SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA. Toimintakatsaus Liite 8 Liittokokous

Transkriptio

1 Liite 8 Liittokokous SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Toimintakatsaus 2017 Suomen Mielenterveysseura ry Maistraatinportti Helsinki

2 Sisällysluettelo 2 1. Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Mielenterveyden edistäminen vahvistuu Kansalaistoiminnan vahvistaminen Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen Kehittämistoiminnan hankkeet Rikosuhripäivystyksen valtakunnallinen koordinaatio Viestintä Hallinto ja henkilöstö Talous... 16

3 TOIMINTAKATSAUS Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä Maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, Suomen Mielenterveysseura, juhli Suomi100-juhlavuonna omaa 120-vuotista historiaansa. Tässä ajassa Suomen Mielenterveysseura toimii mielenterveystyön tekijänä ja uudistajana. Mielenterveysseura kehittää ja kokeilee rohkeasti uusia tapoja edistää kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä. Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Jäsenistön muodostavat ( ) 56 paikallista mielenterveysseuraa, 31 pääosin valtakunnallista järjestöä ja 496 henkilöjäsentä [1]. Vuoteen 2020 ulottuvan strategiansa mukaisesti seura haluaa olla Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani Tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja Hyvä yhteisö, työpaikka ja vapaaehtoistyön foorumi Strategiakauden läpäiseviä kehittämisohjelmia on kuusi: kansalaisliike ja yhteisöllisyys, avun saavutettavuus, digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys, mielenterveysosaaminen ja uudet areenat, laatu ja vaikuttavuus sekä johtaminen ja organisaatiokulttuuri. Toimintavuonna käynnistettiin strategian välitarkastelu, jonka johtopäätökset valmistellaan linjattaviksi kevään 2018 vuosikokouksessa. Vuosi 2017 oli seuran toiminnassa monella tavoin erityinen vuosi. Mielenterveysseura 120-vuotisjuhlavuosi tarjosi seuralle monenlaisia mahdollisuuksia nostaa esille mielenterveyden näkökulmia ja seuran toimintaa. Juhlavuoden keskeisiä tapahtumia olivat juhlavuoden avajaiset Säätytalolla 19.1., Kevätmieltä Lapinlahdessa tapahtuma 20.5., Maailman mielenterveyspäivä sekä juhlavuoden seuragaala Vuoden aikana toteutettiin laaja Mieli-autokiertue festivaalitapahtumissa eri puolilla Suomea sekä Toivoa kirjallisuudesta -kiertue kirjastoissa. Juhlavuoden tunnuksena oli Toivoa, iloa, voimaa ja vuoden suojelijana toimi presidentti Sauli Niinistö. Juhlavuoden ohella vuotta leimasivat uuden Mielenterveyden edistämisen yksikön käynnistäminen sekä muun muassa hallituksen kärkihankkeiden ja Me-säätiön Sekasin-rahoituksen mahdollistama toiminnan volyymin ja samalla henkilöstön ja vapaaehtoisten määrän merkittävä kasvu. Myös Lapinlahden toiminnan tulevaisuuden turvaaminen oli keskeinen teema vuoden aikana. Sisällöllisesti keskeisiä teemoja olivat mielenterveysosaaminen kansalaistaitona ja eri alojen ammattilaisten tärkeänä osaamisalueena, itsemurhien ehkäiseminen, mielenterveyspalveluiden, kriisiauttamisen ja järjestöjen toiminnan asema maakunta- ja sote-uudistuksessa sekä mm. turvapaikanhakijoiden pääsy avun piiriin. [1] Seura muuttui liittomuotoiseksi vuonna 1991, minkä jälkeen jäseniksi ovat voineet liittyä vain rekisteröidyt yhdistykset.

4 2. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 4 Mielenterveysseura luotaa ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä ja yhdessä paikallisten seurojen kanssa. Mielenterveysseura korostaa mielenterveyden edistämistä kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja jokaisen oikeutta hyvään mielenterveyteen. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi ja seuran 120-vuotisjuhlavuosi tarjosivat seuralle tilaisuuksia nostaa vaikuttamisteemojaan esille tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla ja yhteyksissä. Seura julkaisi juhlavuoden avajaisten yhteydessä tammikuussa TNS-Gallupin toteuttaman 2000 vastaajan gallup-kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten kokemaa kuormitusta elämässään, kokemuksia mielenterveyden häiriöistä sekä niihin liittyviä asenteita. Kevään ja kesän aikana Mieli120-kiertueella mielenterveyden teemoja tuotiin kansalaiskeskusteluun otsikolla Toivoa, iloa ja voimaa. Kiertue vieraili muiden muassa Porin Suomi-Areenalla, jossa seura oli mukana sekä kansalaistorilla että MTV:n päälavalla yhdessä Hyvinvointialojen työnantajaliiton, Sairaanhoitajaliiton ja Smartum Oy:n kanssa pohtimassa hyvinvoinnin ja terveyden seuraavaa sataa vuotta. Kansallinen vaikuttaminen. Mielenterveysseura vaikutti yhdessä mielenterveysjärjestöjen ja -toimijoiden Mielenterveyspoolin sekä Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa ja hoiti neuvottelukunnan sihteerin tehtävät. Neuvottelukunta koostuu valtakunnallisista mielenterveysjärjestöistä ja kansanedustajista. Puheenjohtaja Annika Saarikon siirtyessä ministeritehtäviin puheenjohtajuuden otti väistynyt peruspalveluministeri, kansanedustaja Juha Rehula. Neuvottelukunnan kautta kyettiin vaikuttamaan itsemurhien ehkäisyn valtakunnallisen koordinaation vahvistamiseen ja lisäksi neuvottelukunnassa ryhdyttiin valmistelemaan näkökulmia uuden valtakunnallisen mielenterveysohjelman, ns. Mieli2.0-ohjelman, käynnistämiseksi. Itsemurhien ehkäisyohjelman perustaminen oli yksi seuran keskeisiä vaikuttamisteemoja. Seura sai vuodelle 2018 STEA 1 -rahoituksen itsemurhien ehkäisykeskuksen perustamiseen, eduskunta päätti erillismäärärahasta itsemurhien ehkäisytyöhön ja lisäksi päätettiin käypä hoito suosituksen valmistelusta itsemurhayrityksiin. Mielenterveysseura vaikutti tarttumattomien sairauksien verkostossa (ns. NCD-verkosto) yhteistyössä Suomalainen lääkäriseura Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengitysterveysjärjestöjen kanssa. Tarttumattomien tautien verkostossa valmisteltiin Yksi Elämä ohjelman jatkoa siten, että verkoston toiminta sulautuu Yksi Elämään vuonna Mielenterveys on näin jatkossa yksi Yksi Elämä -teemoista. Kriisitoimintojen ja muun järjestölähtöisen auttamistyön turvaaminen sote- ja maakuntauudistuksessa on ollut toinen keskeinen vaikuttamisteema vuoden aikana. Pitkälti Suomen Mielenterveysseuran koordinoiman järjestöverkoston vaikuttamistyön tuloksena valmisteltuun lainsäädäntöön saatiin myös maakunnille ensin oikeus ja sitten velvollisuus yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Suomen Mielenterveysseura toteutti valtioneuvoston kanslian tilaaman Yhdessä Mielin selvityksen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeista. SOTE-uudistuksen näkökulmasta tärkeä selvitys julkaistiin vuodenvaihteessa. Mielenterveysjärjestöjen ja -toimijoiden yhteinen mielenterveyspooli valmisteli Suomen Mielenterveysseuran koordinoimana yhteisen STEA-hankkeen vahvistamaan mielenterveysjärjestöjen yhteistyötä, tiedon jakamista ja vaikuttamistyötä. Hankkeelle saatiin rahoitus ja se aloittaa keväällä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA valmistelee sosiaali- ja terveysministeriössä vuotuisen avustusehdotuksen Veikkauksen tuottojen jakamisesta sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Lisäksi STEA valvoo, seuraa ja maksaa avustuksia.

