TILINPÄÄTÖS 2016 Hyväksytty valtuustossa

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2016 Hyväksytty valtuustossa

2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET TIEDOT KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN HENKILÖSTÖ TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Kemiönsaaren vesiliikelaitos LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEISTA BOKSLUTETS UNDERTECKNANDE LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2016 tilinpäätös on euroa ylijäämäinen. Kemiönsaaren kunnan tulos on ylijäämäinen jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 15,44 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 talousarvion lähtökohtana oli 1,45 miljoonan euron alijäämä. Hyvään tulokseen vaikuttivat useat eri tekijät. Henkilöstökustannukset olivat arvioitua pienemmät, kunta sai euroa enemmän verotuloja ja korkokulut olivat euroa pienemmät alhaisesta korkotasosta johtuen. Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion, mikä johtui pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Käyttötalousarvio kunnossa Toimintakate oli 96,16 prosenttia budjetoidusta, mikä tarkoittaa 1,65 miljoona euron alitusta. Toimintamenot olivat 1,23 miljoona euroa alle ja toimintatuotot euroa yli budjetoidun. Kustannuskuri on näin ollen toiminut hyvin. Vuosikate oli 4,07 miljoonaa, joka siis kattaa 3,58 miljoonan euron poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Investoinnit ja lainat Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 4,1 miljoonaa euroa, josta 3,51 miljoonaa euroa oli kunnan ja euroa vesiliikelaitoksen investointimenoja. Velkataakka pieneni 22,72 miljoonasta eurosta 21,24 miljoonaan euroon eli eurosta euroon asukasta kohden. Vuoden aikana saatiin päätökseen mm. Amosparkenin koulun saneeraus. Kemiön terveysaseman peruskorjaus aloitettiin myöhään syksyllä. Henkilöstö Kemiönsaaren kunnalla oli 584 työntekijää (581 vuonna 2015), joista 443 oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa (448 vuonna 2015) ja 141 määräaikaisesti palkattuja sijaisia tai tilapäisiä työntekijöitä (133 vuonna 2015). Tähän lukuun sisältyvät kaikki työntekijät , aikuisopiston tuntiopettajia lukuun ottamatta. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien määrä vähentyi näin ollen viidellä edellisvuoteen verrattuna, kun taas määräaikaisesti palkattujen määrä nousi 8:lla. Yhteensä henkilöstön määrä oli lisääntynyt kolmella. Tulevaisuus Kemiönsaaren kunnan tulos on ollut jo useana vuonna ylijäämäinen. Vuoden 2016 tulos oli euroa ylijäämäinen. Olemme onnistuneet hyvin talouden ja toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kunnan vakaa taloudellinen asema antaa mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen myös jatkossa. Se auttaa meitä myös sopeutumaan suunnitteilla olevaan maakuntauudistukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen. Alkuvuoden 2017 aikana julkaistujen tietojen valossa Euroopan taloudellinen tilanne ja markkinat ovat kehittyneet myönteisempään suuntaan. Suomen osalta tilanne ei ole aivan yhtä valoisa, mutta myös Suomessa talous on siirtynyt selvästi kasvu-uralle. Kunnan toimintaan ja talouteen yleinen taloustilanteen kehittyminen vaikuttaa viiveellä. Vaikutukset voivat ilmetä verotulojen myönteisenä kehityksenä sekä toimintamenojen kasvun tasaantumisena. Väestön ikärakenteesta aiheutuva palvelutarpeen kasvu lisännee kuitenkin kunnan toimintamenoja myös jatkossa. Taloustilanteen parantumisella voi olla jatkossa myönteisiä vaikutuksia kunnan työllisyys- ja työttömyyslukuihin. Kemiönsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan uuden strategian maaliskuussa Kevään aikana valmistuu kaikkien osastojen yhteinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan kirjataan ne toimenpiteet ja toimintatavat, joiden avulla saavutetaan strategiassa esitetyt tavoitteet ja jotka tukevat strategiassa valittuja painopisteitä. Toimintasuunnitelman seurannasta vastaa kunnanjohtaja. Sen toteuttaminen on kunnan johtoryhmän vastuulla. Osastot ja toimintayksiköt laativat omat työ- ja toimintasuunnitelmansa siten, että ne ovat 3

4 linjassa strategiassa sekä osastojen yhteisessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Vuoden 2017 aikana valmistellaan Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on kunnan eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvointikertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja se päivitetään vuosittain. Hyvinvointikertomus toimii kunnan strategiatyön sekä vuotuisen suunnittelun ja seurannan välineenä. Jatkossa on maakunnan tehtävänä koota alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kemiönsaaren kunnan edustajat osallistuvat vuoden 2017 aikana aktiivisesti eri työryhmissä maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valmisteluun. Maakuntiin asetetaan alkaen väliaikainen virkamiehistä koostuva valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Valmistelutoimielin käyttää päätösvaltaa kunnes maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa maaliskuussa Erityishuomio uudistuksen valmistelussa tulee edelleen kiinnittää ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen Turunmaan alueella. Muita toiminnan kehittämisen kannalta keskeisiä asioita ovat henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen, innovatiivisten ja kuntalaislähtöisten toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen sekä aktiivinen yhteistyö muiden kuntien ja intressiryhmien kanssa. Kunnan elinvoiman kehittäminen on mukana kaikessa kunnan toiminnassa. Siihen työhön tarvitaan mukaan kaikki voimavarat, niin kuntalaiset kuin kunnassa toimivat yrittäjät ja vapaaehtoistoimintaa järjestävät tahot. Kemiönsaari Anneli Pahta Kunnanjohtaja 4

5 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 51 asemakaavaa ja 67 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin km. Väestö ja väestönkehitys Kunnan asukasluku oli henkilöä (6 908 vuotta aiemmin), vähennystä 41 henkilöä vuoden aikana ( 35 vuotta aiemmin). Väestönkehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 3 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Epävarmuus kuntakentällä jatkuu. Uudistukset ovat jatkuneet vuosista saakka, jolloin kuntarakenneuudistus alkoi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuoltoasiassa ja loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut soteuudistuksen toteuttamisen yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Sote-uudistuksen tilanne helmi maaliskuussa 2017 Sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen on määrä tulla voimaan Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla. 5

6 Nämä kolme tasoa ovat valtio maakunta kunta Itsehallintoalueet (maakunnat) muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalueita (maakuntia) perustetaan 18, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta maakuntaa järjestävät palvelunsa tukeutuen toiseen maakuntaan. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 uudelle maakunnalle. Tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja tietoteknologiaa hyödynnetään paremmin. Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa laajenee. Tavoitteena on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Hallitus julkaisi 21. joulukuuta 2016 lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Asiakkaan tulee voida valita, minkä sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön asiakkaaksi hän haluaa rekisteröityä. Lisäksi asiakkaan tulee myös voida valita maakunnan tuottamissa palveluissa palveluja antavan toimipisteen, kuten sairaalan. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti olisivat käytössä maakunnan tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella ja niiden perusteella asiakas saisi valita palvelun tuottajan. Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään. Maakunnille siirtyy ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen ja kuntien tehtäviä. ELY-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkaavat lukien. Kemiönsaaren kunnan organisaatio alkaen: 6

7 Valtuusto Ylin päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kuntavaaleissa Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2012 % Valitut Kesk. SDP Vapaa yhteistoiminta Vihr. RKP Vas. Kok. KD Peruss ,2 14,0 22,9 4,1 41,4 6,3 2,5 0,7 1, YHTEENSÄ ,0 27 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano 2013 toukokuu 2017 Puheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi I varapuheenjohtaja Rune Friman (VYT) Yo-merkonomi II varapuheenjohtaja Kristian Lindroos (RKP) Maanmittausinsinööri III varapuheenjohtaja Jorma Leppänen (SDP) Linjamies Valtuuston kokoonpano 2013 toukokuu 2017 Nimi Ammatti Puolue Suomen Keskusta rp (1) Hoikkala Marjaana Opettaja, FM Kesk. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (4) Forne Ingmar, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Sundqvist Johan Vilander Bo Vapaa yhteistoiminta (7) Antskog Carola ( )/ Henna Jäntti 2016 Ek Kristian Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Lappalainen Sami Lücke Veijo Moberg Jenna Murto Martti Toimistovirkailija, HUK Linjamies Mek. kunnossapidon suunnittelija Sähköasentaja FM / Koulunkäyntiohjaaja Isännöitsijä Yo-merkonomi Yrittäjä Yrittäjä Lähihoitaja Rakennusmestari SDP SDP SDP SDP VYT VYT VYT VYT VYT VYT VYT Vihreä liitto r.p. (1) Lang Eija Erikoissairaanhoitaja Vihr. Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Drugge Brita Engblom Henry Engblom Yngve Fabritius Helena Guseff Niklas Laurén Anders Laurén Fredrik Opettaja Insinööri Maanviljelijä, urakoitsija Agrologi Merivartija Yrittäjä, VTM TTM RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP 7

8 Liljeqvist Wilhelm Lindroos Kristian Oksanen Michael, ryhmäpuheenjohtaja Sjöberg Johanna Wilson Daniel Wretdal Inger Varatj. Maanmittausinsinööri Pääsihteeri Sairaanhoitaja AMK Yrittäjä Psykologi Vasemmistoliitto rp (1) Antikainen Esko Metallityöntekijä Vas. Valtuusto kokoontui 7 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 74 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano 2015 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist I varapuheenjohtaja Veijo Lücke II varapuheenjohtaja Brita Drugge Varatj. Yrittäjä Opettaja RKP VYT RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP Hanna Backman Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Fredrik Laurén Ann Nyström Kim Viljanen Toimintakoordinaattori Insinööri Maanviljelijä, yrittäjä FM FM Asentaja RKP SDP Kesk. RKP VYT VYT Kunnanhallitus kokoontui 12 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 175 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Leif Byman Varapuheenjohtaja Carola Antskog ( ), Ulla Johansson (2016 ) Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Patrick Joki Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Rabbe Lindblom Varapuheenjohtaja Thomas Lindroth Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Niklas Guseff Varapuheenjohtaja Carola Antskog ( ), Sven-Erik Kinos (2016 ) Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Rune Friman Esittelijä tekninen johtaja Greger Lindholm 8

9 Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Gunilla Awellán Esittelijä vt. valvontapäällikkö Dan Renfors, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Pirjo Hoffström Esittelijä matkailupäällikkö Benjamin Donner Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Johan Kinos Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Taina Tilvis Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Toimitusjaosto Puheenjohtaja Daniel Wilson Esittelijä suunnitteluinsinööri Frida Vuorio Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Veijo Lücke Esittelijä vt. tj. Raimo Parikka 9

10 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Tilinpäätösarviot 2016: Kuntataloudella hyvät eväät vastata heikkenevään tulopohjaan Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden etenevän hyvään suuntaan, arvioidaan Kuntaliiton analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Samalla lähivuosien tulopohjamuutokset kuntataloudessa vaativat tarkkaa taloudenpitoa jo vuoden 2017 aikana. Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 tilikauden tulos parani ennakkoarvion mukaan lähes puoli miljardia euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa. Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta parani puoli miljardia euroa. Lainakanta nousi 18 miljardiin euroon ja velkaantumisen kasvu hidastui 3,6 prosenttiin. Negatiivisen vuosikatteen, eli niin sanotun syömävelan osuus kuntien lainakannan muutoksesta on erittäin pieni, vuosina se on ollut viiden prosentin luokkaa. Kuntien ja kuntayhtymien talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta ja kuntatalous lähenee nykyisen hallituskauden kuntatalouden tasapainottamistavoitetta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen. Hallituksen parin vuoden takaisissa ennusteissa kuntasektorin velan arvioitiin nousevan kolme miljardia nyt toteutunutta suuremmaksi. Lisäksi toiminnan ja investoinnin rahavirran ennakoitiin painuvan raskaasti negatiiviseksi. Tämä ennuste ei toteutunut, mutta edessä on sen sijaan tiukempi taloustilanne johtuen valtionosuuksien ja verotulojen heikkenemisestä jo tänä vuonna, sanoo Koskinen. Tasapainoisen talouden taustalla maltillinen menokehitys ja parantuneet tulot Kuntatalouden parantumisen taustalla löytyy maltillinen menokehitys, joka johtuu muun muassa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstökulujen sopeuttamisesta, sekä vähäisestä kustannustason kasvusta kuntapalveluissa. Kuntien ja kuntayhtymien tulot lisääntyivät erityisesti kasvaneiden valtionosuuksien kautta. Vuoden 2016 valtionosuuksissa kompensoitiin kuntien veroperustemuutoksista johtuvia veromenetyksiä 260 miljoonaa euroa ja lisäksi kunnat saivat 270 miljoonaa euroa valtionosuuksia kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistuksen seurauksena. Kuntien verotulot 2016 kasvoivat maltillisesti koko maan tasolla yhteensä 1,4 prosenttia, eli 300 miljoonaa euroa. Vaimeaa kehitystä selittää muun muassa kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen. Kuntien väliset investointipaineet vaihtelevat suuresti. Maakuntakeskuksissa ja muissa suurissa kaupungeissa on palvelutarpeen lisääntymisestä johtuvia investointipaineita. Muissa kunnissa investointipaineet liittyvät usein korjausvelkaan. (Kuntaliiton tiedote ) 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Taustaa Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2016 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Yleistä 10

11 Tammikuussa 2016 kunnanhallitus otti kantaa siihen, pitäisikö lääkärityövoima kokonaisuudessaan ostaa kilpailutuksen kautta, koska kunnalla on ollut vaikeuksia rekrytoida omia lääkäreitä. Valtuusto päätti yksimielisesti, ettei lääkärityövoimaa osteta kilpailutuksen kautta, koska se tulee liian kalliiksi. Kemiön terveysaseman laajennuksesta käytiin keskustelua koko vuoden ajan. Vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä tehtiin päätös Kemiön terveysaseman peruskorjauksesta ja laajennuksesta. Kunnanhallitus hyväksyi luonnospiirustukset helmikuussa Sote- ja maakuntauudistusta koskevat suunnitelmat etenivät kesän aikana, ja investointikeskustelu sai uutta vauhtia. Elokuussa pidettiin iltakoulu ja syyskuussa valtuusto teki uuden päätöksen investoinnista sote- ja maakuntauudistuksesta saatavilla olevien tietojen perusteella. Valtuusto päätti äänin 18 9, että Kemiön terveysasema peruskorjataan ja laajennetaan. Kunnanhallitus päätti maaliskuussa uuden kuntastrategia laatimisesta. Työ aloitettiin toukokuussa ja toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton tytäryhtiön FCG:n kanssa. Prosessiin osallistui asukkaita, yrittäjiä, sidosryhmiä sekä kunnan henkilöstöä ja poliitikkoja. Valtuusto hyväksyi strategian joulukuussa. Lisäksi kunnanhallitus päätti maaliskuussa 2016 lakisääteisen hyvinvointikertomuksen laadinnasta strategian hyväksymisen jälkeen. Syyskuussa valtuusto päätti, että kunta ottaa vastaan noin 20 arabiankielistä syyrialaista kiintiöpakolaista, 4 5 perhettä, vuoden 2016 loppupuolella tai vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Lokakuussa kunnanhallitus antoi lautakunnille tehtäväksi valmistella palveluseteleiden käyttöönottoa koskevaa asiaa. Palveluseteleiden käyttöönottoa selvitettiin ja valmisteltiin syksyn aikana. Kunnanhallitus ehdotti valtuustolle helmikuussa 2017, että palvelusetelit otettaisiin käyttöön tilapäisessä kotihoidossa, säännöllisessä ja jatkuvassa kotihoidossa, ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Joulukuussa 2016 Turun hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa Nordanå-Lövbölen tuulipuiston osayleiskaavasta. Hallinto-oikeus kumosi valtuuston tekemän päätöksen. Talous Lähtökohtana talousarvion 2016 valmistelussa oli maltillinen verojen kasvu ja valtionosuuksien lisääntyminen. Henkilöstökuluihin laskettiin nollakasvua ja palvelujen ostoihin kahden prosentin kasvua. Kesäkuun talousarvion toteutuman yhteydessä peruspalvelulautakunta totesi, etteivät määrärahat tule riittämään. Peruspalvelulautakunta anoi euron lisämäärärahaa, josta euroa kohdistui erikoissairaanhoitoon ja euroa vanhustenhuoltoyksikölle. Investointitalousarviossa tehtiin kaksi uudelleenkohdennusta sekä yksi lisämäärärahan anomus. Sekä kiinteistöyksikön että yhdyskuntateknisen yksikön määrärahoja kohdennettiin uudelleen. Kiinteistöyksikkö siirsi euroa Kemiön terveysasemahankkeesta Amosparkens skolan peruskorjaukseen. Yhdyskuntatekninen yksikkö siirsi toteuttamatta jääneiden hankkeiden määrärahoja toteutettuihin hankkeisiin, jotka tulivat arvioitua kalliimmaksi. Syyskuussa valtuusto päätti Kemiön terveysaseman peruskorjauksesta ja laajennuksesta. Vuosien 2016 ja 2017 investointitalousarvioissa hankkeeseen on varattu 2,1 miljoonaa ja 2,0 miljoonaa euroa. Hankkeesta saatujen tarjousten yhteenlaskettu summa, mukaan lukien arkistotilat, on 4,4 miljoonaa euroa. Valtuusto päätti korottaa vuosien 2016 ja 2017 määrärahoja yhteensä 4,45 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 investointitalousarvio oli yhteensä 6,18 miljoonaa. Vuoden suurin yksittäinen investointi oli Amosparkens skolan peruskorjaus. Amosparkens skolan peruskorjaus valmistui syksyllä 2016 koulujen alkuun. Kemiön terveysasemahanke aloitettiin syksyllä 2016, ja sen on määrä valmistua syksyllä Muutettu investointitalousarvio alittui 2,18 miljoonaa euroa. Menot alittuivat 2,37 miljoonaa euroa, samalla kun tulot alittuivat euroa. Hallinto-osaston investointitalousarvio alittui euroa, peruspalveluosaston euroa, yhdyskuntateknisen yksikön euroa ja kiinteistöyksikön 2,06 miljoonaa euroa. Sivistysosaston investointitalousarvio ylittyi euroa. Vesiliikelaitoksen investointitalousarvio ylittyi euroa. Muutamat investointihankkeet, niin kunnan kuin Kemiönsaaren Veden, ovat ylittäneet niille budjetoidut määrärahat, mutta kokonaisuudessaan investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien raamien sisällä. 11

12 Vuoden 2016 tuloslaskelman vuosikate on 4,07 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 2,46 miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 1,97 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtuu pienentyneistä henkilöstökustannuksista ja suuremmat tulot. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,98 miljoonalla eurolla. Henkilöstökustannusten pienenemiseen vaikutti merkittävästi lomapalkkajaksotus, joka oli kilpailukykysopimuksen ansiosta noin euroa aiempia vuosia alempi. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös lähes euroa suuremmat verotulot, yli euroa suuremmat tuotot ja euroa pienemmät korkokustannukset. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 1,23 miljoonalla eurolla. Toimintakate oli 96,16 prosenttia budjetoidusta, mikä merkitsee 1,65 miljoonan euron alitusta. Ostopalvelut ylittyivät yli eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa lähes euron edestä. Kustannus on merkitty palveluiden ostoihin, kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion lähes eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät eurolla ja muut kustannukset eurolla. Toimintatuotot ylittivät talousarvion lähes eurolla. Myyntituotot alittuivat euroa. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 1,9 miljoonaa euroa eli 97,5 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion eurolla, tuet ja avustukset eurolla, muut tuotot eurolla ja vuokratuotot eurolla. Hallinto-osaston talousarvio alittui euroa, kehitysosaston euroa, sivistysosaston euroa ja ympäristö- ja tekniikkaosaston lähes euroa. Peruspalveluosasto alitti muutetun talousarvion eurolla ja alkuperäisen talousarvion eurolla. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2016 oli budjetoitu 5 miljoonaa euroa uusia lainoja. Kemiön terveysasemahanke käynnistyi melko myöhään syksyllä, minkä vuoksi kustannukset saatiin hoidettua kassavaroista. Kemiönsaaren Vesi on nostanut lyhytaikaista lainaa euroa. Kunnan yhteenlaskettu velkataakka pieneni 22,72 miljoonasta eurosta 21,24 miljoonaan euroon eli eurosta euroon asukasta kohden. Kemiönsaaren Veden vuoden 2016 tulos oli alijäämäinen. Vuoden 2016 tilinpäätös on lähes euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa, että aiemmilta vuosilta kertynyt yhteenlaskettu alijäämä on nyt euroa. Kemiönsaaren Vesi on vuonna 2016 maksanut kunnalle euroa tuottoa valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kemiönsaaren Vesi lainasi kunnalta euroa vuonna Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja viitekorkona 12 kuukauden euribor per Kemiönsaaren Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,7 miljoonaa euroa per Vuonna 2016 tuloveroprosentti oli 19,75. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,37. Vuosi 2016 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 12

13 6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä Kemiönsaaren kunta menettää 2,3 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuonna Valtion, maakuntien ja kuntien välinen rahoitusmalli on vielä epäselvä, mutta joka tapauksessa valtionosuusjärjestelmää on jälleen tarkoitus muuttaa. Keskustelua käydään myös uuden mallin käyttöönotosta, jossa osa rahoituksesta perustuisi maakuntien omaan verotusoikeuteen ilman että kokonaisveroaste nousisi. Kemiönsaaren kunta on taloussuunnitelmassaan huomioinut sote- ja maakuntauudistuksen ja sen tuomat muutokset kunnan talouteen. Toimintakuluihin ja investointeihin kohdistuva paine on lisääntynyt. Valtionosuuksista ja veroista saatavien tuottojen väheneminen heikentää myös vuosikatetta. Tämän seurauksena kunnalla ei enää ole mahdollisuuksia tehdä isoja investointeja tai lainanlyhennyksiä. Taloussuunnitelmaan sisältyvät investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Vuosille on taloussuunnitelmaan kirjattu uusia lainoja 12,2 miljoonan euron edestä. Velkataakka kasvaisi siten 28,9 miljoonaan euroon, mikä on asukasta kohden laskettuna vajaat euroa. Samanaikaisesti voidaan todeta, että korot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi n euron lisäkustannusta. Investointeihin kohdistuu suuri paine, koska kiinteistömassa on vanhaa ja vaatii korjauksia. Taloussuunnitelmassa on investointeja 13,4 miljoonalla eurolla vuosina Vanhustenhuollon kiinteistöjen investointitarpeet selvitetään vuoden 2017 alkupuolella. Tämänhetkisten tietojen mukaan maakunnat vuokraavat kiinteistöt kunnilta vuosina Lisäksi sopimuskauteen sisältyy yksi optiovuosi (vuosi 2022). Tämän jälkeen on epäselvää, mitä tapahtuu kunnan omistamille kiinteistöille, jotka kuormittavat kuntaa lainojen ja poistojen muodossa. 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen henkilöstöstrategia oli voimassa vuodet Henkilöstöstrategiaa päivitettiin syksyn 2012 kevään 2013 aikana, ja kesäkuussa valtuusto hyväksyi päivitetyn henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia on voimassa vuodet Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2016 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 598 euroa/työntekijä (bruttokustannus, josta Kela korvaa noin 45 %) ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitajaja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Vuodesta 2017 alkaen Dalmed uudistaa hinnoitteluaan niin, että yritykset maksavat palveluista käytön mukaan. Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli (vuonna 2015: 581). Näistä 443 (448 vuonna 2015) oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 141 (133 vuonna 2015) määräaikaisessa työsuhteessa. 13

14 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kunta käyttää vakuutusmeklaripalveluita vakuutusten hankinnassa. Vakuutusmeklaripalvelut hankittiin Kuntahankintojen puitesopimuksen puitteissa pienhankintana syksyllä Uudeksi vakuutusmeklariksi valittiin Rewenda Oy. Meklariyhtiö hoitaa puolestaan vakuutusten hankinnan kunnan puolesta. Vakuutushankinta tehdään talven 2016 aikana. Vuonna 2011 kunta laati ja hyväksyi valmiussuunnitelman. Valmiusasioista vastaavat virkamiehet osallistuvat säännöllisesti valmius- ja kriisinhallintakoulutuksiin. Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta prosenttia on suojattu ja vastaavasti prosenttia on sidottu vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi ja sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Kunnanhallitus on määritellyt tavoitteeksi, että prosenttia lainoista tulee olla suojattuja. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Syksyllä 2016 selvitettiin eri korkosuojausvaihtoehtoja. Korkosuojauksesta on tarkoitus tehdä lopullinen päätös kevään 2017 aikana. Ympäristöriskit Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kunnan noin m²:n kiinteistöalasta noin m² eli runsaat 93 prosenttia lämmitetään hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla. Kemiönsaaren kuntien yhdistyttyä vuonna 2009 hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen ja muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat ovat vähentäneet CO2-päästöjä. Vähennys on vielä suurempi kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai alueverkkoihin. Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportin avulla. Päästöt ovat vähentyneet hieman vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu keskivaiheille vertailukuntien joukossa kun otetaan huomioon kunnat, joissa on samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen samankaltainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden ovat alle keskiarvon vastaavissa kunnissa. Nykyisin kunta seuraa myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarveluvulla. 14

15 Jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden purkupaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista on käyty keskustelua jo usean vuoden ajan. Vesi- ja viemärilinjojen yhdistämistä jatkettiin vuoden 2016 aikana. Työ toteutettiin useassa vaiheessa vuoden 2016 puoliväliin mennessä. Tyskaholmenin puhdistamon tehostamistyöt aloitettiin vuoden 2014 loppupuolella. Samanaikaisesti suunniteltiin Kemiön ja Lammalan puhdistamojen käytöstä poistamista. Kemiön puhdistamo suljettiin vuonna 2015 ja Lammalan puhdistamo vuonna Yksi suurempi ja tehokkaampi puhdistamo on kokonaisuuden kannalta ympäristölle parempi ratkaisu kuin kolme pientä yksikköä eri puolilla kuntaa. Tyskaholmenin puhdistamon ympäristövaikutuksia on verrattu kolmen aiemman puhdistamon yhteisvaikutuksiin seuraavassa taulukossa. Luvut ovat teoreettisia. Keskimääräinen ympäristövaikutus Ympäristövaikutus 2016 Päästölaji kg/v kg/v Muutos % CODCr % BOD7atu % Kok.P % Kok.N % Ammoniumtyppi % Kiinteä aines % Jäteveden määrä, m³/v ,50 % Keskitetty puhdistamo on myös taloudellisempi, mikä edistää osaltaan kestävää kehitystä. Kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden käsittely aloitettiin vuonna 2013 ja jatkuu edelleen. Vuonna 2016 lietettä puhdistettiin yhteensä m³, josta kunnan keräysjärjestelmän piiriin kuului m³. Lietteenkeruutoiminta on vakiintunutta, ja sellaisia kiinteistöjä, joiden kohdalla on epäselvyyksiä, on enää hyvin vähän. Vaikka jätehuoltoa on tehty jo pitkään, se on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä. Kemiönsaarella syntyvä jätemäärä on vähentynyt, mikä on myönteistä. Jätemäärien väheneminen on hyvin todennäköisesti lisääntyneen kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2016 aikana Kemiönsaarella kerättiin runsaat tonnia sekajätettä. Vuonna 2015 määrä oli yli tonnia, vuonna 2014 yli tonnia, vuonna 2013 yli 1940 tonnia ja vuonna 2012 lähes tonnia. Vuonna 2016 kaikki jätteet ohjattiin poltettavaksi. Kunnassa on kierrätyskeskus, joka on toteutettu tukirahoituksen avulla. Kierrätyskeskus työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Ympäristön kannalta kierrätyksellä on hankkeessa merkittävin vaikutus. Hanke käynnistettiin vuonna 2015, ja odotukset ovat korkealla. Ennen kierrätyskeskuksen perustamista Kemiönsaarella ei ollut paikkaa, jossa kierrätys olisi hoidettu keskitetysti. 15

16 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen tarkastuksen toimintaohjeet. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Kevään 2017 aikana laaditaan uudet sisäisen tarkastuksen toimintaohjeet. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, ja talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelmaa, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat-palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff on hoitanut kunnan perintää vuoden 2014 alusta lähtien. Kiinteä omaisuus on vakuutettu, ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman, joka on otettu käyttöön vuonna Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Kunnanhallitus käy läpi kuntakonsernin tilannetta kaksi kertaa vuodessa, kesäkuun ja joulukuun kokouksissa. Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö on yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. 16

17 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 16,4 % 15,6 % Vuosikate / Poistot, % 113,8 % 139,2 % Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Tilikauden tuloksen muodostuminen Virallisen tuloslaskelman mukaan toimintakatteeksi muodostuu 41,17 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 4,07 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,58 miljoonaa euroa. Poistoero on pienentynyt euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2016 ylijäämä on euroa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Seuraavassa kaaviossa on esitetty vuosikatteen kehitys seitsemän viime vuoden ajalta. 17

18 Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 8,09 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava summa oli 7,66 miljoonaa euroa. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen tuotot. Kunnan myyntituotot olivat 1,53 miljoonaa euroa, ja ne ylittivät talousarvion eurolla. Vesiliikelaitoksen myyntituotot olivat 1,73 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion eurolla. Yhteenlasketut myyntituotot olivat 3,26 miljoonaa euroa, ja ne ylittivät talousarvion eurolla eli yhdeksällä prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat lähinnä sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,86 miljoonaa euroa, mikä on noin euroa enemmän kuin edellisvuonna. Tuet ja avustukset ylittivät talousarvion eurolla ja toivat kunnalle yhteensä euroa. Vuokratuotot olivat euroa ja muut tuotot euroa. Toiminnan kokonaistulot olivat euroa suuremmat kuin vuonna

19 Vuonna 2016 ulkoiset toimintakulut olivat 49,26 miljoonaa euroa, mikä vastaa suunnilleen edellisvuoden tasoa. Yhteenlasketut henkilöstökustannukset pienenivät 1,73 miljoonaa euroa ja olivat näin ollen 24,12 miljoonaa euroa vuonna Palveluiden ostot olivat 18,96 miljoonaa euroa, joka on noin euroa enemmän kuin edellisvuonna. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista koituvat kustannukset kasvoivat noin eurolla vuodesta 2015 ja olivat 3,55 miljoonaa euroa vuonna Avustukset olivat 1,99 miljoonaa euroa, mikä on euroa enemmän kuin vuonna Muut kustannukset olivat vajaat euroa. Peruspalveluosastolla tehtiin yhteensä euron talousarviomuutokset. Vanhustenhuoltoyksikölle myönnettiin euron ja erikoissairaanhoidolle euron lisämääräraha. Talousarviovertailuun sisältyvät myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut alittuivat eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja 1,23 miljoonalla eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulut alittuivat 1,98 miljoonalla eurolla eli noin 7,59 prosentilla. Alitukseen ovat vaikuttaneet työehtosopimusten arvioitua pienemmät palkantarkistukset ja kilpailukykysopimuksen 30 prosentin lomarahaleikkaus. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin euron edestä, mikä on kirjattu palvelujen ostoihin. Talousarviossa tämä on huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä näkyy vääristymänä talousarviovertailussa. Materiaalien ja tarvikkeiden hankinnat alittuivat eurolla, kun taas avustukset ylittyivät eurolla. Vuokrakulut, sisältäen sisäiset vuokrat, alittivat talousarvion eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät eurolla. Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli virallisessa tuloslaskelmassa 41,17 miljoonaa euroa miinuksen puolella. Toimintakate on parantunut euroa vuoteen 2015 verrattuna. 19

20 20

21 Verotulot Tilikauden verotulot olivat 22,4 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 18,51 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 3,15 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa euroa. Maassa vallitsevan heikon taloustilanteen vuoksi verotulojen budjetoinnissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Vuoden 2016 talousarvio oli 22 miljoonaa euroa. Vuoteen 2015 verrattuna verotulot pienenivät euroa. Valtionosuudet 21

22 Kemiönsaaren kunta sai yhteensä 23,04 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Talousarvio vuodelle 2016 oli 23,12 miljoonaa euroa. Uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan Samanaikaisesti valtio säästää kuntien osalta leikkaamalla valtionosuuksia. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja leikkausten vaikutus on ollut pienempi kuin mitä talousarvion käsittelyssä arvioitiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta ja vapaata sivistystyötä koskevissa laeissa tarkoitettu rahoituksen valtionosuus on negatiivinen Kemiönsaaren kunnassa. Tämän valtionosuuden vähennys oli arvioitua pienempi. Kunta sai euroa enemmän valtionosuuksia vuonna 2016 kuin vuonna Rahoitustuotot ja -kulut Kunnan korkotuotot muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista. Korkotuotot olivat euroa vuonna Muut rahoitustuotot olivat euroa. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat kunnan kuntayhtymiltä saamiin peruspääoman korkotuloihin. Kuntayhtymien peruspääomakorko oli melkein euroa vuonna 2016, kun edellisvuonna summa oli euroa. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu peruspääomakorko kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2016 korvaus oli euroa. Viivästyskorkotuloja kertyi reilut euroa. Kunnan ja vesiliikelaitoksen ulkoisten lainojen korkokulut olivat yhteensä euroa. Talousarvio alittui eurolla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta, samalla kun talousarvion valmistelussa noudatettiin varovaisuusperiaatetta. Vesiliikelaitos on vuoden aikana maksanut kunnalle yhteensä 1 931,18 euroa korkoa sisäisistä lainoista. Muut rahoituskustannukset olivat euroa ja kustannukset muodostuvat viivästyskoroista. Vesiliikelaitoksen kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan. 22

23 11.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos 859 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 97,2 % 37,0 % Lainanhoitokate 1,68 1,90 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

24 Rahoituslaskelma Vuosikatteen tulisi, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -menot on otettu huomioon, riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainanlyhennyksiin. Vuoden 2016 vuosikatteeksi muodostui 4,07 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen oikaisuerinä kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, jotka vuonna 2016 olivat euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 4,24 miljoonaa euroa, josta kunnan investointimenoja oli 3,62 miljoonaa euroa ja vesiliikelaitoksen euroa. Investointien rahoitusosuuksia kertyi euroa, josta euroa oli kunnan ja euroa vesiliikelaitoksen. Käyttöomaisuuden myyntitulot olivat euroa (mukaan lukien myyntivoitot euroa). Vuoden 2016 talousarvioon on kirjattu uusia pitkäaikaisia lainoja 5 miljoonalla eurolla. Vuoden aikana valtuusto hyväksyi investointitalousarvion muutoksen vesiliikelaitoksen osalta, ja lainanottovaltuutta korotettiin vastaavasti eurolla. Kemiön terveysasemahankkeen myöhäinen käynnistyminen vähensi lainanoton tarvetta. Kemiönsaaren Vesi nosti talousarvion mukaisesti euroa lyhytaikaista lainaa. Lyhennykset olivat 2,34 miljoonaa euroa, ja näin ollen velkataakka oli vuoden lopussa 21,24 miljoona euroa. Lainaa asukasta kohden oli euroa Kassavarat pienenivät 2,7 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja kassan riittävyys per oli 21 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää. 24

25 25

26 11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 0 0 Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0 0 Lahjoitusrahastojen erityiskatt Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

27 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 56,6 % 54,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51,9 % 57,1 % Kertynyt yli- / alijäämä, Kertynyt yli- / alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, ,67 27,67 Asukasmäärä

28 Tase Vastaavat Taseen loppusumma oli 65,85 miljoonaa euroa, mikä on lähes 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Taseen pysyvät vastaavat olivat 59,35 miljoonaa euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli euroa, aineellisia hyödykkeitä 51,41 miljoonaa euroa ja sijoituksia 7,7 miljoonaa euroa. Keskeneräisiä hankintoja varten varattu erä on pienentynyt 1,27 miljoonalla eurolla vuoteen 2015 verrattuna, mikä johtuu useiden investointihankkeiden valmistumisesta vuoden aikana. Toimeksiantojen varat olivat euroa, ja ne muodostuvat lahjoitusrahastojen varoista ja muista toimeksiantojen varoista. Saamisia oli 2,47 miljoonaa euroa, ja kassa ja pankkisaamiset olivat 3,3 miljoonaa euroa. Taseen vaihtuvat saamiset olivat yhteensä 5,82 miljoonaa euroa. Vastattavat Taseen vastattavissa oma pääoma oli 35,06 miljoonaa euroa muodostuen 19,4 miljoonan euron peruspääomasta, aiempien tilikausien 14,79 miljoonan euron kertyneestä ylijäämästä sekä tilikauden euron ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli 15,65 miljoonaa euroa Oman pääoman osuus koko taseen loppusummasta on 53,2 prosenttia. Toimeksiantojen varat muodostuvat valtion toimeksiannoista, lahjoitusrahastojen pääomasta sekä muista toimeksiantojen pääomista. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 18,2 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan euron lainaosuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:ssä sekä euron liittymismaksuista. Vuoden 2016 lyhennykset, 3,04 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 21,24 miljoonaa euroa lainaa, mikä on 1,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Lainaa asukasta kohden oli euroa, kun vastaava summa vuotta aiemmin oli euroa. Kunnan omavaraisuusaste nousi 54,2 prosentista 56,6 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin omavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää velkataakkaa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste, joka osoittaa kuinka suuri osa kunnan käyttötuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, on laskenut 57,1 prosentista 51,9 prosenttiin. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 8,23 miljoonaa euroa, mikä on euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Ostovelat ovat hieman pienentyneet, samanaikaisesti kun kunnan lyhytaikaiset lainat ovat lisääntyneet euroa. Vaihtuvat saatavat, 5,82 miljoonaa euroa, ovat 2,41 miljoonaa pienemmät kuin lyhytaikainen vieras pääoma, mikä kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja tulevaa rahoitustarvetta. 28

29 12 KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintamenot Verotulot Valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet Korkokulut 219 Korkotuotot 10 Muut rahoituskulut 12 Muut rahoitustuotot 24 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten li. (+), väh. (-) -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0 Investoinnit luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 46 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 341 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 859 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

30 13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Kuntalakia uudistettiin vuonna 2015, ja uudessa kuntalaissa kuntakonsernien ja kunnan liikelaitosten rooli on vahvistunut. Kuntalain 14 :ään on lisätty valtuuston konserniohjaukseen liittyvät tehtävät. Valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto voi asettaa kunnan konsernijohdolle tavoitteet ja määritellä periaatteet tytäryhtiöiden toiminnan ohjaukseen ja valvontaan. Valtuuston ohjaus koskee ensisijaisesti kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa. Kuntalain 115 :ssä säädetään, että toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntakonsernissa. Kuntakonserni määritellään kuntalain :ssä 6. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla, joka kattaa kunnan ja ne yhteisöt, joihin kunnalla on päätösvalta, ns. emoyhteisö ja tytäryhteisöt, joihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeutta puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Dalmed Oy Ab (75 %), Oy Dalsbostäder Ab (100 %) sekä Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy (75 %) joka on Kimitobackenin tytäryhteisö. Osakkuusyhteisöt ovat Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %). Valtuusto hyväksyi voimassa olevan konserniohjeen joulukuussa Kevään 2017 aikana valtuusto tulee hyväksymään uuden ohjeen sekä erillisen, omistajapoliittisia linjauksia koskevan ohjeen. Konsernin talous Kuntalain 114 :n mukaan kunnan tulee laatia kattava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaselaskelman, konsernituloslaskelman ja konsernirahoitusanalyysin ja niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu yhdistämällä kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt nimellis- eli pariarvomenetelmällä kunnan taseeseen. Samalla on eliminoitu sisäiset saatavat ja velat emo- ja tytäryhtiön sekä kuntayhtymien kesken. Konsernitaseen loppusumma oli 85,53 miljoona euroa, mikä on reilut 19,68 miljoona euroa kunnan tasetta suurempi. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että konsernin ylijäämä oli euroa ja vuosikate 6,14 miljoona euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 4,76 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat lisääntyivät ainoastaan melkein euroa ja kassavarat vähenivät 2,5 miljoonaa euroa. Kunta budjetoi yhteensä 5 miljoonan euron lainannostot vuodelle 2016, mutta pienempien investointimenojen ansiosta lainaa nostettiin vain euroa, joka oli Kemiönsaaren Veden lainaa. Sairaanhoitopiirien tulisi kattaa taseeseen kertynyt alijäämä ennen sote- ja maakuntauudistusta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2016 tulos on 13,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä vaikuttaa konsernin tulokseen. Talousarviovuoden 2016 tavoitteet - Dalsbostäderin roolia ja strategiaa tarkastellaan toimitusjohtajan eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Sulautumista Kimitobacken Kiinteistö Oy:n kanssa selvitetään. Seuranta Koska Dalsbostäder kuuluu hallinnollisesti yhteen Dragsfjärdin Teollisuuden kanssa, Dalsbostäderin toimitusjohtaja-asiassa tehtiin tilapäisratkaisu vuonna Kun Valsverksholmenin tilanne saadaan ratkaistua, myös Dalsbostäderin roolia voidaan muuttaa. - Dragsfjärdin Teollisuuden tulevaisuuden ratkaisut riippuvat Taalintehtaan Valsverksholmenin omistussuhteiden muutoksista. Yhtiön rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa. Seuranta Vuoden 2016 aikana ei päästy tulokseen Valsverksholmenin omistussuhteita koskevissa neuvotteluissa. 30

