LIITE HAKUOHJE OPETUSMINISTERIÖN TUTKIJAKOULUHAKUUN

Transkriptio

1 LIITE HAKUOHJE OPETUSMINISTERIÖN TUTKIJAKOULUHAKUUN Suomen Akatemia arvioi tutkijakouluhakemusten tieteellisen tason sekä tutkijakouluissa annettavan koulutuksen laadun ja suunnitelmallisuuden. Opetusministeriön kirjeeseen viitaten Suomen Akatemia pyytää yliopistoilta esityksiä, jotka voivat koskea 1. uusien tutkijakoulujen perustamista 2. nykyisten tutkijakoulujen jatkorahoitusta ja laajentamista Tutkijakoulun toiminta ajatus ja toiminnan organisointi (hakemuksen luku 1) kuvataan lomakkeelle. Toiminta ja resurssisuunnitelmat laaditaan vuosille noudattaen sivujen 4 ja 5 otsikointia. Rahoitus on suunniteltu alkavaksi vuoden 2007 alusta. Opetusministeriö tekee päätöksensä tutkijakoulupaikkojen rahoituksesta ja sen kestosta keväällä Jatkorahoitusta hakevilta tutkijakouluilta pyydetään myös raporttia tuloksellisuuden arviointia varten. Yhteenvetotiedot laaditaan lomakkeelle. Muu raportti laaditaan noudattaen sivujen 8 10 otsikointia.

2 2 HAKEMUS 1 TUTKIJAKOULUN TOIMINTA AJATUS JA TOIMINNAN ORGANISOINTI (korkeintaan kolme sivua) Luvun 1 tiedot tulee täyttää lomakkeeseen, joka on rtf muodossa Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa > Tutkimusrahoitus > Tutkijankoulutus > Tutkijakoulut. 1.1 Tutkijakoulun perustiedot Tutkijakoulun nimi suomeksi ja/tai ruotsiksi Kieliteknologian valtakunnallinen tutkijakoulu (KIT tutkijakoulu) Språkteknologiska forskarskolan i Finland (KIT forskarskolan) Tutkijakoulun nimi englanniksi Graduate School of Language Technology in Finland (KIT GS) Tutkijakoulun www osoite Tutkijakoulun vastuullinen johtaja Nimi ja virka tai toiminimike Kimmo Koskenniemi, prof. Puhelin (09) Sähköposti kimmo.koskenniemi@helsinki.fi Virkapaikka Helsingin yliopisto, Yleisen kielitieteen laitos Johtajan postiosoite Yleisen kielitieteen laitos, PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A), Helsingin yliopisto Hakemuksen liitteenä tulee olla tutkijakoulun vastuullisen johtajan ansioluettelo. 1.3 Hakemuksen luonne uuden tutkijakoulun perustaminen nykyisen tutkijakoulun jatkorahoitus/laajentaminen 1.4 Haettavien tutkijaopiskelijapaikkojen määrä Nykyinen tutkijaopiskelijoiden määrä Opetusministeriön rahoittamien paikkojen määrä ( ) 5 Opetusministeriön rahoittamien paikkojen määrä ( ) 0 Opetusministeriön rahoittamien paikkojen määrä ( ) 5 Muiden päätoimisten tutkijaopiskelijoiden määrä (2005) 0 Muiden kuin päätoimisten opiskelijoiden määrä (2005) 1.6 Tutkijakoulu hakee tutkimuskoordinaattorin tointa

3 3 Tutkijakoululla on opetusministeriön rahoittama tutkimuskoordinaattori vuosille Perustelu koordinaattorin tarpeelle ja koordinaattorin tehtävät ** Kansainvälisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Osallistuminen NordForskin rahoittaman NGSLT:hen toisena sen toimeenpanijoista edellyttää huomattavaa määrää yhteydenpitoa yhdeksän maan kesken 1.8 Tutkijakoulun toiminta ajatus lyhyesti (korkeintaan 15 riviä) KIT tutkijakoulu on kieliteknologian monitieteinen, valtakunnallinen tutkijakoulu, joka toimii osana muotoutuvaa pohjoismaista kieliteknologian tutkijakoulutusta. Sen pyrkimyksenä on kasvattaa uusi kieliteknologian ja sen lähiaineiden tutkijoiden ja opettajien sukupolvi, joka on entistä paremmin valmentautunut laadukkaaseen monitieteiseen tutkimukseen ja yhteistoimintaan eri tieteiden kesken ja siten turvaisi kansalliset tarpeet ja alan kehittymisen tulevaisuudessa 1.9 Tutkijakoulun tutkimusalat Akatemian tutkimusalaluokituksen mukaan 5110, Tutkijakoulun taustaorganisaatiot Vastuullinen yliopisto Helsingin yliopisto Tutkijakouluun kuuluvat yhteistyöyliopistot, tutkimuslaitokset ja muut organisaatiot (ml. elinkeinoelämä) Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Oulun yliopisto 1.11 Tutkijakoulun toiminnan organisointi, johdon ja taustaorganisaatioiden työnjako, opiskelijavalinnan kriteerit KIT tutkijakoululla on: (1) johtaja (Koskenniemi), (2) koordinaattori (Hanna Westerlund, jolle ei ollut rahoitusta, mutta joka on hoitanut yhdessä pohjoismaisin rahoin palkattujen kanssa), (3) johtoryhmä (ks. al.), jossa edustaja ja hänen henkilökohtainen varahenkilönsä kultakin monitieteisen tutkijakoulun pääalueelta: (a) kieliteknologia, kielitiede, dialogi ja kääntäminen; (b) tietojenkäsittelytieteet; (c) oppivat järjestelmät kielen mallinnuksessa; (d) puheteknologia, signaalinkäsittely ja fonetiikka; (e) tiedonhaku, indeksointi ja tekstien luokitus; (f) kieliteknologia avusteinen kielen oppiminen ja opettaminen; (g) kognitio ja ihmisen kielen käsittelyn mallintaminen); johtokuntaan nimetään myös yritysmaailman edustaja, (4) tutkijakoulutettavien keskuudestaan valitsema kurssin vanhin, joka osallistuu johtoryhmän kokouksiin ja työskentelyyn puheoikeudella ja (5) tutkijakoulutettavien säännölliset kokoukset.

