SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

Transkriptio

1 Vuosikirja 2016

2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA 9 KEHITTÄMISTOIMINTAA JA KOULUTUSTA 13 APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA 17 RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO 22 VIESTINTÄÄ JA DIGITALISOITUMISTA 24 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS 28 Toimitus: Suomen Mielenterveysseura, viestintä Painopaikka: Grano 2017 Kuvat: kansi ja s. 5-28: Konsta Leppänen

3 MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI 2016 Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Puolustamme kaikkien yhtäläistä oikeutta mielenterveyteen. Rakennamme osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistämme välittämisen kulttuuria. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta toimiminen maailman nopeissa muutoksissa vaatii seuralta yhä tiiviimmin jatkuvaa hereillä oloa ja uudistumista ajassa. Vuonna 2017 vietämme 120-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden kynnyksellä tapahtui mielenterveyden edistämistyölle monia merkittäviä asioita. Vuonna 2016 otettiin käyttöön opetussuunnitelma, jossa yläkoulun terveystiedossa ja alakoulun ympäristöopissa opetetaan mielenterveystaitoja. Mielen hyvinvointi on mukana esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen suunnitelmissa. Mielenterveysseura kehitti vapaaehtoistyön muotojen moninaisuutta Kaikilla on yhtäläinen oikeus mielenterveyteen. vastaamaan ajan haasteita. Asiantuntijamme olivat viikoittain mediassa käsittelemässä mielenterveyden kysymyksiä. Seura tarjosi ja kehitti koulutusta ja testattuja menetelmiä ammattilaisten ja vapaaehtoisten tueksi. Kriisitoiminnoissa ihmisten huolet ja murheet sekä yhteiskunnan kipupisteet nousevat joka päivä esiin. Esimerkiksi kriisipuhelimessa käytiin lähes keskustelua. Seura valmisteli nuorille lähes ympärivuorokautisen Sekasin-chatin jatkamista Me-säätiön tuella. Mielenterveysseura kantaa vastuuta myös rikoksen uhrien tukemisesta toimimalla Rikosuhripäivystyksen valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. Marraskuussa 2016 Mielenterveysseuran valtakunnallinen mielenterveysosaamista vahvistava hanke valittiin osaksi maan hallituksen kärkihanketta. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia ryhdytään järjestämään noin kansalaiselle ja ammattilaiselle. Koulutuksessa moni on oivaltanut ensi kerran, että mielenterveys tarkoittaa terveyttä: mielen hyvää vointia ja kykyä selviytyä arjessa. Se on voimavara, joka mahdollistaa monia asioita elämässä. Pentti Arajärvi, puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja MIELENTERVEYSSEURA TOIMII VALTAKUNNALLISESTI 54 paikallista mielenterveysseuraa 30 valtakunnallista jäsenjärjestöä 22 kriisikeskusta eri puolilla Suomea, kriisikeskusverkosto Seurassa noin 110 työntekijää Toiminnassa mukana noin vapaa ehtoista ja yhteistyökumppaneita Koulutukset ympäri maata Aktiivista kansainvälistä toimintaa Viisi yksikköä Kansalaistoiminnot Kriisikeskustoiminnot Koulutus- ja kehittämis toiminta (Mielenterveyden edistäminen vuodesta 2017) Viestintä Hallinto Kansainvälinen toiminta on kiinteä osa toimintaa. Lisäksi Mielenterveysseura koordinoi viiden järjestön ja kirkon yhteistä valtakunnallista Rikosuhripäivystystä. mielenterveysseura.fi 3

4 MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGIA VUOSILLE Perustehtävä Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy Arvot Ihmislähtöisyys, luotettavuus ja yhteisöllisyys Strategiset tavoitteet Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani Arvostettu, tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi. 4 Mielenterveysseura 2016

5 mielenterveysseura.fi 5

6 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA Tuloksia Mielenterveyden ensiapu -koulutukset osaksi maan hallituksen kärkihanketta Mielenterveystaidot uuteen opetussuunnitelmaan Mielenterveys kaikessa päätöksenteossa -vetovastuu EU-komission ja jäsenmaiden Joint Actionissa Mielenterveysseura korostaa mielenterveyden huomioimista kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja jokaisen oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seuran tavoitteena on olla johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani. Mielenterveysseuran valtakunnallinen mielenterveysosaamista vahvistava hanke valittiin osaksi maan hallituksen kärkihanketta sisältäen seuran Mielenterveyden ensiapu -koulutukset. Valtioneuvoston kanslia valitsi seuran Mielenterveyden edistämistä kaikissa politiikoissa toteuttamaan sote-uudistusta tukevaa selvityshanketta mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivista malleista. Syksyllä otettiin käyttöön opetussuunnitelma, jossa yläkoulun terveystiedossa ja alakoulun ympäristöopissa opetetaan mielenterveystaitoja. Seura on ollut vaikuttamassa siihen, että mielen hyvinvointi on vuodesta 2017 lähtien mukana esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen suunnitelmissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä. Mielenterveysseura päivitti kaksi vaikuttamisen tavoiteohjel maansa: Mielen hyvinvoinnin Mielenterveysseura teki aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2016 päättyneessä kolmevuotisessa Joint Action -yhteistoimessa seura teki yhteistyötä 51 partnerin kanssa, jotka edustivat 27 Euroopan maata ja 11 eurooppalaista organisaatiota. Joint Actionissa oli kahdeksan työpakettia, joista Mielenterveysseura koordinoi Mielenterveys kaikessa päätöksenteossa -pakettia. Tuotoksena oli Euroopan mielenterveyden toimintaohjelma. l Joint action -kumppanuudet l CRISP-kumppanuudet tavoite ohjelma ja Itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelma. Verkostoissa Mielenterveysseura vaikutti yhdessä Mielenterveyspoolin ja Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa ja hoiti neuvottelukunnan sihteerin tehtävät. Neuvottelukunta koostuu valtakunnallisista mielenterveys järjestöistä ja kansanedustajista. Seura vaikutti tarttumattomien sairauksien verkostossa (NCD-verkosto) yhteistyössä Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengitysterveysjärjestöjen kanssa. Ajankohtaisia teemoja näissä verkostoissa olivat etenkin terveysongelmien ennaltaehkäisy sekä kriisitoimintojen turvaaminen sote-uudistuksessa, itsemurhien ehkäisy, ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet, stigman vähentäminen ja verkostojen yhteistyön tiivistäminen. Euroopan tasolla Mielenterveysseura vaikutti mielenterveyden edistämiseen Mental Health Europen (MHE), European Alliance for Mental Health in All Policies -verkoston ja EU-komission Compass-hankkeen kautta. Komission ja jäsenmaiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoimi ( Joint Action) huipentui tammikuussa 2016 Brysselissä järjestettävään loppukonferenssiin. Seuran maailmanlaajuinen yhteistyökumppani on World Federation for Mental Health (WFMH). Seura liittyi mielenterveystoimijoiden transatlanttiseen CRISP-kumppanuuteen (Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership), joka tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon ulkomailla. mielenterveysseura.fi/yhteiskunta 6 Mielenterveysseura 2016

7 MIELENTERVEYSPOLITIIKALLE KESKEISIÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNTIA Politiikka Hallitusohjelmaan on kirjattu kansallisen mielenterveysohjelman käynnistäminen ja mielenterveyslain kokonaisuudistus. Mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ehkäisyn asema kärkihankkeissa. Talous Taloudellinen tilanne on huolestuttava. Lasten köyhyys on lisääntynyt. Työttömyys, etuuksien leikkaukset sekä indeksien jäädytykset tulevat johtamaan tuloerojen kasvuun. Mielenterveyden edistäminen vaikuttaa tuottavuuteen. Sosiaalinen hyvinvointi Haasteena on ylisukupolvinen huono-osaisuus. Yhteiskunta jakautuu voimakkaasti menestyjiin ja väliinputoajiin. Turvattomuus synnyttää eriarvoisuutta ja vastakkainasettelua. Pahoin vointi ilmenee esimerkiksi vihapuheena. Lainsäädäntö Sote-uudistuksessa haasteena on edistävän työn asemoituminen ja kriisi auttamisen toimintaedellytykset. Tarvitaan lainsäädäännön muutoksia: mielenterveys huomioon kaikilla hallinnonaloilla. Maasta puuttuu itsemääräämisoikeuslaki. Mielenterveys kaikissa poliitikoissa Ympäristö Hyvä yhdyskuntasuunnittelu tukee mielenterveyttä. Luonnon ja liikkumisen mielenterveysvaikutukset ovat ajankohtaisia ja nousussa. Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen vaikuttavat mielenterveyteen. Teknologia Teknologinen kehitys tuo mielenterveyden edistämiseen uusia mahdollisuuksia, mutta samalla uudenlaisia ongelmia ja haavoittuvuutta niille, jotka eivät ole mukana kehityksessä. Digitalisoituminen voi lisätä osallisuutta mutta myös syrjäytymistä. Mielenterveyden edistämisen on vaikuttavaa toteutua kaikissa politiikoissa. mielenterveysseura.fi/mielen-hyvinvoinnin-tavoiteohjelma mielenterveysseura.fi/itsemurhien-ehkaisyn-tavoiteohjelma Mielenterveyttä voi vahvistaa ja vaikuttavat keinot ovat tiedossa. mielenterveysseura.fi 7