31 - Dalmed Oy Ab:n tulevaa roolia ja toimintaedellytyksiä selvitetään. Selvityksessä huomioidaan kunnan vuonna 2016 tehtävän työterveyshuollon yhtiöittämisen asettamat vaatimukset ja sote-uudistuksen edellyttämä terveydenhuollon palvelujen organisointi ylipäänsä. Seuranta Yhtiö jatkaa toistaiseksi nykyistä toimintaa saman laajuisena kuin tähän saakka. Vuoden 2016 aikana ei saatu tarpeeksi tietoa sote-uudistuksen etenemisestä, jotta yhtiön tilannetta sote-uudistuksen jälkeen olisi voitu arvioida luotettavasti. - Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen. Seuranta Yhtiöllä ei ole ollut toimintaa vuonna Se selvittää parhaillaan, miten mahdollinen lakkauttaminen voitaisiin toteuttaa. Vuoden 2016 aikana uudistettiin työskentelytapoja, ja jatkossa varataan lisää voimavaroja kuntakonsernin seurantaan ja yhteydenpitoon yhtiöiden kanssa. Controller toimii jatkossa konserniyhtiöiden ja emäkunnan välisenä yhdyshenkilönä. Controllerin avuksi asetetaan konsernin valvontaryhmä. Ote Kemiönsaaren kunnan omistajapolitiikan linjauksista: Kunnanjohtaja asettaa konsernin valvontaryhmän. Valvontaryhmään kuuluvat kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja controller. Konsernin valvontaryhmä seuraa aktiivisesti konserniyhteisöjen toimintaa. Controller keskittyy valvomaan, että yhtiöt saavuttavat taloudelliset tavoitteensa. Controller analysoi taloudellisia tavoitteita ja toimintaraportteja kaksi kertaa vuodessa kunkin yhtiön osalta erikseen sekä laatii kunnanhallitukselle esitettävän raportin. Tytäryhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat oman yhtiön toiminnan ja taloudellisten tunnuslukujen raportoinnista konsernivalvonnalle. Tytäryhteisön on jo valmisteluvaiheessa hankittava omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä yhtiön toiminnan kannalta merkittävässä asiassa. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelyty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Muut yhtiöt 4 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhetisöt 3 Yhteensä

32 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 1 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -1-1 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 41,44 40,59 Vuosikate / Poistot, % 117,45 125,27 Vuosikate, euroa / asukas 894,73 796,47 Asukasmäärä

33 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokse 6 15 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 130,47 43,50 Pääomamenojen tulorahoitus, % 73,20 35,92 Lainanhoitokate 1,36 1,56 Kassan riittävyys

34 KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 8 7 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet 217 Muut lainasaamiset 1 Muut saamiset 54 Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit 26 1 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

35 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET * APoistoero RVapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 3 3 Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä * Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä. 35

36 14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 115 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamisesta. Kemiönsaaren kunnan tilikauden tulos on ,46 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksessa on huomioitu kunnan liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle seuraavaa tilikauden tuloksen käsittelemiseksi: Tehdyt poistoerot ,14 euroa tuloutetaan. Tilikauden ,46 euron ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Koska tase sisältää 15,44 miljoonaa euroa ylijäämää aiemmilta tilikausilta, ehdotusta talouden tasapainottamiseksi tilikauden tuloksen vuoksi ei tarvita. 15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopistealueilla on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2016 aikana 1. Uusi kuntastrategia Mikä: Uuden kuntastrategian laatiminen. Kuntien on laadittava kuntalain mukainen kuntastrategia viimeistään ensi valtuustokauden alkuun mennessä. Uusi kuntastrategia kokoaa kaikki alastrategiat ja ohjelmat yhdeksi kokonaisuudeksi. Aikataulu: Vuonna 2016 Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja yhdessä osastojohtajien kanssa Arvioidut kustannukset: Ei suoraa kustannusvaikutusta Seuranta Kemiönsaaren kunnan uuden strategian laadintaprosessi käynnistyi huhtikuussa ja saatiin päätökseen joulukuussa 2016, kun valtuusto käsitteli uutta strategiaa. Strategiaprosessiin osallistui tavalla tai toisella yhteensä 380 henkilöä. Strategian tiimoilta pidettiin 15 kokousta tai tapaamista, joista neljä oli avoimia kaikille kiinnostuneille. Strategiaprosessi on ollut yhteinen tulevaisuushanke, jota on työstetty aihetunnisteen #TulevaisuudenKemiönsaari kautta. Prosessikuvaus on päässyt mukaan valtiovarainministeriön tulevaan 100-vuotisjuhlapamflettiin esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä Suomessa. Olemme myös teettäneet strategiaan liittyvää PR-materiaalia: t- paitoja, muistivihkoja sekä hiirimattoja, joissa on kuvattu visio, arvot ja päätavoitteet. Kemiönsaaren strategiaprosessia on kuvailtu kunnan verkkosivuilla ja henkilöstön intrassa, ja kaikilla on ollut mahdollisuus seurata prosessia ja vaikuttaa siihen. Asukkailla ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vastata kahteen eri sähköiseen kyselyyn. Tarkoituksena on, että strategia näkyisi arjessamme ja toimisi koko kunnan yhteisenä karttana ja kompassina rakentaessamme tulevaisuuden elinvoimaista Kemiönsaarta. #TulevaisuudenKemiönsaaren on tarkoitus antaa suuntaviivat niin päättäjille kuin henkilöstölle tulevaisuuden työssä ja panostuksissa. Strategia päivitetään vähintään kerran kunkin valtuustokauden aikana. Johtoryhmä laatii konkreettisen toimintasuunnitelman, jolla varmistetaan strategisten tavoitteiden täyttyminen käytännössä. Strategia on laadittu vuosiksi

37 2. Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma Mikä: Peruspalveluosaston suunnitelman toteuttaminen. Toimitilat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia; tilat ovat kuluneet ja paikoitellen liian pienet. Aikataulu: Resurssit: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Arvioidut kustannukset: 3. Elinkeinoelämä Peruspalvelujohtaja Investointikustannukset ilmenevät suunnitelmasta. Huomattavat käyttötalouden säästöt. Seuranta Terveydenhuoltoyksikkö on omalta osaltaan noudattanut valtuuston hyväksymää peruspalveluosaston tarveselvitystä ja kiinteistösuunnitelmaa. Kemiön terveysaseman laajasta peruskorjauksesta ja laajennuksesta on tehty suunnitelmat. Rakennustyöt aloitettiin marraskuussa Korjauksen ja laajennuksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 loppupuolella. Heti rakennustöiden valmistuttua on odotettavissa merkittävä kustannussäästö muun muassa ympärivuorokautinen hoidon keskittämisestä Kemiöön. Vanhustenhuollon puolella Almakodin korjausta ja sprinklerijärjestelmää ei saatu toteutettua vuoden 2016 aikana. Tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman mukaan kunta ostaa noin viisi palveluasumisen paikkaa vuoden 2017 aikana. Tämä toteutui jo vuonna Mikä: Aikataulu: Resurssit: Vastuuhenkilö: Elinkeinoelämän edellytysten kehittäminen sekä olemassa olevien että perustettavien yritysten toimintaedellytysten helpottamiseksi. Kunnan tavoitteena on kuulua seudun elinkeinomyönteisimpiin kuntiin. Tämän saavuttamiseksi kunnan osastojen on tehtävä yhteistyötä, jotta kunta voisi tarjota muun muassa pitkän tähtäimen kiinteistöratkaisuja, sujuvaa palvelua yrityksille, koulutusta, yhteistyöverkostoja ja ennakoivaa rakennemuutostyötä. Jatkuva Kehitysosasto, tekninen osasto (kehitysjohtaja, tekninen johtaja, matkailupäällikkö, infrapäällikkö, yritysneuvoja, elinkeinokehittäjä, projektipäällikkö). Kunnanjohtaja Seuranta Vuoden aikana kunta järjesti 15 yrittäjille suunnattua informatiivista tilaisuutta yhteistyössä muun muassa yrittäjäyhdistyksen kanssa. Yrittäjistä ja kunnan virkamiehistä koostuva yritystiimi on käynnistänyt toiminnan uudelleen. Sähköinen uutiskirje, Elinkeinouutiset, on lähetetty yrittäjille keskimäärin kerran kuukaudessa. Vuoden aikana kuntaan perustettiin 53 uutta yritystä. Aiemmin FNsteelin käytössä olleita halleja ei useista neuvotteluista huolimatta ole vielä myyty eteenpäin, vaan konkurssipesä huolehtii niistä edelleen. Kunnanjohtaja on vuoden aikana vieraillut useissa yrityksissä yhdessä muun muassa kehitysjohtajan kanssa. Kunnan kouluissa annetaan yrittäjyyskasvatusta. Yritysneuvoja pitää aktiivisesti yhteyttä yrittäjiin, ja yhden päivän viikosta yritysneuvoja työskentelee Taalintehtaalla. September open -konsepti, jonka tarkoituksena on muun muassa tuoda esille kemiönsaarelaisia yrityksiä ja tarjolla olevia erinomaisia palveluja, järjestettiin neljättä kertaa. Tapahtuma houkutteli yli kävijää. Työttömyys on enimmillään ollut 10,8 % vuoden aikana. 4. Matkailuelinkeino Mikä: Matkailuelinkeinolla arvioidaan olevan suurin kasvupotentiaali kaikista toimialoista alueellamme. Toimiala on erityinen kun otetaan huomioon, miten paljon se tukee muuta elinkeinoelämää matkailijoille tuotettujen palvelujen edellyttämien oheispalveluiden kautta. Kunta parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä toimintasuunnitelman mukaisesti työskentelemällä. Aikataulu:

38 Resurssit: Vastuuhenkilö: Kehitysosasto (kehitysjohtaja, matkailupäällikkö, elinkeinokehittäjä, projektipäällikkö) Kehitysjohtaja Seuranta Alueen vetovoima on kasvanut merkittävästi toimintavuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet Kemiönsaaren kunnan valitseminen Suomen parhaimmaksi kotimaankohteeksi 2016, alueella tarjolla olevat uudet tuotteet sekä alueen näkyvyyttä lisänneet panostukset. Sesongin pidentäminen tuotteistamisen ja kansainvälistymisen kautta, ja tämän myötä työmahdollisuuksien kasvattaminen, on meneillään ja edellyttää jatkuvaa panostamista. Kunta- ja lääninrajat ylittävä yhteistyö on tuottanut tulosta, ja VisitFinlandin ja itäpuolella olevien lähikuntien kanssa käynnistyneestä tehokkaasta yhteistyöstä odotetaan hedelmällisiä tuloksia, kunhan jatkokehitykselle saadaan riittävästi resursseja. 5. Pakolaisten vastaanotto Mikä: Kunta ottaa vastaan 20 kiintiöpakolaista kevättalvella Aikataulu: Talvi 2016 Vastuuhenkilö: Kotouttamista tukevia toimenpiteitä useilla toimialoilla. Pakolaiskoordinaattori kuuluu sosiaaliyksikköön. Arvioidut kustannukset: Kustannusneutraali Seuranta Pakolaiskoordinaattori palkattiin joulukuussa 2015, ja 20 hengen ryhmä syyrialaisia kiintiöpakolaisia saapui Kemiönsaarelle He ovat asettuneet asumaan Taalintehtaalle. Aikuisten kotoutumiskoulutus aloitettiin keväällä 2016 ja jatkuu kevääseen 2017 saakka. Ryhmän lapset aloittivat keväällä päivähoidon ja koulun Taalintehtaalla. Terveystarkastukset on tehty suunnitelmien mukaan. Pakolaisten vastaanotto on yleisesti ottaen sujunut suunnitelmien mukaan ja ollut kustannusneutraalia. 38

39 16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET 16.1 Hallinto-osasto Hallinto-yksikkö Henkilöstöhallinto-yksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 39

40 HALLINTO-OSASTO TP 2015 Alkuper. TA 2016 TA - muutos TA 2016 TP 2016 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,39 % Maksutuotot ,00 % Tuet ja avustukset ,63 % Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,75 % TOIMINTATUOTOT ,83 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,65 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,40 % Muut henkilöstösivukulut ,88 % Henkilöstösivukulut ,49 % Henkilöstökulut ,99 % Palvelujen ostot ,28 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,27 % Avustukset ,76 % Vuokrakulut ,29 % Muut toimintakulut ,43 % TOIMINTAKULUT ,49 % TOMINTAKATE ,98 % SUUNNITELMAPOISTOT ,61 % ARVONALENTUMISET 0 TILIKAUDEN TULOS ,62 % 40

41 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Uusi kuntalaki tuli voimaan Uusi kuntalaki tulee kuitenkin pääosin voimaan vasta , valtuuston uuden toimikauden alkaessa. Uusi kuntalaki velvoittaa hallintosäännön uudistamiseen ja kuntastrategian laatimiseen. Kuntien arkistointikäytäntöihin on tiedossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi etenee, ja muutos tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka, ja muutos vaatii suuren pohjatyön niin maanlaajuisesti kuin paikallistasolla. Kansallinen ohjeistus ei ole vielä yksiselitteinen, mikä vaikeuttaa työtä. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017, presidentinvaali tammikuussa 2018, eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 ja europarlamenttivaalit kesäkuussa TALOUSSUUNNITELMA Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asioitaan sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta ottaa asteittain käyttöön yhä enemmän internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunta priorisoi verkkosivuja yhtenä palvelumuotona. Kunnan verkkosivujen kokonaisuudistus on aloitettu vuonna Uudistaminen aloitetaan intranetistä, minkä jälkeen on vuorossa kunnan ulkoisten verkkosivujen uudistaminen, joka aloitetaan vuoden 2016 loppupuolella. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. 41

42 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Hallintosääntö on päivitetty ja tarkoituksen- mukainen Hallintosääntöä päivitetään talousarviovuoden aikana niin, että se täyttää uuden kuntalain vaatimukset. Päivityksen pohjana käytetään Kuntaliiton mallisääntöä. Uusi hallintosääntö hyväksytään syksyllä Seuranta Kuntaliiton hallintosääntömallin piti olla käytettävissä talvella 2016, mutta se valmistui vasta kesäkuussa Valmistelutyöt päästiin siksi aloittamaan vasta elokuussa 2016, ja työ jatkui syksyn ajan. Valtuusto käsittelee uudistettua hallintosääntöä iltakoulussa maaliskuussa 2017, ja hallintosääntö tulee valtuuston käsiteltäväksi huhtitoukokuussa Toimiva fyysinen arkisto vanhalle aineistolle Uuden arkistotilan suunnittelu tehdään vuoden aikana. Suunnitteluun on varattu määrärahat investointibudjetista. Seuranta Uusi arkistotila rakennetaan terveysaseman laajennusosaan. Arkistotila valmistuu käyttöönotettavaksi syksyllä Toimiva sähköinen arkisto tulevalle aineistolle Henkilöstöresursseja jaetaan vuoden aikana niin, että sähköistä arkistonmuodostusta voidaan kehittää aktiivisesti. Seuranta Hallinto-osastolle palkattiin uusi toimistosihteeri alkusyksyllä eläkkeelle jäämisen seurauksena. Uuden toimistosihteerin pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat arkiston hallinnointi ja sähköisen arkiston kehittäminen yhdessä hallintojohtajan kanssa. - Hallintojohtaja ja toimistosihteeri ovat osallistuneet sähköisen arkistoinnin kursseille ja seminaareihin. - Kaikki osastot ovat syksyn aikana ottaneet käyttöön sopimusten sähköisen hallinnointiohjelman, joka on sähköisen arkistoinnin esiaste. Uudet sopimukset rekisteröidään ja tallennetaan sähköisesti alkaen. Kuntalais- ja käyttäjävaikuttamisen eri muotojen kokeilu Eri malleja, joilla lisätään kuntalaisten ja käyttäjien mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä, selvitetään ja otetaan pilottikäyttöön. Järjestetään 2 kuntalaiskokousta vuodessa. Seuranta kuntalaisiltaa on järjestetty, yhteensä yli 100 osallistujaa - Uusi strategia on laadittu yhteistyössä kuntalaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Strategiaprosessiin osallistui yli 380 henkeä. - Kemiönsaaren kunta on mukana demokratia.fi-portaalissa, jossa asukkaat voivat tehdä kuntalaisaloitteita tai vaikuttaa asioihin kansallisella tasolla. Lisäksi nuoret voivat ehdottaa muutosideoitaan kunnalle portaalin kautta. - Kunta on hyödyntänyt Facebook-ryhmiä eri sidosryhmien osallistamiseksi kunnan toimintaan. 42

43 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kokouksien määrä Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Iltakouluja / seminaareja Mittarit TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Asioita / kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kunnanjohtaja 1 0, Hallintojohtaja 0,95 0,9 1 0,95 Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0,8 0,9 1 1 Yhteensä 4,75 4,47 5 4,95 43

44 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HALLINTOYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Pienentyneet henkilöstökustannukset kilpailukykysopimuksen vaikutuksista johtuen Lisääntyneet kustannukset asiantuntijapalveluista YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Sisäisessä kehittämistyössä on keskitytty muutamaan suurempaan kokonaisuuteen. Uusi kuntalaki ja hallintosäännön päivittäminen Hallintosäännön päivittäminen käynnistyi myöhään syksyllä, talousarvion laadinnan jälkeen. Uudistettu hallintosääntö perustuu Kuntaliiton hallintosääntömalliin. Rinnakkain hallintosäännön uudistamisen kanssa kunta uudistaa myös konserniohjeen sekä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan ohjeet. Kaikki kyseiset ohjausasiakirjat käsitellään päätöksentekoelimissä kevään 2017 aikana, ja ne astuvat voimaan Asianhallintaprosessit Vuoden aikana asianhallinnassa otettiin käyttöön uusi sopimusten käsittelyyn tarkoitettu moduuli. Henkilöstö on myös osallistunut koulutuksiin, joiden aiheina ovat olleet arkistointi, rekisteröinti ja sähköiset toimintamuodot. Vuoden 2017 aikana selvitellään asianhallintaohjelman uuden version käyttöönottoa. Syksyllä 2016 käynnistyi Kemiön terveysaseman peruskorjaus- ja laajennushanke. Hankkeeseen sisältyy uusien arkistotilojen rakentaminen kunnan päätearkistoa varten. Vaikka kunnalla on mahdollisuus siirtyä sähköiseen arkistointiin muutaman vuoden sisällä, kaikki vanha paperiaineisto ei kuitenkaan mahdu nykyisiin tiloihin. Västanfjärdissä arkistona toimiva rakennus on myynnissä, ja Taalintehtaan kunnantoimisto on suunniteltu korvattavan toisella rakennuksella. Arkistojen siirron yksityiskohtainen suunnittelu alkaa syksyllä

45 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä kesätyöntekijöiden koordinoinnista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnan kaikkiin tukitoimintoihin. Kaikissa vuosina lähivuosina ajankohtaiseksi tulevissa henkilöstöhallintokysymyksissä on arvioitava, miltä henkilöstöorganisaatio tulee näyttämään soteuudistuksen jälkeen. Talousarviota laadittaessa kaikki sote-uudistuksen laajuuteen, aikatauluun ja toteuttamiseen liittyvä on hyvin epäselvää. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunta ottaa käyttöön uusia ohjelmanosia, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun ja tietojen muokkaamisen. Kunnan työsuojelupäällikkö valitaan, sillä nykyinen järjestely on väliaikainen ja päättyy Työsuojelupäällikön tehtävään on varattu puoli henkilöresurssia. 25 kunnan esimiestä osallistuvat vuosina johtamisen erikoisammattitutkinnon koulutuskokonaisuuteen. Koulutus järjestetään räätälöidysti Kemiönsaaren kunnalle ja se rahoitetaan oppisopimuskoulutuksena, joten siitä ei aiheudu suoria kustannuksia, lukuun ottamatta osallistujien normaaleja palkkakustannuksia. 45

46 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Henkilöstöhallinnossa otetaan käyttöön prosesseja 2016 otetaan käyttöön yksi sähköinen työkalu, esim. matkalasku- järjestelmä. Selvitetään muita sähköisiä työkaluja esim. matkalaskuja, sairauspoissaoloja ja lomia varten. Seuranta Matkalaskujen sähköinen käsittely alkoi vuonna alkaen koko kunnassa siirryttiin sähköiseen matkalaskuohjelmaan. - Syksyllä 2016 ohjelmantoimittaja ilmoitti, että henkilöstöhallinnon ohjelman ylläpito lakkaa vuodenvaihteessa 2017/18. Siksi vuoden 2017 aikana selvitetään vaihtoehtoja vanhan ohjelman tilalle, huomioiden soten mukanaan tuomat muutokset. Suunnitelmissa on edelleen ottaa käyttöön lisää sähköisiä ohjelman osia, kuten poissaolojen hallinnointi. Käyttöönotto riippuu osien yhteensopivuudesta uuden pääohjelman kanssa. - Liikunta- ja kulttuurisetelit muuttuvat sähköisiksi helmikuussa Sähköiset lounassetelit ovat olleet käytössä vuodesta 2015 saakka. helpottavia sähköisiä työkaluja. Työllistävän toiminnan kehittäminen Työkomppania-hankkeen avulla pyritään luomaan paikallisia rakenteita työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi paikkakunnalla. Hanke jatkuu vuodet , ja tavoitteena on osaksi luoda uusia työllistymismalleja, osaksi saada parannettua Kemiönsaaren työllisyysastetta. Kelan tilastojen mukaan hankeajan työllisyysasteen tulee olla yli 40 %. Seuranta Hankkeen puitteissa on luotu vakiintuneita työllistämistoiminnan muotoja kunnan omissa toimintayksiköissä. Myös yhteistyötä yritysten kanssa on kehitetty työllisyyden lisäämiseksi, ja toiminta on osittain vakiintunut. - Hankkeen puitteissa on käynnistetty Ekocenter-työllistämispaja, josta on tullut osa kunnan työllistävää toimintaa. - Kunnan työttömyysaste joulukuussa 2016 oli 10,8 % (319 henkilöä) ja vastaavasti joulukuussa ,3 % (337 henkilöä). - Työllisyysaste vuonna 2015 oli 32,7 % ja vuonna ,4 %. Tavoitetta ei siis täysin saavutettu, mikä suureksi osaksi johtuu siitä, että valtion palkkatuen määrärahat loppuivat molempina vuosina jo keväällä. 46

47 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Sisäiset palkkaukset Ulkoiset palkkaukset Yhteistyötoimikunnan kokouksia Työllistettyjä, henkilöitä 0 16, HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Palkanlaskija 3 3 2,5 2,5 Työsuojelupäälikkö 0,95 0,6 0,5 0,25 Projektipäällikkö, Työkomppania-hanke 1 1 Työnjohtaja, Työkomppania-hanke 0,9 1 Yhteensä 3,95 5,5 3 4,75 Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Pääluottamusmiesten työaika Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Juko ry 0,25 0,25 0,3 0,3 Kuntalalan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0, Yhteensä 0,78 0,78 0,75 0,75 Työsuojeluvaltuutettujen työaika Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kunta-alan Unioni ry 0,16 0,16 0,2 0,2 Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 Yhteensä 0,26 0,26 0,3 0,3 47

48 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Lisääntyneet kustannukset työllistämistoimenpiteistä, palkkatuet YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Henkilöstöä on informoitu käynnissä olevasta maakunta- ja sote-uudistuksesta intranetissä. Lisäksi asiasta on tiedotettu pääluottamusmiehille ja esimiestapaamisissa, ja tätä kautta edelleen henkilöstölle yksiköiden omissa palavereissa. Tammikuussa 2017 Varsinais-Suomen maakuntaliitto järjesti Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin henkilöstölle yhteisen infotilaisuuden Paraisilla. Suunnitteilla on myös järjestää avoimia infotilaisuuksia Kemiönsaaren kunnan henkilöstölle kevättalvella Mary-Anne Fröberg jatkoi työsuojelupäällikkönä (20 %). Tehtävä jatkuu kesään 2017 saakka. Syksyllä 2016 työsuojeluorganisaatiota vahvistettiin työsuojelutoimikunnan sihteerillä. Sihteeri hoitaa tehtävää 10-prosenttisena resurssina. Vuoden aikana henkilöstöhallinnon ohjelmaan sisällytettiin uusia sähköisiä osia. Koko henkilöstön kaikki matkalaskut tehdään nykyään sähköisessä muodossa. Myös poissaolojen hallinnointi (sairauspoissaolot, lomat ym.) olisi mahdollista tehdä vastaavalla tavalla sähköisessä muodossa. Suunnitelmat poissaolojen sähköisestä hallinnoinnista ovat tällä hetkellä jäissä, sillä ohjelmantoimittaja ilmoitti syksyllä 2016, että kunnan henkilöstöhallinnon ohjelman ylläpito päättyy vuodenvaihteessa 2017/2018. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on ensin selvitettävä vaihtoehtoja uudeksi pääohjelmaksi. Matkapuhelimella toimivat sähköiset lounassetelit ovat olleet käytössä kaksi vuotta. Myös liikunta- ja kulttuurisetelit muuttuvat sähköiseen muotoon talvella

49 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit. TALOUSSUUNNITELMA Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiivinen tilinpäätös. Yksiköillä kuukausittainen budjettiseuranta. Lautakunnilla neljännesvuosittainen budjettiseuranta. Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen. Seuranta Yksiköillä on ollut kuukausittainen seuranta. - Lautakunnilla on ollut kuukausittainen seuranta. - Rahoitus ja lainasalkku on käyty läpi. - Kunnanhallitus on vuoden aikana tehnyt päätöksen korkosuoja-asian selvittämisestä. Syksyn aikana käytiin neuvotteluja rahoituslaitosten kanssa ja (alustavat) tarjoukset pyydettiin jätettäväksi vuodenvaihteessa 2016/2017. Tarkoituksena on, että kunnanhallitus käsittelee lainasuojasopimusasian kevättalvella Paperilaskujen määrän vähentäminen. Yli puolet ostolaskuista sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. Seuranta Noin 50 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja on tarjottu asiakkaille aktiivisesti niin kirjeitse kuin verkkopankin automaattiviesteissä. 49

50 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Myyntilaskuja Ostolaskuja Sähköisten ostolaskujen osuus 50 % 50 % 55 % 65 % HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Controller 0,6 0 0,5 0,3 Taloussihteeri Kirjanpitäjä 1 1 0,5 0,4 Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2,2 2,2 Yhteensä 4,8 4,2 4,2 3,9 TALOUSYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Pienentyneet henkilöstökustannukset vanhempainvapaista ja sisäisesti järjestetyistä sijaisuuksista sekä kilpailukykysopimuksen vaikutuksista johtuen Budjetoitua pienemmät verotuskustannukset (Verohallinnon kunnalta perimät verotuskustannukset) YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Controller oli kevään vanhempainvapaalla eikä hänen tilalleen palkattu ulkopuolista sijaista. Työtehtävät jaettiin usean henkilön kesken. Työnjaon tarkistaminen ja optimoiminen on jatkuva prosessi muuttuvassa ympäristössä. Kunnan hallintosääntö on määrä uudistaa, ja rinnakkain hallintosäännön kanssa uudistetaan myös konserniohje sekä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan ohjeet. Kaikki nämä ohjausasiakirjat käsitellään päätöksentekoelimissä kevään 2017 aikana, ja ne astuvat voimaan

51 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TOIMINTA IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, palvelinten, IKT-laitteiden, ohjelmien ja tietoturvan ylläpidosta ja kehittämisestä. IKT-yksikön tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat mm. palvelimien ja tietoverkon suunnittelu, ylläpito ja kehittäminen puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden koordinointi tietosuojan turvaaminen verkkoviestinnän kehittäminen käyttöoikeuksien hallinnointi tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintojen valmistelu yhteistyössä osastojen kanssa käyttötuen ja koulutuksen tarjoaminen IT-hallinnon kehittäminen ja kehittämishankkeisiin osallistuminen. Käyttötuki ja ylläpitotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, kun taas terveydenhoidon ja koulujen ylläpito ja tuki hoidetaan sekä omin resurssein että ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Tietojärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä lisääntyy koko ajan. Myös tietokoneiden, kevyiden asiakaspäätteiden, taulutietokoneiden ja älypuhelinten määrä yksiköissä lisääntyy samaa vauhtia. Kaikki tämä lisää tietoteknisen tuen ja ylläpidon tarvetta. Samalla kun kunnan toiminnan riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa, myös ulkopuolisten uhkien, kuten kohdistettujen hyökkäysten, virusten ja roskapostin määrä kasvaa. Tämä puolestaan asettaa kovemmat vaatimukset IKT-osaston toiminnalle. Myös sähkö- ja tietoverkon katkokset aiheuttavat ongelmia toiminnalle. TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmakaudella IKT-yksikkö aikoo panostaa mm. kokonaisarkkitehtuurin huomioimiseen kunnan IKT-palveluissa, terveydenhuoltoyksikön earkisto-järjestelmään, henkilöstöjohtamisjärjestelmän uudistamiseen sekä IKT-yksikön kriisivalmiuden parantamiseen. 51

52 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Tietoturvan kehittäminen Tietoturvapolitiikan uudistaminen Seuranta Tietoturvan parantaminen ja uusiminen on käynnissä. Tietoturvapolitiikka valmistuu keväällä Henkilökunnan IKT-koulutus Koko henkilökunnan IKT-osaamisen/-taitojen parantaminen Seuranta Henkilöstölle on järjestetty useita IKT-koulutuksia vuoden aikana. Uuden Office-version käyttöönotto Kaikki käyttäjät ovat ottaneet käyttöön uuden Office-version, joka voi olla suljetun tai avoimen lähdekoodin tuote. Seuranta Uusi MS Office -versio asennettiin vuoden aikana. Osalle käyttäjistä päivitys tapahtuu vasta konekannan uusimisen yhteydessä. IKT-kriisivalmiuden kehittäminen IKT-kriisivalmiussuunnitelmien laatiminen Seuranta IKT-kriisivalmiutta on parannettu vuoden aikana. Kunnan IKT-varajärjestelmää on testattu ja käyttöönotto-ohjeet laadittu. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Tietokoneiden määrä Käyttäjien määrä Oma henkilöstö 2,4 2,9 2,9 2,9 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 IT-käyttöpäällikkö IT-koordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 IT-tuki 0, Yhteensä 2,4 2,9 2,9 2,9 52

53 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö IKT-YKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Pienemmät henkilöstökulut vanhempainvapaista johtuen YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2016 aikana otimme käyttöön ja uusimme useita sisäisiä ja ulkoisia tietojärjestelmiä. Tavoitteena on aina ollut sisäisten digitaalisten prosessien kehittäminen ja parantaminen, parempien digitaalisten palvelujen tarjoaminen asukkaille sekä koko organisaation tietoturvan parantaminen. Vanhempainvapaat vaikuttivat toimintaan jonkin verran toimintavuoden aikana. Ulkopuolisia sijaisia ei kuitenkaan käytetty. 53

54 16.2 Kehitysosasto Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta 54

55 KEHITYSOSASTO TP 2015 Alkuper. TA 2016 TA - muutos TA 2016 TP 2016 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,31 % Maksutuotot ,93 % Tuet ja avustukset ,23 % Vuokratuotot ,00 % Muut toimintatuotot ,63 % TOIMINTATUOTOT ,89 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,65 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,93 % Muut henkilöstösivukulut ,95 % Henkilöstösivukulut ,10 % Henkilöstökulut ,96 % Palvelujen ostot ,21 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,11 % Avustukset ,40 % Vuokrakulut ,48 % Muut toimintakulut ,00 % TOIMINTAKULUT ,95 % TOMINTAKATE ,47 % SUUNNITELMAPOISTOT ,84 % TILIKAUDEN TULOS ,44 % 55

56 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosaston isot päätösasiat kuuluvat kunnanhallituksen alaisuuteen. Osaston hallintoyksikön tehtäviin kuuluvat toiminnan koordinointi, henkilöstövastuu, projektien hallinta, talousarvio ja tilinpäätös. Kehitysosaston ensisijaiset työtehtävät olemassa olevan elinkeinoelämän sekä uusien yritysten edellytysten edistämiseksi ovat matkailuelinkeinon kehittäminen työttömyyden vähentäminen panostukset tulomuuton lisäämiseksi ja poismuuton vähentämiseksi vapaa-ajan asutuksen lisääminen saaristokysymykset maaseudun kehittäminen alueellinen ja alueiden välinen edunvalvonta kunnan projektien hallinta. Kehitysosaston markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon näille vastuualueille ja tekee tiiviisti yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa tukeakseen niitä markkinoinnissa, profiloinnissa sekä eri tapahtumien koordinoinnissa ja järjestämisessä. Osasto vastaa myös kunnan strategiasta yhdessä kunnanjohtajan kanssa sekä yhteydenpidosta ystävyyskuntien kanssa. Osasto on mukana maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:issä, joka on lakisääteinen toimielin, sekä monissa muissa kansallisissa ja alueellisissa edunvalvontaa harjoittavissa toimielimissä. Edunvalvonta ja verkostointi ovat tärkeä osa työtä mm. kunnan ulkoisen rahoituksen sekä elinkeinoelämän tärkeiden panostusten kannalta. Ennakoiva rakennemuutostyö on tärkeä osa osaston elinkeinoelämän edistämiseksi tekemää työtä. Kaiken kaikkiaan osasto tekee laaja-alaisesti töitä elinvoimaisuuden edistämiseksi Kemiönsaaren kunnassa. Vuoden 2016 aikana osasto panostaa erityisesti uusien työpaikkojen luomiseen Kemiönsaarelle aktiivisen elinkeinoelämän otteen sekä kohdennetun markkinoinnin avulla. Vuonna 2016 jatketaan ja kehitetään edelleen kesätyösetelikäytäntöä, jolla tuetaan nuoria kesätyön saannissa. Osasto seuraa kunnan strategiassa määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot - aktiivisuus, avoimuus ja uudistumiskyky - heijastuvat osaston työskentelytapoihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Uusi rakennekausi käynnistyi vuonna 2014 ja jatkuu vuoteen 2020 saakka. Kemiönsaaren kunta jatkaa ulkopuolisen rahoituksen hakemista kunnan elinkeinoelämää, tulomuuttoa, vapaa-ajan asumista, asukkaiden hyvinvointia ja kunnan osastojen tavoitteiden toteutumista hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa ja matkailuelinkeinon toimintasuunnitelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti. Maassamme on meneillään useita eri rakenteellisia muutoksia sekä lakimuutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kuntien toimintaan. Muun muassa valtion asiakaspalvelu siirtyy kuntien hoidettavaksi, ja lisäksi saaristotuet sekä saaristo-oloihin vaikuttavien asioiden käsittelytapa muuttuvat. Osasto seuraa uudistuksia ja pyrkii edesauttamaan uusien joustavien ratkaisujen löytämistä sekä Kemiönsaaren palvelutason pitämistä hyvällä tasolla jatkossakin. Varsinais-Suomen maakunnan ja koko maan elinkeinoelämän tilanne ja työttömyysluvut ovat huolestuttavat. Rakennemuutos leimaa lähes koko maata, ja ennakoiva rakennemuutostyö sekä kaukokatseinen elinkeinoelämän edellytysten kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. 56

57 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TALOUSSUUNNITELMA Osasto tekee määrätietoisesti töitä sen eteen, että yrityksiä koskevat asiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti, sujuvasti ja joustavasti. Osasto tukee elinkeinoelämää olemalla aktiivisesti yhteydessä yrittäjiin, erityisesti niillä aloilla, joilla on kasvuedellytyksiä ja siten mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja saarelle. Osasto aloittaa etsivän toiminnan kunnassa toimivien yritysten parissa, millä se pyrkii tunnistamaan kehitysmahdollisuuksia koskevia kynnyskysymyksiä ja suuntauksia. Kemiönsaari haluaa kuulua seutumme elinkeinomyönteisimpiin kuntiin ja tekee siksi aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja toimii muutenkin aktiivisesti. Kemiönsaaren ulkopuolella toimivien yritysten houkutteleminen Kemiönsaarelle on yksi osa työtä. Myönteinen, kekseliäs ja kustannustehokas markkinointi toimii matkailuelinkeinojen, elinkeinoelämän, ulkomuuton ja vapaa-ajan asutuksen lisäämisen sekä poismuuton vähentämisen tukitoimintona. Markkinointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja suunnitelmaa seurataan. Positiivinen imago edesauttaa yritysten perustamista paikkakunnalle. Tulomuuttajat toivotetaan edelleen tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä, vastasyntyneitä muistetaan lahjalla ja alueen myönteisistä tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti yhteistyössä median kanssa. On tärkeää osata ennakoida ja reagoida oikealla tavalla nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tapahtuviin rakennemuutoksiin. Kantokykyinen ja kasvava elinkeinoelämä seuraa valppaasti muutoksia ja tarvitsee sellaiset toimintaedellytykset ja tiedot, jotka auttavat sitä oikeaan suuntaan. Tarvitaan ennakointia siitä, millä aloilla työttömyyttä syntyy sekä toimenpiteitä, joilla lievennetään ja vähennetään työttömyyden vaikutuksia. Kehitysosaston hallinto koordinoi osaston tekemää työtä aktiivisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi seudun eri toimielimissä tehtävän työn avulla. Osasto tekee myös omia tilastoseurantoja sekä tunnustelee olemassa olevien yritysten tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä tiiviin yhteistyön kautta. Kehitysosaston työhön kuuluu vaikutusten arviointi ja ennakoiva työtapa, jolla pyritään edesauttamaan kunnan kehittymisen edellytyksiä. Vuosi 2015 oli viimeinen vuosi, jolloin Kemiönsaaren kunnalla oli äkillisen rakennemuutoskunnan status, jonka kunta sai FNsteelin vuonna 2012 tapahtuneen konkurssin seurauksena. Kemiönsaarella myönnettiin kahtena ensimmäisenä rakennemuutosvuonna monia eri tukitoimenpiteitä sekä ulkopuolista rahoitusta. Osaston ärmkaudella tekemä työ saa jatkoa muun muassa lisääntyneen yhteistyön ja viestinnän sekä elinkeinoelämän parissa tehtävien käyntien muodossa. Matkailuelinkeinoon suunnattavan huomion lisäksi osasto ryhtyy toimenpiteisiin myös muilla tärkeillä aloilla tutkiakseen, suunnitellakseen ja toteuttaakseen kunnallisia toimenpiteitä. Vapaa-ajan asutus on tärkeä tekijä Kemiönsaaren kunnalle, joka lukeutuukin kuntiin, joilla on eniten vapaa-ajan asukkaita asukasta kohden. Osaston tehtäviin kuuluu myös kunnan markkinoiminen ainutlaatuisena vapaa-ajan asumiskohteena ja yhteyksien luominen elinkeinoelämän ja olemassa olevien vapaa-ajan asukkaiden välille. Osasto ylläpitää ja kehittää edelleen yhteyksiä olemassa oleviin ja mahdollisiin uusiin vapaa-ajan asukkaisiin. Osasto tekee myös yhteistyötä koulujen ja Kemiönsaaren nuorisoparlamentin kanssa. Osasto on mukana tukemassa Isla-parlamenttia, jonka tehtävänä on näyttää nuorille, miten päätöksenteko toimii sekä opettaa priorisointia ja argumentointia. Kesätyösetelikonseptia kehitetään edelleen. 57