5 Mielenterveysseura käynnisti ja toteutti vuoden aikana kahta hallituksen kärkihankkeen projektia osana terveyttä ja hyvinvointia edistävää kärkihanketta ( ) sekä osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Kasvun tuki -hankkeessa edistettiin näyttöön perustuvia työmenetelmiä ammattilaisten käyttöön. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) kanssa tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta. Mielenterveysseura rakensi Mielenterveys kuuluu kaikille -kärkihankkeella yhteistyötä sairaanhoitopiirien, kuntien ja järjestöjen kanssa ja levitti seuran Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia valtakunnallisesti. Valtakunnallinen mielenterveysosaamista vahvistava hanke sisälsi Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia ammattihenkilöstölle tavoitteena niiden leviäminen koko väestölle. Seuran pitkä vaikuttamistyö näkyy myös syksyllä vahvistetussa valtakunnallisessa nuorisotyön- ja politiikan ohjelmassa, jonka yhtenä nuorisopoliittisena tavoitteena on nuorten mielenterveysongelmien vähentäminen ehkäisevän toiminnan ansiosta. Vuoden lopussa Mielenterveysseuralle myönnettiinkin nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuus ja koordinointivastuu vuosille yhteistyössä Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n kanssa. Kansainvälinen vaikuttaminen. Mielenterveysseura oli yhteistyökumppanina opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa yhdeksän EU-maan vertaisoppimishankkeessa. Mielenterveys voimaksi -kirjan englanninkielen käännös (Mental Health Power) ja levittäminen on käynnistynyt kansainvälisen hankkeen puitteissa. Seura organisoi kolmipäiväisen seminaarin Helsingissä kesäkuussa Seminaariin osallistui asiantuntijoita ja nuoria seitsemästä eri EU-maasta sekä Euroopan Komissiosta. Euroopan tasolla Mielenterveysseura vaikutti mielenterveyden edistämiseen Mental Health Europen (MHE) hallitusjäsenyyden ja EU-komission Compass-hankkeen kautta. Seuran maailmanlaajuinen yhteistyökumppani on World Federation for Mental Health (WFMH). EU-komission terveyden pääosasto (DG SANTE) on valinnut Suomen Mielenterveysseuran yhdeksi kolmivuotisen ( ) EU-kompassihankkeen neljästä toteuttajasta. Toimintavuoden aikana toteutettiin tiedonkeruuta ja -vaihtoa EU:n kansanterveysohjelmaan osallistuvien maiden välillä sekä aiemman EU-laajuisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoimen tulosten levittämistä maakohtaisissa kokouksissa. Suomen maakokous järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa työelämän mielenterveyskysymyksistä. Mielenterveysseura oli osavastuussa EU:n mielenterveysfoorumin järjestämisestä Luxemburgissa. Seura osallistui suunnitellusti myös neljävuotiseen ( ) Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership (CRISP) -hankkeeseen, jonka avulla edistetään toimivien käytäntöjen kansainvälistä leviämistä henkilövaihtojen avulla. Vuoden aikana seuran henkilöstöä oli vaihtovierailuissa Skotlannissa, USA:han ja Saksaan ja seurassa oli vaihdossa hankekumppaneiden henkilöstöä Saksasta ja Skotlannista. 5

6 6 3. Mielenterveyden edistäminen vahvistuu Vuoden 2017 alussa käynnistyi Mielenterveyden edistämisen yksikön toiminta. STEA-avusteinen toiminta muodosti yksikön perustan mutta kattoi alle puolet yksikön tuotoista. Yksikköön kiinnittyi lisäksi useita kehittämishankkeita sekä maksullista koulutustoimintaa. Mielenterveyden edistämisen yksikön toiminnalla edistetään Suomessa asuvien ihmisten mielenterveyttä elämänkulun kaikissa vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa sekä ehkäistään ennalta mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden edistämisen yksikkö tuki seuran kehittämistyötä, tarjosi asiantuntijapalveluita, osallistui vaikuttamistyöhön sekä osaltaan kehitti ja levitti hyviä käytäntöjä järjestökentän ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Työntekijät olivat mukana tuottamassa artikkelin Duodecim-julkaisuun sekä raportteja Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPAn ja Lyhytintervetio itsemurhaa yrittäneille LINITY -hankkeen työhön. Asiantuntijana toimiminen. Yksikön asiantuntijat edustivat Mielenterveysseuraa useissa ohjausryhmissä ja yhteistyöverkostoissa (muun muassa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE, Päihdepäivät, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA, Vailla vakinaista asuntoa ry, Ulkoministeriö, Helsingin yrittäjien HYMY-hanke, Omaiset Mielenterveystyön tukena (FinFami) Mieletön mahdollisuus -hanke, Kehitysvammaliiton Somettamalla uutta kohtaamista hanke, Mielellään-verkosto sekä Nuorten naisten mielen hyvinvointia edistävä yhteistyö KICKSkosmetiikkayrityksen kanssa) sekä antoivat asiantuntijahaastatteluja medialle ja kirjoituksia useisiin julkaisuihin. Yksikkö tuotti asiantuntijasisältöjä seuran verkkopalveluun ja vaikuttamistyön tueksi sekä levitti tietoa vaikuttavista työmenetelmistä mielenterveyden edistämiseksi verkossa. Erityisesti verkkoon tuotiin kohdennettuja toiminnallisia sisältöjä eri ikäryhmille. Oivamieli.fi-sivustoon tehtiin päivityksiä ja käännettiin sivusto ruotsiksi. Lasten animaatio Taran tarina on suunnattu lapsille. Mielenterveysosaamisen edistäminen. Keskeisiä tehtäväalueita olivat Mielenterveyden ensiapu -koulutusten (MTEA) levittäminen, koordinoiminen ja soveltaminen uusille kohderyhmille. Tämä työ vahvistui merkittävästi, kun yksikössä käynnistyi Mielenterveys kuuluu kaikille -kärkihanke sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella vuosille Hankkeella on kattava yhteistyöverkosto sairaanhoitopiirien (15), kuntien, järjestöjen ja paikallisten seurojen kanssa. Mielenterveyden ensiapu (MTEA) -koulutuksiin osallistui yli ihmistä. Koulutuksiin osallistuneista 58 prosenttia oli kansalaisia ja 42 prosenttia ammattilaisia. Miehiä osallistuneista oli 14 prosenttia. Uusiksi ohjaajiksi valmistui 250 henkilöä. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveyden edistämisen keinona ollaan kirjaamassa useisiin maakunnallisiin/kunnallisiin strategioihin ja suunnitelmiin. Useissa kumppaniorganisaatioissa koulutukset on otettu osaksi organisaatioiden suunnitelmallista toimintaa. Uutena kohteena kehitettiin työelämän Mielenterveyden ensiapu (TMTEA)- kokonaisuutta Työsuojelurahaston avustuksella. Yhteistyötä tehtiin myös maahanmuuttajatyöhön pilotoitavan Kotu -MTEA -mallin kehittämisessä. Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävän työn ja hankkeiden tavoitteena on kehittää ja levittää voimavaralähtöistä mielenterveyden osaamista lasten ja nuorten kanssa toimiville (neuvola, varhaiskasvatus, koulut, toinen ja kolmas aste, nuorisotyö sekä vanhemmuuden tukea sosiaali- ja terveyspalveluihin). Vuonna 2017 käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksella Mielenterveystaitoja maahanmuuttajaoppilaille -hanke, jossa kehitetään tukiaineistoa ja koulutusta maahanmuuttajaoppilaiden mielenterveyden edistämiseen peruskouluissa. Erillisillä opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksilla toteutettuihin koulutuksiin (Hyvää