8 8 Mielenterveysseura 2016

9 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA Tuloksia Vapaaehtoistehtävien uudenlainen konseptointi Kehittämis- ja aluekoordinaattoreille valtakunnalliset substanssialueet Koulutuksissa ja kehittämispäivissä yli toimijaa Mielenterveysseuran tavoitteena on olla johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani, jossa seura ja paikalliset mielenterveysseurat tekevät yhdessä osallistavaa ja saumatonta vaikuttamistyötä. Lähtökohtana on olla vetovoimainen, arvostava ja innostava yhteisö työntekijöille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille. Keskeisenä strategisena tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta. Paikallisten mielenterveysseurojen Hyvän Mielen Viestijänä voin kehittää osaamistani yhteiskunnallisesti tärkeän asian yhteydessä. Se tuntuu tosi hyvältä! tuen vahvistamiseksi Mielenterveysseurassa siirryttiin kehittämis- ja aluekoordinaattoreiden (6) maantieteellisestä aluejaosta valtakunnallisiin substanssialueisiin, joita ovat tukihenkilötyö, vapaaehtoistyön työnohjaus ja johtaminen, hyvinvointitoiminta, yhdistystoiminta, kulttuuri- ja liikuntatoiminta sekä digitaalisuus ja markkinointiviestintä. Substanssialuejakoon siirtyminen on jäsentänyt hyvin työtä. Vapaaehtoistyön vetovoimaisuutta lisättiin paketoimalla erilaiset vapaaehtoistehtävät houkuttelevampaan muotoon. Vapaaehtoisia toimii yhdistystoiminnan aktiiveina, tukihenkilöinä ja kriisiauttajina, kulttuurin, liikunnan ja hyvinvointitoiminnan parissa, viestijöinä sekä erilaisissa käytännön tehtävissä. Vapaaehtoistoiminnan markkinointiviestintää tehostettiin uudistamalla Tule mukaan -verkkosivujen sisältö sekä luomalla verkkotesti, jonka avulla potentiaalinen vapaaehtoinen löytää sopivan vapaaehtoistehtävän. Paikallisten mielenterveysseurojen digitaalista viestintää edistettiin rakentamalla yksiköiden ja paikallisten KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPÄIVÄT PAIKALLISILLE SEUROILLE Valtakunnalliset puheenjohtajien ja kriisikeskusjohtajien neuvottelupäivät Puhelin- ja verkkokriisityön päivät Järjestöpäivät Seniorihyvinvointitreeni-koulutus Alueelliset kriisikeskusverkoston vapaaehtoisten monimuotoiset koulutukset Hyvinvointi- ja ryhmätoiminnan koulutus Nuoren mielen ensiapu- ja mielenterveyden ensiapukoulutukset Muut teemakohtaiset koulutukset kuten taloustsemppari-koulutus, puhelin- ja verkkokriisityön alueryhmät Seurakohtaiset hallitustoimijoiden ja uusien jäsenten perehdytykset ja yhdistystoiminnan kehittäminen. VAPAAEHTOISTYÖN TYÖN OHJAUKSEN KOULUTUS Vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiu det (1 vuosi, 15 opintopistettä) (entinen tukiohjaajakoulutus, irrotettiin työnohjaajakoulutuksesta erilliseksi koulutukseksi vuonna 2002) Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus (Vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiu det + 2 vuotta, yhteensä 3 vuotta ja 60 opintopistettä) Vapaaehtoistyön työnohjaajien kouluttaja- ja työnohjaajakoulutus (Edellinen + 3 vuotta, yhteensä 6 vuotta ja 120 opintopistettä) Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksessa 160 osallistujaa vuodesta Paikalliset mielenterveysseurat (54) mielenterveysseura.fi 9

10 mielenterveysseurojen kanssa yhtenäiset Mieli-ilmeen mukaiset verkkosivut, jotka valmistuivat 14 seurassa. Paikallisia seuroja rohkaistiin intranetin käyttöön sekä vahvistettiin sosiaalisen median osaamista Maailman mielenterveyspäivän toteutuksessa. Koulutusta ja kampanjoita Kansalaistoiminnan yksikön järjestämiin koulutuksiin ja kehittämispäiviin osallistui 875 paikallisen mielenterveysseuran ja 638 muiden järjestöjen toimijaa. Tukihenkilötyön laatua ja johtamista kehitettiin aloittamalla viides, kaksivuotinen Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus ja yhdestoista, yksivuotinen Vapaaehtoistyön tukiohjaajakoulututus, järjestämällä työnohjauksen työnohjausviikonloppu valmistuneille vapaaehtoistyön työnohjaajille sekä vapaaehtoistyön johtamiskoulutuksia. Mielen terveysseura kokosi paikallisten mielenterveysseurojen toimijoista tukihenkilötyön kehittämistyöryhmän ja aloitti tukihenkilöiden peruskoulutuksen uudistuksen. Yksikön työntekijät tekivät 113 paikallisten mielenterveysseurojen toiminnan kehittämiseen liittyvää yh- Hyvän mielen vapaaehtoisena toimi noin vapaaehtoista. distyskäyntiä. Mental Health Art Week (MHAW) Hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikko järjestettiin kolmannen kerran ja teemana oli nuorten mielen hyvinvointi. Toiminnan toteuttamiseen osallistui 35 paikallista mielenterveysseuraa yhteistyökumppaneineen. MHAW:ssa järjestettiin noin 120 tapahtumaa ja kohdattiin noin ihmistä. Mielenterveysseuran tunnettuutta lisättiin muun muassa toimimalla messuilla ja yhteistyöverkostoissa. Seura jatkoi yhteistyötä Maaseudun Tukihenkilö verkon kanssa osallistumalla asiantuntijana ohjausryhmään ja Maaseudun tukihenkilöverkon 20-vuotisjuhlien järjestämiseen sekä kouluttamalla verkoston tukihenkilöitä. Seura teki yhteistyötä Helsingin ortodoksisen seurakunnan kanssa kouluttamalla seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöitä sekä pakolaisuuden että maahanmuuttoon liittyvistä kriiseistä. Uudelle yhteisöjäsenelle, Narsistien Uhrien Tuki ry:lle, pidettiin koulutuspäivä arvostavasta kohtaamisesta, traumaattisista kriiseistä sekä mielenterveyden ensiapukoulutus. Vapaaehtoistyön johtamiseen liittyvää koulutusta tarjottiin valikkoverkostolle. Seura ja paikalliset seurat osallistuivat Valkoinen raivo- elokuvan yhteydessä toteutettuihin asiantuntijapaneeleihin kouluissa sekä vapautuneiden vankien Porttiteatterin kehittämistyöhön. Maahanmuuttajien yksinäisyyden vähentäminen monikulttuuritoiminnan keinoin -hanke ei saanut rahoitusta, joten tavoitteena ollut maahanmuuttajuuden niveltäminen vapaaehtoistoimintaan jäi paikallisissa mielenterveysseuroissa vähäiseksi. Mielenterveysalan liikunnan koordinointi- ja kehittämishanke ei saanut jatkorahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Liiku Mieli Hyväksi -verkosto jatkoi toimintaansa supistetusti, mutta alan kehittämislinjauksia ei pystytty viemään eteenpäin suunnitellusti. mielenterveysseura.fi/tulemukaan MIELENTERVEYSSEURA PALVELEE JÄSENSEUROJA Suomen Mielenterveysseura tarjoaa paikallisille mielenterveysseuroille jäsenpalveluja: Keskitetty jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus sekä tilitykset seuroille Avustukset ja toiminnalliset määrärahat Tapaturmavakuutus tukihenkilöille Toimintaa ohjaavat linjaukset, jotka takaavat laadun ja yhdenmukaisuuden Koordinointituki kriisiauttamisen eri muodoissa toimiville seuroille Asiantuntemus ja tuki aluekoordinaattoreiden substanssialueen mukaisesti 10 Mielenterveysseura 2016 Maksuttomat koulutukset vapaaehtoistoimijoille Matka ja majoituskulut vapaaehtoisille useimpiin koulutuksiin Hankkeiden toimintamallit ja mate riaalit hyödynnettäväksi seurojen toiminnassa Tuki vaikuttamistyöhön ja viestintään Yhtenäisen ilmeen mukainen verkkosivupohja Maksuton materiaali tapahtumiin ja teemapäiviin Uusien kriisikeskusjohtajien ja puheenjohtajien perehdytys Toiminnan konsultointi vaikeissa tai ongelmallisissa tilanteissa Maksuton ohjelma kriisiauttamisen tilastointiin n tapahtumia n paikallisia mielenterveysseuroja n kohtaamisia Mental Health Art Week -toimintaviikot edistävät hyvää mieltä kulttuurista. Paikallisten mielenterveysseurojen aktiivisuus MHAW:ssa vuosina

