Tilinpäätös 2017 Valtuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2017 Valtuusto

2 Innehåll KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET TIEDOT KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN HENKILÖSTÖ TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Kemiönsaaren vesiliikelaitos LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEISTA Tilinpäätöksen allekirjoittaminen LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2017 tilinpäätös on 1,89 euroa ylijäämäinen. Kemiönsaaren kunnan tulos on ylijäämäinen jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 17,3 miljoonaan euroon. Vuoden 2017 talousarvion lähtökohtana oli 2,23 miljoonan euron alijäämä. Hyvään tulokseen vaikuttivat useat eri tekijät, joita ei voitu ottaa täysimääräisesti huomioon vuoden 2017 budjettia tehtäessä. Kunta sai 1,5 miljoonaa euroa enemmän verotuloja ja korkokulut olivat alhaisesta korkotasosta johtuen euroa pienemmät. Kunnalle kertyi myyntivoittoja 1,19 miljoonaa euroa kiinteistöjen myynnistä ja kustannukset erityissairaanhoidosta olivat euroa budjetoitua pienemmät. Henkilöstökustannukset alittivat talousarviossa esitetyn määrän, mikä johtui pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Osin kehitykseen on vaikuttanut myös se, että kaikkia avoinna olevia virkoja ja tehtäviä ei ole kyetty täyttämään tai katsottu välttämättömäksi täyttää tässä vaiheessa. Käyttötalousarvio kunnossa Toimintakate oli 94,0 prosenttia budjetoidusta, mikä tarkoittaa 2,58 miljoona euron alitusta. Toimintamenot olivat reilut 1,5 miljoona euroa alle ja toimintatuotot euroa yli budjetoidun. Kustannuskuri on näin ollen toiminut hyvin. Vuosikate oli 5,22 miljoonaa, joka kattaa 3,48 miljoonan euron poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Investoinnit ja lainat Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 6,77 miljoonaa euroa. Velkataakka kasvoi 21,24 miljoonasta eurosta 24,2 miljoonaan euroon eli eurosta euroon asukasta kohden. Vuoden aikana saatiin päätökseen mm. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja terveyskeskussairaalan laajennustyöt sekä Amosparkenin koulun piha-alueen saneeraus. Henkilöstö Kemiönsaaren kunnalla oli 577 työntekijää (584 vuonna 2016), joista 439 oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa (443 vuonna 2016) ja 138 määräaikaisesti palkattuja sijaisia tai tilapäisiä työntekijöitä (141 vuonna 2016). Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien määrä vähentyi näin ollen neljällä edellisvuoteen verrattuna, kun taas määräaikaisesti palkattujen määrä nousi kolmella. Yhteensä henkilöstön määrä oli vähentynyt seitsemällä. Tulevaisuus Kemiönsaaren kunnan tulos on ollut jo useana vuonna ylijäämäinen. Vuoden 2017 tulos oli 1,89 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Olemme tähän tulokseen erittäin tyytyväisiä. Olemme onnistuneet hyvin talouden ja toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Samalla on kuitenkin syytä todeta, että hyvään tulokseen vaikuttivat myös sellaiset kertaluonteiset tekijät, joiden ei voida odottaa toistuvan vuosittain. Tällaisia ovat muun muassa kiinteän omaisuuden myynnistä saadut myyntivoitot sekä erikoissairaanhoidon ennakoitua huomattavasti alhaisemmat maksut. Kunnan vakaa taloudellinen asema auttaa meitä sopeutumaan valmisteilla olevaan maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen. Vahvan talouden turvin voimme jatkaa toiminnan ja palveluiden kehittämistä sekä välttämättömien investointien toteuttamista. Investointien osalta on syytä ottaa huomioon, että uudistuksen toteutuessa kunnan talouden koko puolittuu minkä lisäksi kunnan asukasluku vähenee vuosittain. Ikärakenteen muutoksen myötä myös kunnan verotulojen määrä vähenee tulevaisuudessa. Tulevien investointien pitää vahvistaa kunnan elinvoimaa ja liittyä toimintaan, joka kuuluu kunnan vastuulle ja tehtäviin myös maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen. Tätä katsausta kirjoitettaessa maailmantalouden kasvu on laaja-alaista ja erityisesti euroalueen talousnäkymät ovat vahvistuneet entisestään. Suomen talouden kehitys on ollut ennakoituakin nopeampaa. Valtiovarainministeriön vuoteen 2019 ulottuvan ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu hidastuu kuitenkin nykyisestä kahden prosentin tuntumaan. Palkkojen yksikkötyökustannusten nousun ennustetaan olevan kilpailijoitamme maltillisempaa mikä vahvistaa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. Ministeriö arvioi parantuneen työllisyyden ja ansiotason nousun tukevan kulutuksen kasvua vuonna Meneillään oleva noususuhdanne lisää verotuloja, mikä vahvistaa sekä valtiontaloutta 3

4 että kuntataloutta. Nousukausi ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa eikä julkisen talouden tulot riitä kattamaan menoja. Julkisen talouden alijäämistä ei päästä eroon nousukauden aikana. (Valtiovarainministeriön julkaisu 42a/2017) Suomen talouden vahvistumisella on vaikutuksia myös kuntien talouteen. Vuoden 2017 yhteisöveron tuotto on ollut poikkeuksellisen hyvää ja myös Kemiönsaaren kunnan verotulot kasvoivat merkittävästi viime vuonna. Väestön ikärakenteesta aiheutuva palvelutarpeen kasvu sekä kunnan asukasmäärän vähentyminen ovat haaste kunnan taloudelle myös jatkossa. Kunnan tulee jatkossa kyetä tehostamaan toimintaansa ja sopeuttaa talouttaan ottaen huomioon suunnitteilla oleva maakuntauudistus sekä asukasmäärän kehitys. Kemiönsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan strategian maaliskuussa Osastot ja toimintayksiköt ovat laatineet omat työ- ja toimintasuunnitelmansa siten, että ne ovat linjassa strategiassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Kevään 2018 aikana strategian toteutumista on seurattu kunnan johtoryhmässä. Seurannasta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle elokuuhun 2018 mennessä. Vuoden 2017 aikana valmistui Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on kunnan eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvointikertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja se päivitetään vuosittain. Hyvinvointikertomus toimii kunnan strategiatyön sekä vuotuisen suunnittelun ja seurannan välineenä. Jatkossa on maakunnan tehtävänä koota alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kunnan edustajat osallistuvat vuoden 2018 aikana aktiivisesti eri työryhmissä maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valmisteluun. Maakuntiin asetetaan alkaen väliaikainen virkamiehistä koostuva valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Valmistelutoimielin käyttää päätösvaltaa kunnes maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa tammikuussa Erityishuomio uudistuksen valmistelussa tulee edelleen kiinnittää ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen Turunmaan alueella. Valmisteilla oleva uudistus on mittaluokassaan niin suuri, että sen toimeenpanoon tulee olla riittävästi resursseja ja osaamista. Muutos asettaa erityisen suuria haasteita viestinnälle ja muutosjohtamiselle. Uudistuksen toteutuessa kaikki Kemiönsaaren kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa työtä tekevät henkilöt siirtyvät maakunnan palvelukseen. Muutoksesta on viestittävä henkilökunnalle ymmärrettävästi, realistisesti ja riittävän usein. Henkilökunnan kysymyksiin ja huoliin pitää pystyä vastaamaan. Henkilökuntaa pitää kuunnella ja yhteisille keskusteluille ja asian käsittelylle on varattava riittävästi aikaa. Myös kunnan palvelukseen jäävän henkilöstön on saatava riittävä tuki muutoksessa. Toteutuessaan uudistus tulee vaikuttamaan kunnan tehtäväkenttään, henkilöstöön, talouteen ja organisaatioon. Kemiönsaari Anneli Pahta Kunnanjohtaja 4

5 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 47 asemakaavaa ja 70 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin km. Väestö ja väestönkehitys Kunnan asukasluku oli henkilöä (6 868 vuotta aiemmin), vähennystä 73 henkilöä vuoden aikana ( 41 vuotta aiemmin). Väestönkehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 3 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Uudistukset kuntakentällä jatkuu. Uudistukset ovat jatkuneet vuosista saakka, jolloin kuntarakenneuudistus alkoi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuoltoasiassa ja loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut soteuudistuksen toteuttamisen yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Sote-uudistuksen tilanne helmi maaliskuussa 2018 Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin. Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään. Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä. Kolmen miljardin euron säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että menot saavat jatkossa kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne kasvavat 2,4 prosenttia vuosittain. 5

6 Maakunnat vastaavat moninaisista tehtävistä Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: sosiaali- ja terveydenhuolto pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto maatalous ja maaseudun kehittäminen alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotouttamisen edistäminen alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus sekä rakennustoiminnan edistäminen kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu sekä vesi- ja merenhoito liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen. lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtävät. Uudistuksen päälait Tällä hetkellä on käynnissä laaja-alainen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyö. Uudistukseen liittyvät päälait ovat seuraavat: Sote-järjestämislaki Voimaanpanolaki Maakuntalaki Rahoitusta koskevat lait maakuntien rahoituslaki kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki Verotusta koskevat lait Henkilöstöä koskevat lait Vaalilainsäädäntö Yleishallintolait Ahvenanmaa Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä

7 Kemiönsaaren kunnan organisaatio alkaen: Valtuusto Ylin päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kuntavaaleissa Poliittinen jako on seuraava: Puolue Äänet 2017 % Valitut Kesk. SDP Vapaa yhteistoiminta Vihr. RKP Vas. Kok. Peruss ,6 12,6 19,9 5,6 44,9 6,3 3,1 0, YHTEENSÄ ,0 27 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano kesäkuu 2017 toukokuu 2021 Puheenjohtaja Veijo Lücke (vyt.) Yrittäjä I varapuheenjohtaja Jan-Erik Enestam (r.) Ministeri, eläkeläinen II varapuheenjohtaja Inger Wretdal (r.) Fil.mag. III varapuheenjohtaja Bo Vilander (sd.) Sähköasentaja 7

8 Valtuuston kokoonpano kesäkuu 2017 toukokuu 2021 Nimi Ammatti Puolue Suomen Keskusta r.p. (2) Kaitala Harri Kallonen Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (3) Kulla Ann-Marie Sundqvist Johan, ryhmäpuheenjohtaja Vilander Bo Vapaa yhteistoiminta (5) Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Hollsten Jari Lücke Veijo Manelius Maria Viljanen Kim Maanviljelijä Maanviljelijä, yrittäjä Sairaanhoitaja Eläkeläinen Sähköasentaja Yrittäjä Yrittäjä Yrittäjä Seurakuntamestari Yrittäjä, asentaja kesk. kesk. sd. sd. sd. vyt. vyt. vyt. vyt. vyt. Vihreä liitto r.p. (1) Lang Eija Erikoissairaanhoitaja Vihr. Ruotsalainen kansanpuolue r.p. (13) Blomqvist Jonas Enestam Jan-Erik, ryhmäpuheenjohtaja Fabritius Helena Guseff Niklas Karlsson Jill Liljeqvist Wilhelm Lindroos Kristian Oksanen Michael Simola Fredrik Sjöblom Patrik Wendelin Kim Wilson Daniel Wretdal Inger Vasemmistoliitto r.p. (2) Antikainen Esko Wass Tomy, ryhmäpuheenjohtaja Henkilökohtainen valmentaja Ministeri, eläkeläinen Agrologi Merivartija, opettaja Toimistosihteeri, kulttuuriaktiivi Varatj. Yrittäjä, maanmittausinsinööri Pääsihteeri Tradenomiopiskelija Yrittäjä Yrittäjä Yrittäjä Fil.mag. Eläkeläinen Pol.mag. Ön (1) Salonen Janne *) Yrittäjä Ön *) Salonen edusti Vapaata yhteistoimintaa kun hänet valittiin valtuustoon, mutta hän erosi ryhmästä ja perusti valtuustoryhmän Ön marraskuun lopussa Valtuusto kokoontui 6 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 74 asiaa. r. r. r. r. r. r. r. r. r. r. r. r. r. vas. vas. Kunnanhallituksen kokoonpano kesäkuu 2017 toukokuu 2019 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist I varapuheenjohtaja Rune Friman II varapuheenjohtaja Daniel Wilson Varatj. Yrittäjä Yrittäjä r. vyt. r. Helena Fabritius Ghita Edmark Maria Manelius Agrologi Puheenjohtaja, RKP Kemiönsaari Seurakuntamestari r. r. vyt. 8

9 Ann-Marie Kulla Harri Kaitala Tomy Wass Sairaanhoitaja Maanviljelijä Pol.mag. sd. kesk. vas. Kunnanhallitus kokoontui 12 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 178 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Kristian Lindroos Varapuheenjohtaja Janne Salonen Sihteeri Krister Rehn (BDO) Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Leif Byman Varapuheenjohtaja Börje Salonen Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Hanna Guseff Varapuheenjohtaja Mika Lehtinen Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Rabbe Lindblom Varapuheenjohtaja Jonas Blomqvist Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Hanna Mehtonen-Rinne Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Niklas Guseff Varapuheenjohtaja Knut-Mikael Hellbom Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Helena Fabritius Varapuheenjohtaja Janne Salonen Esittelijä tekninen johtaja Greger Lindholm Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Kim Viljanen Varapuheenjohtaja Roger Hakalax Esittelijä valvontapäällikkö Dan Renfors, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Elinkeinolautakunta Puheenjohtaja Kalevi Kallonen Varapuheenjohtaja Jill Karlsson Esittelijä kehitysjohtaja Gunilla Granberg Saaristolautakunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Andrea Granroth Esittelijä matkailupäällikkö Benjamin Donner Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Kristina Hakola-Wass Varapuheenjohtaja Hanna Guseff Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson 9

10 Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Mika Lehtinen Varapuheenjohtaja Taina Tilvis Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Toimitusjaosto Puheenjohtaja Helena Fabritius Esittelijä Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Roger Hakalax Varapuheenjohtaja Helena Fabritius Esittelijä tj. Raimo Parikka 10

11 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Ennakkotiedot kuntien tilinpäätösarvioista 2017: Kuntatalous vahvistui, mutta odotuksista jäätiin (Kuntaliitto tiedottaa ) Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet, arvioidaan Kuntaliiton analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemiin tilastotietoihin. - Vuoden 2017 tilikauden tulos parani tilinpäätöstietojen mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi kuitenkin 500 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Myös odotukset koko kuntasektorin lainakannan pienentymisestä jäivät haaveeksi, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen. Kuntasektorin toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Kuntien verotulot 2017 kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia, eli 450 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alle asukkaan kuntia. - Kuntakentän menot eivät vähentyneet niin paljoa kuin valtiovarainministeriö ennakoi, joten kuntiin viime vuonna kohdistuneet valtionosuusleikkaukset ovat olleet ylimitoitettuja. Valtion rahoitusosuuden pienentymisen seurauksena peruspalveluiden rahoitus on jäänyt yhä enemmän kuntien vastuulle, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio. Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295. Rahoituksellinen tasapaino kunnossa vuonna 2017 Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan euroon. - Tämä merkitsee, että kuntatalouden rahoitusasema on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa. Muutoksen taustalla on kuntien tiukka taloudenpito, harkitut investoinnit sekä koko julkisen sektorin yhteinen tasapainottamispolitiikka, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Henrik Rainio. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista sairaalainvestoinneista johtuen 250 miljoonaa euroa. Kuntien lainakanta laski yli ja alle 2000 asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on 18,3 miljardia euroa. Kuntatalouden näkymät heikkenevät Kuntien talousarviokyselyn mukaan verotulot ja valtionosuudet eivät juurikaan kasva vuonna 2018 samalla kun toimintakulut kasvavat noin miljardi euroa. Vuosi 2019 näyttäytyy kuntien arvioissa yhtä vaikeana. - Näyttää siltä, että viime vuosi jää poikkeukselliseksi vuodeksi. Kuntien arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee jo tänä vuonna selvästi. Investoinnit kasvavat viidenneksellä, ja tämän johdosta lainakanta uhkaa kääntyä jälleen kasvuun, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina. Kuntasektorin korjausvelkaa on selvitetty myös Kuntaliiton ja FCG:n tuoreessa selvityksessä. Siinä arvioidaan, että kuntakonserneilla on laskennallisesti katettavaa korjausvelkaa 4 miljardia euroa pelkästään toimitilojen ja kiinteistöjen osalta. - Korjausvelka on edelleen kasvamassa. Jotta investoinnit voidaan rahoittaa, on kuntien tulokehityksen jatkossakin oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa. Kuntien tulopohjaa ei saa enää heikentää valtion toimenpitein, koska myös maakuntaja sote-uudistus aiheuttaa suurta epävarmuutta kuntien talouteen lähivuosina, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen. 11

12 (Kuntaliiton lehdistötiedote ) 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Taustaa Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2017 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Yleistä Vanhustenhuollon kiinteistöjen, erityisesti Almakodin, investointitarpeista käytiin keskustelua koko vuoden ajan. Marraskuussa 2016 kunnanhallitus päätti, että koko sote-uudistuksen vaikutuksista, ja erityisesti kiinteistöjä koskevista investoinneista, on tehtävä kokonaisarvio nopealla aikataululla, viimeistään maaliskuuhun 2017 mennessä. Maaliskuussa 2017 valtuusto päätti odottaa lisätietoja toukokuun kokoukseen saakka. Toukokuussa valtuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että asia käsitellään rinnakkain tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman kanssa. Syyskuussa valtuusto päätti panna kiinteistösuunnitelman jäihin, kunnes saadaan hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta sekä pyydetyt vaikutusten arvioinnit vaihtoehtoisista ratkaisuista. Kunnanhallitus päätti lokakuussa 2017 esittää valtuustolle, että Almakotiin asennetaan uusi palohälytinjärjestelmä ja tehostetun palveluasumisen käytössä oleviin tiloihin asennetaan sprinklerijärjestelmä. Valtuusto päätti lokakuussa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti ja lisäksi odottaa valtuuston pyytämien selvitysten tuloksia. NHG Consulting Oy:lle annettiin tehtäväksi selvittää vanhustenhuollon investointitarvetta. Kunnanhallitus päätti marraskuussa asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on toimia kunnanjohtajan tukena jatkoneuvotteluissa. Maaliskuussa 2017 valtuusto hyväksyi kunnan uuden strategian vuosiksi ja joulukuussa hyvinvointikertomuksen vuosiksi Toukokuussa valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön, omistajapoliittiset linjaukset, konserniohjeen sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeen. Lisäksi se hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen. Kunnanhallitus päätti helmikuussa esittää valtuustolle palvelusetelien käyttöönottoa tilapäisessä kotihoidossa, säännöllisessä ja jatkuvassa kotihoidossa, ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Valtuusto teki myönteisen päätöksen asiassa maaliskuussa. Kesällä 2017 saatiin päätökseen maakauppa, jossa kunta osti maa-alueita Taalintehtaalta. Kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksen mukaisesti kunta osti n m² maa-alueita ja n m² vesialueita euron kauppahintaan. Kunta sai vuoden aikana ostotarjouksen 128,60 hehtaarin kokoisesta, Kullassa sijaitsevasta metsälohkosta Koneen Säätiöltä. Valtuusto hyväksyi ostotarjouksen kesäkuussa Valtuusto hyväksyi vuoden aikana myös Engelsbyn eläinlääkärikiinteistön myynnin Lillgården Ab:lle, joka ylläpitää tiloissa yksityistä ryhmäperhepäiväkotia. Loppusyksyllä 2016 aloitettiin sisäisen vuokran päivittäminen. Kunnan vuokriin ei aiemmin ole kohdistunut tuottovaatimuksia, joten syyskuussa kunnanhallitus vahvisti kuuden prosentin tuottovaatimuksen, jota sovelletaan sisäisiin vuokriin alkaen. Talous Vuoden 2017 talousarvion valmistelu perustui 1,2 miljoonan euron valtionosuuksien leikkaukseen. Henkilöstökuluihin ennakoitiin nollakasvua ja palvelujen ostoihin kahden prosentin vähennystä. Tukien ja avustusten arvioitiin vähenevän reilut 10 prosenttia toimeentulotuen siirtyessä kunnilta Kelan hoidettavaksi. 12

13 Toukokuussa vanhustenhuollossa ilmeni äkillinen suuri paikkatarve laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa, ja hoitopaikkoja oli haettava yksityisen sektorin puolelta. Peruspalveluosasto anoi euron lisämäärärahaa ostopalveluihin sekä palveluseteleiden myöntämiseen. Syyskuussa 2016 valtuusto teki päätöksen Kemiön terveysaseman peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Vuosien 2016 ja 2017 investointitalousarvioissa hankkeeseen varattiin 2,1 miljoonaa ja 2,0 miljoonaa euroa. Hankkeesta saatujen tarjousten yhteenlaskettu summa, mukaan lukien arkistotilat, oli 4,40 miljoonaa euroa. Valtuusto päätti korottaa vuosien 2016 ja 2017 rakennuskustannusten määrärahoja yhteensä 4,45 miljoonaan euroon. Investointi valmistui vuodenvaihteessa , ja kokonaiskustannukset olivat 4,71 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 investointitalousarvio oli yhteensä 7,0 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2017 oli Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus. Kemiön keskuskoulun sisäilman laatu on ollut huono jo useiden vuosien ajan, ja keväällä 2017 havaittiin mittausten yhteydessä kosteusvaurioita. Liikuntasalissa tehtiin mittavia korjauksia, joiden yhteenlaskettu summa oli 4,71 miljoonaa euroa. Investointibudjetti alitettiin n. 1 miljoonalla eurolla. Hallinto-osasto alitti investointibudjetin eurolla, kehitysosasto vajaalla eurolla, sivistysosasto ylitti eurolla, peruspalveluosasto alitti reilulla eurolla, ympäristö- ja tekniikkaosasto alitti eurolla ja kiinteistöyksikkö ylitti eurolla. Vesiliikelaitos alitti oman investointibudjettinsa eurolla. Jotkin, lähinnä kiinteistöyksikön, investointiprojektit ovat ylittäneet budjettiensa keskiarvon, mutta kaiken kaikkiaan investoinnit pysyivät valtuuston asettamissa kehyksissä. Vuoden 2017 tuloslaskelman vuosikate on 5,22 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 1,27 miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 1,11 miljoonaa euroa. Syynä hyvään tulokseen ovat 1,19 miljoonan euron myyntivoitto metsän myynnistä Koneen Säätiölle ja kiinteistömyynneistä, 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat verotulot ja lähes miljoona euroa pienemmät erikoissairaanhoidon kustannukset. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,5 miljoonalla eurolla. Yksi syy tähän on, että täyttämättömiä lääkärin- ja hammaslääkärinvirkoja varten oli budjetoitu palkat, vaikka kunta tosiasiallisesti käytti vuokralääkäreitä, joten kustannus on kirjattu ostopalveluihin. Myös työvapaat ja täyttämättömät virat ovat alentaneet kustannuksia. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion eurolla. Toimintakate oli 94 prosenttia budjetoidusta, mikä tarkoittaa 2,55 miljoonan euron alitusta. Ostopalvelut ylittyivät reilulla eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin 1 miljoonan euron edestä. Erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin vuoden aikana budjetoitua vähemmän, minkä seurauksena sairaanhoitopiiri päätti syyskuussa alentaa Kemiönsaaren maksuosuuksia lokakuusta joulukuuhun ulottuvalla ajanjaksolla eurolla kuukaudessa. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat lopulta yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion eurolla. Tukia ja avustuksia maksettiin budjetoidusti ja muut kustannukset ylittyivät eurolla. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla. Myyntituotot ylittyivät lähes eurolla. Maksutuotot ylittyivät reilulla eurolla, tuet ja avustukset alittuivat eurolla ja muut tuotot 1,12 miljoonalla eurolla, mikä johtuu myyntivoitoista. Hallinto-osaston talousarvio alittui eurolla. Syynä tähän on se, että metsäkaupan myyntivoitto kirjattiin hallinto-osastolle. Kehitysosaston talousarvio alittui eurolla, sivistysosaston talousarvio ylittyi vajaalla eurolla ja ympäristö- ja tekniikkaosaston (pois lukien vesiliikelaitos) talousarvio alittui reilulla miljoonalla eurolla. Ympäristö- ja tekniikkaosastolle on kirjattu kiinteistöjen myynnistä saatuja myyntivoittoja. Peruspalveluosaston muutettu talousarvio alittui 1,04 miljoonalla eurolla ja alkuperäinen talousarvio eurolla. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2017 oli budjetoitu 7,5 miljoonaa euroa uusia lainoja. Kemiön terveysasemahanke vaikutti merkittävästi lainannoston tarpeeseen. Kunta nosti vuoden aikana 4 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 2 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa. Kemiönsaaren Vesi ei nostanut lainaa vuonna Kunnan yhteenlaskettu velkataakka kasvoi 21,24 miljoonasta eurosta 24,2 miljoonaan euroon eli eurosta euroon asukasta kohden. 13

14 Kemiönsaaren Veden vuoden 2017 tilinpäätös on euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa, että aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää on nyt yhteensä euroa. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan Kemiönsaaren Veden tulee maksaa vuosittain tuottoa kunnalle, mutta koska korkomarkkinat ovat olleet miinuksen puolella, tuottoa ei maksettu vuodelta Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on 15 vuotta ja viitekorkona 12 kuukauden euribor per Vuonna 2017 Kemiönsaaren Vesi ei ottanut uutta lainaa kunnalta. Kemiönsaaren Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,4 miljoonaa euroa per Vuoden 2017 tuloveroprosentti oli 19,75, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,1 ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,41. Vuosi 2017 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä Kemiönsaaren kunta menettää 2,3 miljoonaa euroa valtionosuuksia vuoteen 2019 mennessä. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuonna Valtion, maakuntien ja kuntien välinen rahoitusmalli on vielä epäselvä, mutta joka tapauksessa valtionosuusjärjestelmää on jälleen tarkoitus uudistaa. Keskustelua käydään myös uuden mallin käyttöönotosta, jossa osa rahoituksesta perustuisi maakuntien omaan verotusoikeuteen ilman että kokonaisveroaste nousisi. Kemiönsaaren kunta on taloussuunnitelmassaan huomioinut sote- ja maakuntauudistuksen ja sen tuomat muutokset kunnan talouteen. Toimintamenoihin ja investointeihin kohdistuva paine on lisääntynyt. Valtionosuuksista ja veroista saatavien tuottojen väheneminen heikentää myös vuosikatetta. Tämän seurauksena kunnalla ei enää ole mahdollisuuksia tehdä isoja investointeja tai lainanlyhennyksiä. Taloussuunnitelmaan sisältyvät investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Vuosille on taloussuunnitelmaan kirjattu uusia lainoja 10,7 miljoonan euron edestä. Velkataakka kasvaisi siten 26,1 miljoonaan euroon, mikä on asukasta kohden laskettuna reilut euroa. Samanaikaisesti voidaan todeta, että korot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi n euron lisäkustannusta. Investointeihin kohdistuu suuri paine, koska kiinteistömassa on vanhaa ja vaatii korjauksia. Taloussuunnitelmassa on suunniteltu investointeja 8,34 miljoonalla eurolla. Vuoden 2017 aikana panostettiin paljon erilaisiin selvityksiin ja vanhustenhuollon kiinteistöjen suunnitteluun. Syksyllä tehtiin poliittinen päätös sprinklereiden ja palohälytinjärjestelmän asentamisesta Almakotiin, jotta kiinteistö täyttäisi pelastuslaitoksen vaatimukset. Kiinteistöjen peruskorjaus on sisällytetty taloussuunnitelmaan. Tämänhetkisten tietojen mukaan maakunnat vuokraavat kiinteistöt kunnilta vuosina Lisäksi sopimuskauteen sisältyy yksi optiovuosi (vuosi 2023). Tämän jälkeen on epäselvää, mitä tapahtuu kunnan omistamille kiinteistöille, jotka kuormittavat kuntaa lainojen ja poistojen muodossa. 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunta hyväksyi vuonna 2009 kunnan ensimmäisen henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia päivitettiin keväällä 2013, ja uusi päivitys tulee ajankohtaiseksi talvella Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. 14

15 Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli (vuonna 2016: 584). Näistä 439 (443 vuonna 2016) oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 138 (141 vuonna 2016) määräaikaisessa työsuhteessa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2017 Oy Dalmed Ab:lta. Palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Vuodesta 2017 alkaen Dalmed on uudistanut hinnoitteluaan niin, että yritykset maksavat palveluista käytön mukaan. DalMedin kustannukset / osasto 0,78 % 32,95 % Sivistys Konsörni 48,58 % Ympäristö- ja tekniikka Peruspalvelu Työllistetty 3,62 % 14,07 % 15

16 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kunta käyttää vakuutusmeklaripalveluita vakuutusten hankinnassa. Vakuutusmeklaripalvelut hankittiin Kuntahankintojen puitesopimuksen puitteissa pienhankintana syksyllä Uudeksi vakuutusmeklariksi valittiin Rewenda Oy. Meklariyhtiö hoitaa puolestaan vakuutusten hankinnan kunnan puolesta. Vakuutushankinta tehtiin talven 2016 aikana. Ennen hankintaa kunnan koko vakuutusturva käytiin läpi ja täydennettiin. Hankinnan jälkeen kunnan kaikki vakuutukset on keskitetty OP Pohjolaan. Vuonna 2011 kunta laati ja hyväksyi valmiussuunnitelman. Valmiusasioista vastaavat virkamiehet osallistuvat säännöllisesti valmius- ja kriisinhallintakoulutuksiin. Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi, ja samalla sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Keväällä 2017 kunta kävi yhdessä rahoituslaitosten kanssa läpi lainasalkun sekä sen korkotason ja suojausasteen. Toukokuussa 2017 kunnan lainasalkusta reilut 30 prosenttia oli joko suojattu korkosuojauksella tai kiinteäkorkoista lainaa. Suojausaste laskee tulevien kahden vuoden aikana alle 10 prosenttiin. Kunnanhallitus totesi toukokuussa 2017, että tavoitteena on suojata prosenttia lainoista ja pyrkiä saamaan uusille lainoille mahdollisimman pitkäaikainen kiinteä korko. Ympäristöriskit Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kunnan noin m²:n kiinteistöalasta noin m² eli runsaat 94 prosenttia lämmitetään hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla. Kemiönsaaren kuntien yhdistymisen jälkeen vuonna 2009 hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen ja muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä. Vähennys on vielä suurempi kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai alueverkkoihin. Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportin avulla. Päästöt ovat vähentyneet hieman vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu keskivaiheille vertailukuntien joukossa kun otetaan huomioon kunnat, joissa on samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen samankaltainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden ovat alle keskiarvon vastaavissa kunnissa. Nykyisin kunta seuraa myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarveluvulla. 16

17 Jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden purkupaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista on käyty keskustelua jo usean vuoden ajan. Kemiönsaaren vesi- ja viemärilinjojen yhdistäminen valmistui vuonna Jätevedenpuhdistus on keskitetty kokonaan Tyska holmenin puhdistamoon. Puhdistamo on toiminut hyvin ja puhdistustulokset ovat hyvät. Tyska holmenin puhdistamon ympäristövaikutuksia on seuraavassa taulukossa verrattu kolmen aiemman puhdistamon yhteisvaikutuksiin. Luvut ovat teoreettiset. Keskimääräinen ympäristövaikutus Ympäristövaikutus 2017 Päästölaji kg/v kg/v Muutos % CODCr % 751 BOD7atu % 230 Kok.P % Kok.N Ammoniumtyppi Kiinteä aines % % % Jäteveden määrä, m³/v % Jätevedenpuhdistuksen keskittäminen tuo myös taloudellisia etuja, mikä on myös osa kestävää kehitystä. Kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden käsittely aloitettiin vuonna 2013 ja jatkuu edelleen. Vuonna 2017 lietettä puhdistettiin yhteensä 8 476,5 m³, josta kunnan keräysjärjestelmän piiriin kuului 7 650,90 m³. Lietteenkeruutoiminta on vakiintunutta, ja sellaisia kiinteistöjä, joiden osalta on epäselvyyksiä, on enää hyvin vähän. Vaikka jätehuoltotyö on jatkunut jo pitkään, se on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä. Kemiönsaarella syntyvä jätemäärä on vähentynyt, mikä on myönteistä. Jätemäärien väheneminen on hyvin todennäköisesti lisääntyneen kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2017 aikana Kemiönsaarella kerättiin runsaat tonnia sekajätettä. Vuonna 2016 määrä oli yli tonnia, vuonna 2015 yli tonnia, vuonna 2014 yli 1920 tonnia, vuonna 2013 yli 1940 tonnia ja vuonna 2012 lähes tonnia. Vuonna 2017 kaikki jätteet ohjattiin poltettavaksi. Kunnassa on kierrätyskeskus, joka on toteutettu tukirahoituksen avulla. Kierrätyskeskus työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Ympäristön kannalta kierrätyksellä on hankkeessa merkittävin vaikutus. Hanke käynnistyi vuonna 2015, ja odotukset ovat korkealla. Ennen kierrätyskeskuksen perustamista Kemiönsaarella ei ollut paikkaa, jossa kierrätys olisi hoidettu keskitetysti. Nordanå-Lövbölen 29 tuulivoimalan tuulivoimapuiston osayleiskaava on työn alla. Tuulivoima on ns. vihreää energiaa ja, mikäli kehitys etenee odotetulla tavalla, rakentaminen mahdollistaa selvästi saaren sähkönkulutuksen ylittävän vihreän energian tuottamisen Kemiönsaarella. 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäistä valvontaa käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen 17

18 Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, ja talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelmaa, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat-palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff on hoitanut kunnan perintää vuoden 2014 alusta lähtien. Kiinteä omaisuus on vakuutettu, ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman, joka on otettu käyttöön vuonna Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Päivitetyn konserniohjeen mukaan kunnanhallitus seuraa ja arvioi kaksi kertaa vuodessa tytäryhteisöjen toimintaa, per ja (tilinpäätös). Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö on yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. 18

19 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 5 0 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Korkotuotot 0 10 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 17,5 % 16,4 % Vuosikate / Poistot, % 149,9 % 113,8 % Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Tilikauden tuloksen muodostuminen Virallisen tuloslaskelman mukaan toimintakatteeksi muodostuu 40,15 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 5,22 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,48 miljoonaa euroa. Poistoero on pienentynyt euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2017 ylijäämä on 1,89 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty vuosikatteen kehitys kuuden viime vuoden ajalta. 19

20 Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 8,51 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava summa oli 8,09 miljoonaa euroa. Kunnan myyntituotot olivat 1,62 miljoonaa euroa, ja ne ylittivät talousarvion eurolla. Vesiliikelaitoksen myyntituotot olivat 1,82 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion eurolla. Yhteenlasketut myyntituotot olivat 3,26 miljoonaa euroa, ja ne ylittivät talousarvion eurolla eli 5,9 prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat pääasiassa sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,75 miljoonaa euroa, mikä on noin euroa enemmän kuin talousarviossa. Tuet ja avustukset alittivat talousarvion eurolla ja toivat kunnalle yhteensä euroa. Vuokratulot olivat vajaat euroa ja muut tuotot 1,33 miljoonaa euroa, mikä on myyntivoittojen ansiota. Toiminnan kokonaistulot olivat euroa suuremmat kuin vuonna Vuonna 2017 ulkoiset toimintakulut olivat 48,66 miljoonaa euroa, joka on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteenlasketut henkilöstökustannukset pienenivät eurolla ja olivat näin ollen 23,65 miljoonaa euroa vuonna Palveluiden ostot olivat 19,35 miljoonaa euroa, joka on noin euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista aiheutuneet kustannukset laskivat noin eurolla vuodesta 2016 ja olivat 3,46 miljoonaa euroa vuonna Avustukset olivat 1,48 miljoonaa euroa, mikä on euroa vähemmän kuin vuonna Muut kustannukset olivat vajaat euroa. 20

21 Peruspalveluosastolla tehtiin yhteensä euron talousarviomuutokset, sillä vanhustenhuollolle myönnettiin lisämääräraha ostopalveluihin ja palveluseteleihin. Talousarviovertailuun sisältyvät myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut alittivat alkuperäisen talousarvion 1,65 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 1,49 miljoonalla eurolla. Henkilöstökulut alittuivat 1,52 miljoonalla eurolla eli noin 6,03 prosentilla. Vakituisten lääkärien ja hammaslääkärien vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa lähes miljoonan euron edestä, mikä on kirjattu palvelujen ostoihin. Talousarviossa tämä on huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä vääristää talousarviovertailua. Materiaalien ja tarvikkeiden hankinnat alittivat talousarvion eurolla ja avustukset lähes eurolla. Vuokrakulut, sisältäen sisäisen vuokran, alittivat talousarvion eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät eurolla. Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli virallisessa tuloslaskelmassa 40,12 miljoonaa euroa miinuksen puolella. Toimintakate parani reilulla miljoonalla euroa vuoteen 2016 verrattuna. 21

22 Verotulot Tilikauden verotulot olivat 23,38 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 19,15 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 3,22 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 1,00 miljoona euroa. Yhteisöveron kasvu johtuu Supercellin ja Kahon3:n välisestä kaupasta. Verovuonna 2017 valtion jako-osuus yhteisöverosta oli 69,66 % ja kuntien 30,34 %. Yrityskaupan arvo oli yhteensä 200 miljoonaa euroa, josta kunnat saivat 30,34 %. Tämä jaettiin Suomen kaikkien kuntien kesken. Suomen heikon taloustilanteen vuoksi verotulojen budjetoinnissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Vuoden 2017 talousarvio laadittiin verohallinnon vuodelle 2017 laatiman toteutumisennusteen perusteella. Vuoden 2017 talousarviossa verotulot olivat 22,69 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat reilulla eurolla vuoteen 2016 verrattuna. 22

23 Valtionosuudet Kemiönsaaren kunta sai yhteensä 22,15 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Vuoden 2017 talousarviossa valtionosuuksien määräksi arvioitiin 22,3 miljoonaa euroa. Uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan Samanaikaisesti valtio säästää kuntien osalta leikkaamalla valtionosuuksia. Kunta sai yli euroa vähemmän valtionosuuksia vuonna 2017 kuin vuonna Rahoitustuotot ja -kulut Kunnan korkotuotot muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista ja olivat vajaat 200 euroa vuonna Muut rahoitustuotot olivat vajaat euroa. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat kunnan kuntayhtymiltä saamiin peruspääoman korkotuloihin. Kuntayhtymiltä saadun peruspääoman korko oli vajaat 650 euroa vuonna 2017, kun se oli vuotta aiemmin euroa. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu peruspääomakorko kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2017 korvaus oli 0 euroa, koska 12 kuukauden euribor oli negatiivinen. Viivästyskorkotuloja tuli euroa. Kunnan ja vesiliikelaitoksen ulkoisten lainojen korkokulut olivat yhteensä euroa. Talousarvio alittui reilulla eurolla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden jo pitkään jatkuneesta poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta, ja samalla talousarvion valmistelussa noudatettiin varovaisuusperiaatetta. Vesiliikelaitos ei maksanut kunnalle korkoa sisäisistä lainoista, koska korko oli negatiivinen. Muut rahoituskustannukset olivat euroa ja kustannukset muodostuvat viivästyskoroista. Vesiliikelaitoksen kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan. 23