7 mieltä yhdessä alakouluun, Lapsen mieli- mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja Mielenterveys voimaksi -nuorisotyöhön) osallistui noin toimijaa. Lapsen mieli -kirja (Barnets Sinne) valmistui ruotsinkielelle. Ammattikorkeakoulu Metropolian ja Vialexin kanssa kehitettiin sähköisiä harjoituksia mielenterveystaitojen oppimiseen lapsille ja nuorille. Lisäksi Mielenterveysseura aloitti yhtenä yhteistyökumppanina Yrityskylässä, joka tavoittaa noin kuudesluokkalaista vuodessa. Mielenterveysseuran koordinoima yhteenliittymä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n kanssa valittiin yhdeksi nuorisoalan osaamiskeskukseksi toteuttamaan nuorisopoliittisen ohjelman tavoitteita nuorten mielenterveysongelmien vähentämiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Yksikön aikuistyö vei eteenpäin ikäihmisten mielenterveystyötä sekä välitti osaamista Kilta-työllä yrittäjien mielenterveyden edistämisen tarpeisiin. Kiltatoiminnan koulutuksiin ja ryhmiin osallistui eri puolilla maata noin 130 yrittäjää. Uutena kohderyhmänä olivat maataloustuottajat ja Hiusyrittäjät. Kaikkiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöihin otettiin yhteyttä tarkoituksena tiivistää yhteistyötä ja olla mukana luomassa paikallisia tukiverkostoja eri sidosryhmien, muun muassa yrittäjäjärjestöjen, kriisikeskusten ja yrityskummien välillä. Hankkeet ja kampanjat Mirakle-hankkeessa toteutettiin ikäihmisten mielenterveyden edistämistyötä. Ikäihmisten kriisityön kehittämisen tueksi tuotettiin materiaaleja ja koulutuksia. Ikääntyvien kriisiapu -koulutusmallia levitettiin ja juurrutettiin paikallisseurojen työntekijöille ja vapaaehtoisille sekä sidosryhmille eri puolilla Suomea. Lisäksi Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut -hankkeessa julkaistiin lyhyt animaatiovideo ikääntyneiden mielenterveydestä ja toteutettiin yhteistyöverkostojen kanssa Paas poiketen ja Vanhene viisaasti -kampanjat. Monipuolisella työllä tavoitettiin noin henkilöä erilaisissa seminaareissa, puheenvuoroissa ja koulutuksissa. Lisäksi paikallisissa seuroissa, järjestettiin Miraklen tukemana Seniori Hyvinvointitreenejä ja treenien materiaalit käännettiin ruotsiksi. Ryhmiä järjestettiin myös kuntien ja toisten järjestöjen ylläpitämissä ikäihmisten palveluissa. Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -työssä tuettiin valtakunnallisen koordinaation avulla laajenevaa työtä ja maanlaajuista kouluttajaverkostoa sekä toteutettiin konsultaatio- ja koulutustilaisuuksia ja seminaaripäiviä. Kouluttajien työn tueksi järjestettiin myös erillinen kahden päivän koulutuskokonaisuus. Yhteensä tapahtumiin osallistui noin 170 henkilöä. Mielenterveysseuran Koulutuskeskus toteuttaa ja kehittää laajan yhteistyöverkoston kanssa asiantuntemukseen pohjautuvaa, mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen- ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Koulutuskokonaisuudet ovat Perhearviointimenetelmä, Palaset kohdalleen, Psykoterapian perusteet, Pariterapian täydennyskoulutus, Perhekompassi, Mind-Body Bridging (MBB), Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona, Kriisityön koulutukset, Toimiva Lapsi ja perhe (TLP) ja Työhyvinvointiin liittyvät koulutukset. Ne on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille ja organisaatioille sekä järjestöjen ja ammattiliittojen henkilöstölle. Koulutuskeskuksen koulutukset ovat maksullisia ja toiminta on omarahoitteista. Koulutuskeskuksen koulutuksiin ja seminaareihin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä. Koulutuskeskuksella oli merkittävä rooli perhekeskeisten työskentelymallien jalkauttajana ja kehittäjänä, mielenterveysosaamisen lisääjänä ja mielenterveyden edistäjänä. Erityisesti Perhearviointimenetelmä- ja Palaset kohdalleen -koulutuksilla tavoitettiin lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja heikommissa asemissa olevien perheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä ja organisaatioita. Näin vahvistettiin suoraan ja välillisesti ammattilaisten osaamista ja työn kehittä- 7

