Ulkoasiainvaliokunnalle

Transkriptio

1 PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2013 vp Valtioneuvoston selvitys (UTP) Suomen osallistumisesta toteutettavaan harjoitustoimintaan Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Ulkoasiainvaliokunta on 23 päivänä toukokuuta 2013 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen Suomen osallistumisesta Islannin ilmatilan valvomisen yhteydessä toteutettavaan harjoitustoimintaan (UTP 10/2012 vp) jatkokirjelmä 2. UM puolustusvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - puolustusministeri Carl Haglund - yksikön johtaja Helena Partanen, vanhempi hallitussihteeri Anna Korhola ja erityisasiantuntija Mika Varvikko, puolustusministeriö - eversti Juha-Pekka Keränen, Pääesikunta (Ilmavoimat) - professori Kaarlo Tuori. Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut - professori Olli Mäenpää. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Tausta Suomen osallistuminen Islannin ilmatilan yhteydessä tapahtuvan erillisen harjoitustoiminnan valmisteluun on ollut pitkällinen prosessi, ja valiokunta pitää hyvänä sitä, että keskeiset tahot on informoitu prosessin kuluessa ja asiantuntijakuulemiset ovat olleet kattavia. Osana pohjoismaisen puolustus- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämistä Norjan entinen ulko- ja puolustusministeri Thorvald Stoltenberg laati vuonna 2009 raportin, jonka yhtenä suosituksena oli Pohjoismaiden osallistuminen Islannin ilmatilan valvontaan. Vuonna 2012 Islanti lähestyi asiassa Suomea ja Ruotsia. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät Suomen mahdollista osallistumista ja linjasivat Suomen osallistumiseen myönteisen kannan. Norjan valvontavuoro Islannissa alkaa ja päättyy Suomen on yhdessä Ruotsin kanssa tarkoitus osallistua valvonnan yhteydessä tapahtuvaan harjoitustoimintaan. Harjoitus (Iceland Fighter Meet, IFM-14) on oma kokonaisuutensa, joka ei ole osa Norjan ilmavalvontatehtävää. Suomen ja Ruotsin osallistuminen on rajattu harjoitustoimintaan, ja UTP 10/2012 vp Versio 2.0

2 kumpikin maa toteuttaa sen neljällä aseistamattomalla koneella. Norjalla on eri koneet ilmavalvontaan ja harjoitustoimintaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan harjoitukseen osallistumisesta on oltava Suomelle konkreettista hyötyä osana puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan kokonaisuutta sekä Suomen puolustuskyvyn, erityisesti ilmavoimien osaamisen, ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tavoitteena tulee olla harjoitustoiminnan täysimääräinen hyödyntäminen. Harjoitustoiminnan tulee tuottaa lisäarvoa varsinkin johtamisjärjestelmien, ilmatankkauskyvyn ja kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämisessä. Oikeudelliset kysymykset Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan harjoitustoiminta Islannin ilmatilassa sopii puolustusvoimille annettuihin tehtäviin. Toisen valtion ilmatilan valvonta ei sen sijaan ole mahdollista. Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimat harjoittelevat yhdessä jo nyt miltei viikottain. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on sellainen toiminto, joka puoltaa puolustusvoimien osallistumista Islannin ilmatilassa tapahtuvaan harjoitustoimintaan etenkin, kun se sisältää mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää sotilaallista puolustusvalmiutta. Harjoituksen hyödyt Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpito ja kehittäminen. IFM-14-harjoitukseen osallistuminen on valiokunnan kannan mukaan luontevaa jatkoa ilmavoimien kansainväliselle harjoitustoiminnalle, joka sekä tukee kansallista koulutusta että harjoituttaa henkilöstöä kansainvälisiä tehtäviä varten. Osallistuminen kehittää Suomen sotilaallisia suorituskykyjä ja tarjoaa uudenlaisen toimintaympäristön harjoittelulle. Harjoitustoiminnalla vahvistetaan Suomen sotilaallista puolustusvalmiutta myös kehittämällä puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta. Suomi on osallistunut täysipainoisesti IFM-14-harjoituksen sisällön suunnitteluun, jotta lopputulos palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla puolustusvoimien tavoitteita. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan Suomen osallistuminen harjoitustoimintaan ei muuta Suomen kumppanuussuhdetta Natoon eikä luo Suomelle muita velvoitteita. Osallistuminen toteutettavaan harjoitustoimintaan on osa puolustusvoimien vuoden 2014 koulutus- ja harjoitustoimintaa, jonka kustannukset katetaan puolustusvoimien toimintamenoista. Harjoituksen arvioidut kustannukset ovat n euroa. Valiokunta painottaa, että harjoitusjakson kustannukset eivät saa vähentää esimerkiksi varusmiesten maastovuorokausia tai reserviläisten kertausharjoituksia. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan Hornet-koneiden määrän nostaminen neljään mahdollistaa tehokkaamman koulutuksen läpiviennin ja nostaa samalla lentotuntimäärää. Jotta harjoituksessa saatava koulutus voidaan jakaa tasaisesti ilmavoimien joukkojen kesken, harjoitushenkilöstö vaihdetaan harjoituksen puolivälissä. Valiokunta pitää tärkeänä myös ilmatankkauskykyyn liittyvää harjoittelumahdollisuutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmatankkausta tullaan tekemään niin meno- kuin paluulennoillakin sekä itse harjoituksen aikana. Kustannuksissa saadaan säästöä, sillä ne jaetaan muiden harjoitukseen osallistuvien maiden kesken. Ilmatankkauksen harjoittelu on lisäksi olennaista lentäjien osaamisen ylläpitämiselle ja lisäämiselle. Lentotoiminnan yhteydessä voidaan tosittaa Hornetin elinikäpäivityksessä tulleita uusia ilmasta ilmaan- ja ilmasta maahan -ominaisuuksia. Lentotoiminnan johtaminen monikansallisessa ympäristössä tukee niin ohjaajien lentokoulutusta kuin taistelunjohtajien koulutusta. Suomelle toiminta AWACS-ilmavalvonta- ja johtokoneen kanssa on merkittävä ja poikkeuksellinen mahdollisuus. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että ilmavoimien kansainväliselle lentoyksikölle mahdollisesti 2

3 Eriävä mielipide käskettävät tehtävät sijoittunevat myös kauas kotimaasta, jolloin joukon ja materiaalin keskittäminen Islantiin on realistista harjoitusta ilmavoimille ja puolustusvoimien logistiselle järjestelmälle. Yhteispohjoismaiset materiaalisiirrot Islantiin kehittävät myös ilmavoimien valmistautumista mahdollisiin tuleviin kansainvälisiin tehtäviin ja asettautumista monikansalliseen tukikohtaan. Tavoitteena on tasata mukaan otettava materiaali osallistujien kesken, millä myös alennetaan kustannuksia. Harjoituksessa on suunniteltu käytettävän yhteisiä tukipalveluja ja keskitettyä logistiikkaratkaisua, joka kehittää yhteistoimintakykyä Pohjoismaiden kesken paremmin kuin yleisesti pohjoismaisissa harjoituksissa. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan harjoitukseen osallistuvat lentoyksiköt säilyvät kansallisessa johdossa ja johtoportaana toimii Naton ilmakomponentin johtoesikunta Saksassa. Valiokunta pitää tärkeänä useamman eri kansallisuuden välisen yhteistoimintakyvyn kehittämistä, mikä edellyttää maiden keskinäistä koordinaatiota sekä toiminnallista vastuunjakoa. Eri kansallisuuksien resurssien yhteiskäytön tavoitteena tulee olla myös kustannuksien madaltaminen ja toiminnan tehostaminen. Puolustusvaliokunta pitää Suomen osallistumista toteutettavaan harjoitustoimintaan perusteltuna. Lausunto Lausuntonaan puolustusvaliokunta esittää, että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2013 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Jussi Niinistö /ps vpj. Seppo Kääriäinen /kesk jäs. Thomas Blomqvist /r Pekka Haavisto /vihr Timo Heinonen /kok Mika Kari /sd Esko Kurvinen /kok Pentti Oinonen /ps Tuula Peltonen /sd Eero Reijonen /kesk Mikko Savola /kesk Ismo Soukola /ps Eero Suutari /kok Pauliina Viitamies /sd (osittain) Sofia Vikman /kok (osittain) Tuula Väätäinen /sd Jyrki Yrttiaho /vr. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Juha Martelius. 3

4 ERIÄVÄ MIELIPIDE Perustelut Suomen osallistumista Islannin ilmatilan valvontaan ja myöhemmin tarkemmin rajattuna ilmatilan valvonnan yhteydessä tapahtuvaan IFM- 14 harjoitukseen on valmisteltu runsaan vuoden ajan. Puolustusministeriön juridisen asiantuntijan mukaan alkuperäinen esitys törmäsi valmistelussa puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 :ssä säädettyjen puolustusvoimien perustehtävien asettamiin rajoihin. Suomen sotilaallista puolustamista koskevassa kohdassa "ilmatilan valvomisella" tarkoitetaan Suomen ilmatilan valvontaa. Tehtäväsäännöksessä ei määritellä toisen valtion ilmatilan valvontaan tai sen ilmatilassa tapahtuvaan harjoitustoimintaan osallistumista puolustusvoimien tehtäväksi. Ainoastaan puolustusvoimien tehtävä osallistua kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan laajentaa tehtävämäärittelyä nimenomaisesti kansainvälisiin yhteyksiin. Islannin ilmatilan valvonnassa ei kuitenkaan ole kysymys kansainvälisestä sotilaallisesta kriisinhallinnasta, jonka ala määritellään selvärajaisesti laissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006). Puolustusvoimista annetun lain asettamista rajoituksista ja ristiriidasta huolimatta Islannin ilmatilan valvontaoperaatioon osallistumisen modifiointia ja valmistelua jatkettiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja linjausten pohjalta. Niiden mukaan Suomi osallistuu Islannin ilmatilan valvomisen yhteydessä toteutettavaan harjoitustoimintaan yhdessä Ruotsin kanssa osana Norjan valvontavuoroa, joka on suunniteltu alkuvuodelle Taustana Stoltenbergin raportin ehdotus Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg esitti raporttinsa Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä Pohjoismaiden ulkoministereiden kokoukselle Oslossa. Sen kolmestatoista ehdotuksesta toinen kuuluu seuraavasti: "Pohjoismaiden tulisi ottaa osa islannin "air surveillance"- ja "air patroling" -vastuusta Islannissa (over Iceland). Aluksi pohjoismaat voisivat antaa käyttöön henkilöstöä Keflavikin tukikohtaan ja ottaa osaa säännöllisiin Viking-harjoituksiin, joita Islannin viranomaiset järjestävät. Tämän jälkeen ne voisivat ottaa vastuulleen joitakin Naton organisoimia "air patrols". Näin Pohjoismaiden "air patrol" -yhteistyö voisi tulla esimerkiksi Naton jäsenmaiden ja kumppanuussopimuksen allekirjoittaneiden maiden välillä. Pohjoismaiden yhteistyö voisi toteutua kolmessa alla mainitussa vaiheessa." Puolustusvaliokunta torjui osallistumisen vuonna 2009 Tähän Stoltenbergin esitykseen eduskunnan puolustusvaliokunta otti yksiselitteisen kannan vuonna 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa käsitellessään: "Stoltenberg hahmottelee raportissaan myös niitä toimia, joilla Pohjoismaat voisivat osallistua