24 11.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 80,1 % 97,2 % Lainanhoitokate 2,28 1,68 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

25 Rahoituslaskelma Vuosikatteen tulisi, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -menot on otettu huomioon, riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainanlyhennyksiin. Vuoden 2017 vuosikatteeksi muodostui 5,21 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen oikaisuerinä kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, jotka vuonna 2017 olivat 1,19 miljoonaa euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 6,77 miljoonaa euroa, josta euroa oli vesiliikelaitoksen investointeja. Investointien rahoitusosuuksia kertyi euroa. Käyttöomaisuuden myyntitulot olivat 1,57 miljoonaa euroa (mukaan lukien myyntivoitot 1,19 miljoonaa euroa). Vuoden 2017 talousarvioon on kirjattu uusia pitkäaikaisia lainoja 7,5 miljoonalla eurolla. Kunta nosti 4 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa ja 2 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa. Lyhennykset olivat 2,18 miljoonaa euroa, ja näin ollen velkataakka oli vuoden lopussa 24,2 miljoona euroa. Lainaa asukasta kohden oli euroa Kassavarat lisääntyivät 2,47 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja kassan riittävyys per oli 36 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää. 25

26 26

27 11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 0 0 Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0 0 Lahjoitusrahastojen erityiskatt Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 55,0 % 56,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,6 % 51,9 % Kertynyt yli- / alijäämä, Kertynyt yli- / alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, ,67 27,67 Asukasmäärä

29 Tase Vastaavat Taseen loppusumma oli 70,97 miljoonaa euroa, mikä on lähes 5,12 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Taseen pysyvät vastaavat olivat 62,01 miljoonaa euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli euroa, aineellisia hyödykkeitä 54,12 miljoonaa euroa ja sijoituksia 7,7 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat olivat euroa, ja ne muodostuvat lahjoitusrahastojen varoista ja muista toimeksiantojen varoista. Saamisia oli 2,46 miljoonaa euroa, ja kassa ja pankkisaamiset olivat 5,77 miljoonaa euroa. Taseen vaihtuvat saamiset olivat yhteensä 8,28 miljoonaa euroa. Vastattavat Taseen vastattavissa oma pääoma oli 36,75 miljoonaa euroa muodostuen 19,4 miljoonan euron peruspääomasta, aiempien tilikausien 15,44 miljoonan euron kertyneestä ylijäämästä sekä tilikauden 1,89 miljoonan euron ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli 17,34 miljoonaa euroa Oman pääoman osuus koko taseen loppusummasta on 51,8 prosenttia. Toimeksiantojen varat muodostuvat valtion toimeksiannoista, lahjoitusrahastojen pääomasta sekä muista toimeksiantojen pääomista. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 20 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan euron lainaosuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:ssä sekä euron liittymismaksuista. Vuoden 2017 lyhennykset, 4,2 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 24,2 miljoonaa euroa lainaa, mikä on 2,96 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Lainaa asukasta kohden oli euroa, kun vastaava summa vuotta aiemmin oli euroa. Kunnan omavaraisuusaste laski 56,6 prosentista 55,0 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin omavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää velkataakkaa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste, joka osoittaa kuinka suuri osa kunnan käyttötuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, on noussut 51,9 prosentista 57,6 prosenttiin. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 9,86 miljoonaa euroa, mikä on 1,64 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Ostovelat ovat lisääntyneet euroa ja kunnan lyhytaikaiset lainat ovat lisääntyneet 1,2 miljoonaa euroa. Vaihtuvat saatavat, 8,28 miljoonaa euroa, ovat 1,58 miljoonaa pienemmät kuin lyhytaikainen vieras pääoma, mikä kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja tulevaa rahoitustarvetta. 29

30 12 KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintamenot Verotulot Valmistus omaan käyttöön -5 Valtionosuudet Korkokulut 195 Korkotuotot 0 Muut rahoituskulut 6 Muut rahoitustuotot 32 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten li. (+), väh. (-) -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0 Investoinnit luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 261 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

31 13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Kuntalakia uudistettiin vuonna 2015, ja uudessa kuntalaissa kuntakonsernien ja kunnan liikelaitosten rooli on vahvistunut. Kuntalain 14 :ään on lisätty valtuuston konserniohjaukseen liittyvät tehtävät. Valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto voi asettaa kunnan konsernijohdolle tavoitteet ja määritellä periaatteet tytäryhtiöiden toiminnan ohjaukseen ja valvontaan. Valtuuston ohjaus koskee ensisijaisesti kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa. Kuntalain 115 :ssä säädetään, että toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntakonsernissa. Kuntakonserni määritellään kuntalain :ssä 6. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla, joka kattaa kunnan ja ne yhteisöt, joihin kunnalla on päätösvalta, ns. emoyhteisö ja tytäryhteisöt, joihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeutta puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Dalmed Oy Ab (75 %), Oy Dalsbostäder Ab (100 %) sekä Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy (75 %) joka on Kimitobackenin tytäryhteisö. Osakkuusyhteisöt ovat Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %). Toukokuussa valtuusto hyväksyi uuden konserniohjeen, omistajapoliittiset linjaukset sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeen. Konsernin talous Kuntalain 114 :n mukaan kuntien tulee laatia konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, -tuloslaskelman ja -rahoituslaskelman sekä niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen yhdistelmänä nimellisarvomenetelmällä. Samalla on eliminoitu emon ja tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien sisäiset saatavat. Konsernitaseen loppusumma on 90,46 miljoonaa euroa, mikä on yli 19,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kunnan tase. Tuloslaskelma osoittaa, että konsernin tulos on 1,91 euroa ylijäämäinen ja vuosikate on 7,13 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 7,86 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat lisääntyivät vain vajaalla 4,69 eurolla ja kassavarat lisääntyivät 2,57 miljoonalla eurolla. Kunta budjetoi yhteensä 7,5 miljoonan euron lainannostot vuodelle 2017, mutta pienempien investointimenojen vuoksi lainaa nostettiin vain 6 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirien tulisi kattaa taseeseen kertynyt alijäämä ennen sote- ja maakuntauudistusta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2017 tulos on 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä vaikuttaa konsernin tulokseen. Talousarviovuoden 2017 tavoitteet - Konserniohje uudistetaan. Seuranta Konserniohje uusittiin keväällä 2017 ja valtuusto hyväksyi sen toukokuussa Tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työskentelytapoja ja raportointia uudistetaan, niin että controllerin työtehtäviin sisältyy jatkossa myös konserni. Seuranta Controllernin työtehtäviin sisältyy nykyään myös konserni. - Dragsfjärdin Teollisuuden tulevaisuuden ratkaisut riippuvat Taalintehtaan Valsverksholmenin omistussuhteiden muutoksista. Yhtiön rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa. Seuranta

32 Valsverksholmenin omistussuhteisin saatiin ratkaisu kesällä 2017 ja Dragsfjärdin Teollisuus teki pääomasijoituksen Oy Dalsbruks Fabrik Ab:n perustettavaan yhtiöön. - Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat osakepääomaa. Vaihtoehdot ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen. Seuranta Yhtiöllä ei ole ollut toimintaa vuonna Faxellin rooli saattaa muuttua Valsverksholmenin omistussuhteita koskevan ratkaisun ja Taalintehtaan tulevan kehityksen myötä. 32

33 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot -2-5 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -2-1 Satunnaiset erät 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 42,77 41,44 Vuosikate / Poistot, % 139,66 117,45 Vuosikate, euroa / asukas 1 037,86 894,73 Asukasmäärä

34 34

35 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokse 26 6 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 151,34 130,47 Pääomamenojen tulorahoitus, % 63,89 73,20 Lainanhoitokate 1,64 1,36 Kassan riittävyys

36 KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 8 8 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 315 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

37 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET * APoistoero RVapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 3 3 Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä * Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä. 14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 115 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamisesta. Kemiönsaaren kunnan tilikauden tulos on ,45 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksessa on huomioitu kunnan liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle seuraavaa tilikauden tuloksen käsittelemiseksi: Tehdyt poistoerot ,59 euroa tuloutetaan. 37

38 Tilikauden ,45 euron ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Koska tase sisältää 15,44 miljoonaa euroa ylijäämää aiemmilta tilikausilta, ehdotusta talouden tasapainottamiseksi tilikauden tuloksen vuoksi ei tarvita. 15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen Mikä: Hallituksen käynnistämä maakuntauudistus yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen kanssa muuttaa valtion, aluehallinnon ja kuntien tehtäväkenttää. Aikataulu: Vastuutaho: Uudistuksen merkittävin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus, joka siirtää sote-palveluiden järjestämisvastuun kunnilta maakuntiin. Muutoksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Lisäksi uudistuksessa kootaan maakuntiin valtion aluehallintoon ja maakuntahallintoon kuuluvia muita tehtäviä. Tämän tavoitteena on sovittaa yhteen valtion alue- ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä. Uuden maakunnan tehtävistä merkittävin on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kansalaisille. Sen lisäksi maakunta vastaa pelastustoimesta, aluekehityksestä ja elinkeinoelämän edistämisestä, alueiden käytön ohjauksesta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä, ympäristöterveydenhuollosta sekä joistakin muista alueellisista tehtävistä. Maakunnalle valitaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuusto tammikuussa Uudistusten esivalmisteluvaihe Varsinais-Suomessa on käynnistynyt ja se kestää saakka. Maakuntiin siirtyvien tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille Kemiönsaaren kunta valmistautuu uudistukseen kaikessa toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Henkilöstöä tiedotetaan sähköisten tiedotuskanavien kautta sekä toimintojen omissa palavereissa. Kemiönsaari osallistuu aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun alueellisella tasolla. Johtoryhmä Seuranta Tuleva sote- ja maakuntauudistus on huomioitu laajasti kunnan toiminnassa vuonna Kiinteistöinvestoinneista on tehty kattavia selvityksiä ja riskiarviointeja. Ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta on arvioitu kuntakonsernin taloutta, toimintaa, investointeja ja lainakannan kehitystä sekä arvioitu mahdollisen soteja maakuntauudistuksen vaikutuksia kunnan talouteen. Arvioinnissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuksissa tapahtuvat muutokset sekä Varsinais- Suomen maakunnan taloudellisen tilanteen mahdolliset vaikutukset maakunnan palvelutuotantoon. Lisäksi asiantuntijat ovat arvioineet Alma kodin hoivakiinteistön saneerausta suhteessa sote- ja maakuntauudistukseen sekä vertailleet kunnan oman palvelutuotannon kustannuksia suhteessa siihen, että kunta hankkisi palveluita kunnassa toimivilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaksikielisten terveyspalveluiden konseptin valmistelusta vastaava asiantuntija on antanut hoivakiinteistön saneerausta koskevan lausuntonsa. 38

39 Tukitoiminnoissa, kuten talousyksikössä, henkilöstöhallinnossa ja kiinteistöhallinnossa, tuleva uudistus on huomioitu tekemällä määräaikaisia sopimuksia. Henkilöstölle on tiedotettu uudistuksesta intranetissä ja infotilaisuuksissa, jotka on suunnattu sekä peruspalvelun että koko kunnan henkilöstölle. Kemiönsaaren kunnan viranhaltijoita on mukana useissa maakuntauudistusta valmistelevissa työryhmissä. Työryhmillä on myös yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Kemiönsaaren lisäksi Parainen ja Kårkulla. Yhteistyö pitää sisällään tapaamisia, joissa jaetaan valmistelutyöhön liittyvää tietoa. Kunta on myös osallistunut useisiin valmistelutyöhön liittyviin kartoituksiin. Aktiivinen elinkeinoelämä Mikä: Aikataulu: Resurssit: Vastuuhenkilö: Yrittäjyys- ja elinkeinoasioiden joustava käsittely. Otamme käyttöön yhden luukun periaatteen, jotta määrätyt prosessit hoituisivat sekä helpommin että nopeammin. Tarjoamme kokeiluluonteisesti rajatun määrän elinkeinoseteleitä vuoden 2017 aikana kannustaaksemme yrityksiä kehittämään toimintaansa. Laadimme uuden elinkeino-ohjelman yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tavoitteena on edelleen kuulua seudun parhaimmistoon elinkeinoasioiden hoidossa. Vuodesta 2017 alkaen. Kehitysosasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosastolta tekninen johtaja Kunnanjohtaja Palvelusetelit Seuranta Elinkeinosetelikokeilu onnistui hyvin. Seteleitä myönnettiin 25, joista 21 käytettiin. Panostuksella haluttiin kannustaa kemiönsaarelaisia yrittäjiä yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Kemiönsaari onnistui saamaan kokeilulle näkyvyyttä muun muassa TV-nytt-ohjelmassa sekä alueen lehdissä. Elinkeino-ohjelman sijasta meillä on ollut käytössä lyhyt toimintasuunnitelma, jossa on määritelty, mitä teemme Kemiönsaaren yrittäjien kanssa ja hyväksi. Vuoden 2017 ilahduttava uutinen oli entisen FNsteelin hallien myynti Dalsbruks Fabrik 1686:lle ja DB-marinalle. Vuoden aikana perustettiin 59 uutta yritystä ja Kemiönsaari sijoittui viidennelle sijalle koko maassa, kun vertailtiin perustettujen yritysten määrää asukasta kohden (Timo Aron tutkimus). Syksyllä perustettiin elinkeinolautakunta, mutta 10 yrittäjästä muodostuva yritystiimi toimii edelleen elinkeinoaiheisten kysymysten kaikupohjana kunnassa. Yrittäjille on lähetetty Elinkeinouutiset-uutiskirje ja lisäksi yrittäjäaamiainen, jossa käsitellään ajankohtaisia teemoja, on pidetty noin kerran kuukaudessa. Vuoden aikana on järjestetty myös useita matkailuyrittäjien tapaamisia ja koulutuksia. Taalintehtaalla järjestetyssä September Openissa, joka viime vuonna järjestettiin kokeeksi kaksipäiväisenä, oli yritysmessuosasto. Messuille osallistui yli 50 yrittäjää. Kemiönsaari nousi kolmanneksi (27:stä) elinkeinomyönteisyyttä mittaavassa alueellisessa mittauksessa, joten olemme menossa oikeaan suuntaan. Mikä: Kunta selvittää ja valmistelee palveluseteleiden käyttöönottoa syksyllä Tavoitteena on ottaa käyttöön palvelusetelit 1 2 toimialueella keväällä

40 Aikataulu: Talvi/kevät 2017 Resurssit: Vastuutaho: Tulevaisuuden kunta Mikä: Aikataulu: Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ja varhaiskasvatuksen palveluja. Kunta osoittaa talousarviossa ja -suunnitelmassa voimavarat palvelusetelillä järjestettäviin palveluihin. Lisäksi kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kunnassa kuten, mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön. Palvelusetelin käyttöönoton tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kunnan, elinkeinotoiminnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Omat resurssit, työaika Johtoryhmä, erikseen nimetyt viranhaltijat Seuranta Kemiönsaaren kunnan strategiaan on kirjattu, että kunnalla tulee olla tehokas ja asiakaslähtöinen palvelutuotanto. Yhtenä tavoitteena on tarkastella palvelujen tuotantotapoja eli kannattaako ne tuottaa itse vai ostopalveluna. Tätä asiaa voidaan mitata muun muassa palveluseteleiden käyttöönotolla. Kunnanhallitus päätti :ssä 130 antaa virkamiehille tehtäväksi mahdollisimman pian valmistella palvelusetelien käyttöönottoa. Valtuusto päätti :ssä 4, että palvelusetelit otetaan käyttöön vanhustenhuollossa huhtikuussa 2017 ja päivähoidossa elokuussa Vanhustenhuollon puolella on hyväksytty palvelusetelien käyttöönotto tilapäisessä, säännöllisessä ja jatkuvassa kotihoidossa sekä tehostetussa palveluasumisessa. Valtuusto päätti :ssä 25 myöntää peruspalveluosastolle euron lisämäärärahan ensisijaisesti palvelusetelien myöntämiseen, mutta tarvittaessa myös hoitopaikkojen ostoon. Käytännössä summa on käytetty palvelusetelien myöntämiseen. Keväällä 2017 peruspalveluosasto laati tehostettua palveluasumista koskevat säännöt. Neljä palvelusetelipalvelujen tuottajaa hyväksyttiin touko-joulukuussa 2017 palvelusetelituotannon piiriin, ja yksi hakemus oli vielä käsittelemättä Palveluseteli on myönnetty kahdeksalle henkilölle. Peruspalveluosasto on Suunnitelmassa ikääntyneen väestön tukemiseksi määritellyt tavoitteeksi palvelusetelien käyttöönoton kotihoidossa. Tämä ei ole toteutunut ajanjakson aikana, vaan suunnitelmissa on ottaa käyttöön palvelusetelit vuonna Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan ottaa käyttöön palvelusetelit ryhmäperhepäivähoidossa alkaen. Lasten päivähoidossa on myönnetty 15 palveluseteliä vuosiksi 2017/2018. Palveluseteleitä voi käyttää ryhmäperhepäiväkoti Lillgårdenissa, joka on hyväksytty palveluntuottajaksi sivistyslautakunnan laatimien sääntöjen mukaisesti. Palvelusetelit ovat olleet suosittuja, ja niitä tarjotaan jatkossakin. Työ aloitetaan kartoittamalla, mitä tulevaisuuden kuntiin jää jäljelle. Uudesta rakenteesta tehdään suunnitelma, jossa otetaan kantaa seuraaviin asioihin: - miten palvelut tuotetaan asukaslähtöisesti - miltä organisaatio näyttää - mitä luottamuselimiä tarvitaan - miten uudet työskentelytapojen toimivat Tulevaisuuden kunnan täytyy voida työskennellä kokonaisvaltaisemmin ja vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, ja vähemmän toimintolähtöisesti. 40

41 Vastuutaho: Johtoryhmä Seuranta Työ on käynnistynyt johtoryhmätasolla käytävillä keskusteluilla. Työtä jatketaan vuonna Keskusteluissa on noussut vahvasti esille kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä, joka on sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden kannalta aivan ydinkysymys. Kemiönsaaren kuntaan on tarpeen nimittää hyvinvointi- ja terveysasioista vastaava koordinaattori, joka toimii jatkossa kuntien ja maakuntien yhdyspinnassa. Muilta osin toiminnan, toimintatapojen ja organisaation uudelleenjärjestämistä ryhdytään suunnittelemaan välittömästi kevään 2018 aikana, kun uudistusta ohjaavat lait on hyväksytty eduskunnassa. 41

42 16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET 16.1 Hallinto-osasto Hallintoyksikkö Henkilöstöhallintoyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 42

43 HALLINTO-OSASTO TP 2016 Alkuper. TA 2017 TA - muutos TA 2017 TP 2017 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,75 % Maksutuotot ,00 % Tuet ja avustukset ,53 % Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,13 % TOIMINTATUOTOT ,78 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,12 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,35 % Muut henkilöstösivukulut ,56 % Henkilöstösivukulut ,06 % Henkilöstökulut ,34 % Palvelujen ostot ,19 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,83 % Avustukset ,65 % Vuokrakulut ,61 % Muut toimintakulut ,11 % TOIMINTAKULUT ,09 % TOMINTAKATE ,95 % SUUNNITELMAPOISTOT ,01 % ARVONALENTUMISET 0 TILIKAUDEN TULOS ,14 % 43

44 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Uusi kuntalaki tuli voimaan Uusi kuntalaki tulee kuitenkin pääosin voimaan vasta , valtuuston uuden toimikauden alkaessa. Uusi kuntalaki velvoittaa hallintosäännön uudistamiseen ja kuntastrategian laatimiseen. Hallintosääntöä ja muita siihen liittyviä asiakirjoja uudistetaan syksyllä 2016 ja viedään päätökseen keväällä Kuntien arkistointikäytäntöihin on tulossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi etenee, ja muutos tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Kemiönsaari on asteittain menossa uuden aineiston sähköisen arkistoinnin suuntaan. Vanhojen kuntien ja kuntayhtymän vanhalle aineistolle, joka on säilytettävä pysyvästi, rakennetaan uusi keskusarkisto vuoden 2017 aikana. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017, ja uusi valtuustokausi alkaa Yleisten vaalien järjestäminen kuuluu hallinto-osastolle. Uudelle valtuustolle järjestetään perehdytystä. Taloussuunnitelmakaudella järjestetään presidentinvaalit ja maakuntavaalit tammikuussa 2018, eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 ja EU-vaalit kesäkuussa TALOUSSUUNNITELMA Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiansa sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta ottaa asteittain käyttöön yhä enemmän internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunta priorisoi verkkosivuja yhtenä palvelumuotona. Kunnan verkkosivujen kokonaisuudistus on aloitettu vuonna Uudistaminen aloitetaan intranetistä, minkä jälkeen on vuorossa kunnan ulkoisten verkkosivujen uudistaminen, joka aloitetaan vuoden 2016 loppupuolella. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. 44

45 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Ohjausasiakirjojen uudistaminen - Hallintosääntöä uudistetaan, hyväksytään valt. keväällä Konserniohjetta päivitetään, hyväksytään valt. keväällä Sisäisen ohjauksen ohjetta uudistetaan, hyväksytään valt. keväällä 2017 Seuranta Hallintosääntö uudistettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa. - Konserniohje päivitettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa. - Sisäisen ohjauksen ohje uudistettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa. Toimiva perehdytys uusille luottamusmiehille - Uusi valtuusto saa perehdyttämiskoulutuksen kesä-elokuussa Uusi valtuusto saa perehdyttämisaineistoa (mm. Kuntaliiton oppaita) kesä-elokuussa 2017 Seuranta Uusi valtuusto sai perehdytyskoulutusta ja perehdyttämisaineistoa kesä-elokuussa. Toimiva fyysinen arkisto vanhalle aineistolle - Vuonna 2018 käyttöön otettavien uusien arkistointitilojen yksityiskohtainen suunnittelu Seuranta Suunnittelu on aloitettu, mutta koska hoitotilojen valmistuminen on ollut ensisijaista, arkistotilojen käyttöönotto tapahtuu keväällä Toimiva sähköinen arkisto tulevaisuuden aineistolle -Sähköisen arkistoinnin ja asiakirjakäsittelyn henkilöstökoulutusta -Kaikilla osastoilla otetaaan käyttöön sopimusasiakirjakäsittely, joka perustuu samaan tehtäväluokitukseen kuin sähköinen arkistointi Seuranta Sähköinen arkistointi on otettu käyttöön rakennuslupien osalta, jotka hoidetaan nykyään Lupapisteen kautta. - Käyttäjille on järjestetty sähköisen arkistoinnin ja sopimusasiakirjakäsittelyn koulutusta. - Sopimusasiakirjakäsittely on suunnitelmien mukaisesti käytössä. 45

46 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kokouksien määrä Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Iltakouluja / seminaareja Mittarit TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Asioita / kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kunnanjohtaja 0, Hallintojohtaja 0,9 1 0,95 1 Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0, ,92 Yhteensä 4,47 5 4,95 4,92 46

47 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HALLINTOYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Metsän myynti Selvityksistä johtuvat kustannukset; pääasiassa sote-uudistukseen ja kiinteistökysymyksiin liittyvät selvitykset YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Sote- ja maakuntauudistus on vuoden aikana teettänyt selvityksiä ja riskikartoituksia, joista on aiheutunut budjetoimattomia lisäkustannuksia hallinto-osastolle. Koska kyse on ollut suuriin investointisummiin liittyvistä selvityksistä ja arvioinneista, on selvitysten teettäminen kuitenkin katsottu aiheelliseksi. Talousarvio ei ylittynyt osastotasolla. Tulevana vuonna asianhallintaohjelmaa on tarkoitus kehittää, ja myös sen kohdalla siirrytään yhä enemmän sähköisiin kokonaisratkaisuihin. Kunnanhallituksen lukuihin sisältyy metsälohkon myynti Koneen Säätiölle. Metsälohkon kirjanpitoarvo on euroa. Valtuusto lisäsi päätökseen seuraavan ponnen: Valtuusto pyytää kunnanhallitusta ehdottamaan, miten suunnilleen puolet kauppahinnasta voitaisiin varata käytettäväksi asukkaiden ulkoilumahdollisuuksien edistämiseen. 47

48 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä kesätyöntekijöiden koordinoinnista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnan kaikkiin tukitoimintoihin. Kaikissa lähivuosina ajankohtaiseksi tulevissa henkilöstöhallintokysymyksissä on arvioitava, miltä henkilöstöorganisaatio tulee näyttämään sote-uudistuksen jälkeen. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunta ottaa käyttöön uusia ohjelmanosia, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun ja tietojen muokkaamisen. Työsuojelupäällikön järjestelyt ovat väliaikaiset ja päättyvät Työsuojelupäällikölle on varattu puolikas henkilöresurssi. Sote-uudistuksen etenemisestä riippuen voidaan jatkaa väliaikaisella järjestelyllä, joka olisi pienempi kuin puolikas henkilöresurssi. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Prosessien yksinkertaistamiseksi henkilöstöhallinnossa - Kunnan henkilöstöohjelmaa ei huolleta enää vuodesta 2018, otetaan käyttöön sähköisiä työkaluja. vuonna 2017 selvitetään vaihtoehtoja vanhalle henkilöstöohjelmalle, ottaen huomioon ne muutokset, jotka sote tuo mukanaan. - Uusien sähköisten osien käyttöönotto jatkuu. Matkalaskujen sähköinen käsittely otettu käyttöön Sähköisen poissaolon projekti jatkuu vuonna 2017, riippuen miten yhteensopivat osat ovat mahdollisen uuden pääohjelman kanssa. - Liikunta- ja kulttuurisetelit sähköistetään. Seuranta Palkanlaskennan päivitetty ohjelmaversio otetaan käyttöön syksyllä keväällä Uuden ohjelman myötä koko palkanlaskentaprosessi siirtyy sähköiseen muotoon. - Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat sähköisessä muodossa. Hyvinvoivat työyhteisöt - Työyhteisöille tarjotaan tukea hyvinvointiin mahdollisuudella osallistua KivaQ-työpajaan. - Vuonna 2017 annetaan 6 työyhteisölle Open Mind -projektin kautta mahdollisuus osallistua KivaQ-kehitystyöpajaan. Seuranta Työyhteisöille on tarjottu mahdollisuutta osallistua KivaQ-työpajoihin. Kaksi työyhteisöä sekä johtoryhmä ovat hyödyntäneet tämän mahdollisuuden. Yksi työyhteisö oli jo aloittanut ennen tätä hanketta. Muutostukea henkilökunnalle ennen sote- ja maakuntauudistusta - Henkilöstö saa ennen tulevaa sote- ja maakuntauudistusta intran kautta muutostukea ja mahdollisuuden kohdistettuihin infotilaisuuksiin työpaikoillaan. Seuranta Muutostukea on annettu intrassa ja kunnan sisäisissä kokouksissa. Henkilöstölle on järjestetty infotilaisuuksia. 48

49 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Sisäisiä palkkauksia Ulkoisia palkkauksia Yhteistyökomitean kokouksia ,33 Työllistettyjä, henkilöitä HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Palkanlaskija 3 2,5 2,5 2,5 Työsuojelupäällikkö 0,6 0,25 0,3 0,25 Projektipäällikkö, Työkomppania 1 1 Työnohjaaja, Työkomppania 0,9 1 Yhteensä 5,5 4,75 2,8 2,75 49

50 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Pääluottamusmiesten työaika Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Juko ry 0,25 0,3 0,25 0,25 Kunta-alan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0, Yhteensä 0,78 0,75 0,7 0,7 Työsuojeluvaltuutettujen työaika Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kunta-alan Unioni ry 0,16 0,2 0,2 0,2 Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 Yhteensä 0,26 0,3 0,3 0,3 HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Budjetoitua pienemmät kustannukset asiantuntijapalveluista Budjetoitua vähemmän palkkakustannuksia useista syistä johtuen, mm. työsuojelu on hoidettu oman työn ohella YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. 50

51 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit. TALOUSSUUNNITELMA Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu. Vuonna 2017 laaditaan uusi konsernisääntö ja tuodaan esille uusi tapa työstää konserniraportointia. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiivinen tilinpäätös Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille, Neljännesvuosittainen seuranta lautakunnille. Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen. Seuranta Yksiköillä on kuukausittainen seuranta. Lautakunnilla on neljännesvuosittainen seuranta. Rahoitus ja lainasalkku on läpikäyty. Paperilaskujen määrän vähentäminen Yli puolet ostolaskuista saadaan sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. Seuranta Noin 50 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja on tarjottu asiakkaille aktiivisesti niin kirjeitse kuin laskuihin lisätyn informaation ja verkkopankin automaattisten viestien kautta. 51

52 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TS 17 Myyntilaskuja Ostolaskuja Sähköisten ostolaskujen osuus 50 % 65 % 55 % 65 % HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TS 17 Controller 0 0,3 1 0,8 Taloussihteeri Kirjanpitäjä 1 0,4 0,5 0,5 Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2,2 2,2 Yhteensä 4,2 3,9 4,7 4,5 BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Ei merkittäviä muutoksia. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. 52

53 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TOIMINTA IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, palvelinten, työasemien, puhelinjärjestelmän, IKT-laitteiston, ohjelmien ja tietoturvan ylläpidosta ja kehittämisestä. IKT-yksikön tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat mm. kunnan IT-infrastruktuurin, palvelinten, työasemien ja oheislaitteiston suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen tietosuojan turvaaminen verkkoviestinnän kehittäminen käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinnointi tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintojen valmistelu yhteistyössä osastojen kanssa käyttötuen ja koulutuksen tarjoaminen IT-hallinnon kehittäminen ja kehittämishankkeisiin osallistuminen kunnan toiminnan kehittäminen ja tehostaminen digitalisaation avulla. Käyttötuki ja ylläpitotehtävät on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, kun taas terveydenhuollon ja koulujen ylläpito ja tuki hoidetaan sekä omin resurssein että ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Digitaalisesti suuntautuneet kunnat ovat edelläkävijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että Kemiönsaaren kunta kehittää ja tehostaa toimintaansa digitalisaation avulla. Kunta osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen digitalisaatioon olemalla mukana esimerkiksi esuomi.fi-palvelussa, joka on kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Kehitämme myös omia digitaalisia palveluja, joista esimerkkinä Lupapistepalvelu, jonka kautta voi hakea rakentamiseen ja ympäristöön liittyviä lupia sähköisesti. TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmakauden aikana IKT-yksikkö panostaa kunnan toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen digitalisaation avulla. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Office 365:n käyttöönotto Tavoitetaso / seuranta Office 365 otetaan käyttöön hallinnossa. Seuranta Office 365 on otettu käyttöön hallinnossa. Kaikki lisenssit ovat käytössä ja lisää hankitaan vuonna Kunnan www-sivujen uudistaminen Kunta ottaa käyttöön uudet www-sivut. Seuranta Verkkosivuja uudistettiin vuonna 2017, ja uudet verkkosivut otettiin käyttöön lokakuussa. Henkilökunnan IKT-koulutus Kohottaa koko henkilökunnan IKT-osamista/taitoja. Seuranta Yksittäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin, mutta henkilöstötilanteesta johtuen IT-osasto ei pystynyt itse järjestämään koulutuksia syksyn aikana. 53

54 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Tietokoneiden määrä Käyttäjien määrä Oma henkilöstö ,5 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 IT-käyttöpäällikkö ,5 IT-koordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 IT-tuki Yhteensä 2,9 2,9 2,9 2,4 IKT-YKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Ei merkittäviä muutoksia. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ IT-käyttöpäällikkö on ollut virkavapaalla syksyn Virkavapaus jatkuu elokuuhun 2018 saakka. Tänä aikana tehtävät on jaettu sisäisesti usean henkilön kesken, ja lisäksi on hyödynnetty ostopalveluja. 54

55 16.2 Kehitysosasto Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta 55

56 KEHITYSOSASTO TP 2016 Alkuper. TA 2017 TA - muutos TA 2017 TP 2017 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,68 % Maksutuotot ,95 % Tuet ja avustukset ,08 % Vuokratuotot ,00 % Muut toimintatuotot ,76 % TOIMINTATUOTOT ,54 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,52 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,30 % Muut henkilöstösivukulut ,68 % Henkilöstösivukulut ,36 % Henkilöstökulut ,23 % Palvelujen ostot ,81 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,77 % Avustukset ,15 % Vuokrakulut ,57 % Muut toimintakulut ,90 % TOIMINTAKULUT ,72 % TOMINTAKATE ,31 % SUUNNITELMAPOISTOT ,05 % TILIKAUDEN TULOS ,11 % 56

57 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosaston suuremmat päätökset kuuluvat kunnanhallituksen toimivaltaan. Osaston hallintoyksikön vastuulle kuuluvat toiminnan koordinointi, henkilöstövastuu, projektien hallinta, kunnan tiedottaminen ja kunnan strategia sekä osaston talousarvio ja tilinpäätös. Kehitysosaston ensisijaisiin työtehtäviin kuuluvat: elinkeinoelämän sekä uusien yritysten toimintaedellytysten edistäminen kunnan ulkoinen tiedottaminen kunnan strategia yhteistyössä hallinto-osaston kanssa matkailun kehittäminen työttömyyden vähentäminen toimenpiteet tulomuuton lisäämiseksi ja poismuuton vähentämiseksi vapaa-ajan asutuksen lisääminen saaristokysymykset maaseudun kehittäminen alueellinen ja kansallinen edunvalvonta kunnan projektienhallinta kunnan palveluneuvontapisteet Kemiössä, Taalintehtaalla ja Västanfjärdissä Kehitysosaston markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon näille vastuualueille ja tekee tiiviisti yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa tukeakseen niitä markkinoinnissa, profiloinnissa sekä eri tapahtumien koordinoinnissa ja järjestämisessä. Osasto on mukana maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), joka on lakisääteinen toimielin, sekä monissa muissa kansallisissa ja alueellisissa edunvalvontaa harjoittavissa toimielimissä. Edunvalvonta ja verkostointi ovat tärkeä osa työtä mm. ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kunnalle tärkeisiin panostuksiin sekä kunnan elinkeinoelämän kannalta. Ennakoiva rakennemuutostyö on tärkeä osa osaston elinkeinoelämän edistämistyötä. Kaiken kaikkiaan osasto tekee laaja-alaisesti töitä Kemiönsaaren kunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi. Vuonna 2017 osasto aikoo panostaa erityisesti elinkeinoelämän tukemiseen yhteistyössä yritysten kanssa. Kahdeksan yrittäjän muodostama yritystiimi toimii viiteryhmänä kaikessa kunnan elinkeinoelämän edistämiseksi tehtävässä työssä. Vuoden aikana kokeillaan eräänlaisen palvelusetelin käyttöönottoa elinkeinoalalla. Vuoden 2017 aikana jatketaan myös kesätyösetelikäytäntöä, jolla tuetaan nuoria kesätöiden saamisessa. Myös muita nuorisoon kohdistuvia panostuksia, kuten Isla-parlamenttia, jatketaan. Kunnan uutta strategiaa juurrutetaan vuoden aikana. Osasto seuraa kunnan strategiassa määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot - aktiivisuus, avoimuus ja uudistumiskyky - heijastuvat osaston työskentelytapoihin. 57

58 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Käynnissä oleva rakennekausi jatkuu vuodesta 2014 vuoteen Kemiönsaaren kunta jatkaa ulkopuolisen rahoituksen hakemista kunnan elinkeinoelämää, tulomuuttoa, vapaa-ajan asumista, asukkaiden hyvinvointia ja kunnan osastojen tavoitteiden toteutumista hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti. Kuntien tehtävät tulevat muuttumaan paljon koko maassa Sote-uudistuksen ja uuden kuntalain myötä. Nämä vaikuttavat jatkossa merkittävästi kuntien toimintaan ja tehtäviin. Osasto seuraa aktiivisesti uudistuksia ja pyrkii edesauttamaan uusia joustavia ratkaisuja ja toimintatapoja Kemiönsaaren hyvän palvelutason ylläpitämiseksi jatkossakin. TALOUSSUUNNITELMA Osasto työskentelee määrätietoisesti sen eteen, että yrityksiä koskevat asiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti, sujuvasti ja joustavasti. Osasto tukee elinkeinoelämää pitämällä aktiivisesti yhteyttä yrittäjiin. Tämä koskee erityisesti aloja, joilla on kasvuedellytyksiä ja siten mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja saarelle. Osasto harjoittaa jatkossakin etsivää toimintaa kunnassa toimivien yritysten parissa pyrkimyksenään tunnistaa kehittymismahdollisuuksia koskevia kynnyskysymyksiä ja suuntauksia. Kemiönsaari haluaa kuulua alueen elinkeinomyönteisimpiin kuntiin ja tekee siksi aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja on myös muilta osin aktiivinen. Kemiönsaaren ulkopuolella toimivien yritysten houkutteleminen Kemiönsaarelle on osa tätä työtä. Myönteinen, kekseliäs ja kustannustehokas markkinointi toimii tukitoimintona elinkeinoelämän, tulomuuton ja vapaa-ajan asutuksen lisäämiseksi sekä poismuuton vähentämiseksi. Markkinointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain, ja suunnitelmaa noudatetaan. Positiivinen imago edesauttaa yritysten perustamista paikkakunnalle. Tulomuuttajat toivotetaan jatkossakin tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä, vastasyntyneitä muistetaan lahjalla ja alueen myönteisistä tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti yhteistyössä median kanssa. On tärkeää osata ennakoida ja reagoida oikealla tavalla nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tapahtuviin rakennemuutoksiin. Kantokykyinen ja kasvava elinkeinoelämä seuraa valppaasti muutoksia ja tarvitsee sellaiset toimintaedellytykset ja tiedot, jotka auttavat sitä oikeaan suuntaan. Tarvitaan ennakointia siitä, millä aloilla työttömyyttä syntyy sekä toimenpiteitä, joilla lievennetään ja vähennetään työttömyyden vaikutuksia. Kehitysosaston hallinto koordinoi osaston tekemää työtä aktiivisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi seudun eri toimielimissä tehtävän työn avulla. Osasto tekee myös omia tilastoseurantoja sekä tunnustelee olemassa olevien yritysten tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä tiiviin yhteistyön kautta. Kehitysosaston työhön kuuluu vaikutusten arviointi ja ennakoiva työtapa, jolla pyritään edesauttamaan kunnan kehittymisen edellytyksiä. Kemiönsaari lukeutuu kuntiin, joilla on eniten vapaa-ajan asukkaita asukasta kohden, ja vapaa-ajan asutuksella onkin suuri merkitys kunnalle. Osaston tehtäviin kuuluu myös kunnan markkinoiminen ainutlaatuisena vapaa-ajan asumisen kohteena sekä yhteyksien luominen elinkeinoelämän ja vapaa-ajan asukkaiden välille. Osasto ylläpitää ja kehittää yhteyksiä nykyisiin ja mahdollisiin uusiin vapaa-ajan asukkaisiin. Kuntaan luodaan vapaa-ajan asukkaiden viiteryhmä. Osasto tekee yhteistyötä myös koulujen ja Kemiönsaaren nuorisoparlamentin kanssa. Osasto on mukana tukemassa Isla-parlamenttia, jonka tehtävänä on opettaa nuorille päätöksentekoa, priorisointia ja argumentointia. Kesätyösetelikonseptia kehitetään edelleen. Haja-asutusalueen kehittämissuunnitelma On tarpeellista laatia erillinen haja-asutusalueen suunnitelma, johon olisi koottu eri sektorien tavoitteet hajaasutusalueiden osalta. 58