8 mistä. Koulutuskeskus on vuosina yhteistyökumppanina Pohjanmaan Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE)-hankkeessa sekä ohjausryhmässä että koulutuksien tuottajana Kansalaistoiminnan vahvistaminen Kansalaistoiminnan yksikössä päätavoitteena oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, monipuolistaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä mielenterveyden edistämisen näkyväksi tekeminen hyödyntäen 120- juhlavuoden tapahtumia. Mielenterveysseuran 120-juhlavuoden Mieli-auton kiertue kiersi kahden kuukauden ajan ympäri Suomea sekä paikallisten mielenterveysseurojen Mental Health Art Week (MHAW) tapahtumissa että suurtapahtumissa, kuten Pori Jazz, Kuopio Tanssii ja soi ja Seinäjoen tangomarkkinat. Kiertueella kohdattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kiertueen tavoitteena oli saada näkyvyyttä sekä mielenterveydestä huolehtimiselle että paikallisten mielenterveysseurojen toiminnalle. Mieli-autolla oli mahdollista testata stressitasoaan, keskustella mielen hyvinvointia vahvistavista tekijöistä ja vapaaehtoistoiminnasta sekä saada materiaalia mielenterveyden vahvistamisesta arjessa. Tarjolla oli tietoa, mistä saa tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa. MHAW-kulttuuritapahtumia järjestettiin kolmen viikon ajan yli 100 ympäri Suomen. MHAWn teema oli hyvinvointia luonnosta ja tapahtumiin mahtui musiikkiesityksiä, teatteria, taidenäyttelyitä, käsityöpajoja, luontoretkiä, runoesityksiä, tanssia, yhteislaulutuokioita, tietoa mielenhyvinvoinnista ja paikallisten seurojen toiminnasta. Yksikön järjestämiin koulutuksiin ja kehittämispäiviin osallistui noin 500 paikallisten mielenterveysseurojen ja noin 100 muiden organisaatioiden toimijaa. Vuoden aikana järjestettiin valtakunnalliset puheenjohtajien neuvottelupäivät, valtakunnalliset ja alueelliset ryhmänohjaajakoulutukset, toiminnallisten ryhmien ohjaajien koulutus ja Senioritreeniohjaajakoulutus. Pidettiin Nuoren Mielen Ensiapu- ja mielenterveyden ensiapukoulutuksia sekä muita teemakohtaisia koulutuksia, esimerkiksi jaksamiseen, yksinäisyyteen, arvostavaan kohtaamiseen ja tunteisiin liittyvillä teemoilla sekä Narsistien Uhrien Tuki ry:n kanssa aiheesta, miten tunnistaa uhriutumisen prosessi. Organisoitiin vapaaehtoiskoordinaattoreiden verkostopäivä, hyvinvointivastaavien ja senioriohjaajien alueelliset verkostotapaamiset, puhelin- ja verkkokriisityön alueryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepa:n henkisen tuen toimijoiden tapaaminen, seurakohtaisia hallitustoimijoiden ja uusien jäsenten perehdytyksiä sekä yhdistystoiminnan kehittämiskoulutuksia. Yhdistyskäyntejä paikallisiin mielenterveysseuroihin tehtiin 117. Vapaaehtoistyön työnohjauksen ja johtamisen tueksi valmistui yksivuotisesta Vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiudet -koulutuksesta yhdeksän (9) ja kaksivuotisesta Vapaaehtoistyön työnohjauskoulutuksesta kahdeksan (8) vapaaehtoistoimijaa. Työnohjaajiksi valmistuneiden lopputyöt koottiin artikkelikokoelmaksi. Vapaaehtoistyön koordinointiin kehitettiin uusi vapaaehtoistyön koordinaatiokoulutus, joka koostuu vapaaehtoistoimijoiden koordinointi-, koulutus- ja johtamisosioista. Paikallisten mielenterveysseurojen hallitustoimijoille tehtiin työhyvinvointikysely. Vastausten pohjalta kehitettiin uusia malleja hallitustoimijoiden jaksamisen tueksi ja laadittiin perehdytysopas paikallisten seurojen uusille toimijoille. Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta edistettiin muun muassa kehittämällä edelleen Tule mukaan -verkkosivujen sisältöä sekä julkaisemalla vapaaehtoistarinoita. Suunniteltiin myös joulutammikuulle sijoittuva vapaaehtoistoiminnan sosiaalisen median kampanjaa. Paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden kehittämiseksi luotiin kehittämistyöpajan konsepti sekä järjestettiin kehittämispäivät hallitustoimijoille ja viestijöille. Paikallisten mielenterveysseurojen markkinointiviestinnän tueksi tehtiin räätälöityjä vapaaehtoistoiminnan esitteitä

9 paketoituja vapaaehtoistehtäviä hyödyntäen sekä tarjottiin vinkkejä ja työkaluja uusien vapaaehtoisten rekrytointiin. Paikallisten mielenterveysseurojen digitaalista viestintää edistettiin julkaisemalla verkkosivusto yhteiseen järjestelmään yhdeksälle (9) uudelle yhdistykselle. Yhtenäistä verkkosivustoa käyttää tällä hetkellä 23 paikallisseuraa. Seuroille tarjottiin ohjeita sekä teknistä ja sisältötukea sivustojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Verkostoyhteistyötä jatkettiin Maaseudun Tukihenkilöverkon kanssa osallistumalla asiantuntijajäsenenä ohjausryhmään sekä kouluttamalla verkon tukihenkilöitä vastaajiksi Verkkokriisikeskus Tukinettiin. Osallistuttiin vapautuneiden vankien Porttiteatterin kehittämistyöhön sekä Suomen Punaisen Ristin SPR:n koordinoimaan vastaanottotoiminnan ja järjestötoiminnan verkostoon. Mielenterveysseuran vastuulla oli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen suositusten uudistaminen työryhmän kanssa. Mielenterveysseuraan liittyi jäseniksi uusia paikallisia mielenterveysseuroja: Terveyttä kulttuurista ja Pro Lapinlahti mielenterveysseurat. Lapinlahden Lähteen Osallistu Lapinlahden Lähteellä -hanke ( ) päättyi toimintamuotojen jäädessä elämään. Hankkeessa tyhjästä Lapinlahdesta muotoutui kansalaislähtöisesti vilkas mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin kohtaamispaikka. Hankkeessa toteutettiin kahvila-, tapahtuma- ja korjaustyöpajoja, jotka ovat tarjonneet sekä työllistämismahdollisuuksia että osallisuutta lukuisille vapaaehtoisille. Lapinlahdessa järjestettiin yli 200 tapahtumaa, joihin osallistui noin ihmistä. Tapahtumat olivat muun muassa luentoja, joiden teemat vaihtelivat mielen hyvinvoinnista, luonnon hyvinvointivaikutuksista, historiaan ja kulttuuriin. Lisäksi toteutui taidelähtöisiä työpajoja, konsertteja, teatteriesityksiä, gallerian oheistapahtumia, ulkoliikuntaa, saunatapahtumia, erilaisia festivaaleja ja perinteisten juhlapäivien viettoa yhteisöllisin keinoin. Keväällä 2017 avautui Mental Museum, joka kertoo Lapinlahden ja mielenterveyden hoidon historiasta. Onnistu Osallisuuden Lähteellä (OOL) -hanke käynnistyi maaliskuussa OOL-hanke tehdään yhteistyössä Orton Pron kanssa Euroopan sosiaalirahaston tuella. Hankkeen tarkoituksena on parantaa työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakykyä, sosiaalista osallisuutta sekä työllistymistä. Tähän tähdätään Lapinlahden Lähteen vapaaehtoistoiminnan, Orton Pron monialaisen palveluohjauksen ja valmennuksen yhteistyön kautta Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen Suomen Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallista kriisikeskustoimintaa sekä ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valtakunnalliseen koordinaatioon sisältyy kriisikeskustoiminnan, kriisipuhelinauttamisen ja verkkoauttamisen sisällöllinen ja toiminnallinen koordinaatio ja tekniikan ylläpito ja tilastointijärjestelmän kehittäminen ja ylläpito. Kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 kriisikeskusta. Kriisiauttaminen puhelimella, verkossa, kasvokkain. Kriisipuhelimeen soittoja tuli ja vastattujen puheluiden määrä oli puhelua. Soitetuista puheluista 29 prosenttiin pystyttiin siis vastaamaan. Soittajista 38 prosenttia oli miehiä ja 37 prosenttia oli iältään vuotiaita. Eniten puheluita soitettiin klo 21 02; heinäkuu oli ruuhkaisin kuukausi. Soiton yleisin syy olivat ihmissuhdeongelmat. Spontaanista palautteesta 96 prosenttia oli kiittävää. Päivystyspaikkakuntia oli vuoden lopussa 26, joista 19 oli kriisikeskuksia ja kuusi paikallisia mielenterveysseuroja. Kriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla kävi yhteensä eri asiakasta. Tapaamisia oli yhteensä eli keskimäärin kolme tapaamista asiakasta kohti. Enemmistö asiakkaista, 73 prosenttia, oli naisia. Suurin ikäryhmä naisasiakkaissa olivat vuotiaat ja miehissä vuo-