58 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Elinkeiontyön kehittäminen Tavoitetaso / seuranta Osasto aloittaa toiminnan yritysten parissa tarkoituksenaan tunnustella kynnyskysymyksiä, alan edellytyksiä ja tarpeita, joihin kunnan toiminta vaikuttaa. joihin kunnan toiminta vaikuttaa. Tietoja hyödynnetään kunnan elinkeinotyön suunnittelussa, ja ne lisäävät kunnan ennakointi - ja reagoinitkykyä. Vuonna 2016 tehdään noin 20 kääyntiä. Seuranta yrityskäyntiä tehty vuoden aikana. Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa Kerran vuodessa / työntekijä Seuranta Yksi kehityskeskustelu / työntekijä käyty Kylien ja kunnan vuorovaikutteinen neuvottelu Kunna ja sen kylien välille on järjestettävä toimiva ja vuorovaikutteinen neuvottelu - ja sopimusmekanismi. Jolloin kunta yhdessä kylätoimikunnan, kylän, tai yhdistyksen kanssa autaa ja neuvoo eri hankkeiden eteenpäinviemistä ja avustaa eri rahoitusvaihtoehtojen etsimisessä auttaneet yhdistyksiä. Seuranta Hankekoordinaattori ja yhdistysakuutti-hanke ovat auttaneet yhdistyksiä. Koordinointi kokousten kautta Henkilöstön osastopalavreita pidetään kuukausittain. Seuranta Osasto on pitänyt 12 kokousta vuoden aikana. Ympäristötavoitteet Paperikopioiden määrän vähentäminen Seuranta Osa kokouskutsuista ja liitteistä toteutetaan sähköisesti. Kemiönsaaren matkailuelinkeinojen edistäminen jätetyn Kemiönsaaren matkailuelinkeinoja koskevan valtuustoaloitteen mukaisesti, jonka 24 / 27 valtuuston jäsentä allekirjoitti, kunnanhallituksen pitäisi ohjata enemmän suoria määrärahoja kehitysosaston käytettäväksi matkailuelinkeinon nähtävyyksien, aktviteettien ja käyntikohdeiden kehittämiseen. Vuoden 2016 aikana Taalintehtaan hiiliuunit ja Westlaxin hiidenkirnut ovat kaksi tällaista ajankohtaista hanketta. Seuranta Poliittinen työryhmä matkailuelinkeinon kehittämiseksi aloitti työnsä vuoden aikana. Hankehakemuksia on laadittu vuoden lopussa. 58

59 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Käsitellyt pykälät KH Virkamiespäätösten määrä Edunvalvontatehtävät Kuntaan muuttaneiden määrä / vuosi Kesätyöseteleillä kesätyötä saaneiden nuorten määrä Työttömyys % pysyy alle 12 % koko vuoden 10,8 % korkeimmillaan HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kehitysjohtaja Hankekoordinaattori Toimistosihteeri Yhteensä KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Ostopalveluihin käytetty suurempi summa mm. strategiprosessin takia. Vuoden aikana myönnetty pienempi summa tukea

60 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kotimainen matkailualan johtava lehti Mondo nimesi Kemiönsaaren kunnan vuoden kotimaan matkailukohteeksi ja Taalintehdas valittiin vuoden kyläksi Varsinais-Suomessa. Näiden nimeämisten ansiosta Kemiönsaari on saanut paljon myönteistä näkyvyyttä koko vuoden ajan. Matkailijoiden määrä on ollut huomattavan suuri, ja olemme iloinneet myös kuluneen vuoden sisäänmuuttosaldosta: 315 henkilöä muutti kuntaamme. Kunnassa toteutettiin laaja strategiaprosessi, joka aloitettiin huhtikuussa ja päättyi joulukuussa. Uuden strategian muotoutumiseen osallistui kaikkiaan 380 henkilöä tavalla tai toisella. Ulkopuolisena asiantuntija-apuna oli Kimmo Haapasalo FCG:stä. Prosessi käsitti useita avoimia tilaisuuksia, joihin osallistuivat sekä kuntalaiset että vapaaajanasukkaat. Jaoimme kyselylomakkeita ja saimme myös medianäkyvyyttä. Prosessi on kirjattu valtiovarainministeriön vuonna 2017 julkaistavaan pamflettiin esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä. Olemme vuoden aikana vierailleet noin 20 yrityksessä. Vierailuihin on useimmiten osallistunut myös uusi kunnanjohtajamme. Kemiönsaaren työttömyysprosentti on ollut 10,8 %. Vuoden loppupuolella monet saaren suuremmista yrityksistä palkkasivat lisää henkilöstöä. Varsinais-Suomen myönteinen yritystrendi vaikuttaa myös Kemiönsaarella, joskin tietyillä yrityksillä Kemiönsaarella on edelleen suuria haasteita. Entiset FNSteelin hallit ovat vielä konkurssipesän omistuksessa, vaikka myyntineuvottelutkin ovat olleet ajankohtaisia. Meillä on elinkeinoelämän puolella käynnissä useita pieniä ja vähän suurempiakin hankkeita. Olemme julkaisseet elinkeinoelämää käsittelevän uuden sähköisen uutiskirjeen, järjestäneet kuukausittain yrittäjille aamukahvitapaamisia yhteistyössä Kemiönsaaren yrittäjäyhdistyksen kanssa. Olemme elvyttäneet yhteistyötä viiteryhmässä; yritystiimin kanssa, jossa on mukana kahdeksan yrittäjää ja viisi kunnan henkilöstöön kuuluvaa. Vuoden aikana on perustettu 56 uutta yritystä. Konseptimme September Open, keskiaikaiset ja sadonkorjuumarkkinat, yrittäjämessut saavuttivat yleisöennätyksen. Tapahtuman aikana Kemiönsaarella kävi arviolta henkeä. Jatkoimme myös kunnan uusia perinteitä, kuten Islaparlamentti ja Axel Afton, jossa Rohan Tallit nimettiin vuoden lähettilääksi. Vuoden yrittäjäksi valittiin Bjärkas Golf. Syksyllä tehtiin muutoksia henkilöstön työtehtävissä. Elinkeinoelämän kehittäjän työnkuvaan kuuluu nyt toimia koko kunnan tiedottajana; markkinoinnin ja matkailun puolella haetaan entistä suurempia synergiaetuja. Vuoden aikana olemme uudistaneet ja kehittäneet matkailun nettisivut visitkimitoon.fi. Osasto on alittanut talousarvionsa johtuen lähinnä siitä, että ulkoisia EU-hankkeita on ollut arvioitua vähemmän. Suuren maakuntauudistuksen myötä näyttävät kunnan tulevat tehtävät muuttuvan paljonkin. Vastaisuudessa kunnan tehtäväksi muodostunevat yhä enemmän hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimasta huolehtiminen. Osaston työn johtotähtenä on vastaisuudessakin Kemiönsaaren myönteisen näkyvyyden ja elinkeinoelämäpanostuksen jatkaminen. Näiden myötä saamme lisää yrityksiä, asukkaita, vapaa-ajanasukkaita ja matkailijoita, jotka käyttävät saartemme monipuolista palvelutarjontaa. Tulemme edelleenkin tekemään yhteistyötä yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa sekä Kemiönsaarella että sen ulkopuolella voidaksemme pitää kuntamme erittäin elinvoimaisena saaristokuntana. Vuoden lopulla saatiin ilahduttava tieto, että Kemiönsaari säilyttää saaristostatuksensa myös vastaisuudessa. 60

61 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunta vastaa saaristoasioista kuntatasolla, elinkeinojen kehittämisestä, liikenteestä ja asumisesta saaristossa sekä toimii saariston monipuolisesta kehittämisestä niin asukkaiden elinolosuhteiden että saaristoluonnon osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta. Kemiönsaaren kunnan toiminta yhteisessä Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa hoidetaan Kemiönsaaren osalta saaristolautakunnan toimesta. Kuntaa edustaa neuvottelukunnassa kaksi jäsentä sekä yksi viranhaltija. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta ja seurannasta, nykyinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2011 ja tarkistettiin vuonna TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Perinteisten saariston elinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä uusille elinkeinoille jotka ovat sopusoinnussa saaristo-olojen kanssa. Erityisesti pitää lisääntyvän osa-aikaväestön ja matkailuvirtojen palveluntarpeet hyödyntää jotta voidaan luoda työpaikkoja sekä toimeentulomahdollisuuksia saaristossa, pyrkien näin säilyttämään jatkuva elinkelpoista asumista saaristossa. Valtakunnan tasolla tapahtuvat negatiiviset toimenpiteet, kuten liikenteen ja postipalvelujen supistukset luo alati jatkuvan paineen saariston palveluihin. Örön entisen varuskunnan käyttöönotto matkailukeskuksena tapahtui vuonna 2015, ja kehittämistyö tulee jatkumaan, mikä saanee aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia saariston tulevaisuudelle. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan saaristo-ohjelmassa esitetään suunnitelma-aikana ajankohtaiset toimenpiteet ja hankkeet. Tärkeimpiä ovat saaristoliikenteen kehittäminen, elinkeinoelämän edistäminen, työmarkkinat sekä asuminen. Kaavoitus, asuntotuotanto sekä panostukset saariston luontoon ja ympäristöön kuuluvat tärkeimpiin asioihin. 61

62 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Saaristo-ohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttaminen Saaristolautakunta päivittää ohjelmaa vuosittain Seuranta Lautakunta on seurannut ohjelmaa Riittävien kulkuythetyksien takaaminen Jokaiseen kylään päivittäinen yhtys, pienempiin asuttuihin saariin riittävän tiheät yhteydet Asutut saaret joilta puuttuu kulkuyhteyksiä kokonaan, on saatava organisoitu kelirikkoliikenne talveksi Seuranta Lautakunta on seuranut ja aktiivisesti valvonut yhteyksiä Jätevesiongelman ratkaiseminen Jätevesiosuuskuntien perustamistyö jatkuu Seuranta Asiaa on seurattu Tyydyttävä hoivatyö sekä terveys- Palvelut säilytetään vähintään nyktasolla ja sairaanhoito Seuranta Asiaa on seurattu Saariston väestöpohjan turvaaminen Asuntotuotanto tehostetaan Seuranta Asiaa on seurattu TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kokousten määrä, saaristolautakunta Nettokustannus/kokous Kokousten määrä, ulkosaariston neuvottelukunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP Yhteensä

63 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SAARISTO BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Muita yhteistyöosuuksia ei maksettu YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Saaristolautakunnan toiminta saaristoasioiden edunvalvojana ja yhteydenottokanavana jatkuu entisellään tulevana toimintakautena. 63

64 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Alueen näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisen ja kansainvälisen median kanssa, ylläpitämällä monikielistä, matkailijoille suunnattua verkkoportaalia sekä tekemällä yhteistyötä alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa. Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, jolla pyritään lisäämään vuorovaikutusta ja uusia näkemyksiä matkailun paketoinnista sekä edistämään uusien ja kasvavien kohderyhmien vastaanottamisen edellytyksiä. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen matkailuelinkeinoalan toimijoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita. Palveluneuvojat ovat matkailualan asiantuntijoita ja muodostavat tärkeän henkilökohtaisen kosketuspinnan kunnan palveluihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Matkailuelinkeinon osuus työmarkkinoista on valtakunnallisesti yli kuusi prosenttia, ja sillä on nykyään suurempi taloudellinen merkitys kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudella, pankkialalla tai elintarviketeollisuudella. Vuonna 2009 Suomeen saapui 50 prosenttia enemmän matkailijoita kuin vuonna 2000, ja sama suuntaus jatkuu edelleen. Venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut jo usean vuoden ajan. Venäläisten matkailu väheni kuitenkin rajusti vuonna 2015 Venäjän poliittisen ja erityisesti taloudellisen tilanteen seurauksena, mutta sen vaikutusastetta alueellamme on hyvin vaikeaa ennustaa. Suomeen matkustavien aasialaisten osuus sekä aasialaisten osuus, joilla ylipäänsä on vara matkustaa, on voimakkaassa kasvussa, huolimatta Kiinan taloudessa tapahtuvista tilapäisistä häiriöistä. Saksankielisten maiden kiinnostus saaristomme luontomatkailua kohtaan on pysynyt ennallaan, ja ostovoima on kasvanut hieman. Kotimaisten matkailijoiden määrässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Suomen matkailustrategiaa varten tehtyjen tutkimusten mukaan saaristo on Helsingin jälkeen ulkomaisten matkailijoiden mielestä vetovoimaisin alue, ennen Lappia. Kohderyhmät hakevat yhä helpommin saatavilla olevia, valmiita elämyspaketteja, ja näkyvyyden ohella tämä on suurin haasteemme. TALOUSSUUNNITELMA Toimintakauden aikana pääpaino on toimintasuunnitelmassa määriteltyjen, runsaasti potentiaalia omaavien kohderyhmien saavuttamisessa. Lisäksi tarvitaan uusia, räätälöityjä palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Saksa kuuluvat Ruotsin ja kotimaan lisäksi tärkeimpiin alueisiin, joihin pyritään luomaan uusia yhteyksiä. Alueen markkinoinnissa keskitytään pitkälti sosiaalisen median ja nettisivujen hyödyntämiseen. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti: vuonna 2014 valmistuneen, tietokoneella, puhelimella ja taulutietokoneella toimivan matkailualan verkkoportaalin ylläpito. Vuonna 2015 verkkoportaali käännettiin mandariinikiinan kielelle, ja kaikkia viittä kieltä ylläpidetään nyt ilman lisäyksiä vuonna Kemiönsaaren profilointi kolmelle luonto-/aktiivimatkailun kohderyhmälle, jotka ovat hyvinvointi-, kulttuuri- ja maaseutumatkailijat. Konkreettisesti tämä tehdään rakentamalla ja nostamalla esiin tärkeimmille kohderyhmille suunnattuja palveluja ja matkailupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa. Median ja bloggaajien kutsuminen alueelle näkyvyyden lisäämiseksi. Taalintehtaan ja Kemiön palveluneuvonnan ja matkailuinfon ympärivuotinen ylläpito. Matkailuyksikkö tekee aktiivisesti töitä julkisten liikenneyhteyksien ylläpitämiseksi. Osallistuminen messuille sekä matkailuelinkeinotapaamisten ja -koulutuksen järjestäminen. Kunnanhallituksen hyväksymän matkailuelinkeinon toimintasuunnitelman mukaisesti alueen matkailukohteiden markkinointiin panostetaan taloudellisesti aiempaa enemmän. 64

65 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Matkailun verkkoportaali Portaalin responsiivisuuden (mukautuvuuden) ja turvallisuuden päivittäminen. Portaali viidellä kielellä. Alueen tapahtumakalenterin kehittäminen. Seuranta Portaali päivitetty uusimpaan tekniikkaan. Toiminta taattu viidellä kielellä joskin muutama puute Tapahtumakalenteri käytössä hyvällä palautteella. Näkyvyys: Media ja messut Markkinointi sosiaalisen median ja lehtien kautta. Osallistuminen Matka messuille Helsingissä. Osallistuminen saksankielisille messuille. Osallistuminen Tampereen kotimaan matkailumessuille. Aktiivinen osallistuminen katto-organisaatioiden strategiatyöhön Seuranta Kaikki tavoitteet saavutettu paitsi saksankieliset messut ITB (resurssienpuute) Verkostoituminen Yhteistyö paikallisten yrittäjien sekä uusien matkailun pakettielämyksiä ja aktiviteetteja tarjoavien kanssa. Matkailuelinkeinotapaamisten järjestäminen saarella. Seuranta Toimeeksipantu hyvillä tuloksilla TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Yritysten määrä tapaamisissa Yritysten määrä portaalissa Matkailumessuja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Matkailupäällikkö Palveluneuvoja 2,5 2,5 1,3 1,3 Yhteensä 3,5 3,5 2,3 2,3 65

66 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MATKAILU BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Isommat kustannukset näkyvyyden haltuunotosta liittyen Suomen Kotimaan matkailukohdepalkinnon saantiin Lisääntyneet henkilöstökustannukset johtuen Suomen Kotimaan matkailukohde-palkinnon tehokkaaseen käyttöön YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi sisälsi isoja muutoksia suunnitellusta johtuen siitä kiinnostuksesta, jota kuntamme sai etenkin Kotimaan matkailukohde-palkinnon myötä tammikuussa. Palkintoa käytettiin markkinoinnissa sen mahdollisten lisävaikutusten hyödyntämiseksi. Matkailuelinkeinon kehitys Suomessa tulevaisuudessa näyttää vielä myönteisemmältä kuin mitä aikaisemmin on ennustettu, ja sesonginpidennykseen tehostetaan entistä enemmän etenkin kansainvälistymisen kautta. 66

67 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maatalous Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on velvoittanut kunnat muodostamaan yhteistoiminta-alueita, joiden alueella toimii vähintään 800 maataloustukea hakenutta maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on tehnyt sopimuksen Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungin sekä Sauvon kunnan kanssa yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Palvelujen järjestäjänä toimii Paimion kaupunki. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa ja maaseutusihteeri siirtyi Paimion kaupungin palvelukseen. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannukset jaettiin vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien henkilökunnan sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset on jaettu kunnassa toimivien tilojen määrän mukaan. Kukin sopimuskunta vastaa omalta osaltaan palvelupisteiden kaikista kustannuksista kunnassa (esim. vuokrista). MAASEUTUYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -60 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Sopimuspohjainen ostospalvelu

68 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia, PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kotisivuja. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista suunnittelua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme, sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy kartalla. Kunnan graafisessa ohjeistossa on määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä. 68

69 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Yhtenäinen markkinointiviestintä Tavoitetaso / seuranta Graafinen manuaali toimii pohjana kaikelle tuotettavalle materiaalille. Jatkamme työtä yhteisen näkyvyyden eteen sisäisesti kunnassa. Seuranta Kaikki vuoden aikana tuotetut materiaalit noudattavat samaa yhtenäistä linjaa kuin aiemminkin. Mukana on kuitenkin joitain uusia, moderneja elementtejä. Aktiivisesti näkyvillä, tukien elinkeinoelämää Axel-Illan järjestäminen keväällä ja September Open syksyllä. Nettiportaalin kehittäminen, sosiaalinen media. Seuranta Markkinointiyksikkö ja matkailuyksikkö osallistuivat yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa Pohjoismaiden suurimmille matkamessuille - Matka ja Tampereen Supermessuille. Panostus oli onnistunut! Axel Ilta järjestettiin Villa Landessa Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja tunnelma viihtyisä. Kemiönsaaren verkkosivut toimivat ensisijaisesti asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden tiedotuskanavana. Verkkosivujen tavoitteena on kehittää ja tehostaa; kunnan verkkosivustoa uudistetaan jatkuvasti, samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä. Kehitämme aktiivisesti verkkosivustoja sekä intraa. September Open järjestettiin Tapahtuma teki taas yleisöennätyksen pitkälti yli kävijällään. Uutta tänä vuonna oli onnistunut yhteistyö yksityisyrittäjäyhdistyksen kanssa yritysmessujen osalta. Yhdistys hoiti osan messujen käytännön järjestelyistä. September Open on oivallinen tapa pidentää saaristosesonkia ja samalla esitellä Kemiönsaaren tarjontaa. Tulomuutto Järjestämme kaksi sisäänmuuttokampanjaa ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa. Seuranta Kunnan kaikki osastot sekä yritykset olivat mukana Kevätmessuilla (Oma Mökki) Helsingissä. Messujen teemanatulomuutto. Nostimme Kemiönsaaren avainasioita, jossa olemme erityisen hyviä ja jaoimme sanomaa siitä, miksi juuri Kemiönsaari olisi hyvä paikka asua ja elää. Osastolla oli paljon kävijöitä ja kyselyiden perusteella voimme todeta, että Kemiönsaari on monelle mahdollinen uusi kotipaikkakuntavaihtoehto. September Open tukee elinkeinoelämää monella tapaa. 69

70 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kävijämäärä kunnan nettisivuilla (poislukien oma liikenne) Mittari Markkinointi euroa/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Markkinoija MARKKINOINTI BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: September Open Mondo-nimitys Vuoden kotimaan matkailukohde

71 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia vuoden aikana. Merkittävintä vuoden 2016 aikana oli että matkailulehti Mondo valitsi Kemiönsaaren vuoden kotimaan matkailukohteeksi. Tämä vaikutti kustannuksien nousuun vuoden aikana, matkailuorganisaatiot, kotimaiset sekä ulkomaiset halusivat kaikki käydä tutustumassa Kemiönsaaren tarjontaan. Yksiköiden välinen hyvä yhteistyö on vakiintunut, vaikkakin eri alueilla on vielä tarvetta kehitykselle. Vuosi sujui taloudellisesti hyvin. Seuraavassa muutamia poimintoja menneeltä vuodelta: Osallistumiset Helsingin Matka matkamessuille ja Tampereen Supermessuille yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa olivat onnistuneita panostuksia. Axel Ilta - hieno, yhteenkuuluvuutta lisäävä kokonaisuus. Kevätmessut, osio Oma Mökki Kunnan kaikki osastot sekä yritykset olivat osallisena ja messujen teemana - sisäänmuutto. Nostimme Kemiönsaaren avain asioita jossa olemme erityisen hyviä ja jaoimme sanomaa siitä miksi juuri Kemiönsaari olisi hyvä paikka asua ja elää. Osastolla oli vilinää ja vilskettä messujen ajan ja saimme todellakin kyselyiden perusteella todeta Kemiönsaaren olevan monille mahdollinen uusi kotipaikkakunta. September Open kasvoi taas entisestään ja oli menestys. Tarkoituksena on kehittää ja tehostaa internetin käyttöä. Kunnan verkkosivuja uudistetaan jatkuvasti, samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä. Kunnan intra uusittiin kevään aikana. Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla avoin ja aktiivinen kunta. Haluamme, että asukkaat tuntevat olevansa osallisia siinä työssä, jota kunta tekee. Markkinointi ja näkyvyyden lisääminen ovat pitkiä prosesseja, jotka vaativat suuria ja pieniä panostuksia niin kunnan henkilöstöltä kuin asukkailta. Markkinointiosasto on valmis tuleviin haasteisiin, kuten valtionosuuksien leikkauksiin ja uusiin kuntarakenteisiin. Siitä huolimatta jatkamme aktiivista työtä Kemiönsaaren näkyvyyden lisäämiseksi ja kartalla pysymiseksi kekseliään ja erilaisen markkinoinnin avulla. 71

72 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaavat kunnanjohtajan johdolla kehitysosasto yhteistyössä teknisen osaston kanssa. Elinkeinotoiminnan tukena on yritystiimi, joka koostuu eri sektorien yrittäjistä. Kunnan kehittämisyhtiö on integroitu osa elinkeinotoimintaa. Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston luomiseen. Tavoitteena on sekä nykyisen yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Vuoden 2016 aikana maan talous elpyi. Tämä näkui erityisesti Varsinais-Suomessa, keskittyen kuitenkin Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Alihankinnan kautta kemiönsaarelaiset yritykset voisivat parhaimmassa tapauksessa hyötyä tästä noususta. Vähenevä väestöpohja on edelleen suurin haasteemme. Jos asiakasmäärä pienenee, palvelutkin vähenevät. Toistaiseksi on pystytty ylläpitämään hyvää tarjontaa kesäasukkaiden ja heidän kulutuksensa ansiosta. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaaren elinkeinoelämän tärkein tehtävä on löytää ratkaisu Taalintehtaan Valsverksholmenille. Tämä mahdollistaisi pienteollisuuden laajenemisen ja samalla nykyinen hallitilapuute ratkeaisi. Tärkeä tehtävä on jatkuvasti edistää ja tukea toimenpiteitä, jotka luovat työpaikkoja. 72

73 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Yrityksille oleellista tietoa aina saatavilla Tavoitetaso / seuranta Kunnan elinkeinosivut aina päivitetty Seuranta Kotisivut ajan tasalla. Elinkeinouutiset sähköpostina säännöllisesti. Järjestetään yrittäjätapaamisia/seminaareja Vähintään 10 tilaisuutta Seuranta tapahtumaa järjestetty. Uusia työpaikkoja perustetaan Nettokasvu 20 paikkaa Seuranta Vuoden lopussa oli 18 työpaikkaa enemmän kuin vuoden alussa. Uusia yrityksiä Nettokasvu 10 Seuranta uutta yritystä, 22 lakkautettu ja 39 poistettu rekistereistä. Toimitiloja on tarjolla Vähintään yhdelle yritykselle on aina lyhyellä varoitusajalla tarjolla tilaa Seuranta Toimistotiloja saatavilla, mutta vuokralle annetta hallit puuttuvat. Järjestetään elinkeinofoorumi kerran vuodessa Seuranta Foorumi peruuttu vähäisen osallistujamäärän takia. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyttä teemana kaikissa asteissa Seuranta Alakoulut kävivät yrittäjyyskylässä, yläkouluilla yrittäjyysprojekteja ja lukiossa valinnainen yrittäjyyteen liittyvä kurssi. FN-steel teollisuusalue Pysyvä ratkaisu haetaan Seuranta Neuvotteluista huolimatta tilanne vielä ratkaisematta. 73

74 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Yritysten lukumäärä Uusia yrityksiä Lakkautetut yritykset Nettolisäys HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosia TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kehitysjohtaja 0,2 0,2 0 0 Yritysneuvoja Elinkeinonkehittäjä ELINKEINOELÄMÄ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Tulos näyttää ylijäämää ,68 euroa johtuen laskettua pienemmistä palkkakustannuksista sekä osaston sisäisestä kustannusten uusjaosta, joka johti hankintakieltoon vuoden viimeisellä neljänneksellä. 74

75 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kehitysosaston työnjako tarkentui vuoden aikana siten, että elinkeinokehittäjän tehtävä muuttui tiedottajaksi. Tähän työkuvaan kuuluu elinkeinoelämän tiedotus. Elinkeinoelämään liittyviä muita tehtäviä hoitavat kehittämispäällikkö ja yritysneuvoja. Yksikön henkilöstökulut ovat v vähentyneet euroa, eli kulut ovat nyt 37 % siitä mitä ne olivat Ostopalvelut ovat samalla aikavälillä lisääntyneet euroa. Budjetin painopiste on siis siirtynyt henkilöstöpanoksesta ostopanokseen. Toimintakate on säilynyt ennallaan. Yksikön tärkein tehtävä on myötävaikuttaa työpaikkojen positiiviseen kehitykseen. Yritysten lukumäärä on monen vuoden aikana näyttänyt pientä, mutta tasaista kasvua. Kyse on enimmäkseen yhden henkilön yrityksistä eikä tämä ole korvannut suurempien yritysten henkilöstövähennyksiä. Näin ollen on myös hyvin tärkeää tukea ja edistää yritysten henkilöstörekrytointia. Peruselinkeinoilla on iso painoarvo kunnan elinkeinoelämässä. Trendinä tässä on ollut tasainen työpaikkojen väheneminen. Olisi tärkeä katkaista tämä kehitys. Mahdollisuuksia ovat erikoisviljelyn lisääminen ja/tai jalostusasteen nostaminen. 75

76 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Hanketoiminta on lisääntynyt vuonna 2016 rauhallisemman jakson jälkeen EU-ohjelmakauden liittymiseen johtuen. Vuonna 2015 käynnistyi ESR-rahoitteinen hanke Työkomppania Arbetskompaniet, jonka jälkeen vuonna 2016 on käynnistynyt vielä muutama uusi hanke (Kustens mat / Rannikon ruoka, Yhdistysakuutti, Resurssitehokkuutta Kemiönsaaren yrityksille, Green and Family-friendly Archipelago Ports). Huomioitavaa on, että näistä kolme ovat paikallisia Leader-hankkeita, ja neljäs on laajempi Central Baltic-hanke johon osallistuu myös Paraisten kaupunki ja Gotlanti. Leader-rahoitus tulee ELY-keskukselta, kuntien omista rahoitusosuuksista paikalliselle toimintaryhmälle sekä yksityisistä rahoitusosuuksista. Central Baltic-hankkeen rahoitus koostuu valtaosin EU-tuesta Varsinais-Suomen liiton kanavoimana. Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden kuntaosuuksien lisäksi kunnan osallistumismaksu Leader-toimintaan (5 euroa/asukas), kunnan osuus kalastusohjelmasta, sekä niiden mahdollisten hankkeiden kuntaosuudet, joihin Kemiönsaaren kunta osallistuu. Kemiönsaaren päähankkeita 2016 arvioidaan olevan: - Työkomppania mukaan lukien Ekocenter (ESR), jonka kuntaosuudesta vastaa peruspalveluosasto. - Lähiruoka-hankkeet (Kustens mat / Rannikon ruoka ja Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais- Suomessa-hanke) yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa (ei nettokustannuksia kehitysosastolle) - Yhdistysakuutti / Pro Gräsroten, josta vastaa sivistysosasto - Resurssitehokkuutta Kemiönsaaren yrityksille (yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa, ei nettokustannuksia kehitysosastolle) - FamilyPorts (Central Baltic), kuntaosuudesta vastaa ympäristö- ja tekniikkaosasto. Kokonaisuutena on ainoastaan kaksi hanketta (Leader) kuulunut kehitysosastolle vuonna 2016, muut suunnitellusti muille osastoille. Hankehallinnosta vastaa kuitenkin hankekoordinaattori. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Uudet taloudelliset realiteetit tarkoittanevat että hankemuoto työskentelytapana vahvistuu entisestään. Hanketoiminnan täytyy muotoutua elinkeinojen ja työllisyyden tarpeiden mukaisesti. Yleinen kehitys ja varsinkin pakolaistilanne Suomessa ja Kemiönsaarella voi hyvinkin heijastua hanketoimintaan lähivuosina pakolaisten integraatioon vaikuttavien hankkeiden muodossa. TALOUSSUUNNITELMA Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän lähivuosina, joka johtaa lisäresurssien tarpeen lisäämiseen hankesuunnittelun sekä hallinnoimisen osalta. Osasto auttaa kunnan muita osastoja toteuttamaan tarvittavia hankkeita. Mahdollisesti menestyksekkäät laajemmat kehittämishankkeiden hankehaut (esim. EAKR, Central Baltic) voivat johtaa lisäresurssien tarpeen lisäämiseen vuosina

77 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Enemmän toimialahankkeita. Tavoitetaso / seuranta Osasto tukee kunnan muiden osastojen hanketoimintaa Seuranta Osasto hallinnoi 3 hanketta muilla osastoilla. Osasto on vastannut pakolaisvastaanoton kustannusten raportoinnista. Hankeyhteistyön lisääminen yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Osasto hakee hankkeisiin ulkopuolisia, paikallisia kumppaneita. Seuranta Leader-hankkeita toteutetaan esim. Yrittäjäyhdistyksen kanssa. Yhdistysakuutti tekee yhteistyötä yhdistysten kanssa. Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista. Ohjelmakauden rahoitushakemusten aktiivinen suunnittelu. Osallistuminen Leader-hallitukseen. Osallistuminen monisektorisiin työ- ja ohjausryhmiin. Seuranta Hankesuunnitelmien määrä tuplaantui vuonna Hankekoordinaattori valittiin paikallisen Leader-ryhmän hallituksen puheenjohtajaksi joulukuussa Työ- ja ohjausryhmätyöskentely säilynyt ennllaan. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Käsitellyt hankesuunnitelmat Hyväksytyt hankehakemukset Omat päähankkeet Hankkeet, joissa osasto on mukana

78 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Hanketyöntekijät Yhteensä PROJEKTITOIMINTA BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Laskettua pienemmät kuntaosuudet ja hankemäärät, muiden osastojen hankkeet

79 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yksikön tavoite muiden osastojen projektitoiminnan tukemisesta on toteutunut hyvin. Tämä näkyy myös 2016 osastossa vähäisenä projektimääränä. Vuoden 2017 trendi on kuitenkin selvästi kiihtyvä. Projektisuunnittelu tulee todennäköisesti johtamaan nousevaan hakemusmäärään sekä omien ja ulkoisten projektien osalta. Vuoden 2016 loppupuolella on osastolle tullut runsaasti hankekyselyitä ja ideoita. Lisääntynyt suunnittelu tulee vuoden 2017 aikana näkymään hankehakemusten määrän nousuna sekä runsaampana hankkeisiin osallistumisena. Suurimmat toimintakustannukset ovat olleet vuosittaiset osuudet yhdistykselle Samassa Veneessä (Leader ja Saaristomeren kalatalousohjelma, yhteensä n euroa). Seuraavat hankkeet ovat olleet ajankohtaisia 2016: Työkomppania ( ) on ollut hallinto-osaston alainen, ja siihen kuuluu myös Taalintehtaan Ekocenter-toiminta. Projektibudjetti euroa, tukitaso 75 % (ESR), hankepäällikkö Jessica Sundell ja työjohtaja Robin Savonius. Leader-hallitus myönsi rahoitusta projektille Pro Gräsroten Yhdistysakuutti ajalle Projekti on sivistysosaston alainen, ja alkoi keväällä Budjetti on euroa, tuen osuus 100 % (Leader+yksityisrahoitus). Kustens mat / Rannikon ruoka on osa Turunmaan satsausta olla edelläkävijätasolla ruotsalaisen Mathantverkkonseptin (artesaaniruoka) toteuttamisessa Suomessa. Hankeaika on , budjetti euroa ja tukitaso 100 % (Leader+yksityisrahoitus). Resurssitehokkuus Kemiönsaaren yrityksille on ollut lyhyt Leader-rahoitteinen selvityshanke, toteutettu yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa. Selvitys koski kiertotalouden ja yritysyhteistyön edellytyksiä Kemiönsaarella. Hankeaika oli , budjetti euroa. Kemiönsaaren kunta (Ympäristö ja tekniikka) osallistuu osatoteuttajana Central Baltic-hankkeeseen Green and Family-friendly Archipelago Ports (FamilyPorts). Tavoitteena on parantaa palvelutasoa neljässä vierassatamassa Turunmaalla (Nauvo ja Taalintehdas) sekä Gotlannissa. Hankeaika on , osabudjetti euroa. Åppohoppa on investointihanke, jonka tavoitteena on luoda houkuttelevia virkistysreittejä ja harrastusmahdollisuuksia Taalintehtaalla. Hankkeelle on osoitettu rahoituspäätös Leader-hallituksen tiimoilta, ja odotettu alkamisajankohta on kevät Budjetti euroa. September Open -kokonaisuus järjestettiin 2016 jo toista kertaa suunnitellusti kokonaan ilman osittaista projektirahoitusta. Kokonaisuus on ajan mittaan rakennettu monipuolisen hankerahoituksen avulla. 79

80 16.3 Sivistysosasto Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopistonyksikkö Kirjastoyksikkö Vapaa-ajan yksikkö 80

81 SIVISTYSOSASTO TP 2015 Alkuper. TA 2016 TA - muutos TA 2016 TP 2016 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,52 % Maksutuotot ,13 % Tuet ja avustukset ,78 % Vuokratuotot ,07 % Muut toimintatuotot ,87 % TOIMINTATUOTOT ,98 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,15 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,85 % Muut henkilöstösivukulut ,80 % Henkilöstösivukulut ,39 % Henkilöstökulut ,33 % Palvelujen ostot ,52 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,12 % Avustukset ,52 % Vuokrakulut ,68 % Muut toimintakulut ,79 % TOIMINTAKULUT ,66 % TOMINTAKATE ,19 % SUUNNITELMAPOISTOT ,87 % TILIKAUDEN TULOS ,29 % 81

82 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 15 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat: - Valtionosuusuudistus merkitsee vähemmän rahaa kunnille. - Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön esikoulusta lukioon Johtuen maamme huonosta taloudellisesta tilanteesta, työttömyys kasvaa kaikissa ikäryhmissä. Meidän pitää toiminnassamme tukea ja aktivoida asukkaat mielekkääseen toimintaan. - Maailman tämänhetkiset levottomuudet vaikuttavat myös Suomeen ja Kemiönsaareen. Ihmiset pakenevat ja niistä pitää huolehtia. TALOUSSUUNNITELMA Sivistysosaston yksiköt suunnittelevat miten kohdata ja käsitellä lisääntyvää nuorisotyöttömyyttä. Nuorisotyöpajatoiminnalla on tässä keskeinen rooli. Opetuspuolella on tärkeää seurata uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton sujumista. Aikuisopiston uutta toimintarakennetta työstetään ja kehitetään. Sivistysosasto tekee oman toiminta-alueensa puitteissa suunnitelman tulevien pakolaisten integroimisesta. 82

83 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Sivistysosaston toimistosta muodostuu hyvin toimiva kokonaisuus. Saavutettava taso / seuranta Jokainen yksikkö tarkastaa ja analysoi toimintansa. Toimintaa käydään läpi metodilla "missio, visio ja strategia". Seuranta Tavoitetta ei saavutettu, uusi yritys vuonna Suunnitellaan tulevaisuuden kuntaa. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta Tyky-päiviä on pidetty. Useampi henkilö on ollut kuntoremonttikurssilla Siuntiossa. Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita. Seuranta Sähköiset palvelumme kehittyvät koko ajan. Vuoden 2016 aikana Wilma otettiin käyttöön päiväkodeissa. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kokousten lukumäärä sivistyslautakunta suomenkielinen koulujaosto ruotsinkielinen koulujaosto HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 sivistysjohtaja hallintojohtaja/koulutusass. 0,2 0,2 0,4 0,4 toimistosihteeri Yhteensä 2,2 2,2 2,4 2,4 83

84 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16 Pienemmät henkilöstökustannukset pienempien eläkekustannusten johdosta Palvelujen osto (painatus- ja ilmoituskulut) Lisääntyneet kustannukset, muut kustannukset Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelmien mukaan. Sivistysosastojen yksiköiden välinen työilmapiiri on hyvä. Vuonna 2016 kulttuurisihteeri jäi eläkkeelle ja uusi palkattiin. Tulevien vuosien aikana myös toinen henkilö jää eläkkeelle. Meidän tulisi valmistautua tulevaisuuteen ja tehostaa työtapaamme ja -menetelmiämme. Tulevaisuuden hyvinvointikunta tekee tuloaan uusilla mahdollisuuksilla ja haasteilla. Taloudellisesti vuosi sujui hyvin. Suurin syy budjetin alittamiseen oli arvioitua pienemmät, jaksotetut eläkekulut. Tulevaisuuden haasteet ovat edelleen epävarmat valtionosuudet ja verotulojen kasvun pysähdys. Kehitys ja uudistaminen ovat osaa tämän päivän arkea. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat paikallista toimintaa myös tulevaisuudessa. 84