4 4 Tutkijakoulun johtoryhmä täydentää tarvittaessa itseään yllä mainittujen periaatteiden puitteissa, jos sen jäsen tai varajäsen on pysyvästi estynyt osallistumasta työskentelyyn Johtoryhmän kokoonpano Nimi ja virka asema (a) Kimmo Koskenniemi, prof. (pj) (varalla Lauri Carlson, prof. HY) (b) Helena Ahonen Myka, prof. ma. (varalla Tapio Salakoski, prof. TY) (c) Krista Lagus, TkT, opettava tutkija (varalla Mikko Kurimo, dos., akatemiatutk., TKK) (d) Paavo Alku, prof. (varalla Stefan Werner, prof. ma, JoY) (e) Ari Pirkola, yhteiskuntat. YTT, (varalla Eero Sormunen, prof., TaY) (f) Peppi Taalas, FT, tutkija (varalla Leena Kuure, FT, yliass., OY) (g) (g) Olli Aaltonen, prof. ma. (varalla Christina Krause, prof., HY) Yliopisto/Organisaatio Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Tampereen yliopisto Jyväskylän yliopisto Turun yliopisto 1.13 Johtoryhmän tehtävät Johtoryhmän tehtävänä on: (1) hyväksyä tutkijakoulun ohjaajapooliin mahdollisia uusia jäseniä, (2) koordinoida yhteistyötä tutkijakoulun ja paikallistason sekä muiden, erityisesti kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa, (3) päättää tutkijakoulun varoilla pidettävistä kursseista, (4) päättää niistä perusteista, joilla tutkijaopiskelijoita valitaan kouluun sekä tehdä opiskelijoiden valinta, (5) arvioida opiskelijoiden menestymistä ja ohjausta sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, (6) päättää rahoitussuunnitelmasta ja tehdä vuosiraportti. Johtoryhmä voi tarvittaessa kokoontua myös sähköpostitse, puhelimitse tai videoneuvotteluyhteyden kautta.