10 tiaat. Maahanmuuttajataustaisia asiakkaita oli kahdeksan prosenttia. Yleisin vastaanotolle hakeutumisen syy oli pari- tai perheongelma (27 %), ahdistuneisuus (13 %) ja kuolema lähipiirissä (7 %). Läheisen itsemurha oli asiakkaaksi tulon syynä 188 asiakkaalla. Asiakkailta kerätyn arviointitiedon perusteella kriisiapu lisäsi merkittävästi heidän toiveikkuuttaan ja selviytymistään päivittäisen elämän haasteista sekä vähensi merkittävästi elämää haittaavien ongelmien määrää ja itsetuhoisuutta. Kriisikeskusverkosto toteutti 75 suljettua ryhmää, joissa oli 579 osallistujaa. Eniten toteutui Nuorille Löydä oma tarinasi ryhmiä sekä läheisensä menettäneiden ryhmiä (itsemurhan kautta tai muuten äkillisesti). Avoimia ryhmiä järjestettiin 49 ja niissä oli yhteensä 459 osallistujaa ja 324 tapaamista. Suurin osa avoimista ryhmistä oli hyvinvointia tukevia ryhmiä, tasapainovalmennusryhmiä maahanmuuttajataustaisille sekä omaisryhmiä. 10 Verkkokriisityössä Tukinetissa aikuisille suunnatussa Solmussa chatissä käytiin 795 keskustelua. Pitkäkestoisessa, kahdenkeskisessä auttamisessa viestejä asiakkaan ja auttajan välillä oli Verkkoavussa yleisimmät yhteydenoton syyt olivat edelleen ahdistuneisuus sekä parisuhde- ja perheongelmat. Enemmistö yhteydenottajista oli naisia (84 %) ja suurin ikäryhmä oli vuotiaat (40 %). Itsetuhoisia yhteydenottoja oli Tukinetin ohjatuissa ryhmächattejä oli 465 ja niissä 2879 osallistujaa. Verkkokriisityöhön osallistui vuoden aikana 18 paikallista kriisikeskusta/mielenterveysseuraa. Sekasin chat, nuorille suunnattu chat -palvelu aloitti toimintansa tammikuussa Sekasin chatin asiakkaista puolet oli vuotiaita. Tyttöjä ja nuoria naisia yhteydenottajista oli 80 prosenttia. Tavallisimmat yhteydenoton syytä olivat ahdistus (47 %), ihmissuhdeongelmat (27 %) ja masentuneisuus (18 %). Joka viides yhteydenottaja oli itsetuhoinen. Keskusteluja käytiin Jonotusaika oli kesimäärin 1 tunti 44 min. Sekasin chat-palvelua oli toteuttamassa 22 eri järjestöä. Ensimmäisenä toimintavuonna työntekijät kävivät 84 prosenttia keskusteluista, vapaaehtoiset 12 prosenttia ja opiskelijat 4 prosenttia. Vapaaehtoisia rekrytoitiin ja koulutettiin vuoden aikana huomattava määrä lisää. SOS-kriisikeskus. Suomen Mielenterveysseuran keskustoimiston yhteydessä toimivassa SOS- Kriisikeskuksessa oli 2017 lopussa 115 koulutettua vapaaehtoista, joista suuri joukko eli 55 oli tauolla. Vapaaehtoisten määrän suuri kasvu johtui Sekasin-chatin käynnistymisestä ja kahdesta vapaaehtoiskoulutuksesta siihen. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 71 yhteensä kolmessa koulutuksessa. SOS-kriisikeskuksen työntekijät ja vapaaehtoiset vastasivat kriisipuhelimessa vuonna 2017 yhteensä 3014 puheluun. Kaikki SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät päivystävät kriisipuhelimessa sekä tukevat vapaaehtoisten toimintaa ja toimivat tarvittaessa myös muiden kriisikeskusten takapäivystäjinä. Yöllä kriisityöntekijöiden hoitama päivystys on ollut vuoden 2017 alusta lähtien osa valtakunnallista koordinaatiota, ei Helsingin SOS-kriisikeskusta. SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanotolla kävi 1199 asiakasta vuonna 2017 ja asiakaskäyntejä yhteensä 4356 Yleisin avuntarve liittyi edelleen parisuhde- ja perheongelmiin (18 %), kuolemaan lähipiirissä (7 %) ja traumaattiseen tapahtumaan lähtömaassa (6 %). Kriisikeskuksen asiakkaista 31 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Kahdeksan koulutettua vapaaehtoista teki tukikeskusteluja SOS-kriisikeskuksessa ammattilaisten ohjauksessa. Yksi vapaaehtoinen toimi henkilökohtaisessa tukisuhteessa tukijana. Verkkokriisityössä oli mukana sekä työntekijöitä, opiskelijoita että vapaaehtoisia.

11 Vuonna 2017 ryhmiä ja intensiivikursseja järjestettiin itsemurhan tehneiden läheisille, muutoin äkillisesti läheisensä menettäneille, pitkittyneestä surusta kärsiville, tukea tarvitseville nuorille/nuorille aikuisille, lapsena vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsineille nuorille aikuisille sekä traumatisoituneille ja tukea tarvitseville maahanmuuttajille. Intensiivikurssijaksoja oli 19 ja osallistujia 147 ja kurssivuorokausia 55. Viikoittain tapaavia ryhmiä oli 32 ja niissä tapaamiskertoja 316 ja osallistujia yhteensä 280. Avoimia ryhmiä (tasapainovalmennus ja arabiankielinen runoryhmä) järjestettiin 8. Niissä oli yhteensä 33 tapaamista ja 105 osallistujaa. Hankkeet ja projektit Vuosi oli LINITY lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille -projektin viides toimintavuosi. Linity-mallin seurantatutkimuksen aineiston keruu jatkui ja syyskuussa aloitettiin vuoden ajan kestävään seurantaan liittyvät kyselyt. Vuonna 2017 Linity-interventiossa oli yhteensä 191 asiakasta. Kuntoutussäätiön Nuoret tuella työelämään NUTTU-hanke, jossa kriisikeskustoimintojen työntekijä työskenteli puolikkaalla työajalla, päättyi vuoden lopussa. Hankkeessa kehitettiin tukea työttöminä työnhakijoina oleville nuorille. Kriisikeskustoiminnoissa toteutettiin vuoden aikana kahta maahanmuuttajien mielenterveyteen ja avunsaantiin liittyvää hanketta. Amif KOTU -hankkeen tavoitteena on tuottaa maahanmuuttajia kohtaaville koulutusta maahanmuuttajien mielenterveyden edistämisestä. Amif Paloma puolestaan on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hanke, jossa kehitetään pakolaisten ja muiden kolmansista maista tulleiden mielenterveystoimia. Mielenterveysseura on hankkeessa kumppanina ja vastaa kohderyhmän eli pakolaisten kokemusten kartoittamisesta ja osallistuu uusien toimintamallien kehittämiseen. Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke on yhteistyöhanke Suomen Nuorisoryhteistyö -Allianssi ry:n kanssa. Tavoitteena on lisätä nuorisotyön toimijoiden ja kriisiauttajien yhteistyötä ja osaamista nuorten tukemiseen Kehittämistoiminnan hankkeet Yksiköiden hankkeiden lisäksi seurassa toteutettiin kaksi muuta hanketta suoraan johdon ohjauksessa. Kasvun tuki -hanke edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä levittämällä näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen työmenetelmiä lasten ja perheiden kanssa työtä tekeville valtakunnallisesti, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakin kehittäminen ja valtakunnallinen juurruttaminen. Hanke aloitti maakuntakohtaisen työn Ihmeelliset vuodet -menetelmän, Lapset puheeksi -menetelmän ja monimuotoisen perheterapian -työmenetelmien levittämiseksi. Hanke sai hallituksen kärkihankerahoituksen osana lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE-ohjelma). Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-työhön liittyen toteutettiin koulutuksia ja seminaaripäiviä sekä päivitettiin kouluttajarekisteriä sähköiseen muotoon. TLP-työtä kehitettiin myös kahdessa hankkeessa. elapset puheeksi -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin IT-psykiatrian linjan kanssa sähköinen koulutusalusta Lapset puheeksi -työmenetelmän levittämiseksi kuntien ja maakuntien työtekijöille. Hanke toteutetaan Mielenterveysseuran johdolla valtionavustuksella terveyden edistämisen määrärahasta. Uutena hankkeena käynnistyi Lapset puheeksi - menetelmä vastaanottopalveluissa hanke, joka toteutetaan sisäministeriön hallinnoiman Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston avustuksella Maahanmuuttoviraston (Migrin) johdolla. Hankkeessa tuetaan perheellisten turvapaikanhakijoiden vanhemmuutta kouluttamalla menetelmäkouluttajia vastaanottokeskuksiin.