85 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoitopalveluita silloin, kun perhe niitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päätyttyä aina siihen saakka, kunnes koulu alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään lapsen päivähoito- ja kasvatustarpeen pohjalta. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Silvan päiväkodeissa. Kotonaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 15. Silvan päiväkodissa tarjotaan iltahoitoa, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0 6-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa. Päivähoidon piirissä on vuonna 2016 noin 273 lasta, joista noin 59 käy esikoulua. Kotihoidon tukea maksetaan perheille jotka itse järjestävät lapsensa päivähoidon. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Laki lasten päivähoidosta nimike muutettiin ja uudistettiin Nykyinen nimike on varhaiskasvatuslaki. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilöä vastaava määrä lapsia. Jos ehdot hyväksytään, seuraavat ehdot otetaan käytäntöön Yhdellä henkilökunnalla voi olla 8 lasta jotka ovat täyttäneet kolme vuotta, nykyinen tilanne 7 lasta/henkilökunta. - Jos toinen vanhemmista on kotona lapsella on oikeus päivähoitoon 20h viikossa. Nykyinen tilanne on rajaton. TALOUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen valtakunnallista toteutumista Suomessa. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään taloussuunnitelman Kauden aikana panostetaan myös seuraaviin asioihin: - Menetelmien löytäminen laadun takaamiseen varhaiskasvatuksessa - Mietitään mitä palveluita Kemiönsaaren päivähoidon tulisi tarjota ja miten ne toteutetaan. - Toiminnan yleisarviointi lapset, henkilöstö ja toiminnan sisältö. - Päivähoidon toiminta Silvan päiväkodissa aloitetaan Kaikki kolme ryhmäperhekotia suljetaan Kemiössä

86 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Tavoitetaso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Täydennyskoulutuspäivä teemalla " työympäristö ja työilmapiiri ". Kouluttaja Siv Björkqvist. Kehittää toimintaa ICDP-hengessä, päivähoidon toiminassa. Koko päivähoidon henkilökunta suorittaa 24h Kannustava vuorovaikutus / ICDP-koulutuksen. Seuranta Henkilökunta on käynyt ICD- koulutuksen. Kouluttaja Ingela Mollgren-Gustavsson, erityislastentarhanopettaja. Koko kunnan päivähoidon toiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään. Seuranta Hallinto-ohjelma Wilma otettu käyttöön päiväkodeissa. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitys aloitettiin syksyllä Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä, niin ulkona kuin sisällä. Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa. Seuranta Kaikki päiväkotiyksiköt ovat työskennelleet lasten motorisen kehityksen kanssa jokapäiväisessä työssään. Huoltajien kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. 86

87 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Päiväkodit Pjonkis Hulta 54 40, ,5 Sofia 18 22, Furubo ,5 Ryhmäperhepäiväkodit Kottebo suljettu suljettu suljettu suljettu Bullerbyn suljettu suljettu LillSaga 12 13,5 suljettu suljettu Karusellen 8 10,5 suljettu suljettu Perhepäivähoito Henkilöstö Päiväkodit 23 22, ,25 Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito ,75 Yhteensä 49 45, Mittarit Nettokustannus/lapsi Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuodet Päivähoidon johtaja Pedagoginen ohjaaja /lastentarhanop. 1, Lastentarhaopettaja 4,75 4,25 6,75 7 Erityislastentarhaopettaja 1,25 1,25 1,25 1,25 Latenhoitaja/lähihoitaja 19 19, Perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäiväk Perhepäivähoitaja,kotona ,5 Toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 1,25 Yhteensä 51,75 50,75 51,5 52,00 87

88 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ( saakka) ja Silva. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos on parhaillaan työn alla. Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan. TALOUSSUUNNITELMA Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia kouluun siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2016 noin 59 lasta. Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa. Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen ja ruotsin kielessä. Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä 88

89 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Tavoitetaso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Täydennyskoulutuspäivä teemalla " työympäristö ja työilmapiiri". Kouluttaja Siv Björkqvist. Kehittää toimintaa ICDP-hengessä, esikoulun toiminassa Koko esikoulun henkilökunta suorittaa 24h Kannustava vuorovaikutus / ICDP-koulutus Seuranta Henkilökunta on käynyt ICD- koulutuksen. Kouluttaja Ingela Mollgren-Gustavsson, erityislastentarhanopettaja. Koko kunnan esikoulun toiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään. Seuranta Hallinto-ohjelma Wilma otettu käyttöön päiväkodeissa. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitys aloitettiin syksyllä Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä, niin ulkona kuin sisällä. Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa. Seuranta Kaikki päiväkotiyksiköt ovat työskennelleet lasten motorisen kehityksen kanssa jokapäiväisessä työssään. Huoltajien kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Lapsi/koulu Hultan ruotsink ,5 Hultan suomenk ,5 4 Pjånkis ruotsink , Pjonkis suomenk. 9 9, Furubo 4 4 5,5 5 Hitis-Rosala 1 1,5 2 2 Sofia 6 5 5,5 5,5 Lapsia yhteensä 56 61,5 58,5 58,5 Nettokustannus/lapsi

90 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä. Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Toiminta tehdään yhteistyössä koulun ja päivähoidon kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2016 noin 88 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet. TALOUSSUUNNITELMA Vuosina aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan lasta. Kemiön aamu- ja iltapäivätoiminta muuttaa uuteen päiväkotiin vuoden 2016 joulukuun aikana. Uudessa päiväkodissa toimii sekä päiväkoti, esikoulu sekä koulu. Aamu- sekä iltapäivätoiminta järjestetään yhteistyössä päivähoidon ja koulun kanssa. 90

91 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Tavoitetaso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Täydennyskoulutuspäivä teemalla " työympäristö ja työilmapiiri ". Kouluttaja Siv Björkqvist. Kehittää toimintaa ICDP-hengessä, eftiksen toiminassa Koko eftiksen henkilökunta suorittaa 24h Kannustava vuorovaikutus / ICDP-koulutus Seuranta Henkilökunta on käynyt ICD- koulutuksen. Kouluttaja Ingela Mollgren-Gustavsson, erityislastentarhanopettaja. Koko kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa. Yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa Seuranta Henkilökunta on määrätietoisesti suunnitellut aamuja iltapäivätoimintaansa. Läheinen yhteistyö koulun henkilökunnan kanssa. Päiväkoti Silva hoitaa aamut sekä sulkee iltapäivätoiminnan. Uudet tilat Kemiön aamu- ja iltapäivä toiminalle Kemiön aamu- ja iltapäivätoiminta muuttaa Silvaan joulukuussa Seuranta Muutto tapahtui joululomalla TUNNUSLUVUT TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Suoritukset Lapsia yhteensä Mittari Nettokustannus/lapsi

92 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja LASTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA16-TP16: Palkankorotus, Silvan pedagoginen ohjaaja Sisäisen vuokran korotus, Silvan päiväkoti YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Suurin muutos päivähoidon yksikössä vuonna 2016 oli ryhmäperhepäivähoitopaikkojen sulkeminen. Ne suljettiin joulukuussa 2015 kun uusi Silva päiväkoti valmistui ja henkilöstö ja lapset muuttivat sinne. Syskyllä 2016 päiväkodeissa aloitettiin panostamaan TVT-kehitykseen. Hultan päiväkotiin sijoitettiin 8 pakolaislasta. Uusi kieli ja kulttuuri oli haasteellista henkilökunnalle. Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset nousivat eurolla. Suurin syy oli lähihoitajan palkkaaminen muutamaksi kuukaudeksi pakolaislapsille, kun he saapuivat huhtikuussa. Yksi henkilö jäi äitiysvapaalle. Silva päiväkoti aloitti toimintansa vuoden vaihteessa ja siitä johtuen kalustokustannukset ylittivät talousarvion eurolla. Sisäiset vuokrat olivat euroa arvioitua suuremmat ja sisäiset ruoka- ja siivouspalvelut arvioitua pienemmät. Koko päivähoidon toimintakate 2016 on euroa pienempi kuin talousarvio. 92

93 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Uusi opetussuunnitelma tulee vaatimaan uusia työtapoja. Sen tavoite on lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja näin saadaan parempi kokonaiskuva opettamisesta ja oppimisesta. Oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus syventyä eri ainealueisiin omien edellytysten mukaan. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen viedään loppuun suunnittelukauden aikana. Toisen asteen koulutuksen rakennetta tullaan uudistamaan. Koulutusyksikkökohtainen koulutustarjonta pienenee. TALOUSSUUNNITELMA Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat uudistetaan Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet opetuksen rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. Kunnassamme tulisi painottaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opetusta. Meidän tulisi myös lisätä kiinnostusta matemaattisia aineita kohtaan. Suunnittelukauden aikana laaditaan näille aineille kehittämissuunnitelma. - Uudet opetussuunnitelmat tulevat vaatimaan, että koulut muuttavat toimintakulttuurinsa. Laajempi yhteistyö opettajien kesken ja opettajan ja oppilaan välillä on edellytys uuden opetussuunnitelman käyttöönotossa. - Resurssien käyttöä tulisi optimoida. Vaikka tulot eivät lisäänny, koulua pitää kehittää. 93

94 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Koulujen toiminta on oppilasmyönteinen (lapsiystävällinen kunta) Tavoitetaso / seuranta Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan opetussuunnitelmaprosessiin. Seuranta Oppilaskunnan mielipiteitä on otettu huomioon koulun arjessa. Opetukseen liittyvä osallisuus ja vaikutusmahdollisuus on lisääntynyt uuden opetussuunnitelman myötä. Perusopetuksen opetussuunnitelma Opetussuunnitelma esikoulusta vuosiluokkaan 6 otetaan käyttöön otetaan käyttöön Seuranta Opetussuunnitelman otettiin käyttöön Syksyn aikana formatiivinen arviointi on kehitysalue jota on aloitettu työstämään. Laadukkaan opetuksen taso saavutetaan käyttämällä laatukriteereita. Laatukorttien sisältö löytyy Wilmassa/Primuksessa. Jokainen koulu käyttää kolme korttia lukuvuoden arviointiin. Seuranta Kaikki ovat käyttäneet THL:n kouluterveyskyselyä ja Opetushallituksen Koulujen Hyvinvointiprofiilia. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta Tyky-päiviä on pidetty. Useampi henkilö on ollut kuntoremonttikurssilla Siuntiossa. Tarpeen mukaan on myös panostettu yksikkökohtaisesti (esim. keskusteluja työssäjaksamisesta, hierontaa työpaikalla). Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä opetuksessa. Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti ja pedagogisesti. Saksan verkko-opetusta arvoidaan. Seuranta Google classroom, Didactor, Pednet ovat pedagogisia oppimisympäristöjä joita käytetään yhä enemmän. Koodausta ja ohjelmointia aloitetaan jo vuosiluokalla 1. Panostus kotimaisten kielten, matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen Suomen ja ruotsin kielen sekä matematiikan opetukseen laaditaan uuden opetussuunnitelman mukainen kehittämissuunnitelma. Seuranta Uuden opetussuunnitelman myötä toista kotimaista kieltä opetetaan vuosluokasta 1. Vuonna 2017 ruotsin kieleen ja matematiikkaan tulisi panostaa enemmän. Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana. Seuranta Kestävä kehitys alkaa olemaan itsestään selvä teema koulujemme työskentelyssä. Myös uusi opetussuunnitelma edellyttää sitä. 94

95 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Oppilaita yhteensä ,5 605,0 614,0 oppilaita yhteensä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 keskiarvo/vuosi Amosparkens skola ,5 151,5 152,0 Dalsbruk skola 193,5 182,5 170,0 171,5 Hitis-Rosala skola 10,5 10,0 9,5 9,0 Västanfjärd skola 47,5 44,0 40,0 40,0 Kimitonejdens skola 88,5 86,5 87,5 85,5 Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 482,0 468,5 458,5 458,0 Oppilastilasto TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kemiönsaaren keskuskoulu ,5 116,0 119,0 Taalintehtaan koulu 33 30,5 30,5 37,0 Suomenkieliset oppilaat yhteensä ,5 156 Erityisopetus TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 yksilöllisissä pienryhmissä integroituna yleisopetukseen *TP2014 oppilaat intensiivisella tuella Erityisopetus muutettu

96 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Oppilaita yhteensä Kuljetusoppilaat TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys lv lv lv TP 16 Ruotsinkielinen opetus Suomenkielinen opetus KUSTANNUS / OPPILAS TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Ruotsinkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Amosparkens skola Dalsbruk skola Hitis-Rosala skola Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Erityisopetus Suomenkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Erityisopetus VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA,Kemiönsaari VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA, yleinen KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS

97 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetus, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatkoopintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Valtio tulee leikkaamaan toisen asteen opetuksen määrärahoja. Lopputulos lukiokoulutuksen osalta ei ole valmis mutta oppilasyksikköhinta tulee varmuudella laskemaan. Kehitys jatkuu ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Sähköistäminen tulee lisäämään kuntien investointi- ja huoltokustannuksia. Lukion opetussuunnitelmaa uudistetaan viimeistään ja kunnat odottavat nyt uuden opetussuunnitelman perusteita. TALOUSSUUNNITELMA Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus digitaalisiin apuvälineisiin jatkuu vuosien aikana. Suuri haaste kunnallemme tulee olemaan ratkaisun löytäminen lukiomme säilyttämiseen. Miten voimme pitää kurssitarjonnan tarpeeksi suurena kohtuulliseen hintaan? Yhteistyö muiden lukioiden kanssa kehitetään, lähinnä Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa. Verkkopohjaisten kurssien tarjontaa ja laatua tulisi parantaa. Yhteistyö Axell Brusabyn kanssa jatkuu. Koulu tulee edelleen markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien oppilaille. Taloussuunnitelman aikana tavoitteena on jatkaa mereen liittyvän kurssitarjonnan kehittämistä (veneenkuljettaja, meritekniikka) yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Myös muu yhteistyö aikuisopiston kanssa kehitetään suunnittelukauden aikana. 97

98 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetus, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Koulujen toiminta on oppilasmyönteinen (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Lukio ottaa opiskelijat mukaan uuteen opetussuunnitelmaprosessiin. Seuranta Opiskelijakunnan mielipiteitä on otettu huomioon uuden opetussuunnitelman työstämisprosessissa. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Seuranta Henkilökunnalle on tarjottu liikuntamiljoonan ohjelmaa. Tykypäivää on pidetty yhdessä KNS:n opettajien kanssa. Kimitoöns gymansium on lukio joka käyttää opetuksessaan aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti ja pedagogisesti. Kaikki opettajat ohjaavat opetusta sähköisten ylioppilaskirjoitusten suuntaan. Seuranta Abitti-koejärjestelmää on käytetty monessa oppiaineissa. Syksyllä 2016 suoritettiin säännöllisesti sähköisiä kokeita. Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan Kehitetään uutta mereen liittyvä kurssitarjontaamme (veneen- kuljettaja, meritekniikka). Lähempi yhteistyö aikuisopiston kanssa. Seuranta Veneenkuljettajan teoreettiset opinnot aloitettiin uudestaan syksyllä Yhteistyö aikuisopiston kanssa sujuu hyvin. Tulevaisuudelle pitäisi kehittää vaihtoehtoisia kursseja jotka mahdollistaisivat lukion erikoistumista. kehittäminen. Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana Seuranta Koulu teki kolme retkeä kestävän kehityksen tiimoilta. TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kimitoöns gymnasium Brusabyn oppilaita KÖG:ssa Tuntikehys kehys / oppilas KUSTANNUS / OPPILAS VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA

99 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Rehtori 8,00 8,00 8,00 8,00 Ruotsinkieliset opettajat 47,00 46,50 47,00 47,00 Suomenkieliset opettajat 15,50 15,50 15,50 15,50 Koulunkäyntiavustajat 15,00 15,50 14,00 14,00 koulusihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50 Kuraattori, ped.ohj. 2,80 2,80 2,80 2,60 Esikouluopettajat 4,50 6,00 5,25 5,25 Iltapäivätoiminnan ohjaajat 4,50 3,00 3,50 3,50 Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 1,50 0,75 1,75 2,00 Yhteensä 100,30 99,55 99,30 99,35 OPETUSYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Tulot suuremmat kuin talousarviossa, mm. maksut, opetusryhmien pienentämisen tuet, kotikuntakorvaukset ja yhteistyökorvaukset, maksutulot Pienentyneet kustannukset, henkilöstökustannukset Pienentyneet kustannukset, sisäiset kustannukset (siivous) Lisääntyneet kustannukset, ostot (kalusto) Pienentyneet kustannukset, sisäiset kustannukset (vuokrat) Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä

100 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Opetusyksikön suurin muutos vuonna 2016 oli uudet opetussuunnitelmat jotka astuivat voimaan (esikoulun, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat). Opetussuunnitelman työstäminen saatettiin loppuun keväällä Kemiönsaaren opettajat kokoontuivat keskustelemaan miten uutta opetussuunnitelmaa tulisi sisäistää ja ottaa käyttöön. Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaskeskeistä opettamista, suurempia kokonaisuuksia ja aineiden välistä yhteistyötä sekä säännöllistä, formatiivista arviointia. Koulujen digitalisointiin on edelleen panostettu. Oppilasverkkoa ja koulujen langattomia verkkoyhteyksiä on parannettu. Vuoden 2016 aikana myös esikoulujen opetuksessa panostettiin tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseen. Jotta esikoulun ja koulujen opettajat osaisivat käyttää digitaalisia työvälineitä pedagogisesti ja tarkoituksenmukaisesti, he ovat saaneet säännöllistä koulutusta. Suurin muutos esikoulun osalta on ollut uusi opetussuunnitelma. Esikoulun opetussuunnitelman osaamisalat ovat samat kuin perusopetuksen (vl 1 9). Suomenkielinen esikoulu Silva aloitti syksyllä projektin jossa koko opetus tapahtuu ulkona, neljänä päivänä viikossa. Suomenkielinen esikoulu Taalintehtaalla on siirtynyt Taalin-tehtaan koululle. Iltapäivätoiminta on järjestetty koulujen yhteydessä Västanfjärdissä ja Taalintehtaalla (Dalsbruks skola). Kemiössä iltapäivätoiminta on järjestetty Silvan päiväkodissa. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaistamme suuri osa osallistuu iltapäivätoimintaan. Yleisesti voidaan todeta että toiminta on sujunut hyvin. Lukion laadukas opetus on jatkunut edelleen. Lukion rehtori toimii toista vuotta myös aikuisopiston rehtorina ja tämä järjestely mahdollistaa enemmän yhteistyötä. Oppilasmäärä tulee vähenemään tulevaisuudessa ja kunnan omat opiskelijat eivät tule riittämään ylläpitämään lukiota. Opiskelijamäärän ja toiminnan turvaamiseksi kunnan tulisi tehdä suunnitelma toiminnan kehittämisestä. Ensimmäisiä sähköisiä ylioppilaskirjoituksia on pidetty useassa aineissa vuoden 2016 aikana, eikä suurempia teknisiä ongelmia ole havaittu. Lukiolla on tiivis yhteistyö Arthursällskapetin kanssa, joka myös tukee lukion markkinointia. Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset olivat euroa budjetoitua pienemmät. Suuri syy tähän on maltilliset palkankorotukset. Kustannuspuolella ostot ylittävät kustannusarvion huomattavasti. Koulumateriaalihankinta ja kaluston hankinta ylittivät talousarvion n eurolla. Suurin syy tähän oli suomenkielisen esikoulun muuttaminen Hultan päiväkodista Taalintehtaan kouluun, sekä uudet oppilaat. 6 pakolaislasta aloittivat Taalintehtaan koulussa. Tätä varten tarvittiin lisää huonekaluja ja koulumateriaalia. Myös muut koulut hankkivat opetussuunnitelman vaatimaa lisämateriaalia ja -kalustoa. Kokonaiskustannukset alittivat talousarvion n eurolla, joka johtuu pienemmistä henkilöstökustannuksista. Sisäiset vuokrat nousivat n eurolla ja sisäiset siivous-, ruoka- ja it-palvelut vähenivät eurolla. Tulopuolella sivistysyksikkö sai euroa joka oli euroa yli talousarvion. Suurin yksittäinen summa, euroa, tulee avustuksista ja tuista joita olemme saaneet eri projekteille. Projektiavustusta on haettu talousarviovuoden aikana. Tilinpäätöksen käyttökate on positiivinen ( euroa) koska tulot olivat budjetoitua suuremmat ja menot budjetoitua pienemmät. 100

101 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopisto järjestää ensisijaisesti aikuisille suunnattuja kursseja koko kunnan alueella. Kurssien kesto vaihtelee lyhytkestoisista kursseista pidempiin kursseihin. Opisto järjestää muun muassa kuvataiteen perusopetusta, ruoanlaitto- ja tanssiopetusta lapsille (7 12-vuotiaille) ja nuorille, jatkokoulutuksia eri henkilöstöryhmille sekä tekee yhteistyötä eri hankkeissa. Lisäksi aikuisopisto järjestää yksittäisiä luentoja ajankohtaisista aiheista. Ennen kunkin syyskauden alkua toimisto laatii opiston kurssiohjelman, joka painetaan ja jaetaan koteihin Kemiönsaarella. Kurssiohjelma päivitetään vuodenvaihteessa. Myös päivitetty versio painetaan ja jaetaan koteihin. Kemiönsaaren aikuisopisto tekee yhteistyötä Kimitoöns gymnasiumin kanssa ja pyrkii löytämään molempia yksiköitä hyödyttäviä ratkaisuja. Lukuvuonna Aikuisopisto suunnittelee teoreettisten veneenkuljettajaopintojen järjestämistä yhteistyössä lukion kanssa. Opinnot järjestetään ostopalveluna, jossa Aikuisopisto toimii päämiehenä. Opinnot tarjoavat mahdollisuuden nk. kuljettajan lupakirjan suorittamiseen. Koska hallinnolliset virkatehtävät ovat muuttuneet vuoden 2015 aikana, virkarooleja kehitetään niin, että ne toimivat mahdollisimman hyvin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kemiönsaaren kunta vastaanottaa pakolaisia keväällä Kemiönsaaren aikuisopistolla tulee olla valmius vastata pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen. Valtion mahdolliset säästötoimenpiteet luovat epävarmuutta ajanjaksolla. Aikuisopisto seuraa aktiivisesti muutoksia ja voi nopeasti toteuttaa kuntalaisten tarvitsemia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA Kursseja järjestetään noin opetustunnin verran vuodessa. 101

102 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Aikuisopintoihin keskittyvän, monipuolisen Säännöllinen sähköinen arviointi sekä analysointi kurssitarjonnan säilyttäminen koko kunnan alueella Seuranta Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus arvioida kurssinsa web-lomakkeella. Pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen vastaaminen Tarvittavan kotoutumista edistävän koulutuksen järjestäminen nopealla aikataululla. Seuranta Aikuisopisto järjesti kotouttamiskoulutusta pakolaisten vastaanoton yhteydessä. Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytäminen Molemman yksikön opintojen hyödyntäminen entistä suuremmassa määrin lukioyhteistyöhön Seuranta Aikuisopisto järjestää tänä lukuvuotena ostopalveluna venekuljettajanopintoja. Opinnot hyväksytään lukiossa soveltavina kursseina. Tietyt Aikuisopiston kurssit on hyväksytty lukion soveltavina kursseina. Tarkoituksenmukaisten hallinnollisten käytäntöjen Käytäntöjen jatkuva arviointi luominen usean työntekijän ollessa uusi Seuranta Hallinnollisten käytäntöjen tarkoituksenmukaisuudesta keskustellaan jatkuvasti ja muutoksia tehdään. Henkilöstön hyvinvointi ja jatkokoulutus Jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen Seuranta Henkilöstölle on annettu mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa Säännöllinen yhteydenpito yhteistyömuotojen löytämiseksi Seuranta Yhteydenpito Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa on säännöllistä. 102

103 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kurssilaiset Tunnit Nettokustannukset/tunti HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP16 Rehtori 0,5 0,5/0,2 0,2 0,2 Kurssisuunnittelija 0/0,8 0,8 0,8 Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Suunnittelija/sihteeri 0,4 0,4/0 0 0 Yhteensä 1,9 1,9/2,0 2 2 AIKUISOPISTOYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Maksetut palkat ja palkkiot: 4009 Tuntiopettajat ovat aikaisempaa enemmän laskuttaneet opetuksesta yritysten kautta ( ), vastaava vähennys henkilöstösivukuluissa Palveluiden ostot 4423 Henkilöstön matkakulut (tuntiopettajien) huomattavasti laskettua pienemmät ( ) 4440, 4470 Kulut ovat isommat yllämainitusta syystä ( ) 103

104 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kemiönsaaren aikuisopisto sai laatu- ja kehittämisavustusta Opetushallitukselta. Tavoitteena on ottaa käyttöön nk. Open Badge -osaamismerkit. Kurssin suorittamisen jälkeen osallistuja saa Open Badge -merkin, joka osoittaa, että opiskelijalla on hyväksytty osaamistaso esim. kielissä, jota hän voi hyödyntää erilaisten muodollisten pätevyysvaatimusten täydentämiseksi. Aikuisopisto seuraa aktiivisesti kehitystä valtakunnan tasolla ja pyrkii mahdollisimman pitkälle vastaamaan kuntalaisten koulutustarpeisiin. 104

105 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja muuttuvat. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä informaatiotulvasta. Verkkoaineistojen kysyntä ja tarjonta lisääntyy. Kirjaston tehtävänä on valita ja tarjota asiakkaille laadukasta aineistoa. TALOUSSUUNNITELMA Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia lisää verkkoaineistoja. Jatkaa yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa (Blankayhteistyö). Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen. SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Osallistuminen kirjastojen kansallisten verkkopalvelujen kehittämiseen Kehitetään kirjaston ja koulujen yhteistyötä medialukutaidon edistämiseksi Lukuinnon edistäminen Kemiönsaarella Tavoitetaso / seuranta Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa. Seuranta Kirjastotietokannan yhteensopivuutta kansallisten kirjastoverkkojen kanssa on kehitetty yhdessä järjestelmätoimittajan ja kansallisten kehitysprojektien kanssa. Kehitystyö jatkuu. Luodaan suunnitelma perusopetuksen sekä toisen asteen koulujen ja kirjaston yhteistyölle. Seuranta Suunnitelma on valmis ja kirjaston ja koulun yhteistyö toimii suunnitelman mukaan. Järjestetään projektirahoituksella lukuintoa edistävää, eri kohderyhmille suunnattua toimintaa kahdella kielellä koko Kemiönsaaren alueella. Seuranta Kirjaston palvelupisteissä järjestettiin yhteensä 190 tapahtumaa ja koulutusta suomeksi ja / tai ruotsiksi, osallistujia oli yhteensä n

106 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kirjastojen lkm Aukiolotunteja Fyysiset käynnit Kokonaislainaus Lainaajia Kokoelmat Hankinnat Fyysiset käynnit Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kokonaislainaus Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Lainaajia Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Mittarit Fyysiset käynnit/asukas 8,4 7,9 7,2 7,8 Kokonaislainaus/asukas 10,8 10,7 10,4 10,5 Lainaajia/asukas 36,8 % 37,0 % 40 % 37,3 % Kokoelmat/asukas 10, ,3 10,0 Hankinnat/asukas 0,42 0,5 0,5 0,58 Toimintakulut/asukas 90,5 89,8 92,8 93,8 Kirjastoaineistokulut/asukas 11,6 10,5 11,4 11,5 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonhoitaja 2 1,8 2 2 Kirjastovirkailija 5,72 6,44 5,72 5,24 8,72 9,24 8,72 8,24 106

107 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Sisäiset vuokrat budjetoitua suuremmat Lisätuloja projektirahoituksesta Tilikauden ylijäämä YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kirjaston budjetti kattaa perustoiminnan kulut tyydyttävästi. OKM:n projektirahoituksella on järjestetty tapahtumia; satutunteja, kirjailijavierailuja, mediatyöpajoja jne. Myös kirjaston markkinointiin on saatu projekti-rahoitusta. Kirjaston haasteena ovat uudet kansalliset kirjastojärjestelmät ja oman kirjastojärjestelmämme sopeuttaminen niihin. Uudistuksia on suunniteltu järjestelmätoimittajan, Kansalliskirjaston ja Blanka-kirjastojen välillä. Valitettavasti uudistukset ovat viivästyneet, emme saaneet uutta asiakasliittymää käyttöön vuonna 2016 kuten toivoimme. Uudistukset ovat kuitenkin tulossa vuoden 2017 aikana. Uusi kirjastolaki astui voimaan , laki ei tuo suuria muutoksia kirjaston toimintaan mutta määrittelee aiempaa tarkemmin kirjaston tehtävät. Lailla uudistetaan mm. maksuttomuutta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Myös kirjaston tilojen käyttöä on pohdittava lain edellyttämien tehtävien pohjalta. Sote-uudistus vaikuttaa myös kirjaston toimintaympäristöön, kirjaston on varauduttava muutoksiin. 107

108 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-ajanyksikön tehtävänä on tukea, ohjata, kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaa sekä luoda edellytykset niille. Lisäksi yksikölle kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja järjestöjen sekä kunnassa toimivien luovien ammattien harjoittajien välillä. Yksikkö tukee vapaa-ajan toimintaa järjestäviä paikallisia seuroja. Yksiköllä on seuraavat virat ja toimet: vapaa-aikatoimenjohtaja, kulttuurisihteeri, kaksi liikunnanohjaajaa, nuorisotyön koordinaattori, nuoriso-ohjaaja, liikuntapaikkahoitaja sekä kenttämestari. Isla+ -nuorisotyöpajassa on toiminnanjohtaja ja etsivä nuorisotyöntekijä, joilla on määräaikaiset työsopimukset. Yksikölle kuuluvat kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat sekä Bio Pony. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Koko väestö, etenkin lapset ja nuoret, viettävät yhä enemmän aikaa ruudun ääressä sen sijaan, että he osallistuisivat luovaan toimintaan tai fyysisiin aktiviteetteihin ja liikuntaan. Tämän seurauksena ihmisten fyysinen kunto laskee ja hyvinvointi heikentyy. Samalla kuitenkin tietoisuus taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta lisääntyy yhteiskunnassa. Vapaa-ajanyksikkö kannustaa kuntalaisia, erityisesti lapsia ja nuoria, liikkumaan liikkuva koulu -ohjelman kautta sekä harjoittamaan luovaa toimintaa itsetunnon, oppimisen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Liikuntaneuvontaa perustetaan ja vahvistetaan ajanjaksolla. Heikentyneen työllisyystilanteen seurauksena monilla nuorilla on eri syistä johtuen vaikea päästä työelämään. Nuorisotyöpaja Isla+:n toimintaa kehitetään ja muotoillaan ajanjakson aikana. Nuorisotyöpaja parantaa nuorten mahdollisuuksia löytää opiskelupaikka tai työtä. Taide ja kulttuuri koetaan voimavaroina, jotka lisäävät paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteenakin. Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, jota vaalitaan ja hyödynnetään kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa. Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. TALOUSSUUNNITELMA Liikunta Liikuntatoimen tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien seurojen tukena. Liikuntatoimi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä tapahtumia yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä järjestämällä terveyttä edistävää toimintaa eri ikäryhmille. Nuoriso Nuorisotoimen tärkeimpiä tehtäviä ovat hyvien edellytysten luominen kunnan nuorisotoiminnalle sekä toimiminen nuorisotoimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten tukena. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla seuroja ja yhdistyksiä, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä nuorisotalojen toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon alkoholille ja huumeille. Kulttuuri Kulttuuritoimen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että kemiönsaarelaisilla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen kulttuuritarjontaan ja kulttuuriharrastuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä niin vapaa-ajanyksikön ja kunnan muiden yksiköiden kuin ulkopuolisten toimijoiden ja luovien ammattien harjoittajien kanssa. Lasten kulttuuri asetetaan etusijalle. Kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus tutustua eri taidemuotoihin. 108

109 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Lapsille ja nuorille vähintään 1 tunti liikuntaa/päivä Tavoitetaso / seuranta Kaikki kunnan koulut osallistuvat liikkuva koulu ohjelmaan. Seuranta Kaikki peruskoulut ovat mukana liikkuva koulu ohjelmassa. Tiedottamisen tehostaminen liikunnan merkityksestä Liikuntaneuvonnassa 20 asiakasta vuodessa. Seuranta Liikuntaneuvonnassa on ollut 24 asiakasta Terveysliikuntaa kehitetään Terveysliikuntastrategia päivitetään. Seuranta Terveysliikuntastrategia ei ole päivitetty tulevan soteuudistuksen takia. Nuorisotakuu 50 nuorta vuodessa nuorisotyöpajatoiminnan piirissä. Seuranta Nuorisotyöpajassa on vuoden aikana ollut 13 osanottajaa ja etsivässä nuorisotyössä 48 asiakasta. Ympäristötavoite Kuntalaisia kannustetaan kävelemään tai pyöräilemään töihin/ kouluun vuoden aikana (kampanja). seuranta Kemiönsaaren kunnassa pyöräiltiin yhteensä 2689 suoritusta. Tällä tuloksella Kemiönsaari sijoittui Varsinais-Suomen haastepyöräilyssä toiselle sijalle sarjassa kunnat yli 5000 asukasta. Kulttuuria ikäihmisille Taideapteekkia ja kulttuuriystävätoimintaa kehitetään. Seuranta Kulttuuriapteekin toimintaa: 8 työpajaa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Kulttuuriystävätoimintaa ei käynnistynyt kulttuuriyksikön henkilöstömuutosten takia. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen panostaminen Yhteistyöhankkeita muiden toimijoiden, mm. koulujen ja päiväkotien kanssa. Seuranta Vuoden aikan järjestettiin yhteensä 19 tapahtumaa lapsille ja nuorille sekä panostettiin paljon nuorisomusikaali Saareen. Kulttuurin opetussunnitelman kehittäminen jatkuu yhteistyössä Sagalundin lasten kulttuurikeskuksen kanssa. 109

110 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Baana Kävijämäärä netto tilinpäätös 34200, , , ,00 Nettokustannus/käynti 7,95 8,14 12,14 12,24 Slaggis Kävijämäärä netto tilinpäätös 37100, , , ,00 Nettokustannus/käynti 7,72 7,57 7,11 11,66 Lammis Kävijämäärä netto tilinpäätös 19300, , , ,00 Nettokustannus/käynti 48,25 45,00 24,44 22,80 Amospuisto käyttäjien määrä netto tilinpäätös 59200, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 1,46 1,05 0,88 0,85 Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä käyttäjien määrä netto tilinpäätös 8900, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 1,18 1,40 0,40 0,65 Taalintehtaan liikuntapuisto käyttäjien määrä netto tilinpäätös 38900, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 2,68 2,59 2,00 2,59 Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella) käyttäjien määrä netto tilinpäätös 83000, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 5,64 5,43 6,03 5,78 Björkbodan jalkapallokenttä käyttäjien määrä netto tilinpäätös 13700, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 9,13 15,10 8,33 7,33 Kulttuuritoiminta tapahtumat omat/yhteistyössä elokuvanäytösten määrä elokuvanäytösten kävijämäärä tapahtumat lapsille ja nuorille

111 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 vapaa-aikatoimenjohtaja liikunnanohjaaja kenttämestari liikuntapaikkojenhoitaja nuorisotyön koordinaattori liikunta- ja nuorisohjaaja nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja etsiva nuorisotyöntekijä kulttuurisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 9,5 9,5 9,5 9,5 VAPAA-AJANYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Valmisuts omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE KULTTUURIYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Liikuntatoiminnan tulot Kulttuuritoiminnan tulot Etsivässä nuorisotyössä vähemmän palkkakustannuksia

112 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kesän aikana nuorisotalotoiminta Taalintehtaalla sekä nuorisotyöpaja Isla+ muuttivat pois Bruks investin tiloista Kolapakantiellä 4. Nuorisotalotoiminta muutti takaisin Slaggikseen ja nuorisotyöpaja DIT-centeriin. Nuorisomusikaali Saari toi kulttuurisektorille sekä korkeampia tuloja että menoja. Työllisyystoiminnan organisaatiomuutos vaikutti siihen, että etsivä nuorisotyöntekijä teki töitä 40 % loka-joulukuussa. Korkeat tulot liikuntatoiminnassa perustuu pääosin osanottomaksuista ja vuokratuloista. Tulevaisuus näyttää valoisalta tälle sektorille. Kulttuuri- ja vapaa-ajanyksikön rooli tulee olemaan vahvempi jatkossa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnalta. Liikuntapuolen kustannukset olivat 64,50 /asukas. Nuorisopuolen kustannukset olivat 32,30 /asukas ja kulttuuripuolen kustannukset 42,86 /asukas. 112

113 16.4 Peruspalveluosasto Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuoltoyksikkö Terveydenhuoltoyksikkö Erikoissairaanhoito 113

114 PERUSPALVELUOSASTO TP 2015 Alkuper. TA 2016 TA - muutos TA 2016 TP 2016 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,91 % Maksutuotot ,12 % Tuet ja avustukset ,44 % Vuokratuotot ,61 % Muut toimintatuotot ,77 % TOIMINTATUOTOT ,05 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,52 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,32 % Muut henkilöstösivukulut ,07 % Henkilöstösivukulut ,29 % Henkilöstökulut ,19 % Palvelujen ostot ,47 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,23 % Avustukset ,19 % Vuokrakulut ,92 % Muut toimintakulut ,11 % TOIMINTAKULUT ,89 % TOMINTAKATE ,00 % SUUNNITELMAPOISTOT ,08 % TILIKAUDEN TULOS ,85 % Talousarviomuutos: euron lisämääräraha: Vanhustenhuolto, palvelujen ostot euron lisämääräraha: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, palvelujen ostot 114

115 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, kotihoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. terveyskeskussairaalan, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu tehdään pääosin ensi vuoden aikana. Valtuusto päätti noin 20 syyrialaisen kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta kuntaan vuonna Tämä tuo uusia haasteita kunnan usealle eri toiminnolle, kuten lääkärinvastaanotoille, neuvolatoiminnalle ja sosiaalityölle. Sivistysosaston, kehitysosaston ja peruspalveluosaston edustajista koostuva työryhmä valmistelee syksyn 2015 aikana pakolaisten vastaanottoa. Pakolaisten tarkka saapumisaika ei vielä ole tiedossa. Ajankohta riippuu tekijöistä, joihin kunta ei voi vaikuttaa. Vuosina kunta osallistuu kansalliseen hankkeeseen ( Kansa-koulu ), jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja sosiaalitoimen muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus. Mikäli rahoitus myönnetään, kunta osallistuu myös ammattikorkeakoulu Novian kanssa toteutettavaan hankkeeseen vuosina Hankkeen tavoitteena on aktivoida alle kouluikäisiä lapsia, joilla on poikkeava painokäyrä. Hanke toteutetaan yhteistyössä sivistysosaston kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvitysryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tulevaisuudessa. Ryhmä ehdotti elokuussa 2015 julkaisemassaan selvityksessä, että Suomi jaettaisiin 9 12 itsenäiseen hallintoalueeseen. Ryhmä ei ole ottanut kantaa alueiden toiminnan sisältöön. Selvityksen on tarkoitus toimia tulevan poliittisen päätöksenteon pohjana. Uudistukset edellyttävät uutta lainsäädäntöä. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tulee voimaan asteittain , ja Lain tarkoituksena on vahvistaa kuntien peruspalveluja ja vähentää sosiaalihuollon korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Pidemmällä aikavälillä tämän on määrä alentaa kuntien kustannuksia. Sosiaalihuollon painopiste siirtyy korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisevään työhön ja nk. matalan kynnyksen palveluihin. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös kunnan muilla toimialoilla. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) edellyttää muutoksia vanhustenhuoltoyksikön ja sosiaaliyksikön asiakastietojen kirjaamisen työtapoihin. Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kunnassa tulee myös olla kunnanhallituksen asettama vammaisneuvosto. 115