59 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa Tavoitetaso / seuranta Kerran vuodessa / työntekijä. Seuranta Kehityskeskusteluja on käyty kaksi kertaa vuoden aikana henkilökunnan kanssa. Koordinointi kokousten kautta Henkilöstön osastopalavreita pidetään kuukausittain. Seuranta osatonkokousta on järjestetty. Yhteys vapaa-ajan asukkaisiin tiivistyy Perustetaan viiteryhmä jossa mukana aktiivisia vapaa-ajan askukkaita. Seuranta Viiteryhmä Taalintehdas2020 on kokoontunut vuoden aikana, noin kerran kuukaudessa.. Mukana monta aktiivista vapaajan asukasta. September open järjesti seminaarin vaaaajajasukkaille ja asukkaista. Haluan asua lähellä mertaa. Luennoitsijoina kuulimme: Siv Sandberg, Sari Hyvärien, Mårten Forss ja Ellinor Johansson. Ellinor Johansson suoritti tutkimuksen vapaaajanasukkaista toukokuussa 2017 jota esitettiin seminaarissa. Laadittiin Facebook ryhmä Kemiönsaari kutsuu kesäasukkaille. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Käsitellyt pykälät KH Virkamiespäätösten määrä Edunvalvontatehtävät Kuntaan muuttaneiden määrä / vuosi Kesätyöseteleitä kesätyötä saaneiden nuorten määrä

60 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kehitysjotaja Hankekoordinaattori Palveluneuvoja 0 0 1,2 1,2 Toimistosihteeri Tiedottaja Yhteensä 3 2 4,2 4,2 KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Ostopalveluiden lisääntyneet kustannukset YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ TULEVAN KEHITYKSEN ARVIOINTI Osastollamme on ollut takana erittäin aktiivinen vuosi. Valsverkholmenin tehdasalue irtaantui vihdoinkin huhtikuun lopulla 2017 konkurssipesästä ja perustettiin kaksi uutta yritystä: Dalsbruks Fabrik1686 ja DB-Marina. Elinkeinolautakunta perustettiin uuden valtuuston toimesta kesäkuussa 2017 ja osaston tehtävät ovat nyt elinkeinolautakunnan alaisuudessa kunnanhallituksen sijasta. Saaristolautakunta on olemassa, kuten Ulkosaariston neuvottelukunta yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa. 60

61 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Osastolla on myös eri viiteryhmiä, kuten yritystiimi, Taalintehdas 2020 joissa eri toimijat ovat yhteistyössä kunnan kehittämisesksi. Vapaa-ajan asukkaat ovat monella eri tavalla tärkeä kohderyhmä Kemiönsaaren elinvoiman vahvistamiseksi. Vapaaajan asumisesta tehtiin alkukesästä tutkimus ja September Openin aikana järjestettiin seminaari Nära havet vill jag bo vapaa-ajan asukkaille. Merikarvian kunta ja Ahvenanmaan elinkeinoelämä olivat syksyllä tutustumassa meidän tapaamme työskennellä elinkeinoasioissa. Olemme myös osallistuneet Ahvenanmaalla verkostokokoukseen nimeltään Roslandsminglet. Yrittäjiä Ruotsista, Ahvenamaalta ja manner Suomesta verkostoutuivat kasvun saavuttamiseksi. Ilahduttavan monta uutta yritystä on perustettu vuoden aikana. Tutkija Timo Aron tilastojen mukaan Kemiönsaari on viideksi paras kunta koko Suomessa per1000 asukas kun on kyseessä uusien yritysten perustaminen. Pyrkimyksenämme on edelleen olla joustava ja elinkeinoystävällinen yrityksiä kohtaan. Henkilökunta on osittain omaksunut kunnan uuden strategian, jonka valtuusto hyväksyi maaliskuussa Osasto on ollut yhteistyössä Åbo Akademin opiskelijoiden kanssa laajasta tavaramerkkiprosesista 120 opiskelijaa on tutustunut Kemiönsaareen ja he ovat tuoneet esiin mielipiteensä Kemiönsaaren vahvuuksista ja tulevaisuuden profiloimisesta. Työ jatkuu Vuoden aikana on suunniteltu uusia tervetuloa kylttejä. Uusien kylttien suunnittelussa ollaan oltu avoimia yli 800 henkilöä on äänestänyt kylttien ulkonäöstä. Kylätoiminta-asiat ja julkista liikennettä koskevat kysymykset siirtyivät osastolle syksystä lukien. Kylätoiminta-asiat on nostettu esiin Yhdistysakuutti -projektin myötä. Kylätoimikunnille suunnattu seminaari järjestettiin syksyllä ja useita kylien toimintasuunnitelmia on esitetty vuoden aikana. Maakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, mikäli ne tulevat voimaan, johtavat siihen että kunnan tulevat tehtävät tulevat mitä suuremmassa määrin käsittämään elinvoimaa ja hyvinvointia. Vastaisuudessa tehdään varmasti paljon enemmän yhteistyötä kuntien, yristysten ja kolmannen sektorin välillä. Olemme vuoden aikana kokeilleet kumppanuusyhteistyötä m.m Taalintehtaan tulevaisuus-työryhmän kanssa, jossa yrittäjät, aktiivinen kyläyhdistys ja vapaa-ajan asukkat yhdessä kunnan kanssa työskentelevät suotuisan kehityksen aikaansaamiseksi. Työ jatkuu. Kemiönsaari on pieni osa Varsinais Suomen maakuntaa ja edunvalvonnalla tulee olemaan myös vastaisuudessa suuri merkitys kunnalle. Tarvitsemme ulkoista rahoitusta, uusia yrityksiä ja asukkaita elinvoimaisuuden takaamiseksi. Talousvuosi on kulunut hyvin, osaston tilinpäätös alitettiin ja tulokseksi tuli vuodelle

62 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on vastata saaristoasioista kuntatasolla, kehittää elinkeinoja, liikennettä ja saaristoasumista sekä edesauttaa saariston monipuolista kehittämistä niin asukkaiden elinolosuhteiden kuin saaristoluonnon osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta. Kemiönsaaren kunnan toimintaa yhteisessä Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa hoitaa Kemiönsaaren osalta saaristolautakunta. Neuvottelukunnassa kuntaa edustavat kaksi jäsentä ja yksi viranhaltija. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta ja seurannasta. Nykyinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2011 ja tarkistettiin vuonna TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä saaristo-oloihin sopiville uusille elinkeinoille. Erityisesti lisääntyvän vapaa-ajan asutuksen ja matkailuvirtojen palvelutarpeet tulee hyödyntää työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa. Näin pyritään säilyttämään saariston kiinteän asutuksen elinvoimaisuus myös jatkossa. Valtakunnan tasolla tapahtuvat toimenpiteet, kuten liikennettä ja postinjakelua koskevat heikennykset, luovat jatkuvan paineen saariston palveluihin. Örön entinen varuskunta otettiin matkailukäyttöön kesällä Örön kehittäminen jatkuu, ja tällä toivotaan olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia saariston tulevaisuuden kannalta. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan saaristo-ohjelmassa on esitetty suunnitelmakauden ajankohtaiset toimenpiteet ja hankkeet. Tärkeimpiä ovat saaristoliikenteen kehittäminen, elinkeinoelämän edistäminen, työmarkkinat ja asuminen. Maankäytön suunnittelu sekä panostukset saariston luontoon ja ympäristöön kuuluvat tärkeimpiin toimenpiteisiin. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoitetaso / seuranta Saaristo-ohjelmassa vahvistettujen Saaristolautakunta päivittää ohjelmaa vuosittain. tavoitteiden toteuttaminen Seuranta Seuranta tehty, ohjelma päivitetään vuonna Riittävien kulkuyhteyksien takaaminen Jokaiseen kylään päivittäinen yhteys, pienempiin asuttuihin saariin riittävän tiheät yhteydet. Asutuille saarille, joilta puuttuvat kulkuyhteydet kokonaan, on saatava organisoitu kelirikkoliikenne talveksi Seuranta Yhteydet ovat toimineet. Kelirikkoliikennetarvetta ei syntynyt Palo- ja pelastusliikenne kelirikkoaikana Järjestelyitä selvitetään ja niistä tiedotetaan vuoden aikana. Seuranta Selvityksestä tiedotetaan keväällä Tyydyttävä hoivatyö ja terveydenhuolto. Palvelut säilytetään vähintään nykytasolla. Seuranta Taso säilynyt vuonna

63 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kokousten määrä Nettokustannus/kokous HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP SAARISTO BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Pienentyneet kokouskustannukset, koska ulkoisia kokouksia oli vähemmän YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tuleva maakuntauudistus muuttaa merkittävästi edunvalvontaa ja taloudellisia vastuukysymyksiä saariston osalta. Saaristolautakunnan täytyy seurata tarkasti ehdotettavia muutoksia ja huolehtia saariston edunvalvonnasta. 63

64 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä matkailualan liikevaihtoa luomalla aktiivisesti uutta alalla, mikä tarkoittaa enemmän työtilaisuuksia, lisää palveluja asukkaille, lisää verotuloja sekä pidemmällä aikavälillä väestön kasvua. Matkailutuotteiden tarjontaa lisätään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ja uudelle toiminnalle luodaan edellytyksiä matkailusesonkia pidentämällä. Näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen sekä median kanssa. Kunta ylläpitää monikielistä verkkoportaalia ja toimii eri sosiaalisissa medioissa. Yhteistyö alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa lisää uusia tuotteita ja näkyvyyttä. Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, joilla pyritään lisäämään vuorovaikutusta ja uusajattelua matkailupakettien osalta sekä parantamaan edellytyksiä uusien, kasvavien kohderyhmien vastaanottamiseksi. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen matkailuelinkeinoalan toimijoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Työ- ja elinkeinoministeriön kärkihanke Merellinen saaristo sekä Finrelax ja Stopover Finland, jotka kaikki käynnistyivät reilu vuosi sitten, ovat edelleen tärkeitä yhteistyöpanostuksia Kemiönsaaren kunnalle. Kunnan tulee yhdessä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatkossakin varata resursseja ohjelmien puitteissa tehtäviin panostuksiin, jotka kohdistuvat Aasian ja saksankielisen Euroopan markkinoille. Tutkimusten mukaan on yhä tärkeämpää pystyä tarjoamaan valmiita, helposti varattavia tuotteita. Sitä mukaa kun sesonkia pidennetään uusia kohderyhmiä varten, on myös kehiteltävä uusia tuotteita. TALOUSSUUNNITELMA Toimintakauden päätavoitteena on tavoittaa toimintasuunnitelmassa määritellyt kohderyhmät, joilla on suurta potentiaalia. Lisäksi tarvitaan uusia, kohdennettuja palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Saksa kuuluvat Ruotsin ja kotimaan lisäksi tärkeimpiin alueisiin, joihin pyritään luomaan uusia yhteyksiä. Alueen markkinoinnissa hyödynnetään erityisesti sosiaalista mediaa ja internetiä. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti: - Tietokoneella, puhelimella ja tabletilla toimivan VisitKimitoön.fi-verkkoportaalin sekä alueen muun markkinointimateriaalin, digitaalisen tapahtumakalenterin, opasteiden ja sosiaalisessa mediassa olevan aineiston ylläpito ja kehittäminen. - Kemiönsaaren profiloiminen kolmelle luonto-/aktiivimatkailun kohderyhmälle; hyvinvointi-, kulttuuri- ja maaseutumatkailijat. Konkreettisesti tämä tehdään rakentamalla ja nostamalla esiin tärkeimmille kohderyhmille suunnattuja palveluja ja matkailupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa sekä tekemällä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. - Matkanjärjestäjien, median ja bloggaajien kutsuminen alueelle yhteistyön ja näkyvyyden lisäämiseksi. - Taalintehtaan ja Kemiön matkailuinfon ympärivuotinen ylläpito. - Osallistuminen sekä kotimaan että ulkomaan messuille. - Matkailualan tapaamiset ja koulutukset. - Kunnanhallituksen hyväksymän matkailuelinkeinon toimintasuunnitelman mukaisesti alueen matkailukohteiden markkinointiin panostetaan taloudellisesti aiempaa enemmän. 64

65 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Matkailuportaalin ylläpito ja tehostaminen 15 % sivunäyttöjen kasvua vuonna 2017 Ainakin 10 uutta varattavaa tuotetta sivustolla Seuranta Yksittäiset sivunäytöt lisääntyneet 3 % vuonna varattavaa tuotetta sivustolla sesongilla 2017 Tuotteiden määrä matkailuportaalissa kasvaa 10 % lisäystä tuotekorttimäärään matkailusivustolla Seuranta % enemmän tuotekortteja vuonna 2017 kuin 2016 Näkyvyys messuilla jatkuu Ainakin kaksi kotimaista ja yksi kansainvälinen messu Seuranta Kaksi kotimaista ja yksi kansainvälinen messu Verkostoituminen ja laatutyö Viisi koulutusta, kolme verkostoitumistapaamista ja yksi benchmarking-matka yrittäjille Seuranta Kahdeksan koulutusta, neljä verkostoitumistapaamista ja neljä benchmarking-matkaa yrittäjille järjestetty TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Osallistujien määrä matkailutapaamisissa Matkailumessuja Yritysten määrä matkailuportaalissa HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TA 16 TA 17 TP 17 Matkailupäällikkö Palveluneuvoja 2,5 1,

66 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MATKAILU BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: -Ostopalveluiden lisääntyneet kustannukset Avustukset YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kansainvälinen kiinnostus saariston matkailutuotteita kohtaan on lisääntynyt ennakoidusti. Kunnan tulee jatkossakin pyrkiä lisäämään osaamista ja valmiutta, jotta matkailupalveluja voitaisiin tuotteistaa ulkomaisille kohderyhmille. 66

67 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on velvoittanut kunnat muodostamaan yhteistoiminta-alueita, joissa toimii vähintään 800 maataloustukea hakenutta maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on sopinut maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesta Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungin sekä Sauvon kunnan kanssa. Palvelujen järjestäjänä toimii Paimion kaupunki. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa , ja maaseutuasiamies toimii Paimion kaupungin palveluksessa. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannukset jaettiin vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien kesken henkilöstön sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset on jaettu kunnassa toimivien tilojen määrän mukaan. Kukin sopimuskunta vastaa omalta osaltaan palvelupisteiden kaikista kustannuksista kunnassa (esim. vuokrista). MAASEUTUYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17 Vähennys, ostopalvelu sopimuksen mukaan

68 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia, PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kunnan kotisivuja. Markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon myös osaston muiden yksiköiden kanssa yhteistyössä suunniteltavalle ja toteutettavalle näkyvyydelle. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista suunnittelua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme, sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy kartalla. Kunnan graafisessa ohjeistossa on määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä. 68

69 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Yhtenäinen markkinointiviestintä Tavoitetaso / seuranta Graafinen manuaali toimii pohjana kaikelle tuotettavalle materiaalille. Kaikki osastot tekevät työtä yhteisen näkyvyyden eteen. Seuranta Kaikki vuoden aikana tuotetut materiaalit noudattavat samaa yhtenäistä linjaa kuin aiemminkin. Mukana on kuitenkin joitain uusia, moderneja elementtejä. Aktiivisesti näkyvillä, tukien elinkeinoelämää Axel-Illan järjestäminen keväällä ja September Open syksyllä. Nettisivujen kehittäminen, sosiaalinen media. Seuranta Markkinointiyksikkö ja matkailuyksikkö osallistuivat yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa Pohjoismaiden suurimmille matkamessuille - Matka ja Tampereen Supermessuille. Panostus oli onnistunut! Axel Ilta järjestettiin Villa Landessa Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja tunnelma viihtyisä. Suomi 100 vuotta vietettiin eri puolella Kemiönsaarta. Temavuotta huomioitiin myös kunnan eri tapahtumissa. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin leivontakilpailu, jotta saataisiin Kemiönsaarelle oma nimikko leivonnainen. Kiplailun voitti Lillys Tårtor/Lilly Thomander, leivoksella omena, tilli ja hunaja - kaikki paikkallisia raaka-aineita. Juhlavuoden yhteinen tekijä oli - Kemiönsaari Yhdessä. Kemiönsaaren verkkosivut uudistettiin syksyllä Kemiönsaaren verkkosivut toimivat ensisijaisesti asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden tiedotuskanavana. Verkkosivujen tavoitteena on kehittää ja tehostaa; kunnan verkkosivustoa uudistetaan jatkuvasti, samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä. Kehitämme aktiivisesti verkkosivustoja sekä intraa. September Open tapahtuma oli tänä vuonna kaksipäiväinen ja se järjestettiin Taalintehtaalla Tapahtumalla kävijöitä oli noin henkilöä. Sadonkorjuumakkinat ja yleismessut järjestettiin tallipihalla, makasiininen ulkopuolella. September Open on oivallinen tapa pidentää saaristosesonkia ja samalla esitellä Kemiönsaaren tarjontaa. 69

70 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Sisäänmuutto & elinkeinoelämä Tavoitetaso / seuranta Tukea elinkeinoelämää joka edistää sisäänmuutoa, tapahtumien ja tilaisuuksien avulla. Tällä tavoin haluamme myös antaa saarelle myönteisen imagon. Seuranta Myöhään keväällä järjestettiin laajempi sisäänmuuttokampanja jonka nimi oli "Kemiönsaari - paikka asua ja elää". Oma "story-telling" verkkosivu rakennettiin kampanjaa varteen. Siinä kerrotaan millaista on asua ja elää Kemiönsaarella sekä esiteltiin laajaa tontti- ja kiinteistötarjontaa. Kampanja sai näkyyvyyttä KSF mesidan julkaisuissa, sekä lehdissä ( kpl) sekä netissä. Myös FB:n kautta tavoitimme kohdistetussa kampanjassa liki henkilöä. Kaikki kohdehenkilöt suunnatiin kampanjasivustolle, mistä he saivat tietoa mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista valita tulevan kotinsa Kemiönsaarelta. September Open tukee elinkeinoelämää kaikin tavoin. Aktiivinen ja osallistuttava työ matkailun parissa. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kävijämäärä kunnan nettisivuilla (poislukien oma liikenne) Mittari Markkinointi euroa/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Markkinoija

71 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MARKKINOINTI BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Enemmän palvelujen ostoja, sekä aineita, tarvikkeita ja tavaroita YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ September Open muutettiin kahden päivän tapahtumaksi yhden päivän sijasta, tämän takia myös kustannukset nousivat. Sesonginpidennys tapahtuma, joka tukee saaren elinkeinoelämää, on kasvanut vuosi vuodelta ja on tällä hetkellä saaren suurin tapahtuma, yleisömäärällisesti katsottuna. Suomi 100 vietettiin eri puolella kuntaa. Juhlavuoden yhteinen sanoma oli Yhdessä, niin myös Kemiönsaarella. Juhlavuosi toi myös lisäkustannuksia budjettiin. Axel Ilta - hieno, yhteenkuuluvuutta lisäävä kokonaisuus. Sisäänmuuttokampanja story telling markkinointia joka sai suurnäkyvyyden painetussa mediassa, verkossa sekä FB kanavan kautta. Kunnan verkkosivut uudistuivat täysin syksyllä Uudet sivut palvelevat nyt paremmin ja ovat enemmän käyttäjäystävällisiä. Nettisivujen lisäksi huomioitavaa on, että sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä. Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla avoin ja aktiivinen kunta. Haluamme, että asukkaat tuntevat olevansa osallisia siinä työssä, jota kunta tekee. Markkinointi ja näkyvyyden lisääminen ovat pitkiä prosesseja, jotka vaativat suuria ja pieniä panostuksia niin kunnan henkilöstöltä kuin asukkailta. Jatkamme aktiivista työtä Kemiönsaaren näkyvyyden lisäämiseksi ja kartalla pysymiseksi kekseliään ja erilaisen markkinoinnin avulla. 71

72 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaavat kunnanjohtajan johdolla kehitysosasto yhteistyössä teknisen osaston kanssa. Elinkeinotoiminnan tukena on yritystiimi, joka koostuu eri sektorien yrittäjistä. Kunnan kehittämisyhtiö on integroitu osa elinkeinotoimintaa. Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston luomiseen. Tavoitteena on sekä nykyisen yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Vuoden 2017 aikana talouskehitys on Varsinais-Suomessa ollut suotuisa, suurimmissa teollisuuksissa on ajoittain ollut jopa työvoimapulaa. Tämä kehitys ei näy Kemiönsaarella, työttömyys on vieläkin suhteellisen korkea. Vähenevä väestöpohja on edelleen suurin haasteemme. Koska talouden ennustetaan pysyvän hyvänä koko kauden, myös Kemiönsaaren on mahdollisuus päästä positiiviseen kehitykseen. TALOUSSUUNNITELMA Tärkeä tehtävä on jatkuvasti edistää ja tukea työpaikkoja luovia toimenpiteitä. Koska Valsverksholmenin omistajuus on nyt järjestetty, saarelta löytyy hyvin toimitiloja yrityksille. Samalla siellä toimivat yritykset voivat kehittyä. On tärkeää, että yritykset löytävät yhteyksiä saaren ulkopuolelle, jotta ne voivat hyötyä alueen vallitsevasta positiivisesta ilmapiiristä. 72

73 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Yrityksille oleellista tietoa aina saatakunnan elinkeinosivut aina päivitetty Seuranta Kotisivut päivitettiin kunnan kotisivujen uusimisen yhteydessä. Elinkeinouutiset ilmestyvät säännöllisesti. Järjestetään yrittäjätapaamisia/seminvähintään 10 tilaisuutta Seuranta Kuusi aamukahvia ja viisi muuta tilaisuutta järjestetty. Uusia yrityksiä Nettokasvu 10 Seuranta uutta yritystä perustettiin, 48 lakkautettiin. Toimitiloja on tarjolla Vähintään yhdelle yritykselle on aina lyhyellä varoitusajalla tarjolla tilaa. Seuranta Toimistotiloja saatavilla, vuokrattavissa olevia halleja saatavilla yksityisiltä markkinoilta. Järjestetään elinkeinofoorumi kerran vuodessa Seuranta Foorumia ei järjestetty Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyttä teemana kaikissa asteissa. Seuranta Yläkouluilla yrittäjyysprojekteja yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Lukiossa valinnainen yrittäjyyteen liittyvä kurssi. Axxellin ammattikoulussa yrittäjyyskursseja opintosuunnitelman mukaisesti. Elinkeinoseteli käyttöön Setelikokeilu toteutetaan Seuranta setelia jaettiin hakijoiden kesken, 21 otettiin käyttöön. 73

74 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Yritysten lukumäärä Uusia yrityksiä Lakkautetut yritykset Nettolisäys HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosia TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kehittämisjohtaja 0, Yritysneuvoja Elinkeinonkehittäjä ELINKEINOELÄMÄ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Vähemmän henkilöstökuluja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yksikön tärkein tehtävä on myötävaikuttaa työpaikkojen positiiviseen kehitykseen. Yritysten lukumäärä on monen vuoden ajan näyttänyt pientä, mutta tasaista kasvua. Kyse on enimmäkseen yhden henkilön yrityksistä, eikä tämä ole korvannut suurempien yritysten henkilöstövähennyksiä. Näin ollen on myös hyvin tärkeää tukea ja edistää yritysten henkilöstörekrytointia. Peruselinkeinoilla on iso painoarvo kunnan elinkeinoelämässä. Trendinä tässä on ollut tasainen työpaikkojen väheneminen. Olisi tärkeä katkaista tämä kehitys. Mahdollisuuksia ovat erikoisviljelyn lisääminen ja/tai jalostusasteen nostaminen. 74

75 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Hanketoiminta on lisääntynyt ohjelmakauden vaihtumisen jälkeen, ja sen arvioidaan lisääntyvän entisestään vuonna Tunnusomaista uusille hankkeille on, että ne toteutetaan ensisijaisesti kunnan muilla osastoilla, hanketyypistä riippuen. Näin ollen ne eivät kuormita kehitysosaston budjettia. Kehitysosasto pyrkii omassa talousarviossaan budjetoimaan varoja ensisijaisesti elinkeinoelämän ja matkailualan hankkeisiin. Tärkeimmät rahoituskanavat ovat tällä hetkellä Leader ja Central Baltic, mutta myös muut vaihtoehdot huomioidaan. Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden kuntaosuuksien lisäksi kunnan osallistumismaksu Leader-toimintaan (5 euroa/asukas) sekä kalatalousohjelman ja niiden mahdollisten hankkeiden kuntaosuudet, joihin Kemiönsaaren kunta osallistuu. Kemiönsaaren päähankkeet: - Työkomppania (ESR), kuntaosuudesta vastaa peruspalveluosasto (ei arvioituja kustannuksia projektitoiminnan yksikölle) - Lähiruokahankkeet Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa (ELY) ja Rannikon ruoka (Leader) yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa (arvioidut kustannukset yhteensä euroa/vuosi) - FamilyPorts (Central Baltic / YjT) yhteistyössä Paraisten kaupungin ja Gotlannin kanssa (ei arvioituja kustannuksia projektitoiminnan yksikölle) - Matkailuhanke MAPE (Matkailun yhteispeli Salossa ja Kemiönsaarella, euroa/vuosi) - Matkailuhanke, jonka teemana ovat historialliset reitit ja markkinointi (Leader) - Kaksi elinkeinoelämän kehittämishanketta (yhteistyöhanke yritysten kanssa, arvioidut kustannukset euroa/vuosi) - Lisäksi kunta osallistuu vähintään kolmeen Central Baltic -hankkeeseen ilman omaa budjettia (Archipelago Partnerships, RIBS, DefenceArch) - Lisäksi suunnitteilla on muutamia pienempiä hankkeita Suomi100-juhlavuoteen liittyen (kokonaiskustannus euroa) Kaiken kaikkiaan yksikön arvioidaan johtavan ja hallinnoivan neljää päähanketta vuonna TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kemiönsaaren kunnan äkillisen rakennemuutoksen kunnan status päättyi muodollisesti vuonna Uusien taloudellisten ja poliittisten tosiasioiden myötä projektitoiminta on suunniteltava elinkeinoelämän ja työllisyyden tarpeiden sekä kolmannen sektorin yhteiskunnallisen roolin pohjalta. Useat kehittämishankkeet rakentuvat todennäköisesti julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön ympärille. Yleinen kehitys, erityisesti Suomen ja Kemiönsaaren pakolaistilanne, voi hyvinkin heijastua hanketoimintaan. Tämä voi näkyä kotouttamistoimiin ja muihin pakolaiskysymyksiin liittyvien kehittämishankkeiden muodossa. TALOUSSUUNNITELMA Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän entisestään vuodesta 2017 eteenpäin, kun kuntien toiminta mitä todennäköisimmin muuttaa muotoaan. Osasto auttaa kunnan muita toimintoja tarvittavien hankkeiden toteutuksessa. Projektitoiminnan kustannukset ovat pienentyneet viime vuosina, mutta niiden odotetaan kasvavan lähivuosina. 75

76 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Enemmän toimialahankkeita. Osasto tukee kunnan muiden osastojen hanketoimintaa Seuranta Osasto hallinnoi 4 hanketta muissa osastoissa Osasto on vastannut pakolaisvastaanoton kustannusten raportoinnista Hankeyhteistyön lisääminen yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Osasto hakee hankkeisiin ulkopuolisia, paikallisia kumppaneita. Seuranta Leader-hankkeita toteutetaan yritysten ja yhdistysten kanssa Yhdistysakuutti tekee yhteistyötä yhdistysten kanssa Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista. Ohjelmakauden rahoitushakemusten aktiivinen suunnittelu Osallistuminen Leader-hallitukseen Osallistuminen monisektorisiin työ- ja ohjausryhmiin Seuranta Hankesuunnitelmien määrä nousi vuoden aikana Hankekoordinaattori toiminut Leader-ryhmän hallituksen puheenjohtajana 2017 Työ- ja ohjausryhmätyöskentely säilynyt ennallaan TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Käsitellyt hankesuunnitelmat Hyväksytyt hankehakemukset Omat päähankkeet Hankkeet, joissa osasto on mukana HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Hanketyöntekijät Yhteensä

77 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja PROJEKTITOIMINTA BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Aikaisempien vuosien projektivarauksia, palautus Laskettua pienemmät kuntaosuudet ja hankemäärät, hankkeet muissa osastoissa YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yksikön tavoite muiden osastojen projektitoiminnan tukemisesta on toteutunut hyvin. Tämä näkyy myös 2017 osastossa vähäisenä projektimääränä. Suurimmat toimintakustannukset ovat olleet vuosittaiset osuudet yhdistykselle Samassa Veneessä (Leader ja Saaristomeren kalatalousohjelma, yhteensä n euroa). Seuraavat hankkeet ovat olleet ajankohtaisia 2017: Työkomppania ( ) on ollut hallinto-osaston alainen, ja siihen kuuluu myös Taalintehtaan Ekocenter-toiminta. Projektibudjetti euroa, tukitaso 75 % (ESR), hankepäällikkö Jessica Sundell, työjohtaja Robin Savonius. Pro Gräsroten Yhdistysakuutti ajalle Projekti oli sivistysosaston alainen, ja alkoi keväällä Budjetti on euroa, tukiosa 100 % (Leader+yksityisrahoitus). Kustens mat / Rannikon ruoka on osa Turunmaan satsausta olla edelläkävijä tasolla ruotsalaisen Mathantverkkonseptin (artesaaniruoka) toteuttamisessa Suomessa. Hankeaika oli , budjetti euroa ja tukitaso 100 % (Leader+yksityisrahoitus) Kemiönsaaren kunta (Ympäristö ja tekniikka) osallistuu osatoteuttajan Central Baltic-hankkeeseen Green and Family-friendly Archipelago Ports (FamilyPorts). Tavoitteena on parantaa palvelutasoa neljässä vierasatamassa Turunmaalla (Nauvo ja Taalintehdas) sekä Gotlannissa. Hankeaika on , osabudjetti euroa. Åppohoppa on investointihanke jonka tavoitteena on luoda huokuttelevia virkistysreittejä ja harrastusmahdollisuuksia Taalintehtaalla. Hankeelle myönnetty rahoitusta Leaderin tiimoilta, ja toteutetaan Budjetti euroa. MaPe Matkailun yhteispeli Kemiönsaarella ja Salossa on Kemiönsaaren kunnan, Salon kaupungin ja Metsähallituksen yhteishanke. Hankeaika on , kokonaisbudjetti euroa, josta Kemiönsaaren kunnan osuus on euroa. 77

78 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja September Open-kokonaisuus järjestettiin 2017 jo kolmatta kertaa suunnitellusti kokonaan ilman osittaista projektirahoitusta. Kokonaisuus on ajan mittaan rakennettu monipuolisen hankerahoituksen avulla. Ohjelmakausi lähenee loppuaan, josta seurannee lisääntynyt projektisuunnittelu 2018 aikana, määrien hiipuessa lähempänä ohjelmakauden loppua. Tällä hetkellä tulevan EU-rakennerahastokauden rahoitusperiaatteet ja rahoitusmahdollisuudet eivät ole tiedossa. 78

79 16.3 Sivistysosasto Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopistonyksikkö Kirjastoyksikkö Vapaa-ajan yksikkö 79

80 SIVISTYSOSASTO TP 2016 Alkuper. TA 2017 TA - muutos TA 2017 TP 2017 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,83 % Maksutuotot ,92 % Tuet ja avustukset ,96 % Vuokratuotot ,94 % Muut toimintatuotot ,84 % TOIMINTATUOTOT ,47 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,48 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,10 % Muut henkilöstösivukulut ,52 % Henkilöstösivukulut ,45 % Henkilöstökulut ,66 % Palvelujen ostot ,73 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,25 % Avustukset ,28 % Vuokrakulut ,76 % Muut toimintakulut ,92 % TOIMINTAKULUT ,74 % TOMINTAKATE ,19 % SUUNNITELMAPOISTOT ,82 % TILIKAUDEN TULOS ,26 % 80

81 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 14 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat: - sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen suuntaviivat tulevat olennaisesti vaikuttamaan siihen, miten kunnan toimintaa rakennetaan tulevaisuudessa. - toisen asteen koulutuksen saama valtionosuus vähenee merkittävästi, erityisesti ammattikoulutuksen osalta - maamme heikko taloustilanne aiheuttaa työttömyyttä kaikissa ikäluokissa. Toiminta-alueemme puitteissa meidän tulisi tukea ja aktivoida asukkaat mielekkääseen toimintaan. - maailman tämänhetkiset levottomuudet vaikuttavat myös Suomeen ja Kemiönsaareen. Ihmiset pakenevat ja heistä pitää huolehtia. TALOUSSUUNNITELMA Sivistysosaston yksiköt suunnittelevat miten ennaltaehkäisevää- ja hyvinvointitoimintaa kehitetään. Soteuudistuksen jälkeen tämä toiminta jää kunnan toiminta-alueeseen. Päivähoidon puolella laaditaan uusi varhaiskasvatussuunnitelma ja sen myötä panostetaan suuresti toiminnan kehittämiseen. Opetuspuolella on tärkeää seurata uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton sujumista. Aikuisopiston uutta toimintarakennetta työstetään ja kehitetään. Sivistysosasto arvioi ja kehittää pakolaisten integroimista oman toiminta-alueensa puitteissa. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Sivistysosaston toimistosta muodostuu Hankitaan ohjelma joka järkeistää päivähoidon hallinollisia työtehtäviä. hyvin toimiva kokonaisuus. Osastolle laaditaan kunnan uuden strategian mukainen työsuunnitelma. Seuranta Talousohjelmaan Pro Consonaan on hankittu lisätoimintoja. Työsuunnitelmaa ei ole aloitettu Sote-uudistuksen päätöksen viivästymisen takia. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta Tyky-päiviä on pidetty ja henkilöstöstä moni on osallistunut kuntoremonttikurssiin Siuntiossa. Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita. Seuranta Sähköisen tietokanavan Wilman käyttöä on kehitetty. 81

82 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kokousten lukumäärä sivistyslautakunta suomenkielinen koulujaosto ruotsinkielinen koulujaosto HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 sivistysjohtaja hallintojohtaja/koulutusass. 0,4 0,4 0 0 toimistosihteeri SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17 Lisääntyneet tulot toiminnasta (Kielimaailma) Pienemmät henkilöstökustannukset pienempien eläkekustannusten johdosta Palvelujen osto (painatus- ja ilmoituskulut) 1400 Lisääntyneet kustannukset, muut kustannukset 1350 Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä

83 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelmien mukaan. Sivistysosastojen yksiköiden välinen työilmapiiri on hyvä. Vuonna 2017 aikuisopisto sai uuden kurssisihteerin ja kulttuurisihteerin työsuhde muutettiin 100 %:seksi. Olemme pyrkineet tehostamaan työtapaamme ja -menetelmiämme. Päivähoitoyksikkö on hankkinut Pro Consona-ohjelmaan uusia moduuleja jotka helpottavat hallinnollista prosessia siitä lähtien kun lapsi otetaan päivähoitoon kunnes hoitopaikka laskutetaan. Taloudellisesti vuosi sujui hyvin. Suurin syy budjetin alittamiseen oli arvioitua pienemmät, jaksotetut eläkekulut. Tulevaisuuden haasteet ovat edelleen epävarmat valtionosuudet ja verotulojen kasvun pysähdys. Kehitys ja uudistaminen ovat osaa tämän päivän arkea. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat paikallista toimintaa myös tulevaisuudessa. 83

84 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoidon palveluita perheiden hoitotarpeiden mukaan. Lapsella on oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päättymisestä aina siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa koulun. Päivähoitoa järjestetään lapsen päivähoidon tarpeen perusteella. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Silvan päiväkodeissa. Kotonaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 15. Silvan päiväkoti tarjoaa iltahoitoa, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0 6-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa. Päivähoidon piirissä on vuonna 2017 noin 288 lasta, joista noin 44 osallistuu aamupäivisin esiopetukseen. Kotihoidon tukea maksetaan perheille, jotka järjestävät lapsensa päivähoidon yksityisesti. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus muuttuu varhaiskasvatuslain mukaiseen 20 tuntiin viikossa. Lapsella on kuitenkin oikeus saada yli 20 tuntia varhaiskasvatusta, mikäli se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden vuoksi. Muutos, jonka mukaan yli 3-vuotiaiden lasten enimmäismäärä työntekijää kohden kasvaa seitsemästä kahdeksaan, lisää joustavuutta Kemiönsaaren kunnassa, koska päiväkodit hoitavat perhepäivähoitajien varahoidon. TALOUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen valtakunnallista toteutumista Suomessa. Kemiönsaaren päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön viimeistään tammikuussa Menetelmien löytäminen varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi - Du med naturen (DuMeNa) -hanke. Opetushallitus on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta. Näin ollen hankkeen omarahoitusosuus on 30 %. Hankkeen on tarkoitus heijastua koko päivähoidon toimintaan vuosina 2016 ja Wilma-viestintäkanava otetaan käyttöön päivähoidossa vuonna