12 Lapinlahden Lähteen toiminta siirtyi kesällä Kansalaistoimintojen yksikön suojiin ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisen ohella ryhdyttiin valmistelemaan sen siirtämistä seuran paikallisen jäsenseuran, ProLapinlahti mielenterveysseura ry:n, hallinnointivastuulle lähivuosina Rikosuhripäivystyksen valtakunnallinen koordinaatio Suomen Mielenterveysseura toimi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Toimintaa toteutettiin ammattihenkilökunnan sekä yli 500 vapaaehtoisen voimin matalan kynnyksen tukipalveluina 30 palvelupisteessä eri puolilla Suomea, seitsemän aluetoimiston koordinoimana. Oikeusministeriön kanssa sovitulla tavalla RIKU on toiminut vuoden 2016 alusta EU:n rikosuhridirektiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden tuottajana Suomessa. Oikeusministeriö antoi Rikosuhripäivystykselle joulukuussa 2017 julkisen palveluvelvoitteen rikoksen uhrien yleisten tukipalveluiden tuottamisesta vuosiksi Tämä tarkoittaa, että Mielenterveysseura koordinoi RIKUa vuoteen 2027 saakka, minkä jälkeen toiminta on tarkoitus siirtää Ensi- ja turvakotien liiton hallinnointivastuulle. Rikosuhripäivystystä toteuttavat Mielenterveysseuran lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementtiliitto. RI- KUn toimintaa ohjaa strategia vuosille RIKUn yksittäisten asiakkaiden määrä eri palveluissa kasvoi edellisvuodesta 51 prosenttia. Yhteensä asiakkaita oli , kun vastaava luku vuonna 2016 oli Asiakkuuksiin liittyviä kontakteja oli , kasvua 43 prosenttia. Tukisuhteiden määrä oli 4 700, jossa kasvua 31 prosenttia. Palvelumuodoista kasvoi eniten RIKUchat. Poliisin ohjaus RIKUn palveluihin lisääntyi jonkin verran, mutta alueelliset erot ohjauksessa ovat edelleen suuria. Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto toimii Mielenterveysseuran Kriisikeskustoimintojen osana Helsingissä Länsi-Pasilassa. Toiminta-alueena oli yhteensä 43 kuntaa pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudellamaalla. Aluetoimiston palvelupisteistä (Helsinki, Lohja, Järvenpää, Porvoo, Lahti, Kouvola) tarjottiin neuvontaa ja ohjausta puhelimitse, chatissa sekä henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Asiakaskontakteja oli kaikkiaan , tukisuhteita 1283, vapaaehtoisia 106 ja henkilöstöä 10. Etelä-Suomen tukisuhteissa korostuivat edellisvuosien tapaan yhteydenotot liittyen erilaiseen väkivaltarikollisuuteen. Tukisuhteita oli seuraavasti: perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvassa väkivallassa 25 prosenttia, läheisen muussa uhkailussa ja häirinnässä kolme prosenttia, lähestymiskieltoasioissa seitsemän prosenttia, seksuaalirikoksissa 16 prosenttia, henkirikoksissa yksi prosentti, muissa pahoinpitelyissä, uhkailuissa, häirinnässä, vainossa sekä erilaisessa kiusaamisessa ja kunnianloukkauksissa 20 prosenttia. Muut yhteydenoton syyt liittyivät lähinnä varkauksiin, murtoihin ja ryöstöihin, petoksiin ja kavalluksiin sekä identiteettivarkauksiin ja muihin verkkorikoksiin.

13 Henkilökohtaisen tukihenkilön tarjoaminen asiakkaille on keskeinen osa RIKUn perustoimintaa. Tukihenkilöt olivat asiakkaan tukena muun muassa poliisilaitoksella, oikeudenkäynneissä sekä muissa rikosprosessiin liittyvissä tapaamisissa. Lisäksi Etelä-Suomen aluetoimiston työntekijöitä jalkautui Lahden poliisitalolle, Porvoon poliisitalolle, Helsingin Pasilan poliisitalolle, Kotkan poliisitalolle, Lahden turvakodille sekä Lohjan seudun mielenterveysseuran Hyvän mielen majalle. Aluetoimisto oli mukana rikoksen uhreille ja todistajille tarkoitetussa Visitor-toiminta tuomioistuimessa -hankkeessa toteuttaen Vantaan käräjäoikeudessa päivystystoimintaa. Päivystysten aikana kohdattiin yhteensä 206 asiakasta Viestintä Viestinnän visiona on, että Suomessa asuvat oivaltavat, että mielenterveys on terveyttä ja elämäntaitoa: mielenterveyttä voi oppia ja vahvistaa. Viestintä ja vaikuttaminen ovat tärkeä osa seuran ja kaikkien työntekijöiden työtä, ja sitä tehdään yhteistyössä jäsenseurojen ja kumppaneiden kanssa. Viestintäyksikön vastuualueita ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, markkinointiviestintä, jäsenviestintä, sisäinen viestintä ja varainhankinta sekä seuran Digitaalisuus ja viestintä -kehittämisohjelma. Toimintaympäristön luotaus on keskeinen osa viestinnän toteutusta. Viestintäyksikkö palvelee, mahdollistaa ja vaikuttaa. Markkinointiviestintä ja mediat. Mielenterveysseura toteutti päivittäistä sisältömarkkinointia edistäen mielen hyvinvoinnin oma-apukeinojen, varhaisen kriisituen, vapaaehtoistyön ja yhteiskunnallisten viestien käyttöä ja saatavuutta sekä mielen hyvinvoinnin puheeksi ottamista. Keskeisinä keinoina olivat digitaalinen viestintä, mediaviestintä ja kohtaamiset. Mielenterveysseuran verkkosivuston kävijämäärä jatkoi kasvuaan. Mielenterveysseura.fi -sivustolla oli noin eri kävijää kuukaudessa (2016, ; 2015: ). Kävijämäärien ja esimerkiksi sivustolla vietetyn ajan lisäksi toteutettiin käyttäjätestejä keskeisillä sidosryhmillä. Sisällöistä vastaava työryhmä kehitti sivuston konseptointia sisältömarkkinointiin erikoistuneen toimiston kanssa. Mielenterveysseuran monikanavaperheeseen kuuluivat mielenterveysseura.fi-kokonaisuus, Facebook, Twitter, YouTube, Instagram, sähköposti, Mieli uutiskirje ja muut uutiskirjeet, Intranet sekä Mielenterveys-lehti (4), Perheterapia-lehti (4), Mieli News (1), esitteet ja muut julkaisut sekä tapahtumat ja messut. Mielenterveys-lehden julkaiseminen lopetettiin vuoden päättyessä, jotta seuran strategian mukaisesti voitiin kohdentaa resursseja digitaalisen viestinnän kehittämiseen. Mielenterveysseura viesti päivittäin sosiaalisessa mediassa ja potentiaalisia kohtaamisia oli päivässä. Reagointien ja jakamisten tilastoja seurattiin päivittäin sekä systemaattisesti viikoittain ja joka neljäs kuukausi (2017: FB tykkääjää ja Twitter seuraajaa; 2016: FB tykkääjää, Twitter seuraajaa). Mielenterveysseuran viestit näkyivät lähes päivittäin ulkoisessa mediassa. Mediaosumia oli vuoden aikana yli 880 kappaletta 2 hakusanalla Suomen Mielenterveysseura. Näistä jutuista lähes 2 Mediaosumia vuonna 2017: 886; 2016: 609; 2015: 273)