11 Vapaaehtoistyön vetovoimaisuutta kehitettiin paketoimalla tehtäviä. Hyvän Mielen Tukijat ja Kriisiauttajat Hyvän Mielen Viestijät Hyvän Mielen Kipparit Hyvän Mielen Oppaat Hyvän Mielen kumppanit Mielen Rakentajat Paikallisten mielenterveysseurojen yli 50 erilaista vapaaehtoistehtävää ryhmiteltiin kuuteen kokonaisuuteen. Tehtävämuodot paketoitiin houkutteleviksi hyvän mielen vapaaehtoistehtäviksi. Nykyisin näissä tehtävissä toimitaan seuraavasti: Hyvän Mielen Tukijat ja Kriisiauttajat (43 %), Hyvän Mielen Oppaat (18 %), Mielen Rakentajat (16 %), Hyvän Mielen Kipparit (14 %) ja Hyvän Mielen Viestijät (9 %). Yrittäjien hyvinvointikilta Yrittäjien hyvinvointikilta -hanke päättyi, mutta toiminta jatkuu kohdennetun avustuksen turvin. Mielenterveysseura solmi yhteistyösopimuksen Suomen Yrittäjien kanssa vuosiksi Kriisiytyneille yrittäjille kehitettiin tukipalvelua yhteistyössä Uudenmaan Yrittä jien, Porvoon Yrittäjien ja Yrityskummien kanssa. Hankkeessa toteutettiin yrittäjien hyvinvointikoulutuksia ja hyvinvointiryhmiä. Seura toi esiin mielen terveyden edistämisen hyötyjä muun muassa Työelämä 2020 Hämeen työelämän kehittäjät -verkostossa, sosiaali- ja terveysministeriön työhyvinvointiosastolla, Tampereen Yliopiston Eustress -hankkeen toimijoille, Work Goes Happy -tapahtumassa sekä Pirkanmaan alueen yrittäjäyhdistysten puheenjohtajille ja Uudenmaan Yrityskummeille järjestetyissä tilaisuuksissa. mielenterveysseura.fi/yrittajakilta Yrittäjien hyvinvointikillan verkosto Sastamalan Yrittäjät Huittisten alueen yrittäjät Satakunnan yrittäjät Varsinais-Suomen yrittäjät Hämeen yrittäjät Lapin yrittäjät Pirkanmaan yrittäjät Etelä-Karjalan Päijät-Hämeen yrittäjät yrittäjät Uudenmaan yrittäjät Suomen yrittäjät, Helsingin yrittäjät Savon yrittäjät Keski-Suomen yrittäjät Verkostossa mukana Kriisikeskukset Kriisikeskus Turvapoiju, Kemi Lapin kriisikeskus, Rovaniemi Saimaan kriisikeskus, Lappeenranta Hyvinkään kriisikeskus Sastamala/Huittinen Tukitalo Rauman kriisikeskus Ankkurpaik Turun kriisikeskus Tampereen kriisikeskus Osviitta Muut yhteistyökumppanit Työelämä 2020 Balanssi ry Talousapu neuvottelukunta Maatalousyrittäjien Eläkelaitos Mela Yrityskummit Kuntoutussäätiö Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Yrittäjien hyvinvointi koulutus ja hyvinvointiryhmät koulutuksia 11 yrittäjää osallistujina 157 Yrittäjien hyvinvointiryhmässä osallistujia 29 tilaisuuksiin osallistuneita yrittäjien kanssa toimivia asiantuntijoita 156 Kilta-toiminta, osallistujia yhteensä 342 mielenterveysseura.fi 11

12 12 Mielenterveysseura 2016

13 KEHITTÄMISTOIMINTAA JA KOULUTUSTA Tuloksia Koulutuksissa ja seminaareissa noin henkilöä. Mielenterveyden ensiapu -kursseilla lähes 3000 henkilöä ja 139 valmistunutta ohjaajaa Mielenterveystaidot mukaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan Mielenterveysseuran tavoitteena on olla vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja. Tavoitteena on levittää mielenterveysosaaminen koko kansan taidoksi elämänkulun kaikissa vaiheissa lapsuudesta vanhuuteen. Innovaatiot kohdistuvat erityisesti hyvän mielenterveyden perustan rakentumiseen sekä elämän taitekohtiin Ensimmäistä kertaa oivalsin, että mielenterveys tarkoittaa terveyttä. etenkin heikoimmassa asemassa oleville. Vuoden 2016 alusta Mielenterveysseuran koulutus- ja kehittämistoiminta yhdistyivät, jolloin muodostettiin koulutus- ja kehittämisyksikkö. Mielenterveysseuran asiantuntijat olivat mukana Suomen hallituksen kärkihanketyöryhmissä ja useissa rahoitushauissa, joilla luotiin mahdollisuuksia laajentaa ja vahvistaa yksikön tarvelähtöistä toimintaa. Lisäksi osallistuttiin Tarttumattomien sairauksien verkoston toteuttaman konsensuslausuman työryhmään asiantuntijasihteerinä sekä edustettiin Mielenterveysseuraa Päihde- ja mielen terveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) ohjausryhmässä ja muissa yhteistyöverkostoissa. Toiminnan osana tuotettiin sisäiseen käyttöön suunnattuja raportteja ja laajemmalle yleisölle tarkoitettuja artikkeleita sekä osallistuttiin seuran vaikuttamistyöhön ja tuettiin Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille LINITY -hankkeessa toteutettavaa arviointitutkimusta. Yksikön keskeisiä tehtäväalueita oli Mielenterveyden ensiapu -koulutusten MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -KOULUTUKSET Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutus keskittyy mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Koulutus on Suomen Mielenterveysseuran kehittämä koulutus, joka soveltuu kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa tai läheistensä mielenterveyttä. Mielenterveyden ensiapu 2 on australialaiseen malliin perustuva koulutus, joka tarjoaa tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä, niiden oireista ja antaa keinoja, kuinka jokainen voi ottaa mielenterveyden häiriöt puheeksi ja olla tukena. Nuoren mielen ensiapu -koulutus (NMEA) on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat 7 18-vuotiaiden lasten ja nuorten parissa joko työnsä tai harrastuksensa puolesta. Koulutus tarjoaa tietoa lasten ja nuorten yleisimmistä elämän ilmiöistä ja mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset sairaanhoitopiireittäin vuonna Kursseille osallistui lähes ihmistä. mielenterveysseura.fi/mtea mielenterveysseura.fi 13