5 5 Kieliteknologian valtakunnallinen tutkijakoulu (KIT tutkijakoulu) Språkteknologiska forskarskolan i Finland (KIT forksarskolan) Graduate School of Language Technology in Finland (KIT GS) 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Tutkijakoulun opetus ja ohjausjärjestelyt Alustava luettelo ohjaajista mukaan lukien mahdolliset ulkomaalaiset ohjaajat (nimi, tutkinto ja asema yliopistossa/muussa organisaatiossa) Aaltonen, Olli, FT, prof. ma, Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, TY Ahonen Myka, Helena, FT, prof., Tietojenkäsittelytieteen laitos, HY, helena.ahonen myka ät cs.helsinki.fi Alku, Paavo, TkT, prof., Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratorio, TKK Carlson, Lauri, PhD, prof, Käännöstieteen laitos, HY, lauri.carlson ät helsinki.fi Honkela, Timo, ma prof., Informaatiotekniikan laboratorio, TKK, (myös dos. HY, kieliteknologia), timo.honkela ät hut.fi Hyvönen, Eero, TkT, prof., Viestintätekniikan laboratorio, TKK, eero.hyvonen ät hut.fi Isoaho, Jouni, prof. TY, Informaatioteknologian laitos, jouni.isoaho ät utu.fi Jokinen, Kristiina, PhD, dos., Yleisen kielitieteen laitos, kristiina.jokinen ät helsinki.fi Järvelin, Kalervo, YTT, prof., Informaatiotutkimuksen laitos, TaY, kalervo.jarvelin ät uta.fi Karjalainen, Matti, TkT, prof., Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratorio, TKK Kaski, Samuel, prof., TKK, Informaatiotekniikan laboratorio, TKK, samuel.kaski ät hut.fi Koskenniemi, Kimmo, FT, prof., Yleisen kielitieteen laitos, HY, kimmo.koskenniemi ät helsinki.fi Krause, Christina, FT, prof., Psykologian laitos, HY Kurimo, Mikko, TkT, dos., TKK, Informaatiotekniikan laboratorio, mikko.kurimo ät hut.fi Kuure, Leena, FT, yliass., Englannin kielen laitos, OY, leena.kuure ät oulu.fi Lagus, Krista, TkT, TKK, Informaatiotekniikan laboratorio, TKK, krista.lagus ät hut.fi Laine, Matti, FT, prof., Psykologiska institutionen, ÅA Laine, Unto, TkT, prof., Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratorio, TKK Lindén, Greger, FT, tutkija, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HY, greger.linden ät cs.helsinki.fi Pirkola, Ari, YTT, tutkija, Informaatiotutkimuksen laitos, TaY, pirkola ät cc.jyu.fi Salakoski, Tapio, prof. mvs., Informaatioteknologian laitos, TY, tapio.salakoski ät it.utu.fi Sormunen, Eero, YTT, prof., Informaatiotutkimuksen laitos, TaY, eero.sormunen ät uta.fi Sutinen, Erkki, FT, prof., Tietojenkäsittelytieteen laitos, JoY, erkki.sutinen ät cs.joensuu.fi Taalas, Peppi, FT, tutkija, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY, peppi.taalas ät jyu.fi Tuomainen, Jyrki, FT, yliass., dos., Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, TY Ukkonen, Esko, FT, prof., tutkimusjohtaja, Tietojenkäsittelytieteen laitos ja HIIT perustutkimusyksikkö, HY, esko.ukkonen ät cs.helsinki.fi Uusipaikka, Esa, FT, prof., Tilastotieteen laitos, TY, esa.uusipaikka ät utu.fi Werner, Stefan, FT, prof. ma, Vieraiden kielten laitos, JoY, Wilcock, Graham, PhD, dos. ja yliopistonlehtori, Yleisen kielitieteen laitos, HY, graham.wilcock ät ling.helsink.fi Yangarber, Roman, PhD, tutkija, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HY, roman.yangarber ät cs.helsinki.fi Alustava suunnitelma järjestettävistä koti ja ulkomaisista kursseista (nimi, opintoviikkotai tuntimäärä ja opiskelijamäärä)

6 6 Laadukkaimmat kurssit sovitaan yhdessä pohjoismaisen NGSLT:n kanssa ja rahoitetaan osin NorFAlta (nyk. NordForskilta) tulevilla varoilla ja osin KIT tutkijakoululle anottavien/myönnettävien varojen turvin. Nämä kurssit ovat avoinna NGSLT:n opiskelijoille (Pohjoismaista, Baltian maista ja Luoteis Venäjältä). Tutkijakoulutettavien odotetaan (ja toivotaan) olevan monitieteisiä ja heillä on erilaisia koulutustaustoja. On osoittautunut, että sekä teknisten, matemaattisten että humanistisen peruskoulutuksen hankkineille tutkijakoulutettaville löytyy yhteisesti kiinnostavia ja hyödyllisiä kursseja. Tutkijakoulun kurssiohjelman tavoitteena olisi nimenomaan laajaalaistaa opiskelijoiden kokemuksia, tietoja ja taitoja. Tutkijakoulutettavien ryhmä on osoittautunut erinomaiseksi ideoidessaan tällaisten kurssien valikoimaa. Lisäksi näin valitut kurssit ovat olleet kansainvälisesti ehkä halutuimpia NGSLT:n kursseista. Koska tutkijaopiskelijat itse osallistuvat kurssien suunnitteluun, kurssien nimiä ei ole täsmennetty. Suunnitelmana on järjestää kaksi kurssia kunakin vuonna, yksi keväällä ja yksi syksyllä. Odotettu osallistujamäärä on n. 20 kullekin kurssille Alustava suunnitelma siitä, miten tutkijaopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen otetaan huomioon kurssitarjonnassa Tutkijakoululaiset organisoivat omaa toimintaansa ja suunnittelevat kokoontumisensa, mistä on ollut nykyisellä kurssilla erinomaisia kokemuksia. Kurssilaiset osallistuvat aktiivisesti tutkijakoulun järjestämien kurssien suunnitteluun ja luennoitsijoiden järjestämiseen paikalle. Kurssilaiset myös huolehtivat monista kurssien käytännön järjestelyistä. Koska tutkijakoulu on luonteeltaan monitieteinen, kaikki siihen liittyvä opiskelu ja ryhmätyö valmistavat opiskelijoita työelämässä tyypillisten monimutkaisten ongelmien ratkaisuun monialaisissa tiimeissä. Kurssilaisilla on käytettävissä kaupallista kieliteknologiaa ja tekijänoikeuksia käsittelevät kurssit HY:n yleisen kielitieteen laitoksen kieliteknologian oppiaineen opetusohjelmasta. Yritysvierailuilla tutustutaan mahdollisiin tuleviin työnantajiin. Tutkijakoulusta työelämään siirtyvien opiskelijoiden kanssa pyritään pitämään hyvä vuoropuheluyhteys jatkossakin. Näin toisaalta saataisiin koulutuksen suunnitteluun syvällisempää tietoa muuttuvista työelämän vaatimuksista ja toisaalta valmistuneiden opiskelijoiden kokemusten pohjalta palautetta koulutuksen edelleen kehittämiseksi Alustava suunnitelma mahdollisista muista koulutus ja ohjausjärjestelyistä Oman opetuksen lisäksi NGSLT:n kurssit ovat helposti kurssilaisten saatavilla. Ohjaajapooli on edelleen käytettävissä kun tutkijaopiskelija tarvitsevat lisäohjausta, jollaista myös voi saada pohjoismaisen ja Baltian alueen yhteistyön puitteissa (NGSLT). Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä koulutuksen toteutuksessa muiden tutkijakoulujen kanssa. 2.2 Kansallinen yhteistyö Miten yhteistyö ja koordinaatio on suunniteltu toteutettavan kansallisella tasolla (tutkijakoulun sisällä, toiset tutkijakoulut, muut yliopistot, elinkeinoelämä yms.) Tutkijakoulun johtoryhmä edustaa useimpia alaan liittyviä tahoja maassamme ja koordinoi näiden välistä yhteistyötä. KIT tutkijakoulu hyödyntää sitä yhteistyöverkostoa, joka on luotu KIT verkoston puitteissa vuosina