Islannin ilmatilan valvontaan. Yhteisen harjoitustoiminnan lisäksi hän ehdottaa, että vuodesta 2010 lähtien Pohjoismaat voisivat ottaa vastatakseen säännöllisesti yhden 3 4 viikon mittaisen valvontajakson. Valiokunta ei pidä Suomen osallistumista Islannin ilmavalvontaan mahdollisena. Perusasetelma, jossa Naton ulkopuolinen maa vastaisi Nato-maan ilmatilan valvonnasta, ei valiokunnan mielestä ole kestävällä pohjalla." Jo Stoltenbergin raportin ehdotuksesta lähtien Nato-liittokuntaan kuulumattomien maiden osallistumisella Islannin ilmavalvontaoperaatioon on ollut vahva Nato-ulottuvuus. Ja tästä syystä pääministeri Matti Vanhasen hallitus ja eduskunnan puolustusvaliokunta torjuivat ehdotuksen eivätkä pitäneet sitä mahdollisena. Tuolloin monissa asiantuntija-arvioissa Nato-maan ilmavalvontaan osallistumisen katsottiin antavan väärän viestin ja herättävän spekulaatioita 4

5 liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin vakiintuneesta linjasta ja pyrkimyksestä vahvistaa kylmän sodan jälkeen pohjoisen Euroopan vakautta. Mikä on muuttunut? Aivan viime vuosina Suomi on kuitenkin monin tavoin, mm. lukuisin ja tihenevin sotaharjoituksin (Pohjoismaissa ja Baltiassa), antanut osaltaan perusteita laajalle kansainväliselle keskustelulle alueelle muodostumassa olevasta, Natoon integroituvasta uudesta (Pohjoismaat Baltia) sotilaspiiristä. Yhdessä Naton järjestelmiin tapahtuneen integroitumisen kanssa monet poliittiset toimijat näkevät tämän merkitsevän Suomen tosiasiallista Nato-yhteyttä. Naton kumppanuusyhteistyön kehittämistä ja monitasoista verkottumista myös Pohjolassa ohjaavat Yhdysvaltojen strategiset intressit. Vuosi sitten Suomen valtiojohdon osallistuessa Naton Chicagon huippukokoukseen Islannin ilmatilan valvontaan osallistumista koskeneissa lausunnoissa korostettiin Natoulottuvuutta. Yhdysvaltojen puolustusministeri Panetta kiitti Suomea luotettavaksi ja teknologisesti edistyneeksi kumppaniksi tavatessaan puolustusministeri Wallinin huippukokoukseen liittyen. Suomi ja Ruotsi nähdään (USA) pohjoismaisbalttilaisen yhteistyön vetureina. Tässä suhteessa Suomen osallistuminen Islannin ilmatilan valvomisen yhteydessä toteutettavaan harjoitustoimintaan avaisi uudenlaisen kumppanuuskytkennän Naton toimintaan ja vastuunkantoon Norja Islanti-alueella sekä Baltiassa ja Itämeren alueella. Samalla valmistellaan Suomen ilmavoimien ja sen uusien ohjushankintojen luomien suorituskykyjen (ilmasta maahan ja ilmasta ilmaan) Nato-johtoista käyttöä kaukana kotimaan rajojen ulkopuolella asettautuneena monikansallisiin tukikohtiin. Nämä tavoitteet on kerrottu puolustusministeriön toimesta asiantuntijakuulemisissa. Suomen osallistuminen yhdessä Ruotsin kanssa Islannin ilmatilan valvonnan yhteyteen räätälöityyn "harjoitustoimintaan", tarkoittaisi käytännössä rajattua osallistumista Nato-maan ilmatilan valvontaoperaatioon osana Natoon kuuluvan Norjan valvontavuoroa. Eduskunnan vasenryhmä katsoo asiantuntijakuulemisen ja pitkän ja polveilevan valmisteluprosessin perusteella, että osallistumiselle ei ole olemassa riittävän selkeitä puolustusvoimista annetun lain mukaisia perusteita. Osallistuminen olisi omiaan myös kiihdyttämään spekulaatioita Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta linjasta ja sen muuttumisesta. Vasenryhmä ei yhdy puolustusvaliokunnan lausuntoon eikä pidä Islannin ilmatilan valvomisen yhteydessä toteutettavaa harjoitustoimintaa perusteltuna. Ehdotus Edellä olevan perusteella esitän, että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2013 Jyrki Yrttiaho /vr 5