85 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutuyhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Koulutuspäivä pidettiin Teemana oli varhaiskasvatus ja kouluttajana Tiina Cederström. Du med naturen (DuMeNa) -hankkeen toteuttaminen. Kaikki päivähoidon toimipisteet osallistuivat Du med naturen -hankkeeseen. Seuranta Vuoden 2017 aikana Susann Fagerlund on työskenellyt DuMeNa:n projektiohjaajana. Henkilökunta eri yksiköistä on osallistunut koulutuksiin ja luontokokemuksiin. Projektin on rahoittanut opetushallitus ja päivähoitoyksikkö. Kunnan päivähoitotoiminnan kokonaisvaltainen läpikäynti. Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään. Seuranta Sähköinen tietokanava Wilma on käytössä kaikissa päiväkodeissa. Varhaiskasvatussuunitelman uudistaminen valmistui keväällä Henkilökunta työskentelee tietoisesti lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä, niin ulkona kuin sisällä. Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelun osalta. Seuranta Kaikki yksiköt ovat panostaneet lasten motorisen kehityksen tukemiseen, yhteistyössä vanhempien kanssa. Ulkotoiminta on tärkeä osa motorista harjoittelua. 85

86 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Päiväkodit ,5 Pjonkis ,5 Hulta 40,5 36, ,5 Sofia 22, ,5 Furubo 17 22, Ryhmäperhepäiväkodit Kottebo suljettu suljettu suljettu suljettu Bullerbyn 12 suljettu suljettu suljettu LillSaga 13,5 suljettu suljettu suljettu Karusellen 10,5 suljettu suljettu suljettu Perhepäivähoito Henkilöstö 22,75 34,25 33,00 32,25 Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit 15 14,75 15,5 14 Perhepäivähoito 1 Yhteensä 45, ,50 47,25 Mittarit Nettokustannus/lapsi Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuodet Päivähoidon johtaja Pedagoginen ohjaaja /lastent Lastentarhaopettaja 4,25 7 7,5 8,25 Erityislastentarhaopettaja 1,25 1,25 1,25 1,25 Latenhoitaja/lähihoitaja 19, Perhepäivähoitaja, päiväkodi 6 3 4,5 4 Perhepäivähoitaja,kotona 15 14, Toimistosihteeri 1,5 1,25 1,5 1,25 Koulukäynninohjaaja 1,25 YHTEENSÄ 50, ,

87 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA17 TP17: Talousarviossa budjetoitiin liian vähän poistoja varten. Sisäisten vuokrien ylityksen syy on että tilinpäätöksessä poistot ovat nyt ensimmäistä kertaa kirjattu kokonaisuudessaan toimintoihin. Kaksi lastenhoitajan työsuhdetta on vaihdettu lastentarhanopettajan työsuhteiksi lain vaatimuksen mukaisesti. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelmien mukaisesti. Meidän tulisi valmistautua tulevaisuutta varten, tehostaa ja kehittää toimintatapojamme. 87

88 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Silva, Furubo ja Rosala. Suomenkielinen esikoulu on Silvassa. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma. Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan. TALOUSSUUNNITELMA Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia kouluun siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2017 noin 59,5 lasta. Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa. Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea suomen ja ruotsin kielessä. Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä 88

89 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutuk Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Koulutuspäivä pidettiin Teemana oli varhaiskasvatus ja kouluttajana Tiina Cederström. Panostamme ulkoilua esikoulussa Suomenkielinen esikoulu Silvassa pidetään ulkotiloissa " Metsäesikoulu" Seuranta Silva esikoulu "Metsäesikoulun" toiminta on pidetty ulkotiloissa koko vuden Koko kunnan esikoulujen toiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma Seuranta Sähköinen tietokanava Wilma on käytössä kaikissa esikouluissa. Esikoulussa seurataan esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä, niin ulkona kuin sisällä. Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa. Seuranta Kaikki yksiköt ovat panostaneet lasten motorisen kehityksen tukemiseen, yhteistyössä vanhempien kanssa. Ulkotoiminta on tärkeä osa motorista harjoittelua. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Lapsia / koulu Hultan ruotsinkielinen ,5 Silva ruotsinkielinen 26, ,5 25 Silva suomenkielinen 9, ,5 12,5 Furubo ,5 Hitis-Rosala 1, ,5 Sofia 5 5,5 8 8 Lapsia yhteensä 61,5 58,5 59,5 59 Nettokustannus/lapsi

90 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä. Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Toiminta tehdään yhteistyössä koulun ja päivähoidon kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2017 noin 70 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet. TALOUSSUUNNITELMA Vuosina aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan lasta. Aamu- sekä iltapäivätoiminta järjestetään yhteistyössä päivähoidon ja koulun kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Tavoitetaso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Koulutuspäivä pidettiin Teemana oli varhaiskasvatus ja kouluttajana Tiina Cederström. Koko kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa. Yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa Seuranta Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehitystyö on sujunut hyvin. Vuoden aikana koulut ja päivähoidon yksiköt ovat olleet tiiviissä yhteistyössä. TUNNUSLUVUT Suoritukset BS 15 BS 16 BG 17 BS 17 Lapsimäärä ,5 MITTARI Nettokustannus/lapsi

91 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Uusi opetussuunnitelma tulee vaatimaan uusia työtapoja. Sen tavoite on lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja näin saadaan parempi kokonaiskuva opettamisesta ja oppimisesta. Oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus syventyä eri ainealueisiin omien edellytysten mukaan. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen viedään loppuun suunnittelukauden aikana. Toisen asteen koulutuksen rakennetta tullaan uudistamaan. Koulutustarjonta koulutusyksiköissä pienenee. TALOUSSUUNNITELMA Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat uudistettiin Oppilaan oppimisen arviointia uudistetaan. - Uusi opetussuunnitelma vaatii, että koulut muuttavat toimintakulttuuriaan. Laajempi yhteistyö opettajien kesken sekä opettajan ja oppilaan välillä on edellytys jotta uusi opetussuunnitelma toimii käytännössä. - Resurssien käyttöä tulisi optimoida. Koulua pitää kehittää, vaikka tulot eivät lisäänny. 91

92 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Koulut ottavat toiminnassaan oppilaat huomioon (lapsiystävällinen kunta). Saavutettava taso / seuranta Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan vuosisuunnitelmaprosessiin (toimintakokonaisuudet). Seuranta Oppilaat osallistuvat oppiainerajat ylittävien teemojen suunnitteluuun. Oppilaskunta antaa säännöllistä palautetta ja ehdotuksia oppilaiden arkea koskeviin kysymyksiin. Perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Kehitetään arviointikulttuuria uuden 2016 opetussuunnitelman mukaisesti. Seuranta Opettajille on järjestetty kaksi yhteistä jatkokoulutustilaisuutta, joissa on käsitelty formatiivista arviointia. Laadukkaan opetuksen taso saavutetaan käyttämällä laatukriteereitä. Laatukorttien sisältö löytyy Wilmassa/Primuksessa. Jokainen koulu käyttää kolme korttia lukuvuoden arviointiin. Seuranta THL:n kouluterveyskysely suoritettiin keväällä Oppilaiden hyvinvointiprofiilikyselyä suoritettiin joissakin kouluissa. - Kaikki koulut vastasivat kyselyyn, jossa käsiteltiin uuden opetus- -suunnitelman toteuttamista. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta Liikuntamiljoonan ohjelma on ollut henkilöstön käytettävissä. Tyky-päiviä eri teemoilla on pidetty kaikissa kouluissa. Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät aktiivisesti Laajennetaan digitaalisten apuvälineiden käytön osaamista digitaalisia apuvälineitä opetuksessa. opetuksessa, kymmensormijärjestelmä (vl 1-6), taulukko-ohjelmia (vl 5-9). Seuranta Peda.net ja GSuite for Education Google Classroomilla käytetään oppimisympäristönä. - TypingMaster-ohjelmaa (kymminsormijärjestälmä) käytetään luokissa Oppika-arviointityökalua käytetään oppilaiden (vl 2, 5, 8 ja lukion vl 1) tvt-taitojen arviointiin ja Opeka-työkalua opettajien tvt-taitojen arviointiin. Panostus kotimaisten kielten, matematiikan Luodaan kehityssuunnitelma suomenkielisten ja ruotsinkielisten ja luonnontieteiden opetukseen. koulujen yhteistyölle (vl 1-9). Seuranta Syksyllä aloitettiin kieliprojekti "Yli kielirajojen Kemiönsaarella". Matematiikan ja luonnontieteiden opetus kehityy koko ajan uuden opetussuunnitelman myötä. 92

93 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Oppilaita yhteensä 619,5 614,0 603,0 602,5 oppilaita yhteensä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 keskiarvo/vuosi Amosparkens skola 145,5 152,0 148,0 145 Dalsbruk skola 182,5 171,5 166,0 167,5 Hitis-Rosala skola 10,0 9,0 8,0 8 Västanfjärd skola 44,0 40,0 36,0 37 Kimitonejdens skola 86,5 85,5 87,5 89 Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 468,5 458,0 445,5 446,5 Oppilastilasto TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kemiönsaaren keskuskoulu 120,5 119,0 118,0 119 Taalintehtaan koulu 30,5 37,0 39,5 37 Suomenkieliset oppilaat yhteensä ,0 157,5 156,0 Erityisopetus TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 yksilöllisissä pienryhmissä integroituna yleisopetukseen *TP2014 oppilaat intensiivisella tuella Erityisopetus muutettu

94 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä TP 15 TP 16 TA 17 TP Kuljetusoppilaat TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Ruotsinkielinen opetus Suomenkielinen opetus KUSTANNUS / OPPILAS TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Ruotsinkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Amosparkens skola Dalsbruk skola Hitis-Rosala skola Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Erityisopetus Suomenkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Erityisopetus KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS

95 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatkoopintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Valtio tulee leikkaamaan toisen asteen opetuksen määrärahoja. Lopputulos lukiokoulutuksen osalta ei ole valmis mutta oppilasyksikköhinta tulee varmuudella laskemaan. Kehitys jatkuu ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Sähköistyminen tulee lisäämään kuntien investointi- ja huoltokustannuksia. Lukion uutta opetussuunnitelmaa otetaan käyttöön porrastetusti välisenä aikana. TALOUSSUUNNITELMA Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus digitaalisiin apuvälineisiin jatkuu vuosien aikana. Suuri haaste kunnallemme tulee olemaan ratkaisun löytäminen lukiomme säilyttämiseen. Miten voimme pitää kurssitarjonnan tarpeeksi suurena kohtuulliseen hintaan. Yhteistyötä muiden lukioiden kanssa kehitetään, lähinnä Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa. Verkkopohjaisten kurssien tarjontaa ja laatua parannetaan. Yhteistyö Axell Brusabyn kanssa jatkuu. Koulu tulee edelleen markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien oppilaille. Taloussuunnitelman aikana tavoitteena on jatkaa mereen liittyvän kurssitarjonnan kehittämistä (veneenkuljettaja, meritekniikka) yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Myös muu yhteistyö aikuisopiston kanssa kehitetään suunnittelukauden aikana. 95

96 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Saavutettava taso / seuranta Lukio ottaa opiskelijat mukaan uuden opetussuunnitelma- prosessin työstämiseen. Seuranta Opiskelijakunta on antanut lausuntonsa eri suunnitelmista jotka sisältyvät opetussuunnitelmaan (tasa-arvosuunnitelma, viihtyvyyssäännöt mm.) SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Opiskelijat suorittavat kursseja opintosuunnitelmansa mukaisesti. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Seuranta Liikuntamiljoonan ohjelma on ollut henkilöstön käytettävissä. Tyky-päivä on pidetty yhdessä Kimitonejdens skolanin opettajien kanssa. Lukio käyttää opetuksessaan digitaalisia apuvälineitä aktiivisesti. Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti ja pedagogisesti. Opetus toteutetaan niin että opiskelijat saavat hyvän valmiuden suorittaa digitaalisia ylioppilaskirjoituksia. Seuranta Uusia apuvälineitä ei hankittu vuoden 2017 mutta käytössä olevien apuvälineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan kehittäminen. Kehitetään lukion kurssitarjontaa, osittain yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Seuranta Arkiosaamisen kursseja on tarjottu aktiivisesti, yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Koulu ottaa toiminnassaan opiskelijat Opiskelijakunta osallistuu suunnitelmien laadintaan ja huomioon (lapsiystävällinen kunta). niiden toteuttamiseen. Seuranta Opiskelijakunta on suunnitellut ulkoilupäiviä sekä erilaisia tapahtumia ja teematilaisuuksia. TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kimitoöns gymnasium 77,00 74,00 75,00 78,00 Brusaby oppilaita KÖG:ssa 22,00 20,00 20,00 15,00 Tuntikehys 190,00 192,00 190,00 190,00 kehys / oppilas 2,46 2,59 2,53 2,43 KUSTANNUS / OPPILAS 10479, , , ,00 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8127, , , ,00 96

97 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Rehtori 8,00 8,00 8,00 8,00 Ruotsinkieliset opettajat 46,50 47,00 46,00 46,00 Suomenkieliset opettajat 15,50 15,50 16,50 17,00 Koulunkäyntiavustajat 15,50 14,00 15,00 15,00 koulusihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50 Kuraattori, ped.ohj. 2,80 2,60 2,60 2,60 Esikouluopettajat 6,00 5,25 4,50 4,50 Iltapäivätoiminnan ohjaajat 3,00 3,50 3,75 3,75 Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 0,75 2,00 1,75 1,75 Yhteensä 99,55 99,35 99,60 100,10 OPETUSYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Tulot suuremmat kuin talousarviossa, mm. maksut, kotikuntakorvaukset ja yhteistyökorvaukset, maksutulot Lisääntyneet kustannukset, henkilöstökustannukset Lisääntyneet kustannukset ostopalvelut (huomattavaa: ostopalvelut muista kunnista ja yhteisöistä: ) Lisääntyneet kustannukset, ostot (kalusto) Lisääntyneet kustannukset, muut kustannukset (sisäiset vuokrat) Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä

98 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Opetusyksikössä työ uusien opetussuunnitelmien kanssa on jatkunut vuonna 2017 (esikoulun, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat). Keväällä 2017 Kemiönsaaren opettajat keskustelivat oppilasarvioinnin kehittämisestä ja formatiivisesta arvioinnista (oppimisen aikana tehtävää ja jatkuvaa arviointia). Uuden opetussuunnitelman myötä oppiminen tapahtuu oppiainerajat ylittävässä yheistyössä ja opetus on oppilaskeskeinen. Tämä vaatii säännöllistä ja harkittua, formatiivista arviointia. Taalintehtaalle perustettiin keväällä 2017 perusopetukseen valmistava, valmistavan opetuksen luokka. Luokassa oli 7 syyrialaista lasta. Koulujen digitalisointiin on edelleen panostettu. Oppilasverkkoa ja koulujen langattomia verkkoyhteyksiä on parannettu. Esikoulun ja koulujen opettajat ovat saaneet säännöllistä koulutusta digitaalisten työvälineiden käytössä. Suurin muutos esikoulun osalta on ollut TVT-apuvälineiden paremmat käyttömahdollisuudet. Suomenkielisestä metsäesikoulusta Silvasta, (Ilvekset), on lähtenyt ensimmäinen vuosiluokka kouluun ja kokemukset ovat olleet hyviä. Iltapäivätoiminta on järjestetty koulujen yhteydessä Västanfjärdissä ja Taalintehtaalla (Dalsbruks skola). Kemiössä iltapäivätoiminta on järjestetty Silvan päiväkodissa. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaistamme suuri osa osallistuu iltapäivätoimintaan. Yleisesti voidaan todeta että toiminta on sujunut hyvin. Lukion rehtori toimii myös aikuisopiston rehtorina ainakin kaksi vuotta vielä. Tällä järjestelyllä pyritään mahdollistamaan enemmän yhteistyötä lukion ja aikuisopiston välillä. Lukion oppilasmäärä tulee vähenemään eikä kunnan oma opiskelijamäärä ole riittävä jotta opetus voidaan taata tulevaisuudessa. Opiskelijamäärän ja toiminnan turvaamiseksi kunnan tulisi laatia kehittämissuunnitelma. Sähköisiä ylioppilaskirjoituksia on pidetty useissa aineissa vuoden 2017 aikana, eikä suurempia teknisiä ongelmia ole havaittu. Lukiolla on tiivis yhteistyö Arthursällskapetin kanssa, joka myös tukee lukion markkinointia. Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset olivat euroa budjetoitua suuremmat johtuen suurimmilta osin uusien opettajien palkkaamisesta: yksi opettaja pakolaislapsille ja yksi erityisopettaja Kemiönsaaren keskuskouluun. Palvelujen ostot olivat euroa budjetoitua suuremmat vaikka ruoka- ja siivouspalvelut alittivat talousarvion. Ostopalvelut muista kunnista ja yhteisöistä ylitti talousarvion eurolla. Tämä kustannus tulee oppilaista jotka eri syistä käyvät koulua muissa kunnissa. Koulumateriaalien ja kalusteiden hankinta ovat syynä ostojen ylittämiseen noin eurolla. Muissa kustannuksissa ylitys on noin euroa johtuen sisäisistä vuokrista: tilinpäätöksessä poistot ovat nyt ensimmäistä kertaa kirjattu kokonaisuudessaan vuokralaisille. Kokonaisuudessaan talousarvion toimintakustannukset ylittyivät noin eurolla. Tulot olivat euroa, eli euroa yli talousarvion ja tilinpäätöksen käyttökate on siten euroa yli talousarvion. 98

99 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopisto järjestää ensisijaisesti aikuisille suunnattuja kursseja koko kunnan alueella. Kurssien kesto vaihtelee lyhytkestoisista kursseista pidempiin kursseihin. Opisto järjestää muun muassa kuvataiteen perusopetusta, ruoanlaitto- ja tanssiopetusta lapsille (7 12-vuotiaille) ja nuorille, jatkokoulutuksia eri henkilöstöryhmille sekä tekee yhteistyötä eri hankkeissa. Lisäksi aikuisopisto järjestää yksittäisiä luentoja ajankohtaisista aiheista. Ennen kunkin syyskauden alkua toimisto laatii opiston kurssiohjelman, joka painetaan ja jaetaan koteihin Kemiönsaarella. Kurssiohjelma päivitetään vuodenvaihteessa. Myös päivitetty versio painetaan ja jaetaan koteihin. Kemiönsaaren aikuisopisto tekee yhteistyötä Kimitoöns gymnasiumin kanssa ja pyrkii löytämään molempia yksiköitä hyödyttäviä ratkaisuja. Lukuvuonna aikuisopisto järjestää teoreettiset veneenkuljettajaopinnot yhteistyössä lukion kanssa. Opinnot järjestetään ostopalveluna, jossa aikuisopisto toimii päämiehenä. Opinnot tarjoavat mahdollisuuden nk. kuljettajan lupakirjan suorittamiseen. Aikuisopisto on projektin Open badges osallisena ja tavoite on että syksyllä 2017 on yksi tai useampia kursseja, joissa opiskelija voi anoa Open badgea, suoritettuaan kurssia. Open badge (osaamismerkki) todistaa että opiskelija on saavuttanut tietyn osaamismäärän aineessa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kemiönsaaren kunta vastaanottaa lisää pakolaisia, ja Kemiönsaaren aikuisopistolla tulee olla valmius vastata pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen. Valtion mahdolliset säästötoimenpiteet luovat epävarmuutta ajanjaksolla. Aikuisopisto seuraa aktiivisesti muutoksia ja voi nopeasti toteuttaa kuntalaisten tarvitsemia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA Kursseja järjestetään noin opetustunnin verran vuodessa. 99

100 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Aikuisopintoihin keskittyvän, monipuolisen kurssitarjonnan säilyttäminen koko kunnan alueella. Tavoitetaso / seuranta Säännöllinen sähköinen arviointi sekä tarpeiden ja toiveiden analysointi. Seuranta Henkilöstö ja opettajat analysoivat säännöllisesti kurssilaisten arviointeja. Aikuisopistolle tulee jatkuvasti ideoita ja vinkkejä. Henkilöstö seuraa trendejä, yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja paikallisia tarpeita. Aikuisopisto tekee yhteistyötä muiden opistojen ja tahojen kanssa. Pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen vastaaminen. Tarvittavan kotoutumista edistävän koulutuksen järjestäminen nopealla aikataululla. Seuranta Aikuisopisto on järjestänyt kursseja yhteistyössä pakolaiskoordinaattorin kanssa. Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytäminen lukioyhteistyöhön. Kummankin yksikön opinnot voidaan hyödyntää ajankohtaisiin tarpeisiin. Seuranta Lukiolaiset ovat osallistuneet joihinkin opiston kursseihin, joita on osittain hyväksytty lukio-opinnoiksi. Tarkoituksenmukaisten hallinnollisten Käytäntöjen jatkuva arviointi ja tarvittaessa uudistaminen. käytäntöjen luominen. Seuranta Käytäntöjen tarkoituksenmukaisuudesta on keskusteltu, ja niitä on osittain muutettu. Henkilöstön hyvinvointi ja jatkokoulutus. Henkilöstöstrategian hyvinvointiohjelmaa noudatetaan. Jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen. Seuranta Henkilöstön hyvinvointia on seurattu ja henkilöstö on saanut jatkokoulutusta. Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa. Säännöllinen yhteydenpito yhteistyömuotojen löytämiseksi. Seuranta Aikuisopisto on pitänyt säännöllisesti yhteyttä Turunmaan oppilaitosten kanssa. Sellaisten kurssien tarjoaminen, jotka johtavat tiettyyn osaamistasoon. Mahdollisuus Open badgen anomiseen suoritetun kurssin jälkeen. Seuranta Open badge -hanketta on jatkettu saakka; keväällä 2018 opisto myöntää ensimmäiset Open badge -osaamismerkit. 100

101 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP17 Kurssin osanottajat Tunnit Nettokustannus/tunti HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Rehtori 0,5/0,2 0,2 0,2 0,2 Kurssisuunnittelija 0/0 0,8 0,8 0,8 Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Suunnittelija/sihteeri Yhteensä 0,4/0 1, AIKUISOPISTOYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Vähennys: Maksetut palkat ja palkkiot (Tuntiopettajat ovat aikaisempaa enemmän laskuttaneet opetuksesta yritysten kautta) Vastaava vähennys henkilöstösivukuluissa Palveluiden ostot Henkilöstön matkakulut (tuntiopettajien) huomattavasti laskettua pienemmät Kulut ovat isommat yllämainitusta syystä Vuokrakustannukset ovat jonkin verran laskettua isommat YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana ei toteutettu merkittäviä muutoksia. Open Badges -osaamismerkkien käyttöönottotyötä jatkettiin. Open Badge -merkki osoittaa, että opiskelija on saavuttanut tietyn osaamismäärän jossakin aineessa. Ensimmäiset Open Badge -merkit voidaan jakaa keväällä Aikuisopisto seuraa aktiivisesti valtakunnan tason kehitystä ja pyrkii vastaamaan kuntalaisten koulutustarpeisiin mahdollisimman hyvin. 101

102 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kemiönsaaren kunnankirjastolla on neljä palvelupistettä, Hiittinen, Kemiö, Taalintehdas ja Västanfjärd. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Esitys uudesta kirjastolaista on lausuntokierroksella. Laki astuu voimaan jos ehdotus hyväksytään. Lailla uudistettaisiin mm. maksuttomuutta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Yleinen kirjasto olisi edelleen perus- ja lähipalvelu. Lakiesitys ei tuo suuria muutoksia kirjaston toimintaan, mutta määrittelee aiempaa tarkemmin kirjaston tehtävät: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Sote-uudistus vaikuttaa myös kirjaston toimintaympäristöön, kirjaston on varauduttava muutoksiin. TALOUSSUUNNITELMA Kirjasto toimii jo nyt em. lakiesityksen periaatteiden mukaan, mutta erityisesti lukuharrastuksen lisääminen sekä luku- ja kirjoitustaidon edistäminen tulevat jatkossa olemaan painopistealueita. Kirjaston palvelupisteiden tilojen käyttöä ja kalustusta arvioidaan lakiesityksen pohjalta. Blanka-yhteistyö Paraisten kaupungin kanssa jatkuu yhteisten kehittämisprojektien ja järjestelmäyhteistyön pohjalta. Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen. 102

103 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Työprosessit kehittyvät Tavoitetaso / seuranta Yhteistyössä Paraisten kaupunginkirjaston kanssa kartoitetaan kirjaston työprosesseja. Tavoitteena vähemmän rutiineja, enemmän aikaa asiakastyöhön. Otetaan käyttöön uusi aineistohankintaohjelma yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa. Seuranta Työprosessien kartoitus on tehty yhdessä henkilökunnan ja asiantuntijoiden kanssa. Vuoden 2018 aikana kartoitusta sovelletaan käytännössä. Uuden aineistohankintaohjelman käyttöönotto siirtyy vuodelle Kuntalaiset osallistuvat Kirjaston asiakkaat osallistuvat kirjaston aineistohankintaan äänestämällä suosikkejaan verkossa. Seuranta Kirjaston asiakkaat osallistuivat aineistohankintaan äänestämällä suosikkejaan verkossa. Osallistuminen kirjastojen kansallisten verkkopalvelujen kehittämiseen Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa. Seuranta Kirjastotietokannan yhteensopivuutta kansallisten kirjastoverkkojen kanssa on kehitetty yhdessä järjestelmätoimittajan ja kansallisten kehitysprojektien kanssa. Kehitystyö jatkuu. 103

104 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kirjastojen lkm Aukiolotunteja Fyysiset käynnit Kokonaislainaus Lainaajia Kokoelmat Hankinnat Tapahtumia Fyysiset käynnit Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kokonaislainaus Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Lainaajia Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Mittarit Fyysiset käynnit/asukas 7,9 7,8 7,7 7,2 Kokonaislainaus/asukas 10,7 10, ,1 Lainaajia/asukas 37,0 % 37,3 % 40 % 35,5 % Kokoelmat/asukas 10 10,0 11,1 10,1 Hankinnat/asukas 0,5 0,58 0,5 0,5 Toimintakulut/asukas 89,8 93,8 93,2 88,3 Kirjastoaineistokulut/asukas 10,5 11,5 10,9 9,8 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määr TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonhoitaja 1,8 2 2,6 2,7 Kirjastovirkailija 6,44 5,24 4,62 4,52 9,24 8,24 8,22 8,22 104

105 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Vähentyneet kustannukset, sisäiset vuokrat (johtuen budjetointivirheestä) Vähentyneet kustannukset, palkkasivukulut Vähentyneet kustannukset, ostopalvelut Lisääntyneet kustannukset, kalusto (liittyy projekteihin) YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kirjaston budjetti kattaa perustoiminnan kulut. Kehittämistyöhön on saatu rahoitusta Opetus- ja kulttuuriminiteriöltä. Kirjastotilojen käyttöä ja kalustusta alettiin kehittää uuden lain mukaiseksi Blanka-kirjastojen kehityskohteina ovat saavutettavuus ja digiosaaminen. Yhteiskunnan palvelujen siirtyminen verkkoon on haaste myös kunnalle. Kansalaisten opastaminen verkkopalvelujen käyttäjäksi on tärkeä tehtävä johon myös kirjasto osallistuu. 105

106 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-ajanyksikön tehtävänä on tukea, ohjata ja kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaa sekä luoda niille edellytykset. Lisäksi yksikölle kuuluu yhteistyön edistäminen eri yhdistysten, seurojen ja järjestöjen sekä kunnassa toimivien luovien ammattien harjoittajien välillä. Yksikkö tukee vapaa-ajan toimintaa järjestäviä paikallisia yhdistyksiä ja seuroja. Yksikössä työskentelevät vapaa-aikatoimenjohtaja, kulttuurisihteeri, kaksi liikunnanohjaajaa, nuorisotyön koordinaattori, nuoriso-ohjaaja, liikuntapaikkahoitaja sekä kenttämestari. Yksikkö vastaa kunnan nuorisotiloista ja liikuntapaikoista sekä Bio Ponysta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Koko väestö, ja etenkin lapset ja nuoret, viettävät yhä enemmän aikaa ruudun ääressä sen sijaan että he harrastaisivat luovaa toimintaa tai fyysisiä aktiviteetteja ja liikuntaa. Tämän seurauksena ihmisten fyysinen kunto laskee ja hyvinvointi heikkenee. Samalla kuitenkin tietoisuus taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta lisääntyy yhteiskunnassa. Vapaa-ajanyksikkö kannustaa kuntalaisia, ja erityisesti lapsia ja nuoria, liikkumaan liikkuva koulu -ohjelman avulla sekä harjoittamaan luovaa toimintaa itsetunnon, oppimisen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Liikuntaneuvontatoimintaa vakiinnutetaan ja vahvistetaan ajanjakson aikana. Heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi monilla nuorilla on eri syistä johtuen vaikea päästä työelämään. Yhteistyötä nuorisotyöpaja Isla+:n kanssa sekä etsivää nuorisotoimintaa kehitetään ja muokataan ajanjakson aikana. Tällä tavoin parannetaan nuorten edellytyksiä löytää opiskelupaikka tai töitä. Kulttuuri ja taide koetaan voimavarana, joka lisää paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteena. Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, jota tulisi yhä suuremmassa määrin hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa. Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. TALOUSSUUNNITELMA Liikunta Liikuntatoimen tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia urheilutoimintaa harjoittavien seurojen tukena. Liikuntatoimi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä tapahtumia yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä järjestämällä täydentävää, terveyttä edistävää toimintaa eri ikäryhmille. Nuoriso Nuorisotoimen tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat hyvien edellytysten luominen kunnan nuorisotoiminnalle sekä toimiminen nuorisotoimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten tukena. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla seuroja ja yhdistyksiä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä nuorisotalojen toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon alkoholille ja huumeille. Kulttuuri Kulttuuritoimen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asukkailla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen kulttuuritarjontaan ja kulttuuriharrastuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä niin vapaa-ajanyksikön ja kunnan muiden yksiköiden kuin ulkopuolisten toimijoiden ja luovien ammattien harjoittajien kanssa. Lasten kulttuuri asetetaan etusijalle. Kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus eri taidemuotoihin tutustumiseen. 106

107 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Lapsille ja nuorille vähintään 1 tunti liikuntaa Kehittää liikkuva kouluohjelman toimintaa peruskouluissa päivässä Seuranta Kaikki peruskoulut ovat mukana liikkuva koulu-ohjelmassa ja koulut ovat kehittäneet toimintansa vuoden aikana. Tehostaan tietoa liikunnan tärkeydestä Liikuntaneuvonna juurruttaminen. 20 asiakasta vuoden aikana seuranta Liikuntaneuvonta on osaa normaalia toimintaa. Vuoden aikana asiakkaita liikuntaneuvonnassa oli 30. Terveysliikunnan kehittäminen Kehittää toimintaa siihen suuntaan että olemme selvästi parempia kuin maan keskitaso THL:n mittarissa Teaviisarissa seuranta Tiedot kerätään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran tiedot kerätään keväällä Ympäristötavoite (hyötyliikunta) Lisätä kävelyä/pyöräilyä töihin/kouluihin vuoden aikana, kampanja seuranta Varsinais-Suomen haastepyöräily järjestettiin välisenä aikana. Yhteensä pyöräiltiin 2465 suoritusta. Kemiönsaaren kunta järjesti myös oman kampanjan henkilökunnalle. Kulttuuria ikäihmisille Taideapteekin ja taideystävätoiminnan kehittäminen Seuranta Vanhainkodit ja päiväkeskukset käyttivät kulttuuriapteekin toimintaa ahkeraasti. Vuoden aikana järjestettiin 15 kulttuurityöpajaa vanhuspalvelulle. Kulttuuriluotsitoiminnan suunnittelu on aloitettu yhteistyössä Sagalundin kanssa. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen panostaminen Yhteistyöhankkeet muiden toimijoiden kanssa, kuten koulujen ja päivähoidon kanssa seuranta Kulttuurikasvatussuunnitelman pohja luotiin yhteistyössä koulujen kulttuurivastaavien opettajien ja Sagalundin lastenkulttuurikoordinaattorin kanssa. Suunnitelma arvioitiin vuoden lopussa yhdessä opettajien kanssa. 107

108 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TA 17 Baana Kävijämäärä netto tilinpäätös 34200, , , ,00 Nettokustannus/käynti 8,14 12,24 12,07 15,54 Slaggis Kävijämäärä netto tilinpäätös 37100, , , ,00 Nettokustannus/käynti 7,57 11,66 7,50 13,44 Lammis Kävijämäärä netto tilinpäätös 22500, , , ,00 Nettokustannus/käynti 45,00 22,80 24,44 27,50 Amospuisto käyttäjien määrä netto tilinpäätös 44300, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 1,05 0,85 0,86 0,88 Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä käyttäjien määrä netto tilinpäätös 8400, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 1,40 0,65 0,40 0,46 Taalintehtaan liikuntapuisto käyttäjien määrä netto tilinpäätös 33700, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 2,59 2,59 2,00 2,51 108

109 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella) käyttäjien määrä netto tilinpäätös 79400, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 5,43 5,78 5,86 5,69 Björkbodan jalkapallokenttä käyttäjien määrä netto tilinpäätös 22650, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 15,10 7,33 8,33 18,50 Kulttuuritoiminta tapahtumat omat/yhteistyössä elokuvanäytösten määrä elokuvanäytösten kävijämäärä tapahtumat lapsille ja nuorille HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 vapaa-aikatoimenjohtaja liikunnanohjaaja kenttämestari liikuntapaikkojenhoitaja nuorisotyön koordinaattori liikunta- ja nuorisohjaaja nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja etsiva nuorisotyöntekijä kulttuurisihteeri 0,5 0,5 1 1 Yhteensä 9,5 9,

110 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja VAPAA-AJANYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Enemmän tuloja EU nuorisovaihdosta international friends go Archipelago Enemmän tuloja, osanottomaksut ja vuokramaksut 9800 Vähemmän menoja, sisäiset vuokrat 9000 Enemmän menoja, ostopalvelut ja materiaali IFGA Vähemmän menoja, ostopalvelut elokuvatoimintaa 6000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi meni sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin. Amospuiston yleisurheilukentän perusparannus valmistui vuoden aikana. Taalintehtaalle rakennettiin frisbee-golfrata Leader-rahoituksella. Samassa hankkeessa ostettiin myös lumitykkejä, jotka mahdollistavat Taalintehtaan hiihtokauden pidentämistä vuoden 2018 alusta. Tulevaisuudessa vapaa-ajansektorin rooli tulee tärkeämmäksi sekä kunnan asukkaille että päättäjille. Liikunta ja ulkoilu maksoi 59,66 euroa, nuorisosektori 32,47 euroa ja kulttuurisektori 45,32 euroa per asukas. 110

111 16.4 Peruspalveluosasto Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuoltoyksikkö Terveydenhuoltoyksikkö Erikoissairaanhoito 111

112 PERUSPALVELUOSASTO TP 2016 Alkuper. TA 2017 TA - muutos TA 2017 TP 2017 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,05 % Maksutuotot ,53 % Tuet ja avustukset ,58 % Vuokratuotot ,88 % Muut toimintatuotot ,08 % TOIMINTATUOTOT ,75 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,75 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,54 % Muut henkilöstösivukulut ,08 % Henkilöstösivukulut ,87 % Henkilöstökulut ,00 % Palvelujen ostot ,97 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,22 % Avustukset ,66 % Vuokrakulut ,15 % Muut toimintakulut ,15 % TOIMINTAKULUT ,16 % TOMINTAKATE ,15 % SUUNNITELMAPOISTOT ,65 % TILIKAUDEN TULOS ,01 % Talousarviomuutos: Lisämääräraha euroa, vanhustenhuoltoyksikkö, palvelujen ostot. 112

113 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta ja peruspalvelun hallinto. Keskusvarastoa hoitaa alkaen terveydenhuollon yksikkö. Hallinnon toimipaikka sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat - sosiaaliyksikkö, johon kuuluu lastensuojelusta, muusta lasten- ja perhehuollosta, perhepalveluista sekä vammaishuollosta vastaava toimintayksikkö (lasten ja vammaisten palvelut) sekä aikuissosiaalityöstä, eri työllistämistoiminnan muodoista, päihdehuollosta ja pakolaistyöstä vastaava toimintayksikkö (aikuisten ja pakolaistyön palvelut), - vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. ikäihmisten laitoshoidosta, kotihoidosta ja palveluasumisesta, - terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. terveyskeskussairaalan, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta sekä - erikoissairaanhoito. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus tehdään pääosin vuoden 2017 aikana. Kunta vastaanotti 20 syyrialaista kiintiöpakolaista helmikuussa Tämä on tuonut uusia haasteita usealle kunnan toiminnolle, kuten lääkärinvastaanotoille ja neuvolatoiminnalle. Sivistysosaston, kehitysosaston ja peruspalveluosaston edustajista koostuva työryhmä on tehnyt yhteistyötä pakolaisten vastaanotossa ja kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Pakolaisten kuntapaikkojen tarve on suuri, ja uuden 20 henkilön ryhmän vastaanotto sai myönteisen kannanoton kunnanhallitukselta elokuussa Mikäli myös valtuusto tekee samanlaisen päätöksen vuoden 2016 aikana, kotouttamistyötä tehostetaan ryhmän kasvun myötä. Vuosina kunta osallistuu valtakunnalliseen Kansa-koulu -hankkeeseen, jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja sosiaalitoimen muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus. Kunta osallistuu myös AMIF-hankkeeseen yhdessä mm. Paraisten, Hangon, Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Punaisen Ristin kanssa , mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus. Hankkeen tavoitteena on tukea pakolaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan erityisesti pienemmissä, kaksikielisissä kunnissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat, kun taas sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi 18 maakunnalla. Maakunnissa palveluja tuottaisivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhtiöt. Hallitus haluaa lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystoimintaa hoitaisi yhteensä 12 yksikköä eri puolilla maata. Kunnat eivät uusien lakien voimaantulon jälkeen voisi siis enää toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina, mutta ne hoitaisivat jatkossakin terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi maakunnat vastaisivat mm. pelastustoiminnasta ja ympäristöterveydenhuollosta. Kunnat antavat lausuntonsa uusista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista laeista mennessä. Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kunnassa tulee myös olla kunnanhallituksen asettama vammaisneuvosto. 113