7 7 Tutkijakoulutettavilla on mahdollisuus valita ohjaajapoolista sivuohjaaja toisesta yliopistosta tai eri laitokselta. (Tätä käytettiin menestyksellisesti kaudella ) Tutkijakoulu toimii yhteistyössä lähialojen muiden tutkijakoulujen kanssa siten, että lähialojen tutkijakoulujen opiskelijat voivat hakea KIT tutkijakoulun ns. liitännäisjäseneksi, jollainen voi osallistua tämän tutkijakoulun kursseille, muttei voi saada tukea esim. matkojen tms. kuluihin Miten liikkuvuus on suunniteltu toteutettavan kansallisella tasolla ml. sektorien välinen liikkuvuus (kurssit, vierailut yms.) Tutkijakoulutettavien yhteiset tapaamisten, eri paikoissa pidettävien kurssien kautta. Tutkijakoulutettavat voivat osallistua tutkijakoulun matka apurahan turivin erilaisiin tapahtumiin sekä osallistujayliopistojen jatkokoulutustasoisiin kursseihin. Tutkijakoulutettavia kannustetaan järjestämään vierailuja alan yrityksiin. 2.3 Kansainvälinen yhteistyö Yhteistyö ulkomaisten tohtoriohjelmien tai vastaavien kanssa(maa, tohtoriohjelma/vastuuorganisaatio, yhteistyön luonne) Pohjoismainen NordForskin (ent. NorFAn) vuosiksi rahoittama Nordic Graduate School of Language Technology (NGSLT) rakentuu Göteborgin yliopiston koordinoiman Ruotsin valtakunnallisen kieliteknologian tutkijakoulun GSLT:n ja KITtutkijakoulun varaan sikäli, että pääosa NGSLT:n kursseista on järjestetty joko GSLT:n toimesta Ruotsissa tai KIT tutkijakoulun toimesta Suomessa. Prof. Robin Cooper Göteborgin yliopistosta on NGSLT:n vastuullinen johtaja (director) ja Kimmo Koskenniemi HY:sta on varajohtaja (codirector). HY:n tehtävänä on hoitaa Baltian ja Luoteis Venäjän yhteydet sekä ulkomaisten tutkijakoulutettavien osallistumisista NGSLT:n kursseille koituvat matka ja majoituskulut sekä täällä järjestettävien kurssien muut järjestelyt ja hallinto. NGSLT:n (ja GSLT:n) kurssit ovat avoinna KIT tutkijakoululaisille ja KIT tutkijakoulun kurssit avoimia NGSLT:n opiskelijoille. Jotkut tutkijakouluun kuuluvista yksiköistä osallistuvat EU:n rahoittamiin tohtorikoulutusohjelmiin (esimerkiksi TKK:n Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio on partnerina kuuden eurooppalaisen yliopiston muodostamassa Researcher Training Network tyyppisessä projektissa, HOARSE:ssa, Nämä EU rahoitteiset tohtorikoulutusverkostot mahdollistavat nyt haettavan tukijakoulun opiskelijoiden siirtymisen joksikin aikaa ulkomaille jatko opiskelemaan ja/tai tutkimaan Miten muu kansainvälinen yhteistyö, työskentely ulkomailla ja vierailut ulkomailta on suunniteltu toteutettavan (kurssit, vierailut yms.) Kursseille pyritään edelleenkin saamaan kansainvälistä huippua olevia luennoitsijoita. Osallistuessaan NGSLT:n kursseille opiskelijat tutustuvat paitsi opettajiin, myös toisiin pohjoismaisiin sekä Baltian ja Luoteis Venäjän tutkijakoulutettaviin ja heidän tutkimusryhmiinsä. Tuetaan tohtorikoulusta valmistuvien vierailuja ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa (kuten vasta valmistunut Tom Bäckström lähti huhtikuussa 2005 Denveriin Coloradoon.)