14 puolet käsitteli tuen ja avun tarjoamista 3,viidennes mielenterveysosaamista 4 ja yhteiskunnallista vaikuttamista 5 sekä osa kansalaistoimijuutta 6. Mielenterveysseura koulutti sekä vaikutti noin kymmenessä messutapahtumassa opetusalan Educa-tapahtumasta Mielenterveysmessuille. Mieli120 -juhlavuonna mielenterveyttä edistettiin eri puolilla Suomea teemalla toivoa, iloa, voimaa. Toivoa kirjallisuudesta -kiertue juhlavuoden kunniaksi Helsingin kaupungin kirjastojen sisälsi 36 kirjastoa, 36 vierasta ja 36 toivoa antanutta kirjaa (kuulijoita 1 820). Artikkelit saivat yli yksilöityä sivukatselua Helmet-verkkosivuilla. Tapahtumat näkyivät menovinkeissä, kirjastoissa, verkossa ja syyskuun viikolla Helsingin keskustassa digitalisilla näytöillä. Toivoa kirjallisuudesta kiertue huipentui Maailman mielenterveyspäivään 10. lokakuuta Suomi100-tapahtumana. Kymppikymppikampanjana kiertue laajeni valtakunnalliseksi. Paikallisista seuroista (56) noin joka toinen (2017: 23; 2016, 13) järjesti paikallisia tapahtumia. Mielenterveysseura järjesti yleisötapahtuman tavaratalo Kampissa Helsingin kaupungin kirjastojen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kanssa. Valtakunnallinen medianäkyvyys tavoitti halutut katselijaa, kuuntelijaa tai lukijaa. Kampanjasta lähetettiin 170 twiittiä, jonka potentiaalinen tavoittavuus oli , ja 31 julkista Facebook-päivitystä. Mielenterveysseura palkitsi juhlavuoden kunniaksi Pirkko Lahden elämäntyöpalkinnolla, joka juhlavuonna korvasi seuran vuosittain jakaman valtakunnallisen mielenterveyspalkinnon. Digitaalisuus ja viestintä -kehittämisohjelma. Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on olla erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa. Strategiset kehittämisohjelmat ovat henkilöstön digitaalisen osaamisen vahvistaminen, seuran kaiken toiminnan sähköisen ja viestinnällisen ulottuvuuden ajantasaistaminen ja uudet avaukset sekä kriisikeskusverkoston yhteisen ilmeen ja konseptin kehittäminen. Viestintäyksikkö järjesti digitaalisen osaamiskyselyn pohjalta henkilöstölle kolme sosiaalisen median koulutusta Facebookin, Twitterin, LinkedInin ja Instagramin hyödyntämisestä mielenterveyden edistämisessä. Koulutuksiin osallistui kolmannes työntekijöistä. Viestintä järjesti henkilö- ja tiimikohtaista valmennusta. Hallintoyksikkö järjesti tietoiskuja ja koulutusta Outlookin sekä matkaja kuluhallinnan ohjelman (M2) hyödyntämisestä. Mielenterveysseurassa oli meneillään useita uusia digitaalisia hankkeita. Seura oli asiantuntijana Tunnetaitojen nettineuvolassa, käynnisti Mun mieli -sovelluksen jatkotyön, avasi Sekasin-chatin, aloitti Somettamalla uutta kohtaamista -kehityshankeen, käynnisti Verkkokriisikeskus Tukinetin uudistushankeen, julkaisi elapset puheeksi sisältöjä, aloitti mielenterveyden käsi -verkkotyöstön, avasi lahjoittajasivut, käynnisti asiakashallintarekisterin uudistamisen, otti käyttöön henkilöstöetujen mobiilimaksamisen Epassin sekä muita toimistosovelluksia ja kehitti verkkosivuston ominaisuuksia. Mielenterveysseura tuki paikallisten seurojen digitaalista viestintää ja osaamista. Vuoden loppuun mennessä 27 paikallista seuraa (27/56) oli tilannut seuran jäsenpalveluna mahdollistamat Mieli-verkkosivut, joista kriisikeskuksia 17 (17/22). Jäsenviestintä ja henkilöstö. Viestinnän kehittämisen lähtökohtana on, että jokainen viestii. Viestintää myös kehitetään yhdessä Tuen ja avun tarjoaminen mediaosumissa vuonna 2017: 47 %; 2016: 53 %; 2015: 29 % 4 Mielenterveysosaaminen mediaosumista vuonna 2017: 25 %; 2016: 21 %; 2015: 16 % 5 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen mediaosumissa vuonna 2017: 25 %; 2016: 19 %; 2015: 32 % 6 Kansalaistoimijuus mediaosumissa vuonna 2017: 2 %; 2016: 6 %; 2015: 5 %