116 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TALOUSSUUNNITELMA Toimintaa johdetaan jo nyt lähivuosiksi suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon suuret muutokset huomioon ottaen. - Kun kunnan strategia on päivitetty, aloitetaan myös peruspalveluosaston toimintaohjelman päivittäminen. - Peruspalveluosaston työtapojen ja organisaation kehittäminen jatkuu. Suuria organisaatiomuutoksia on jo tehty, mutta pienempiä on vielä tehtävä. - Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma huomioidaan tulevien vuosien toimintaa suunniteltaessa. Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu tehdään pääosin ensi vuoden aikana. - Syksyllä 2015 valmistuva lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kunnanhallituksessa ja valtuustossa. - Vuosina kunta osallistuu kansalliseen hankkeeseen ( Kansa-koulu ), jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus. - Osa-aikainen hoitokoordinaattori tarvitaan lähinnä vuodeosaston ja vanhustenhuoltoyksikön potilasvirtojen koordinoimiseksi. - Kiintiöpakolaisten vastaanottoa suunnitellaan ja toteutetaan vuonna 2016 toimialarajat ylittävänä yhteistyöhankkeena. SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Peruspalveluosasto panostaa ennaltaehkäisevään Kaikki toimintayksiköt kehittävät ennaltaehkäiseviä ja ja terveyttä edistävään toimintaan. terveyttä edistäviä työtapoja. Seuranta Vanhustenhuollossa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä 80 vuotta täyttäneiden luona. Sekä terveydenhuollon että vanhustenhuollon yksiköt ovat aloittaneet iäkkäiden henkilöiden ravitsemuksen arvioinnit. Terveydenhuoltoyksikkö pyrkii aktivoimaan nollaliikkujia yhteistyössä vapaa-ajanyksikön kanssa. Sosiaaliyksikkö on osallistunut Asenneränniin, joka on nuorille suunnattu huumeiden vastainen tapahtuma. Peruspalveluosasto pyrkii työllistämään Pitkäaikaistyöttömistä johtuvien kustannusten pienentäminen. lisää pitkäaikaistyöttömiä. Seuranta Pitkäaikaistyöttömistä koituvat kustannukset ovat pienentyneet eurosta (2015) euroon (2016) eli euroa. Peruspalveluosaston rekrytointikeinoja ja Rekrytointitapoja ja -prosesseja käydään läpi eri henkilöstö- -prosesseja tarkennetaan. ryhmien osalta. Seuranta Koko kunnassa otetaan käyttöön Kuntarekry-ohjelma sijaisten ja vakituisen henkilöstön rekrytointia varten vuonna

117 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Kannustetaan alueelliseen yhtestyöhön ja yhteis- Henkilökunta osallistuu kokouksiin ja koulutuksiin eri paikkatyöhön yli kuntarajojen. kunnilla ja tekee myös muuten yhteistyötä yli kuntarajojen. Seuranta Peruspalveluosaston johtoryhmä on vuoden aikana tavannut Paraisten kaupungin ja Hangon kaupungin johtavia virkamiehiä yhteisten asioiden tiimoilta. Peruspalveluosasto on tehnyt yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa ja järjestänyt yhteisen johtamiskoulutuksen sote-uudistuksen takia. Koulutus toteutetaan vuoden 2017 alkupuolella. Esimiehet tekevät aktiivisesti yhteistyötä muissa kunnissa työskentelevien kollegoidensa kanssa eri verkostoissa. Äppelbild Kaikki peruspalveluosaston toiminta- Kaikki toimintayksiköt lajittelevat paperi- ja kartonki- jätteet ja kiinnittävät huomiota lajitteluprosessiin. Seuranta Kaikki toimintayksiköt lajittelevat paperi- ja pahvijätteet. yksiköt lajittelevat paperi- ja pahvijätteet. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Peruspalvelulautakunta, kokoukset Vanhusneuvosto, kokoukset Mittari Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä Nettokustannus, euro/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Peruspalvelujohtaja Hallintopäällikkö Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 Varastonhoitaja Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 4,1 4,1 4,1 4,1 PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

118 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja POIKKEAMAT TA16 TP16: Pienentyneet kulut peruspalvelulautakunta Pienentyneet henkilöstökulut Pienentyneet kulut ostopalveluista YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Henkilöstövahvuus on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Peruspalvelun hallinto on vastannut peruspalvelulautakunnan työstä, osaston operatiivisesta johtamisesta, yleisestä hallinnosta ja talousohjauksesta. Peruspalveluosaston johtoryhmä koostuu seitsemästä jäsenestä. Johtoryhmä kokoontuu viikoittain. Kerran kuukaudessa pidetään laajennetun johtoryhmän kokous, jolloin myös kaikki osaston esimiehet osallistuvat kokoukseen. Peruspalveluosaston johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Ryhmien kokouksiin kutsutaan silloin tällöin ulkopuolisia henkilöitä tiedottamaan ajankohtaisista asioista. Vuonna 2016 tällaisia ajankohtaisia teemoja olivat muun muassa peruspalveluosaston kiinteistöjen hoito, tieto-ohjelmiin liittyvä käyttökoulutus sekä myönteinen vuorovaikutus työssä. Kuluneen vuoden aikana osasto teki yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa, kuten Kårkulla samkommunin, sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab:n, FSKC:n (Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området) ja Paraisten kaupungin kanssa muun muassa perheneuvolatoimintaa koskevissa asioissa sekä A-klinikan kanssa päihdehuoltoa koskevissa asioissa. Keskusvarasto vastaa peruspalveluosaston eri toimipisteiden hoitotarvikkeiden hankinnoista ja toimituksista. Peruspalveluosasto on viime vuosien aikana koonnut hoitotarvikkeiden katastrofivarastoa poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Uusia tarvikkeita hankitaan vuosittain valikoiman laajentamiseksi. Peruspalveluosasto on eri tavoin osallistunut aktiivisesti Varsinais-Suomen alueen maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluihin. Uudistuksen myötä koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan maakunnalle ja rahoitus valtiolle alkaen. Vuosina kunta osallistuu valtakunnalliseen Kansa-koulu -hankkeeseen, jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Vuoden 2016 loppupuolella suunnitteilla oli kaksi uutta hanketta; ikäihmisille suunnattu Kompassi -hanke sekä lapsille, nuorille ja perheille suunnattu Lupa auttaa -hanke. Maakunnan kaikkien kuntien odotetaan osallistuvan hankkeisiin edellyttäen että valtio myöntää rahoituksen. Hankkeiden puitteissa kunnat valmistautuvat yhdessä sote-uudistukseen. Osaston toimintayksiköt toteuttivat pääosin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2016 asetetut tavoitteet. Esimiestyötä tuettiin ensisijaisesti kokouksilla ja koulutuksilla. Peruspalvelun hallinto alitti budjetoidut nettokustannukset eurolla. Kokonaisuutena osasto alitti muutetun talousarvion (mukaan lukien euron lisämäärärahat) eurolla. Syynä talousarvion alitukseen olivat arvioitua pienemmät palkkakustannukset ja arvioitua isommat tuotot. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostettavan erikoissairaanhoidon kustannukset näyttivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ylittävän talousarvion reilusti, mutta kustannusten kasvu tasoittui toisella vuosipuoliskolla. Tulevasta kehityksestä voidaan sanoa, että kehitys riippuu täysin siitä, mihin suuntaan valtio muokkaa maakuntauudistusta ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattavaa uudistusta. Tämän lisäksi uusi lainsäädäntö asettaa jatkuvasti uusia vaatimuksia toiminnalle. 118

119 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, pakolaisohjaus, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta henkilöstön lisääntymisen myötä osa työntekijöistä työskentelee Taalintehtaalla. Vastaanotot toimivat ajanvarauksella molemmissa toimipisteissä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Valtatakunnallisella tasolla on keskusteltu jo pidemmän aikaa sosiaali- ja terveydenhuollon täydellisestä uudelleenjärjestelystä. Vuonna 2015 astui voimaan useita uusia lakeja, joiden jo aloitettu toteuttamistyö jatkuu tulevien vuosien aikana. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) astui asteittain voimaan vuoden 2015 aikana ja kunnissa luodaan uusia malleja lain toteuttamiseksi. Sosiaaliyksikköön on muodostettu kolmen hengen perhepalvelutiimi. Tätä palvelumuotoa täytyy mahdollisesti tulevaisuudessa myös laajentaa. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) astui voimaan , joka tarkoittaa sitä, että työttömille tulee perustaa palvelukeskus, jossa elinkeinotoimisto, kunta ja Kanasaneläkelaitos tekevät yhä tiiviimmin yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien työllistämisen hyväksi. Varsinais-Suomeen perustetaan 1-2 palvelukeskusta. Kemiönsaarelle ei ole suunnitteilla kiinteää palvelukeskusta, vaan sen tilalla toimii kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan henkilökunnasta muodostuva liikkuva palvelutiimi. Laki työttömien toimeentulotuesta muuttui vuodenvaihteessa 2014/2015 siten, että kunnat maksavat puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet tukea päivää ja 70 % niiden henkilöiden tuesta, jotka ovat saaneet tukea vähintään 1000 päivää. Kunta maksoi aikaisemmin 50 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka olivat saaneet tukea 500 päivää. Tämän myötä työllistämisen täytyy saada näkyvä rooli koko kunnassa. Perustoimeentulotuki siirtyy vuoden 2017 alusta alkaen Kelalle. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta yhdistetään. TALOUSSUUNNITELMA Sosiaaliyksikön toiminta jaetaan vuodesta 2016 alkaen kahdelle esimiehelle, joista toinen johtaa aikuisille suunnattuja palveluita (aikuissosiaalityötä, pakolaisohjausta, päihdehuoltoa, vammaispalveluita ja lastenvalvonta) ja toinen lapsille ja perheille suunnattuja palveluita (perhepalvelu ja lastensuojelu). Tämä tarkoittaa 0,5 sosiaalityöntekijän lisäpalkkausta ja se yhdistetään pakolaistyöhön tarvittavaan lisäresurssiin. Kemiönsaaren kunta osallistui Kaste II lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan ( ) ja nyt työ jatkuu valituilta osin perhepalvelussa. Hankkeen tavoitteena oli lasten ja nuorten parissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn kehittäminen ja koordinointi Kemiönsaarella. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tahoilla on äärimmäisen tärkeää. Perhepalvelu vastaa peruspalveluiden vahvistamiseen pyrkivän uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vähentämällä korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja asiakkaiden tasa-arvoisen kohtelun parantamisella. Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jossa lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyvät. Lastensuojeluun kohdistuvien paineiden odotetaan pienentyvän, koska yhä useampi perhe saa sosiaalihuoltolain mukaista palvelua ilman lastensuojelun asiakkuutta. Aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa toteutetaan myös uutta sosiaalihuoltolakia. Aikuistyössä keskitytään erityisesti työllistämisen edistämiseen, mikä edellyttää hyvää yhteistyötä terveydenhuollon, Työkomppania - hankkeen, nuorisotyöpajan ja muiden sellaisten kunnallisten tahojen kanssa, jotka voivat työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Kemiönsaaren kunta vastaanottaa kiintiöpakolaisia vuonna 2016 ja palkkaa pakolaiskoordinaattorin. Pakolaisten kotoutuminen pyritään saamaan hyvin alkuun yhteistyössä TE-toimiston, ELY-keskuksen, Kelan, kaikkien asianosaisten kunnallisten viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Päihdetyöntekijän palvelut ostetaan syyskuusta 2014 alkaen kahtena päivänä viikossa A-klinikalta. Palvelu on toiminut hyvin ja sen tarve on osoittautunut arvioitua suuremmaksi 2016 alkaen budjetoidaan 2,5 päivää/viikko. Jonka myötä voidaan aloittaa myös päihderiippuvaisten sosiaalinen kuntoutus, mikä voi osaltaan vähentää niiden pitkäaikaistyöttömien määrää, joiden tuesta kunta maksaa osuuden. 119

120 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Pakolaisten vastaanotto Tavoitetaso / seuranta Pakolaisten kotouttaminen aloitetaan yhteistyössä muiden kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten kanssa. Seuranta Syyrialaset pakolaiset saapuivat Kemiönsaarelle helmikuussa Integrointi on alkanut hienosti yhteistyössä yhdistysten, vapaaehtoisten toimijoiden ja valtion viranomaisten kanssa. Perhepalvelua kehitetään Perheet voivat saada sosiaalipalvelua jo ennen lastensuojelun tarpeen ilmenemistä. Lastensuojeluilmoitusten määrä vähenee. Seuranta Perhepalvelu on löytänyt työskentelymuotonsa. Kunnassa tehdyn yhteistyön myötä lapsiperheidet voivat saada apua aikaisessa vaiheessa. Lastensuojeluilmoitukset ovat pienentyneet: 177 ilmoituksesta vuonna 2015, 106 ilmoitukseen vuonna Vähennetään niiden pitkäaikaistyöttömien määrää, Vuosittaiset kustannukset laskevat. Yhteistyö keskeisten joiden työmarkkinatuesta tulee osa kunnan kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten kanssa sujuu. maksettavaksi Seuranta Kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2015, Vuonna 2016 niiden henkilöiden määrä, joista kunta on maksanut on vaihdellut 34 ja 55 henkilön välillä per kuukausi. Vuoden aikana määrässä on ollut selvää vähenemistä - 53 henkilöä tammikuussa ja 35 henkilöä joulukuussa. Yhteensä 102 henkilöä ja päivää, vuonna 2015: 104 henkilöä ja päivää. Lastensuojelun henkilökunnalla on mahdollisuus Lastensuojelun avohoidon ostopalvelut vähenevät. työskennellä intensiivisesti asiakasperheiden kanssa. Seuranta Lastensuojelun avohoidon ostopalvelut ovat vähentyneet vuodesta 2015 vuoteen Hillitä kuljetuspalvelun kuluja Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien kuljetuspalvelumatkojen määrä kasvaa verrattuna vammaispalvelulain mukaan myönnettävien matkojen määrään. Seuranta Vuoteen 2054 verrattuna on niiden asiakkaiden määrä, joille on myönnetty sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua kasvanut 9,4 prosentista 10 prosenttiin. 120

121 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TS 15 TA 16 TP 16 Lastensuojeluilmoitukset Yhteydenotot perhepalveluun, lapset 25 Huostaanotetut lapset Lapset jälkihoidossa Kuljetuspalvelumatkat yhteensä Kuljetuspalvelumatkat vammaispalvelulain mukaan Kuljetuspalvelumatkat sosiaalihuoltolain mukaan Kuljetuspalvelu OmsorgsL 520 Toimeentulotukea saavat taloudet HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TS 15 TA 16 TP 16 Esimies 2 Sosiaalipäällikkö 0, Etuuskäsittelijä Sosiaalityöntekijä 2 3,58 3,8 3,22 Lastenvalvoja Perhetyöntekijä 0, ,75 Sosiaaliohjaaja, virkavastuu 0,64 Perheohjaaja 0,42 1 Perheavustaja 1,1 Sosiaaliohjaaja Pakolaisohjaaja 1 0,8 Yhteensä 7, ,9 11,41 SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

122 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö POIKKEAMAT TA16 TP16: Tuotot, toimeentulotuki Palkat, sosiaalipäivystys pakolaisvastaanotto perhepalvelu sosiaaliohjaajan resurssi (vammaispalvelu, pakolaistyö, aikuistyö Ostopalvelut, kuljetuspalvelu Tuet, työmarkkinatuen osuus toimeentulotuki vammaispalvelu YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Suunnitelma sosiaaliyksikön toiminnan jakamisesta kahdelle esimiehelle vuoden 2016 alusta alkaen ei toteutunut, jonka vuoksi vammaistyöhön, aikuissosiaalityöhön ja pakolaistyöhön ei palkattu uutta sosiaaliohjaajaa. Vuoden aikana kehitettiin sen sijaan toisenlainen malli, jossa sosiaaliyksikön toiminta-aluetta laajennetaan kunnan työllistämistyöllä vuoden 2017 alusta alkaen. Järjestelyt aloitettiin loppuvuodesta Aikuissosiaalityötä ja työllistämistyötä johtava esimies on valittu. Perhepalvelutoiminta on löytänyt toimintamuotonsa ja peruspalvelut ovat näin vahvistuneet. Lastensuojeluilmoituksia on tehty vuonna 2016 vähemmän kuin vuonna 2015, ja suurin osa palvelutarpeen arvioinneista tehdään perhepalveluissa. Vanhemmat ovat jossain määrin ottaneet itse yhteyttä perhepalveluun, mutta useimmiten yhteydenoton tekee yhteistyökumppani yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa. Kunta on usean vuoden ajan tehnyt aktiivista pitkäaikaistyöttömien työllistämistyötä, joka vuodesta 2017 alkaen siirtyy kokonaisuudessaan peruspalveluosastolle, sosiaaliyksikköön. Osuus, jonka kunta maksaa työmarkkinatuesta on laskenut vuodesta 2015 vuoteen 2016 lähes Pakolaisvastaanotto sai hyvän alun helmikuussa 2016 ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa johti muun muassa siihen, että kotouttamiskoulutus järjestetään Kemiönsaarella, osittain etäyhteydellä kouluttajaan. Paikallisyhteisö on ottanut 20 pakolaisen ryhmän hyvin vastaan ja uusi pakolaisryhmä on saapunut helmikuussa Päihdetyöntekijä vastaanottaa asiakkaita Kemiönsaarella keskimäärin 2,5 päivänä viikossa, mutta sosiaaliyksikkö ei ole aloittanut päihderiippuvaisten sosiaalista kuntoutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistellaan valtion ja maakuntien tasolla. 122

123 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Kotihoito on jaettu kahteen alueeseen; eteläiseen alueeseen, johon sisältyy saaristo ja pohjoiseen alueeseen. Itäisen alueen kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä saavat kotihoitoa Silverbackenin henkilökunnalta. Tehostettua palveluasumista tarjotaan Kemiön Almakodissa (32 asumispaikkaa), Västanfjärdin Silverbackenissa (17 asumispaikkaa) ja Hannakodin palveluasumisyksikössä (18 asumispaikkaa). Kunta on myöntänyt maksusitoumuksen tammikuusta 2016 alkaen viidelle tehostetun palveluasumisen asiakkaalle Hajalaan ja yhdelle Raisioon. Hannakodissa on vuonna 2016 ollut normaalia enemmän laitoshoidon hoitopaikkoja. Enimmillään paikkoja oli maaliskuusta heinäkuuhun (37 hoitopaikkaa), jonka jälkeen paikkojen määrä vähitellen vähennettiin, siten että joulukuussa 2016 paikkoja oli 32. Hannakodin yhteydessä on myös kevyttä palveluasumista; Rauhala (10 asumispaikkaa). Kevyessä palveluasumisessa ei ole yöaikaan paikalla hoitohenkilökuntaa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:11 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi määritellään valtakunnalliset tavoitteet vuodelle Kuntia kehotetaan tarkistamaan tavoitteet suhteessa kuntalaisten itsensä asettamiin tavoitteisiin ja kehittämisehdotuksiin. 75 vuotta täyttäneet (koko maa) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,6 89,5 90,6 91,0-92,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 11,8 11,8 13,0-14,0 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä 3,7 4,2 4,7 6,0-7,0 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 5,6 7,1 6,0-7,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,8 4,7 2,1 2,0-3,0 Kemiönsaaren kunta on pyrkinyt siihen, että vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan. Alla olevasta taulukosta ilmenee samat asiat kuin taulukosta yllä, mutta Kemiönsaarta koskevin prosentuaalisin osuuksin. Aprikoosin väriset ruudut ovat kunnan omaa tilastointia, koska saatavilla ei ole julkaistuja lukuja. Muut luvut on otettu Tilastokeskuksen tiedoista. Vuoden 2016 tavoitteet on merkitty vihreällä pohjavärillä. 75 vuotta täyttäneet Kemiönsaarella tav Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 90,6 90,6 90,0 91,0 91,0-92,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 14,6 14,6 13,3 14,7 14,0 13,0-14,0 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä 1,5 2,5 3,5 3,6 4,3 6,0-7,0 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 3,6 5,1 5,4 6,9 6,0 6,0-7,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,6 4,1 4,5 3,0 2,9 2,0-3,0 Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Lisäksi sillä on suuri merkitys henkilökunnan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja työssä pysyvyyden kannalta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähiomainen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Ne varmistavat iäkkäille asiakkaille palvelutarpeen mukaisen hoidon ja lisäävät asiakas- /potilasturvallisuutta. 123

124 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TALOUSSUUNNITELMA Henkilökunnan ammattitaitoa on viime vuosien aikana kohotettu vahvasti ja tullaan jatkossakin kohottamaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Kunnassa on järjestetty mahdollisuus suorittaa johtajuuden erityistutkinto. Koulutukseen osallistuu viisi vanhustenhuollon kuudesta esimiehestä. Kemiönsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Kemiönsaaren kunnan ikääntymispoliittisen ohjelman maaliskuussa Vanhustenhuolto sitoutuu pyrkimään tavoitteisiin, edellyttäen että valtuusto myöntää tarvittavat määrärahat suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa määritellään toimenpiteet, eli omaishoidon voimakas lisääminen, kevyen palveluasumisen muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi, palveluseteleiden myöntäminen pienessä mittakaavassa tehostettuun palveluasumiseen (2 asiakasta) ja kotihoitoon (10 asiakasta) sekä 5 ostettu palveluasumisen hoitopaikkaa. Muita määriteltyjä toimenpiteitä ovat kotiin vietävä yöhoito ja ikääntyneiden perhehoito. SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Saavutettu taso / seuranta Kotiin vietävä yöhoito Yöhoito alkaa 2 vuoden koeajalla tammikuussa Seuranta Toimet on julistettu haetttaviksi kahdesti vuoden 2016 aikana, mutta sopivaa henkilökuntaa ei yöhoitoon ole löytynyt eikä toiminta ole täten alkanut. Omaiskeskustelujen arviointi Kotihoitodssa vuonna 2015 aloitetut omaiskeskustelut arvioidaan ja niitä kehitetään. Seuranta Joka päivä kotihoitoa saavien asiakkaiden omaisten kanssa käytäviä omaiskeskusteluja on jatkettu ja niiden on koettu olevan antoisia ja kehittäviä. Vajaaravitsemuksen tunnistaminen Seulontaa tehdään MNA -testin avulla. Seuranta MNA-testin avulla tehtävä seulonta on aloitettu loppuvuodesta Potilassiirtojen Ergonomiakortti Työterveyslaitoksen koulutus, jossa on määritelty potilassiirtojen turvalliseen hallintaan vaadittu tieto-taitotaso. Lisää riskinarvioitikykyä ja edistää potilasturvallisuutta sekä hoidon laatua. Seuranta lähihoitajaa Almakodista ja 3 lähihoitajaa Hannakodista on suorittanut koulutuksen ja saanut potilassiirtojen ergonomiakortin Pienillä teoilla täyttä elämää Päivittäisten aktiviteettien ja mielekkyyden jatkuva kehittäminen. Seuranta Asiakkaiden päivittäiset aktiviteetit on tuotu paremmin omaisten tietoisuuteen. Varahenkilöstöjärjestelmä Hanna-kodissa Kaksi toistaiseksi palkattua pätevää lähihoitajaa hoitaa lomat koko vuoden ajan. Seuranta Hannakodin sijaispooliin on palkattu kaksi lähihoitajaa toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. 124

125 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Peruspalveluosaston parannettu ja yhtenäinen dokumentointi. Saavutettu taso / seuranta Jatkuva dokumentointikoulutus ja dokumentoinnin kehittäminen vanhustenhuollon yksiköissä. Seuranta Dokumentointia ja hoitosuunnitelmia on parannettu. Johtamisen jatkokoulutus esimiehille Johtajuuskoulutus kunnan tarjoaman ohjelman mukaisesti. Seuranta Viisi vanhustenhuollon esimiestä suorittaa johtamisen erityisammattitutkintoa, yksi esimies on suorittnut tutkinnon jo aiemmin. AVAINLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kotihoitokäynnit Päiväkeskuskäynnit Omaishoidon tuki asiakkaita/vuosi Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorok Laitoshoito, hoitovuorok Mittari TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kotihoito euroa/käynti 26,49 29,34 31,78 27,33 Kevyt palveluasuminen euroa/asumispäivä 45,84 39,53 45,26 38,75 Tehostettu palveluasuminen Almakoti euroa/asumispäivä 115,60 111,97 118,25 109,24 Tepa Hannakoti euroa/asumispäivä * 106,27 95,16 111,35 Tepa Silverbacken euroa/asumispäivä 104,28** 107,58** 117,13 ** 106,15** Laitoshoito Hannakoti euroa/hoitovuorokausi 92,86 90,37 107,74 85,91 *Hannakodissa ei tehostettua palveluasumista vuoteen 2014 asti **sisältää Västanfjärdin päiväkeskuksen kulut 125

126 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Vanhustenhuollon päällikkö Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 Esimies 4,6 4,6 4,6 4,6 Vastuutyöntekijä 0 0,4 0,4 0 Vastaava sairaanhoitaja Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja 11,4 14,9 13,9 13,9 Lähihoitaja/Perushoitaja 50,3 55,98 60, ,3775 Mielenterveyshoitaja Kuntohoitaja ,62 Kotihoitaja 13, ,25 Kotiapulainen 1,55 1,55 1,55 1,55 Hoitoapulainen Laitoshoitaja Askarruttaja 1,78 1,78 1,78 1,78 Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 Resurssihenkilö 0 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 103, , , ,955 VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

127 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö POIKKEAMAT TA16 TP16: Pienentyneet henkilöstökulut (mm. lomarahojen jaksotus) Lisääntyneet kulut hoitopäivistä (laitoshoito) Lisääntyneet tulot kotihoidosta ja tehostetun palveluasumisen hoitomaksuista Lisääntyneet kulut hoitotarvikkeiden ostoista Lisääntyneet tulot Valtiokonttorista (sotainvalideille annetut palvelut) Pienentyneet kulut koneiden ja laitteiden vuokrista (leasing) Pienentyneet kulut sisäisistä vuokrista Lisääntyneet tulot kotikunnan vaihto-oikeuden myötä ( / a) Pienentyneet kulut asiakaspalveluiden ostoista kotikunnan vaihto-oikeuden vuoksi Lisääntyneet tulot aterioista Pienentyneet kulut sisäisestä ruokapalvelusta Lisääntyneet kulut lääkkeiden ostoista Pienentyneet kulut sisäisistä IT-palveluista Pienentyneet kulut koulutuspalveluista Lisääntyneet kulut omaishoidosta Lisääntyneet kulut puhtaanapito- ja pesulapalveluista YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vanhustenhuollon budjetti alittui Suurin säästö tulee pienentyneistä henkilöstökuluista, koska kunnan Laitoshoidon hoitopäivien tulot ovat olleet budjetoitua suuremmat koska kunnallisesti palkattujen työntekijöiden lomarahaa on alennettu 30% sekä siksi, ettei kotiin vietävä yöhoito ole toteutunut. Alennettu lomaraha vaikuttaa jo vuoden 2016 tilinpäätökseen, koska lomarahan ansaitseminen alkaa huhtikuusta alkaen. Laitoshoidon hoitopäivistä koituvat tulot ovat olleet arvioitua suuremmat, koska Hannakodin paikkalukua nostettiin äkillisesti vuoden alussa. Paikkalukua nostettiin terveydenhuollon hoitoyksikössä tapahtuneen palo- ja savuvaaratilanteen vuoksi. Lisääntyneen asiakasmäärän vuoksi on lääke- ja hoitotarvikekulut ylittyneet. Tehostetun palveluasumisen tulot (ateriamaksut, vuokrat ja kotihoidon maksu) ovat olleet arvioitua suuremmat. Kunnan täytyi sijoittaa alkuvuodesta kiireellisesti hoitoa tarvitsevia asiakkaista tehostettuun palveluasumiseen Hajalaan, jonka vuoksi vanhustenhuollolle myönnettiin lisämääräraha. Yksityiseltä palveluntuottajalta hoitoa saavat asiakkaat maksavat kunnalle hoitomaksun maksukykynsä mukaan, mikä on tuonut kunnalle Sotainvalidit, joiden haitta-aste on vähintään 20% ovat oikeutettuja saamaan ilmaista hoitoa. Valtiokonttori korvaa hoitokulut. Nämä kulut ovat olleet vuoden aikana arvioitua suuremmat ja siksi myös Valtiokonttorista saadut tulot ovat olleet arvioitua suuremmat. Sosiaalihuoltolakiin (1377/2010 ja 1378/2010) liitettiin 2011 uusi pykälä 16 a, jonka mukaan henkilöllä, joka ei ikänsä, alentuneen toimintakykynsä tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan itsenäisesti, on oikeus hakea palveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin kotikunnastaan. Vuoden aikana on kolmesta tällaisesta hoitopaikasta kertynyt tuloa (budjetoidut tulot ), koska näiden henkilöiden aikaisempi kotikunta vastaa laitoshoidon, perhehoidon tai palveluasumisen todellisista kustannuksista. Vanhustenhuolto on budjetoinut sen varalle, että joku asiakas mahdollisesti hakee tämän saman pykälän nojalla hoitopaikkaa toisesta kunnasta, mutta tällaista hoitopaikkaa kunnan ulkopuolella ei ole yhdellekään Kemiönsaaren kunnan asukkaalle myönnetty. Lopullinen sisäinen vuokra ja sisäinen ruokapalvelu ovat olleet vuoden aikana budjetoitua pienemmät. Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelman (hyväksytty kunnanvaltuustossa lokakuussa 2014) mukaan, tulee vanhustenhuollon palvelujen tuotanto toteuttaa pääasiassa kunnallisesti. Palveluseteli otetaan käyttöön pienimuotoisesti. Almakoti remontoidaan ja varustetaan suunnitelman mukaan automaattisella sammutusjärjestelmällä vuonna

128 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, terveyskeskussairaalahoitona ja hammashuoltona. Terveysasemat sijaitsevat Kemiössä ja Taalintehtaalla. Hiittisissä on terveydenhoitajan vastaanotto, ja lisäksi terveydenhoitajien palveluita on saatavilla kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla terveysasemilla on lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja terveyskeskussairaala. Kemiön terveysasema toimii pääterveysasemana. Siellä on myös terveyskeskuksen röntgen ja päivystys. Terveyskeskussairaalan Kemiön osastolla on vuodesta 2016 alkaen 25 ensihoitopaikkaa ja Taalintehtaan osastolla 20 kuntoutushoitopaikkaa. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia, välinehuolto ja ensihoito. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kansallisesta näkökulmasta katsottuna terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johdetaan ja uudistetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) avulla. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Lainsäädäntö ohjaa ja määrittää pitkälti terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) on säädetty toiminnasta ja palveluiden järjestämisestä. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa laissa (980/2012) on säädetty muun muassa ikäihmisten terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Omaishoidon asemaa on pyritty vahvistamaan myös eri lakiuudistuksilla. Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki vuonna 2016, joka korvaisi lain omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoitajien jaksamista on tuettava kehittämällä säännölliset terveystarkastukset kaikille omaishoitajille. Uudessa voimaan tulleen kuntalain (410/2015) 150 :ssä on työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös. Säännöksen myötä kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut vuoden 2016 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys. TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa Terveydenhuoltoyksikkö on lisätilojen tarpeessa, ja nykyiset toimitilat vaativat peruskorjausta. Lisäksi osaan tiloista on asennettava automaattinen sammutusjärjestelmä. Toimivat tilat tukevat ja vahvistavat toimintaa, kun taas niiden puute vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. Nykyisten puutteiden vuoksi sekä potilasturvallisuus että henkilöstön turvallisuus vaarantuvat. Sote-uudistuksesta riippumatta, on toiminnan ja talouden kannalta välttämätöntä saada ajanmukaiset ja toimivat tilat Kemiönsaaren terveydenhuollolle. Kemiön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan laajennuksen suunnittelu on käynnistynyt. Lääkärien rekrytointi terveydenhuoltoalalla on edelleen haastavaa, vaikkakin neljä kuudesta lääkäristä on tällä hetkellä vakituisia. Tilanne on vastaava hammaslääkärien kohdalla, ja kolmesta hammaslääkärinvirasta vain yksi on täytetty vakinaisella viranhaltijalla. Vaarana on, että tilanne vaikeutuu huomattavasti vuonna 2016, ja suunnitteilla onkin lääkäri- ja hammaslääkäriresurssien kilpailuttaminen. Myös hoitohenkilön sijaisten sekä eri asiantuntijatehtäviin tarvittavan henkilöstön rekrytointi on osoittautunut vaikeaksi. Vuonna 2016 terveysasemien toimintaa supistetaan kesällä potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi. Neuvolat panostavat edelleenkin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikkien ikäryhmien kohdalla. Kaste II - ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen puitteissa käynnistetyt toiminnot ja toimialojen rajat ylittävä yhteistyö otetaan käyttöön päivittäisessä toiminnassa. Kroonisten sairauksien esiintymien kartoitustyötä jatketaan. 128

129 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Neuvolatoiminnan diabetesvastaanottoa on kehitetty ja tehostettu. Resurssit vaativat tarkistamista tulevaisuudessa, koska diabeetikkojen määrä on kasvussa koko maassa ja ennaltaehkäisevä hoito on erittäin tärkeää. Muistineuvontaa kehitetään seniorineuvonnan piirissä geriatrin avulla (ostopalveluna 1 päivä kuukaudessa) ja yhteistyössä Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen ja Åbonejdens Alzheimerförening -yhdistyksen kanssa. Lakimuutoksen vuoksi kunnan työterveyshuollon tulevaisuutta on suunniteltava vuoden 2016 aikana. Taloussuunnitelmakauden aikana selvitetään psykiatrisen sairaanhoitajan tarvetta terveyskeskuksen avohoidossa. Vuonna 2016 avohoidossa otetaan käyttöön henkilökohtaisista sairaanhoitokäynneistä hoitajan luona perittävä maksu. Myös terveyskeskuksen toimintaterapiapalvelujen tarvetta selvitetään vuoden 2016 aikana varaamalla budjettivaroja ostopalveluita varten. Suunnitelmissa on toimintaterapeutin palkkaaminen vuonna Tavoitteena on vahvistaa kuntoutustiimiä ja samalla kannustaa potilaita omatoimisuuteen niin kotona kuin terveyskeskussairaalassa. Terveyskeskukseen suunnitellaan vahvaa välinehuoltoa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Panostuksia tieteelliseen näyttöön perustuvaan hoitoon jatketaan, samoin kuin osallistumista sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoon, verkkokoulutuksia ja sairaanhoitopiirin verkkosivujen käyttöä. Potilasturvallisuusteema jatkuu vuodet Terveyskeskussairaalassa tunnistetaan potilaan ravitsemustila etenkin ikäihmisten aliravitsemuksen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Terveyskeskuksen ja kotihoidon hoitohenkilöstölle on suunnitteilla ravitsemuskoulutusta. Terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja vähennetään vastaamaan paremmin tarpeita, Kemiössä 27:sta 25:een ja Taalintehtaalla 23:sta 20:een voimaan tulevat pitkäaikaisen laitoshoidon maksut vahvistetaan samojen periaatteiden mukaan kuin kunnan vanhustenhuoltoyksikön maksut. Mainitusta ajankohdasta lähtien tuloista ei näin ollen enää vähennetä omasta asunnosta aiheutuvia kustannuksia pitkäaikaishoidon maksua laskettaessa ja määritettäessä. Vähennys on tehty pitkäaikaisen laitoshoidon kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta. Kemiönsaaren kunta (valtuuston päätöksen mukaisesti) ottaa vastaan syyrialaisia kiintiöpakolaisia vuonna Kiintiöpakolaisten vastaanottamisen yhteydessä perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluvat pakolaisten terveydentilan kartoittaminen, tartuntatautien seulonta, rokotesuojan tarkastaminen ja psyykkisen terveydentilan selvittäminen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Peruspalveluosasto varaa henkilöstöresursseja tähän. Kemiönsaari on liittynyt kansalliseen KanTa-palveluiden earkisto-palveluun vuonna Ensimmäisessä vaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on rajoitettua. Toinen vaihe on kansallisen aikataulun mukaan tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. earkisto edellyttää muun muassa potilasasiakirjojen ja hoidon dokumentoinnin jäsenneltyä rekisteröintiä, ja liittymisen vuoksi terveydenhuoltohenkilöstö on saanut paljon lisäkoulutusta. Myös sote-uudistus tuo mukanaan muutoksia tietojenkäsittelyalalle, mutta vielä on liian aikaista sanoa, minkälaisista muutoksista on kyse ja millä aikataululla ne toteutetaan. 129

130 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Terveydenhuollon toimitiloja uusitaan toiminnan Kemiön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan laajentamista tarpeita vastaaviksi. jatketaan suunnitelman mukaisesti ja samalla suunnitellaan Taalintehtaan terveysaseman muutostöitä. Seuranta Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus etenee suunnitelmien mukaan. Taalintehtaan terveydenhuollon tiloille ei toistaiseksi ole laadittu korjaussuunnitelmaa. Aikaa ja voimavaroja on sen sijaan käytetty peruspalvelun muita kiinteistöjä koskeviin selvityksiin. Terveydenedistämistyötä kehitetään. ICDP-koulutusta (kannustava vuorovaikutus) jatketaan neuvolatoiminnassa ja yhteistyötä perhepalveluyksikön kanssa kehitetään. Päihdehuoltoon ja perheväkivaltaan liittyviä ennaltaehkäisevän työn toimintasuunnitelmia laaditaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Diabetesvastaanottoa kehitetään edelleen, pääpainopistealueena potilaiden kokonaishoito. Aikuisten liikuntaneuvontaa (Lipake) jatketaan ja arvioidaan. Suun ja hampaiden terveyttä edistävää tietoa viedään erilaisiin järjestöihin ja esim. urheiluseuroihin yhteistyössä heidän kanssa. Terveyskeskussairaalassa arvioidaan potilaiden ravitsemustilaa kansallisten suositusten mukaisesti. Seuranta Yhteistyötä perhepalveluyksikön kanssa on kehitetty, mutta ICDP-jatkokoulutus ei ole ollut ajankohtainen, eivätkä myöskään päihdetyön/perheväkivallan toimintasuunnitelmat. Molemmat edellyttävät juuri sopivia voimavaroja, jotka voidaan varata niitä varten. Hammashuollon suunnitteilla ollutta yhteistyötä mm. urheiluseurojen kanssa ei ole voitu toteuttaa henkilöstöpulan vuoksi. Diabeteshoitoa on kehitetty ja liikuntaneuvontaa arvioitu, ja toiminta on jatkunut. Kaikille terveyskeskussairaalaan kirjautuville tehdään ravitsemuksen arviointi. Diabetespotilaiden hoitoketjua on päivitetty (sisältää uudet jalkahoidon myöntämiskriteerit). Seniorineuvontaa kehitetään. Seniorineuvonta saa sosionomi AMK-resurssin (10 %). Muistivastaanottoa kehitetään, erityisesti seurannan osalta, yhteistyössä geriatrin kanssa. Omaishoitajien terveystarkastuksia tehdään seniorineuvolan toiminnan puitteissa. Seuranta Seniorineuvonnan sosionomi AMK -resurssi toteutuu vasta vuonna Työ muistipotilaiden hoitoketjun toimivuuden ja sujuvuuden kehittämiseksi on aloitettu, mutta lähihoitajien terveystarkastuksia tehdään vasta vuodesta 2017 alkaen, koska vuonna 2016 ei palkattu hoitokoordinaattoria (=sama henkilöresurssi). Dementiapotilaiden hoitoketjua on päivitetty (esim. Cityterveys ja Kemiönsaari ovat tehneet uuden sopimuksen aivojen magneettiröntgenistä). Kuntoutusta vahistetaan. Kartoitetaan lastenneuvoloiden ja kuntoutusyksikön ergoterapiapalveluiden tarpeita. Terveyskeskussairaalan potilaille laaditaan aktiivisesti henkilökohtaisia kuntoutussuunnitelmia. Seuranta Toimintaterapiapalvelujen tarvetta on selvitetty. Kuntoutussuunnitelmia on laadittu aktivoivan hoitoympäristön kehittämiseksi terveyskeskussairaalassa, täysin suunnitelmien mukaisesti. 130

