminen kohtaamisessa. Vertaistukea voi ajatella myös läpikulkupaikkana. Yleensä vertaistuen tarve on suurin sairastumisen alkuvaiheessa, elämän nivelkohdissa ja mahdollisten lisäsairauksien ilmaantuessa. (Lähde:
21 Vertaistuki Tulpparyhmässä - Jo ryhmän kokoamisvaiheessa ammattilaisvetäjät varmistavat vertaistuen mahdollisuuden kaikille ryhmäläisille. - Yhdessä toimiminen ja sitä kautta vertaisuuden kokeminen, on osa kuntoutumista ja ryhmäprosessia - Vertaistuki mahdollistuu myös kuntoutujalähtöisesti vertaisohjaajan ollessa osana ryhmää. - Ohjaajien tehtävänä on mahdollistaa kaikille mahdollisuus tulla kuulluksi.
22 Ammattilaisohjaajan rooli Ohjaajan tehtävä on sekä ohjata ryhmän prosessia että tukea yksilön kuntoutumista. Hän kuljettaa ryhmän tavoitteita läpi koko kuntoutuksen. Ohjaaja rakentaa aktiivisesti ryhmän hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä. Hän pitää yllä toivoa, nostaa esiin onnistumisia ja kannustaa pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Ohjaaja tunnistaa ja nostaa esille kuntoutujien taitoja ja voimavaroja. Hän huomioi kuntoutujat yksilöinä ja eriyttää toimintoja erilaisten tarpeiden mukaan. Ongelmien sijaan ohjaaja auttaa kuntoutujaa näkemään mahdollisuuksia ja etsimään ratkaisuja. Ohjaaja edistää ryhmän toiminnallisuutta ja mahdollistaa kuntoutujien osallistumisen.
23 Vertaisohjaajana Tulpparyhmässä Vertaistukija on kuuntelija, kokemusten jakaja, rohkaisija ja tiedonvälittäjä. Vertaisohjaajana toimii koulutettu vertaistukihenkilö ja/tai vertaistukiryhmänohjaaja Ryhmänohjauksessa vertaisohjaaja tekee kiinteää yhteistyötä ammattilaisohjaajien kanssa. Tulpan ryhmissä vertaisohjaajalle on omia tehtäviä. Vertaisohjaajalla on vaitiolovelvollisuus. Vertaisohjaaja saa tukea toimintaansa omalta paikallisyhdistykseltä ja liitolta.
24 Ohjaajakoulutus - Tarkoitettu terveydenhoitajille/sairaanhoitajille, fysioterapeuteille/liikunnanohjaajille ja vertaisohjaajille. - Koulutus kestää 2+1 lähipäivää, sisältäen välitehtäviä päivien välillä. - Koulutus perehdyttää Tulppa-kuntoutusryhmien ohjaamiseen, syventää tietoa valtimoterveyden hoitokäytännöistä, ravitsemus- ja liikuntatietoudesta sekä parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja mielialaan liittyvistä asioista. - Täydennyskoulutuksen kesto on 1 lähipäivä. - Koulutus suunnitellaan yhdessä terveydenhuollon organisaation kanssa ja järjestään tilaajan alueella.
25 Tulppa on hyväksi havaittu Tulppakuntoutuksella vaikutuksia sairauden ennusteeseen Valtimotauti on elinikäinen kumppani ja sen eteneminen on yhteydessä riskitekijöiden, jotka useimmiten liittyvät elintapoihin. Kuntoutusjakso vaikuttaa valtimotaudin riskitekijöihin niitä alentaen. Tulppakuntoutuksen seurantatutkimuksessa havaittiin kuntoutujan terveydessä huomattavaa parannusta. Verenpaine- ja kolesterolitasojen laskut, vyötärönympärysten pienenemiset ja kävelytestimatkojen pitenemiset ovat esimerkkejä kuntoutuksen vaikutuksista. Tulppakuntoutus on taloudellisesti vaikuttavaa Tulppa-kuntoutus oli paitsi tuloksellista myös taloudellista: kuntoutuksen kustannus kuntoutujaa kohden oli vähemmän kuin yhden sairaalahoitopäivän hinta.
26 EKSOTE; Tulppa ryhmiin ohjautuminen Yhdistyksistä vertaisohjaajat Tulpparyhmiin vertaistukihenkilö osastoille - Sydänpiirin vertaistukihenkilöt vierailevat sydänosastoilla antaen tietoa ryhmistä ja tuesta, myös Tulpparyhmistä. Etelä-Karjalan Keskussairaala EKSOTE - Terveyskeskuksesta, sydän- ja diabeteshoitajat sekä lääkärit lähettävät TULPPA-ryhmiin - Ryhmiin ei tarvita lähetettä - Kuntoutukseen haluava voi itse laittaa Hyviksen kautta Tulpparyhmään ilmoittautumispyynnön - Keskussairaalasta sydänhoitaja, AVHkoordinaattori ja neurologinen hoitaja voivat ilmoittaa sähköisesti kuntoutujat suoraan oman asuinalueen Tulpparyhmiin Hyviksen kautta ( tai - antaa esitteen ja Tulppa-koordinaattorin yhteystiedot. Lappeen Parikkallahti Ruoko- Imatra Joutseno -ranta Lemi Luumäki Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari (EKKS) Kuntoutustoiminnan alueellinen järjestäminen ja seuranta Tulppa ohjausryhmä EKSOTEn yhteinen työryhmä ryhmä arvioi alueen Tulppatoimintaa. Tulppakoordinaattorit: - koordinoivat alueen Tulppa-toiminnan toteutumisesta -järjestävät Etelä-Karjalan Tulppaohjaajille yhteiset koulutuspäivät -koordinoivat tulevat ryhmät yhdessä ohjaajien kanssa -tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyö -tiedottaa ohjausryhmälle Tulppa toiminnasta -EKSOTEn alueella 2 Tulppa koordinaattoria