14 (MTEA) levittäminen, koordinoiminen ja soveltaminen uusille kohderyhmille. Tämä työ vahvistui merkittävästi, kun yksikkö saattoi käynnistää Mielenterveys kuuluu kaikille -kärkihankkeen (sosiaali- ja terveysministeriön rahoitus vuosille ). Hankkeella on kattava yhteistyöverkosto sairaanhoitopiirien (15), kuntien, järjestöjen ja paikallisten seurojen kanssa. Lisäksi uutena kohteena aloitettiin työelämän Mielenterveyden ensiavun (TMTEA)-kehittäminen. Mielenterveyden ensiapu -kursseille osallistui lähes 3000 ihmistä. Uusiksi ohjaajiksi valmistui 139 henkilöä. Nuorten kanssa toimiville tarkoitettu Nuoren mielen ensiapu -koulutus levisi eri puolille Suomea. Aikuiset lasten ja nuorten lähellä Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien hankkeiden tavoitteena on kehittää ja levittää voimavaralähtöistä mielenterveyden osaamista lasten ja nuorten kanssa toimiville etenkin neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, toisella asteella ja nuorisotyössä. Syksyllä 2016 otettiin Suomessa käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, johon sisältyy mielenterveystaitojen opettaminen. Yksikön edustaja on toiminut asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluprosessissa. Ope- tushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön erillisillä rahoituksilla toteutettujen hankkeiden koulutuksiin sekä vanhempainiltoihin (Hyvää mieltä yhdessä alakouluun, Lapsen mielimielenterveystaitoja neuvolaan ja varhaiskasvatukseen ja Mielenterveys voimaksi nuorisotyöhön) osallistui lähes 3500 toimijaa. Koulutusten ja aineistojen vaikuttavuudesta valmistui neljä opinnäytetyötä. Mielenterveysseura toteutti Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-työssä konsultaatio- ja koulutustilaisuuksia ja seminaaripäiviä useilla paikkakunnilla. Seura tuki valtakunnallista kouluttajaverkostoa erillisellä kolmen päivän koulutuskokonaisuudella. elapset puheeksi -hanke käynnistyi maaliskuussa Seura päivitti taustatiedot, aikuispalvelujen sekä varhaiskasvatuksen ja koulun Lapset Puheeksi -lokikirjat ja aloitetti nauhoitukset HUS:n Mielenterveystalon kanssa. Osallistujia lasten ja nuorten koulutuksiin Hyvää mieltä yhdessä -koulutukset Mielenterveys voimaksi -koulutukset 314 Lapsenmieli -koulutukset vanhempainillat 200 seminaarit ja konferenssit 130 Hankkeita mielenterveyden edistämiseksi Ikäihmisten Mirakle-hankkeessa toteutettiin ikäihmisten mielenterveyden edistämistyötä. Mielenterveysseura tuotti materiaaleja ja koulutuksia ikä ihmisten kriisityön kehittämisen tueksi. Seura pilotoi ikääntyneiden kanssa työskenteleville ammattilaisille Ikääntyvien kriisiapu -koulutusmallin yhteistyössä Turun kriisikeskuksen kanssa. Lisäk si julkaistiin Nestori Nurjamieli- ja Hyvän mielen konkarit -pelit. Vanhusten viikolla toteutettiin Mielellään-verkoston kanssa Paas poiketen -kyläily- ja postikorttikampanja. Hankevuonna tavoitettiin henkilöä erilaisissa seminaareissa, puheenvuoroissa ja koulutuksissa. Lisäksi paikallisissa seuroissa järjestettiin Miraklen tukemana Seniori Hyvinvointitreenejä. Hankkeessa käynnistettiin ryhmiä myös kuntien ja muiden järjestöjen ylläpitämissä ikäihmisten palveluissa. Mielellään-seminaarikiertue tavoitti 379 henkilöä kolmella paikkakunnalla. Haluttiin tavoittaa ensisijaisesti mielenterveys- ja vanhustyön ammattilaisia sekä vapaaehtoisia ja levittää hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Hankkeessa tavoitetuista henkilöistä 68 prosenttia oli palkansaajia, 18 prosenttia vapaaehtoisia, 9 prosenttia opiskelijoita, 2 prosenttia yrittäjiä ja 3 prosenttia työelämän ulkopuollella. Mielenterveysseura tuotti HUS:n yllä- KOULUTUKSIA LASTEN JA NUORTEN KANSSA TOIMIVILLE AMMATTILAISILLE TAI LÄHEISILLE l Mielenterveys voimaksi -koulutukset l Psykisk hälsä -kursen på svenska: suunniteltiin, ei toteutunut l KLÄPPI Lapin nuorisotyöpäivt l Hyvää mieltä yhdessä -koulutukset l Lapsen mieli -koulutukset l Vanhempainillat l Seminaarit, konferenssit Paras koulutus, jossa olen koskaan ollut. Selkeä ja hyvin suunniteltu. Asia esitettiin kansankielellä. Lasten ja nuorten koulutukseen osallistunut Kurssi palautteen keskiarvo oli 4,6 4,8/5. 14 Mielenterveysseura 2016

15 Ikäihmisten Mirakle-hankkeessa ohjaajakoulutetuista 91 % koki saaneensa toimivia materiaaleja ja ideoita. pitämään digitaaliseen mielenterveyspalveluun, Mielenterveystaloon, SADe HUS Mielenterveystalo -hankkeessa lisämateriaaleja ja -käännöksiä Tietoa maahanmuuttajille -osioon. Arjen hyvin vointi -osio käännettiin arabiaksi, kurdi-soraniksi, venäjäksi ja somaliksi. Samoilla kielillä seura valmisti neljä kokemusasiantuntijavideota Miltä maahanmuutto tuntuu? -osioon. Seura järjesti kaksi hankkeen Mielen hyvinvointia maahanmuuttotyöhön -päätösseminaaria. Seminaareissa esiteltiin uusia materiaaleja sekä lisättiin tietoisuutta ajankohtaisista maahanmuuttotyöskentelyn teemoista ja tulevista toiminnoista. Lapinlahden Lähde on Mielenterveysseuran hallinnoima mielen hyvin voinnin keskus entisessä Lapinlahden sairaalassa. Lähteen tärkeimmät tehtävät ovat edistää mielen hyvinvointia ja säilyttää sairaala mielen hyvinvoinnin hoivaajana. Lähde laajensi toimintaansa avaamalla nykytaiteelle omistetun Galleria Lapinlahden ja matalan kynnyksen Käytävägallerian, Lähteen saunan, artesaanituotteita myyvän Lähteen Puodin sekä kierrätysmyymälän Lähteen Patinan. Ensimmäisenä täytenä toimintavuonna Lähde edisti yli kävijän mielen hyvinvointia ja järjesti yli 150 kaikille avointa tapahtumaa. Tiloja vuokrattiin myös yksityistapahtumiin. Työhön integ rointi on tärkeä osa Lähteen toimintaa. Vuonna 2016 Lähde tarjosi työkokeilu- tai palkkatukipaikan tai harjoittelupaikan yli 200 ihmiselle. Lapinlahden Lähde palkittiin Duodecimin kulttuuripalkinnolla ja Helsingin kulttuuriteko palkinnolla. KOULUTUSKESKUKSEN KOULUTUKSET l Perhearviointikoulutukset l Psykoterapian perusteet Helsinki ja Mikkeli l Paripsykoterapian täydennyskoulutus perheterapeuteille l Laaja TLP-koulutus l Toimiva lapsi & perhe kouluttajakokous, Tampere l Palaset kohdalleen -hanke l MBB 1 3 vaiheet Helsinki ja Jyväskylä l Perhekompassi Koulutuskeskus Mielenterveysseuran Koulutuskeskus toteuttaa ja kehittää laajan yhteistyöverkoston kanssa asiantuntemukseen pohjautuvaa, mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Koulutukset on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille ja organisaatioille sekä järjestöjen ja ammattiliittojen henkilöstölle. Koulutuksiin ja seminaareihin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä. Koulutukset ovat maksullisia ja toiminta on omarahoitteista. Koulutuskeskuksen toiminta oli muutoksessa. Koulutuskeskuksen tilat vuokrattiin alkuvuodesta ulkopuoliselle taholle. Mielenterveysseuralle hankittiin Esterin porttiin yhteiset Mieli koulutustilat, joita myös Koulutuskeskus siirtyi käyttämään samalla kun Koulutuskeskuksen henkilöstö muutti Maistraatinportin tiloihin seuran muun henkilöstön yhteyteen. Koulutuskeskuksella oli merkittävä rooli perhekeskeisten työskentelymallien jalkauttajana ja kehittäjänä, mielenterveysosaamisen lisääjänä ja mielenterveyden edistäjänä. Erityisesti Perhearviointimenetelmä- ja Palaset kohdalleen -koulutuksilla tavoitettiin lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja heikommissa asemissa olevien perheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä ja organisaatioita. Näin vahvistettiin suoraan ja välillisesti ammattilaisten osaamista ja työn kehittämistä. Koulutuskeskuksen koulutuskokonaisuudet Perhearviointimenetelmä Palaset kohdalleen Psykoterapian perusteet Pariterapian täydennyskoulutus Perhekompassi Mind Body Bridging (MBB) Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona Kriisityön koulutukset Toimiva lapsi- ja perhe Työhyvinvointiin liittyvät koulutukset mielenterveysseura.fi/koulutukset mielenterveysseura.fi/ lapinlahdenlahde mielenterveysseura.fi 15