131 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Potilasturvallisuuden kehittämistä jatketaan. Jokaiselle toimipisteelle laaditaan "tarkistuslistat" ja perehdyttämissuunnitelmat. Jatketaan yhteistyötä sairaanhoitopiirin alueellisen potilasturvallisuusverkon kanssa. Instrumenttihuollon laadunvarmistusta kehitetään. Terveyskeskussairaala ottaa käyttöönsä THL:n potilasoppaan koskien turvallista hoitoa. Seuranta Terveyskeskussairaalassa on otettu käyttöön "tarkistuslistat" ja perehdyttämissuunnitelmat. Perehdyttämissuunnitelmia on osassa toiminnoista. Apuväline- ja laitepassit ja HaiPro-raportointi on otettu käyttöön yhteistyössä sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusverkoston kanssa. Välinehuoltoa on kehitetty, ja terveyskeskussairaalassa on saatavilla THL:n potilaan opas. Parannetaan hoidon laatua ja vahvistetaan hoito- Lisätään verkkokoulutuksiin osallistumista. henkilöstön taitoja. Lääkärinvastaanottojen hoitohenkilökunta käyttää sairaanhoitopiirin tietopankkia päätöksenteon tukena potilaiden hoitotarpeen arvioinnissa. Seuranta Osallistuminen verkkokoulutuksiin on lisääntynyt saatavuuden lisääntyessä. Sairaanhoitopiirin verkkopohjainen henkilöstön infopankki on käytössä, samoin kuin THL:n ja AVI:n ohjeet ja Käypä Hoito -suositukset. Toimipisteissä on säännöllisesti harjoiteltu kiireellistä hoitoa. Kansallisen Terveysarkiston (Kanta-palveluiden) Kemiönsaari ottaa Kanta-palveluiden toisen vaiheen käyttöön toisen vaiheen käyttöönotto. suunnitelman mukaisesti. Seuranta Kanta-palvelut on otettu käyttöön suunnitelmien mukaisesti sitä mukaa kun se on ollut mahdollista, ohjelmantoimittajan tarjouksen mukaan. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Käyntimäärä, avohoito Käyntimäärä, tukipalvelut Käyntimäärä, hammashuolto Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Kemiö Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Ttehdas Mittarit TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Käynnit/hoitohenkilökunta, avohoito Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut Paikkaluku, tk-sairaala Kemiön osasto *) Paikkaluku, tk-sairaala Taalintehtaan osasto *) Hoitaja/potilas, tk-sairaala Kemiön osasto 0,61 0,61 0,64 0,64 Hoitaja/potilas, tk-sairaala Taalintehtaan os. 0,59 0,59 0,68 0,68 Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 45,68 53,00 52,19 51,05 Euroa/käynti, hammashuolto 90,23 94,54 90,17 76,61 Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Kemiön os. 181,87 181,27 210,24 171,50 Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Ttehtaan os. 209,57 204,08 223,51 282,76 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. *) Aikavälillä paikkaa -> keskiarvo vuoden aikana 26 paikkaa. **) Aikavälillä paikkaa, paikkaa -> keskiarvo vuoden aikana 15 paikkaa. 131

132 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Johtava lääkäri Hoitotyön päällikkö Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 Laitosapulainen 10,284 9,784 9,784 9,584 Lääkäri Osastonhoitaja Apul. osastonhoitaja Sairaanhoitaja 16,5 17,7 18,1 19,1 Perushoitaja/Lähihoitaja Vuodeos. hoitajaresurssi Vastaanottoapulainen Välinehuoltaja Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (Projektit Kaste, TTH) 0, Johtava terveydenhoitaja 0,5 0 0,5 0,5 Sosionomi AMK 0 0 0,1 0 Psykologi Puheterapeutti ,6 Laboratoriohoitaja 2,523 2,523 2,523 2,523 Röntgenhoitaja Fysioterapeutti Ergoterapeutti Hammaslääkäri 3 3,5 3,5 3,5 Suuhygienisti Hammashoitaja Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 Askarruttaja 0,784 0,284 0,284 0 Yhteensä 87,798 86,498 88,498 87,514 TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

133 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri POIKKEAMAT TA16 TP16: Lisääntyneet toimintatuotot Myyntituotot (josta palvelut muille kunnille ) Maksutuotot Pienentyneet palkkakustannukset Pienentyneet palkka- ja palkkiokustannukset Pienentyneet palkkasivukustannukset Lisääntyneet kustannukset palvelujen ostosta Lisääntyneet kust. kuntalaisten käynneistä muissa tk:ssa (mm. Salossa) Pienentyneet kustannukset fysio- ja toimintaterapiapalvelujen ostosta Lisääntyneet kustannukset yksityisistä lääkärikonsultoinneista Lisääntyneet kustannukset äitiys-/lasten-/koululääkäri- ja geriatripalveluista Lisääntyneet kustannukset IT-palveluista Lisääntyneet kustannukset posti- ja puhelinpalveluista Lisääntyneet kustannukset koneiden kunnossapidosta Pienentyneet kustannukset matkoista ja kuljetuksista Pienentyneet kustannukset röntgenpalvelujen ostosta Pienentyneet kustannukset koulutuksista Pienentyneet kustannukset vuokratyövoimasta Pienentyneet kustannukset sisäisistä ruokapalveluista Pienentyneet kustannukset sisäisistä IT-palveluista Pienentyneet kustannukset materiaali- ja tavarahankinnoista Lääkkeet Jaetut hoitotarvikkeet Pienentyneet muut toimintakulut (mm. sisäiset vuokrat) PIENENTYNYT TOIMINTAKATE YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yleisesti Kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa Vuosien investointisuunnitelmaan varattiin määrärahat perusparannuksiin, laajennukseen ja sprinklerijärjestelmiin. Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen luonnosten laadinta aloitettiin syksyllä 2015 ja rakennustyöt lokakuussa Työ tehdään seitsemässä osittain päällekkäisessä vaiheessa, ja hankkeen on määrä valmistua joulukuussa Laajennuksen ja peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat 4,45 miljoonaa euroa. Kokonaisuus pitää sisällään nykyisten tilojen peruskorjauksen, terveyskeskussairaalan laajentamisen 30+2-paikkaiseksi ja kunnan uuden keskusarkiston rakentamisen. Hoitohenkilöstön sijaisten ja asiantuntijatehtäviin tarvittavan henkilöstön rekrytointi on helpottunut hieman. Vuonna 2016 kuntaan palkattiin puheterapeutti, psykologi, fysioterapeutti ja suuhygienisti toistaiseksi voimassa oleviin työsopimussuhteisiin. Vuoden 2017 alussa palkattiin yksi vakituinen hammaslääkäri, ja kevään aikana palkataan vielä toinen vakituinen hammaslääkäri. Lääkäritilanne on jonkin verran vakiintunut, mutta suurin osa lääkäriresursseista hoidetaan vuokralääkärien turvin. Kunnassa on panostettu näyttöön perustuvan hoidon tehostamiseen. Henkilöstö on osallistunut useisiin sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoihin, suorittanut verkkokoulutuksia sekä hyödyntänyt näiden verkkosivuja tiedonhaussa aiempaa enemmän. Potilasturvallisuusteema jatkuu vuodet , ja HaiPropotilasturvallisuusraportointijärjestelmä otettiin käyttöön marraskuussa heti sen jälkeen, kun henkilöstö oli saanut koulutuksen. Tammikuussa 2017 järjestettiin vielä yksi koulutustilaisuus. Koulutuksiin osallistui yhteensä yli 130 henkilöä. Hoitohenkilöstön apuväline- ja laitepassit on otettu käyttöön. 133

134 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Kemiönsaaren terveyskeskus liitettiin valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon maaliskuussa Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti. Vuodenvaihteesta lähtien arkisto laajeni kattamaan tahdonilmaisut ja hoitotahdot, ja palvelua laajennetaan entisestään vuoden 2017 aikana ja sen jälkeen. Hallituksen sote- ja maakuntauudistus uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta sekä muuttaa valtion, aluehallinnon ja kuntien tehtäväkenttää. Uudistuksen merkittävin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus, joka siirtää sote-palvelujen järjestämisvastuun kunnilta maakunnille. Valmisteluvaihe Varsinais-Suomessa on alkanut ja jatkuu saakka. Varsinais-Suomen sote-uudistusta valmistellaan työryhmissä. Työryhmät laativat ehdotuksensa muutosjohtajalle, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto voidaan siirtää maakuntien vastuulle vuoden 2019 alussa. Terveydenhuoltoyksikön toimintakate alitti budjetoidun toimintakatteen noin eurolla eli 4,3 prosentilla. Suurin alitus kohdistuu henkilöstökustannuksiin, jotka olivat noin euroa budjetoitua pienemmät. Vakituisten lääkärien, hammaslääkärien ja suuhygienistin vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa yhteensä noin eurolla. Nämä alitukset ja ylitykset kumoavat osittain toisensa. Toimintatuotot olivat noin euroa arvioitua suuremmat. Talousarvion nettokustannukset ylittyivät terveydenhuoltoyksikön hallinnon, lääkärinvastaanottojen, muun avohoidon ja laboratoriotoiminnan osalta. Vuoden 2016 toimintakate laski noin 4,0 prosenttia eli noin euroa edellisvuoden toimintakatteeseen verrattuna. Terveydenhuoltoyksikön hallinnon talousarvio ylittyi noin eurolla eli 20,6 prosentilla. Avohoito Neuvolat ovat jatkaneet panostamista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti on panostettu muun muassa perhevalmennuskurssien konseptiin, jota on muutettu vastaamaan paremmin osallistujien toiveita. Äitiyshuollossa on sovellettu uutta voimaan tullutta isyyslakia. Kunnassa on otettu käyttöön odottaville äideille, äitiysneuvoloille ja synnytyssairaaloille suunnattu sähköinen työkalu ipana Äitiys. Henkilöstölle on annettu koulutusta työkalun käytössä. Kaste II -hankkeen Hyvinvoiva lapsi ja nuori puitteissa käynnistettyä monialaista yhteistyötä on juurrutettu päivittäiseen toimintaan. Esimerkkinä tästä on hyvin käyntiin lähtenyt yhteistyö perhepalvelujen kanssa. Henkilöstö on työskennellyt erilaisten asiakasasioiden parissa, pitänyt yhteisiä kehittämiskokouksia, tutustunut perhepalvelujen kyselytutkimukseen ja tavannut Kastejatkoryhmässä. Äitiys- ja lastenneuvola on pitänyt säännöllisesti kokouksia perheneuvolan kanssa. Kouluissa tehdään ehkäisevää päihdetyötä, ja koulu- ja opiskeluhuollon yhteisissä kokouksissa on käyty läpi uutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ja selvitetty sen vaikutuksia toimintaan sekä koulun ja muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Kroonisten sairauksien kartoitustyö on jatkunut etupäässä diabeetikoiden osalta. Diabeteshoitajaresurssia ei ole lisätty, mutta lääkärien ja terveydenhoitajien välistä hoitoketjua on tiivistetty ja säännöllistetty hoidon laadun parantamiseksi. Hoitosuosituksia on päivitetty, kunnan diabetesverkosto kokoontuu säännöllisesti ja diabetespotilaille on otettu käyttöön oma terveyskertomus. Muistineuvontaa on kehitetty suunnitelmien mukaisesti geriatrin tuella (ostopalvelu 1 pv/kk) seniorineuvonnan puitteissa ja yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Muun muassa Hjärningar -niminen hanke, jonka tavoitteena on ollut parantaa muistisairaiden potilaiden elämänlaatua ennaltaehkäisyn avulla, on saatu päätökseen. Muistihäiriöpotilaiden hoitoketjua on kehitetty. Vuonna 2016 tuli tieto työterveyshuoltoa koskevasta siirtymäsäännöksestä, jonka mukaan kunnat saavat tuottaa työterveyshuollon terveyden- ja sairaanhoitopalveluja vielä kahden vuoden ajan. Työterveyshoitajan työtehtävät on rajattu kattamaan pelkästään työterveyshuollon terveydenhoidon, resursseja lisäävänä toimenpiteenä. Hinnoittelu on tarkistettu vastaamaan siirtymäsäännöksen vaatimuksia. Suunnitelmat psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamisesta terveyskeskuksen avohoitoon on pantu jäihin mm. tilanpuutteen vuoksi. Aikuispotilaat ovat voineet käydä myös terveyskeskuksen psykologin luona. Vuonna 2016 avohoidossa otettiin käyttöön henkilökohtaisista sairaanhoitokäynneistä hoitajan luona perittävä maksu. Maksu toi yhteensä lähes euron tuotot eli euroa enemmän kuin oli budjetoitu. 134

135 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Pakolaisten vastaanotto sujui suunnitelmien mukaan. Sosiaaliyksikön ja terveydenhuollon välinen yhteistyö kiintiöpakolaisten vastaanotossa alkuvuonna 2016 onnistui hyvin. Yksi terveydenhoitaja (50 %, sosiaaliyksikön talousarvio) on osallistunut suunnittelukokouksiin, valmistellut vastaanottoa, tehnyt terveystarkastuksia, antanut rokotuksia ja osallistunut muihin terveyteen liittyvien asioiden hoitoon. Kunta ottaa vastaan uuden ryhmän kiintiöpakolaisia helmikuussa 2017 vastaavin resurssein kuin vuonna Kokonaisuudessaan avohoidon talousarvio ylittyi noin eurolla eli 5,4 prosentilla. Tukipalvelut Vakituista henkilöstöä on voitu palkata sekä laboratorio- että röntgentoimintaan, ja toiminta on sujunut hyvin. Röntgentoiminta auditoitiin loppuvuonna. Kunta on hankkinut toimintaterapeutin palveluja ostopalveluna, ja fysioterapeutit ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä toimintaterapeutin kanssa. Vuonna 2017 suunnitelmissa on toimintaterapeutin palkkaaminen kuntoutustiimin vahvistamiseksi. Välinehuollon prosesseja ja laadunvarmistusta on parannettu yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Lisää muutoksia on luvassa uusien tilojen käyttöönoton myötä. Kokonaisuudessaan tukipalvelut toteutuivat aivan talousarvion mukaisesti. Hammashuolto Toimintaa ei ole voitu harjoittaa täydellä miehityksellä, minkä vuoksi talousarvio alittui. Budjetoidusta 3,5 hammaslääkäristä toteutui noin kolme, ja kahdesta budjetoidusta suuhygienististä toteutui ainoastaan yksi. Yksi hammashoitaja palkattiin korvaavaksi resurssiksi. Vuokrahammaslääkärien tarjonta on ajoittain ollut heikkoa. Vuonna 2016 hammashuollossa työskenteli lyhytaikaisesti muutama sijainen suorassa työsuhteessa, ja loppuvuonna saatiin rekrytoitua vakituinen osa-aikainen hammaslääkäri suoraan työsuhteeseen. Hänen työsuhteensa alkaa helmikuussa Yksi hammaslääkäri suoritti ns. orientoivan vaiheensa Kemiönsaarella, ja hänet voidaan palkata vakituiseen työsuhteeseen vielä kevään 2017 aikana. Vuonna 2016 hammashuollon käyntejä oli yhteensä Mukana ovat hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan luona käynnit. Edellisvuonna vastaava luku oli käyntiä eli 205 vähemmän. Maksutuotot ylittivät huomattavasti talousarvion, mikä johtui pääasiassa voimaan tulleista maksujen korotuksista. Kaikki lasten tarkastukset, kuten ennaltaehkäisevä toiminta, on toteutettu lakisääteisesti ja suunnitelmien mukaan. Hammashoidon talousarvio alittui noin eurolla eli 17,2 prosentilla. Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalassa on kehitetty terveyttä edistävää työtä. Nykyään kaikille kirjoilla oleville potilaille tehdään säännöllisesti muun muassa ravitsemuksen arviointi, voimassa olevien suositusten mukaisesti. Mikäli potilaalla havaitaan makuuhaava, hoitajat tekevät luokittelun niin ikään hoitosuositusten mukaisesti. Verkkokoulutuksia on jatkettu, ja henkilöstö on osallistunut muun muassa saattohoidon, neurologisen potilaan hoidon ja muistihäiriöisten potilaiden hoidon koulutuksiin. Osastot ovat laatineet ideologioita, joissa visiona on osallistuva potilas. Terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja vähennettiin Kemiön osastolla 27:stä 25:een ja Taalintehtaan osastolla 23:sta 20:een. Kesäkuukausina Taalintehtaan terveyskeskussairaala oli kokonaan kiinni, ja paikkamäärää pienennettiin vuodenvaihteeseen saakka. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksumuutoksen vuoksi maksujen alijäämä jäi noin euroon, paikkamäärän pienentämisestä huolimatta. Kokonaisuudessaan terveyskeskussairaalan talousarvio alittui noin eurolla eli 13,1 prosentilla. PERUSPALVELUOSASTO 135

136 Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvitysryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tulevaisuudessa. Ryhmä ehdotti elokuussa 2015 julkaisemassaan selvityksessä, että Suomi jaettaisiin 9 12 itsenäiseen hallintoalueeseen. Ryhmä ei ole ottanut kantaa alueiden toiminnan sisältöön. Selvityksen on määrä toimia tulevan poliittisen päätöksenteon pohjana. Uudistukset edellyttävät uutta lainsäädäntöä. On siis epäselvää, miten erikoissairaanhoito järjestetään tulevaisuudessa. Todennäköistä on, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tapahdu olennaisia muutoksia kansallisella tasolla vuoden 2016 aikana, vaan että toiminta jatkuu nykyiseen tapaan. Tällä hetkellä kunnat vastaavat kuntalaisten erikoissairaanhoidon kustannuksista. Kirjoitushetkellä on kuitenkin epävarmaa, minkälainen rooli kunnilla on sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten osalta tulevaisuudessa. Edellä mainitun selvitysryhmän näkemyksen mukaan vuonna 2016 vedettäisiin tulevan rahoitusmallin suuntaviivat. Eräs ehdotus on, että valtio vastaisi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen rahoituksesta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut kiireellisen hoidon lähtien. Kunta ei siis enää vastaa sairaankuljetustoiminnasta, mutta se vastaa kuitenkin edelleen kustannuksista. Sairaanhoitopiirin talous on edelleen kireä. Kaikki kunnat ovat ottaneet käyttöön earkistopalvelun vuonna 2014 tai viimeistään vuonna Tämän myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasasiakirjat ovat hoitopaikasta riippumatta aina saatavilla. TALOUSSUUNNITELMA On ensisijaisen tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan asianmukainen hoito oikealla hoitotasolla. Kunta on toistaiseksi voinut ottaa vastaan erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat, minkä vuoksi kunta on välttynyt lähes kokonaan nk. sakkomaksuilta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireillä on yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee kuntia koulutuksen, yhteistyön ja tutkimuksen muodossa. Perusterveydenhuollon yksikkö auttaa kuntia tekemään suunnitelman terveydenhuollon järjestämiseksi. Yksikkö auttaa myös erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen koordinoinnissa. Se pyrkii myös yhteisten hoito- ja kuntoutusketjujen kehittämiseen, väestöä koskevien seurantatietojen tarjoamiseen sekä terveydenhuollon henkilöstötarpeen kartoittamiseen. Tulevaisuudessa kunnalla on hyötyä perusterveydenhuollon yksikön tekemästä työstä esimerkiksi yhteisten hoitotyön suuntaviivojen muodossa. Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, joita käydään esimerkiksi koskien terveydenhuollon tukipalveluita ja tietohallintoa. Kunta tulee edelleen ostamaan lasten- ja nuorten psykiatrian palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. 136

137 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. Seuranta : Kunnalle kertyi 21 sakkopäivää vuoden aikana. Pääasiallisena syynä on Kemiön terveyskeskussairaalassa alkuvuonna syttynut tulipalon alku. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Avohoitokäyntien määrä (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Hoitojaksojen määrä (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Lisääntyneet erikoissairaanhoidon kustannukset yhteensä Lisääntyneet kustannukset, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Pienentyneet kustannukset, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (eläkemaksut) Lisääntyneet kustannukset, Oy Skutan Ab (yksityiset erikoissairaanhoidon palvelut)

138 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Erikoissairaanhoito koostuu kokonaisuudessaan ostettavista palveluista. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa näiden palvelujen käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymisistä aiheutuvia sakkomaksuja ei juuri koskaan tule maksettavaksi. Vuoden 2016 alussa kertyi kuitenkin sakkomaksuja 21 päivästä, koska kunta ei voinut ottaa vastaan potilaita terveyskeskussairaalassa sattuneesta tulipalon alusta johtuen. Tilanne palasi kuitenkin nopeasti ennalleen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä vuonna 2016 ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset ylittivät budjetoidut määrärahat, vaikka osastolle myönnettiin euron lisämääräraha talousarviomuutoksella. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon muutettu talousarvio ylittyi eurolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta voidaan todeta, että poliklinikkakäyntien määrä kasvoi 854 käynnillä ( käyntiä vuonna 2015 ja käyntiä vuonna 2016). Hoitojaksojen määrä väheni 66 hoitojaksolla (1 206 hoitojaksoa vuonna 2015 ja hoitojaksoa vuonna 2016). Valtio suunnittelee koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtoa 18 maakunnalle alkaen. Tämä koskee myös erikoissairaanhoitoa. Tulevaa lainsäädäntöä ei vielä ole hyväksytty, ja avoinna on edelleen useita isoja kysymyksiä, kuten potilaiden valinnanvapaus. 138

139 16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntatekniikkayksikkö Kaavoitusyksikkö 139

140 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos TP 2015 Alkuper. TA 2016 TA - muutos TA 2016 TP 2016 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,68 % Maksutuotot ,58 % Tuet ja avustukset ,88 % Vuokratuotot ,28 % Muut toimintatuotot ,85 % TOIMINTATUOTOT ,40 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ ,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,36 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,90 % Muut henkilöstösivukulut ,37 % Henkilöstösivukulut ,08 % Henkilöstökulut ,54 % Palvelujen ostot ,71 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,58 % Avustukset ,35 % Vuokrakulut ,44 % Muut toimintakulut ,95 % TOIMINTAKULUT ,22 % TOMINTAKATE ,06 % SUUNNITELMAPOISTOT ,55 % TILIKAUDEN TULOS ,10 % 140

141 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien TP 2015 Alkuper. TA 2016 TA - muutos TA 2016 TP 2016 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,93 % Maksutuotot ,58 % Tuet ja avustukset ,88 % Vuokratuotot ,28 % Muut toimintatuotot ,30 % TOIMINTATUOTOT ,44 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ ,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,36 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,90 % Muut henkilöstösivukulut ,37 % Henkilöstösivukulut ,27 % Henkilöstökulut ,63 % Palvelujen ostot ,32 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,08 % Avustukset ,35 % Vuokrakulut ,44 % Muut toimintakulut ,60 % TOIMINTAKULUT ,29 % TOMINTAKATE ,16 % SUUNNITELMAPOISTOT ,07 % TILIKAUDEN TULOS ,35 % 141

142 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö- ja tekniikkahallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjan-pidosta. Lisäksi tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT:n hallinto hoitaa myös kunnan kaikkien liikennekysymysten, maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen vastuu investoinneista ja kiinteistöjen myynnistä sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan muodostavat merkittävän osan työtehtävistä. Lisäksi YjT:n hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkäripalveluissa, jota hoitaa Liedon kunnan isännöimä yhteistyöalue sekä jätehuoltoyhteistyössä, jota hoitaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Niin kutsuttu sote-uudistus ja sen tuomat muutokset kuntaan vaikuttavat myös ympäristö- ja tekniikkaosaston toimintaan. On olemassa useita kehitysskenaarioita, mutta todennäköisintä on, että kunnasta tulee vuokranantaja uuden sote-alueen aloittaessa toimintansa. Tämä voi vaikuttaa sekä henkilöstö- että tilantarpeeseen. Minkälainen on kunnan peruspalvelun rakennusten tarve vuoteen 2018 saakka ja miten tulisi suhtautua terveysaseman laajentamiseen koko kunnan tarpeisiin? Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka vaikuttaa sekä seutulippuun että joukkoliikenteen ylläpitotapaan. Prosessi on vielä kesken, mutta lopputuloksena on todennäköisesti valtion tukitason pieneneminen niin seutulippujärjestelmän kuin tuetun joukkoliikenteen osalta. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että vastuuviranomainen eli ELY-keskus sekä kunta saavat suuremman vastuun Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta kulkevan linja-autoliikenteen ylläpitämisestä. Ilmasto- ja ympäristökeskustelu voimistuu entisestään, kun kansallisia tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä tarkoittaa pidemmän päälle sitä, että kunnat yleensä, myös Kemiönsaaren kunta, joutuvat huomioimaan yhä tiukentuvat energia-, ympäristö- ja ilmastonormit tulevissa investoinneissa uusien direktiivien ja normien myötä. TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskustelua ohjelmassa olevista työkaluista. Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan tonttien markkinointi, ovat etusijalle asetettavia toimenpiteitä. Myös kunnan kiinteistöjen myynnin jatkaminen on etusijalla. Kiinteistöjä, joista on tehty myyntipäätös, tulee markkinoida aktiivisesti välittäjien toimesta, mutta myös suora kunnallinen myynti on sopiva kanava. Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa etenkin joukkoliikenteen osalta. EKO-LOOGISTA-ohjelma päivitetään. Päätöksenteko ajoittuu todennäköisesti vuoden 2016 alkupuolelle. Yhtenä tavoitteena on, että ohjelmasta tulisi enemmän ilmastostrategian kaltainen. Yksityinen tarjonta tulee todennäköisesti olemaan runsasta, ja siten alueita tullaan myös tarjoamaan myyntiin kunnalle. Tarjottavien kohteiden joukossa on todennäköisesti niin raakamaata, vesialueita kuin rakennettuja kiinteistöjä. Kunnan tulee yleensä ottaen aina olla kiinnostunut kunnan taajamien lähellä olevasta raakamaasta maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Rakennettujen kiinteistöjen kohdalla on pidettävä erittäin tiukkaa linjaa. Kunnan tulee harkita vain hankintoja, jotka voidaan perustella tilantarpeella tai jotka voivat edistää parempia kokonaisuuksia tulevaisuudessa. Peltomaan ja metsätalouden vuokraamisen vastuualueella noudatetaan normaalilinjaa vuonna

143 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö- ja tekniikkahallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta EKO-LOOGISTA-ohjelman päivittäminen EKO-LOOGISTA-ohjelman toteuttaminen käytännössä. Ohjelma viedään päätöksentekoon Seuranta Työ EKO-LOOGISEN kanssa on edennyt mutta ei saatettu valmiiksi kunnan talouteen ja rahoitukseen. Ekologisia ja ilmaston kannalta fiksuja valintoja tulee selvemmin tuoda päätösprosesseihin koko kunnassa. Hankintoihin tulee sisällyttää ympäristöaspektin huomioiva valintakriteeri Seuranta Ohjelma on osin toteutettu käytännössä ja huomioitu hankinnoissa Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja saaristo- ja joukkoliikenteen liikennöitsijöiden kanssa. ratkaisujen valvonta. Seuranta Yhteydenpitoa on jatkettu, ja saaristolautakunta on kiitettävästi tukenut osaa työstä. Asuntopoliittisen ohjelman toimeenpano. Myydään 12 asuntotonttia. Edesautetaan uuden rivi- tai kerrostalon perustamista. Seuranta Kaksi tonttia hoivaasumisella, kaksi rivitalotonttia ja kolme asuintonttia on myyty. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Teknisen lautakunnan kokoukset Käsitellyt pykälät Teknisen johtajan päätökset Edunvalvontatehtävät Myydyt tai vuokratut tontit Muut kauppakirjat, asunnot, alueet HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Tekninen johtaja Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,65 0,65 Yhteensä 1,6 1,6 1,65 1,65 143

144 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö- ja tekniikkahallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Pienemmät tulot kiinteistöjen myynnistä n Suuremmat tulot tonttien myynnistä n Vähemmän ostopalveluja n YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei sisältänyt suurempia muutoksia toimintaan. Kiinteistömassaa ei onnistuttu vähentämään, mutta sitä vastoin tonttien myynti tuotti suuremmat tulot kuin oli budjetoitu. Tulevaisuudessakin tullaan tekemään työtä kiinteistömassan vähentämiseksi. Osastolla tullaan vuodenvaihteesta 2017 lähtien työskentelemään uuden organisaatiokaavion mukaisesti, jossa kiinteistö- ja yhdyskuntatekniset yksiköt yhdistetään. 144

145 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TOIMINTA Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Jatkuva tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuvat energiamääräykset ja jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella suoritettavat hallintopakkomenettelyt kiinteistöjen liittämisestä vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon tulevat vaikuttamaan ympäristönsuojelun työmäärään. Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 400 rakennuslupaa/vuosi. Erityisesti tulee kuitenkin huomioida suunnitteilla olevat tuulivoimalahankkeet. Nämä hankkeet tulevat lähivuosina kuormittamaan rakennusvalvonnan toimintaa huomattavasti. TALOUSSUUNNITELMA Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin. SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä. Vuosittaiset kehittämiskeskustelut. Seuranta Kaikki työntekijät ovat vuoden aikana osallistuneet vähintään 2-3 koulutustilaisuuteen. Kehittämiskeskusteluja ei ole pidetty vuoden aikana, sen sijaan työntekijöiden kanssa pidetään useita yksilöllisiä keskusteluja. Rakennuslupakäsittely Kehittää lupaprosessin ennakko-ohjausta ja näin edistää lupaprosessin sujuvuutta ja käsittelyaikoja. Seuranta Rakennusvalvonta on vuoden aikana valmistellut sähköisen asioinnin käyttöönottoa alkaen, ennenkaikkea ennakko-ohjauksen ja lupaprosessin parantamiseksi ja nopeuttamiseksi. Ympäristönsuojelu Ympäristöasioiden laajempi tiedottaminen. Seuranta Ympäristöasioista on tiedoitettu eri kohderyhmille sekä kuntalaisille yleensä. Yksikkö Ekoloogisen ajattelun laajentaminen. Seuranta Rakennusvalvonta on vuoden aikana valmistellut sähköisen asioinnin käyttöönottoa alkaen, muun muassa paperiasiakirjojen määrän vähentämiseksi. 145

146 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Rakennusvalvonta Rakennuslupia, toimenpidelupia ja ilmoituksia Tehdyt katselmukset Ympäristönsuojelu Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset Tehdyt katselmukset HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Valvontapäällikkö Rakennustarkastaja Johtava ympäristösihteeri Ympäristötarkastaja Toimistosihteeri Tekninen avustaja Yhteensä

147 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö VALVONTAYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Yksikön toimintakulut olivat arvioitua pienemmät noin Tulot olivat arvioitua suuremmat noin Rakennusvalvonnan palvelujen ostot olivat arvioitua suuremmat johtuen sähköisen asioinnin käyttöönotto kuluista noin YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia, yksikön talous vuonna 2016 oli hyvä, tulot olivat kaiken kaikkiaan suuremmat ja kulut pienemmät kuin arvioitu. Käsiteltyjen rakennuslupien ja toimenpidelupien määrä vuonna 2016 oli jopa 529 kpl., kasvu johtuu osittain sähkönjakeluverkoston parannustöistä jotka on tehty kunnan alueella ja tähän liittyvillä laitteistoilla. Suuresta lupamäärästä johtuen tavoite suoritetuista katselmuksista ei täyttynyt. Käsiteltyjen lupien suuremmasta määrästä huolimatta oli rakentamisen määrä kaiken kaikkiaan, eli myönnetyt m2 määrät yhteensä, pienempi vuonna 2016 kuin vuonna 2015 ja Valvontayksikön tehtävät ja tehtävämäärät ennustetaan olevan samalla tasolla lähivuosina kuin aikaisempina vuosina. 147

148 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö TOIMINTA Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen. Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä kiinteistötyönjohtaja sekä kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin. Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii siivoustyönjohtaja. Lisäksi ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiö- ja siivoushenkilökunnan esimiehenä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Koko maan taloudellinen tilanne on lyhyessä ajassa todettu olevan hyvin huono ja hallitus on nyt antanut toimenpide-ehdotuksia maan saattamiseksi jaloilleen. Julkisella sektorilla on, kuten muilla aloilla, edessään suuria muutoksia tulevaisuudessa. Sote-uudistus tulee varmasti jatkossakin heijastumaan myös mm. kuntien kiinteistönomistukseen. Mitä tapahtuu esimerkiksi peruspalvelun rakennuksille, kun toiminta siirtyy uusille sotealueille? Kenelle jää vastuu niistä ja mitä resursseja niiden kunnossapidolle on? Näihin kysymyksiin olemme jo jonkin aikaa odottaneet vastauksia. Eri toimintojen tehostamista joudutaan pohtimaan tulojen pienentyessä. Tämä koskee myös kiinteistönhoitoa sekä ruokahuolto- ja siivoustoimea. Osa valitsee varmasti toimintojen yksityistämisen, kun taas osa tehostaa toimintojaan sisäisesti. Koska sisäilmaongelmat ovat jo usean vuoden ajan olleet asialistan kärkipäässä, asetetaan uudisrakennus- tai korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille suuret vaatimukset osaamisen suhteen. Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eivätkä ne rajoitu ainoastaan rakennusten homevaurioihin. Ruoalla ja ravinnolla on nykyään suuri merkitys jokapäiväisessä elämässämme. Aihe on esillä mediassa ja sitä pohditaan monesta eri näkökulmasta. Uusia ruokavalioita esitellään tiuhaan tahtiin, ja ruoka-asiantuntijat ottavat kantaa niin puolesta kuin vastaan. Saamme vaikutteita eri maiden ruokakulttuureista. Televisiosta voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. On haastavaa ylläpitää tasapainoa julkisen ruokahuollon ateriaan kohdistuvien odotusten ja ruoan ravintosisältösuositusten välillä. Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten 15 vuoden aikana; nanotekniikka, siivous otsonivedellä sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet mielenkiintoinen toimiala! TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan jatkamaan yksiköiden toimintojen tehostamistyö, osittain ulkopuolisen konsultin toimesta ja osittain omana työnä. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joiden toimintoja on mahdollista tehostaa, sekä keksiä tavat niiden tehostamiseksi. Yksityistäminen ei ole itsetarkoitus, vaan monia asioita voidaan tehdä tehokkaammalla tavalla myös oman organisaation sisällä. Energian- ja vedenkulutuksen seuranta jatkuu tehostettuna. Uusinvestoinneissa ja peruskorjauksissa kiinnitetään enemmän huomiota energiaa ja vettä säästäviin ratkaisuihin. Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa töitä tämän tason ylläpitämiseksi. 148

149 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Vuoden 2016 aikana ruokahuolto- ja siivoustoimi tulee tekemään töitä kehittääkseen ruoan/ruoan laatua hoitolaitosten potilaille. Viisi henkilöä ruokahuolto- ja siivoustoimesta tulee osallistumaan esimieskoulutukseen vuosina Koulutus antaa esimiehille paremmat edellytykset hoitaa esimiestehtäviään. SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Kiinteistöt Saavutettava taso / seuranta Energiatodistukset kiinteistöille. Energiatodistukset laaditaan jokaiselle kunnalle keskeiselle kiinteistölle. Seuranta Vuoden aikana enerigatodistukset on laadittu yhteensä kahdelletoista rakennukselle. Selvitys, miten kiinteistönhoitoa voidaan tehostaa, jatkuu vuoden aikana. Määrittää lopulta päätösehdotuksen siitä, hoidetaanko toiminta tulevaisuudessa omin voimin vai aletaanko valmistella kilpailutusta. Seuranta Ympäristö- ja tekniikkaosaston uudelleenjärjestelyistä johtuen, selvitystyössä on pidetty taukoa. Ruokahuolto- ja siivoustoimi Viisi henkilöä ruokahuolto- ja siivous- Koulutus jatkuu koko vuoden toimesta osallistuu esimieskoulutukseen. Seuranta Koulutus on jatkunut koko vuoden Henkilöstön kehityskeskustelut kerrran vuodessa. Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa kerran vuodessa. Seuranta N. 85 % kehityskeskusteluista on pidetty vuoden aikana. Ottaa käyttöön tietokoneohjelma koulupuolen Että ohjelmia käytetään päivittäisessä käytössä koulukeittiöissä. ruokaohje-, ravinto- ja kustannuslaskentaa varten Seuranta sekä aloittaa sama työ hoitolaitosten keittiöiden Ohjelmaa käytetään kolmessa suurimmassa koulukeittiössä ja osalta. hoitolaitosten keittiöiden osalta työt ohjelman käyttöönottamiseksi on aloitettu. Ympäristötavoitteet Paperisten käsipyyhkeiden vaihtaminen kangaspyyhkeisiin. Otetaan käyttöön joissakin kouluissa, päiväkodeissa ja hallintorakennuksissa. Seuranta Kangaspyyheautomaatteja löytyy nyt suurimmasta osasta päiväkoteja, kouluja ja hallintorakennuksia. Käyttämään otsonivettä suuremmassa laajuudessa siivouksessa. Otetaan käyttöön joissaikin kouluissa, päiväkodeissa ja hallintorakennuksissa. Seuranta Otsonivettä löytyy nyt Kemiön koulukseskuksesta, Dalsbruks skolanista ja Amosparkens skola/silva päiväkodista. 149

150 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kiinteistöjen kerrosala Rakennusten määrä Asuinhuoneistoja Aterioiden määrä Siivotut pinta-alat Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Yksikön päällikkö Rakennusinsinööri 1 0,2 0,2 1 Projekti-insinööri Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Toimistosihteeri 0,85 0,85 0,85 0,85 Kiinteistötyönjohtaja Kiinteistönhoitaja Siivoustyönjohtaja 0,5 1 0,5 1 Keittiöhenkilökunta 22,33 23,88 22,69 21,19 Siivoushenkilökunta 15,07 12,32 16,86 14,89 Yhteensä 51,75 49,25 52,1 47,93 150

151 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö KIINTEISTÖYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Toimintatuotot Myyntituotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäiset ostot, palvelurinki Matkustus- ja kuljetuspalvelut Rakennusten ja alueiden kunnossapito Sisäiset hallintopalvelut Sisäinen siivouspalvelu Vakuutukset Koulutus- ja kulttuuripalvelut Henkilökunnan matkakustannukset Koneiden ja laitteiden kunnossapito Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Asiantuntijakonsultaatio Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Jätteiden käsittely Muut palvelut ATK-palvelut Sisäiset jätevesimaksut Korvaus työpuvuista Posti- ja telepalvelut

152 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muu materiaali Lämmitys Lumen auraus Sähkö Puhdistusaineet ja -tarvikkeet Elintarvikkeet Sisäinen vesi Kalusto AV-materiaalit YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kiinteistöyksikön toiminta on vuoden aikana suurimmaksi osaksi jatkunut entiseen tapaan. Myyntilistalla olevia kiinteistöjä ei kuitenkaan ole myyty siinä laajuudessa mitä oltiin toivottu. Tulevaisuus kiinteistöyksikön osalta on vieläkin osaksi hiukan epävarma sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta johtuen. Kun lopullisesti selviää miten asiat tullaan hoitamaan uudessa mallissa, samalla selviää missä laajuudessa kunta tulee tuottamaan kiinteistönhoito- sekä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuoden 2015 aikana tehty kiinteistönhoidon mitoitus toimii perustana toiminnan tehostamisen jatkosuunnittelua varten. 152

153 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö TOIMINTA Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenneja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARA-kysymyksistä, laiturija satamatoiminnasta jne. Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta: 1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat aiempaa vaativampia, kunnan sisäinen muuttohalukkuus lisääntyy, asuntojen tarve kasvaa ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniselle yksikölle, jotta yksikkö voisi vastata asiakkaiden palveluntarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni organisaatiomme on vähemmän haavoittuvainen henkilöstövaihdoksille. SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Tiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen asemakaava-alueilla vuosina Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiselle ja ylläpidolle on, että kunta omistaa yleiset alueet Kolmen asemakaavan tiealueen lohkominen vuosittain. Seuranta Hakemus neljästä tiealueesta Lammalassa ja kahdesta tiealueesta Kemiössä on jätetty Maanmittauslaitokselle. Kunnan pienvenesatamien kehittämine,n, hoito ja tuotto. Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää nykyiset vaatimukset, niillä tulee olla kaikki tarvittavat luvat ja niiden tulee olla tuottavia. Vaihtoehtoisesti laituritoiminta yksityistetään resurssien vapauttamiseksi laitureiden yleiseen kehittämiseen. Laiturikokonaisuuksien myynti tai vuokraus, satama-alueiden vuokarus, yhtiöittäminen tai yhteinen yhtiö yksityisten kanssa. Kunta selvittää eri mahdollisuuksia laituritoiminnan hoitamiseksi pienemmällä kunnallisella työpanoksella tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että laituritoiminta olisi tuottavaa. Seuranta Vuoden 2016 aikana yksi laituri on myyty ja neuvottelut toisen laiturin myymisestä on aloitettu. 153