8 2.3.3 Tutkijakoulun suunnitelma ulkomaisten tutkijaopiskelijoiden rekrytoimiseksi Ainakin Baltian maista ja ehkä Islannista olisi kieliteknologiasta kiinnostuneiden tutkijakoulutettavien tarkoituksenmukaista hankkiutua esim. juuri tänne tohtoriopintojaan varten, sillä Latviassa, Liettuassa ja Islannissa ei tällä hetkellä ole tämän alan säännönmukaista tohtorikoulutusta, vaikka varsin laadukasta tutkimustoimintaa näissä maissa onkin. Hakuilmoitus voidaan toimittaa sähköpostilistoillamme helposti asianomaisille tahoille. Pohjoismaiset, Baltian ja Luoteis Venäjän kieliteknologian tutkijat ja opiskelijat kokoontuvat toukokuussa 2005 Joensuuhun NODALIDA konferenssiin, jossa opiskelijasessio sekä NGSLT:hen liittyvää toimintaa, joiden yhteydessä välitetään tietoa myös KIT tutkijakoulusta. Tutkijakoululla on valmius ottaa myös ulkomaisia opiskelijoita, koska kaikki kurssit ovat englanninkielisiä ja ohjaajat voivat ohjata myös vierailla kielillä Yhteydet elinkeinoelämään Selvitys tutkijakoulun yhteyksistä elinkeinoelämään ja keinoista yhteistyön edistämiseksi Tutkijakouluun osallistuvilla yksiköillä on tutkimusyhteistyötä teollisuuden kanssa joko kahdenkeskisinä projekteina (esim. Nokia Research Center:n kanssa) tai osana Tekesin tutkimusprojekteja. Vaikka tutkijakoulun oppilaiden ei ole tarkoitus suoranaisesti osallistua näihin projekteihin jatko opintovaiheessaan, tarjoavat ne kuitenkin luonnollisen yhteyden kieli ja puheteknologian alalla toimiviin yrityksiin. Jatko opintojen suorittaminen yksikössä, joka on aktiivisessa yhteistyössä teollisuuden kanssa, helpottaa myös tutkijakoulusta aikanaan valmistuvien tohtorien siirtymisen omaa osaamisaluettaan edustavien yritysten palvelukseen. Järjestetään tutkijakoulutettavien tutustumisvierailuja alan yrityksissä, järjestämällä lehdistötilaisuuksia ja kutsumalla kieliteknologia yritysten ja kieliteknologiaa hyödyntävien yritysten edustajia niihin, ja kutsumalla tällaisia yrityksiä täällä järjestettävien tapahtumien tai konferenssien sponsoreiksi sekä pitämään niissä esityksiä ja demonstraatioita. Lisäksi monilla tämän alan tutkijakoulutettavilla voi taustastaan johtuen olla jo yhteyksiä, mm. työhistoriansa kautta. Tutkijakoulussa tuodaan esille näitä olemassa olevia kontakteja. 2.5 Laadun turvaaminen Selvitys siitä, miten tutkijakoulu turvaa koulutuksen laadun Yhteistyössä pohjoismaisen NGSLT:n kanssa voidaan varmistaa, että jatkossakin kurssien luennoijiksi saadaan kunkin alan huippututkijoita maailmalta. Kurssien järjestäminen arvovaltaisissa puitteissa auttaa saamaan haluttuja luennoitsijoita tänne. Opiskelijan ilmoittautuminen NGSLT:n kursseille edellyttää hänen ohjaajansa ilmoittautumista NGSLT:n ohjaajapooliin. Tätä kautta opiskelijamme saavat yhteyksiä lähialueen muiden maiden asiantuntijoihin, mikä auttaa osaltaan opinnäytteiden laadun turvaamisessa. Tutkijakoulutettavat pitävät kerran vuodessa esityksen työnsä edistymisestä ja saavat siinä yhteydessä palautetta.