16 Lähes keskustelua kriisipuhelimessa spontaanista palautteesta 96 % kiittävää. 16 Mielenterveysseura 2016

17 APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA Tuloksia Tukea verkossa, puhelimessa, kasvokkain ja ryhmissä Kriisipuhelimessa lähes keskustelua SOS-Kriisikeskuksen asiakkaista 35 % maahanmuuttajataustaisia Paljon tarvetta läheisensä menettäneiden ryhmille Mielenterveysseuran tavoitteena on olla arvostettu, tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja. Tavoitteena on, että tukea ja apua on saatavilla elämän kriiseissä matalalla kynnyksellä ympäri maan. Järjestöläh- Kriisi - keskukset (22) TUKEA & APUA VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat mielenterveysseura.fi/ tukea-ja-apua töinen auttaminen palvelee erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa ja heikoimmassa asemassa olevia. Mielenterveyseura tarjoaa voimaannuttavaa lyhytkestoista keskusteluapua ja tukea puhelimitse, verkossa, henkilökohtaisesti ja ryhmissä. Tuki on maksutonta ja sitä voi saada nimettömänä. Matalan kynnyksen tukea ja apua maksutta ja ilman lähetettä. Kriisikeskusverkosto Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallista kriisikeskustoimintaa sekä ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valta kunnalliseen koordinaatioon sisältyy kriisikeskustoiminnan, kriisipuhelinautta misen ja verkkoauttamisen sisällöllinen ja toiminnallinen koordinaatio sekä Kriisipuhelimen tekninen ylläpito sekä Tukinetin tekninen ylläpito. Kriisikeskusverkoston toiminnassa oli mukana 22 kriisikeskusta. Kriisipuhelin Kriisipuhelimeen soittoja tuli ja vastattujen puheluiden määrä oli puhelua. Soitoista 29 prosenttiin pystyttiin siis vastaamaan. Soittajista 38 prosenttia oli miehiä ja 37 prosenttia oli iältään vuotiaita. Eniten puheluita tuli kello Heinäkuu oli ruuhkaisin kuukausi. Soiton yleisin syy oli ihmissuhdeongelmat. Spontaanista Keskustelu selvensi omia ajatuksia, en enää tunne hajoavani. Kriisipuhelimeen soittanut mielenterveysseura.fi 17

18 palaut teesta 96 prosenttia oli kiittävää. Päivystyspaikkakuntia oli vuoden lopussa 25, joista 19 oli kriisikeskuksia ja 6 paikallisia mielenterveysseuroja. Kriisivastaanotto Kriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla kävi asiakasta. Asiakkaista 9 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Henkilöä kohti käyntejä oli keskimäärin kolme. Kriisikeskusverkoston ryhmätoiminnassa suljetuissa ryhmissä oli 513 osallistujaa ja avoimissa ryhmissä 574 osallistujaa. Kriisikeskusverkoston toimintalukuja 2016 Käyntimäärät yhteensä Asiakkaita kriisivastaanotoilla (keskimäärin 3 käyntiä/henkilö) Yksilöasiakkaita 87 % Pariskuntia 10 % Perheitä 2 % Ryhmiä 1 % Maahanmuuttajia 9 % Osallistujia suljetuissa ryhmissä 513 Osallistujia avoimissa ryhmissä 574 Kriisikeskusverkoston asiakkaat Ikäryhmittäin 17 tai alle 2 % % % % % % 80 tai yli 1 % Kriisikeskusverkoston asiakkaiden ikäjakauma. Kaikista ikäryhmistä naisia oli 70 prosenttia ja miehiä 30 prosenttia. Kriisipuhelimen miljoonas vastattu puhelu syyskuussa KRIISIPUHELIN: YLEISIMMÄT SOITTOJEN SYYT n 2014 n 2015 n 2016 Ihmissuhdeongelmat Halu kertoa kuulumiset 16 % 18 % Ahdistuneisuus Pari-ja perheongelmat 8 % 11 % Yksinäisyys Arjessa selviytyminen Psyykkinen sairaus (diagnosoitu) 6 % 6 % 6 % Fyysinen sairaus Itsetuhoisuus 4% 3,6 % 18 Mielenterveysseura 2016

19 KRIISIVASTAANOTTO: YHTEYDENOTTOJEN SYYT asiakkaiden arvioimana, koko verkosto, n 2014 n 2015 n 2016 Pari-ja perheongelmat Ahdistuneisuus Kuolema lähipiirissä Huoli läheisestä Arjessa selviytyminen Itsetuhoisuus Masentuneisuus Muu syy Väkivalta Lapseen liittyvä huoli 7 % 3,5 % 3 % 5 % 4 % 2 % 3 % 5 % 13 % 27 % VERKKOKRIISITYÖ: YHTEYDENOTTOJEN SYYT n Naiset 2015 n Naiset 2016 n Miehet 2015 n Miehet 2016 Ahdistuneisuus Pari-ja perheongelmat Masentuneisuus Itsetuhoisuus Halu kertoa kuulumiset Muut syyt Muu ihmissuhdeongelma Arjessa selviytyminen Diagnosoitu psykiatrinen sairaus Työelämään tai opiskeluun... Huoli läheisestä Yksinäisyys Yhteydenottojen syyt verkkokriisikeskukseen ovat pysyneet samana vuodesta toiseen. Miesten yleisin yhteydenoton syy verkkokriisikeskukseen on pari- ja perhe ongelmat ja naisten yleisin syy on ahdistus. mielenterveysseura.fi 19

20 Tukinet Verkkokriisityön Tukinetissä oli vierailuja sivustolla ja asiakkaiden viestejä keskusteluryhmiin Kaikissa yhteydenottojen muodoissa oli selkeää kasvua edelliseen vuoteen. Verkkokriisityössä Tukinetissa live- eli chat-keskusteluja oli (27 % enemmän kuin vuonna 2015) ja kahdenkeskisessä auttamisessa viestejä asiakkaan ja auttajan välillä oli 2021 (5 % enemmän). Verkko avussa yleisimmät yhteydenoton syyt olivat edelleen ahdistuneisuus sekä parisuhde- ja perheongelmat. Enemmistö yhteydenottajista oli naisia (87 %) ja suurin ikäryhmä oli vuotiaat (40 %). Itsetuhoisia yhteydenottoja oli Verkkokriisityöhön osallistui vuoden aikana 17 paikallista mielenterveysseuraa. SOS-kriisikeskus Suomen Mielenterveysseuran keskustoimiston yhteydessä toimivassa SOS-Kriisikeskuksessa oli 2016 lopussa 58 koulutettua vapaaehtoista, joista 15 oli tauolla. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 18 ja kiinnostus koulutusta kohtaan oli suurta. Kriisipuhelimessa vastattiin yhteensä puheluun. Näistä 37 prosenttia (18 227; 2015: ) vastattiin SOS-kriisikeskuksessa. Yöaikaan puheluista käytiin 30 prosenttia (14 832) kaikista puheluista. Kaikki SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät päivystävät kriisipuhelimessa sekä tukevat vapaaehtoisten toimintaa ja toimivat tarvittaessa myös muiden kriisikeskusten takapäivystäjinä. Yöpäivystystä hoitaa neljä SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijää ja vakituinen sijainen. Kriisivastaanotolla asiakaskäyntejä oli yli ja asiakkaita Yleisin avuntarve liittyi edelleen parisuhde- ja perheongelmiin, kuten erotilanteisiin. Muita yleisiä syitä vastaanotolle hakeutumiseen olivat traumaattinen tapahtuma lähtömaassa ja kuolema lähipiirissä. Kriisikeskuksen asiakkaista 35 SOS-kriisikeskuksen asiakkaista 35 % oli maahanmuuttajataustaisia. prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Tukikeskusteluita toteutti 8 koulutettua vapaaehtoista SOS-kriisikeskuksessa ammattilaisten ohjauksessa. Yhdellä asiakkaalla oli vapaaehtoinen henkilökohtaisena tukijana. Verkkokriisityössä oli mukana sekä työntekijöitä, opiskelijoita että vapaaehtoisia. SOS-kriisikeskuksessa vastattiin yhteensä Net tuki-viestiin ja käytiin 258 live-keskustelua. Vuonna 2016 ryhmiä ja intensiivikursseja järjestettiin itsemurhan tehneiden läheisille, muutoin äkillisesti läheisensä menettäneille, pitkittyneestä surusta kärsiville, tukea tarvitseville nuorille/ nuorille aikuisille, lapsena vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsineille nuorille aikuisille sekä traumatisoituneille ja tukea tarvitseville maahanmuuttajille. Intensiivikurssijaksoja oli 14 ja osallistujia 119. Viikoittain tapaavia Yhteydenottojen määrä Tukinetissa kasvaa edelleen Vierailuja sivustolla Asiakkaiden viestejä keskusteluryhmiin Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 14 % Liveryhmiä 351, kasvua 9 % Asiakkaiden kirjoittamat Net tuki viestit kasvua 5 % Net tuki live keskustelujen määrän kasvu 27 % YHTEYDENOTTOJEN MÄÄRÄ TUKINETTIIN Net tuki (viestejä) Net tuki live (keskusteluja) Mielenterveysseura 2016