27 Kiitos!
SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila
SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia
LisätiedotSydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä
Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä Tuija Pusa Ravitsemusasiantuntija Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Suomen Sydänliitto ry 2 Suomen Sydänliitto ry Mitä toivon ohjaajalta? että olisi
LisätiedotYhteistyön edellytykset Yksi elämä-hankkeessa
Yhteistyön edellytykset Yksi elämä-hankkeessa 30.11.2016 Avokuntoutusfoorumi, Tampere projektisuunnittelija Kati Hannukainen, Diabetesliitto suunnittelija Pirjo Suomalainen, Sydänliitto Aivoliiton, Diabetesliiton
LisätiedotVertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle
Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus, diabetes? Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat kouluttaneet Yksi elämä -hankkeissaan vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotTulpparyhmästä tukea liikkumiseen Pohjolan Lääkäripäivät Oulu
Tulpparyhmästä tukea liikkumiseen Pohjolan Lääkäripäivät Oulu 22.2.2017 Anneli Luoma-Kuikka Kehittämispäällikkö Suomen Sydänliitto Esityksen sisältö Liikunta osana sydänkuntoutusta Tulppa toimintamalli
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla
Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla VESOTE-hanke edistää elintapaohjauksen hyviä käytäntöjä! Uutiskirjeessä Tunnetko sinä jo Tulppa-kuntoutuksen?
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaaja koulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen
LisätiedotTarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö
Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,
LisätiedotAvain terveyteen ja hyvinvointiin
Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Tulppakuntoutus Omahoitoni vahvuudet Mieti hetki omahoitoasi: miten huolehdit itsestäsi. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin.
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla
Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä $timestamp-j.n.y$ Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Eletäänkö paremmin - seminaari
LisätiedotElintavoilla hyvinvointia ja terveyttä
Elintavoilla hyvinvointia ja terveyttä 2017 Kotitehtävä: Omahoito arjessa Millaisia ajatuksia vuorokausirytmiä täyttäessä syntyi? Miten avainsuunnitelmani toteutuu arjessa? Miten ensimmäiset kokeiluni
LisätiedotLUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI
Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen
LisätiedotPorukalla paremmin Tartu tähän!
Porukalla paremmin Tartu tähän! Elintapaohjauksella toimintakykyisyyttä Pohjois-Pohjanmaalla Sirpa Hyyrönmäki (TtM, Amo, th), projektityöntekijä, PPSHP/perusterveydenhuollon yksikkö Tartu tähän! Koulutukset:
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotEtäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski
Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotVERTAISTUELLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Sydänpotilaan kuntoutus Suomessa- seminaari Anneli Luoma-Kuikka kehittämispäällikkö Suomen
VERTAISTUELLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Sydänpotilaan kuntoutus Suomessa- seminaari 15.3.2017 Anneli Luoma-Kuikka kehittämispäällikkö Suomen Sydänliitto 1.Vertaistuen merkitys ja mahdollisuus sydänsairastuneen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotAvain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen
Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotIkihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä
Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaajakoulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö, hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen Järvenpäässä Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja Yhteistyöpäivä
Ehkäisevä päihdetyö, hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen Järvenpäässä Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja Yhteistyöpäivä 12.10.2017 Hyvinvointia vahvistava kunta Mitä on hyvinvointi?
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotDiabeetikon kuntoutus
Diabeetikon kuntoutus Diabeteshoitajat ry koulutuspäivät 4.4.2014 Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija/ Diabetesliiton Yksi elämä-hankkeet DIABETESLIITTO Kuntoutus-, koulutus- ja asiantuntijatoiminta
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen
Toimintakyvyn edistäminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset resurssit
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotElintapaohjaus paljon palveluja käyttävillä asiakkailla. Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja VESOTE-kick off 31.5.
Elintapaohjaus paljon palveluja käyttävillä asiakkailla Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja VESOTE-kick off 31.5.2017 Hyvinvointia vahvistava kunta Mitä on hyvinvointi? Mahdollistaa
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
Lisätiedot(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake
(OPI) Kuntoutun arvioitilomake 01. Ohan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1. Kiipula 2. Verve 04. Monesko toteutunut kurssi on kyseessä? Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs 05.
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotTurun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotIkäjakauma kunnittain, Eksoten alue
Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotTerveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk
Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotDiabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa
Diabetesliiton terveiset Vastaava diabeteshoitaja Anneli Jylhä Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa 1 Diabeteskeskus
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotLuottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014
Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotTules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju
Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju Leea Järvi terveyden edistämisen koordinaattori Sirpa Hyyrönmäki Terveysliikuntakoordinaattori PPSHP / perusterveydenhuollon
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo
OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotJÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry
JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotVaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta
Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta Punainen Risti Satakunnan piiri Anne-Mari Hakuni Terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö VESOTE - hanke Yksi hallituksen kärkihankkeista STM rahoittaa/
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
Lisätiedot