114 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TALOUSSUUNNITELMA Toimintaa johdetaan jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosiksi suunnitellut suuret muutokset huomioon ottaen. - Kunnan strategian päivittämisen jälkeen aloitetaan myös peruspalveluosaston toimintaohjelman päivittäminen. - Peruspalveluosaston työtapojen ja organisaation kehittäminen jatkuu. Vuonna 2017 uusi toimintayksikkö aloittaa toimintansa. Yksikkö kuuluu hallinnollisesti sosiaaliyksikköön, ja sen vastuulle kuuluvat aikuissosiaalityö, työllistämistoiminnan eri muodot sekä pakolaistyö. - Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma huomioidaan tulevien vuosien toimintaa suunniteltaessa. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus toteutetaan pääosin vuoden 2017 aikana. - Syksyllä 2016 valmistunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kunnanhallituksessa ja valtuustossa. - Vuosina kunta osallistuu valtakunnalliseen Kansa-koulu -hankkeeseen, jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus. - Osa-aikainen hoitokoordinaattori tarvitaan lähinnä terveyskeskussairaalan ja vanhustenhuoltoyksikön potilasvirtojen koordinoimiseksi. - Keskusvarasto siirtyy hallinnollisesti terveydenhuoltoyksikölle. - Mikäli valtuusto päättää syksyllä 2016, että kunta vastaanottaa uuden kiintiöpakolaisryhmän, vastaanotto suunnitellaan ja toteutetaan monialaisena yhteistyöhankkeena syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Peruspalveluosasto laatii uuden toimintaohjelman Toimintaohjelma laaditaan vuoden 2017 aikana. kunnan strategian valmistuttua. Seuranta Toimintaohjelma on melkein valmis. Asiakirja valmistuu vuoden 2018 alkupuolella. Peruspalveluosasto pyrkii työllistämään lisää Pitkäaikaistyöttömistä johtuvien kustannusten pienentäminen. pitkäaikaistyöttömiä. Seuranta Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvat kustannukset eivät ole pienentyneet vuoden 2017 aikana, ja kustannukset vaihtelevat huomattavasti kuukausittain. Peruspalveluosasto panostaa henkilökunnan Koulutustilaisuuksien järjestäminen tulevia organisaatiohyvinvointiin. muutoksia silmällä pitäen. Seuranta Kolmepäiväinen muutosjohtajuuskoulutus järjestettiin yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa, jotta kaikki esimiehet pystyisivät tukemaan ja ohjaamaan henkilöstöä tulevissa muutoksissa. Peruspalveluosasto panostaa ennaltaehkäisevään ja Kaikki toimintayksiköt kehittävät ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistävään toimintaan. terveyttä edistäviä työtapoja. Seuranta Vanhustenhuoltoon on päätetty palkata oma fysioterapeutti, joka työskentelee asiakkaiden kotiuttamisen parissa. Keskeisenä tavoitteena on kuntouttaa asiakkaat ennen kotiuttamista. Nollaliikkujien aktivointia jatketaan yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa. Matalan kynnyksen toiminnan käynnistämistä (perhekeskus) LAPE-hankkeen (Lupa auttaa) puitteissa selvitetään. 114

115 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Kaikissa peruspalveluosaston toimipisteissä lajitellaan paperi- ja pahvijätteet. Kaikki toimipisteet lajittelevat paperi- ja pahvijätteet ja kiinnittävät huomiota tämänkaltaisten jätteiden lajitteluprosessiin. Seuranta Kaikissa toimipisteissä paitsi tk-sairaalassa lajitellaan paperija pahvijätteet. Tk-sairaalan laajennus valmistui vuoden 2017 joulukuussa, ja lajittelua kehitetään vielä vuoden 2018 aikana. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Peruspalvelulautakunta, kokoukset Vanhusneuvosto, kokoukset Mittari Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä Nettokustannus, euroa/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Peruspalvelujohtaja Hallintopäällikkö Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 Varastonhoitaja Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 4,1 4,1 3,1 3,1 PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA17 TP17 (EI TARV: KÄÄNTÄÄ) Pienentyneet kustannukset peruspalvelulautakunnan osalta Pienentyneet kustannukset peruspalveluosaston hallinnon osalta euroa euroa 115

116 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuonna 2017 hallitus päätti lykätä maakunta- ja sote-uudistusta siten, että uudistus tulee voimaan Maakuntavaalit toimitetaan lokakuussa Peruspalveluosasto on osallistunut aktiivisesti uudistuksen esivalmisteluihin Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnat ovat alkaneet soveltaa yhtenäisiä ohjeita ja menettelytapoja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäistämiseksi. Tämä kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan lähivuosina. Turku hoitaa ja hallinnoi nykyään lähes täysin kattavaa sosiaalipäivystystä toimistoaikojen ulkopuolella (Vakka-Suomi liittyy mukaan myöhemmässä vaiheessa). Tämä on esimerkki lisääntyneestä yhteistyöstä kuntien välillä. Kunta osallistuu kahteen maakunnalliseen hankkeeseen, jotka ovat Kompassi ( ) ja "Lupa auttaa ( ). Ensimmäinen liittyy vanhustenhuoltoon ja toinen lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluihin. Hankkeiden puitteissa kunnat valmistautuvat yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Kaikkien kuntien sosiaalitoimet osallistuvat valtakunnalliseen Kansa-koulu -hankkeeseen ( ), jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. AMIF-hankkeelle ei myönnetty rahoitusta. Vuonna 2018 Kemiönsaari vastaanotti jo toistamiseen 20 syyrialaista kiintiöpakolaista. Hyvin toimivan monialaisen yhteistyön ansiosta pakolaisten vastaanotto on sujunut hyvin. Peruspalveluosaston henkilöstövahvuus on pysynyt lähes ennallaan vanhustenhuollon puolella. Sosiaaliyksikön henkilöstön määrä kasvoi noin viidellä henkilötyövuodella tehdyn organisaatiomuutoksen myötä, kun kunnan koko työllistämistoiminta siirrettiin sivistysosastolta ja hallinto-osastolta sosiaaliyksikön hoidettavaksi. Terveydenhuoltoyksikön henkilötyövuosien määrä pieneni vuoden aikana kymmenellä, koska toiminta keskitettiin osittain Kemiön pääterveysasemalle, jota peruskorjattiin ja laajennettiin vuoden aikana. Rakennustyöt saatiin valmiiksi joulukuussa Osaston toimintayksiköt toteuttivat pääosin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2017 asetetut tavoitteet. Kokonaisuutena osaston muutettu talousarvio alittui (mukaan lukien palvelusetelien käyttöönottoon varattu euron lisämääräraha) ,72 eurolla. Syynä talousarvion alitukseen on se, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostettavan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat huomattavasti budjetoitua pienemmät. Erikoissairaanhoidon pienentyneiden kustannusten lisäksi sosiaaliyksikkö ylitti ja vanhustenhuolto alitti niille varatut määrärahat, mutta osasto pysyi kokonaisuutena talousarviossa. Yhteinen vanhus- ja vammaisneuvosto asetetaan tammikuussa

117 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö jaetaan kahteen toimintayksikköön: aikuispalvelujen ja työllistämistoiminnan yksikköön ja perheja vammaispalvelujen yksikköön. Muutokset astuvat täysipainoisesti voimaan , mutta valmistelutyötä tehdään jo vuoden 2016 aikana. Kummallakin toimintayksiköllä on oma yksikköpäällikkönsä. Aikuis- ja työllistämispalvelujen yksikön vastuualueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö, päihdehuolto, pakolaistyö, työllistävä toiminta (mm. kuntouttava työtoiminta, palkkatuella tuettu työ) ja se osa etuuskäsittelyistä, jotka jäävät kunnan hoidettavaksi, kun valtaosa toimeentulotuen käsittelystä siirtyy Kansaneläkelaitokselle Tämä yksikkö hallinnoi myös määräaikaisia Nuorisoverstas- ja Työkomppania-hankkeita. Uuden yksikön koko henkilökunta tulee peruspalveluosastolta, sivistysosastolta ja hallinto-osastolta. Organisaatiomuutoksen myötä henkilöstöresurssit vähenevät yhdellä vuosityövoimalla. Perhe- ja vammaispalvelujen yksikön vastuualueeseen kuuluvat lastensuojelu, perhepalvelut, lastenvalvonta ja vammaishuolto. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Hallitus on julkistanut kesäkuussa 2016 alustavan lakiluonnoksen koskien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja maakuntien perustamista. Uudistuksessa keskeisiä lakeja ovat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, täytäntöönpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistuksen on suunniteltu astuvan voimaan Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat ja 18 maakuntaa vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Tehtävät jotka jäävät kuntien hoidettavaksi jälkeen eivät vielä kirjoitushetkellä ole tiedossa. Terveyttä edistävä toiminta tulee tulevaisuudessa luultavasti olevan kuntien tehtävä. Työmarkkinapalveluissa meneillään olevat muutokset vuodelle 2019 aiheuttavat muutoksia myös kunnan työllistämistoimintaan. Kansaneläkelaitos ottaa hoitaakseen valtaosan toimeentulotuen käsittelystä alkaen. Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jää edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on kuitenkin vain pieni osa etuuskäsittelyistä. Lakia vammaisten erityishuollosta muutettiin Muutokset vahvistavat itsemääräämisoikeutta ja vähentävät rajoittamistoimenpiteiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa myös jo pitkään tavoitellun toimintarajoitteisia henkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Tavoitteena on selkeä laki, joka varmistaa toimintarajoitteisten henkilöiden osallisuuden ja tasa-arvoisuuden, jossa myös vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta yhdistyvät. Tavoitteena on, että laki astuu voimaan vuonna (stm.fi) Lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) myötä sosiaaliyksikön asiakasdokumentointiin tulee uusia työtapoja. TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan johtamisessa otetaan jo nyt huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa lähivuosina tapahtuvat suuret muutokset. - Toimintayksikön työprosessien kehittäminen aloitetaan. Eri toimintojen välistä yhteistyötä vahvistetaan, jotta useampi pitkäaikaistyötön saadaan aktivoitua. Ilman päivittäistä toimintaa, (ilman opiskelu- tai työpaikkaa) olevien nuorten tilanteeseen tartutaan aikaisessa vaiheessa syrjäytymisen ja passivoitumisen välttämiseksi. - Kunta tulee vuosina osallistumaan kansalliseen Kansa-koulu -hankkeeseen, jonka toteuttajina ovat sosiaalialan 11 osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on kuntien tukeminen sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköiseen kirjaamiseen liittyvien työtapojen käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus. - Nuorisopajan ja Työkomppanian hankepohjainen toiminta jatkuu. - Uuden kiintiöpakolaisryhmän vastaanottamisen suunnittelu aloitetaan vuoden 2016 puolella ja vastaanottaminen toteutetaan sektorit ylittävänä yhteistyöhankkeena vuonna

118 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tahoilla on äärimmäisen tärkeää. Perhepalvelutoiminta on aloitettu vastaamaan uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) tavoitteisiin; peruspalvelujen vahvistamiseen, korjaavien toimenpiteiden vähentämiseen ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun parantamiseen. Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jossa lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyvät. Lastensuojeluun kohdistuvat paineet ovat osittain vähentyneet, koska yhä useammat perheet saavat sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perhepalvelun kehittäminen ja yhteistyö lastensuojelun kanssa, sekä muiden lasten- ja nuorten parissa työskentelevien tahojen, myös kolmannen sektorin välinen yhteistyö jatkuu. Lapsi- ja perhepalveluita uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin kuuluvalla valtakunnallisella kehitysohjelmalla (LAPE). Tavoitteena on, palveluiden muuttaminen yhä enemmässä määrin lapsi- ja perhelähtöisiksi, parempia tuloksia antaviksi, kustannustehokkaammiksi ja paremmin järjestetyiksi. Keskitytään lasten hyvinvointiin ja vanhemmuuden tukemiseen. Peruspalveluita vahvistetaan ja painopiste siirretään ennaltaehkäiseviin palveluihin ja aikaiseen tukemiseen. Tällä tavoin huostaan otettavien tai laitoshoitoa saavien lasten määrää voidaan vähentää ja samalla hillitä kustannusten nousua. (stm.fi) Alueelliset osahankkeet alkavat tiukalla aikataululla, mutta Kemiönsaaren kunnan osuus tulevissa hankkeissa ei vielä kirjoitushetkellä ole tiedossa. Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä suunnitellaan hoidettavan alueellisesti. Aikataulu on vielä avoin. Päivystystoiminta järjestetään Turun kaupungista käsin, jossa on aktiivinen päivystysyksikkö, josta myös koko puhelinpäivystys hoidetaan. Kemiönsaari kuuluisi Salon alueen takapäivystysrenkaaseen. Salon kaupunki on kiinnostunut ottamaan Kemiönsaaren virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen hoitaakseen, jos järjestelyt Turun kaupungin kanssa pitkittyvät. Tähän mennessä on virka-ajan ulkopuolinen päivystys hoidettu ostopalveluna, jota on täydennetty omalla takapäivystyksellä. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Kehitetään malli, jonka avulla voidaan tukea Mahdollisuudesta hakea avustuksia on ilmoitettu paikallis- Kemiönsaaren yhdistyksiä, joiden toiminta on aktiivista lehdessä ja kunnan nettisivuilla. Hakemukset on käsitelty ja ja tukee mm. asukkaiden sosiaalista hyvinvointia. avustuksia on maksettu. Seuranta Avustukset on julistettu haettaviksi huhtikuussa Hakemuksia tuli viisi, joista neljälle myönnettiin avustus. Lastensuojelun henkilökunnalla on mahdollisuus työskennellä intensiivisesti asiakasperheiden kanssa. Vastaavat palvelut lastensuojelun avohoidossa säilytetään nykyisellä tasolla. Seuranta Avohoidon perhekuntoutuksessa on käytetty ostopalveluita välttämään sijoituksia perheen ulkopuolelle. Avohoidon ostopalveluiden kustannukset ovat nousseet 2017: ; 2016: Hillitä kuljetuspalvelujen kuluja. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien kuljetuspalvelumatkojen määrä kasvaa verrattuna vammaispalvelulain mukaan myönnettävien matkojen määrään. Seuranta Vuoteen 2016 verrattuna on niiden asiakkaiden määrä, joille on myönnetty sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua kasvanut 10 prosentista 24 prosenttiin. Sosiaaliyksikön uuden organisaatiomallin kehittäminen. Otetaan käyttöön uusia kokousrutiineja ja yhteistyömuotoja. Seuranta Uusia kokousrutiineja on otettu käyttöön ja muokattu vuoden aikana. 118

119 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö Työllistymistä edistävän monialaisen TYP-palvelun Palvelua tarjotaan yhteispalveluun kirjautuneille henkilöille. käyttöön ottaminen. Seuranta TYP-palvelua tarjotaan niille 15 asiakkalle, jotka vuonna 2017 ovat olleet kirjautuneina yhteispalveluun. Kunnan sosiaaliyksikkö ja TE-toimisto pitävät säännöllisesti yhteisiä kokouksia asiakkaiden kanssa. Työllistävää toimintaa kehitetään. Työkomppania hanke pyrkii luomaan paikallisia rakenteita, joilla voidaan edistää työllistymisen mahdollisuutta paikkakunnalla. Hanke on käynnissä vuosina ja sen tavoitteena on luoda uusia työllistymismalleja sekä parantaa Kemiönsaaren työllisyysastetta. KELAn tilaston mukaan työllisyysasteen tulee hankkeen aikana olla yli 40%. Seuranta Työllisyystoiminta on kunnan omissa toimintayksiköissä vakiintunut hankkeen aikana, hyvä yhteistyö seurakunnan kanssa on myös vakiintunut ja yksityisiä työnantajia on tuettu palkkausproseseissa. - Kierrätyskeskus Ekocenter jatkaa hankeajan jälkeen kunnan omana toimintana. -Työttömyysaste oli joulukuussa ,1% (268 henkilöä), vastaavat luvut joulukuussa 2016: 10,8% (319 henkilöä). -työllisyysaste oli vuonna ,4%, tavoitetta ei ole täysin saavutettu, mutta ennen hankkeen alkamista työllisyysaste oli 27.6% (2014). TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 Lastensuojeluilmoitukset Yhteydenotot perhepalveluun, lapset Huostaanotetut lapset Lapset jälkihoidossa Kuljetuspalvelumatkat yhteensä Kuljetuspalvelumatkat vammaispalvelulain mukaan Kuljetuspalvelumatkat sosiaalihuoltolain mukaan Kuljetuspalvelu OmsorgsL Työllistetyt henkilöt Palkkatuella työllistetyt henkilöt Kuntouttava työtoiminta, päiviä yhteensä kunnan alueella kunnan alueen ulkopuolella Toimeentulotukea saavat taloudet

120 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Sosiaalipäällikkö 1 1 1,8 1 Esimes 0,27 Etuuskäsittelijä 1 1 Toimistosihteeri 1 1 Sosiaalityöntekijä 3,58 3,22 3 2,5 Lastenvalvoja Sosiaaliohjaaja 1 2, Hankepäällikkö, Työkomppania 0, Perhetyöntekijä 1 0,75 1 0,42 Pakolaisohjaaja 0,8 1 1 Terveydenhoitaja, pakolaistyö 0,5 0,5 Etsivä nuorisotyöntekijä (1) '(1) 1 0,79 Toiminnanjohtaja, Nuorisotyöpaja '(1) '(1) 1 0,42 Ohjaaja, Nuorisotyöpaja 0,58 Hankepäällikkö, Työkomppania '(1) '(1) 0,25 0,8 Työnjohtaja, Työkomppania '(1) '(1) 1 1 Työnohjaaja 1 1 Koulukuraattori 0,2 0,2 Yhteensä 9 (13)11,41 (15,41) 17,75 16,48 SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

121 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö POIKKEAMAT TA17 TP17: Tuotot, työkomppania hanke Henkilöstökulut, työllistäminen resurssi pakolaisvastaanotolla Ostetut palvelut, lastensuojelu laitoshoito, vammaiset avohoito, vammaiset kuljetuspalvelu, vammaiset päihdehuolto Tuet, lastensuojelu vammaiset työmarkkinatuen osuus YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Työllistämistoiminta siirrettiin sosiaaliyksikölle vuodesta 2017 alkaen, yksikköön palkattiin aikuispalveluiden- ja työllistämistoiminnan esimies. Sosiaalipäällikkö toimii edelleen koko sosiaaliyksikön päällikkönä. Toinen ryhmä kiintiöpakolaisia Syyriasta vastaanotettiin helmikuussa 2017, ja he pystyivät välittömästi aloittamaan kotoutumiskurssinsa. Vuonna 2018 tullaan mahdollisesti ottamaan vastaan uusi pienempi ryhmä pakolaisia. Raision kaupunki koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) kärkihanketta ja Kemiönsaaren kunnalla on oma monialainen LAPE-ryhmä, jossa on mukana edustaja perhepalveluista. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on hoidettu huhtikuusta 2017 alkaen alueellisesti Turun kaupungista käsin. Puhelinpäivystys hoidetaan Turusta käsin ja Kemiönsaari kuuluu Someron kanssa Salon kaupungin takapäivystysrenkaaseen. Takapäivystys hoitaa mahdolliset jalkautumiset paikanpäälle. Suunnitteilla on, että Turun kaupunki hoitaa sosiaalipäivystyksen myös virka-aikana. 121

122 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta ja huolenpidosta. Kotihoito on jaettu kahteen osaan; eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen, joista ensiksi mainittuun sisältyy saaristo. Kemiönsaaren itäosan asukkaiden kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken, ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä saavat kotihoitoa Silverbackenin henkilökunnalta. Tehostettua palveluasumista tarjotaan Kemiön Almakodissa (32 asumispaikkaa), Västanfjärdin Silverbackenissa (17 asumispaikkaa) ja Hannakodin palveluasumisyksikössä (18 asumispaikkaa). Vuonna 2016 Hannakodin laitoshoitoon on väliaikaisesti lisätty 5 6 hoitopaikkaa. Tarkoituksena on palata takaisin suunniteltuun laitoshoidon paikkamäärään eli hoitopaikkaan. Hannakodin yhteydessä toimii Rauhala, jossa on 10 asumispaikkaa. Nämä asumispaikat muutetaan vuoden aikana kevyen palveluasumisen paikoista tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Muutos on määrä toteuttaa huhtikuussa. Vanhustenhuolto on budjetoinut myös 7 palveluasumisen ostopaikkaa vuodelle Vanhustenhuollon ympärivuotisen hoidon asiakkaista n. 10 prosenttia on alle 75-vuotiaita, mikä tulee huomioida kansallisia suosituksia ja Kemiönsaaren kokonaispaikkamäärää vertailtaessa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:11 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi määritellään vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Kuntia kehotetaan omia tavoitteita ja kehittämisehdotuksia asettaessaan tarkastelemaan tavoitteita suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin. 75 vuotta täyttäneet (koko maa) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,6 89,5 89,6 91,0-92,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 11,8 12,2 13,0-14,0 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä 3,7 4,2 4,4 6,0-7,0 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 5,6 5,9 6,0-7,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,8 4,7 4,4 2,0-3,0 Kemiönsaaren kunnan tulee pyrkiä siihen, että vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan. Alla olevasta taulukosta ilmenee samat asiat kuin taulukosta yllä, mutta sitä on täydennetty Kemiönsaarta koskevin prosentuaalisin osuuksin. Aprikoosin väriset ruudut ovat kunnan omaa tilastointia, muut on otettu Tilastokeskuksen ja THL:n tiedoista. Kemiönsaaren vuoden 2017 tavoite on merkitty vihreällä pohjavärillä ja valtakunnallinen tavoite sinisellä pohjavärillä alla olevaan taulukkoon. 75 vuotta täyttäneet Kemiönsaarella tav Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 90,5 90,6 90,6 90,6 91,0-92,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 12,3 14,6 14,6 13,3 13,0-14,0 13,0-14,0 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä 1,2 1,5 2,5 3,5 4,1 6,0-7,0 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 3,1 3,6 5,1 6,0 7,0 6,0-7,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,7 3,6 4,1 3,4 2,4 2,0-3,0 Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2015 Kemiönsaaren kunnan ikääntymispoliittisen ohjelman, Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Vanhustenhuolto sitoutuu pyrkimään tavoitteisiin, edellyttäen että valtuusto myöntää tarvittavat määrärahat suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa on määritelty toimenpiteet vuoden 2017 loppuun asti. Vanhustenhuollolle ei ole osoitettu riittäviä määrärahoja vuodelle 2017 omaishoidon tukea, palveluseteleitä ja ikäihmisten perhehoitoa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelman mukaisesti. 122

123 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi ikäihmisille. Lisäksi sillä on suuri merkitys henkilökunnan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja pysyvyyden kannalta. Tutkimusten mukaan henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Ne varmistavat iäkkäille asukkaille palvelutarpeen mukaisen hoidon ja lisäävät asiakas-/potilasturvallisuutta. TALOUSSUUNNITELMA Henkilökunnan ammattitaitoa on viime vuosien aikana parannettu huomattavasti ja tullaan jatkossakin parantamaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Potilassiirtojen Ergonomiakortti Jatkuu potilassiirto- ja riskienarviointikoulutuksella. Vähintään 5 työntekijää koulutetaan vuonna Seuranta Seitsemän vanhustenhuollon työntekijää on suorittanut Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen. Ostosten teko siirtyy kotihoidolta kauppiaille / Kunta tekee sopimukset kauppiaiden ja kauppojen omistajien kauppojen omistajille. kanssa päivittäistavaroiden ostosta kotihoidon asiakkaille. Seuranta Tavoitetta ei saavutettu. Peruspalvelulautakunta palautti Viilearuokapostilaatikkohanketta koskevan asian. Keskustelut kauppiaiden kanssa jatkuvat. Pienillä teoilla täyttä elämää Päivittäisten aktiviteettien ja mielekkyyden jatkuva kehittäminen. Asiakaskyselyssä keskiarvo päivittäiseistä aktiviteeteista vähintään 3,0. Seuranta Asiakaskysely toteutetaan seuraavan toimintavuoden (2018) alussa. Erityisesti päivittäistoiminnan näkyvyyteen on panostettu. Vanhustenhuollon asumisyksiköt ovat liittyneet Facebookiin ja ilmoittavat siellä aktiviteeteista ja tapahtumista, jotta omaiset saavat tiedon niistä. Asmispalvelun/laitoshoidon laitoshoitajien Tehtävänkuvausta uudistetaan. työtehtävien uudelleenjärjestely. Seuranta Hannakodin Rauhala-moduulin laitoshoitajien työtehtävät on järjestetty uudelleen niin, että niihin sisältyy myös hoitotyötä. Arviointi jää tehtäväksi. Johtamisen jatkokoulutus esimiehille. Kaikki vanhustenhuollon esimiehet suorittavat koulutusohjelman loppuun ja saavat johtamisen erikoisammattitutkinnon. Seuranta Kaikki viisi koulutusohjelman aloittanutta esimiestä valmistuivat vuoden 2017 aikana. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kotihoitokäynnit Päiväkeskuskäynnit Omaishoidon tuki asiakkaita/vuosi Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok * 772* Teh. palveluasuminen kunnallinen, hoitovuor Teh. palveluasuminen palveluseteli, hoitovuorok Teh. palveluasuminen maksusitoumus, hoitovuorok Laitoshoito, hoitovuorok

124 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö Mittari TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kotihoito euroa/käynti 29,34 26,73 31,97 25,04 Kevyt palveluasuminen euroa/asumispäivä 39,53 38,06 46,31* 50,66* Tehostettu palveluasuminen Tepa Almakoti euroa/asumispäivä 111,97 109,56 117,85 114,73*** Tepa Hannakoti euroa/asumispäivä 106,27 109,69 99,84 78,05 Tepa Silverbacken euroa/asumispäivä 107,58** 100,30** 109,35** 94,23** Tepa palveluseteli euroa/asumispäivä 80,54 Tepa maksusitoumus euroa/asumispäivä 99,44 Laitoshoito Hannakoti euroa/hoitovuorokausi 90,37 85,51 107,69 106,26 *kevyt palveluasuminen on lakkautettu **sisältää Västanfjärdin päiväkeskuksen kulut ***sisältää ylimääräisen palovahdin aiheuttamat kustannukset toukokuusta 2017 lähtien, automaattisen sammutusjärjestelmän puuttumisen vuoksi HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Vanhustenhuollon päällikkö Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 Esimies 4,6 4,6 4,6 4,6 Vastuutyöntekijä 0, Vastaava sairaanhoitaja Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja 14,9 13,9 15,1 14,2 Lähihoitaja/Perushoitaja 55,98 60, , ,7275 Mielenterveyshoitaja Kuntohoitaja 1 0,62 1 0,62 Kotihoitaja 12 9,25 10,25 8,1275 Kotiapulainen 1,55 1, Hoitoapulainen Laitoshoitaja ,5 Askarruttaja 1,78 1,78 1,6274 1,6275 Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6275 Resurssihenkilö 0,5 0,5 0,5 0,5 Palovahti ,7 Yhteensä 109, , , ,

125 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Suuremmat tuotot, yhteensä Pienemmät kustannukset sisäisistä vuokrista ja it-palveluista Pienemmät kustannukset asiakaspalvelujen ostosta Suuremmat kustannukset materiaaleista ja tarvikkeista (lääkkeet, hoitotarvikkeet) Vähemmän avustuksia Pienempi kiinnostus palveluseteleitä kohtaan Suuremmat kustannukset asiantuntijapalveluista (konsultit, ohjaus) Pienemmät henkilöstökulut Suuremmat kustannukset henkilöstön työterveyshuollosta Pienemmät kustannukset muista palveluista (kampaaja) Suuremmat kustannukset sisäisistä ruokapalveluista YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Laitoshoitoon tilapäisesti lisätyt hoitopaikat on suunnitelmien mukaan lakkautettu, siten että viimeinen ylimääräinen hoitopaikka lakkautettiin Hannakodin laitoshoidossa oli vuoden aikana 31 hoitopaikkaa ja tehostetussa palveluasumisessa 28 hoitopaikkaa. Rauhalan toimintaa muutettiin kevyestä palveluasumisesta tehostettuun palveluasumiseen Muutoksen syynä oli hoitotyön kuorman lisääntyminen sellaiselle tasolle, joka ei enää soveltunut kevyeen palveluasumiseen. Ajoittain on myös ollut vaikea löytää kevyeen hoitomuotoon sopivia asiakkaita, koska asiakkaita hoidetaan entistä pidempään omassa kodissa. Rauhalassa on keväästä 2017 lähtien ollut yksi intervallihoitoon varattu paikka. Kunta otti vuoden aikana käyttöön palvelusetelit tehostetussa palveluasumisessa. Talousarviossa varattiin määrärahat kahteen palveluseteliin. Koska myös maksusitoumusten osuus on kasvanut hieman, myönnettiin ostopalveluihin euron lisämääräraha. Palveluseteliä tarjottiin yhteensä 15 asiakkaalle. Kunnan alueella toimii neljä hyväksyttyä palveluntuottajaa. Kahdeksalle vanhustenhuollon (65 vuotta täyttäneelle) asiakkaalle myönnettiin maksusitoumus ympärivuorokautiseen hoitoon vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut uuden julkaisun 2017:6 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Laatusuosituksen keskeinen sisältö: Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen Asiakas- ja palveluohjaus keskiöön Laadulla on tekijänsä Ikäystävällinen palvelujen rakenne Teknologiasta kaikki irti 125

126 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö Suositus on edeltäjiensä tapaan tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjille ja johdolle. Lisäksi sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat. Laatusuosituksen tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Näin ollen vanhuspalvelulain tapaan osa suosituksista kohdistuu nimenomaisesti väestö- ja osa yksilötasolle. Kunta osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan KomPAssi-kärkihankkeeseen, jonka teemoja ovat iäkkäiden asiakas- ja palveluohjauksen keskittäminen sekä omaishoidon palvelujen kehittäminen Varsinais-Suomen maakunnassa vuosina Kemiönsaaren kunta on pyrkinyt saavuttamaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:11 asetetut kansalliset tavoitteet. Kehitys on ollut oikean suuntaista. Kotihoito on ollut keskiössä ja laitoshoidon osuus on pienentynyt. Ikäihmisten omaishoidon tuen osuutta voitaisiin kuitenkin vielä lisätä, ja lisäksi Kemiönsaarella voitaisiin käynnistää ikäihmisten perhehoito. Vanhustenhuollon talousarvio alittui eurolla. Suurin alitukseen vaikuttanut tekijä oli arvoitua suuremmat tuotot ( ). Erityisesti kotihoidon puolella on havaittavissa selkeää kasvua sekä käynneissä että maksutuotoissa. Sisäisen vuokran ja sisäisten it-palvelujen kustannukset olivat lopulta huomattavasti budjetoitua pienemmät, ja alitusta kertyi yhteensä reilut euroa. Henkilöstökulut alittuivat eurolla, huolimatta siitä, että Almakotiin palkattiin ylimääräinen palovahti toukokuusta 2017 lähtien. Alituksen mahdollisti se, että kotihoidon yöhoitoa varten oli budjetoituna määrärahat, mutta ne jäivät käyttämättä. Lisätalousarviosta varattiin euroa tehostetun palveluasumisen palveluseteleihin, ja näistä määrärahoista käytettiin euroa. Kuusi asiakasta, joille tarjottiin palveluseteliä vuoden aikana, kieltäytyi ja halusi jäädä odottamaan kunnallista hoitopaikkaa. Almakodin epävarman tulevaisuuden vuoksi henkilöstölle on järjestetty työnohjausta, mistä johtuen asiantuntijapalveluihin varatut määrärahat ylittyivät. Konsulttitehtävistä johtuen asiantuntijapalveluihin varatut määrärahat ylittyivät yhteensä eurolla. Sosiaalihuoltolakiin (1377/2010 ja 1378/2010) lisättiin vuonna 2011 uusi pykälä, 16 a, ( 60 sosiaalihuoltolaissa 1301/2014), jonka mukaan henkilö joka ikänsä, vammaisuutensa tai muun syyn vuoksi ei kykene asumaan itsenäisesti, voi hakea sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin omasta kotikunnastaan. Kolme tällaista hoitopaikkaa tuotti vuoden aikana euroa (budjetoidut tuotot olivat euroa), sillä näiden henkilöiden kotikunnat vastaavat laitoshoidon, perhehoidon tai asumispalvelun ja asumisen todellisista kustannuksista. Vanhustenhuolto on budjetoinut euroa yhtä mahdollista asiakasta varten, joka anoo hoitopaikkaa muusta kunnasta saman pykälän nojalla. Yhdelle kemiönsaarelaiselle myönnettiin toukokuusta lähtien tällainen hoitopaikka toisesta kunnasta. Tästä aiheutui kustannuksia euroa. Almakodin peruskorjausta ja automaattisen sammutusjärjestelmän asennusta koskevaa päätöstä lykättiin valtuustossa vuoden aikana neljä kertaa. Sekä kiinteistöjen että vanhustenhuollon toiminnan myynnistä on käyty keskustelua yksityisten toimijoiden kanssa. Tämä on aiheuttanut suurta epävarmuutta sekä henkilöstön että kunnan ikääntyneen väestön keskuudessa. Eläkeläisyhdistykset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä toimittamalla adressilistoja, ja vanhusneuvosto on tehnyt sekä aloitteen että antanut suosituksen kunnanvaltuustolle. 126

127 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, terveyskeskussairaalahoitona ja hammashuoltona Kemiön pääterveysasemalla ja Taalintehtaan terveysasemalla. Hiittisissä on avohoidon vastaanotto, ja lisäksi terveydenhoitajien palveluita on saatavilla kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla terveysasemilla on lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja terveyskeskussairaala, ja terveyskeskuksen röntgen sijaitsee Kemiössä. Terveyskeskussairaalan Kemiön-osastolla on vuodesta 2016 lähtien ollut 25 ensihoitopaikkaa ja Taalintehtaan osastolla 20 kuntoutushoitopaikkaa. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia, välinehuolto ja keskusvarasto. Kesällä 2017 terveysasemien toimintaa supistetaan osittain potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi, ja osittain myös Kemiön terveysasemalle suunniteltujen rakennustöiden vuoksi. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus on välttämätön toiminnan kehittämisen kannalta ja hyvän hoidon mahdollistamiseksi jatkossakin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kansallisesta näkökulmasta katsottuna terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johdetaan ja uudistetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) avulla. Terveydenhuollon toimintaa määrittää ja ohjaa pitkälti lainsäädäntö mm. terveydenhuoltolain (1326/2010) ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) kautta. Käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus on yksi suurimmista Suomessa toteutetuista hallinnon ja toimintatapojen uudistuksista. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy uusille maakunnille Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierrokselle 31. elokuuta Esitysluonnoksen keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva laki. TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa Joulukuussa 2015 valtuusto myönsi investointimäärärahat vuosille Kemiön terveysaseman peruskorjausta ja laajennusta varten. Rakennustyöt on määrä aloittaa loka marraskuussa Terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee kipeästi tarkoituksenmukaiset tilat, ja terveyskeskussairaalaan on asennettava automaattinen sammutusjärjestelmä. Nykyisissä toimitiloissa olevat puutteet vaarantavat sekä potilasturvallisuuden että henkilöstön turvallisuuden. Sote- ja maakuntauudistuksesta riippumatta Kemiönsaaren terveydenhuollon on sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna saatava ajanmukaiset ja toimivat tilat. Muun muassa terveyskeskussairaalan toiminta keskitetään yhteen paikkaan, Kemiön terveysasemalle, mikä tuo mukanaan taloudellisia etuja. Henkilöstön rekrytoinnissa ensisijaisena tavoitteena on palkata henkilöstöä suoriin työsuhteisiin, ammattialasta riippumatta. Mikäli rekrytointi ei onnistu, kunnan omia henkilöstöresursseja täydennetään ostopalveluilla tai vuokratyövoimalla, kuten vuokralääkäreillä ja -hammaslääkäreillä. Kunta osallistuu KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintayhteistyöhön nimenomaan vuokralääkäreiden ja -hammaslääkäreiden hankinnan osalta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on huomioitu kuuden lääkärin ja 3,5 hammaslääkärin kustannukset. 127