15 Mielenterveysseura kampanjoi paikallisten seurojen kanssa Maailman mielenterveyspäivänä. Tavoitteena oli, että ihmiset löytäisivät toivoa, iloa ja voimaa kulttuurista. Tapahtumia järjesti 23 seuraa. Mielenterveysseura kehitti yhdessä kampanjakonseptia ja julkaisi materiaalit paikallisten seurojen käyttöön, samat juhlavuoden Mieliauto-kiertueelle. Suurin osa seurakyselyyn vastanneista piti konseptia (75 %) ja materiaaleja (90 %) toimivina. Kriisikeskusverkosto ja paikalliset seurat ovat voineet Mielenterveysseuran bändiuudistuksen jälkeen ( ) hyödyntää Mieli-ilmettä soveltuvin osin. Lähes kaikilla on käytössä yhtenäinen Mieli-pohjainen logo yhdistyksen omalla nimellä. Paikallisille seuroille tarjotaan jäsenetuna Mieliilmeen mukaisia viestintäkanavia, kuten mielenterveysseurat.fi-palvelu, materiaalia ja alan koulutusta kansalaistoimintojen yksikön koordinoimana. Mielenterveysseura teki kuntavaalivaikuttamista yhdessä halukkaiden paikallisten seurojen kanssa. Kaikkia seuroja kysyttiin mukaan Mielikunta-kampanjointiin ja halukkaiden kanssa suunniteltiin yhteistä vaikuttamista. Paikalliseen vaikuttamiseen tarjottiin tiedotepohjia, esitteitä ja tutkimustuloksia. Vaikuttamisviestintään lähti mukaan 23 paikallista seuraa. Viestintäyksikkö ja hallintoyksikkö käynnistivät sisäisen viestinnän kehittämistyön. Kehitystyössä koottiin nykyisiä sisäisen viestinnän käytäntöjä. Kehitystyötä jatketaan henkilöstön kanssa tunnistaen toimivimpia sisäisen viestinnän keinoja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kullakin yksiköllä on oma viestintävastaava. Sisäisenä peruspalveluna viestintäyksikkö ylläpiti henkilöstölle viestintätyökaluja, kuten Mieli-diapohjia, raporttipohjia ja kuvapankkia sekä julkaisi Mielenterveysseuran yleisesitteitä, markkinointimateriaaleja ja messutarvikkeita. Yksikkö ylläpiti seuran viestintäkanavia ja niiden seurantaa. Yksikkö toteutti päivittäistä sisältömarkkinointia palveluista, mielenterveysosaamisesta ja seurasta. Viestintäyksikkö palveli mediaa lähes päivittäin ja vastasi mediaseurannasta sekä järjesti henkilöstölle viestintäkoulutusta. Mielenterveysseura valmisteli liittohallituksen hyväksymän viestintästrategian. Varainhankinta. Mielenterveysseura kehitti varainhankintaa ja siihen liittyviä perusrakenteita ja viestintää. Seuran verkkosivuille perustettiin Lahjoita-sivut ja Mielipotti sekä rakennettiin asiakkuuksienhallintaohjelmaa. Lahjoita mielenrauhaa -joulukampanja toteutui. Kampanjan pro bono -kumppaneina olivat mainostoimisto TBWA\Helsinki ja NelonenMedia sekä tunnetut henkilöt Jari Sarasvuo, Herra Ylppö, Saara Sarvas, Aku Hirviniemi ja Jenni Rotonen. Kevätkampanjan valmistelu käynnistyi tavoitteena lanseerata Suomeen vuosittainen Mielinauha-keräys Hallinto ja henkilöstö Mielenterveysseuran ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidettiin Helsingissä. Liittokokous valitsi tohtori Pentti Arajärven kolmannelle kolmivuotiselle puheenjohtajakaudelleen sekä liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. Ylimääräisessä liittokokouksessa käsiteltiin Laguksenpuiston (Veikkolan Parantolan alue) asemakaavamuutoksen maankäyttösopimusta sekä kiinteistönluovutuksen esisopimusta seuran ja Kirkkonummen kunnan välillä. Liittohallitus kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa ja työvaliokunta viisi kertaa. Asiantuntijaelimenä toimiva talousvaliokunta piti neljä kokousta. Johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja, hallintojohtaja, järjestöjohtaja, kehitysjohtaja, kriisikeskustoimintojen johtaja, mielenterveyden edistämisen johtaja sekä viestintäjohtaja. Myös Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja osallistui johtoryhmän työskentelyyn.

16 Henkilöstön koko kasvoi vuoden aikana voimakkaasti. Syntynyttä tilanahtautta helpotettiin remontoimalla seitsemänteen kerrokseen kesän aikana monitoimitila Metsikkö 18 työntekijälle. Metsikkö toimi samalla pilottina tuleville vuosille kaavaillulle toimiston modernisoinnille. Mielenterveysseuran palveluksessa oli 2017 lopussa 126 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 81 ja määräaikaisessa työsuhteessa 45 työtekijää. Kasvua edelliseen vuodenvaihteeseen oli 17 henkilöä. Lapinlahden Lähteen toiminnan vakiintumisen ja laajentumisen myötä seuralla oli Lapinlahden sairaalan kiinteistössä vuoden alussa kolme ja vuoden lopussa neljä työntekijää. Kahvilatyöntekijät olivat kahvilaa ylläpitävän Lapinlahden Lähteen tukiyhdistyksen työntekijöitä Talous Vuoden 2017 lopussa seuran talous oli vakaalla pohjalla. Toimintavuoden tulos syntyi ns. vapaiden rahoituslähteiden ylijäämästä. Vuoden 2017 aikana saatujen avustusten lukumäärä kasvoi painottuen STEA:n ulkopuolisiin avustuslähteisiin. Tämä heijastui toimintavuonna sekä tuottojen että henkilöstömäärän kasvuna. Eri avustusmuotojen toisistaan poikkeavat käytännöt hyväksyttävistä kuluista sekä eri avustuskohteiden raportoinnin poikkeavuus asettivat lisää vaatimuksia avustuksista vastaaville sekä taloushallinnolle. Uusien työpisteiden saamiseksi kasvavalle henkilöstömäärälle viestinnän käytävän pääty 7 kerroksessa remontoitiin avotyötilaksi kesän aikana. Metsiköksi nimetyn tilan suunnitteluun osallistuivat myös 7. kerroksen henkilöstö. Tilojen muutostöihin saatiin STEA:n investointiavustusta. Tilaremontteja tultaneen jatkamaan myös lähivuosien aikana rahoituksen asettamin reunaehdoin. Toimintavuoden lopussa vuokrattiin koulutustoiminnalle uudet tilat samasta rakennuksesta muiden toimitilojen kanssa. Koulutustoiminta siirtyi heti vuoden 2018 alussa Maistraatinportti 4:n toiseen kerrokseen. Toimintavuoden aikana taloushallinnon rutiineja digitalisoitiin ottamalla käyttöön epassi-ohjelmisto lounas-, liikunta- ja kulttuuriedun hallinnointiin. Luottokorttiostojen ja matkalaskujen käsittelyyn hankittiin M2-ohjelmisto. Järjestöille tarkoitetusta toiminnanohjausjärjestelmästä pidettiin keväällä tarjouskilpailu ja toimittajaksi valittiin Donor4Life-ohjelmisto. Ohjelmiston käyttöönotto tapahtuu vuoden 2018 alkupuolella. Veikkolan vanhan parantola-alueen kaavamuutos on saanut lainvoiman maaliskuussa Tämä mahdollistaa luopumisen seuran nykyisen toiminnan kannalta tarpeettomista rakennuksista ja maa-alueista. Seura vietti toimintavuonna 120-vuotisjuhlavuotta ja seuran toimintaa esiteltiin normaalia laajemmassa mittakaavassa. Juhlavuoden suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Yksityiskohtaisen kuvan seuran toiminnan kohdentumisesta antaa tilinpäätöksen liitetiedoissa oleva erittely toiminnoittain ja avustuskohteittain. Tulevaisuuden näkymät. Veikkauksen tuottoja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan jakavan STM:n avustuskeskus STEA:n lisäksi seuran rahoittajista merkittävin on Suomen Kansanterveysyhdistys, joka jakaa toimintansa vuotuista ylijäämää jäsenyhdistyksilleen. Seuran toimintavolyymin kasvaessa myös avustuksia myöntävät tahot ovat monipuolistuneet. Lisäksi oman varainhankinnan odotetaan tuottavan ylijäämää tulevina vuosina. Seuran vakaan taloudellisen aseman säilyttäminen edellyttää tulevaisuudessa rahoituksen ylläpitämistä monipuolisena sekä samalla uusien rahoituslähteiden etsintää.