21 ryhmiä oli 38 ja niissä tapaamiskertoja 429 ja osallistujia yhteensä 311. Viikoittain tapaavia ryhmistä 12 järjestettiin yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa. Osallistujien palautteiden antama kouluarvosana osallistumaansa ryhmään tai kurssiin oli keskiarvo kaikkien kurssien ja ryhmien osalta 8,9. SOS-kriisikeskus Puhelimessa Kriisipuhelinkeskusteluista SOS:ssa 37 % Kasvokkain Asiakkaita kriisivastaanotolla Asiakastapaamisia Ryhmissä Intensiivikurssijaksoja (41 kurssipäivää) 14 Viikoittain kokoontuvia ryhmiä (429 ryhmäkertaa) 38 Yhteensä osallistujia (naisia 299, miehiä 89) 430 Verkossa Vastattuja Net tuki -viestejä Käytyjä live-keskusteluita 258 Projektit LINITY Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille -projektissa oli asiakkaita 206. Heistä naisia oli 62 prosenttia ja miehiä 38 prosenttia. Alaikäisiä lapsia oli 20 prosentilla. Asiakkaina oli kaikenikäisiä, ja suurin ikäryhmä oli vuotiaat (41 %). Asiakkaista 85 prosenttia ohjautui sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Vuosi oli Linityn neljäs toimintavuosi. Linity-mallin arvioimiseksi aloitettiin seurantatutkimus, jossa verrataan tavan omaisen kriisiavun ja Linity-mallin mukaan annetun avun vaikutuksia. Vastaavana tutkijana on professori Erkki Isometsä. Kriisitoiminnoissa käynnistyivät Amif KOTU eli kotoutumisen tueksi -projekti ja Amif Paloma -mielenterveystoimien kehittämisprojekti. Tasapainovalmennus-hankkeesta siirtyvällä avustuksella järjestettiin hyvinvointikoulutuksia ja ryhmiä traumatisoituneille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Mielenterveysseura aloitti Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishankkeen. Kriisikeskus osallistui myös KRIISIPUHELINSOITTOJEN (24/7) JA -KESKUSTELUJEN MÄÄRÄ Soittoa edelleen Kuntoutussäätiön NUTTU eli Nuoret tuella työelämään -hankkeeseen, jossa kehitetään tukea työttöminä työnhakijoina oleville nuorille. Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto toimii SOS-kriisikeskuksen yhteydessä. Rikosuhripäivystys tarjoaa apua rikosten uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasioissa todistaville. Toiminta-alueena oli yhteensä 43 kuntaa pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Itä-, Keski-, ja Länsi-Uudellamaalla. Etelä-Suomen alueella tapahtuu yli kolmannes poliisille ilmoitetuista rikoksista. Asiakaskontakteja oli kaikkiaan 9 386, tukisuhteita 901, vapaa ehtoisia 91 ja henkilöstöä 9. Aluetoimiston palvelupisteiltä tarjottiin neuvontaa ja ohjausta puhelimitse, chatissa sekä henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Henkilökohtaisen tukihenkilön tarjoaminen asiakkaille on keskeinen osa RIKUn perustoimintaa. Tukihenkilöt olivat asiakkaan tukena muun muassa poliisilaitoksella, oikeudenkäynneissä sekä muissa rikosprosessiin liittyvissä viranomaistapaamisissa. Lisäksi Etelä-Suomen aluetoimiston työntekijöitä jalkautui pääosin viikoittain yhteistyösopimukseen perustuen Hämeen poliisilaitoksen Lahden poliisitalolle, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Porvoon poliisitalolle, Helsingin poliisin Pasilan poliisitalolle, Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen Kotkan poliisitalolle, Lahden turvakodille sekä Lohjan seudun mielen terveysseuran Hyvän mielen majalle Vastattua puhelua RIKU Etelä-Suomi Asiakaskontakteja Tukisuhteita mielenterveysseura.fi 21

22 RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Tukea ja apua rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Suomen Mielenterveysseura toimi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Toimintaa toteutettiin ammattihenkilökunnan sekä yli 400 vapaaehtoisen voimin matalan kynnyksen tukipalveluina 29 palvelupisteessä eri puolilla Suomea, seitsemän aluetoimiston koordinoimana. RIKUn asiakaskontaktien määrät kasvoivat edellisvuodesta 24 prosenttia. Yhteensä asiakaskontakteja oli yli ja asiakkaita RIKUn eri palveluissa noin Tukisuhteiden määrä oli (kasvua edellisvuoteen 38 %). Palvelumuodoista kasvoi eniten RI- KUchat. Mukaan toimintaan saatiin noin sata uutta vapaaehtoista. Vahvan kasvun taustalla oli valtionavun merkittävä lisääntyminen. Oikeus ministeriön kanssa sovitulla tavalla RIKU toimi vuoden 2016 alusta EU:n rikosuhridirektiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden tuottajana Suomessa. Direktiivin vaikutukset näkyivät myös siinä, että poliisin ohjaus RIKUn palveluihin lisääntyi, vaikka alueel liset erot olivat edelleen merkittäviä. Rikosuhripäivystystä toteuttavat Mielenterveysseuran lisäksi Ensi- ja turva kotien liitto, Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementtiliitto. RIKUn toimintaa ohjasi uusittu strategia vuosille Rikosuhripäivystyksen tunnuslukuja Asiakasmäärät Asiakaskontaktit Tukisuhteet Asiakkaat yhteensä eri palveluissa Palvelut RIKUchat Auttava puhelin Juristin puhelinneuvonta 250 Käynnit verkkosivuilla RIKUn organisaatio Palvelupisteitä 29 Koordinoivia aluetoimistoja 7 Ammattilaisia lähes 50 (myös osa-aikaisia) Vapaaehtoisia perustyössä yli Mielenterveysseura 2016

23 mielenterveysseura.fi 23

24 VIESTINTÄÄ JA DIGITALISOITUMISTA Tuloksia Yli kymmenen uutta digitaalista hanketta Viestit lähes päivittäin ulkoisessa mediassa eri kävijää Mielenterveysseura.fi-sivustolla, 70 prosentin kasvu Paikallisista seuroista ja kriisikeskuksista lähes puolet tilannut Mieli-verkkosivupohjan Viestinnän kehittämisen lähtökohta on, että jokainen viestii mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Viestintä on avointa, ajankohtaista ja vuorovaikutteista. Mielenterveysseuran tavoitteena on olla erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa. Seura painottaa kaikessa toiminnassa sähköisen ja viestinnällisen ulottuvuuden ajantasaistamista ja uusia avauksia. Viestintäyksikön funktiot ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mielenterveysmarkkinointi, jäsenviestintä, sisäinen viestintä ja varainhankinta. Toimintaympäristön luotaus, digitaalisuus, mediaviestintä ja aktiivinen avoimuus läpileikkaavat kaikkea tätä. Jokainen viestii mielenterveyden edistämiseksi. Digitalisoitumisen kehitystyötä Mielenterveysseurassa on vuoden aikana valmisteltu lähes kymmentä uutta digitaalista palveluhanketta eri kohderyhmille tai sähköisiä työkaluja henkilöstön käyttöön. Henkilöstölle toteutettiin digitaalista osaamista ja koulutustoiveita selvittävä kysely. Vuoden loppuun mennessä paikallisista seuroista ja kriisikeskuksista lähes puolet (22/54) on tilannut käyttöön seuran jäsenpalveluna tuottaman Mieliverkkosivupohjan. Mielenterveysseura.fi tavoitti lähes eri kävijää kuukaudessa, mikä merkitsi yli 70 prosentin kasvua edelliseen vuoteen. Sosiaalinen media tavoitti keskimäärin ihmistä päivässä. Kävijätietoja seurattiin viikoittain ja koottiin johtoryhmälle raportiksi neljän kuukauden välein. Verkkosivuista toteutettiin käyttäjäryhmätestauksia. Seura lähetti uutiskirjeitä. Oiva-hyvinvointiohjelman ilme uudistettiin osaksi mieli-kokonaisuutta. Kansainvälisessä viestinnässä toteutettiin sähköinen uutiskirje kahdesti vuodessa EU-komission kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville suunnattu Kasvun tuki -tietokanta julkaistiin ja jalkautettiin ITLA:n ja Kuntaliiton kanssa. Viestinnän jäsenpalveluna Mielenterveysseura tuotti paikallisille seuroille ja kriisikeskuksille ajantasaisen verkkosivuratkaisun Mieli-ilmeellä ja konsultoi toteutuksia. Seura ylläpiti jäsenille Mieli Intranet -kanavaa. Paikalliset seurat saivat sovitulla tavalla hyödyntää Mieli brändiä ja sen sovelluksia. Seura tuotti paikallisten yhdistysten kampanjointiin materiaalia ja toimintamalleja. Kansalaistoimintojen yksikössä on oma paikallisten seurojen viestinnästä ja digitalisoitumisesta vastaava henkilö tukemassa seuroja. Mielenterveys-lehti ja Perheterapialehti ilmestyivät kumpikin neljä kertaa. Seura teki päätöksen Mielenterveyslehden lopettamisesta vuoden 2017 loppuun mennessä voidakseen resursoida sisältöjen kehittämistä verkossa. Seura julkaisi esitteitä eri kohderyhmille ja kampanjatarkoituksiin. Mediaviestintää ja kampanjointia Mielenterveysseura välitti asiantuntemustaan lähes päivittäin ulkoisessa mediassa. Mediaosumia oli vuoden aikana yli 600. Näistä noin 53 prosenttia käsitteli tuen ja avun tarjoamista, 21 prosenttia mielenterveysosaamista, 19 prosenttia yhteiskunnallista vaikuttamista ja 6 prosenttia kansalaistoimijuutta. Mielenterveysseura solmi mediakumppanuuksia ja jatkoi koko vuoden verkkoyhteistyötä Ylen Marja Hintikka Live -ohjelmassa lapsiperheille. Sekasin-kampanjan nuorille toteutui toukokuussa yhdessä Ylen, Mielenterveysseuran, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Mielenterveyden edistämisen keskusliiton kanssa. Kampanja sisälsi draamasarjan, nuorten viestintää sosiaalisessa mediassa ja lähes ympärivuorokautisen chatin viikon ajan. Kampanja nosti näkyville nuorten valtavaa avun tarvetta ja chatin suosion. Seura sai Me-säätiöltä tukea 24 Mielenterveysseura 2016