128 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Lääkärinvastaanottojen yhden vastaanottoapulaisen jäädessä eläkkeelle vuonna 2016 toimintoon palkataan sairaanhoitaja. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluvat mm. hoitotarpeen arviointi ja potilaiden vastaanotto. Terveydenhoitajien diabetesvastaanottojen resurssit ja toiminta siirretään lääkärinvastaanotolle korjauksen ja laajennuksen valmistuttua Kemiössä. Samassa yhteydessä on määritettävä tarkemmin avohoidon psykiatrisen sairaanhoitajan tarve, sillä tarve on ilmeinen jo nyt. Neuvolat jatkavat panostamista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikissa ikäryhmissä. Kouluterveydenhuolto on laatinut lukuvuotta koskevan suunnitelman, jossa annetaan aiempaa enemmän painoarvoa päihteiden vastaiselle työlle Kemiönsaaren koulujen vuosiluokilla 7 9. Liikuntaneuvonta on ollut onnistunut panostus, ja terveydenhuollon ja vapaa-ajanyksikön välinen yhteistyö jatkuu siksi samalla konseptilla kuin kuluvana vuonna. Terveydenhuollossa sosiaalityön osaamista vahvistetaan lisäämällä kunnan muisti- ja seniorineuvonnan sosionomi AMK -resurssia 10 prosentista 50 prosenttiin. Myös muisti- ja seniorineuvonnan sairaanhoitajaresurssia saattaa olla tarpeen lisätä, mutta tilanne arvioidaan sen jälkeen, kun on nähty sosionomin työpanoksen vaikutukset. Terveydenhuolto siirtää 20-prosenttisen hoitoresurssin kotihoitoon vastatakseen sairaanhoitopalvelutarpeeseen kunnan saaristo-osassa. Hiittisten neuvolan aukioloaikaa lyhennetään 1,5 päivästä 1 päivään viikossa, mutta saariston sairaanhoitoresurssit lisääntyvät kokonaisuudessaan ja ne kohdistetaan olemassa olevaan ja todelliseen tarpeeseen. Neuvoloissa otetaan mahdollisesti käyttöön takaisinsoitto tavoitettavuuden parantamiseksi, saadun asiakaspalautteen perusteella. Puheterapiaa ja psykologitoimintaa kehitetään toiminnan siirtyessä tulevaisuudessa Kemiön neuvolan yhteyteen. Toimintaterapiapalvelujen tarvetta terveyskeskuksessa on selvitetty vuoden 2016 aikana, ja kaksi määräaikaista sopimusta yksityisen palveluntuottajan kanssa on osoittanut, että toimintaterapeutin työ täydentää hyvin muuta kuntouttavaa hoitoa. Vuodelle 2017 varataan määrärahoja osa-aikaisen (60 %) toimintaterapeutin palkkaamiseen. Tavoitteena on vahvistaa kuntoutustiimiä ja samalla kannustaa potilaita omatoimisuuteen. Fysioterapeuttitoimintaan suunnitellaan nk. kliinisen asiantuntijafysioterapeutin palkkaamista siinä vaiheessa, kun uudet toimitilat otetaan käyttöön lääkärinvastaanoton yhteydessä. Laboratorio saa tarkoituksenmukaisemmat tilat, ja myös välinehuoltoa voidaan kehittää tilojen ja laitteiden uusimisen myötä. Röntgentoiminta jatkuu ilman suurempia muutoksia nykyisissä tiloissa ja nykyisessä laajuudessa. Keskusvaraston toiminta siirretään hallinnollisesti osaksi terveyskeskuksen toimintaa. Hammashuollossa edelleen ainoastaan johtavalla hammaslääkärillä on vakituinen virka, muut virat ovat täyttämättä. Hammaslääkäritarvetta on tarvittaessa paikattu vuokrahammaslääkäreillä tai muilla sijaisuuksilla, ja tähän haetaan pitkäjänteistä ratkaisua. Hammashoitajien määrä pysyy viidessä avustavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Alueellista hammaslääkäripäivystystä on laajennettu, ja erikoishammaslääkäripalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja on vuoden 2016 aikana vähennetty vastaamaan paremmin tarpeita, Kemiössä 27:sta 25:een ja Taalintehtaalla 23:sta 20:een. Paikkoja on näin ollen yhteensä 45. Vuonna 2017 paikkamäärä tulee vaihtelemaan Kemiön laajennustöiden etenemisen mukaan. Osastot ottavat käyttöön apuvälinepassin ja laitepassin, samoin kuin avohoito ja hammashuolto. Uusi potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva laki tulee vaikuttamaan työhön, ja osastoille on laadittava osastokohtaiset ohjeet. Kemiönsaaren kunta vastaanotti syyrialaisia kiintiöpakolaisia vuonna Perusterveydenhuollon tehtäviin on kuulunut pakolaisten terveydentilan kartoittaminen, tartuntatautien seulonta, rokotesuojan tarkastaminen ja psyykkisen terveydentilan selvittäminen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Pakolaisia vastaanotetaan mahdollisesti myös vuonna 2017, jolloin sosiaaliyksikkö varaa henkilöstöresursseja (mm. terveydenhoitaja) tätä varten. Kemiönsaari liittyi kansalliseen KanTa-palveluiden earkisto-palveluun vuonna Ensimmäisessä vaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on ollut rajoitettua. Toisessa vaiheessa on tarkoitus arkistoida sähköisesti mm. hammashuollon potilaskertomukset. earkisto edellyttää mm. potilasasiakirjojen ja hoitodokumenttien järjestelmällistä rekisteröintiä. Myös sote- ja maakuntauudistus tuo muutoksia tietojenkäsittelyalalle, mutta vielä on liian aikaista sanoa, mitä nämä muutokset ovat ja millä aikataululla ne toteutetaan. 128

129 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Terveydenedistämistyötä kehitetään. Avohoidon sairaanhoito keskitetään lääkärinvastaanotoille. Neuvolapalveluiden saatavuutta parannetaan. Työpaikkojen hyvinvointia edistetään. Kuntoutusta vahvistetaan. Potilas- ja henkilöstöturvallisuutta kehitetään. Tavoitetaso / seuranta Kouluissa tehdään päihteiden vastaista työtä erilaisten tilaisuuksien, luentojen, keskustelujen, minimessujen ja testien avulla. Neuvolatoiminnassa panostetaan moniammatilliseen yhteistyöhön. Terveydenhuollon nettisivuja kehitetään kuntalaisten tiedonsaannin parantamiseksi. Seuranta Ehkäisevää päihdetyötä on jatkettu mm. järjestämällä kyselyitä, esitelmiä, vanhempainiltoja, teemaluentoja ja -päiviä (mm. Hubu-luennot ja Amazing life -teema). Äitiys-/lastenneuvolan ja kuntoutuksen välistä moniammatillista työtä on lisätty (äiti-masu-hanke ja lapsen ryhti ja motoriikka). Neuvola ja sosiaaliyksikkö tekevät yhteistyötä mm. Lapehankkeen puitteissa. Nettisivuja on kehitetty ja työ jatkuu. Neuvoloiden diabetes- ja aikuisvastaanotot siirtyvät osaksi lääkärinvastaanottojen toimintaa. Seuranta Tavoite saavutettiin. Neuvoloissa otetaan käyttöön takaisinsoittojärjestelmä. Seuranta Tavoite saavutettiin. Varhaisen tuen ja puuttumisen malleja otetaan käyttöön. Terveyskeskussairaalan henkilöstö osallistuu kehittämispäiville, joiden teemana on henkilöstön hyvinvointi. Terveydenhuoltoyksikölle järjestetään yhteisiä koulutus- ja infotilaisuuksia. Seuranta Varhaisen tuen ja puuttumisen malleja on otettu käyttöön ja henkilöstön kolmikantaneuvotteluja on järjestetty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työnohjausta on annettu ja riskikartoituksia on uusittu. Terveyskeskussairaalan henkilöstö osallistui kehittämispäiville, joiden teemana oli hyvinvointi ja työhyvinvointi. Terveydenhuoltoyksikölle järjestettiin yhteisiä koulutus- ja infotilaisuuksia mm. avanne- ja haavanhoitoon sekä dementiaan liittyen sekä ergokortti-koulutusta. Toimintaterapeutti (60 %) palkataan kuntoutuksen ja työkuntoutuksen moniamatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Panostaminen kliiniseen asiantuntijafysioterapeuttiin ns. akuutin fysioterapian kehittämiseksi. Seuranta Toimintaterapeuttia ei palkattu tilanpuutteen vuoksi. Toimi julistettiin avoimeksi vuoden 2018 alussa, jolloin uudet tilat oli otettu käyttöön. Asiantuntijafysioterapeuttikoulutuksen osa 1 (niska ja yläraajat) on suoritettu. Osa 2 (alaraajat) suorietaan keväällä Sähköinen HaiPro otetaan kokonaisuudessaan käyttöön poikkeamien raportoinnissa. Apuvälinepassi ja laitepassi laaditaan, otetaan käyttöön ja päivitetään kaikissa toiminnoissa. Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämismateriaali uusitaan. Kemiön terveysaseman ja tk-sairaalan korjaus ja laajennus parantaa turvallisuutta toimivien ja tarkoitustenmukaisten tilojen käyttöönoton myötä. 129

130 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Hoidon laatua parannetaan ja hoitohenkilöstön osaamista vahvistetaan. Kansallisen terveysarkiston (Kanta-palveluiden) toisen vaiheen käyttöönotto. Seuranta Kaikki yksiköt ovat ottaneet käyttöön sähköisen HaiPron kokonaisuudessaan poikkeamien raportoinnissa. Apuväline- ja laitepassi on otettu käyttöön. Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisaineisto ja tarkistuslista on uusittu ja otettu käyttöön. Tk-sairaalan turvallisuutta on kehitetty, ja sitä seurataan jatkuvasti (mm. paloturvallisuutta ja ensiapua). Kemiössä on otettu käyttöön uudet, toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat. Potilaan itsemääräämisoikeutta vahvistetaan tk-sairaalan osastoilla lisäämällä tietoutta rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lääkärinvastaanoton hoitohenkilöstön mahdollisuutta käyttää sähköistä päätöksenteon tukea hoitotarpeen arvioinnissa selvitetään. Seuranta Henkilöstölle on annettu koulutusta potilaan itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Henkilöstö kehittää dokumentointia ja hoidon suunnittelua. Sopivaa sähköisen päätöksenteon tuen työkalua hoitotarpeen arviointiin ei ole löydetty. Asian selvittämistä jatketaan. Kemiönsaari ottaa käyttöön Kanta-palveluiden toisen vaiheen suunnitelmien mukaan. Seuranta Kanta-palveluiden toinen vaihe voidaan ottaa käyttöön, kun ohjelmantoimittaja on saanut valmiiksi ohjelmistokehityksen ja lomakepalvelu voidaan integroida kansalliseen UNAan. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Käyntimäärä, avohoito Käyntimäärä, tukipalvelut Käyntimäärä, hammashuolto Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Kemiö Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Ttehdas Mittarit TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Käynnit/hoitohenkilökunta, avohoito Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut Paikkaluku, tk-sairaala Kemiön osasto Paikkaluku, tk-sairaala Taalintehtaan osasto Hoitaja/potilas, tk-sairaala Kemiön osasto ,61 0,64 0,64 0,78 Hoitaja/potilas, tk-sairaala Taalintehtaan os ,59 0,68 0, Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 53,00 51,05 51,13 59,49 Euroa/käynti, hammashuolto 94,54 76,61 94,29 72,25 Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Kemiön os. **) 181,27 171,50 197,97 231,98 Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala T:tehtaan os. **) 204,08 282,76 210, Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. *) Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen aikana paikkaluku poikkesi esitetyistä luvuista. **) Hinta esitetään osastojen yhteenlaskettujen hoitovuorokausien ja kustannusten perusteella koska Kemiön osasto oli kiinni n. 8 kk:n ajan peruskorjauksen ja laajennuksen takia. Alkaen Taalintehtaan osasto on lakkautettu. 130

131 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Johtava lääkäri TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Hoitotyön päällikkö Toimistosihteeri Laitosapulainen 0,4 0,4 0,4 0,4 Lääkäri 9,784 9,584 9,784 8,5 Osastonhoitaja Apul. osastonhoitaja Sairaanhoitaja Perushoitaja/Lähihoitaja 17,7 19,1 19,1 18 Vastaanottoapulainen ,5 Välinehuoltaja Terveydenhoitaja Vastaava terveydenhoitaja 8 7 6,8 5,5 Sosionomi AMK 0 0,5 0,5 1 Psykologi 0 0 0,5 0,5 Puheterapeutti Laboratoriohoitaja 0 0,6 0,6 0,8 Röntgenhoitaja 2,523 2,523 2,523 2,523 Fysioterapeutti Ergoterapeutti Hammaslääkäri 0 0 0,6 0 Suuhygienisti 3,5 3,5 3,5 2,9 Hammashoitaja Keskusvarastonhoitaja Osastosihteeri Askarruttaja 1,307 1,307 1,307 1,307 Yhteensä 0, , ,498 87,514 89,898 80,93 Erotus TA-TP -8,97 TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Lisääntyneet toimintatuotot (myyntitulot, potilasmaksut) Pienentyneet henkilöstökustannukset

132 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista Lisääntyneet kust. kuntalaisten käynneistä muissa terv.keskuksissa Lisääntyneet kust. asiakaspalvelujen ostosta yksityisiltä palveluntuott Lisääntyneet kustannukset IT-palveluista, posti- ja telepalveluista Pienentyneet kustannukset puhtaanapidosta ja pesulapalveluista Lisääntyneet kustannukset laitteiden huolloista Lisääntyneet kustannukset potilaskuljetuksista henkilök. matkoista Lisääntyneet kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista Pienentyneet kustannukset koulutuspalveluista Lisääntyneet kustannukset henkilökunnan työterveyshuollosta Lisääntyneet kustannukset vuokratusta työvoimasta Lisääntyneet kustannukset muista palveluista Pienentyneet kustannukset sisäisistä palveluista Pienentyneet kustannukset materiaali- ja tavarahankinnoista +700 Pienentyneet muut toimintakustannukset (mm. sisäiset vuokrat) YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yleistä Lokakuussa 2016 käynnistynyt Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus valmistui joulukuussa Terveydenhuoltoyksikölle oli saatava toimivat tilat ja terveyskeskussairaalaan automaattinen sammutusjärjestelmä. Tilat ovat nyt tarkoituksenmukaiset ja terveyskeskussairaalan toiminta on keskitetty yhteen paikkaan, mikä tuo myös taloudellista etua. Kemiön toiminnot olivat suljettuina 6 9 kuukautta, jolloin palveluja tarjottiin mahdollisimman kattavasti Taalintehtaalla. Kemiönsaari liittyi kansalliseen KanTa-palveluiden earkisto-palveluun vuonna earkisto edellyttää mm. potilasasiakirjojen ja hoitodokumenttien järjestelmällistä rekisteröintiä. Ensimmäisessä vaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on ollut rajoitettua, ja toisessa vaiheessa se tulee olemaan laajempi. Abilita on pannut hammashuollon Kanta-palveluiden kehittämisen jäihin, sillä muut asiakkaat suunnittelevat ohjelman vaihtoa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että myös Kemiönsaaren hammashuollon ohjelma täytyy vaihtaa. Muilta osin Abilita jatkaa Kanta-palveluiden osahankkeiden, Ostopalvelujen, Lähete-Palaute ja Hoitosuunnitelman, kehittämistä. Abilita ei vastaa Kanta-lomakkeiden/-todistusten kehittämisestä, vaan ne integroidaan valtakunnalliseen UNAan. Terveydenhuollon ICT-ratkaisuihin liittyvien päätösten tulee olla linjassa maakuntatason terveydenhuollon ICTratkaisujen kanssa. Terveydenhuoltoyksikön hallinnon talousarvio alittui noin eurolla eli 10,2 prosentilla. Avohoito Tavoitteena on ensisijaisesti ollut palkata henkilöstöä suoraan, ammattiryhmästä riippumatta, mutta kunnan omia henkilöstöresursseja on aiempien vuosien tapaan täydennetty ostopalveluilla ja vuokratyövoimalla, muun muassa vuokralääkäreillä ja -hammaslääkäreillä. Sairaanhoitajaresurssien lisääminen on sujuvoittanut vastaanottotoimintaa kokonaisuutena. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluvat mm. hoitotarpeen arviointi, lievien vammojen ja sairauksien hoitaminen sekä pitkäaikaissairaiden (esim. diabeetikkojen) hoitaminen. Tarvittaessa sairaanhoitajat konsultoivat lääkäriä. Taalintehtaan vastaanottojen ollessa suljettuina laboratorio, kuntoutus, neuvola ja hammashuolto olivat avoinna normaalisti. Vuodenvaihteessa lääkäripula oli pahempi kuin pitkiin aikoihin, ja Taalintehtaan lääkärin- ja sairaanhoitajan vastaanotto jouduttiin pitämään suljettuna kaksi kuukautta Kemiön terveysaseman laajennuksen valmistumisen jälkeen. Neuvolat ovat jatkaneet panostamista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikissa ikäryhmissä. Kouluterveydenhuolto on toteuttanut lukuvuotta koskevan suunnitelman, jolla haluttiin panostaa ehkäisevään päihdetyöhön Kemiönsaaren koulujen luokilla 7 9. Liikuntaneuvonta on ollut onnistunut panostus, ja yhteistyötä terveydenhuoltoyksikön ja vapaa-ajan yksikön välillä on jatkettu. Terveydenhuollon sosiaalityötä vahvistettiin vuoden aikana lisäämällä kunnan terveydenhuoltoyksikön sosionomi AMK -resurssia 10 prosentista 50 prosenttiin. Sosionomi työskentelee ensisijaisesti terveyskeskussairaalasta käsin. 132

133 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Seniorineuvonta siirtyi vuodenvaihteessa hallinnollisesti terveydenhuoltoyksiköltä vanhustenhuoltoyksikölle, mutta yksiköt harjoittavat toimintaa yhteistyössä. Hiittisten neuvolan aukioloa supistettiin vuoden aikana 1,5 päivästä 1 päivään viikossa, mutta saariston sairaanhoitajaresurssit lisääntyivät kuitenkin kokonaisuutena, sillä kotihoito on lisännyt palvelujaan saaristossa tarpeiden mukaan. Terveydenhoitajan vastaanotto Hiittisissä lakkautetaan helmikuusta 2018 lähtien. Liikuntakykyiset potilaat ohjataan Taalintehtaan ja Kemiön terveysasemille. Neuvolat ja työterveyshuolto ovat ottaneet käyttöön takaisinsoittopalvelun tavoitettavuuden parantamiseksi. Kemiön terveysaseman puheterapeutti ja psykologit ovat muuttaneet yhteisiin tiloihin neuvolan ja työterveyshuollon kanssa, mikä parantaa niiden välistä yhteistyötä. Vuosina 2016 ja 2017 Kemiönsaarelle muutti yhteensä 40 syyrialaista kiintiöpakolaista. Perheistä kaksi on muuttanut muualle, samalla kun yksi syyrialaisperhe on muuttanut kuntaan ja perheisiin on syntynyt muutama lapsi. Kemiönsaari valmistautuu kymmenen uuden syyrialaisen kiintiöpakolaisen vastaanottamiseen syksyllä Perusterveydenhuolto on vastannut pakolaisten terveydentilan kartoittamisesta, tartuntatautien seulonnasta, rokotesuojan tarkistamisesta ja psyykkisen terveydentilan selvittämisestä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Yksi terveydenhuoltaja on työskennellyt osa-aikaisesti (50 %) pakolaisasioiden parissa, sosiaaliyksikön pakolaistyön työntekijänä. Kokonaisuudessaan avohoidon talousarvio ylittyi noin eurolla eli 11,7 prosentilla. Tukipalvelut Terveyskeskuksen toimintaterapiapalvelujen tarvetta kartoitettiin vuonna Kartoituksen perusteella voitiin todeta, että toimintaterapeutin ammattiosaaminen täydentää hyvin muuta kuntouttavaa hoitoa. Ostopalveluja hankittiin jonkin verran, ja määrärahat oli varattuna 60-prosenttisen toimintaterapeutin palkkaamiseen. Tehtävä julistettiin avoimeksi alkuvuodesta 2018, sillä toimintaterapeutilla on nyt toimitilat Kemiön terveysasemalla. Yksi avohoidon fysioterapeuteista kouluttautuu kliiniseksi asiantuntijafysioterapeutiksi ja voi koulutuksen jälkeen vähentää lääkäreiden työtaakkaa tietyiltä osin. Laboratorio ja välinehuolto ovat saaneet tarkoituksenmukaisemmat tilat, mikä mahdollistaa työn jatkokehittämisen. Röntgentoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan toiminta jatkuu samoissa tiloissa ja saman laajuisena, samoin kuin keskusvarasto, joka sijaitsee toistaiseksi Taalintehtaan terveysasemalla. Tukipalvelujen talousarvio alittui eurolla eli 2,3 prosentilla. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon henkilöstötilanne vaihteli vuoden aikana ja oli ajoittain edellisvuotta parempi, kun toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia hammaslääkäreitä oli jopa kolme. Keväällä 2018 tilanne näyttää jälleen huonommalta, sillä johtava hammaslääkäri on ainoa suorassa työsuhteessa oleva hammaslääkäri. Hammaslääkäritarvetta on täydennetty vuokrahammaslääkäreillä ja muilla sijaisuuksilla, mutta pitkäaikaista ratkaisua ei ole vielä löydetty. Hammashoitajien määrää vähennettiin yhdellä suuhygienistin/esimiehen palkkaamisen myötä. Erikoishammaslääkäripalveluita on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta hieman aiempaa enemmän. Suun terveydenhuollon talousarvio alittui noin eurolla eli 15,1 prosentilla. Terveyskeskussairaala Vielä vuonna 2016 terveyskeskussairaalassa oli yhteensä 45 paikkaa, mutta Kemiön osasto oli peruskorjauksen ja laajennuksen vuoksi suljettuna noin kaksi kolmasosaa vuodesta Tänä aikana Taalintehtaalla oli 30 paikkaa, ja osasto oli ajoittain täynnä. Osasto on ollut suljettuna lähtien, ja Kemiön osastolla on laajennuksen jälkeen 32 paikkaa. Näiden 32 paikan lisäksi tarjolla on yksi päiväsairaalapaikka ja yksi omaisille varattu paikka. Osastoilla, samoin kuin avohoidossa ja hammashuollossa, on otettu käyttöön apuvälinepassi ja laitepassi. Uusi potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva laki tulee vaikuttamaan osastojen työhön, ja henkilöstölle on annettu tähän liittyvää koulutusta. Terveyskeskussairaalan talousarvio alittui noin eurolla eli 10,1 prosentilla. 133

134 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat, kun taas 18 maakunnan vastuulla olisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus. Maakunnissa palveluja tuottaisivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhtiöt. Hallitus haluaa lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystoimintaa hoitaisi yhteensä 12 yksikköä eri puolilla maata. Todennäköistä on, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tapahdu olennaisia muutoksia valtakunnallisella tasolla vuoden 2017 aikana, vaan että toiminta jatkuu nykyiseen tapaan saakka. Tällä hetkellä kunnat vastaavat kuntalaisten erikoissairaanhoidon kustannuksista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut kiireellisen hoidon alkaen. Kunta ei siis enää vastaa sairaankuljetustoiminnasta, mutta se vastaa kuitenkin edelleen kustannuksista. Sairaanhoitopiirin talous on edelleen kireä. Kaikki kunnat ovat ottaneet käyttöön earkistopalvelun vuonna 2014 tai viimeistään vuonna Tämän myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasasiakirjat ovat hoitopaikasta riippumatta aina saatavilla. TALOUSSUUNNITELMA On ensisijaisen tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan asianmukainen hoito oikealla hoitotasolla. Kunta on toistaiseksi voinut ottaa vastaan erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat, minkä vuoksi kunta on välttynyt lähes kokonaan nk. sakkomaksuilta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireillä on yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee kuntia koulutuksen, yhteistyön ja tutkimuksen kautta. Perusterveydenhuollon yksikkö auttaa kuntia tekemään suunnitelman terveydenhuollon järjestämiseksi. Yksikkö auttaa myös erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisessa. Se pyrkii myös yhteisten hoito- ja kuntoutusketjujen kehittämiseen, väestöä koskevien seurantatietojen tarjoamiseen sekä terveydenhuollon henkilöstötarpeen kartoittamiseen. Kunnalla tulee olemaan hyötyä perusterveydenhuollon yksikön tekemästä työstä esimerkiksi hoitotyön yhteisten suuntaviivojen muodossa. Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, joita käydään esimerkiksi terveydenhuollon tukipalveluita ja tietohallintoa koskien. Kunta tulee edelleen ostamaan lasten- ja nuorten psykiatrian palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. 134

135 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. Seuranta Siirtoviivemaksuja on maksettu 24 vuorokaudelta. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Avohoitokäyntien määrä (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Hoitojaksojen määrä (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -59 TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri - Pienentyneet kustannukset euroa YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Erikoissairaanhoito hoidetaan kokonaan ostopalveluin. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymisistä aiheutuvia siirtoviivemaksuja joudutaan maksamaan vain harvoin. Vuonna 2017 siirtoviivemaksuja maksettiin 24 vuorokaudelta ( euroa). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostettaviin palveluihin varatut määrärahat alittuivat eurolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta voidaan todeta, että poliklinikkakäyntien määrä väheni 847 käynnillä ( käyntiä vuonna 2016 ja käyntiä vuonna 2017). Hoitojaksojen määrä väheni 41 jaksolla (1 140 hoitojaksoa vuonna 2016 ja hoitojaksoa vuonna 2017). Valtio suunnittelee koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä 18 maakunnalle alkaen (uudistusta on siirretty vuodella eteenpäin). Tulevaa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty ja useita isoja kysymyksiä on vielä avoinna. 135

136 16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka, hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntatekniikkayksikkö Kaavoitusyksikkö 136

137 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos TP 2016 Alkuper. TA 2017 TA - muutos TA 2017 TP 2017 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,99 % Maksutuotot ,38 % Tuet ja avustukset ,12 % Vuokratuotot ,32 % Muut toimintatuotot ,07 % TOIMINTATUOTOT ,43 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ ,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,10 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,24 % Muut henkilöstösivukulut ,19 % Henkilöstösivukulut ,72 % Henkilöstökulut ,47 % Palvelujen ostot ,98 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,72 % Avustukset ,22 % Vuokrakulut ,35 % Muut toimintakulut ,79 % TOIMINTAKULUT ,40 % TOMINTAKATE ,38 % SUUNNITELMAPOISTOT ,13 % TILIKAUDEN TULOS ,83 % 137

138 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien TP 2016 Alkuper. TA 2017 TA - muutos TA 2017 TP 2017 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,24 % Maksutuotot ,38 % Tuet ja avustukset ,12 % Vuokratuotot ,32 % Muut toimintatuotot ,34 % TOIMINTATUOTOT ,30 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ ,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,37 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,49 % Muut henkilöstösivukulut ,70 % Henkilöstösivukulut ,19 % Henkilöstökulut ,56 % Palvelujen ostot ,27 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,11 % Avustukset ,22 % Vuokrakulut ,35 % Muut toimintakulut ,40 % TOIMINTAKULUT ,81 % TOMINTAKATE ,51 % SUUNNITELMAPOISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,32 % 138

139 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta. Lisäksi tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT:n hallinto hoitaa myös kunnan kaikkien liikennekysymysten, maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen vastuu investoinneista ja kiinteistöjen myynnistä sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan muodostavat merkittävän osan työtehtävistä. Lisäksi YjT:n hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkäripalveluissa, jota hoitaa Liedon kunnan isännöimä yhteistyöalue sekä jätehuoltoyhteistyössä, jota hoitaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Niin kutsuttu sote-uudistus ja sen tuomat muutokset kuntaan vaikuttavat myös ympäristö- ja tekniikkaosaston toimintaan. On olemassa useita kehitysskenaarioita, mutta todennäköisintä on, että kunnasta tulee vuokranantaja uuden sote-alueen aloittaessa toimintansa. Tämä voi vaikuttaa sekä henkilöstö- että tilantarpeeseen. Avoin kysymys mikä on kunnan peruspalvelun rakennusten tarve tulevaisuudessa? Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka vaikuttaa sekä seutulippuun että joukkoliikenteen ylläpitotapaan. Prosessi on vielä kesken, mutta lopputuloksena on todennäköisesti valtion tukitason pieneneminen niin seutulippujärjestelmän kuin tuetun joukkoliikenteen osalta. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että vastuuviranomainen eli ELY-keskus sekä kunta saavat suuremman vastuun Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta kulkevan linja-autoliikenteen ylläpitämisestä. Ilmasto- ja ympäristökeskustelu voimistuu entisestään, kun kansallisia tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä tarkoittaa pidemmän päälle sitä, että kunnat yleensä, myös Kemiönsaaren kunta, joutuvat huomioimaan yhä tiukentuvat energia-, ympäristö- ja ilmastonormit tulevissa investoinneissa uusien direktiivien ja normien myötä. TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskustelua ohjelmassa olevista työkaluista. Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan tonttien markkinointi, ovat etusijalle asetettavia toimenpiteitä. Myös kunnan kiinteistöjen myynnin jatkaminen on etusijalla. Kiinteistöjä, joista on tehty myyntipäätös, tulee markkinoida aktiivisesti välittäjien toimesta, mutta myös suora kunnallinen myynti on sopiva kanava. Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa etenkin joukkoliikenteen osalta. Yksityinen tarjonta tulee todennäköisesti olemaan runsasta, ja siten alueita tullaan myös tarjoamaan myyntiin kunnalle. Tarjottavien kohteiden joukossa on todennäköisesti niin raakamaata, vesialueita kuin rakennettuja kiinteistöjä. Kunnan tulee yleensä ottaen aina olla kiinnostunut kunnan taajamien lähellä olevasta raakamaasta maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Rakennettujen kiinteistöjen kohdalla on pidettävä erittäin tiukkaa linjaa. Kunnan tulee harkita vain hankintoja, jotka voidaan perustella tilantarpeella tai jotka voivat edistää parempia kokonaisuuksia tulevaisuudessa. Peltomaan ja metsätalouden vuokraamisen vastuualueella noudatetaan normaalilinjaa vuonna

140 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja saaristo- ja joukkoliikenteen ratkaisujen valvonta. Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja liikennöitsijöiden kanssa. Seuranta Kunta on käynnyt aktiivisesti keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Asuntopoliittisen ohjelman toimeenpano. Myydään 10 asuntotonttia. Edesautetaan uuden rivi- tai kerrostalon perustamista. Seuranta asuntotontin myyntiä ei ole saavutettu, sitävastoin on yksi rivitalotontti myyty ja yksi rivitaloprojekti on käynnistynyt. Panostus henkilökunnan kehittämiseksi. Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä. Vuosittaiset kehittämiskeskustelut Seuranta Työntekijät ovat osallistunet koulutustilaisuuksiin. Kehittämiskekusteluja on käyty. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Teknisen lautakunnan kokoukset Käsitellyt pykälät Teknisen johtajan päätökset Edunvalvontatehtävät Myydyt tai vuokratut tontit Muut kauppakirjat, asunnot, alueet HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Tekninen johtaja Toimistosihteeri 0,60 0,65 0,65 0,65 Yhteensä 1,60 1,65 1,65 1,65 140

141 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Valmisuts omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Suuremmat tulot kiinteistöjen myynnistä n Suuremmat tulot tonttien myynnistä n Pienemmät toimintamenot n YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei sisältänyt suurempia muutoksia toimintaan. Kiinteistömassaa onnistuttiin vähentämään ja tonttien myynti tuotti suuremmat tulot kuin oli budjetoitu. Tulevaisuudessakin tullaan tekemään työtä kiinteistömassan vähentämiseksi samanaikaisesti kuin harjoitetaan aktiivista tonttimyyntiä. 141

142 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TOIMINTA Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Jatkuva keskustelu rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien yhdistämisestä suurempiin alueellisiin organisaatioihin tuo tietyn epävarmuuden tavoitteiden asettamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Tämä voi myös vaikuttaa kunnan muuhun toimintaan huomioon ottaen että valvontayksiköllä on merkittävä osa kunnan toimintaan viranomaistehtävien lisäksi. Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 400 rakennuslupaa/vuosi tulevina vuosina. Vuoden 2017 aikana yksiköllä on aikomus ottaa käyttöön Lupapist.fi palvelun joka mahdollistaa sähköiset hakemukset ja ennen kaikkea parantaa suunnittelijoiden ja kiinteistönomistajien ennakko-ohjausta. Tämä korottaa rakennusvalvonnan kustannuksia. Korotetut kustannukset katetaan korottamalla rakennusvalvonnan maksuja 5-10 %. Kemiönsaaren Vesi on pyytänyt virka-apua ympäristönsuojeluviranomaiselta jotta saadaan ne (noin 300) kiinteistöä jotka sijaitsevat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella mutta eivät ole liittyneet vesihuoltoon (vesi- ja/tai jätevesijohtoon) liittymään vesihuoltoon. Ympäristönsuojeluviranomainen on vesihuoltolain 4 mukaan valvontaviranomainen asiassa mikä muun muassa tarkoittaa sitä että ympäristönsuojeluviranomainen valvontaviranomaisena voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen vastaista menettelyä taikka määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa. Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuudet kattaa toimintamenot maksuilla laajennettiin ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja asetuksessa ympäristönsuojelusta (713/2014). Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma. Hyväksytty valvontaohjelma ja hyväksytty taksa on edellytys jotta valvontamaksuja voidaan periä. TALOUSSUUNNITELMA Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin. Rakennusvalvonnan tavoite Lupapisteen ensimmäisenä käyttövuonna on että 20 % lupakäsittelystä tehdään kokonaisuudessa sähköisesti Lupapisteen kautta ja että osuus kasvaa tasaisesti tulevina vuosina. 142

143 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Tavoitetaso / seuranta Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä Seuranta Kaikki työntekijät ovat vuoden aikana osallistuneet vähintään yhteen koulutustilaisuuteen. Rakennuslupakäsittely ja ennakko-ohjaus Yhdentää Lupapiste.fi palvelu rakennusvalvonnan päivittäiseen työhön. Tavoite ensimmäiselle käyttövuodelle 2017 on että 20 % lupakäsittelystä tehdään kokonaisuudessa sähköisesti Lupapisteen kautta. Seuranta Rakennusvalvonta otti Lupapisteen käyttöön. Ensimmäisenä käyttövuonna 35 % luvista käsiteltiin sähköisesti. Vuodesta 2018 lähtien lupakäsittely tehdään 100 % sähköisesti. Ympäristönsuojelu Soveltaa tehokkaasti hallintopakkomenettelyä koskien liittymisiä vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon. Seuranta Valmistelevaa työtä on tehty jotta voidaan tehokkaasti soveltaa hallintopakkomenettelyä koskien liittymisiä vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon. Valvontasuunnitelman ja valvontaohjelman laatiminen sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen. Seuranta Valmistelevaa työtä on tehty valvontasuunnitelman ja valvontaohjelman laatimiseksi sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkastamiseksi. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Rakennusvalvonta Rakennusluvat ja muut valvonta-asiat Tehdyt katselmukset Ympäristönsuojelu Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset Tehdyt katselmukset

144 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Valvontapäällikkö Rakennustarkastaja Johtava ympäristösihteeri Ympäristötarkastaja Toimistosihteeri Tekninen avustaja VALVONTAYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA 17 TP 17: Yksikön tulot olivat arvioitua pienemmät noin. Yksikön toimintakulut olivat arvioitua pienemmät noin YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia, yksikön tulot olivat kaiken kaikkiaan pienemmät kuin arvioitu, tämä johtui osin siitä että rakennusvalvonnan taksan tarkistaminen myöhästyi. Yksikön toimintakulut olivat kuitenkin arvioitua pienemmät. 144

145 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö TOIMINTA Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen. Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä kiinteistötyönjohtaja sekä kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin. Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii siivoustyönjohtaja. Ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa ruoan valmistuksesta peruspalvelu- ja sivistysosaston asiakkaille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiöja siivoushenkilökunnan esimiehenä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Koko maan taloudellinen tilanne on lyhyessä ajassa todettu olevan hyvin huono ja hallitus on nyt antanut toimenpide-ehdotuksia maan saattamiseksi jaloilleen. Julkisella sektorilla on, kuten muilla aloilla, edessään suuria muutoksia tulevaisuudessa. Sote-uudistus tulee varmasti jatkossakin heijastumaan myös mm. kuntien kiinteistönomistukseen. Eri toimintojen tehostamista joudutaan pohtimaan tulojen pienentyessä. Tämä koskee myös kiinteistönhoitoa sekä ruokahuolto- ja siivoustoimea. Osa valitsee varmasti toimintojen yksityistämisen, kun taas osa tehostaa toimintojaan sisäisesti. Koska sisäilmaongelmat ovat jo usean vuoden ajan olleet asialistan kärkipäässä, asetetaan uudisrakennus- tai korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille suuret vaatimukset osaamisen suhteen. Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eivätkä ne rajoitu ainoastaan rakennusten homevaurioihin. Tänä päivänä on trendikästä olla ruokatietoinen. Elintarviketeollisuus antaa meille uusia tuotteita tiuhaan tahtiin. Uusia ruokavalioita esitellään ja ruoka-asiantuntijat ottavat kantaa niin puolesta kuin vastaan. Saamme vaikutteita eri maiden ruokakulttuureista. Medioista voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. Sosiaalisissa medioissa keskustellaan ruoasta ja ruokakuvia julkaistaan. On haastavaa ylläpitää tasapainoa julkisen ruokahuollon ateriaan kohdistuvien odotusten ja ruoan ravintosisältösuositusten välillä. Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten vuoden aikana; nanotekniikka, siivous otsonivedellä sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet mielenkiintoinen toimiala! TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan jatkamaan yksiköiden toimintojen tehostamistyötä, osittain ulkopuolisen konsultin toimesta ja osittain omana työnä. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joiden toimintoja on mahdollista tehostaa, sekä keksiä tavat niiden tehostamiseksi. Energian- ja vedenkulutuksen seuranta jatkuu tehostettuna. Uusinvestoinneissa ja peruskorjauksissa kiinnitetään enemmän huomiota energiaa ja vettä säästäviin ratkaisuihin. Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa työtä tämän tason ylläpitämiseksi. Vuoden 2017 aikana ruokahuolto- ja siivoustoimi tulee tekemään töitä kehittääkseen ruoan/ruoan laatua hoitolaitosten potilaille. Taloussuunnitelmakauden aikana julkaistaan "ruokastrategia". Viisi henkilöä ruokahuolto- ja siivoustoimesta osallistuu esimieskoulutukseen vuosina Koulutus antaa esimiehille paremmat edellytykset hoitaa esimiestehtäviään. 145

146 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Kiinteistöt Sisäisten vuokralaisten kanssa luodaan vuokrasopimukset. Jokaisella sisäisellä vuokralaisella on vuokrasopimus vuoden lopussa. Seuranta Tavoitetta ei ole saavutettu. Kiinteistöohjelma Buildercomin tehostettu käyttö. Ruokahuolto- ja siivoustoimi Sisäiset asiakkaat saavat vuoden aikana mahdollisuuden tehdä palvelupyyntöjä suoraan ohjelmaan intranetin kautta. Seuranta Tavoite on osittain saavutettu. Toimel le luodaan "ruokastrategia". Valtuusto hyväksyy "ruokastrategian" Seuranta Tekninen lautakunta hyväksyi "ruokastrategian" Viisi henkilöä ruokahuolto- ja Osallistujat valmistuvat vuoden 2017 aikana. siivoustoimesta osallistuvat esimieskoulutukseen. Seuranta Neljä henkilöä valmistui vuoden 2017 aikana. Henkilöstön kehityskeskustelut kerran puolessatoista vuodessa. Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa kerran puolessatoista vuodessa. Seuranta % kehityskeskusteluista on tehty. Jatkaa työtä hoitolaitosten keittiöiden ruokaohjeiden Että suurin osa toimen yhdeksän viikon ruokalistan lisäämisellä tietokoneohjelmaan ruokaohje-, ravinto- ruokaohjeista on lisätty ohjelmaan. ja kustannuslaskentaa varten. Seuranta Suurin osa resepteistä, toimen yhdeksän viikon ruokalistaan, on lisätty ohjelmaan. Ympäristötavoite Aloittaa jatkuva ruokasalien ruokahävikin Joka keittiö on tehnyt dokumentoidun seurannan. seuranta. Seuranta Kaikki keittiöt ovat tehneet dokumentoidun seurannan. 146

147 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kiinteistöjen kerrosala Rakennusten määrä Asuinhuoneistoja Aterioiden määrä Siivitut pinta-alat HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Yksikön päällikkö ,5 Rakennusinsinööri 0, Projekti-insinööri Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Toimistosihteeri 0,85 0,85 0,85 0,85 Kiinteistötyönjohtaja ,5 Kiinteistönhoitaja Siivoustyönjohtaja 1 1 0,5 0,5 Keittiöhenkilöstö 23,88 21,19 24,31 22,95 Siivoushenkilöstö 12,32 14,89 13,89 13,45 Yhteensä 49,25 47,93 50,55 47,75 147

