KULTTUURISSA on potentiaalia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURISSA on potentiaalia"

Transkriptio

1 PORTAALIN KAUTTA LISÄÄ MYYNTIÄ MATKAILUBRÄNDI LAAJAAN KÄYTTÖÖN matkailu silmä MEKin asiakaslehti KULTTUURISSA on potentiaalia

2 matkailu silmä 3 Pääkirjoitus: Suomi on lumimaa 4 Silmäiltyä 6 Tutkimuksista suuntaa kulttuurimatkailun kehittämiseen 10 Riskejä kaihtamattomat edelläkävijät 12 Matkailubrändi laajaan käyttöön 12 Is there a Finn on board 14 Stranger in a Strange Land, Finland through the eyes of a foreigner 16 Latua hiihtotapahtumille 19 Kolumni 20 Outdoors Finland suositukset kesäaktiviteettituotteille 23 Strategiaa pukkaa 24 Joulutuotteen myynti pomppasi VisitFinland.comin ansiosta 26 MEKin kuulumisia 10 MENESTYVÄN MATKAILUBISNEKSEN edellytyksiä ovat innovatiivisuus ja riskinottokyky, toteavat Miia Porkkala ja Kari Jussi Aho, joiden perheyritys on nostanut Rukan Suomen hiihtokeskusten huipulle. 12 MIKA IHAMUOTILA haluaa korostaa Suomen maabrändissä arkiluovuutta 20 OUTDOORS FINLAND tavoitteena on auttaa kesäaktiviteettipalvelujen tuottajia kansainvälistymään. Päätoimittaja: Matti Linnoila Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen p Kannen kuva: Helsingin juhlaviikot/maarit Kytöharju Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset: 2 matkailusilmä

3 Jaakko Lehtonen Suomi on lumimaa On hanget korkeat nietokset, ja kylmät paukkuvat pakkaset, vaan joulu, joulu on meillä. Viime vuosina nuo kauniista joululaulusta vapaasti lainatut säkeet ja lukuisat muut lumeen ja pakkaseen taustoittuvat viisut ovat tuntuneet miltei historialta. Märkää sohjoa monena tapanina Helsingissä läiskytelleenä olen miettinyt uussanoitukseksi vaikka On suuret, roiskuvat lätäköt ja sangen sumuiset taivahat, vaan joulu, joulu on meillä. Mutta nyt on ollut toisin! Oikeaksi talveksi kelpaava viti ja viileys ovat peittäneet maan Hangosta Utsjoelle. Kylmäennätyksiä on rikottu, lunta on ollut liki metrin paikassa kuin paikassa. Siitä on ollut omat harminsa ja onnettomuutensakin, mutta matkailijoille se on ollut upea asia. Ja suksikauppiaille. Olin helmikuulla Luostolla ja sain tilaisuuden käydä tunturissa. Paikalle sattui suuri japanilaisryhmä, nuoria matkailijoita. Lyhytkasvuiset vieraat upposivat hankeen niin että hyvä kun kameran linssi jäi näkyviin, mutta riemu oli rajaton! Hillityt Kaukoidän ihmiset riehaantuivat painiin ja pöllyävään lumisotaan. Hihkuminen ja nauru huurusivat vuolaina. Jalanjälkien painaminen lumeen riitti perusteeksi taapertavalle hanhenmarssille nuotiopaikan ympäri. Luonto oli henkeäsalpaavan kaunis. Puut taipuivat tykkylumen alla kaarelle, tuuli oli rakentanut oksistoihin uskomattomia taideteoksia. Erämaa seisoi hievahtamatta lumivaipassaan tunturin alapuolella. Auringon kilossa näkyvyyttä riitti parikymmentä kilometriä. Vaikuttavaa! MEKiäkin syytetään aika ajoin iänikuisen luonnon esille tuomisesta ja kysytään eikö jo olisi aika keksiä jotain uutta. mutta tämäkin kokemus vakuutti minut taas kerran, että luonto on huima veetovoimatekijä, jonka syrjäyttäminen olisi tyhmyys. Uutta sopii ja tuleekin keksiä, mutta avara, raikas ja kaunis luontomme on kaikkina vuodenaikoina ja kaikkialla maassamme ehdottomia valttikorttejamme. Hauskaa oli ajatella, että tuo nimenomainen japanilaisryhmä vei kuvilla todistetun muiston tolkuttoman umpilumisesta Suomesta kirsikkapuiden maahan. He olivat hiukan lumionnekkaita. Mutta kyllä lunta riittää tulevinakin vuosina. Monet matkailuyrittäjät sitä paitsi sanovat, että ohutkin lumikerros riittää suureksi ilonaiheeksi niille matkailijoille, joille lumi on uusi tuttavuus tai harvinainen vieras Kohtuus kaikessa olisi paras, lumivaipassakin. matkailusilmä 3