25 MIELENTERVEYSSEURAN ASIANTUNTEMUKSEN KOHTAAMINEN Vuodessa lähes puhelinkeskustelua kriisipuhelimessa Tukea ja apua Net tuessa asiak kaalle ja Net tuki livessä (chat) asiakkaalle vuodessa Tukea ja apua kasvokkain tai ryhmissä vuodessa Yli kohtaamista koulutuksissa vuodessa Tuhansia kohtaamisia kymmenillä messuilla vuoden aikana Mental Health Art Week -tapahtumissa 35 paikallista seuraa ja noin kohtaamista Henkilökohtaisesti kriisityössä Henkilökohtaisesti koulutuksissa ja messuilla Median kautta Mieli-kanavien kautta Mielenterveysseuran viestit viikoittain mediassa, noin 19 kertaa viikossa (verkkoseuranta) Vuodessa mediaosumía yli 600 Vuoden aikana Mielenterveys seura oli 189 suomalaisessa mediassa joka puolella Suomea Kuukaudessa eri kävijää mielenterveysseura.fi-sivustolla Päivittäin kohtaamista Facebookin, Twitterin välityksellä Vuodessa Mielenterveys-lehteä, Perhe terapia-lehteä ja lähes esitettä. Verkkosivunne on innostava ja siellä on valtavasti hyvää sisältöä suoraan käytettäväksi! Opettaja Educa-messuilla chatin jatkamiseen Tehty yhteistyö pohjaa Sekasin-chatin tulevaisuutta järjestöjen yhteisenä palveluna. Molemmat ohjelmat palkittiin kultaisella Venla-palkinnolla. Kohtaamiset tapahtumien, seminaarien, koulutusten tai kokousten yhteyksissä olivat myös tärkeitä vuorovaikutuksen areenoita. Mielenterveysseura koulutti sekä vaikutti noin kymmenessä messutapahtumassa opetusalan Educa-tapahtumasta Mielenterveysmessuille. Mielenterveysseura viestii, että mielen terveyttä voi vahvistaa ja että tukea ja apua on saatavilla. Seura viesti tästä päivittäin omissa kanavissa ja muun muassa haastatteluina mediassa sekä kampanjoi tapahtumissa. Maailman Mielenterveyspäivän (10.10.) kymppikymppikampanja Mitä sinulle kuuluu tavoitti yli ihmistä. Twitter- kampanjana sen potentiaalinen tavoitettavuus oli jopa Kampanjassa hyödynnettiin myös Facebookia ja Instagramia. Tapahtumia järjesti 13 paikallista seuraa, ja yhteistyössä oli mukana 35 yhteisöjäsentä. Pääkaupunki seudun tapahtuma toteutettiin ostoskeskus Kampissa. Valtakunnallinen Mielenterveyspalkinto myönnettiin Ylen Sekasin- tiimille. Viestintä oli mukana järjestämässä Itsemurhien ehkäisypäivää. mielenterveysseura.fi 25

26 Sisäistä viestintää ja kohti juhlavuotta Tavoitteena on, että Mielenterveysseuran sisäinen viestintä on avointa, vuorovaikutteista, innostavaa ja edistää yhdessä onnistumisen kulttuuria. Yksiköillä oli nimetyt viestintävastaavat. He tukivat ja valmensivat asiantuntijoiden viestintäratkaisuja sekä toteuttivat yhdessä vuoden painopisteiksi valitut kampanjat ja tapahtumat. Viestintäyksikkö ylläpiti kaikkien käytössä seuran yhteisiä viestintäkanavia, Mieli-viestintätyökaluja ja messutarvikkeita. Viestintä täydensi kuva-arkistoa sekä perusti henkilöstölle Mieli kuvat.fi -palvelun. Mielenterveysseura käynnisti syksyllä varainhankinnan kehittämishankkeen ja palkkasi varainhankintapäällikön. Syksyn aikana valmisteltiin varainhankinnan strategiaa vuosille , uudistettiin Lahjoita-osio verkossa ja arpajaislupahakemus sekä valmisteltiin seuraavan vuoden lahjoituskampanjoita. Joulukuussa toteutui kriisipuhelimen Miljoonas puhelu -varainhankintakampanja. Vuoden aikana valmisteltiin Mielenterveysseuran 120-vuotisjuhlavuoden 2017 juhlia, kampanjoita ja kiertueita. Historiikki Mielenvikaisten auttajasta mielen hyvinvoinnin edistäjäksi ilmestyi loppuvuodesta. DIGITAALISIA KEHITTÄMISHANKKEITA TAI UUSIA PALVELUITA Useat näistä hankkeista tai palveluista valmisteltiin eri kumppaneiden kanssa. Mielenterveystaitoja Tunnetaitojen nettineuvola: asiantuntijayhteistyö Headstedin kanssa Mun Mieli: mobiilisovellus mielenterveystaidoista kouluihin ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn Mielenterveyden ensiapu -koulutukset: aineiston digitalisointia Tukea ja apua verkosta Tukinet: palvelun uudistaminen; verkkokriisityön alusta, käytössä noin 40 järjestöllä Sekasin-chat: lähes ympärivuorokautinen palvelu nuorille järjestöyhteistyöllä Help.some: mobiilisovellus nuorille, jotka kohtaavat esimerkiksi kiusaamista, häirintää tai rikoksen Ammattilaisille elapset puheeksi: Lapset puheeksi -menetelmän sähköinen koulutusjärjestelmä vanhempien tukemiseksi Kasvun tuki: tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi Mielenterveysseura.fi Uudet sisällöt ja jatkuva kehitystyö käyttäjätestausten ja analytiikan perusteella. mielenterveysseura.fi 26 Mielenterveysseura 2016

27 Internet Intranet Uutiskirje Facebook Mielenterveysseura sähköisesti, päämedia l Kaikki seuran sidosryhmät Liki eri kävijää kuukaudessa Sisäisen viestinnän päämedia l Henkilöstö (oma intranet paikallisseurojen ja kriisikeskusten toimijoille) Sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilökohtainen l Sidosryhmät Tiedottaminen valtakunnallisista ajankohtaisista asioista, tarinoista ja uutisista l Uutiskirjeen tilaajat 6 kertaa vuodessa, tilaajaa Laajasti mielenterveydestä ja seuran asioista kiinnostuneet, päivittäin l Kaikki mielestä kiinnostuneet tykkääjää, ihmistä päivässä Twitter Youtube Wikipedia Perheterapia Mielenterveys-lehti Laajasti mielen ja seuran asioista kiinnostuneet, päivittäin l Kaikki mielestä kiinnostuneet seuraajaa, yli näyttöä päivässä Tukee muita kanavia, materiaalipankki videoille Youtube on alusta ja videot näkyvät mielenterveysseura.fi -sivulla Ajantasainen yleiskuvaus Mielenterveysseurasta l Suuri yleisö Hakukone-löydettävyys Ajantasaista tutkimustietoa ammattilaisille l Perheterapiaa toteuttavat ammattilaiset 4 x vuodessa, tilaajaa Journalistista sisältöä mielenterveydestä, sisältöä eri kanaviin l Omasta tai läheisen mielenterveydestä tai yhteiskunnasta kiinnostuneet 4 x vuodessa, tilaajaa ENG Mieli seurassa Newsletter Esitteet Kokeilussa Uutiskirjemäinen viestintäkanava paikallisille seuroille l Paikallisten seurojen toimijat 4 x vuodessa Vuoden tärkeimmät kokoava kansainvälinen käyntikortti l Kohtaamiset kansainvälisten kumppanien kanssa 1 x vuodessa Esittely seurasta ja sen toiminnasta ja sisällöistä l Eri ryhmät riippuen esitteen sisällöstä painettuja ja sähköisiä Mm. Instagram blogit, appsit, muut. Mielenterveysseuran viestinnän ylläpitämät seuran mediakanavat ja niiden kohderyhmät, ilmestymistiheys ja kävijämäärät. Lisäksi mielenterveysseura.fi sisältää useita palveluratkaisuja. Seura hyödyntää myös eri kohderyhmittäisiä uutiskirjeitä. mielenterveysseura.fi 27