154 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Yksikön päällikkö Asiantuntija Toimistosihteeri Työnjohtaja Huoltomiehet ,6 Yhteensä ,6 YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Toimintatuotot Myyntituotot Vuokratuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Köp av kundtjänster Sisäiset infrapalvelut Rakennusten ja alueiden kunnossapito ATK-palvelut Sisäiset jätevesimaksut Vakuutukset Koneiden ja laitteiden kunnossapito Muut palvelut Sisäinen siivouspalvelu

155 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muu materiaali Lumen auraus Sähkö Rakennusmateriaali Sisäinen vesi Kalusto YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Infrapäällikkö oli puoli vuotta virkavapaalla ja jätti virkansa virkavapaansa jälkeen lokakuun alussa. Yksikön sisällä tehtiin uudelleenjärjestelyjä niin, että suunnitteluinsinööri hoiti infrapäällikön tehtäviä omien tehtäviensä lisäksi. 155

156 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyseessä on osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kaavojen päivittämisen akuutti tarve Taalintehtaalla on toteutettu. Muita työn alla olevia tärkeitä kaavoja ovat Valsverksholmenin asemakaava, Kasnäsin asemakaava, Kemiön keskustan asemakaava II ja Brinkkullan asemakaava. Kaavoituksesta ja tasavälein vanhojen kaavojen päivityksestä tulee koko ajan yhä enemmän välttämättömyys yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtiolliset viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille maankäyttöhankkeille. TALOUSSUUNNITELMA Kemiön keskustan asemakaava II ja Valsverksholmenin asemakaava viedään päätökseen. Brinkkullan asemakaava asetetaan nähtäväksi ehdotuksena. Tavoitteena on saada Dragsfjärdin itäisen saariston ranta-osayleiskaava ja Kasnäsin asemakaava valmiiksi 2016 aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2016 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Kemiön keskustan asemakaava II Päätösprosessi saatetaan loppuun Seuranta Kemiön keskustan asemakaava II on ollut nähtävänä ehdotuksena Brinkkullan asemakaava Kaava asetetaan nähtäväksi ehdotuksena Seuranta Asemakaava on ollut nähtävänä luonnoksena Kasnäsin asemakaava Kaava asetetaan nähtäväksi ehdotuksena Seuranta Asemakaava on ollut nähtävänä luonnoksena Dragsfjärdin itäisen saariston Päätösprosessi saatetaan loppuun ranta-osyleiskaava Seuranta Rantaosayleiskaava on ollut nähtävänä ehdotuksena 156

157 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai päivityksiä Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen päivityksiä Loppuunvietyjä asemakaavoja tai muutoksia Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja Poikkeuslupia tai suunnittelutarveratkaisuja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 14 TP 15 TA 16 TP 16 Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,8 1 0,9 Kaavoittaja 0 0, Toimistosihteeri 0,6 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 1,4 1,55 2,5 1,4 157

158 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja KAAVOITUSYKSIKKÖ BS 2014 BS 2015 BG 2016 BG-ändring ÄND BG 2016 BS 2016 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA-muutos MUU TA 2016 TP 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA16 TP16: Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion, koska vakituista kaavoittajaa ei palkattu. Kaavoitusyksikössä oli henkilövaihdoksia minkä takia kaavoitus ei toteutunut odotetusti eikä myöskään kaikkia talousarviossa varattuja määrärahoja käytetty ostopalveluihin. Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion n Vähemmän ostopalveluja n YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kaavoitustyö jatkuu tai on käynnistetty Brinkkullan, Kemiön keskusta II:n, Valsverksholmenin ja Kasnäsin asemakaavojen osalta. Lisäksi huomiota keskitetään Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavaan. Kaavoitusyksikköön ei ole palkattu vakituista kaavoittajaa, sen sijaan kaavoitusarkkitehdin työsuhde on muutettu kokopäiväiseksi, kaavoittajan palkkaamisesta on luovuttu. 158

159 17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 17.1 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % HALLINTO-OSASTO TOIMINTATULOT ,83 % TOIMINTAMENOT ,49 % TOIMINTAKATE ,98 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,61 % TILIKAUDEN TULOS ,62 % HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,58 % TOIMINTAMENOT ,58 % TOIMINTAKATE ,46 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,66 % TILIKAUDEN TULOS ,90 % HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,36 % TOIMINTAMENOT ,88 % TOIMINTAKATE ,45 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,83 % TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,77 % TOIMINTAMENOT ,00 % TOIMINTAKATE ,59 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,28 % TILIKAUDEN TULOS ,79 % IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,02 % TOIMINTAMENOT ,23 % TOIMINTAKATE ,36 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,19 % TILIKAUDEN TULOS ,35 % 159

160 2016 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % KEHITYSOSASTO TOIMINTATULOT ,89 % TOIMINTAMENOT ,95 % TOIMINTAKATE ,47 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,84 % TILIKAUDEN TULOS ,44 % KEHITYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,70 % TOIMINTAKATE ,72 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,60 % TILIKAUDEN TULOS ,53 % SAARISTO TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT ,09 % TOIMINTAKATE ,09 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,09 % MATKAILU TOIMINTATULOT ,48 % TOIMINTAMENOT ,34 % TOIMINTAKATE ,29 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,95 % TILIKAUDEN TULOS ,23 % MAASEUTU TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,89 % TOIMINTAKATE ,89 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,89 % MARKKINOINTI TOIMINTATULOT ,81 % TOIMINTAMENOT ,86 % TOIMINTAKATE ,32 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,32 % ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATULOT ,80 % TOIMINTAMENOT ,88 % TOIMINTAKATE ,37 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ,37 % PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,12 % TOIMINTAKATE ,58 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,58 % 160

161 2016 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % SIVISTYSOSASTO TOIMINTATULOT ,98 % TOIMINTAMENOT ,66 % TOIMINTAKATE ,19 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,87 % TILIKAUDEN TULOS ,29 % SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,69 % TOIMINTAMENOT ,45 % TOIMINTAKATE ,71 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,08 % TILIKAUDEN TULOS ,27 % LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,58 % TOIMINTAMENOT ,41 % TOIMINTAKATE ,09 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,09 % OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,71 % TOIMINTAMENOT ,51 % TOIMINTAKATE ,10 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,31 % TILIKAUDEN TULOS ,25 % AIKUISOPISTO TOIMINTATULOT ,01 % TOIMINTAMENOT ,36 % TOIMINTAKATE ,90 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ,90 % KIRJASTOTYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,86 % TOIMINTAMENOT ,57 % TOIMINTAKATE ,99 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,00 % VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,56 % TOIMINTAMENOT ,94 % TOIMINTAKATE ,56 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,19 % TILIKAUDEN TULOS ,86 % 161

162 2016 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATULOT ,05 % TOIMINTAMENOT ,89 % TOIMINTAKATE ,00 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,08 % TILIKAUDEN TULOS ,85 % PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,58 % TOIMINTAMENOT ,55 % TOIMINTAKATE ,54 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,05 % TILIKAUDEN TULOS ,35 % SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,74 % TOIMINTAMENOT ,09 % TOIMINTAKATE ,36 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,36 % VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,94 % TOIMINTAMENOT ,25 % TOIMINTAKATE ,42 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,14 % TILIKAUDEN TULOS ,95 % TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,76 % TOIMINTAMENOT ,42 % TOIMINTAKATE ,75 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,05 % TILIKAUDEN TULOS ,72 % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,06 % TOIMINTAKATE ,06 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,06 % 162

163 2016 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO TOIMINTATULOT ,44 % TOIMINTAMENOT ,29 % TOIMINTAKATE ,16 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,07 % TILIKAUDEN TULOS ,35 % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATULOT ,39 % TOIMINTAMENOT ,95 % TOIMINTAKATE ,45 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,30 % TILIKAUDEN TULOS ,24 % VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,48 % TOIMINTAMENOT ,90 % TOIMINTAKATE ,97 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,97 % KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,96 % TOIMINTAMENOT ,17 % TOIMINTAKATE ,34 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,87 % TILIKAUDEN TULOS ,89 % YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINTATULOT ,85 % TOIMINTAMENOT ,82 % TOIMINTAKATE ,10 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,37 % TILIKAUDEN TULOS ,66 % KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,33 % TOIMINTAMENOT ,45 % TOIMINTAKATE ,28 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,28 % KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATULOT ,96 % TOIMINTAMENOT ,71 % TOIMINTAKATE ,43 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,63 % TILIKAUDEN TULOS ,49 % KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATULOT ,68 % TOIMINTAMENOT ,88 % TOIMINTAKATE ,16 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,18 % TILIKAUDEN TULOS ,47 % 163

164 17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2016 TULOSLASKELMA Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2016 Talousarvio Ulkoinen / sisäinen Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,45 98,03 % Maksutuotot , ,45 114,19 % Tuet ja avustukset , ,78 108,68 % Vuokratuotot , ,70 101,14 % Muut toimintatuotot , ,89 112,73 % TOIMINTATUOTOT , ,37 102,68 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0,00 0,00 0,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,68 92,41 % Palvelujen ostot , ,47 103,14 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,64 97,37 % Avustukset , ,99 106,03 % Vuokrakulut , ,66 98,28 % Muut toimintakulut , ,83 159,36 % TOIMINTAKULUT , ,69 97,88 % TOIMINTAKATE , ,06 96,16 % VEROTULOT Kunnallisvero , ,41 101,10 % Yhteisövero , ,73 122,53 % Kiinteistövero , ,31 101,74 % VEROTULOT , ,45 101,77 % VALTIONOSUUDET , ,00 99,66 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,39-100,00 % Muut rahoitustuotot , ,22 87,88 % Korkokulut , ,45 55,72 % Muut rahoituskulut ,23-793,77 95,55 % RAHOITUSTUOTOT JA -KU , ,61 56,26 % VUOSIKATE , ,12 207,61 % POISTOT JA ARVONALENT , ,80 100,18 % TILIKAUDEN TULOS , ,32-30,74 % POISTOERON LISÄYS(-) VÄHEN ,14-984,86 99,40 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (A , ,46-45,60 % 164

165 Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava tulo, Muutos % % ,3 % ,75 % ,1 % ,75 % ,0 % ,75 % ,9 % ,75 % ,1 % ,75 % ,3 % ,75 % ,2 % ,75 % Vuosi Kiinteistövero-% Yleinen Vakituinen asuinrakennus % 0,22 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,37 % ,1 % 0,37 % Valtionosuuksien erittely Talousarvio Valtionosuudet Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. tasaukset) Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä

166 17.3 Investointien toteutuminen 2016 Hallinto-osasto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Henkilöstöhallinnon ohjelman uusiminen Investointi 2016: (kunnan nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen) (henkilöstöhallinnon ohjelma) ATK-varusteet ja ohjelmat Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,10 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,10 Nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,88 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,88 ATK-varusteita, software Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,09-329, ,09 Tulot 0,00 Nettomeno , ,09-329, ,09 Analyysi: Olemme uusineet tietokoneita ja oheislaitteita n eurolla. Määrärahat alittuivat n euroa. Kunnan nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen on alkanut, ja määrärahoista käytettiin n euroa. Myös kunnan intranetin investoinnin osa 3/3 vuodelta 2015 on kirjattu vuodelle Määrärahat alittuivat n euroa, nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen jatkuu kuitenkin keväällä Henkilöstöhallinnon ohjelmaan hankittiin uusi toiminto eurolla. 2. IKT-varusteet ja ohjelmat Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko Investointi 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,42 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,42 Analyysi: Olemme uusineet palvelimia, varajärjestelmiä, verkkolaitteita ja muita laitteita n eurolla. Määrärahat alittuivat n euroa. Kehitysosasto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Kehitysosaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2016:

167 Kustannusarvio ja Analyysi: Vuoden aikana ei tarvittu uusia tietokoneita. Sivistysosasto sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset 1. IT-varustus ja ohjelmistolisenssit Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostusta sekä varustukseen (tietokoneet, lisävarusteet ja ohjelmistot) että opettajien jatkokoulutukseen. Askel tähän suuntaan on sivistysosaston pyrkimys uudistaa ja täydentää koulujen IT-varustusta. Vuoden 2016 aikana panostetaan koulujen langattomien verkkojen parantamiseen. Taloudellisia voimavaroja tarvitaan myös ohjelmistolisensseille. Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät vaiheittain syksystä 2016 alkaen ja siksi osa budjetoiduista määrärahoista suunnataan tulevien ylioppilaiden IT-varustukseen. Koulut, esikoulut Lukion opiskelijat Sivistysosaston muut yksiköt Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno , , ,00 0,00 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi: Talousarviovuonna 2016 investointivaroista suurin osa käytettiin kolmeen osa-alueeseen: 1) Amosparkens skolanin varustukseen remontin yhteydessä 2) Vanhan varustuksen uudistamiseen Koulukeskuksessa ja Dalsbruks skolanissa sekä sellaisten opetustilojen varustamiseen, joista puuttui IT-varustus 3) Avainhenkilöiden IT-varustus, esim. koulujen IT-vastaavat, erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,35 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,35 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,00 0, ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,00 0, ,00 Analyysi: Lukio-opiskelijoille hankittiin suunnitelman mukaisesti uudet tietokoneet. Myös sähköisiä ylioppilaskokeita varten hankittiin varustusta. 2. Tulevaisuuden koulun kalusto ja varustus Amosparkens skolanin perusparannuksen investointi ei sisällä määrärahoja koulun uusien luokkahuoneiden, mediateekin tai muiden työhuoneiden varustukseen. Määräraha tarvitaan esim. tauluille ja huonekaluille. Tulevaisuuden koulun varustus tulisi olla joustava. Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,60 308, ,60 Tulot 0,00 Nettomeno , ,60 308, ,60 Analyysi: 167

168 Amosparkens skolanin uudistetut tilat ovat saaneet uutta kalustoa ja varustusta. Sinne on hankittu työpöytiä ja tuolia oppilaille ja opettajille, sekä hyllyjä ja säilytyskalustoa. Taalintehtaan koululle hankittiin tarkoituksen-mukaista kalustoa suomenkieliselle esikoululle. 3. Koulukeskuksen tenniskenttien siistiminen Tenniskenttäalue suunnitellaan koulukeskuksen oppilaiden yleistoiminta-alueeksi. Tavoitteena on, että alue käytetään fyysiseen aktiviteettiin väli- ja oppitunneilla euron määräraha riittää sekä suunnitteluun, että sen toteuttamiseen. Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,25 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,25 Analyysi: Koulukeskuksen tenniskentät perusparannettiin kesän aikana. Perusparannetussa kentässä on kolme pienempää pelikenttää: 1. koripallokenttä, 2. sähly/tenniskenttä, 3. jalkapallokenttä. Talousarvion ylittäminen johtuu lähinnä siitä, että perustus- ja asfaltointityöt tulivat ennakoitua kalliimmiksi. Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,00 Tulot 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,00 Analyysi: Åppohoppa on virkistysprojekti joka on alkanut 2016 ja jatkuu talousarviovuosille 2017 ja Projektille on varattu varoja vuoden 2017 talousarviossa. Peruspalveluosasto 1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2016: ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software) Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen Abilita -ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka mahdollistavat parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseihin. Investointi 2016: ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware) Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,28 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,28 ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software) Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,70 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,70 168

169 Analyysi (1 ja 2): Tietokoneisiin ja muihin atk-varusteisiin määrättyä määrärahaa ylitettiin n eurolla. Ensisijaisesti osa vanhoista tietokoneista, näytöistä ja kirjoittimista uusittiin. Ohjelmistoihin varattua määrärahaa alitettiin n eurolla. earkistoprojektiin kului n euroa, eli noin puolet tarkoitukseen varatuista rahoista. Sähköisen lääkemääräyksen uusien toimintojen käyttöönotto maksoi n euroa ja ohjelmisto. Ohjelmistohankintoihin varattuja määrärahoja jäi käyttämättä lähinnä koska uusien earkisto -toimintojen käyttöönotto on ajanut muiden hankintojen edelle. Vuodenvaihteessa pari uutta kehitysprojektia on kuitenkin käynnistetty. 3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita, geriatrisia tuoleja ja pyörätuoleja. Investointi 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,26-79, ,26 Tulot 0,00 Nettomeno , ,26-79, ,26 Analyysi: Vanhustenhuollon määrärahaa alitettiin n. 100 eurolla. Hannakotiin hankittiin siirtolaite, seisonta- ja nostoapuväline, satula- ja suihkutuolit sekä korkeariskipatjoja. Almakotiin hankittiin potilassänkyjä ja potilashälytysjärjestelmään kuuluvia laitteita. Silverbacken sai potilassänkyjä, tuolivaa an ja suihkusängyn. Kotihoitoon hankittiin tarvikkeita n eurolla, mm. turvapuhelimia. 4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. tutkimusvalaisin, ultraäänilaite, suihkutuoli ja -vaunu, ja sensori hammashuollon digitaaliseen röntgeniin. Investointi 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,16 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,16 Analyysi: Terveydenhuolto alitti varattua investointimäärärahaa n eurolla. Alitus johtuu ensisijaisesti siitä, että röntgenin ultraäänilaite hankittiin jo vuonna Laitehankintaan oli varattu euron määräraha. Lääkärinvastaanotoille hankittiin tutkimusvalaisin ja diatermialaite. Neuvoloihin hankittiin uudet doppler-laitteet ja uuden vauvavaa an. Laboratorioon ostettiin uusi analysointilaite n eurolla ja kuntoutukseen huuhtelu- ja desinfiointilaite n eurolla. Hammashuoltoon ostettiin digisensori röntgenlaitteeseen. Terveyskeskussairaalaan hankittiin patjat, sohva ja tuoleja, yhteensä eurolla. 5. Ilmalämpöpumppuja Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin. Investointi 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno , , ,00 0,00 Analyysi: Ilmalämpöpumppuja ei hankittu. Osa Kemiön terveysaseman ilmalämpöpumpuista voidaan siirtää toisiin tiloihin, kun terveysasemaa remontoidaan ja rakennuksen ilmastointia uusitaan. Ympäristö- ja tekniikkaosasto 169

170 Ympäristö ja tekniikka, hallinto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Investointi 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,68 Tulot 0,00 Nettomeno , , , ,68 Analyysi: Talousarviovaroja on käytetty budjetoitua vähemmän. 2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan. Talousarviovuosi 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot , , ,21 Nettomeno 0 0, , , ,21 Kiinteistöt Analyysi: Käyttöomaisuuden kokonaismyynti euroa. Arvo taseessa ,21 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa ,79 euroa. Siitä: Tonttimyynti yhteensä euroa. Arvo taseessa ,21 euro, myyntivoittoa tuloslaskelmassa ,79 euroa. Osakkeiden myynti, Sparbacka euroa. Arvo taseessa euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa euroa. 1. Lapsikylä, uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön sekä Amosparkens skolan korjaus Kemiön uuden päiväkodin rakentaminen on aloitettu vuoden 2014 aikana. Päiväkoti valmistuu marraskuun loppuun mennessä 2015, jonka jälkeen koulun korjaus aloitetaan. Koko hanke tulee olemaan valmis kesäkuun loppuun mennessä Kokonaisinvestointi Talousarvio 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,09 Tulot 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,09 Analyysi: Hanke valmistui ennen koulujen alkua syksyllä Suuri määrä lisätöitä oli pakko suorittaa mm. tulevaa käyttäjäturvallisuutta ja sisäilmaa ajatellen. 2. Amospuiston koulupiha Uuden päiväkodin rakentamisen takia, oppilaat Amosparkens skolanissa tarvitsevat uusia toiminnallisia vaihtoehtoja välitunneille sekä liikuntatunneille. Paikalla, johon uusi päiväkoti rakennetaan, oppilaat ovat 170

171 aikaisemmin pystyneet pelaamaan sekä koripalloa että jalkapalloa. Miniareena, joka nyt on ollut oppilaiden käytössä välitunneilla, palvelee jatkossa enemmän päiväkodin lapsia kuin Amosparkens skolanin oppilaita. Amosparkens skolanin pihaa laajennetaan Turuntien suuntaan yleisurheilukentälle. Yleisurheilukentän puolikuu sekä osa nurmialueesta toimivat koulun pihana. Sekä yleisurheilukentän puolikuulle että nurmialueelle asennetaan tekonurmi. Puolikuuhun tulee minikoriskenttä, 5x30m juoksuratoja, korkeussekä seiväshypyn suorituspaikka. Nurmialueelle tulee monitoimikenttä 60mx45m joka voidaan käyttää monipuolisesti jalkapallon, salibandyn, pesäpallon, käsipallon ja tenniksen pelaamiseen. Talvella on mahdollista käyttää kenttää luistelukenttänä. Yleisurheilukenttää levennetään näillä toimenpiteillä, mikä tarkoittaa että myös juoksuratoja parannetaan uudella kuivatuksella sekä tiilimurskeella. Vanha paviljonki puretaan ja uusi varastorakennus wc-tiloineen rakennetaan. Pituushyppypaikka siirretään juoksuratojen ulkopuolelle Edvin Widentien suuntaan. Heittopaikat kuten kuulantyöntö, keihäs ja kiekko pysyvät jatkossakin samoilla paikoilla kuin tällä hetkellä, puolikuussa Turuntien päädyssä. Brutto Avustus Netto Talousarvio 2016: Talousarvio 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,80 Tulot , , ,00 0,00 Nettomeno , , , ,80 Analyysi: Urakka kilpailutettiin kesän 2016 aikana. Saadut tarjoukset kuitenkin ylittivät huomattavasti hankkeelle varatut määrärahat ja hankinta keskeytettiin. Uusi suunnittelu aloitettiin vuoden aikana ja työt suunnitellaan toteutettaviksi vuoden 2017 aikana. 3. Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu Kemiön terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Lisäksi peruspalveluosasto tarvitsee isommat tilat ja vuodeosasto on sprinklattava. Suunnitelmat Kemiön terveysaseman laajennukselle, sprinklaukselle ja korjaukselle tehtiin vuoden 2015 aikana. Tuleville vuosille varataan varoja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Talousarvio 2016: Suunnittelu: Toimenpiteet: Talousarvio 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,13 Tulot , , ,00 Nettomeno , , , ,13 Analyysi: Kemiön terveysaseman laajennusta ja korjausta koskevat työt aloitettiin myöhään syksyllä Työt jatkuvat vuonna 2017 ja niiden odotetaan valmistuvan joulukuussa Uuden arkistotilan suunnittelu Kunnan arkistotilat ovat tällä hetkellä hajallaan mm vanhoissa kunnantoimistoissa. Kaikki tilat eivät ole erityisen tarkoituksenmukaisia ja kaikki alkavat olla täynnä. Västanfjärdin kunnantoimisto on lisäksi myyntilistalla ja vaikka ei välttämättä tapahdu mitään lähitulevaisuudessa, niin myös Taalintehtaan kunnantoimisto sijaitsee alueella jonne on kaavailtu uusia liiketiloja. On tehtävä suunnitelmat uusille, riittäville ja tarkoituksenmukaisille tiloille. Talousarvio 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , ,00 0,00 Analyysi: 171

172 Uusi arkistotila on suunniteltu Kemiön terveysaseman lisärakennukseen. Käytetyt suunnittelumäärärahat ovat mukana Kemiön terveysasemahankkeen kustannuksissa. 5. Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin Investointimääräraha osittain suunnitelluille hankinnoille, osittain vuoden aikana syntyville tarpeille, uusia ruokahuolto- ja siivoustoimen koneita. Talousarvio 2016: Talousarvio 2017: Talousarvio 2018: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,84 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,84 Analyysi: Vuoden aikana on hankittu astianpesukoneet Kemiön koulukeskuksen ja Silverbackenin keittiöihin. Lisäksi investointimääräraha on käytetty jääkaappiin Hannakodin keittiöön, yleiskoneeseen Hulta päiväkodin keittiöön sekä lämpövaunuun Silva päiväkodin keittiöön. 6. Investointipotti Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahan. Talousarvio 2015: Talousarvio 2016: Talousarvio 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , ,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , ,00 0,00 Investointipotin varoja on käytetty seuraavien taulukoiden mukaisesti: Hulta päiväkoti, rakennuksen julkisivulaudoituksen ja pihavalaistuksen uusiminen Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,60 83, ,60 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,60 83, ,60 Analyysi: Osa rakennuksen julkisivulaudoituksesta uusittiin ja myös pihavalaistus uusittiin investointipotin määrärahoilla. Kemiön koulukeskus, fysiikan- ja keminaluokat Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,45-47, ,45 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,45-47, ,45 Analyysi: Pinnat ja kalusteet toisessa kahdesta fysiikan- ja kemianluokista sekä materiaalihuoneesta uusittiin investointipotin määrärahoilla. 172

173 Taalintehtaan koulu Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,85-46, ,85 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,85-46, ,85 Analyysi: Yhden luokkahuoneen lattiapinta sekä neljä rakennuksen ulko-ovista uusittiin investointipotin määrärahoilla. Hannakoti, keittiön viemäreiden uusiminen. Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,85-60, ,85 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,85-60, ,85 Analyysi: Investointipotin määrärahoja käytettiin keittiön vanhojen valurautaviemäreiden sekä keittiön yhteydessä olevan henkilökunnan wc:n uusimiseksi. Hannakoti, wc-tilat Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,78-27, ,78 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,78-27, ,78 Analyysi: Kahden potilashuoneen wc-tilat uusittiin investointipotin määrärahoilla. Kaikki pinnat sekä kalustus uusittiin. Taalintehtaan terveysasema, viemäreiden uusiminen Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,75 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,75 Analyysi: Osa Taalintehtaan terveysaseman viemäreistä uusittiin investointipotin määrärahoilla. Työn yhteydessä jouduttiin myös uusimaan osa pinnoista. Bio Pony, sähköjärjestelmä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,05 5, ,05 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,05 5, ,05 Analyysi: Kaikki sähköjohdot ja -kaapelit, valaisimet, pääkeskus jne. uusittiin investointipotin määrärahoilla. Vretan teollisuushallit, salaojitus Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,90-18, ,90 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,90-18, ,90 173

174 Analyysi: Kahden, Vretassa Hallitien varressa olevan, kaarihallin salaojitus uusittiin investointipotin määrärahoilla. Hannakoti Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,20 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,20 Analyysi: Hannakodin tulevan julkisivukorjauksen suunnittelua tehtiin investointipotin määrärahoilla. 7. Taalintehtaan paloasema, lattian korjaaminen Taalintehtaan paloaseman lattia on vuosien saatossa painunut ja on huonossa kunnossa. Suunnitelma asian korjaamiseksi on tehty. Avustusta toimenpiteille voi ja tullaan hakemaan Palosuojelurahastolta. Brutto Avustus Netto Talousarvio 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,77 Tulot , ,00 0,00 Nettomeno , , , ,77 Analyysi: Urakka kilpailutettiin kevään 2016 aikana. Palosuojelurahastolta haettua avustusta ei myönnetty ja siksi päätettiin lykätä hanke vuodelle Almakoti, sprinklaus ja korjaus Vuoden 2016 aikana päivitetään vuonna 2012 tehtyjä korjaus- ja sprinklaussuunnitelmia Almakodin osalta. Sprinklaus ja korjaus aloitetaan vuoden 2017 aikana. Talousarvio 2016: Talousarvio 2017: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,00 Analyysi: Suunnitelmia ei vuoden aikana päivitetty, johtuen epäselvästä tilanteesta koskien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä, sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen yhteydessä. 9. Taalintehtaan terveysasema, korjaustoimenpiteiden ja sprinklauksen suunnittelu Taalintehtaan terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Korjauksesta tehdään tekninen suunnitelma vuoden 2016 aikana. Talousarvio 2016: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,82 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,82 Analyysi: 174

175 Suunnittelua ei vuoden aikana aloitettu, johtuen epäselvästä tilanteesta koskien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä, sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen yhteydessä. Kiinteistöyksikkö yhteensä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,11 Tulot , , ,00 Nettomeno 0 0, , , ,11 Yhdyskuntatekniikka 1. Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen Tievalaisimien ja -lamppujen uusimiseen kuluu useita vuosia, mutta samalla nämä toimenpiteet vähentävät sähkönkulutusta. Tavoitteena on vastedes tehdä yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa yhteisten kaapeliojien osalta. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,21 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,21 Analyysi: Useita tievalaistusosuuksia saatiin toteutettua vuoden 2016 aikana. 2. Asemakaavateiden asfaltointi Asemakaavateiden asfaltointi eri puolilla kuntaa. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,97 520, ,97 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,97 520, ,97 Analyysi: Tordalenin kuivatushankkeen yhteydessä asfaltti vaurioitui suunniteltua enemmän ja koko tien pinta oli uusittava. Siitä johtuen talousarviomuutos. 3. Maanhankinta Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi, liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,00 0,00 0,00 Analyysi: Vuoden aikana ei tehty maakauppoja. 175

176 4. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Suurin yksittäinen tieinvestointi on Valssaamontien uudelleenrakentaminen Tyskaholmenin uuden sillan yhteyteen 2016 sekä Amosparkens skolalle johtavan Edvin Widen tien uusiminen. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,55 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,55 Analyysi: Vuoden 2016 aikana valmistui mm Valssaamotie Tyskaholmenin sillan yhteyteen. 5. Taalintehtaan aallonmurtaja ja satama Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavojen pohjalta. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,89 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,89 Analyysi: Satama-alueen suunnittelu aloitettiin vuoden aikana. 6. Kuivatuslinjat Yleinen määräraha ojitus- ja kuivatuslinjoja varten. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,00 0,00 0,00 Analyysi: Vuoden aikana ei käytetty investointimäärärahoja kuivatuslinjoihin. 7. Laitureiden yleinen kunnossapito Laitureiden jatkuvan kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma

177 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,00 0,00 0,00 Tulot , , ,99 Nettomeno 0 0, , , ,99 Analyysi: Vuoden aikana ei käytetty investointimäärärahoja laitureiden kunnossapitoon. Siihen kunnossapitoon mitä tehtiin, käytettiin käyttötalousmäärärahoja. Tulot johtuvat siitä, että Kärran laituri myytiin vuoden aikana. 8. Tordalenin kuivatus Tordalenin kuivatus uusitaan vuosina Talousarvio Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,50 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,50 Analyysi Hanke valmistui vuoden aikana. 9. Tyskaholmenin silta ja ruoppausmassojen käsittely Taalintehtaan Tyskaholmeniin rakennetaan uusi silta Talousarvio Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,21 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,21 Analyysi: Hanke valmistui vuoden aikana. Kokonaisuudessa hanke pysyi budjetissa. 10. Pakettiauto Kunnalla on useita leasingautoja sekä omia autoja. Leasingsopimukset ovat ylipäänsäkin kalliita, koska 3 4 vuoden leasingsopimuksella auton hinta olisi periaatteessa maksettu. Siksi on perusteltua investoida muutamaan lisäautoon ja samalla luopua muutamasta voimassaolevasta leasingsopimuksesta. Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi: Yksikköön hankittiin vuoden aikana kaksi käytettyä autoa ja lisäksi yksi leasingautoista lunastettiin. Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,71 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,71 Yhdyskuntatekniikkayksikkö yhteensä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,49 Tulot 0 0, , , ,99 Nettomeno 0 0, , , ,50 177

178 KUNTA Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,37 Tulot , , , ,20 Nettomeno , , , ,17 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,94 Tulot 0 0, , , ,02 Nettomeno 0 0, , , ,92 KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,31 Tulot , , , ,22 Nettomeno , , , ,09 178

179 17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2016 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2016 Talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,12 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät , ,32 Investointien rahavirta Investointimenot , ,69 Rahoitusosuudet investointeihin , ,98 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,52 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,03 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille , ,74 Antolainasaamisten vähennykset , ,92 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,74 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,92 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,50-5,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , ,05 Rahoituksen rahavirta , ,55 Rahavarojen muutos , ,52 179

180 17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT SITOVUUS Alkuperäinen talousarvio 2016 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkuperäinen talousarvio 2016 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto-osasto N Kehitysosasto N Sivistysosasto N Peruspalveluosasto N Ympäristö ja tekniikka N Josta myyntivoitot B Josta myyntitappiot B 0 0 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B INVESTOINTIOSA Hallinto-osasto B Kehitysosasto B Sivistysosasto B Peruspalveluosasto B Ympäristö ja tekniikka B Josta YjT hallinto B Josta kiinteistöt B Josta yhdyskuntatekniikka B Josta vesiliikelaitos B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalta Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennykset k Pitkäaikaisten lainojen vähennykset m Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/ -tuloarvio 180

181 18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,09 Maksutuotot , ,91 Tuet ja avustukset , ,95 Muut toimintatuotot , ,35 Toimintatuotot , ,30 Valmistus omaan käyttöön 0, ,39 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,94 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,74 Muut henkilösivukulut , ,92 Henkilösivukulut , ,66 Henkilöstökulut , ,60 Palvelujen ostot , ,53 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,33 Avustukset , ,51 Muut toimintakulut , ,99 Toimintakulut , ,96 Toimintakate , ,27 Verotulot , ,11 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 9 979, ,85 Muut rahoitustuotot , ,65 Korkokulut , ,08 Muut rahoituskulut , ,76 Rahoitustuotot- ja kulut , ,34 Vuosikate , ,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,33 Arvonalentumiset ,91 Poistot ja arvonalentumiset , ,33 Tilikauden tulos , ,17 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,44 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,61 181

182 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,50 Tulorahoituksen korjauserät , ,03 Investointien rahavirta Investointimenot , ,67 Rahoitusosuudet investointeihin , ,30 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,90 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,00 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste , ,55 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 8 841, ,22 Vaihto-omaisuuden muutos 861, ,73 Saamisten muutos , ,12 Korottomien velkojen muutos , ,24 Rahoituksen rahavirta , ,28 Rahavarojen muutos , ,38 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,08 Rahavarat , , , ,38 182

183 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Tietokoneohjelmistot , ,68 Muut pitkävaikutteiset menot , ,18 Aineettomat hyödykkeet , ,86 Aineelliset oikeudet Maa- ja vesialueet , ,84 Rakennukset , ,75 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,92 Koneet ja kalusto , ,40 Muut aineelliset hyödykkeet , ,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,18 Aineelliset oikeudet , ,24 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,08 Muut lainasaamiset 891,40 891,40 Muut saamiset , ,00 Sijoitukset , ,48 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,58 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen varat , ,26 Muut toimeksiantojen varat , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,26 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,65 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,37 Muut saamiset , ,16 Siirtosaamiset , ,50 Lyhytaikaiset saamiset , ,03 Saamiset , ,03 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , ,08 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,76 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,60 183

184 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,24 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,95 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,61 OMA PÄÄOMA , ,80 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,61 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,61 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,69 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,26 Muut toimseksiantojen pääomat , ,92 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,87 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,07 Lainat julkisyhteisöiltä , ,96 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,31 Pitkäaikainen , ,34 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,08 Lainat julkisyhteisöiltä , ,42 Saadut ennakot , ,32 Ostovelat , ,48 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,68 Siirtovelat , ,00 Lyhytaikainen , ,98 VIERAS PÄÄOMA , ,32 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,60 184

185 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 1 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -1-1 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 41,44 40,59 Vuosikate / Poistot, % 117,45 125,27 Vuosikate, euroa / asukas 894,73 796,47 Asukasmäärä

186 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokse 6 15 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 130,47 43,50 Pääomamenojen tulorahoitus, % 73,20 35,92 Lainanhoitokate 1,36 1,56 Kassan riittävyys

187 KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 8 7 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet 217 Muut lainasaamiset 1 Muut saamiset 54 Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit 26 1 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

188 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET * APoistoero RVapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 3 3 Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä * Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä. 188

189 19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Vuoden 2016 tilinpäätöksen laatimisessa on noudettu samoja arvostusperiaatteita ja -menetelmiä sekä jaksotusperiaatteita ja-menetelmiä kuin aikaisempina vuosina. Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle. Lomapalkkajaksotuksen laskentaperiaatteet ovat tilikauden aikana muuttuneet. Palkkaryhmät kuukausipalkat, perhepäivähoitajat ja opettajat ovat laskettu henkilötasolla käyttäen todellisia lomapäiviä. Ryhmälle jaksotyöntekijät on edelleen käytetty laskennallista mallia. Lisäksi lomapalkkajaksotukseen on vaikuttanut kilpailukykysopimus. Kokonaisvaltaisesti yllä mainitut tekijät ovat vaikuttaneet lomapakkajaksotuksen alenemiseen noin euroa verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kunnanvaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Laskelmaperusteet suunnitelman mukaisille poistoille määrätään tuloslaskelman liitteissä. Pienemmät, alle euroa (atkhankinnat ja ohjelmisto euroa) hankinnat on kirjattu vuosikuluina. Sijoitukset on kirjattu hankinatamenon mukaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti. Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkokuluiksi. Sopimukset on tehty ennen kuntaliitosta, ja osa niistä on voimassa vuoteen 2018 asti ja osa vuoteen 2021 asti Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot Vuoden 2016 tilinpäätöksen laadinnassa tuloslaskelma ja tase on laadittu aiempien vuosien tapaan. Edelliseltä tilikaudelta annettuihin tietoihin ei ole tehty korjauksia. 189

190 19.3 Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatulot Hallinto-osasto , ,12 Kehitysosasto , ,83 Sivistysosasto , ,91 Peruspalveluosasto , ,21 Ympäristö ja tekniikka , ,23 Kunnan toimintatulot yhteensä , ,30 Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä Palvelujen ostojen erittely Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Kunnan palvelujen ostot yhteensä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 190

191 Käyttöomaisuus, josta tehdään poistoja, on vahvistettu etukäteen laaditulla poistosuunnitelmalla. Käyttöomaisuudelle joka kuntayhdistymisen kautta siirtyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Kemiönsaaren terveyskeskuksesta tehdään poistoja aikaisempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Käyttöomaisuudelle, joka otetaan käyttöön lähtien, tehdään poistoja Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan tuli voimaan poistosuunnitelman muutos, joka lyhensi poistoaikoja jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ilmenevät seuraavan sivun taulukosta. 191

192 KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle euron käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot euroa). Poistomenetelmä on tasapoisto. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat Laiturit Pienvenelaiturit Uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Maakaasuverkko Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 2 vuotta 2 vuotta ei poistoaikaa 20 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 40 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 8 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa 192

193 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot , ,50 Rakennusten luovutusvoitot 0, ,53 Muut luovutusvoitot ,53 0,00 Luovutusvoitot yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet Muut Osakkeet Kuntayhtymä- osakkuus- ja muut osakkeet ja Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöt osuudet omist.yht. osuudet Yhteensä Hankintameno , , , , ,08 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0, , ,00 Hankintameno , , , , ,08 Arvonalennukset ja niiden palautukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , ,08 193

194 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Muut Aineettomat ATKohjemistot pitkävaikutt. hyödykkeet menot Yhteensä Maa-ja vesialueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja Koneet ja laitteet kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , , , , , , , , ,24 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , , ,04 Vähennykset tilikauden aikana ,21 0, , ,20 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,70 0,00 Hankintameno , , , , , , , , , , ,08 Kertyneet sumu-poistot , , , , , , ,81 Sumu-poistot tilikauden aikana , , , , , ,05 0,00 * ,45 Hankintamenojäännös , , , ,39 0, , , ,32 0,00 0, ,26 Kertyneet rahoitusosuudet , , , , , , , ,20 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0, ,02 0, ,02 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0, ,93 0,00 Kertyneet rahoitusosuudet , ,67 0, ,67 0, , , ,72 0, , ,22 Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat , , , , , , , , , , , ,54 194

195 OSAKKEET JA OSUUDET Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuus Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus % omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli- / alijäämästä Tytäryhteisö Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaar , % , , ,51 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaar 81, ,48 81,80 % , ,66 0,00 Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, , , ,62 Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, ,95 62,69 % , , ,49 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaar , % , , ,38 Dalmed Oy Ab Kemiönsaar ,00 75 % 6 828, ,75 540,69 Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaar , % , ,11 1,38 SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder , , , , ,09 Kuntayhtymät Varsinais-Suomen liitto Turku 1, ,44 1,52 % , , ,59 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2, ,97 2,00 % , , ,95 Kårkulla samkommun Parainen 2, ,78 2,94 % , , ,15 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0, ,68 0,23 % 3 272, ,56-898,29 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2, ,12 2,30 % , , , , , , ,09 Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaar 9, ,90 9,90 % Bostads Ab Furubacken Kemiönsaar 43, ,37 43,60 % ,45 932, ,78 Faxell 2.0 Kemiönsaar 41, ,00 41,2% ,37 72,62-149, , , , ,41 Muut osakkeet ja osuudet Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy ,64 Bostads Ab Sparbacka ,04 Medbit Oy 2 000,00 Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus I ,12 Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus II 1 443,05 Bostads Ab Dalhöjden Asunto Oy 5 523,81 Bostads Ab Dalsbrukslinjen Asunto Oy ,94 Kimito Telefonaktiebolag Ab ,96 Björkboda vattenandelslag 929,24 Bostads Ab Furumo Asunto Oy 9,4 0,00 Bostads Ab Dragsfjärds Furubo Asunto Oy 11, ,11 Kuntien Asuntoluotto Ab 3 363,76 Metsäliitto Osuuskunta ,56 Ab Det Finlandssvenska kompetenscentret inom sociala området 800,00 Vikändans Båt Ab 6, ,70 Kommunfinans Abp 5 045,64 Sydvästra Finlands Andelsslakteri 1 177,31 Kimito Andelsmejeri 0,00 Oy Vasso Ab 500,00 Rouskis Oy 9, ,00 Kiinteistöosakeyhtiö Axxell i Åboland , ,88 Konsernitilinpäätöksessä on huomioitu kaikki kuntayhtymät ja tytäryhteisöt, joissa kunnalla on päätösvalta. Osakkuusyhteisöjä (yli 20 %) ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä koska niiden osuus konsernin yhteenlasketusta tulokesta ei ole olennainen. 195

196 Saamiset tytäryhteisöiltä, osakkuusyhteisöiltä ja kuntayhtymiltä Lyhytaikaiset saamiset Tytäryhteisöt Myyntisaamiset , ,05 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,05 Kuntayhtymät Myyntisaamiset 7 269, ,07 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset , ,37 Yhteensä , ,44 Myyntisaamiset 4 861, ,21 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 4 861, ,21 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveydenhuollosta , ,00 Eu-tuet ja avustukset , ,47 Muut tulojäämät , ,03 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,50 196

197 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,24 Tilikauden muutokset Peruspääoma , ,24 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,95 Tilikauden muutokset 0,00 0,00 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,95 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,61 Oma pääoma yhteensä , ,80 Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Saldo Saldo Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Muut velat , ,71 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,71 197

198 Velat tytäryhteisöille, osakkuusyhteisöille ja kuntayhtymille Pitkäaikaiset velat Tytäryhteisöt Lainasaamiset , ,31 Yhteensä , ,31 Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Ostovelat , ,74 Muut velat , ,90 Siirtovelat Yhteensä , ,64 Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat , ,76 Muut velat Siirtovelat Yhteensä , ,94 Osakkuusyhteisöt Saadut ennakot Ostovelat 59,52 73,03 Muut velat Siirtovelat Yhteensä 59,52 73,03 Muiden velkojen erittely Pitkäaikaiset muut velat Liittymismaksut , ,00 Muut velat , ,31 Lyhytaikaiset muut velat Liittymismaksut Muut velat , ,68 Muut velat yhteensä , ,99 198

199 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Korkojaksotukset , ,13 Lomapalkkajaksotukset , ,77 Muut menojäämät , ,10 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus Myöhemmin maksettava osuus Leasingvastuut yhteensä Kuntien takauskeskuksen takausvastuut Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta , ,48 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,71 199

200 Takaumussitoumuksia Alkuperäinen Pääoma 2016 Pääoma 2015 pääoma Kemiönsaaren Lämpö Oy (myönnetty 2003, ) , ,00 (myönnetty 2011, ) , , , ,00 Fab Kimitobacken Kiinteistö OY (myönnetty 2004, ) , ,47 (myönnetty 2006, ) , ,42 (Malminselkä, myönnetty 2014, ) , ,00 (myönnetty 2015, ) ,51 Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, ) , ,21 Solkulla stiftelsen rf , ,09 (myönnetty 2008, ) Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy , ,00 Dalsbostäder Oy Ab , ,66 Bab Dragsfjärds Solberga , , , ,03 Rouskis Oy (myönnetty 2005, ) , ,22 (myönnetty 2014, /9,77 %) , ,00 Södersundvik vatten- och avloppsandelslag , ,00 (myönnetty 2010, ) Hitis kyrkoby frivilliga brandkår , ,00 (myönnetty 2015, ) Yhteensä , ,37 200

201 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Turun hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston tekemän Nordanå-Lövbölen tuulipuiston osayleiskaavaa koskevan päätöksen. Vesijättöalueiden lunastamista koskeva valitus on pantu vireille Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, valittaja on Santasaaren Kalayhteisvesialue. Valitus Turun hallinto-oikeudessa valtuuston päätöksestä , tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen sekä henkilöstöraportti vuodelta Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa koskeva kiista Kemiönsaaren Vesi on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä ( ) 16/0497/3 koskien Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa. Kemiönsaaren Vesi katsoo, että nykyinen purkupaikka tulee pitää yhtenä vaihtoehtona, kun purkupaikkoja verrataan ja lopullinen päätös purkupaikasta tehdään. Mikäli purkupaikka joudutaan siirtämään, voivat purkupaikan siirrosta aiheutuvat kustannukset nousta hyvin suuriksi. Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimus / Koronviahtosopimus on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi.koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy Nimellisarvo Käypä arvo Koronvaihtosopimus / Koronviahtosopimus on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi.koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy Nimellisarvo Käypä arvo Markkina-arvo yhteensä

202 19.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Toimintayksikkö Toistaiseksi palkatut Määräaikaiset Yhteensä 2016 Yhteensä 2015 Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka Yhteensä Kunnan henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot , ,60 Jaksotetut palkat , ,44 0,00 Henkilöstökorvaukset , ,10 Palkat ja palkkiot , ,94 0,00 Lakisääteiset henkilöstösivukulut , ,55 Jaksotetut henkilöstösivukulut , ,11 Henkilösivukulut , ,66 0,00 Henkilöstökulut yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,60 0,00 Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin 0, ,39 0,00 Luontaisedut , ,94 0,00 Henkilöstön koulutus , ,32 Yksityiskohtaisemmat tiedot henkilöstöstä löytyvät henkilöstöraportista. 202

203 Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Suomen Keskusta r.p Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vapaa yhteistoiminta Vihreä liitto r.p Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue r.p Vasemmistoliitto r.p Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Tarkastusyhtiö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot 0 0 Palkkiot yhteensä

204 19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot KONSERNIKAAVIO KEMIÖNSAAREN KUNTA TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUS- JA OMISTUSOSAKKUUSYHTEISÖT Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy 100 % Varsinais-Suomen liitto Fastighets Ab Kimito Arkadia 1,52 % 9,9 % Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy 33,3 % rösträtt i styrelsen sis Berglund Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 81,80 % 2,00 % Bostads Ab Furubacken Vfjärd 43,60 % Kiinteistö Oy Malminselkä Kårkulla 75 % 2,94 % Faxell ,24 % Fab Kimito Landsbygdsrådet KiOy Salon seudun koulutuskuntayhtymä 75,32 % 2,30 % Dragsfjärds Industri Ab - Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Dragsfjärdin Teollisuus Oy 0,23 % 100 % Oy Dalsbostäder Ab 100 % Dalmed Oy 75 % OSAKKEET JA OSUUDET Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuus Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus % omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli- / alijäämästä Tytäryhteisö Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaar , % , , ,51 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaar 81, ,48 81,80 % , ,66 0,00 Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, , , ,62 Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, ,95 62,69 % , , ,49 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaar , % , , ,38 Dalmed Oy Ab Kemiönsaar ,00 75 % 6 828, ,75 540,69 Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaar , % , ,11 1,38 SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder , , , , ,09 Kuntayhtymät Varsinais-Suomen liitto Turku 1, ,44 1,52 % , , ,59 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2, ,97 2,00 % , , ,95 Kårkulla samkommun Parainen 2, ,78 2,94 % , , ,15 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0, ,68 0,23 % 3 272, ,56-898,29 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2, ,12 2,30 % , , , , , , ,09 Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaar 9, ,90 9,90 % Bostads Ab Furubacken Kemiönsaar 43, ,37 43,60 % ,45 932, ,78 Faxell 2.0 Kemiönsaar 41, ,00 41,2% ,37 72,62-149, , , , ,41 204

205 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpääköksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät. Osakkuusyhteisöt ovat jätetty yhdistelemättä koska niiden osuus konsernin omaan pääomaan on vähäinen. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Poistoero ja vapaaehtposet varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset ja verotusperusteiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuk-sen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdistele-misessä. Keskeisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eliminoinnissa syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikaudelle. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikau-sille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. 205

206 SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ Konserni Lyhytaikaiset saamiset Tytäryhteisöt Myyntisaamiset , ,05 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,05 Kuntayhtymät Myyntisaamiset 108, ,79 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 5 918, ,20 Yhteensä 6 027, ,99 Myyntisaamiset 4 861, ,21 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 4 861, ,21 206

207 OMAN PÄÄOMAN erittely Konserni Peruspääoma , ,24 Tilikauden muutokset Peruspääoma , ,24 Korotusrahasto , ,49 Muut omat rahastot , ,49 Tilikauden muutokset 4 406, ,21 Muut omat rahastot , ,70 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,58 Tilikauden muutokset , ,50 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,08 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,14 Oma pääoma yhteensä , ,65 207

208 VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE Konserni Pitkäaikaiset velat Tytäryhteisöt Lainasaamiset , ,31 Yhteensä , ,31 Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Ostovelat , ,74 Muut velat , ,90 Siirtovelat Yhteensä , ,64 Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat 1 145, ,94 Muut velat Siirtovelat Yhteensä 1 145, ,94 Osakkuusyhteisöt Saadut ennakot Ostovelat 59,52 73,03 Muut velat Siirtovelat Yhteensä 59,52 73,03 208

209 TAKAUSVASTUU YHTEISÖEDULLE SAMAN KONSERNIN SISÄLLÄ Konserni Alkuperäinen Pääoma 2016 Pääoma 2015 pääoma Kemiön Lämpö Oy (myönnetty 2003, ) , ,00 (myönnetty 2011, ) , , , ,00 Fab Kimitobacken Kiinteistö Oy (myönnetty 2004, ) , ,47 (myönnetty 2006, ) , ,42 (Malminselkä, myönnetty 2014) , ,00 (myönnetty 2015, ) , ,24 Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, ) , ,21 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuu , ,00 Dalsbostäder Oy Ab , ,66 Yhteensä takausvastuuta , ,00 209

210 20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostukseen Toimintatulot Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Tuloslaskelma ilman Vesiliikelait. (ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen) kunnan tilinpäätöksessä Myyntitulot, ulkoiset , , ,51 Myyntitulot, sisäiset , , ,09 1) ,95 1) 0,00 Maksutulot , ,45 Tuet ja avustukset , ,78 Muut toimintatulot , , ,38 Muut toimintatulot, sisäiset , , ,23 2) ,98 1) 0,00 Toimintatulot , , , , ,12 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 Toimintamenot Henkilöstömenot , ,32 Palvelujen ostot, ulkoiset , , ,10 Palvelujen ostot, sisäiset , , ,81 1) ,56 1) 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,71 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäise , , ,90 1) 7 356,75 1) 0,00 Avustukset ,99 0, ,99 Muut toimintamenot, ulkoiset , , ,94 Muut toimintamenot, sisäiset ,23 0, ,23 2) 0,00 Toimintamenot , , , , ,06 Toimintakate , , , , ,94 Verotulot , ,45 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 9 979,43 0, ,43 Korkotulot, sisäiset 1 931,18 0, ,18 4) 0,00 Muut rahoitustulot, ulkoiset , , ,78 Muut rahoitustulot, sisäiset 4 840, ,00 3) 0,00 Korkomenot, sisäiset 0, , ,18 4) 0,00 Korkomenot , , ,37 Muut rahoitusmenot ,95-164, ,23 Korvaus peruspääomasta 0, , ,00 3) 0,00 Rahoitustulot ja -menot , , , , ,39 Vuosikate , , , , ,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,89 Arvonalentumiset , ,91 Poistot ja arvonalentumiset , , ,80 Tilikauden tulos , , , , ,32 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,14 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä , , , , ,46 Eliminoidaan: 1) Sisäinen myynti ja osto 2) Muu sisäinen myynti ja sisäiset vuokrat 3) Korvaus peruspääomasta 4) Korkokulut, sisäinen laina 210

211 20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Rahoituslaskelma (ilman liikelait.) kunnan Tulorahoitus tilinpäätöksessä Vuosikate , , ,56 1) ,56 1) 4) ,12 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät ,32 0, ,32 Investointien rahavirta Investointimenot , ,94 0,00 4) ,31 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , ,02 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,52 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,97 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille , ,74 2) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,74 2) Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , , ,92 3) ,92 3) Lyhytaikaisten lainojen vähennys , , ,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , , ,05 Rahoituksen rahavirta , , , , ,55 Vaikutus maksuvalmiuteen ,52 0, , , ,52 Elimininoidaan: 1) Ssisäinen myynti ja osto 2) Sisäiset lainat 3) Sisäisten lainojen vähennys 4) Sisäinen liittymismaksu 211

212 20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos 212

213 Vuosikertomus 2016 Kimitoöns Vatten Kemiönsaaren Vesi 213

214 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2016 Vastuuhenkilö: vt. toimitusjohtaja SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAIDEA 2. VT. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI 6. KUSTANNUKSET 7. VEDENHANKINTA 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS 9 VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO 10. TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN MUKAAN 10.1 Investoinnit Käyttötalousarvion toteutuminen 10.3 Rahoitusanalyysin toteutuminen 11. TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT 15. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 15.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 15.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 15.3 Tasetta koskevat liitetiedot 15.4 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot 16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY 17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 214

215 1. TOIMINTAIDEA Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa asiakkaidensa ja toiminta-alueensa vesihuoltopalveluja. Tehtävä käsittää mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille, sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä, terveyttä ja elämänlaatua. Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään erilaisia maksuja. Näitä ovat mm. vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu. Tuloilla on katettava niin käyttö- kuin pääomakustannukset. 2. VT. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja jäteveden tehokas johtaminen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Kemiönsaaren Vedellä on tällä hetkellä 1736 asiakasta (luku on korjattu vastaamaan laskutusta ). Kiinteistöistä on 197 vapaa-ajan kiinteistöjä. Kahdeksas toimintavuosi oli taas kerran vaiherikas. Vuoden aikana on paikattu useita vuotoja sekä vesi- että jätevesiverkostossa, tehty vesiliittymiä ja tehty verkoston korjausta ja saneerausta. Vesihuolto on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Laskuttamattoman veden osuus nousi 27 prosenttiin. Syynä on osaltaan vuototilanteiden jälkeen tapahtuva putkiston huuhtelu. Galtarbyssä tapahtuneen vuodon seurauksena jouduimme huuhtelemaan vesiverkostoa useita kertoja ja myös suuria määriä. Sateet aiheuttavat haasteita Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle, joka joutuu vastaanottamaan suuria määriä hulevesiä. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli vuona 2016 noin 46,6 prosenttia. Kyseinen hulevesi nostaa puhdistamojen kustannuksia, samalla kun optimaalisen puhdistustuloksen saavuttaminen on työläämpää, kun puhdistamot joutuvat puhdistamaan suuria määriä hulevesiä. Vuoden aikana on tehty työtä hulevesien saamiseksi pois viemäriverkostosta. Yhteensä 35 jätevesikaivoa korjattiin omana työnä. Työ jatkuu, mutta työ on pitkäjänteistä, eikä tuloksia saada kovinkaan nopeasti. Päivystysrengas, joka toimii 24/7 periaatteella, on toiminut hyvin. Kaikki ovat kantaneet vastuunsa, ja tähän työhön osallistuneet ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan. Kemiönsaaren kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttaminen jatkui vuoden aikana. Björkbodan ja Nivelaxin välinen siirtolinjaosuus saatiin valmiiksi. Nivelaxin ja Lammalan välinen pumppaussuunta vaihdettiin ja Lammalan puhdistamo suljettiin Kemiön sakolietten vastaanottoasema valmistui Sakolietteen vastaanottoaseman valmistuminen päätti useita vuosia jatkuneen vesihuollon kehittämistä koskevan laajan investointiohjelman. Vuoden aikana investointeja toteutettiin euron edestä. Kokonaisuudessaan investointitalousarvio piti hyvin ja se ylitti budjetin eurolla. Vuoden 2016 tilinpäätös näyttää euroa alijäämää. Lammalan puhdistamon arvonalentuminen tehtiin vuonna Talouskuri on pidetty tiukkana, unohtamatta kuitenkaan niitä velvoitteita, joita meillä on asiakkaitamme ja viranomaisia kohtaan. Korot ovat olleet alhaisella tasolla. Asiantuntijat ennustavat, että korkotaso pysyy lähivuosina alhaisena, mutta alkaa hiljalleen nousta nykyisestä tasostaan. Kemiönsaaren Veden taloudellista toimintaa ohjaa lähimpinä vuosina lainojen erittäin suuri määrä. Investoinnit tulee jatkossa pitää alhaisella tasolla pidemmän aikaa. Kemiönsaaren Veden taloudellinen päämäärä on vähentää lainataakkaa. Lopuksi haluan kiittää kaikkia Kemiönsaaren Veden työntekijöitä ammattitaitoisesta työpanoksesta. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen haasteellisia johtuen investoinneista ja niiden käyttöönotosta. Haluan myös kiittää johtokuntaa heidän tekemästään työstä. Kemiönsaari 2. maaliskuuta 2017 Raimo Parikka Vt. toimitusjohtaja Kemiönsaaren Vesi 215

216 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Kemiönsaaren Vedellä on yksi vesilaitoksen hoitaja ja yksi jätevedenpuhdistamon hoitaja. Kaksi huoltomiestä vastaa linjanrakennuksesta ja yleisestä kunnossapidosta. Työvoiman vahvuuteen kuuluu työnjohtaja (50 %), joka vuonna 2016 osallistui myös käytännön työhön. Hallinnossa työskentelee tekninen suunnittelija (50 %), joka on hoitanut mm. valvontatehtäviä, maanomistajalupa- ja rakennuttajatehtäviä ja joka on toiminut vt. toimitusjohtajana välisen ajan. Henkilökuntaan kuuluu myös laskuttaja ja toimistosihteeri (50 %). Työvoiman vahvuus on näin ollen 6,5 henkilöä. Tarvittaessa voidaan ostaa suurempi työpanos kunnan yhdyskuntatekniseltä osastolta ja kokonaistyövoima saadaan tarvittaessa kasvatettua. Henkilökunta on vuoden aikana osallistunut eri koulutustilaisuuksiin ja kursseihin. Vuonna 2016 Kemiönsaaren Veden johtokunta muodostui seuraavasta viidestä henkilöstä: Malin Lindholm, Greger Lindholm, Brita Drugge, Veijo Lücke ja puheenjohtaja Daniel Wilson. 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vesihuoltolaitoksen talous on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Yleensä käyttötulot ja kustannukset ovat kohtalaisen hyvin ennakoitavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden arviointia. Kemiönsaaren Veden toimintaympäristö on viime vuosina investointien myötä muuttunut huomattavasti. Seuraavat seikat vaikuttavat toiminnan talouteen tulevaisuudessa: - Talouskuri pidetään tiukkana, unohtamatta kuitenkaan niitä velvoitteita, joita meillä on asiakkaitamme ja viranomaisia kohtaan. - Liittymättömät toiminta-alueen kiinteistöt (noin 300) tulee saada liitettyä. Tämän jälkeen liittyjien määrä vähenee ja liittymismaksut muodostavat pienemmän osan tuloista. - Investointitaso laskee pitkäaikaisesti nykyistä alemmalle tasolle. - Poistot lisääntyvät tuntuvasti vuonna Korot ovat laskeneet pidemmän aikaa, mutta ennusteen mukaan ne alkavat taas nousta. - Valtio korottaa arvonlisäveroa. - Taksaa on nostettu vuoden 2016 alusta, taksaa on mahdollisesti tarkistettava lähiaikoina. - Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaselvitys on tehtävä mennessä. Jos purkupaikkaa joudutaan siirtämään, voivat purkupaikan siirrosta aiheutuvat kustannukset nousta hyvin korkeiksi. 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI Vuoden aikana myytiin vettä noin m³ ja m³ myytyä jätevettä vastaanotettiin käsiteltäväksi. Myydyn veden määrä laski hieman ja vastaanotettu jäteveden määrä nousi hieman. Vuoden aikana myytiin 28 vesiliittymää, 20 jätevesiliittymää, 2 hulevesiliittymä ja 1 sprinkleriliittymä. Kemiönsaaren Vedellä oli 1736 asiakassopimusta Asiakasmäärä korjattiin vastaamaan laskutuksessa olevaa asiakasmäärää. Liittymismaksujen osuus liikevaihdosta nousi 12 prosenttiin (vuonna 2015 se oli 8 prosenttia). Työ toiminta-alueella olevien, vielä liittymättömien kiinteistöjen saamiseksi asiakkaiksi aloitettiin vuonna Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Merkittävä osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä. Siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista, kuten perus- ja liittymismaksut, on kiinteitä. Kemiönsaaren Veden kahdeksannen toimintavuoden liikevaihto oli hieman budjetoitua pienempi, eli yhteensä euroa. Liikevaihto kasvoi kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtuu lähinnä korotetuista käyttömaksuista. Veden kulutus vähenee, koska kunnan asukasluku on pienenemässä. Liittymiä myytiin kuitenkin budjetoitua enemmän. 216

217 Alla olevassa taulukossa näkyy tulojen jakautuminen vuonna Alla oleva taulukko esittää tulojen kehittymisen

218 6. KUSTANNUKSET Materiaalien ja palvelujen yhteenlasketut kustannukset kasvoivat, mutta ne olivat kuitenkin euroa budjetoitua alhaisemmat. Erilaisia materiaaleja ostettiin budjetoitua enemmän, ja sitten omalla työllä korvattiin palvelujen ostamista. Sähkön kulutus on siirtolinjojen myötä kasvanut ja sähkökustannukset ovat nousseet huomattavasti, eli ne ovat euroa budjetoitua suuremmat. Kustannusten kasvuun vaikuttaa osaltaan myös siirtohintojen voimakas kasvu. Tulevaisuuden suurin taloudellinen haaste on velkataakka, joka on moninkertainen liikevaihtoon verrattuna. Kasvavat lainanhoitokulut ovat liikelaitoksen suurin taloudellinen riskitekijä. Osa lainoista on kuitenkin sidottu kiinteään korkoon ja merkittävä osa on sisäisiä lainoja, mikä hillitsee mahdollista korkojen nousua. Alla oleva taulukko esittää kustannusten kehittymisen vuosina Lammalan puhdistamon arvonalentuminen oli euroa. Ostopalvelut ( ) sisältävät sisäiset hallintopalvelut Ilman sisäistä hallintopalvelua

219 7. VEDENHANKINTA Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset ovat toimineet hyvin. Kårkullan, Nordanån ja Skinnarvikin pohjavesialueita on kuormitettu ympäristölupiensa puitteissa vuoden aikana. Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon vuotovedet ja kustannukset on jaettu myytyä vesikuutiometriä kohden. Vuoden aikana Kårkullan vesilaitosta on käytetty aiempia vuosia vähemmän ja Nordanåta enemmän virtauksen aikaansaamiseksi Kemiön ja Björkbodan välisessä uudessa vesilinjassa. *) Kemiönsaaren Vesi ostaa tarvittaessa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta. Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS Jäteveden puhdistus Kemiönsaaren Veden jäteveden puhdistus tapahtui vuonna 2016 käytännössä lähes kokonaan Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolla. Lammalan jätevedenpuhdistamo suljettiin , ja sen käsitelty jätevesimäärä oli vain noin 1 % vuoden kokonaisjätemäärästä. Ympäristökuormitus Kolmen puhdistamon ympäristökuormitukset ovat erilaiset. Taulukon päästömäärät on laskettu teoreettisesti päästöjen vuosittaisesta keskiarvosta (mg/l) puhdistamokohtaisesti kerrottuna kunkin puhdistamon puhdistetun vesimäärän kanssa. Suunnitelmien mukaan tarkoituksena on tehostaa puhdistamon typenpoistoa (N), mikä tarkoittaa että myös typpipäästöt lähes puolittuvat vuonna Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon osuus näkyy taulukoissa sinisinä pilareina. 219

220 Jätevesien kokonaismäärä kasvoi vuonna 2016 noin 6 % vuosien keskiarvoon verrattuna, mutta vesistöön johdetut kuormitukset laskivat % eri parametrien osalta. Kuormitus laski prosentuaalisesti eniten kokonaisfosforin, BOD7ATU:n, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta. Myös kokonaistypenpoisto tehostui ja kokonaistyppikuormitus laski 24 %. 220

221 221

222 Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien kuormitus Falköfjärdenille on kehittynyt seuraavasti: 222

223 Falköfjärdenille johdettujen jätevesien määrä kasvoi vuonna 2016 jätevedenkäsittelyn keskittämisen myötä 65 % vuosien keskiarvoon verrattuna. Falkofjärdenille johdettu kuormitus laski BOD7ATU:n, kokonaisfosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta35 57 % eli puhdistamon saneerauksen ja laajennuksen myötä jätevedenkäsittely on tehostunut. Kokonaistyppikuormitus kasvoi 45 % vuosien keskiarvoon verrattuna, mutta myös kokonaistypen osalta käsittely on tehostunut, koska kuormitus ei kasvanut samassa suhteessa käsitellyn jätevesimäärän kanssa. Björkboda Lås Ab:n prosessivedenpuhdistamo Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin vuoden aikana Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon yhteensä m3, eli keskimäärin 14,9 m3/d. Tämä oli 1,3 % puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta. Kemiö Sakolietteen vastaanottoasema otettiin käyttöön Kemiön vanhan puhdistamon alueella Lammalan jätevedenpuhdistamo Lammalan jätevedenpuhdistamo suljettiin Puhdistamo on purettu ja purkamista koskeva selvitys jätettiin ELY-keskukselle VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin vesimääriin. Vuonna 2016 vesiverkostoa laajennettiin noin 590 m ja jätevesiverkostoa noin 590 m. Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 411 pumppaamosta, joista 81 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston toiminnan valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana. Automaatiojärjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka ryhtyy vian vaatimiin korjaustoimenpiteisiin. Seuraava automaatiojärjestelmää kuvaava kaavio on Nordanån vesilaitoksen ja Skinnarvikin vedenottamon prosessikuva. Kuvasta ilmenevät mm. käynnissä olevat pumput, virtaukset, vikailmoitukset, paine, vesisäiliön vesimäärä, pumpatut määrät, suuntaukset ym. Automaatiojärjestelmän kautta pumppuja voidaan käynnistää ja sulkea sekä vedenpuhdistusprosessin toimintaedellytyksiä muuttaa. 223

224 224

225 10. KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN MUKAAN SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Jätevesiverkoston vuotovesiselvitys Tavoitetaso/seuranta Jätevesiverkoston vuotoveden määrän vähentäminen. Työ on aloitettu vuonna Seuranta Vuonna 2016 työ jatkui ja 35 jätevesikaivoa korjattiin. Jätevesikaivojen korjausta ja putkiston saneerausta jatketaan vuonna Vähintään 150 kiinteistön liittäminen verkostoon (väh kiinteistöä/vuosi). Olemassa olevilla toiminta-alueilla sijaitsevia kiinteistöjä kehotetaan liittymään vesihuoltopalveluihin. Lainakannan pienentäminen Kertynyt alijäämä Mm. Östanån, Jordbron, Genbölen, Dahlbyn ja Långdalenin alueen liittämättömät kiinteistöt liitetään. Mainittujen alueiden kiinteistönomistajat saavat viranomaiskehotuksen liittymisestä. Seuranta Uusia kiinteistöjä liitettiin 28 kappaletta. Liittymiskehotuksien antaminen on aloitettu. Lainakanta alkaa laskea v laaditun talousarvion ja -suunnitelman mukaan. Kemiönsaaren Vesi voi alkaa pienentää velkataakkaansa v investointien vähenemisen ja taksan tarkistamisen ansiosta. Seuranta Investoinnit valmistuivat vasta vuonna Lainakanta kasvoi, eikä toivottuun tulokseen päästy. Taloussuunnitelmakauden aikana ei synny lisää alijäämää, edellyttäen että yli 30 kiinteistöä saadaan liitettyä vuosittain, mikä on budjetoitua enemmän. Seuranta Alijäämä oli ,71. Edellisten vuosien ylijäämä on ,68 euroa. Kertynyt alijäämä on näin ollen yhteensä ,03 euroa. 225

226 226

227 10.1 INVESTOINNIT 2016 Kaukovalvontajärjestelmä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,04 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , ,04 Siirrettäväv vara-aggregaatti Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,40 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , ,40 Vesiverkko Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,55 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , ,55 Vesiverkko Långön Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno ,00 0,00 0,00 Vesi uusille asemakaava-alueille Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno ,00 0,00 0,00 Viemäriverkosto Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,72 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,72 Viemäri Lammala-Björkboda Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,12 Tulot , , , ,95 Nettomeno , , , ,17 Viemäri Långön Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,00 0,00 0,00 Viemäri uusille asemakaava-alueille Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,00 0,00 0,00 227

228 Tyskaholmenin puhdistamo Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,00 0,00 0,00 Lietteen vastaanottopiste, Kemiö Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,00 Tulot 0,00 0 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,00 Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0,00 Tulot 0 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,00 0,00 0,00 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2016 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,94 Tulot , , ,02 Nettomeno , , ,92 ANALYYSI Useita vuosia kestäneet mittavat investointihankkeet on nyt saatu päätökseen. Kyseisten investointien budjetointi on ollut haastavaa, kun investoinnit ovat olleet laajoja ja eri vuosille sijoittuvia. Vuoden 2016 aikana investointeja toteutettiin euron edestä. Kokonaisuudessaan investointitalousarvio piti hyvin ja se ylitti budjetin eurolla. Investointibudjettia jouduttiin kasvattamaan euroa, koska investointiprojektien valmistuminen siirtyi vuoden 2016 puolelle. Kemiön sakolietteen vastaanottoaseman kustannukset alittivat budjetin eurolla. Projektin kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa ja projektin budjetti oli euroa. Projektin kustannukset alittivat budjetin eurolla. Siirtolinjan Lammala Björkboda projektin kustannukset ylittivät budjetin eurolla. Avustuksia saatiin suunniteltua vähemmän, eli ylitys yhteensä oli euroa. Kokonaiskustannukset olivat euroa ja projektin budjetti oli euroa. Projektin kustannukset ylittivät budjetin eurolla. Siirtolinjaa koskeva budjetti ylittyi, koska siirtolinjan käännettyjen viiden pumppaamon pumput, johteet ja pumppaamon putkistot jouduttiin kokonaisuudessaan uusimaan. 228

229 10.2 KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMA 2016 TULOSLASKELMA Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama % Liikevaihto , ,97 97,5 Liiketoiminnan muut tuotot , ,08 66,2 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,95 108,9 Palvelujen ostot , ,28 81,5 Materiaalit ja palvelut , ,33 89,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,88 86,7 Arvonalentumiset , ,91-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,03 107,6 Liiketoiminnan muut kulut , ,13 211,1 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,88 169,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00-100,0 Muut rahoitustuotot ,75 496,25 91,7 Kunnalle maksetut korkokulut , ,82 6,2 Muille maksetut korkokulut , ,96 68,5 Korvaus peruspääomasta ,00 0,00 100,0 Muut rahoituskulut 0-164,28 164,28-100,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,63 119,7 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,63 119,7 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,92 15,08 100,0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,71 122,5 229

230 10.3 RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMA Talousarvio TA- Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama muutos lopullinen Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,88 Poistot ja arvonalentumiset , ,03 Rahoitustuottot ja -kulut , ,25 Toiminnan rahavirta , ,40 Investointien rahavirta Investointimenot , ,06 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,98 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,92 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,48 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,74 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,92 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta ,78 26,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,02 Korottomien velkojen muutos muilta , ,50 Rahoituksen rahavirta , ,48 Rahavarojen muutos , ,00 230

231 11. TULOSLASKELMA 2016 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,98 Liiketoiminnan muut tuotot , ,47 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,44 Palvelujen ostot , ,34 Materiaalit ja palvelut , ,78 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,76 Arvonalentumiset ,91 Poistot ja arvonalentumiset , ,76 Liiketoiminnan muut kulut , ,51 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,40 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 5 503, ,27 Kunnalle maksetut korkokulut 1 931, ,71 Muille maksetut korkokulut , ,37 Korvaus peruspääomasta 4 840, ,00 Muut rahoituskulut 164,28 28,89 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,70 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,70 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,92 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -1,90 % 0,85 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -4,42 % 0,67 % Voitto, % -17,88 % 1,58 % 231

232 12. TASE TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,28 Rakennukset , ,21 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,72 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,33 Aineelliset hyödykkeet , ,54 Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT , ,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,79 Lainasaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset 0, ,22 Siirtosaamiset 0, ,98 Lyhytaikaiset saamiset , ,99 Saamiset , ,99 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,99 VASTAAVAA , ,53 232

233 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,46 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,06 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62 OMA PÄÄOMA , ,14 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,14 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,14 PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,87 Lainat kunnalta , ,29 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat , ,00 Siirtovelat Pitkäaikainen , ,16 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,48 Lainat kunnalta , ,92 Lainat julkisyhteisöiltä , ,30 Ostovelat Ostovelat , ,30 Korottomat velat kunnalle Korottomat velat kunnalle 0,00 0,00 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat , ,99 Siirtovelat Siirtovelat , ,10 Lyhytaikainen , ,09 VIERAS PÄÄOMA , ,25 VASTATTAVAA , ,53 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 24,55 % 25,92 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 541,17 % 591,83 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,20 269,74 Lainankanta 31.12, , ,83 Lainasaamiset 31.12, ,00 0,00 233

234 13. RAHOITUSLASKELMA 2016 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,40 Poistot ja arvonalentumiset , ,76 Rahoitustuottot ja -kulut , ,70 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tuloverot 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 Toiminnan rahavirta , ,46 Investointien rahavirta Investointimenot , ,81 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,79 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00 Investointien rahavirta , ,02 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,56 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,26 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,04 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,87 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta ,00 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,61 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , ,40 Rahoituksen rahavirta , ,56 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodel Investointien tulorahoitus, % 136,56 % 25,40 % Lainanhoitokate 0,76 0,85 Kassan riittävyys, pv 0,00 0,00 Quick ratio 0,23 0,27 Qurrent ratio 0,23 0,27 234

235 14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT Ulkoisen ja sisäisen velkataakan sekä lainanhoitokustannusten analysointi Kemiönsaaren Veden velka asiakasta kohden on erittäin suuri, ja summa on investoinneista johtuen edelleen noussut edellisvuodesta. Velan ja liikevaihdon välinen suhde on hieman laskenut, mikä johtuu siitä, että liikevaihto on kasvanut. Syy liikevaihdon kasvuun on uusi Kemiönsaaren Veden voimaantullut taksa. On tärkeää pyrkiä lisäämään toiminta-alueen asiakaspohjaa ilman lisälainaa. Tällä tavoin voidaan tehokkaimmin vähentää velkataakkaa asiakasta kohden, ja samalla liikevaihto kasvaa. Kokonaisvelkataakka on kasvanut vuoden aikana sekä sisäisten että ulkoisten lainojen nostamisen seurauksena. Maksetut korot asiakasta kohden ja kokonaiskorot ovat jälleen laskeneet suotuisan korkokehityksen ansiosta. Analyysi verkoston pituudesta suhteessa myytyyn vesimäärään Kemiönsaaren Veden myynti on pientä, vain 0,83 m³/m/vuosi. Maan vesihuoltolaitoksien myynnin keskiarvo on noin 9 m³/putkimetri/vuosi. Tämä johtuu siitä, että Kemiönsaarella kylät sijaitsevat kaukana toisistaan ja kunnallistekniikkaa on rakennettu myös haja-asutusalueille. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että keskuksissa asuvat subventoivat keskuksien ulkopuolella asuvien vesitaksoja. Haja-asutusalueilla asuvat ovat saaneet liittyä verkostoon subventoituun hintaan. Tämä laajentaminen on kasvattanut kustannuksia ja verkoston pituutta. Verkoston pituus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana, vaikka asiakasmäärä ei ole kasvanut samaa vauhtia. Kemiönsaaren kunta on huomioinut tämän laatiessaan realistista vesihuoltopalvelujen kehittämissuunnitelmaa, joka ohjaa tulevaa laajentamista enemmän toiminta-alueelle ja pohjavesialueille. Taulukosta näkee myös, että asiakkaat ovat käyttäneet hieman aiempaa vähemmän vettä vuonna 2016 kuin vuonna Jäteveden määrä on sitä vastoin hieman kasvanut. Kemiönsaaren Vesi aloitti vuonna 2016 työn vesimittarien vaihtamisen etäluettaviksi, jotta vanhat epäluotettavat mittarit saadaan korvattua uusilla lähimmän viiden vuoden kuluessa. Etäluettavat mittarit helpottavat lisäksi mittarien lukemista ja laskutusta. 235

236 Analyysi myydyn veden suhteesta toimitettuun vesimäärään Laskuttamattoman veden osuus nousi noin 5 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu osittain siitä, että vuoden aikana on jouduttu käyttämään huuhteluvettä rikkoontuneiden vesilinjojen huuhteluun. Mainittakoon, että vuotojen osuus maamme muissa, viitteenä käytetyissä vesihuoltolaitoksissa on noin 20,2 % ja määrä noin 1,8 m³/m/vuosi (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 25 ja 27). Laskuttamattoman jäteveden osuus on hieman noussut hieman vuoden aikana. Mainittakoon myös, että vuotojen osuus maamme muissa, viitteellisissä vesihuoltolaitoksissa on noin 40,0 % (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 31). Prosenttilukumme on näin ollen keskiarvon yläpuolella. Jätevesikaivojen saneerausta jatkettiin vuonna 2016, jolloin saneerattiin yhteensä 35 jätevesikaivoa. Tätä työtä jatketaan ja vanhaa verkostoa aletaan saneerata nyt kun suuret investoinnit on saatu valmiiksi. Analyysi liikevaihdosta suhteessa verkoston pituuteen ja asiakasmäärään Tämä vertailu vahvistaa myytyjä vesimääriä koskevaa analyysiä; Kemiönsaaren Veden myynti on pientä suhteessa infrastruktuurin laajuuteen. Kemiön varikko-osaston liittymismaksu näkyy selvästi vuoden 2012 liikevaihdossa. Ongelma on yleinen vesihuoltolaitoksilla, jotka laajentavat verkostoaan haja-asutusalueilla. Yhteenveto Kemiönsaaren Vedellä on edessään suuria taloudellisia haasteita, sillä velkataakka on erittäin suuri ja poistot ovat suuria. Lammalan puhdistamon arvonalentuminen ( euroa) tehtiin vuonna Asiakaskunta on pieni ja kasvaa hyvin hitaasti ja samalla kunnan asukasluku jatkaa pienenemistään. Tämä tarkoittaa sitä, että Kemiönsaaren Veden on pyrittävä lyhentämään velkataakkaansa nopeasti nyt, kun vesihuoltoa koskevat suuret investoinnit on saatu valmiiksi. Positiivista on, että Kemiönsaaren Vedellä on motivoitunut henkilökunta, jolla on liikelaitoksen perustamisen ansiosta mahdollisuus hoitaa tätä peruspalvelua operatiivisesti ja päämäärätietoisesti asiakkaiden parhaaksi. 236