9 9 Vastuu monografian muotoisista väitöskirjatöiden edistymisestä on pääosin ohjaajilla. KIT tutkijakoulussa laaditaan suurelta osin myös artikkeliväitöskirjoja. Kun tutkijakoulutettava laatii artikkeliväitöskirjan muotoisen opinnäytteen, hän saa pitkin matkaa palautetta työnsä laadusta. Opiskelija ja hänen ohjaajansa saavat silloin varmennettua tietoa siitä, kuinka hyvin tavoitteessa edistytään ja siitä, kuinka suuri osa työstä on kulloinkin valmiina. 2.6 Tohtoritarve Perustelut esitettävän tutkijakoulun tarpeelle mukaan luettuna arvio ja perustelut tohtorien tarpeesta (tällä hetkellä/viiden vuoden kuluttua) tutkijakoulun edustamalla alalla ryhmiteltynä seuraavasti: tutkimustyö julkisella sektorilla, opetustyö julkisella sektorilla, julkinen hallinto, tutkimustyö elinkeinoelämässä, muu työ elinkeinoelämässä, muut työtehtävät. Kieliteknologian alalta aiemmin valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet pääosin kotimaisiin kieliteknologiayrityksiin. Vuoden 2005 lopussa päättyvässä KIT tutkijakoulusta valmistuneet ja pian valmistuvat sijoittuvat välittömästi yritys ja yliopistoympäristöön. Edelleen on vaikeaa löytää riittävästi koulutettuja opettajia ja tutkijoita akateemisiin tehtäviin ja yrityksiin. Tarvetta hyvän tutkijakoulutuksen hankkineille tohtoreille lienee runsaasti olemassa suurehkoissa yrityksissä, jotka ryhtyvät hyödyntämään kieliteknologiaa omassa toiminnassaan tutkimustyö julkisella sektorilla 2 3 opetustyö julkisella sektorilla 2 4 julkinen hallinto tutkimustyö elinkeinoelämässä 4 6 muu työ elinkeinoelämässä 2 3 muut työtehtävät yhteensä Tasa arvon ja naisten tutkijanuran edistäminen Selvitys siitä, miten tutkijakoulu edistää naisten tutkijanuraa ja tasapainoisen sukupuolijakauman saavuttamista tutkijakoulun edustamalla alalla Mahdolliset äitiys/vanhempainlomat järjestetään asiamukaisesti. Kurssien ja toimintojen järjestelyt hoidetaan siten, että esim. pienten lasten vanhemmille ei muodostu kohtuuttomia vaikeuksia. Tutkijakoulutettavien valinnassa käytetä hakijoiden osoittamiin ansioihin perustuvia kriteerejä. Ylemmän perustutkinnon suorittaneiden ja sitä suorittavien opiskelijoiden sukupuolijakautuma on kuitenkin tällä alalla melko tasainen, mikä antaisi toivoa tässä suhteessa tasapainoisemmasta hakijajoukosta kuin aiemman tutkijakoulun haussa. Erityisesti hyvin miesvaltaisten insinööritieteiden näkökulmasta kieliteknologian tutkijakoulu voi houkutella tutkijanuralle kyvykkäitä naisia, jotka puhtaan insinöörialan koulutuksen piiristä eivät löytäisi riittävän kiinnostavaa erikoistumisalaa, eivätkä näin päätyisi jatkokoulutuksen piiriin. Määrät ovat kuitenkin oletettavasti pieniä johtuen

10 10 peruskoulutuksen voimakkaan epätasaisesta sukupuolijakaumasta. 2.8 Profiloituminen Selvitys siitä, miten tutkijakoulu tukee vastuuyliopiston profiloitumista 3 RESURSSISUUNNITELMA VUOSILLE Opetusministeriöltä ja muilta rahoittajilta haettavien tutkijaopiskelijapaikkojen lukumäärä eriteltynä rahoituslähteittäin Opetusministeriö Yliopiston oma rahoitus Muu rahoitus 3.2 Muu tarvittava rahoitus rahoituslähteittäin eriteltynä Opetusministeriö Yliopiston oma rahoitus Muu rahoitus

11 11 RAPORTTI TUTKIJAKOULUN TOIMINNASTA Jatkorahoitusta hakevilta pyydetään edellä esitetyn lisäksi raporttia tutkijakoulun jo toteutuneesta toiminnasta vuosina Yhteenvetotiedot laaditaan oheiselle lomakkeelle. Muu raportti laaditaan noudattaen sivujen 8 10 otsikointia. 1 YHTEENVETO Yhteenvetotiedot tulee täyttää lomakkeeseen, joka on rtf muodossa Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa > Tutkimusrahoitus > Tutkijankoulutus > Tutkijakoulut. Tutkijakoulun nimi suomeksi ja/tai ruotsiksi ja englanniksi Kieliteknologian valtakunnallinen tutkijakoulu (KIT tutkijakoulu) Språkteknologiska forskarskolan i Finland (KIT forskarskolan) Graduate School of Language Technology in Finland (KIT GS) 1.1 Tutkijaopiskelijoiden määrä (kpl) vuosina Tutkijaopiskelijoiden määrä vuonna 2002 OPM:n tutkijakoulupaikoilla olleet tutkijaopiskelijat Miehet Naiset Suomal. Ulkom. Suomal. Ulkom. Yhteensä Muut päätoimiset opiskelijat Sivutoimiset opiskelijat Yhteensä Keskeyttäneet opiskelijat Tutkijaopiskelijoiden määrä vuonna 2003 OPM:n tutkijakoulupaikoilla olleet tutkijaopiskelijat Miehet Naiset Suomal. Ulkom. Suomal. Ulkom. Yhteensä Muut päätoimiset opiskelijat Sivutoimiset opiskelijat Yhteensä Keskeyttäneet opiskelijat