28 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS Tuloksia Toiminta ja talous vakaalla pohjalla Suomen Mielenterveysseura liittona -ohjeistus vahvistettiin Uusi Hyvä Hallinto -ohjeistus osaksi seuran toimintatapaa Mielenterveysseuran tavoitteena on olla hyvä ja vakaa työyhteisö. Lähtökohtana on, että seurassa on voimaannuttava, innostava ja innovaatioita tukeva johtamiskulttuuri sekä hyvä hallinto ja vakaa talous; henkilöstö on hyvinvoivaa ja osaavaa. Hallinto Mielenterveysseuran ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidettiin Helsingissä. Liittokokous valitsi erovuorossa olevat liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet. Liittohallituksen puheenjohtajana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittokokous hyväksyi yhteiset pelisäännöt eli Suomen Mielenterveysseura liittona -ohjeistuksen. Liittohallitus kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa ja sen alainen työvaliokunta viisi kertaa. Asiantuntijaelimenä toimiva talousvaliokunta piti neljä kokousta. Suomen Mielenterveysseuran johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja, hallintojohtaja, järjestöjohtaja, kehitysjohtaja, kriisikeskustoimintojen johtaja, mielenterveyden edistämisen yksikön johtaja sekä viestintäjohtaja. Toiminnanjohtajana toimii VTL Sari Aalto- Matturi. Hyvä ja vakaa työyhteisö Mielenterveysseura omistaa täysin kaksi tytäryhtiötään SMS-Tuotanto Oy:n, joka vastaa seuran lehtien ja kirjojen kustantamisesta, ja Lapinlahden Lähde Oy:n, joka hallinnoi puolta Lapinlahden Sairaalan tiloista vuokratakseen ne edelleen mielenterveyttä edistäville toimijoille. Mielenterveysseuran hallintoyksikkö tuottaa sisäisinä palveluina taloushallinnon palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä toimitilojen ylläpitopalvelut. Hallintoyksikkö tuottaa jäsenyhdistyksille niiden jäsenrekisteri- Liittokokous Taloustyöryhmä Johtoryhmä Liittohallitus Työvaliokunta SMS- Tuotanto Oy Kriisikeskustoiminnot Koulutus- ja kehittämistoiminta Kansalaistoiminnot Rikosuhripäivystys RIKU Rikosuhripäivystys RIKU Toimistoorganisaatio Lapinlahden Lähde Oy Viestintä Hallinto ja talous Mielenterveysseuran organisaatio Mielenterveysseuran toimisto-organisaatio vuonna Koulutus- ja kehittämistoiminnan yksikön nimi on vuoden 2017 alusta Mielenterveyden edistäminen. 28 Mielenterveysseura 2016

29 en ylläpitopalvelut. Lisäksi se hoitaa SMS-tuotanto Oy:n hallinto- ja talouspalvelut. Henkilöstö Mielenterveysseuran palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa 109 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 77 ja määräaikaisessa työsuhteessa 32 työntekijää. Sairauspoissaoloja oli vuoden aikana keskimäärin 4,9 päivää henkilöä kohden. Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely ja -mittaus tehdään joka toinen vuosi. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä työn mielekkyyden osalta keskiarvopistemäärä oli 4,7/5 (oman työn merkitys seuran toiminnan kannalta) ja 4,3/5 oman työpanoksen (arvioidun) arvostuksen osalta. Toimintavuoden aikana toteutettiin edellisen kyselyn perusteella tehtävät kehittämistoimet. Hyvä Hallinto -ohjeistuksen periaatteet ovat tulleet osaksi seuran toimintatapaa. Mielenterveysseuraa koskeva riskienkartoitus, joka sisältää seuran toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, tehdään joka kolmas vuosi seuraavan kerran vuoden 2017 aikana. Henkilöstöetuja olivat hammashoidon korvaus (200 euroa henkilöä kohden vuodessa) ja kulttuurisetelit (200 euroa henkilöä kohden vuodessa). Jokaisella työntekijällä on myös oikeus työnohjaukseen. Talous Mielenterveysseuran talous oli tilikauden 2016 lopussa vakaalla pohjalla. Toimintavuoden tulos syntyi niin sanottujen vapaiden rahoituslähteiden ylijäämästä. Seuran tärkein rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys (vuoden 2017 alusta lukien Veikkaus). Seuran toimintaa rahoittavat myös ministeriöt ja muut valtionlaitokset, kunnat, seurakunnat ja EU-komissio. Muista toiminnan rahoituslähteistä tärkeimmän osan muodostaa Suomen Kansanterveysyhdistyksen jakama tuotto-osuus ylijäämästään. Veikkolan vanhan parantola-alueen kaavamuutos on edelleen viranomaiskäsittelyssä. Tavoitteena on yhdessä Kirkkonummen kunnan kanssa saada aikaan kaavamuutos, joka mahdollistaa luopumisen seuran nykyisen toiminnan kannalta tarpeettomista rakennuksista ja maa-alueista sekä välttää niiden aiheuttamista toimintaan kuulumattomista kuluista. Katsaus tulevaisuuteen Vuoden 2016 aikana yhdistettiin Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto yhdeksi yhtiöksi. Yhtiö aloitti toimintansa Veikkauksen nimellä Ainakaan lyhyellä tähtäimellä muutoksen ei arvioida vaikuttavan rahoituksen kohdentumiseen, mikä jatkunee nykyisen kaltaisena toistaiseksi. RAY:n avustusosasto aloitti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa STEA:n nimellä vuoden 2017 alusta lukien. STEA:n lisäksi seuran rahoittajista merkittävin on Suomen Kansanterveysyhdistys, joka jakaa toimintansa vuotuista ylijäämää jäsenyhdistyksilleen. Seuran toimintavolyymin kasvaessa myös avustuksia myöntävät tahot tulevat monipuolistumaan. Toimintavuoden 2017 aikana tullaan hallinnollisia rutiineja digitalisoimaan sekä ottamaan uudet sähköiset ohjelmistot jäsen- ja muiden rekisterien, varain hankinnan sekä koulutustoiminnan käyttöön. Mielenterveysseuran vakaan taloudellisen aseman säilyttäminen edellyttää tulevaisuudessa rahoituksen ylläpitämistä monipuolisena sekä samalla uusien rahoituslähteiden etsintää. 7 % Kehittämistoiminta Kansalaistoiminta 14 % Viestintä ja hallinto 14 % 3% Koulutus Rikosuhripäivystys 3% Muu 24 % 35 % Kriisikeskustoiminta Mielenterveysseuran tuotot (1 000 ) Avustuskohteet (kpl) rahoituslähteittäin Raha-automaattiyhdistys Muut avustuksen antajat Muut kohteet Yhteensä Suomen Mielenterveysseura ry:n kulujen jakautuminen 2016 mielenterveysseura.fi 29

30 Suomen Mielenterveysseura vuosi 2016 TULOSLASKELMA TASE (1 000 ) Varsinainen toiminta Tuotot Kulut Varsinaisen toiminnan kulujäämä Varainhankinta Tuotot Kulut Varainhankinnan tuottojäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Sijoitus- ja rahoitusomaisuuden tuottojäämä Yleisavustus Tilikauden ylijäämä (1 000 ) Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Toimintapääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä Vieras pääoma Lyhytaikaiset velat Vastattavaa yhteensä Mielenterveysseura 2016

31 Valtakunnallinen Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, joka tekee työtä lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston työtä. Mielenterveysseuran jäseniä ovat 54 paikallista mielenterveysseuraa ja 30 valtakunnallista järjestöä. Työntekijöitä seurassa on 110. Sinä voit auttaa. Tue työtämme lahjoituksella - mielenterveysseura.fi/lahjoita

32