148 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö KIINTEISTÖYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Myyntituotot siivous- ja ruokapalveluissa ovat pienemmät kuin talousarviossa ja muut myyntituotot pienemmät, samanaikaisesti kuin on tehty säästöjä henkilöstökuluissa, palvelujen ostoissa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroitten ostoissa. Myyntituotot Vuokratuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kiinteistöyksikön toiminta on vuoden aikana suurimmaksi osaksi jatkunut entiseen tapaan. Useita kiinteistöjä jotka ovat olleet myyntilistalla, on onnistuttu myymään. Tulevaisuus kiinteistöyksikön osalta on vieläkin osaksi hiukan epävarma sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta johtuen. Kun lopullisesti selviää miten asiat tullaan hoitamaan uudessa mallissa, samalla selviää missä laajuudessa kunta tulee tuottamaan kiinteistönhoito- sekä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuoden 2015 aikana tehty kiinteistönhoidon mitoitus toimii perustana toiminnan tehostamisen jatkosuunnittelua varten. 148

149 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö TOIMINTA Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenneja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARA-kysymyksistä, laiturija satamatoiminnasta jne. Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta: 1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat aiempaa vaativampia, kunnan sisäinen muuttohalukkuus lisääntyy, asuntojen tarve kasvaa ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniselle yksikölle, jotta yksikkö voisi vastata asiakkaiden palveluntarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni organisaatiomme on vähemmän haavoittuvainen henkilöstövaihdoksille. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Tiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiselle ja asemakaava-alueilla vuosina ylläpidolle on, että kunta omistaa yleiset alueet. 2 asemakaavan tiealueen lohkominen vuosittain. Seuranta Toimitusten hakemukset on jätetty. Kunnan pienvenesatamien kehittäminen, hoito ja tuotto. Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää nykyiset vaatimukset, niillä tulee olla kaikki tarvittavat luvat ja niiden tulee olla tuottavia. Vaihtoehtoisesti laituritoiminta yksityistetään resurssien vapauttamiseksi laitureiden yleiseen kehittämiseen. Laiturikokonaisuuksien myynti tai vuokraus, satama-alueiden vuokraus, yhtiöittäminen tai yhteinen yhtiö yksityisten kanssa. Kunta selvittää eri mahdollisuuksia laituritoiminnan hoitamiseksi pienemmällä kunnallisella työpanoksella tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että laituritoiminta olisi tuottavaa. Seuranta Päätös että puolet laituritoiminnasta myydään yksityisille on tehty. Kaksi laituria on myyty. 149

150 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Yksikön päällikkö ,5 Rakennusinsinööri Toimistosihteeri Kiinteistötyönjohtaja ,5 Kiinteistönhoitaja 8 7,6 8 7,6 Yhteensä 14 12, ,6 YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Selvyyden vuoksi ovat talousarviosta poiketen kirjattu ne henkilöstökulut jotka kuuluvat vesihuoltolaitokselle suoraan kirjattu vesihuoltolaitokselle miksi yhdyskuntatekniikalla on pienemmät tulot sisäisissä jnfrapalveluissa ja pienemmät kustannukset henkilöstökuluissa. Henkilöstökulut ovat myös pienemmät, koska yhdyskuntatekniikalla on yksi täyttämätön virka. Myyntituotot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Odotukset kuntalaisilta ovat korkealla koskien yhdyskuntateknisiä toimintoja. Tämä edellyttää että toimintaa on tarkasteltava ja löydettävä uusia työmenetelmiä sekä lisättävä ostopalvelujen osuutta kunnossapitotöissä. 150

151 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyseessä on osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Työn alla olevia tärkeitä kaavoja ovat Valsverksholmenin asemakaava, Kasnäsin asemakaava ja Brinkkullan asemakaava. Asemakaavojen lisäksi työn alla on Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava. Kaavoituksesta ja tasavälein vanhojen kaavojen päivityksestä tulee koko ajan yhä enemmän välttämättömyys yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista ja yrityksistä vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtiolliset viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille maankäyttöhankkeille. TALOUSSUUNNITELMA Valsverksholmenin asemakaava viedään päätökseen, kunhan alueelle saadaan uusi omistaja. Brinkkullan ja Kasnäsin asemakaavat viedään päätökseen. Tavoitteena on saada Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan tarkistus valmiiksi 2017 aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Brinkkullan asemakaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun. Seuranta Kaava on luonnoksena ollut nähtävänä. Kasnäsin asemakaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun. Seuranta Koska ei olla päästy sopuun maankäyttösopimuksissa on kaava-aluetta pienenetty ja kaavoitus jatkuu. Dragsfjärdin itäisen saariston Päätösprosessi saatetaan loppuun. ranta-osyleiskaava. Seuranta Kaava on valmis vietäväksi hyväksyttäväksi. Yksityiset kaavamuutokset. Kaavaprosessit hoidetaan kohtuullisessa ajassa. Seuranta Kaavaprosessit on hoidettu kohtuullisissa ajoissa. 151

152 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai päivityksiä Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen päivityksiä Loppuunvietyjä asemakaavoja tai muutoksia Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja Poikkeuslupia tai suunnittelutarveratkaisuja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17 Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,9 1 1 Kaavoittaja 0, Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 1,55 1,4 1,5 1,5 KAAVOITUSYKSIKKÖ BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA17 TP17: Suuremmat tulot Pienemmät toimintamenot YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kaavoitustyö jatkuu tai on käynnistetty Brinkkullan, Valsverksholmenin ja Kasnäsin asemakaavojen osalta. Lisäksi huomiota keskitetään Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavaan. 152

153 17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 17.1 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % HALLINTO-OSASTO TOIMINTATULOT ,78 % TOIMINTAMENOT ,09 % TOIMINTAKATE ,95 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,01 % TILIKAUDEN TULOS ,14 % HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,33 % TOIMINTAMENOT ,82 % TOIMINTAKATE ,60 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,18 % TILIKAUDEN TULOS ,75 % HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,19 % TOIMINTAMENOT ,81 % TOIMINTAKATE ,75 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,94 % TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,08 % TOIMINTAMENOT ,18 % TOIMINTAKATE ,25 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,85 % TILIKAUDEN TULOS ,15 % IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,82 % TOIMINTAMENOT ,58 % TOIMINTAKATE ,14 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,21 % TILIKAUDEN TULOS ,38 % 153

154 2017 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % KEHITYSOSASTO TOIMINTATULOT ,54 % TOIMINTAMENOT ,72 % TOIMINTAKATE ,31 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,05 % TILIKAUDEN TULOS ,11 % KEHITYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,59 % TOIMINTAMENOT ,24 % TOIMINTAKATE ,39 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,45 % TILIKAUDEN TULOS ,87 % SAARISTO TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT ,05 % TOIMINTAKATE ,05 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,05 % MATKAILU TOIMINTATULOT ,76 % TOIMINTAMENOT ,02 % TOIMINTAKATE ,48 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,48 % MAASEUTU TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,22 % TOIMINTAKATE ,03 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,03 % MARKKINOINTI TOIMINTATULOT ,04 % TOIMINTAMENOT ,54 % TOIMINTAKATE ,37 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,69 % ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATULOT ,36 % TOIMINTAMENOT ,25 % TOIMINTAKATE ,87 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ,87 % PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATULOT ,21 % TOIMINTAMENOT ,96 % TOIMINTAKATE ,99 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,99 % 154

155 2017 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % SIVISTYSOSASTO TOIMINTATULOT ,47 % TOIMINTAMENOT ,74 % TOIMINTAKATE ,19 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,82 % TILIKAUDEN TULOS ,26 % SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,89 % TOIMINTAMENOT ,34 % TOIMINTAKATE ,24 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,53 % TILIKAUDEN TULOS ,55 % LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,43 % TOIMINTAMENOT ,77 % TOIMINTAKATE ,24 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,36 % OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,80 % TOIMINTAMENOT ,91 % TOIMINTAKATE ,89 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,70 % TILIKAUDEN TULOS ,31 % AIKUISOPISTO TOIMINTATULOT ,20 % TOIMINTAMENOT ,57 % TOIMINTAKATE ,10 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ,10 % KIRJASTOTYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,62 % TOIMINTAMENOT ,17 % TOIMINTAKATE ,75 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ,75 % VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,97 % TOIMINTAMENOT ,21 % TOIMINTAKATE ,94 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,67 % TILIKAUDEN TULOS ,61 % 155

156 2017 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATULOT ,75 % TOIMINTAMENOT ,16 % TOIMINTAKATE ,15 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,65 % TILIKAUDEN TULOS ,01 % PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,51 % TOIMINTAMENOT ,92 % TOIMINTAKATE ,09 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,59 % SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,98 % TOIMINTAMENOT ,35 % TOIMINTAKATE ,32 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,32 % VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,12 % TOIMINTAMENOT ,60 % TOIMINTAKATE ,02 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,03 % TILIKAUDEN TULOS ,12 % TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,10 % TOIMINTAMENOT ,73 % TOIMINTAKATE ,96 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,35 % TILIKAUDEN TULOS ,91 % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,35 % TOIMINTAKATE ,35 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,35 % 156

157 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO 2017 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % TOIMINTATULOT ,30 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,81 % TOIMINTAKATE ,51 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,32 % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATULOT ,41 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,35 % TOIMINTAKATE ,33 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,44 % TILIKAUDEN TULOS ,59 % VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,63 % TOIMINTAMENOT ,32 % TOIMINTAKATE ,82 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,82 % KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,24 % TOIMINTAMENOT ,27 % TOIMINTAKATE ,92 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,45 % TILIKAUDEN TULOS ,65 % YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,21 % TOIMINTAKATE ,25 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,41 % TILIKAUDEN TULOS ,71 % KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,50 % TOIMINTAMENOT ,13 % TOIMINTAKATE ,33 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,33 % KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATULOT ,40 % TOIMINTAMENOT ,45 % TOIMINTAKATE ,86 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,69 % TILIKAUDEN TULOS ,40 % KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATULOT ,15 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,13 % TOIMINTAKATE ,97 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,14 % TILIKAUDEN TULOS ,29 % 157

158 17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2017 TULOSLASKELMA Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2017 Talousarvio Ulkoinen / sisäinen Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,96 94,72 % Maksutuotot , ,38 108,41 % Tuet ja avustukset , ,21 84,99 % Vuokratuotot , ,43 99,01 % Muut toimintatuotot , ,30 304,47 % TOIMINTATUOTOT , ,08 106,15 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 5 352, ,64-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,23 93,97 % Palvelujen ostot , ,91 100,64 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,57 93,31 % Avustukset , ,67 99,32 % Vuokrakulut , ,40 97,81 % Muut toimintakulut , ,26 133,12 % TOIMINTAKULUT , ,70 97,13 % TOIMINTAKATE , ,42 93,97 % VEROTULOT Kunnallisvero , ,65 107,02 % Yhteisövero , ,26 136,94 % Kiinteistövero , ,50 101,45 % VEROTULOT , ,41 107,22 % VALTIONOSUUDET , ,00 99,34 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,40 3,11 % Muut rahoitustuotot , ,05 145,09 % Korkokulut , ,16 63,66 % Muut rahoituskulut , ,07 57,75 % RAHOITUSTUOTOT JA -KU , ,88 58,51 % VUOSIKATE , ,71 469,91 % POISTOT JA ARVONALENT , ,75 98,14 % TILIKAUDEN TULOS , ,46-72,42 % POISTOERON LISÄYS(-) VÄHEN , ,41 95,29 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (A , ,05-84,64 % Tilikauden ylijäämään sisältyy Vesiliikelaitoksen sisäiset tulot Kemiön terveysaseman vesi- ja jätevesiverkoston liittymismaksusta. Virallisessa tuloslaskelmassa tilikauden ylijäämä on ,60 euroa pienempi, koska sisäiset erät on poistettu siitä. 158

159 Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava tulo, Muutos % ,75 % ,1 % ,75 % ,7 % ,75 % ,6 % ,75 % ,2 % ,75 % Vuosi Kiinteistövero-% Yleinen ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,37 % ,1 % 0,37 % ,1 % 0,41 % Vakituinen asuinrakennus Valtionosuuksien erittely Talousarvio Valtionosuudet Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. tasaukset) Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valmistavan opetuksen rahoituksen järjestelmämuutoksen kompensointi valtionavustuksella Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä

160 17.3 Investointien toteutuminen 2017 Hallinto-osasto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2017: (Tietokoneet ja oheislaitteet) (Www- ja ekstranet-sivujen uusiminen) (Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä) (Luottamushenkilöiden tabletit) yhteensä Tietokoneet ja oheislaitteet Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,15-760, ,15 Tulot 0,00 Nettomeno , ,15-760, ,15 Kunnan nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,60 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,60 Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,36 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,36 Luottamushenkilöiden tabletit Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,63 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,63 Analyysi: Www- ja ekstranet-sivujen uudistus toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kustannukset olivat arvioitua pienemmät (toteutuma ,60 euroa, budjetoitu summa euroa). Henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmä uusitaan vuonna Vuoden 2017 talousarviota laadittaessa suunnitelmissa oli hankkia lisäosia nykyiseen ohjelmaan. Vuonna 2017 toimittaja kuitenkin ilmoitti, että nykyistä ohjelmaa ei enää päivitetä, joten vuoden 2018 talousarvioon varattiin siksi määrärahat isompaan uudistushankkeeseen. Luottamushenkilöille hankittiin tabletit suunnitelmien mukaisesti, mutta investointikustannus jäi arvioitua pienemmäksi, koska kunnassa otettiin käyttöön, "Bring Your Own Device -periaatteen mukainen korvausjärjestelmä ennen uutta valtuustokautta. 160

161 2. IKT-varusteet ja ohjelmat Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko Investointi 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,78 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,78 Analyysi: Olemme uusineet palvelimia, varajärjestelmiä, verkkolaitteita ja muita laitteita n eurolla. Metsänmyynti, Kullan tila Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot , , ,00 Nettomeno 0 0, , , ,00 Analyysi: Metsälohkon myynti Koneen Säätiölle. Metsänmyynti yhteensä euroa. Arvo taseessa euroa, voitto tuloslaskelmassa euroa. Kehitysosasto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Tietokonetarvikkeita ja Ipadeja Investointi 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,39 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,39 Analyysi: Tietokoneita ei tarvittu niin monta uutta. Kylttejä moottoriteiden varrelle Kylttejä, 2 kappaletta, moottoritien varrella Helsingistä Investointi 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno , , ,00 0,00 Analyysi: Kyltit jäi toteuttamatta, toistaiseksi. 161

162 3. Kylttejä, Tervetuloa Kemiönsaarelle Kylttejä 2 kpl Tervetuloa Kemiönsaarelle tultaessa Kemiönsaarelle Investointi 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,00 Analyysi: Suunnittelutyö tehty, itse toteutus siirtyy seuraavaan vuoteen. Sivistysosasto IT-varustelu ja ohjelmistot Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian tarkoituksenmukaisessa käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostusta tietokoneisiin, varusteluun, ohjelmistoihin ja henkilöstön jatkokoulutukseen. Sivistysosaston pyrkimys uudistaa ja täydentää esikoulujen, koulujen ja päiväkotien TVT-varustelua on askel tähän suuntaan. Vuoden 2017 aikana uudistetaan Dalsbruks skolan dataprojektorit ja dokumenttikamerat (suurin osa on vuodelta 2008). Joitakin kouluja varustetaan sähköisillä infotauluilla. Taloudellisia resursseja tarvitaan myös uusille ohjelmistoille. Ylioppilaskirjoitukset ovat jo nyt sähköiset ja lukiossa varustetaan yksi 8 10 opiskelijan luokka kirjoituksia varten. Suurin yksittäinen panostus muilla yksiköillä on päivähoitoyksikön uusi talousohjelmisto. Koulut, esikoulut ja päiväkodit Lukion oppilaat Sivistysosaston muut yksiköt ATK-varusteet ja ohjelmat Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,59-727, ,59 Tulot 0,00 Nettomeno , ,59-727, ,59 Lukion opiskelijoiden tietokoneet Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,00 Analyysi: Koulujen TVT-varustelua on täydennetty vuoden aikana. Kimitonejdens skola on saanut tietokonevaunun kymmenelle tietokoneelle, Kemiönsaaren keskuskoulu ja Dalsbruks skola ovat kumpikin saaneet 3D-tulostimet. Dalsbruks skolanin dataprojektorit ja dokumenttikamerat on uusittu, suurin osa ovat nyt uusia. Muissa kouluissa on tehty pienempiä täydennyksiä. Lukiossa yksi luokkahuone on varustettu sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Siellä on nyt palvelimena toimivia työasemia, valvontatietokoneita sekä varatietokoneita. Päiväkotiryhmät ovat saaneet tabletit. Perhepäivähoitajat ovat saaneet tabletit jotta he voivat rekisteröidä päivähoitoajat sähköisesti, sekä kommunikoida helpommin huoltajien kanssa. Kaikki päiväkoti- ja iltapäivätoimintaryhmät ovat saaneet puhelimet joiden avulla hoitoajat rekisteröidään sähköisesti. 162

163 Kalusto ja tulevaisuuden koulun varustelu Uusi opetussuunnitelma asettaa oppimisympäristölle uusia vaatimuksia. Kouluja pitää asteittain varustaa mm. joustavilla kalusteilla. Tulevaisuuden koulussa opetustiloja tulisi voida käyttää joustavasti. Investointi Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,22 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,22 Analyysi: Uusia kalusteita hankittiin pääasiassa koulukeskukseen, mm. pöytiä ja tuoleja Kemiönsaaren keskuskouluun ja Kimitonejdens skolaniin. Koulukeskuksen liikuntasaliin hankittiin 150 tuolia ja uudet voimistelupatjat ym. Amosparkens skolaniin hankittiin kalusteet ja varustelut jotka puuttuivat remontin jälkeen. Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen Vapaa-ajan yksikön hoidossa on monta aluetta, jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Yleisen huollon lisäksi tarvitaan vuosittain suurempia toimenpiteitä, joiden materiaalikustannukset helposti nousevat tuhansiin euroihin. Investointi Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,88 Tulot , , ,10 Nettomeno , , , ,78 Analyysi: ÅppoHoppa-projektin kuluja. Veden johtaminen Masugnsträsketistä urheilukentälle tuli arvoitua kalliimmaksi. Projekti jatkuu 2018 ja koska investoinnit ovat suurempia alussa, projektin kokonaiskustannukset selviävät vasta vuoden 2018 jälkeen. 163

164 Peruspalveluosasto ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2017: ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,96 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,96 Analyysi: Tietokoneita, näyttöjä ja kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintapisteisiin on hankittu suunnitellusti. Määrärahaa ylitettiin 2 462,96 eurolla ensisijaisesti koska uusia laitteita hankittiin Kemiön terveysaseman uusiin työhuoneisiin. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software) Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen Abilitaohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja, jotka mahdollistavat parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseihin. Investointi 2017: ATK-varusteet ja ohjelmat, ohjelmistot Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,13 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,13 Analyysi: Kustannukset liittyen kansallisen earkiston (Kanta-palveluiden) toiseen vaiheeseen alittuivat koska muutoksia ei Kemiönsaaressa toteutettu vielä vuonna Kustannuksia kertyi euroa. Käyttöönottoa suunnitellaan vuodelle 2018 ja hammashuollon osalta mahdollisesti myöhemmin. Terveydenhuolto otti käyttöön digitaalisia palveluita potilaiden hoidossa, nettiajanvarausta ja tekstiviestipalvelua, hoitoprosessien parantamiseksi ja tavoitettavuuden parantamiseksi. Projektien kustannukset olivat yhteensä euroa. Laboratoriotoiminnassa toteutettiin sähköistä liikennettä Tykslabiin laboratoriolähetteiden ja tulosten osalta HL7-yhteyttä hyödyntäen. Tämä nopeuttaa hoitoketjuja ja parantaa hoidon laatua. Kustannukset olivat euroa. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. potilasnosturi, potilasvuoteita, geriatrisia tuoleja ja pyörätuoleja. Investointi 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,41 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,41 Analyysi: vanhustenhuolto alitti määrärahansa noin puolella tai eurolla. Hannakotiin hankittiin työtuoli, vaunut ja suihkutuolin. Almakotiin hankittiin potilassängyt, satulatuoli ja Quickread-laite. Silverbackenin hankinnat olivat sängyt ja kotihoitoon hankittiin uusia dokumentointiin tarvittavia matkapuhelimia ja turvapuhelimia. 164

165 Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, ensisijaisesti Kemiön terveysaseman uusiin tiloihin mm. instrumenttihuoltolaitteita, lääkekaappeja, hammashoitoyksikkö, röntgenlaitteistoa hammashoitoon, kylmälaitteistoa, deko-laite, tutkimusvalaisimia, hoitopöytiä. Investointi 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno , , ,00 0,00 Analyysi: Perustuen valtuuston päätökseen, ei investointeja tehty, vaan hoitoirtaimisto hankittiin leasing-sopimuksilla. Ilmalämpöpumppuja Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin. Investointi 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno , , ,00 0,00 Analyysi: Ilmalämpöpumppuja ei hankittu, sillä Kemiön terveysasemalta poistettuja laitteita asennettiin muihin kohteisiin. Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka, hallinto ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Investointi 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Analyysi: Määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän. Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan. Talousarviovuosi 2017: Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,72 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,72 165

166 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot , , ,32 Nettomeno 0 0, , , ,32 Analyysi: Kiinteistöjä myytiin budjetoitua enemmän. Käyttöomaisuuden myynti yhteensä ,10 euroa. Arvo taseessa ,32 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa ,78 euroa. Josta: Tonttimyynti yhteensä euroa. Arvo taseessa 467,06 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa ,94 euroa. Vesialueen myynti 5 118,10 euroa. Myyntivoittoa tuloslaskelmassa 5 118,10 euro. Kiinteistömyynti yhteensä euroa. Arvo taseessa ,15 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa ,85 euroa. Furubon osakkeiden myynti euroa. Arvo taseessa 5 718,11 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa ,89 euroa. Kiinteistöt Amospuiston urheilukenttä ja koulupiha Uuden päiväkodin rakentamisen takia, oppilaat Amosparkens skolanissa tarvitsevat uusia toiminnallisia vaihtoehtoja välitunneille sekä liikuntatunneille. Paikalla, johon uusi päiväkoti on rakennettu, oppilaat ovat aikaisemmin pystyneet pelaamaan sekä koripalloa että jalkapalloa. Miniareena, joka nyt on ollut oppilaiden käytössä välitunneilla, palvelee jatkossa enemmän päiväkodin lapsia kuin Amosparkens skolanin oppilaita. Amosparkens skolanin pihaa laajennetaan Turuntien suuntaan yleisurheilukentälle. Yleisurheilukentän puolikuu sekä osa nurmialueesta toimivat koulun pihana. Sekä yleisurheilukentän puolikuulle että nurmialueelle asennetaan tekonurmi. Puolikuuhun tulee minikoriskenttä, 5x30m juoksuratoja, korkeus- sekä seiväshypyn suorituspaikka. Nurmialueelle tulee monitoimikenttä joka voidaan käyttää monipuolisesti jalkapallon, salibandyn, pesäpallon, käsipallon ja tenniksen pelaamiseen. Talvella on mahdollista käyttää kenttää luistelukenttänä. Myös juoksuratoja parannetaan uudella kuivatuksella sekä tiilimurskeella. Pituushyppypaikka siirretään juoksuratojen ulkopuolelle Edvin Widentien suuntaan. Heittopaikat kuten kuulantyöntö, keihäs ja kiekko pysyvät jatkossakin samoilla paikoilla kuin tällä hetkellä, puolikuussa Turuntien päädyssä. Brutto Avustus Netto Arvio 2016: Talousarvio 2017: Investointi yhteensä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,61 Tulot , , , ,00 Nettomeno , ,81-459, ,61 Analyysi: Investointi valmistui loppukesällä Vuonna 2016 investointiin käytettiin ,80 ja vuonna ,81, yhteensä ,

167 Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu Kemiön terveysaseman korjaus- ja laajennustyöt jatkuvat ja valmistuvat vuoden 2017 aikana. Arvio 2016: Talousarvio 2017: Investointi yhteensä Hyväksytty valtuustossa Kemiön terveysasema vuonna 2016: Suunnittelu, mukaanlukien arkistotilan suunnittelu Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Analyysi: Kemiön terveysaseman laajennuksen, sprinklauksen ja korjauksen yhteydessä on suunniteltu rakennettavan uudet arkistotilat Kemiön terveysaseman laajennusosaan. Käytetyt suunnittelurahat sisältyvät Kemiön terveysaseman investointikustannuksiin. Kemiön terveysaseman laajennuksen, sprinklauksen ja peruskorjauksen suunnitteluun varatut määrärahat vuonna 2016 olivat Uusien arkistotilojen suunnitteluun varatut määrärahat vuonna 2016 olivat Hankkeeseen vuosina käytetty kokonaissumma on , josta rakennuskustannusten osuus on Investointi valmistui vuodenvaihteessa Valtuusto hyväksyi :ssä 52 rakennusinvestoinnin kokonaiskustannuksiksi Varsinaisten rakennuskustannusten lisäksi aiheutuneet muut kustannukset: Liittymiskustannukset: Rakennuslupakustannukset: Prosenttitaide: , avustus Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Rakennuttajan ja urakoitsijoiden välinen taloudellinen loppuselvitys tehdään kevään 2018 aikana. Kustannusarviosta käytetty Menot , ,00 0, ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,00 0, ,00 Kemiön terveysasema: Laajennus, korjaus ja sprinklaus Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,81 Tulot ,00 0,00 0, ,00 Nettomeno , , , ,81 Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin Investointimääräraha osittain suunnitelluille hankinnoille, osittain vuoden aikana syntyville tarpeille, uusia ruokahuoltoja siivoustoimen koneita. Talousarvio 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Analyysi: Määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän. Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,39 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,39 167

168 Investointipotti Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahan. Talousarvio 2017: Taloussuunnitelma 2018: Taloussuunnitelma 2019: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,00 0,00 0,00 Investointipotin varoja on käytetty seuraavien taulukoiden mukaisesti: Kemiön koulukeskus Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,05 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,05 Vretan teollisuushallit Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,39-56, ,39 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,39-56, ,39 Hannakodin jätepisteet Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,95-82, ,95 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,95-82, ,95 Analyysi: Määrärahoja käytettiin seuraavasti: Kemiön keskuskoulu ,05, Vretan kupolihallit ,39 ja Hannakodin jätepisteet ,95. Investointipotti ylittyi ,39 eurolla Kemiön keskuskoulun kuivatus- ja ilmanvaihtotöiden vuoksi. Taalintehtaan paloasema, lattian korjaaminen Taalintehtaan paloaseman lattia on vuosien saatossa painunut ja on huonossa kunnossa. Suunnitelma asian korjaamiseksi on tehty. Avustusta toimenpiteille voi ja tullaan hakemaan Palosuojelurahastolta. Brutto Avustus Netto Talousarvio 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,86 Tulot ,00 0,00 Nettomeno , , , ,86 Analyysi: Investointi valmistui. Palosuojelurahasto ei myöntänyt avustusta. 168

169 Almakoti, sprinklaus ja korjaus Vuoden 2016 aikana päivitetään vuonna 2012 tehtyjä korjaus- ja sprinklaussuunnitelmia Almakodin osalta. Sprinklaus ja korjaus aloitetaan vuoden 2017 aikana ja työt valmistuvat vuoden 2018 aikana. Arvio 2016: Talousarvio 2017: Taloussuunnitelma 2018: Investointi yhteensä Kunnanhallitus on 30. marraskuuta tehnyt seuraavan päätöksen. Kokonaisarviointi sote-uudistuksen vaikutuksista varsinkin kiinteistöinvestointeihin tehdään nopeassa aikataulussa, viimeistään maaliskuuhun 2017 mennessä. Valtuusto palaa Almakodin investointiin kokonaisarvioinnin valmistumisen jälkeen. Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Analyysi: Investointia ei aloitettu, koska valtuusto ei ole tehnyt päätöstä asiasta. Hulta päiväkoti, ilmanvaihtokoneen uusiminen Hulta päiväkodin ilmanvaihtokone tulee uusia. Suunnittelu tarvittavista toimenpiteistä tehdään vuoden 2017 aikana ja itse vaihto tehdään vuoden 2018 aikana. Talousarvio 2017: Taloussuunnitelma 2018: Investointi yhteensä Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,00 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Analyysi: Ilmanvaihtokoneen uusimista koskeva suunnitelma laadittiin vuonna Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,40 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,40 Yhdyskuntatekniikka Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen Tavoitteena on vuonna 2017 uusia Arkadiantien valaistus tämän päivän standardien mukaiseksi. Tavoitteena on myös jatkossa tehdä yhteistyötä eri osapuolten välillä kun yhteisiä kaapeliojia tehdään. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Analyysi: Useita tievalaistusosuuksia toteutettiin vuoden 2017 aikana. Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,83 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,83 169

170 Asemakaavateiden asfaltointi Meille on kertynyt suuri asfaltointivelka, joka pitää hoitaa. Tavoitteena vuonna 2017 on raskaasti kuormitetun Engelsbyntien asfaltointi. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,76 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,76 Analyysi: Edvin Widen tie asfaltoitiin. Maanhankinta Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi ja liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,65 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,65 Analyysi: Kunta osti maa-alueita FNsteelin konkurssipesältä. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Suurin yksittäinen tieinvestointi on vuonna 2017 Amospuiston koululle johtavan Edvin Widen tien uusiminen. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,03 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,03 Analyysi: Edvin Widen tie saatiin rakennettua. Taalintehtaan vierasvenesatama Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavan mukaisesti. Tavoitteena vuonna 2017 on varmistaa vierassataman rantaviiva, FamilyPort-projektin yhteydessä. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma

171 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,86 Tulot , , ,21 Nettomeno , , , ,65 Analyysi: Vierassataman rantaviivaa vahvistettiin. Vierassataman ja Bruksvikenin ympäristölupahakemukset on toimitettu Aluehallintovirastoon. Kuivatuslinjat Yleinen määräraha ojitus- ja kuivatuslinjoja varten. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,97 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,97 Analyysi: Kuivatuslinjoja on rakennettu. Viheralueet ja leikkipuistot Tavoitteena vuonna 2017 on saada Kemiön keskustan leikkipuisto kuntoon. Yleinen päämäärä on parantaa lähiympäristön viihtyvyyttä. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,52 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,52 Analyysi: Kemiön keskustan puistoalueen rakennustyöt on aloitettu. Laitureiden yleinen kunnossapito Laitureiden jatkuvan kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle. Keisarin laiturin korjaukseen korvamerkitään euroa. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,27 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,27 Analyysi: Määrärahoja käytettiin laitureiden kunnossapitoon ja Taalintehtaan Keisarin laiturin korjaukseen. 171

172 Pakettiauto Kunnalla on useita leasingautoja sekä omia autoja. Leasingsopimukset ovat ylipäänsäkin kalliita, koska 3 4 vuoden leasingsopimuksella auton hinta olisi periaatteessa maksettu. Siksi on perusteltua investoida muutamaan omaan lisäautoon ja samalla luopua muutamasta voimassaolevasta leasingsopimuksesta. Tutkitaan sähköauton hankinnan mahdollisuutta. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,38-263, ,38 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,38-263, ,38 Analyysi: Toimintavuoden aikana ostettiin pakettiautoja. KUNTA Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,07 Tulot , , , ,63 Nettomeno , , , ,44 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,27 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,27 KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,34 Tulot , , , ,63 Nettomeno , , , ,71 172

173 17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2017 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2017 Talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,71 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät , ,78 Investointien rahavirta Investointimenot , ,96 Rahoitusosuudet investointeihin , ,31 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,10 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,30 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille ,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,93 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,93 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,92 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , ,70 Rahoituksen rahavirta , ,38 Rahavarojen muutos , ,92 173

174 17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Poislukien Kemiönsaaren Vesiliikelaitos MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT SITOVUUS Alkuperäinen talousarvio 2017 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkuperäinen talousarvio 2017 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto-osasto N Josta myyntivoitot B Kehitysosasto N Sivistysosasto N Peruspalveluosasto N Ympäristö ja tekniikka N Josta myyntivoitot B Josta myyntitappiot B 0 0 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B INVESTOINTIOSA Hallinto-osasto B Kehitysosasto B Sivistysosasto B Peruspalveluosasto B Ympäristö ja tekniikka B Josta YjT hallinto B Josta kiinteistöt B Josta yhdyskuntatekniikka B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalta 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennykset k Pitkäaikaisten lainojen vähennykset m Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/ -tuloarvio 174

175 18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,51 Maksutuotot , ,45 Tuet ja avustukset , ,78 Muut toimintatuotot , ,38 Toimintatuotot , ,12 Valmistus omaan käyttöön 5 352,64 0,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,32 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,28 Muut henkilösivukulut , ,72 Henkilösivukulut , ,00 Henkilöstökulut , ,32 Palvelujen ostot , ,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,71 Avustukset , ,99 Muut toimintakulut , ,94 Toimintakulut , ,06 Toimintakate , ,94 Verotulot , ,45 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 186, ,43 Muut rahoitustuotot , ,78 Korkokulut , ,37 Muut rahoituskulut , ,23 Rahoitustuotot- ja kulut , ,39 Vuosikate , ,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,89 Arvonalentumiset 0, ,91 Poistot ja arvonalentumiset , ,80 Tilikauden tulos , ,32 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,14 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,46 175

176 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,12 Tulorahoituksen korjauserät , ,32 Investointien rahavirta Investointimenot , ,31 Rahoitusosuudet investointeihin , ,02 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,52 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,97 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste , ,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,12 Vaihto-omaisuuden muutos ,91 861,87 Saamisten muutos , ,81 Korottomien velkojen muutos , ,23 Rahoituksen rahavirta , ,55 Rahavarojen muutos , ,52 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,56 Rahavarat , , , ,52 176

177 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Tietokoneohjelmistot , ,55 Muut pitkävaikutteiset menot , ,14 Aineettomat hyödykkeet , ,69 Aineelliset oikeudet Maa- ja vesialueet , ,30 Rakennukset , ,37 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,22 Koneet ja kalusto , ,35 Muut aineelliset hyödykkeet , ,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,31 Aineelliset oikeudet , ,70 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,08 Muut lainasaamiset 891,40 891,40 Muut saamiset , ,00 Sijoitukset , ,48 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,87 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen varat , ,86 Muut toimeksiantojen varat , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,78 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,09 Muut saamiset , ,07 Siirtosaamiset , ,68 Lyhytaikaiset saamiset , ,84 Saamiset , ,84 Rahat ja pankkisaamiset , ,56 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,18 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,91 177

178 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,24 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,56 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,46 OMA PÄÄOMA , ,26 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,47 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,47 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,87 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,86 Muut toimseksiantojen pääomat , ,86 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,59 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,99 Lainat julkisyhteisöiltä , ,96 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,41 Pitkäaikainen , ,36 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,08 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Saadut ennakot , ,59 Ostovelat , ,39 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,34 Siirtovelat , ,83 Lyhytaikainen , ,23 VIERAS PÄÄOMA , ,59 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,91 178

179 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot -2-5 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -2-1 Satunnaiset erät 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 42,77 41,44 Vuosikate / Poistot, % 139,66 117,45 Vuosikate, euroa / asukas 1 037,86 894,73 Asukasmäärä

180 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokse 26 6 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 151,34 130,47 Pääomamenojen tulorahoitus, % 63,89 73,20 Lainanhoitokate 1,64 1,36 Kassan riittävyys

181 KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 8 8 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 315 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

182 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET * APoistoero RVapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 3 3 Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä * Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä. 182

183 19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Vuoden 2017 tilinpäätöksen laatimisessa on noudettu samoja arvostusperiaatteita ja -menetelmiä sekä jaksotusperiaatteita ja-menetelmiä kuin aikaisempina vuosina. Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kunnanvaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Laskelmaperusteet suunnitelman mukaisille poistoille määrätään tuloslaskelman liitteissä. Pienemmät, alle euroa (atkhankinnat ja ohjelmisto euroa) hankinnat on kirjattu vuosikuluina. Sijoitukset on kirjattu hankinatamenon mukaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti. Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkokuluiksi. Sopimukset on tehty ennen kuntaliitosta, ja osa niistä on voimassa vuoteen 2018 asti ja osa vuoteen 2021 asti Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot Vuoden 2017 tilinpäätöksen laadinnassa tuloslaskelma ja tase on laadittu aiempien vuosien tapaan. 183

184 19.3 Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatulot Hallinto-osasto , ,05 Kehitysosasto , ,16 Sivistysosasto , ,34 Peruspalveluosasto , ,23 Ympäristö ja tekniikka , ,34 Kunnan toimintatulot yhteensä , ,12 Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valmistavan opetuksen rahoituksen järjestelmämuutoksen kompensointi valtionavustuksella Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä Palvelujen ostojen erittely Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Kunnan palvelujen ostot yhteensä

185 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuus, josta tehdään poistoja, on vahvistettu etukäteen laaditulla poistosuunnitelmalla. Käyttöomaisuudelle joka kuntayhdistymisen kautta siirtyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Kemiönsaaren terveyskeskuksesta tehdään poistoja aikaisempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Käyttöomaisuudelle, joka otetaan käyttöön lähtien, tehdään poistoja Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan tuli voimaan poistosuunnitelman muutos, joka lyhensi poistoaikoja jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ilmenevät seuraavan sivun taulukosta. 185

186 KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle euron käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot euroa). Poistomenetelmä on tasapoisto. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat Laiturit Pienvenelaiturit Uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Maakaasuverkko Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 2 vuotta 2 vuotta ei poistoaikaa 20 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 40 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 8 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa 186

187 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot , ,79 Rakennusten luovutusvoitot ,23 0,00 Muut luovutusvoitot , ,53 Luovutusvoitot yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet Muut Osakkeet Kuntayhtymä- osakkuus- ja muut osakkeet ja Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöt osuudet omist.yht. osuudet Yhteensä Hankintameno , , , , ,08 Lisäykset Vähennykset , ,11 Hankintameno , , , , ,97 Arvonalennukset ja niiden palautukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , ,97 187