12 12 Tutkijaopiskelijoiden määrä vuonna 2004 OPM:n tutkijakoulupaikoilla olleet tutkijaopiskelijat Miehet Naiset Suomal. Ulkom. Suomal. Ulkom. Yhteensä Muut päätoimiset opiskelijat Sivutoimiset opiskelijat Yhteensä Keskeyttäneet opiskelijat Tutkijaopiskelijoiden määrä vuonna 2005 OPM:n tutkijakoulupaikoilla olleet tutkijaopiskelijat Miehet Naiset Suomal. Ulkom. Suomal. Ulkom. Yhteensä Muut päätoimiset opiskelijat Sivutoimiset opiskelijat Yhteensä Keskeyttäneet opiskelijat Suoritettujen tutkintojen määrä vuosina Miehet Naiset Suomal. Ulkom. Suomal. Ulkom. Yhteensä Suoritetut tohtorin tutkinnot Suoritetut lisensiaatin tutkinnot Muiden tuotosten määrä vuosina Ulkomailla Suomessa Yhteensä Referoidut artikkelit Referoidut konferenssijulkaisut Muut artikkelit ja konferenssijulkaisut Monografiat, kirjat, toimitetut julkaisut Julkaisut yliopistojen tms. julkaisusarjoissa

13 13 2 TUTKIJAKOULUN TOIMINTA AJATUS JA TOIMINNAN ORGANISOINTI Vain, mikäli eri kuin esityksessä (ks. esityksen luku 1 edellä) 3 TUTKIJAKOULUN TOIMINTA 3.1 Tiedot tutkijaopiskelijoista Tutkijakoululaisten valintamenettely ja perusteet sekä tiedot täytettävinä olleista paikoista ja hakijamääristä; lisäksi selvitys varalistalle valitsemisesta ja siitä, miten varalistaa on käytetty Luettelo päätoimisista tutkijaopiskelijoista ja heitä koskevista seuraavista tiedoista: nimi, sukupuoli, syntymävuosi, kansalaisuus perustutkinto ja sen suoritusvuosi tutkijakouluun liittymisvuosi ja kuukausi sekä opiskeluaika tutkijakoulussa kuukausina yliopisto, tutkimusala, väitöskirjan ohjaaja(t) mahdollinen lisensiaatin tutkinto ja sen suoritusvuosi tohtorin tutkinnon suoritusvuosi tai arvioitu väittelyajankohta päätoimisten tutkijaopiskelijoiden rahoituslähteet (opetusministeriön tutkijaopiskelijapaikka, Akatemian hankerahoitus, yliopisto, säätiö, elinkeinoelämä jne.) jokaisesta lyhyenkin aikaa opetusministeriön rahoittamalla tutkijaopiskelijapaikalla olleesta on lisäksi esitettävä mihin yliopistoon palvelussuhteessa, muut mahdolliset rahoituslähteet, kunkin palvelus tai rahoitussuhteen kesto ja palkkausperuste (ml. syyt mahdollisille lyhyille määräyksille, mahdolliset palkanlisät) Luettelo työn ohessa ja sivutoimisesti opiskelevista tutkijaopiskelijoista (nimi, sukupuoli, syntymävuosi ja kansalaisuus) sekä heidän määränsä ryhmiteltynä työpaikan mukaan (tutkimus julkisella sektorilla, opetus, hallinto, elinkeinoelämä, muut) Keskeyttäneiden opiskelijoiden lukumäärä ja keskeyttämisen syy, mikäli se on tiedossa Tiedot tohtorin tutkinnon suorittaneiden lukumäärästä ja sijoittumisesta (yliopisto, tutkimuslaitos, julkinen hallinto, elinkeinoelämä, ulkomaat jne.) 3.2 Selvitys opetus ja ohjausjärjestelyistä Luettelo ohjaajista mukaan lukien ulkomaalaiset ohjaajat (nimi, tutkinto, asema yliopistossa/muussa organisaatiossa) Järjestetyt koti ja ulkomaiset kurssit (nimi, opintoviikko tai tuntimäärä ja opiskelijamäärä) Mahdolliset muut koulutus ja ohjausjärjestelyt 3.3 Tutkijakoulun toiminnan rahoitus Opetusministeriön rahoitus (tutkijaopiskelijapaikat, koordinaattori) Suomen Akatemian rahoitus Yliopistojen rahoitus Muu rahoitus (esim. tutkimuslaitos, elinkeinoelämä ja ulkomainen rahoitus)