188 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Muut Aineettomat ATKohjemistot pitkävaikutt. hyödykkeet menot Yhteensä Maa-ja vesialueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja Koneet ja laitteet kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , , , , , , , , ,08 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , , ,71 Vähennykset tilikauden aikana , ,18 0, ,21 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0, , ,00 0, , ,80 0, ,91 0,00 Hankintameno , , , , , , , , , , ,58 Kertyneet sumu-poistot , , , , , , ,26 Sumu-poistot tilikauden aikana , , , , , ,41 0, ,02 Hankintamenojäännös , , , ,62 0, , , ,73 0,00 0, ,28 Arvonalentumiset , , ,91 Kertyneet rahoitusosuudet , , , , , , , ,22 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0, ,00 0, ,31 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) ,00 0, ,00 0,00 Kertyneet rahoitusosuudet , ,67 0, ,67 0, , , ,72 0, , ,53 Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat , , , , , , , , , , , ,71 188

189 PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuus Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus % omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli- / alijäämästä Tytäryhteisö Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaar , % , , ,98 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaar 81, ,48 81,80 % , ,42 0,00 Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, , ,42 982,63 Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, ,95 62,69 % , , ,68 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaar , % , , ,31 Dalmed Oy Ab Kemiönsaar ,00 75 % , , ,99 Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaar , % , ,26 0,12 SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder , , , , ,70 Kuntayhtymät Varsinais-Suomen liitto Turku 1, ,44 1,52 % , ,67-369,85 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2, ,97 2,00 % , , ,60 Kårkulla samkommun Parainen 2, ,78 2,94 % , , ,05 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0, ,68 0,23 % 7 883, , ,99 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2, ,12 2,30 % , , , , , , ,78 Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaar 9, ,90 9,90 % Bostads Ab Furubacken Kemiönsaar 43, ,37 43,60 % ,04 843,57-655,40 Faxell 2.0 Kemiönsaar 41, ,00 41,2% ,45 0,00-581, , ,49 843, ,33 Muut osakkeet ja osuudet Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy ,64 Bostads Ab Sparbacka ,04 Medbit Oy 2 000,00 Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus I ,12 Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus II 1 443,05 Bostads Ab Dalhöjden Asunto Oy 5 523,81 Bostads Ab Dalsbrukslinjen Asunto Oy ,94 Kimito Telefonaktiebolag Ab ,96 Björkboda vattenandelslag 929,24 Bostads Ab Furumo Asunto Oy 9,4 0,00 Kuntien Asuntoluotto Ab 3 363,76 Metsäliitto Osuuskunta ,56 Ab Det Finlandssvenska kompetenscentret inom sociala området 800,00 Vikändans Båt Ab 6, ,70 Kommunfinans Abp 5 045,64 Sydvästra Finlands Andelsslakteri 1 177,31 Kimito Andelsmejeri 0,00 Oy Vasso Ab 500,00 Rouskis Oy 9, ,00 Fastighets Ab Kustregionens utbildningsfastigheter , ,77 Konsernitilinpäätöksessä on huomioitu kaikki kuntayhtymät ja tytäryhteisöt, joissa kunnalla on päätösvalta. Osakkuusyhteisöjä (yli 20 %) ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä koska niiden osuus konsernin yhteenlasketusta tulokesta ei ole olennainen. 189

190 Saamiset tytäryhteisöiltä, osakkuusyhteisöiltä ja kuntayhtymiltä Lyhytaikaiset saamiset Tytäryhteisöt Myyntisaamiset , ,66 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,66 Kuntayhtymät Myyntisaamiset 7 361, ,86 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset , ,73 Yhteensä , ,59 Myyntisaamiset , ,67 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,67 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveydenhuollosta , ,00 Eu-tuet ja avustukset , ,23 Muut tulojäämät , ,45 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,68 190

191 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,24 Tilikauden muutokset Peruspääoma , ,24 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,56 Tilikauden muutokset 0,00 0,00 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,56 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,46 Oma pääoma yhteensä , ,26 Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Saldo Saldo Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Muut velat , ,81 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,81 191

192 Velat tytäryhteisöille, osakkuusyhteisöille ja kuntayhtymille Pitkäaikaiset velat Tytäryhteisöt Lainasaamiset , ,41 Yhteensä , ,41 Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Ostovelat , ,06 Muut velat , ,90 Siirtovelat Yhteensä , ,96 Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat , ,28 Muut velat Siirtovelat Yhteensä , ,28 Osakkuusyhteisöt Saadut ennakot Ostovelat 59,52 Muut velat Siirtovelat ,44 Yhteensä ,44 59,52 192

193 Muiden velkojen erittely Pitkäaikaiset muut velat Liittymismaksut , ,00 Muut velat , ,41 Lyhytaikaiset muut velat Liittymismaksut Muut velat , ,34 Muut velat yhteensä , ,75 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Korkojaksotukset , ,01 Lomapalkkajaksotukset , ,09 Muut menojäämät , ,73 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus Myöhemmin maksettava osuus Leasingvastuut yhteensä Kuntien takauskeskuksen takausvastuut Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta , ,00 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,47 193

194 Takaumussitoumuksia Alkuperäinen Pääoma 2017 Pääoma 2016 pääoma Kemiönsaaren Lämpö Oy (myönnetty 2003, ) , ,00 (myönnetty 2011, ) , , , ,00 Fab Kimitobacken Kiinteistö OY (myönnetty 2004, ) , ,11 (myönnetty 2006, ) , ,89 (Malminselkä, myönnetty 2014, ) , ,00 (myönnetty 2015, ) , ,51 Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, ) , ,31 Solkulla stiftelsen rf , ,09 (myönnetty 2008, ) Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuu , ,00 (myönnetty 2017, ) , , ,70 Dalsbostäder Oy Ab , ,20 Bab Dragsfjärds Solberga , ,24 Rouskis Oy (myönnetty 2005, ) , ,75 (myönnetty 2014, /9,77 %) , ,00 Södersundvik vatten- och avloppsandelslag , ,00 (myönnetty 2010, ) Hitis kyrkoby frivilliga brandkår , ,00 (myönnetty 2015, ) Yhteensä , ,80 194

195 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Valitus Turun hallinto-oikeuteen teknisen lautakunnan päätöksestä , poikkeamisen myöntäminen Rosala Bagare Ab:lle. Valitus Turun hallinto-oikeuteen valtuuston päätöksestä , tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen sekä henkilöstöraportti vuodelta Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa koskeva kiistakem Kemiönsaaren Vesi on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä ( ) 16/0497/3, joka koskee Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tuli Päätöksessä todetaan mm. että toiminnan harjoittajan tulee viimeistään jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus purkupaikan siirtämisestä vähemmän haitalliseen paikkaan sekä liittää hakemukseen selvitys mahdollisista vaihtoehtoisista purkupaikoista. Mikäli purkupaikka täytyy siirtää, siirron kustannukset saattavat nousta hyvinkin korkeiksi. Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimus / Koronviahtosopimus on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi.koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy Nimellisarvo Käypä arvo Koronvaihtosopimus / Koronviahtosopimus on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi.koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy Nimellisarvo Käypä arvo Markkina-arvo yhteensä

196 19.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Toimintayksikkö Toistaiseksi palkatut Määräaikaiset Yhteensä 2017 Yhteensä 2016 Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka Yhteensä Kunnan henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot , ,46 Jaksotetut palkat , ,38 0,00 Henkilöstökorvaukset , ,76 Palkat ja palkkiot , ,32 0,00 Lakisääteiset henkilöstösivukulut , ,30 Jaksotetut henkilöstösivukulut , ,30 Henkilösivukulut , ,00 0,00 Henkilöstökulut yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,32 0,00 Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin 0,00 0,00 0,00 Luontaisedut , ,62 0,00 Henkilöstön koulutus , ,18 Yksityiskohtaisemmat tiedot henkilöstöstä löytyvät henkilöstöraportista. 196

197 Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Suomen Keskusta r.p Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vapaa yhteistoiminta Vihreä liitto r.p Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue r.p Vasemmistoliitto r.p Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Tarkastusyhtiö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot 0 0 Palkkiot yhteensä

198 19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot KONSERNIKAAVIO KEMIÖNSAAREN KUNTA (Kunta + vesi) TYTÄRYHTEISÖ KUNTAYHTYMÄT OMISTUS- JA OSAKKUUSOMISTUSYHTEISÖT Ab Kimitoöns Värme Kemiönsaaren Lämpö Oy 100 % Varsinais-Suomen liitto Fastighets Ab Kimito Arkadia 1,52 % 9,9 % Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy 33,3 % rösträtt i styrelsen inkl Berglund Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 81,80 % 2,00 % Bostads Ab Furubacken Vfjärd 43,60 % Kiinteistö Oy Malminselkä Kårkulla 75 % 2,94 % Faxell ,24 % Fab Kimito Landsbygdsrådet KiOy Salon seudun koulutuskuntayhtymä 75,32 % 2,30 % Dragsfjärds Industri Ab - Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Dragsfjärdin Teollisuus Oy 0,23 % 100 % Oy Dalsbostäder Ab 100 % Dalmed Oy 75 % Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuus Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus % omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli- / alijäämästä Tytäryhteisö Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaar , % , , ,98 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaar 81, ,48 81,80 % , ,42 0,00 Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, , ,42 982,63 Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, ,95 62,69 % , , ,68 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaar , % , , ,31 Dalmed Oy Ab Kemiönsaar ,00 75 % , , ,99 Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaar , % , ,26 0,12 SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder , , , , ,70 Kuntayhtymät Varsinais-Suomen liitto Turku 1, ,44 1,52 % , ,67-369,85 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2, ,97 2,00 % , , ,60 Kårkulla samkommun Parainen 2, ,78 2,94 % , , ,05 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0, ,68 0,23 % 7 883, , ,99 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2, ,12 2,30 % , , , , , , ,78 Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaar 9, ,90 9,90 % Bostads Ab Furubacken Kemiönsaar 43, ,37 43,60 % ,04 843,57-655,40 Faxell 2.0 Kemiönsaar 41, ,00 41,2% ,45 0,00-581, , ,49 843, ,33 198

199 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpääköksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät. Osakkuusyhteisöt ovat jätetty yhdistelemättä koska niiden osuus konsernin omaan pääomaan on vähäinen. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Poistoero ja vapaaehtposet varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset ja verotusperusteiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuk-sen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdistele-misessä. Keskeisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eliminoinnissa syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikaudelle. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikau-sille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. 199

200 SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ Konserni Lyhytaikaiset saamiset Tytäryhteisöt Myyntisaamiset , ,66 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,66 Kuntayhtymät Myyntisaamiset 156,98 108,74 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 595, ,54 Yhteensä 752, ,28 Myyntisaamiset 6 610, ,67 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 6 610, ,67 200

201 OMAN PÄÄOMAN erittely Konserni Peruspääoma , ,24 Tilikauden muutokset Peruspääoma , ,24 Korotusrahasto , ,49 Muut omat rahastot , ,70 Tilikauden muutokset 1 546, ,56 Muut omat rahastot , ,26 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,08 Tilikauden muutokset , ,73 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,81 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,87 Oma pääoma yhteensä , ,67 201

202 VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE Konserni Pitkäaikaiset velat Tytäryhteisöt Lainasaamiset , ,41 Yhteensä , ,41 Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Ostovelat , ,06 Muut velat , ,90 Siirtovelat Yhteensä , ,96 Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat 801, ,82 Muut velat Siirtovelat 289,65 Yhteensä 1 091, ,82 Osakkuusyhteisöt Saadut ennakot Ostovelat 59,52 Muut velat Siirtovelat Yhteensä 59,52 202

203 TAKAUSVASTUU YHTEISÖEDULLE SAMAN KONSERNIN SISÄLLÄ Konserni Alkuperäinen Pääoma 2017 Pääoma 2016 pääoma Kemiön Lämpö Oy (myönnetty 2003, ) , ,00 (myönnetty 2011, ) , , , ,00 Fab Kimitobacken Kiinteistö Oy (myönnetty 2004, ) , ,11 (myönnetty 2006, ) , ,31 (Malminselkä, myönnetty 2014) , ,00 (myönnetty 2015, ) , ,51 Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, ) , ,31 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuu , ,00 (myönnetty 2017, ) ,00 Dalsbostäder Oy Ab , ,70 Yhteensä takausvastuuta , ,94 203

204 20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Toimintatulot Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Tuloslaskelma ilman Vesiliikelait. (ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen) kunnan tilinpäätöksessä Myyntitulot, ulkoiset , , ,15 Myyntitulot, sisäiset , , ,44 1) ,45 1) 0,00 Maksutulot , ,88 Tuet ja avustukset , ,79 Muut toimintatulot , , ,54 Muut toimintatulot, sisäiset , , ,33 2) ,00 1) 0,00 Toimintatulot , , , , ,36 Valmistus omaan käyttöön 5 352, ,64 Toimintamenot Henkilöstömenot , ,77 Palvelujen ostot, ulkoiset , , ,27 Palvelujen ostot, sisäiset , , ,64 1) ,00 1) 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,28 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäise , , ,25 1) 3 453,90 1) 0,00 Avustukset ,33 0, ,33 Muut toimintamenot, ulkoiset , , ,53 Muut toimintamenot, sisäiset ,33 0, ,33 2) 0,00 Toimintamenot , , , , ,18 Toimintakate , , , , ,18 Verotulot , ,41 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 186,60 0,00 186,60 Korkotulot, sisäiset 0,00 0,00 0,00 4) 0,00 Muut rahoitustulot, ulkoiset , , ,05 Muut rahoitustulot, sisäiset 0,00 0,00 3) 0,00 Korkomenot, sisäiset 0,00 0,00 0,00 4) 0,00 Korkomenot , , ,84 Muut rahoitusmenot ,66-73, ,93 Korvaus peruspääomasta 0,00 0,00 0,00 3) 0,00 Rahoitustulot ja -menot , ,74 0,00 0, ,12 Vuosikate , , , , ,11 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,25 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset , , ,25 Tilikauden tulos , , , , ,86 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,59 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä , , , , ,45 Eliminoidaan: 1) Sisäinen myynti ja osto 2) Muu sisäinen myynti ja sisäiset vuokrat 3) Korvaus peruspääomasta 4) Korkokulut, sisäinen laina Kunnan sisäisen ylijäämän ( ,95 euroa) ja vesiliikelaitoksen tuloslaskelman ( ,55 euroa) välinen ero johtuu kunnan sisäisessä taseessa olevista sisäisistä liittymismaksuista, yhteensä ,60 euroa. 204

205 20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Rahoituslaskelma (ilman liikelait.) kunnan Tulorahoitus tilinpäätöksessä Vuosikate , , ,95 1) ,55 1) 4) ,11 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät ,78 0, ,78 Investointien rahavirta Investointimenot , , ,60 4) ,44 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,31 0, ,31 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,10 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille 0,00 0,00 2) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 0,00 2) Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , , ,93 3) ,93 3) Lyhytaikaisten lainojen vähennys , , ,08 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , , ,70 Rahoituksen rahavirta , , , , ,62 Vaikutus maksuvalmiuteen ,92 0, , , ,92 Elimininoidaan: 1) Ssisäinen myynti ja osto 2) Sisäiset lainat 3) Sisäisten lainojen vähennys 4) Sisäinen liittymismaksu 205

206 20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2017 Kimitoöns Vatten Kemiönsaaren Vesi 206

207 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2017 Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAIDEA 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI 6. KUSTANNUKSET 7. VEDENHANKINTA 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS 9 VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO 10. TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN MUKAAN 10.1 Investoinnit Käyttötalousarvion toteutuminen 10.3 Rahoitusanalyysin toteutuminen 11. TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT 15. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 15.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 15.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 15.3 Tasetta koskevat liitetiedot 15.4 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot 16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY 17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 207

208 1. TOIMINTAIDEA Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa asiakkaidensa ja toiminta-alueensa vesihuoltopalveluja. Tehtävä käsittää mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille, sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä, terveyttä ja elämänlaatua. Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään erilaisia maksuja. Näitä ovat mm. vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu. Tuloilla on katettava niin käyttö- kuin pääomakustannukset. 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja jäteveden tehokas johtaminen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Kemiönsaaren Vedellä on tällä hetkellä 1751 asiakasta (luku on korjattu vastaamaan laskutusta ). Kiinteistöistä on 198 vapaa-ajan kiinteistöjä. Yhdeksäs toimintavuosi oli vaiherikas. Vuoden aikana on paikattu useita vuotoja sekä vesi- että jätevesiverkostossa, tehty vesiliittymiä ja tehty verkoston korjausta ja saneerausta. Vesihuolto on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Laskuttamattoman veden osuus laski 24 prosenttiin. Putkistovuotoja oli useita, mutta ongelmallisin niistä oli Kärran putkivuoto. Vuoto oli erittäin vaikea löytää. Vuototilanteiden jälkeen tapahtuva putkiston huuhtelu kuluttaa myös tilanteesta riippuen huomattavasti vettä. Sateet aiheuttavat haasteita Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle, joka joutuu vastaanottamaan suuria määriä hulevesiä. Syksy oli erittäin sateinen ja laskuttamattoman jäteveden osuus nousi vuonna 2017 noin 51 prosenttiin. Hulevesi nostaa puhdistamojen kustannuksia, samalla kun optimaalisen puhdistustuloksen saavuttaminen on työläämpää, kun puhdistamo joutuu puhdistamaan suuria määriä hulevesiä. Vuoden aikana on tehty työtä hulevesien saamiseksi pois viemäriverkostosta. Yhteensä 13 jätevesikaivoa korjattiin ja 2 käyttämätöntä jätevesikaivoa poistettiin. Työ jatkuu, mutta työ on pitkäjänteistä, eikä tuloksia saada kovinkaan nopeasti. Päivystysrengas, joka toimii 24/7 periaatteella, on toiminut hyvin. Kaikki ovat kantaneet vastuunsa, ja tähän työhön osallistuneet ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan. Vuoden aikana investointeja toteutettiin ainoastaan euron edestä. Vuoden 2017 tilinpäätös näyttää euroa alijäämää. Talouskuri on pidetty tiukkana, unohtamatta kuitenkaan niitä velvoitteita, joita meillä on asiakkaitamme ja viranomaisia kohtaan. Korot ovat olleet alhaisella tasolla. Asiantuntijat ennustavat, että korkotaso pysyy lähivuosina alhaisena, mutta alkaa hiljalleen nousta nykyisestä tasostaan. Kemiönsaaren Veden taloudellista toimintaa ohjaa lähimpinä vuosina lainojen erittäin suuri määrä. Investoinnit tulee jatkossa pitää alhaisella tasolla pidemmän aikaa. Kemiönsaaren Veden taloudellinen päämäärä on vähentää lainataakkaa. Vuonna 2017 saatiin velkataakkaa pienennettyä noin euroa. Lopuksi haluan kiittää kaikkia Kemiönsaaren Veden työntekijöitä ammattitaitoisesta työpanoksesta. Haluan myös kiittää johtokuntaa heidän tekemästään työstä. Kemiönsaari 15 maaliskuuta 2018 Raimo Parikka toimitusjohtaja Kemiönsaaren Vesi 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 208

209 Kemiönsaaren Vedellä on oma vesilaitoksen hoitaja ja oma jätevedenpuhdistamon hoitaja. Kaksi yhdyskuntateknisen osaston huoltomiestä vastaa ostettuna palveluna linjanrakennuksesta ja yleisestä kunnossapidosta. Työvoiman vahvuuteen kuuluu työnjohtaja (33 %). Hallinnossa työskentelee toimitusjohtaja (50 %), laskuttaja ja toimistosihteeri (35 %). Henkilökunta on vuoden aikana osallistunut eri koulutustilaisuuksiin ja kursseihin. Vuonna 2017 Kemiönsaaren Veden johtokunta muodostui seuraavasta viidestä henkilöstä: Veijo Lücke, Brita Drugge, Malin Lindholm, Greger Lindholm ja puheenjohtaja Daniel Wilson. Valtuustokauden vaihduttua johtokunta vaihtui, ollen seuraava: Helena Fabritius, Lea Räisänen, Kristian Ek, Greger Lindholm ja puheenjohtaja Roger Hakalax. 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vesihuoltolaitoksen talous on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Yleensä käyttötulot ja kustannukset ovat kohtalaisen hyvin ennakoitavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden arviointia. Kemiönsaaren Veden toimintaympäristö on viime vuosina investointien myötä muuttunut huomattavasti. Seuraavat seikat vaikuttavat toiminnan talouteen tulevaisuudessa: - Talouskuri pidetään tiukkana, unohtamatta kuitenkaan niitä velvoitteita, joita meillä on asiakkaitamme ja viranomaisia kohtaan. - Liittymättömät toiminta-alueen kiinteistöt tulee saada liitettyä. Tämän jälkeen liittyjien määrä vähenee ja liittymismaksut muodostavat pienemmän osan tuloista. - Investointitaso on pidettävä pitkään matalalla tasolla. - Poistot ovat hyvin suuria (lisääntyivät tuntuvasti vuonna 2016). - Korot ovat hyvin matalalla tasolla, mutta ennusteen mukaan ne alkavat taas nousta. - Valtio korottaa arvonlisäveroa. - Taksaa on nostettu vuoden 2016 alusta, taksaa on mahdollisesti tarkistettava lähiaikoina. - Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaselvitys on tehtävä mennessä. Jos purkupaikkaa joudutaan siirtämään, voivat purkupaikan siirrosta aiheutuvat kustannukset nousta hyvin korkeiksi. 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI Vuoden aikana myytiin vettä noin m³ ja m³ myytyä jätevettä vastaanotettiin käsiteltäväksi. Myydyn veden määrä laski hieman ja myös myydyn jäteveden määrä laski. Vuoden aikana myytiin 32 vesiliittymää, 15 jätevesiliittymää, 1 hulevesiliittymä ja 3 sprinkleriliittymää. Kemiönsaaren Vedellä oli asiakassopimusta Asiakasmäärä korjattiin vastaamaan laskutuksessa olevaa asiakasmäärää. Liittymismaksujen osuus liikevaihdosta laski 11 prosenttiin (vuonna 2016 se oli 12 prosenttia). Työ toiminta-alueella olevien, vielä liittymättömien kiinteistöjen saamiseksi asiakkaiksi aloitettiin vuonna 2016 ja se työ jatkuu edelleen. Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Merkittävä osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä. Siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista, kuten perus- ja liittymismaksut, on kiinteitä. Kemiönsaaren Veden liikevaihto oli budjetoitua pienempi, eli yhteensä euroa. Veden kulutus Kemiönsaaren Veden toiminta-alueella vähenee, koska kunnan asukasluku laskee ja väestö ikääntyy. Toimintaalueella olevien kiinteistöjen liittyminen tasapainottaa kuitenkin muutoksen suuruutta. Abloy Oy Björkbodan tehdas on myös oleellisesti pienentänyt veden kulutusta kun pinnoituslaitos lopetti toimintansa Dalwire Steel Oy Ab:n toiminta Taalintehtaalla on myös loppunut. Alla olevassa taulukossa näkyy tulojen jakautuminen vuonna

210 Alla oleva taulukko esittää tulojen kehittymisen KUSTANNUKSET Materiaalikustannukset olivat budjetoitua alhaisemmat. Sisäisestä jaosta johtuen on ostetuista palveluista vähennetty ns. sisäisen työn osuus, eli euroa. Palkat tullaan jatkossa esittämään omalla sarakkeellaan. Sähkön kulutus on siirtolinjojen myötä kasvanut ja sähkökustannukset olivat noin euroa. Sähkön osuus materiaalikustannuksista on yli 53 %. Tulevaisuuden suurin taloudellinen haaste on velkataakka, joka on moninkertainen liikevaihtoon verrattuna. Kasvavat lainanhoitokulut ovat liikelaitoksen suurin taloudellinen riskitekijä. Osa lainoista on kuitenkin sidottu kiinteään korkoon ja merkittävä osa on sisäisiä lainoja, mikä hillitsee mahdollista korkojen nousua. 210

211 Alla oleva taulukko esittää kustannusten kehittymisen vuosina VEDENHANKINTA Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset ovat toimineet hyvin. Kårkullan, Nordanån ja Skinnarvikin pohjavesialueita on kuormitettu ympäristölupiensa puitteissa vuoden aikana. Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon vuotovedet ja kustannukset on jaettu myytyä vesikuutiometriä kohden. Vuoden aikana Kårkullan vesilaitosta on käytetty aiempia vuosia vähemmän ja Nordanåta enemmän virtauksen aikaansaamiseksi Kemiön ja Björkbodan välisessä uudessa vesilinjassa. *) Kemiönsaaren Vesi ostaa tarvittaessa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta. Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 211

212 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS Jäteveden puhdistus Kemiönsaaren Veden jäteveden puhdistus tapahtuu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolla. Tähän yhteenvetoon on koottu Kemiönsaaren Veden jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueilla muodostuvat jätevesimäärät ja vesistöön johdettujen jätevesien aiheuttaman kuormituksen kehitys vuosilta Ympäristökuormitus Vuodet kuvaavat tilannetta, jolloin Kemiönsaaren Veden viemäröintialueella oli toiminnassa kolme yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa: Taalintehtaalla Tyskaholmenin saarella sijaitseva Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo, Kemiön kirkonkylällä sijaitseva Kemiön jätevedenpuhdistamo ja Västanfjärdin Lammalassa sijaitseva Lammalan jätevedenpuhdistamo. Vuosi 2016 kuvaa tilannetta, jolloin jätevesien käsittely oli pääosin keskitetty saneerattuun Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoon. Saneerattu ja laajennettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön lokakuussa 2015, jolloin Kemiön jätevedenpuhdistamon toiminta loppui ja jätevedet johdettiin Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lammalan jätevedenpuhdistamo oli käytössä asti. Lammalan jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli kuitenkin vain noin 1 % vuoden 2016 kokonaisjätevesimäärästä. Vuosi 2017 kuvaa tilannetta, jolloin jätevesien käsittely oli keskitetty saneerattuun Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoon. Vesistöön johdetun jäteveden määrä vuonna 2017 oli 10 % suurempi vuosien keskiarvoon verrattuna, mutta vesistöön johdetut kuormitukset laskivat % eri parametrien osalta. Kuormitus oli merkittävästi pienempi kokonaisfosforin, BOD7ATU:n, kokonaisfosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta. Myös kokonaistypenpoisto tehostui ja kokonaistyppikuormitus oli 23 % pienempi vuosien keskiarvoon verrattuna. Seuraaviin kuviin on koottu vesistöön johdetut kuormitukset jätevedenpuhdistamoittain. Vuotuinen pylväs kuvaa yhteenlaskettua kokonaiskuormitusta. 212

213 213

214 214

215 215

216 Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien kuormitus Falköfjärdenille on kehittynyt seuraavasti: Falköfjärdenille johdettujen jätevesien määrä oli vuonna 2017 jätevedenkäsittelyn keskittämisen myötä 72 % suurempi vuosien keskiarvoon verrattuna. Falkofjärdenille johdettu kuormitus laski BOD7ATU:n, kokonaisfosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta %. Puhdistamon saneerauksen ja laajennuksen myötä jätevedenkäsittely on tehostunut. Kokonaistyppikuormitus oli 52 % suurempi vuosien keskiarvoon verrattuna. Kokonaistypenpoisto on kuitenkin tehostunut jätevedenkäsittelyn keskittämisen myötä, koska vesistöön johdettu kuormitus ei ole kasvanut yhtä paljon kuin käsitelty jätevesimäärä ja puhdistamolle tuleva typpikuorma. Jätevesien vesistöön aiheuttama kokonaiskuormitus oli vuonna 2017 pienempi verrattuna vuosien tilanteeseen jätevedenkäsittelyn keskittämisestä huolimatta. Puhdistamosaneeraus on tehostanut puhdistusprosessin toimintaa. Vesistöön johdettu kokonaistyppikuorma on kasvanut jäteveden purkupisteellä. Puhdistamon kokonaistypenpoisto on kuitenkin tehostunut aiempaan verrattuna, koska vesistöön johdettu typpikuorma ei ole kasvanut yhtä paljon kuin käsitelty jätevesimäärä ja puhdistamolle tuleva typpikuorma. Björkboda Lås Ab:n prosessivedenpuhdistamo Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin vuoden aikana Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon yhteensä m3, eli keskimäärin 14,9 m³/d. Tämä oli 1,3 % puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta. Kemiö Kemiön jätevedenpuhdistamon purkutyöselostus jätettiin ELY-keskukselle Lammalan jätevedenpuhdistamo Hakemus toiminnasta mahdollisesti aiheutuneiden tai aiheutuvien vahinkojen selvittämiseksi ja korvaamiseksi tai korjaamiseksi jätettiin Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle Asiaa koskeva vastine Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle jätettiin VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin vesimääriin. Vuonna 2017 vesiverkostoa laajennettiin noin 262 m ja jätevesiverkostoa noin 262 m. Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 412 pumppaamosta, joista 81 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston toiminnan valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana. Automaatiojärjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat 216

217 automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka ryhtyy vian vaatimiin korjaustoimenpiteisiin. 10. KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN MUKAAN SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Vuotovesien poistaminen viemäriverkosta Tavoitetaso/seuranta Työ on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu edelleen. Työ on myös osa verkoston ja viemärikaivojen saneerausta. Seuranta Vuonna 2017 työ jatkui ja 13 jätevesikaivoa korjattiin. Jätevesikaivojen korjausta ja putkiston saneerausta jatketaan vuonna Vähintään 150 kiinteistön liittäminen verkostoon (väh kiinteistöä/vuosi). Olemassa olevilla toiminta-alueilla sijaitsevia kiinteistöjä kehotetaan liittymään vesihuoltopalveluihin. Kaikki toim.-alueen liittämättömät kiinteistöt Mainittujen alueiden kiinteistönomistajat saavat viranomaiskehotuksen liittymisestä. Seuranta Uusia liityntöjä / vesi 32 kpl ja viemäri 15kpl. Liittymiskehotuksien antaminen on aloitettu. 217

218 Lainakannan vähentäminen Lainakanta alkaa laskea v laaditun talousarvion ja suunnitelman mukaan. Kemiönsaaren Vesi voi Kertynyt alijäämä pienentää velkataakkaansa v investointien vähenemisen ansiosta. Seuranta Lainakanta pieneni euroa. Taloussuunnitelmakauden aikana syntyy Alijäämää. Alijäämä tulee kattaa 4 vuoden aikana. Seuranta Alijäämä oli ,52 euroa. Edellisten vuosien alijäämä on ,03 euroa. Kertynyt alijäämä on näin ollen yhteensä ,55 euroa. 218

219 10.1 INVESTOINNIT 2017 Kaukovalvontajärjestelmä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , ,00 0,00 Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,61 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , ,61 Vesi Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää) Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,17 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , ,17 Vesi uusille asemakaava-alueille Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , ,00 0,00 Viemärilinjat ja liittymät toiminta-alueella Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,72 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,72 Viemäri Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää)) Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,17 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,17 Viemäri uusille asemakaava-alueille Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , ,00 0,00 Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,60 Tulot 0 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,60 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2017 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,27 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , ,27 ANALYYSI Vuoden 2017 aikana investointeja toteutettiin ainoastaan euron edestä. Uudet investoinnit joudutaan rahoittamaan lainarahalla, eikä siihen tässä tilanteessa ole mahdollisuutta. 219

220 10.2 KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMA 2017 TULOSLASKELMA Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama % Liikevaihto , ,00 91,7 Liiketoiminnan muut tuotot , ,80 154,2 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,12 94,3 Palvelujen ostot , ,35 72,6 Materiaalit ja palvelut , ,47 79,6 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,55-100,0 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,86-100,0 Muut sivukulut , ,22-100,0 Henkilösivukulut , ,08-100,0 Henkilöstökulut , ,63-100,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,37 99,7 Poistot ja arvonalentumiset , ,37 99,7 Liiketoiminnan muut kulut , ,29 68,1 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,70-472,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00-100,0 Muut rahoitustuotot ,13-391,13 106,5 Kunnalle maksetut korkokulut , ,00 0,0 Muille maksetut korkokulut , ,40 64,6 Korvaus peruspääomasta 0 0,00 0,00-100,0 Muut rahoituskulut 0-73,27 73,27-100,0 Rahoitustuotot ja -kulut , ,26 56,7 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,44 112,9 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,44 112,9 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,92-24,92 100,1 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,52 125,5 220

221 10.3 RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMA 2017 RAHOITUSLASKELMA Talousarvio TA- Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama muutos lopullinen Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,70 Poistot ja arvonalentumiset , ,37 Rahoitustuottot ja -kulut , ,26 Toiminnan rahavirta , ,81 Investointien rahavirta Investointimenot , ,03 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,03 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,22 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,93 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,52 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,24 Korottomien velkojen muutos muilta , ,95 Rahoituksen rahavirta , ,22 Rahavarojen muutos , ,00 221

222 11. TULOSLASKELMA 2017 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,03 Liiketoiminnan muut tuotot , ,92 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,95 Palvelujen ostot , ,72 Materiaalit ja palvelut , ,67 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,55 Henkilösivukulut Eläkekulut ,86 Muut sivukulut ,22 Henkilösivukulut ,08 Henkilöstökulut ,63 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,12 Arvonalentumiset 0, ,91 Poistot ja arvonalentumiset , ,03 Liiketoiminnan muut kulut , ,13 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,88 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 Muut rahoitustuotot 6 391, ,75 Kunnalle maksetut korkokulut 0, ,18 Muille maksetut korkokulut , ,04 Korvaus peruspääomasta 0, ,00 Muut rahoituskulut 73,27 164,28 Rahoitustuotot ja -kulut ,74 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,63 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,63 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,92 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,71 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,22 % -1,90 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -1,13 % -4,42 % Voitto, % -4,49 % -17,88 % 222

223 12. TASE 2017 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,28 Rakennukset , ,33 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,45 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,37 Aineelliset hyödykkeet , ,43 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,01 Lainasaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,01 Saamiset , ,01 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,01 VASTAAVAA , ,44 223

224 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,46 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,68 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,71 OMA PÄÄOMA , ,43 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,22 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,22 PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,39 Lainat kunnalta , ,26 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat , ,00 Pitkäaikainen , ,65 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,48 Lainat kunnalta , ,77 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Ostovelat , ,68 Korottomat velat kunnalle Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat , ,22 Siirtovelat , ,99 Lyhytaikainen , ,14 VIERAS PÄÄOMA , ,79 VASTATTAVAA , ,44 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 25,62 % 24,55 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 469,85 % 541,17 % 469,85 % 541,17 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,00-33,20 Lainankanta 31.12, , ,57 Lainasaamiset 31.12, ,00 0,00 224

225 13. RAHOITUSLASKELMA 2017 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,88 Poistot ja arvonalentumiset , ,03 Rahoitustuottot ja -kulut , ,75 Toiminnan rahavirta , ,40 Investointien rahavirta Investointimenot , ,94 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,02 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00 Investointien rahavirta , ,92 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,48 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0, ,74 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,92 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,02 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , ,50 Rahoituksen rahavirta , ,48 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodel Investointien tulorahoitus, % 2011,05 % 136,56 % Lainanhoitokate 0,80 0,76 Kassan riittävyys, pv 0,00 0,00 Quick ratio 0,32 0,23 Qurrent ratio 0,32 0,23 225

226 14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT Ulkoisen ja sisäisen velkataakan sekä lainanhoitokustannusten analysointi Kemiönsaaren Veden velka asiakasta kohden on edelleen erittäin suuri, mutta kokonaisvelkataakka on pienentynyt vuoden aikana. Velan ja liikevaihdon välinen suhde on hieman laskenut, mikä johtuu velan pienentymisestä. On tärkeää pyrkiä lisäämään toiminta-alueen asiakaspohjaa ilman lisälainaa. Tällä tavoin voidaan tehokkaimmin vähentää velkataakkaa asiakasta kohden, ja samalla liikevaihto kasvaa. Maksetut korot asiakasta kohden ja kokonaiskorot ovat jälleen laskeneet suotuisan korkokehityksen ansiosta. Analyysi verkoston pituudesta suhteessa myytyyn vesimäärään 226

227 Kemiönsaaren Veden myynti on pientä, vain 0,80 m³/m/vuosi. Maan vesihuoltolaitoksien myynnin keskiarvo on noin 9 m³/putkimetri/vuosi. Tämä johtuu siitä, että Kemiönsaarella kylät sijaitsevat kaukana toisistaan ja kunnallistekniikkaa on rakennettu myös haja-asutusalueille. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että keskuksissa asuvat subventoivat keskuksien ulkopuolella asuvien vesitaksoja. Haja-asutusalueilla asuvat ovat saaneet liittyä verkostoon subventoituun hintaan. Tämä laajentaminen on kasvattanut kustannuksia ja verkoston pituutta. Verkoston pituus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana, vaikka asiakasmäärä ei ole kasvanut samaa vauhtia. Kemiönsaaren kunta on huomioinut tämän laatiessaan realistista vesihuoltopalvelujen kehittämissuunnitelmaa, joka ohjaa tulevaa laajentamista enemmän toiminta-alueelle ja pohjavesialueille. Taulukosta näkee myös, että asiakkaat ovat käyttäneet hieman aiempaa vähemmän vettä vuonna 2017 kuin vuonna Jäteveden määrä on myös hieman vähentynyt. Kemiönsaaren Vesi aloitti vuonna 2016 työn vesimittarien vaihtamisen etäluettaviksi, jotta vanhat epäluotettavat mittarit saadaan korvattua uusilla lähivuosien kuluessa. Etäluettavat mittarit helpottavat lisäksi mittarien lukemista ja laskutusta. Analyysi myydyn veden suhteesta toimitettuun vesimäärään Laskuttamattoman veden osuus laski noin 5 prosenttiyksikköä. Vuoto Kärrassa oli vaikea löytää ja se aiheutti suuren hävikin. Mainittakoon, että vuotojen osuus maamme muissa, viitteenä käytetyissä vesihuoltolaitoksissa on noin 20,2 % ja määrä noin 1,8 m³/m/vuosi (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 25 ja 27). Laskuttamattoman jäteveden osuus on noussut hieman vuoden aikana. Mainittakoon myös, että vuotojen osuus maamme muissa, viitteellisissä vesihuoltolaitoksissa on noin 40,0 % (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 31). Prosenttilukumme on näin ollen keskiarvon yläpuolella. Jätevesikaivojen saneerausta jatkettiin vuonna 2017, jolloin saneerattiin yhteensä 13 jätevesikaivoa. Tätä työtä jatketaan ja vanhaa verkostoa aletaan saneerata nyt kun suuret investoinnit on saatu valmiiksi. Analyysi liikevaihdosta suhteessa verkoston pituuteen ja asiakasmäärään Tämä vertailu vahvistaa myytyjä vesimääriä koskevaa analyysiä; Kemiönsaaren Veden myynti on pientä suhteessa infrastruktuurin laajuuteen. Kemiön varikko-osaston liittymismaksu näkyy selvästi vuoden 2012 liikevaihdossa. Ongelma on yleinen vesihuoltolaitoksilla, jotka laajentavat verkostoaan haja-asutusalueilla. 227