14 Kansallinen yhteistyö Miten yhteistyö ja koordinaatio on toteutettu kansallisella tasolla (tutkijakoulun sisällä, toiset tutkijakoulut, muut yliopistot, elinkeinoelämä yms.) Miten liikkuvuus on toteutettu kansallisella tasolla ml. sektorien välinen liikkuvuus (kurssit, vierailut yms.) 3.5 Kansainvälinen yhteistyö Yhteistyö ulkomaisten tohtoriohjelmien tai vastaavien kanssa (maa, tohtoriohjelma/vastuuorganisaatio, yhteistyön luonne) Muu kansainvälinen yhteistyö, työskentely ulkomailla ja vierailut ulkomailta (kurssit, vierailut yms.) Tiedot (nimet ja lukumäärät) tutkijakoulun opiskelijoiden työskentelystä ulkomailla osallistumisesta kansainvälisille kursseille konferenssimatkoista Tiedot (nimet ja lukumäärät) ulkomaisten opiskelijoiden vierailuista tutkijakoulussa ja osallistumisesta tutkijakoulun järjestämille kursseille 4 TUTKIJAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETEELLINEN JULKAISUTOIMINTA 4.1 Tutkijakoulusta valmistuneet väitöskirjat (väittelijän ja väitöskirjan nimi, väittelyikä, väitösajankohta, mahdollinen arvosana) 4.2 Selvitys tutkijaopiskelijoiden muusta keskeisestä tieteellisestä julkaisutoiminnasta 5 TUTKIJAKOULUN ITSEARVIOINTI Tutkijakoulujärjestelmää perustettaessa tavoitteiksi asetettiin: tutkijankoulutuksen laadun ja tasokkuuden kohoaminen tutkijankoulutuksen tehostaminen ja väittelyiän alentaminen tutkijanuran ammattimaistuminen jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääntyminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisääntyminen tutkimustyön ohjaamisvastuun selkeytyminen kansainvälisen koulutus ja tutkimusyhteistyön lisääntyminen Analyysi tutkijakoulun vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista koskien ainakin seuraavia asioita: 5.1 Miten tutkijakoulu on onnistunut toteuttamaan tutkijakoulujärjestelmälle asetetut tavoitteet? 5.2 Mitkä syyt ovat mahdollisesti haitanneet tavoitteiden saavuttamista? 5.3 Miten tutkijakoulu on onnistunut turvaamaan koulutuksen laadun? 5.4 Miten tutkijakoulu on onnistunut toteuttamaan opetus ja ohjausjärjestelyt?

15 Miten yhteistyö on onnistunut tutkijakoulun sisällä? 5.6 Miten yhteydet elinkeinoelämään ovat toteutuneet? 5.7 Miten tutkijakoulu on onnistunut kansainvälisen yhteistyön lisäämisessä?

16 16 TUTKIJAKOULUESITYSTEN TOIMITTAMINEN Tutkijakoulusta vastaava yliopisto toimittaa ohjeiden mukaan laaditut suomen, ruotsin tai englanninkieliset hakemukset toimikunnittain lajiteltuna Suomen Akatemiaan. Yhdestä tutkijakoulusta toimitetaan vain yksi esitys. Kunkin yliopiston tulee liittää esitykseensä mukaan luettelo niistä tutkijakouluista, joista yliopisto vastaa. Esityksellä haetaan opetusministeriön tutkijakoulupaikkoja. Opetusministeriö tekee rahoitusta koskevat päätöksensä keväällä Suomen Akatemia lähettää tutkijakouluille kesällä 2006 ohjeet siitä, miten tutkijakoulujen muuhun toimintaan, kurssien järjestämiseen ja kansainvälistymiseen voi hakea rahoitusta Suomen Akatemialta. Esitykset toimitetaan kahtenatoista kappaleena viimeistään 15. päivänä joulukuuta 2005 klo osoitteella Suomen Akatemia Kirjaamo PL 99, Helsinki Tämän lisäksi hakemuksen laatija toimittaa hakemuksen kokonaisuudessaan myös sähköpostitse ao. toimikunnan sähköpostiosoitteeseen. Suomen Akatemiassa lisätietoja antavat tiedeasiantuntijat: Tiina Petänen (biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikkö), puh. (09) , Helena Vänskä (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö), puh. (09) , Pekka Katila (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö ), puh. (09) , Aki Salo (terveyden tutkimuksen yksikkö), puh. (09) , Tutkijakoulumäärärahojen hakua koskevista periaatteellisista asioista saa tietoa myös johtava tiedeasiantuntija Risto Andbergilta, puh. (09) , Opetusministeriössä tutkijakouluja koskeviin kysymyksiin vastaa opetusneuvos Marja Pulkkinen, puh. (09) , Ylijohtaja, tutkimus Anneli Pauli Johtava tiedeasiantuntija Risto Andberg