4 silmäiltyä Matkailun maailmankongressi Turkuun Matkailualan ammattilaisten järjestön SKÅL Internationalin 72. maailmankongressi järjestetään Turussa syyskuussa Osallistujia tähän vuotuiseen tapahtumaan odotetaan kaikkialta maailmasta yhteensä Tiukassa kilpailussa kongressin pitopaikasta olivat loppusuoralla Turku ja Dubai, jotka olivat ensimmäisellä kierroksella pudottaneet joukostaan Andorran ja Lontoon. Lopullinen valinta tehtiin järjestön kongressissa Budapestissa marraskuussa. SKÅL International on vuonna 1934 perustettu matkailualan ammattilaisten ja esimiesten verkosto, jossa on noin jäsentä yli 500 klubissa ja 80 maassa. Suomessa on kaksi SKÅLin paikallista klubia, Helsingissä ja Turussa. Turkulaiset ovat aiheellisesti ylpeitä saavutuksestaan ja ovat aloittaneet kongressivalmistelut yhdessä monien paikallisten kumppanien kanssa. Lisätietoja: Vuoden ravintola on Juuri Suomen Gastronomien Seuran valinta vuoden ravintolaksi 2010 on helsinkiläinen Ravintola Juuri, joka nuoresta iästään huolimatta on asettunut suomalaisen ruokakulttuurin vahvaksi puolustajaksi. Juuren omaperäinen oivallus on mm. suomalaisista raaka-aineista luodut sapakset, vastaveto suosituille espanjalaisille tapaksille. Ravintola pyrkii mahdollisimman paljon käyttämään suomalaisten pientilojen raakaaineita. Vastikään naapuriksi avattu Juuren puoti tarjoaa valikoiman pientuottajien herkkuja myös kotikeittiöiden tarpeisiin. Vuoden ravintolan lisäksi myönnettiin tunnustuspalkinnot mikkeliläiselle Tertin Kartanolle vuosien johdonmukaisesta työstä korkean gastronomisen tason sekä aidon sukukartanon tunnelman ja tyylin menestyksellisestä yhdistämisestä sekä ravintolakoulu Perholle 75-vuotisena alan koulutuksen uranuurtajana ja uudistajana. Deiv Salutskij Cornell Hotel Societyn puheenjohtajaksi Cornellin yliopiston School of Hotel Administration Ithacassa Yhdysvalloissa on maailmalla laajasti arvostettu opinahjo, jossa koko joukko suomalaisiakin on opiskellut hotellialan ammattilaisiksi. Cornellista valmistuneiden aktiivista alueellista ja maakohtaista alumniyhteistyötä kautta maailman koordinoi Cornell Hotel Society. CHS ja Cornellin yliopiston hotellitiedekunta ovat myös vuosien varrella tulleet tutuiksi yhteistyökumppaneina mm. nykyisen Haaga-Helian ja sen edeltäjien kanssa. Erityisen ansiokkaasti CHS:n kansainvälisessä yhteydenpidossa on toiminut Restelin myyntijohtaja Deiv Salutskij. Vuodesta 2005 viime vuoden loppuun hän toimi koko CHS:n varapuheenjohtajana ja Suomi-Venäjä-Baltia -jaoston puheenjohtajana. Tämän vuoden alusta hänet on valittu CHS:n puheenjohtajaksi. 20-vuotias Tampere-talo juhlii Tampereen kokous- ja kongressitoiminnan lippulaiva ja veturi Tampere-talo täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Merkkivuottaan talo juhlii tiukasti työn merkeissä. Vuoden aikana siellä järjestetään kuutisensataa erilaista tilaisuutta kansainvälisistä kongresseista ja kokouksista yritysjuhliin, konsertteihin sekä ooppera- ja balettiesityksiin. Virallisesti vihkiäisillä toimintansa aloittaneessa talossa on tämän vuoden alkuun mennessä vieraillut reilut 5,3 miljoonaa kävijää eli suomen väkiluvun verran. Sopivasti juuri ennen juhlavuoden alkua julkaistussa Suomen kongressitalojen asiakastyytyväisyystutkimuksessa Tampere-talo sai parhaan kongressikeskuksen arvosanan. Aiemmissakin aihetta käsitelleissä selvityksissä se on selvinnyt voittajaksi peräti kolme kertaa. 4 matkailusilmä

5 koonnut: matti linnoila 2 xkirja Klikkaa tästä Markkinointi sähköisessä maailmassa on erilaista kuin perinteisillä välineillä. Kokenutkin perinteisen suunnan konkari kolhii kirvestään kiveen uusissa ympyröissä, eikä läheskään aina edes huomaa toimivansa virheellisesti. Mainostajien liitto on tuottanut internetmarkkinointia selvittävän teoksen Klikkaa tästä, Internetmarkkinoinnin käsikirja v 09 (255 s.). Kirjoittajina on useita kymmeniä suomalaisia alan asiantuntijoita. Kirja tulee tarpeeseen. Kirja on jaettu muutaman sivun mittaisiin lukuihin, selkeiden otsikoiden alle. Se on kätevä käsikirjana, mutta sen lukeminen kannesta kanteenkin sujuu suuremmitta ponnisteluitta. Kirjaan perehtyminen ei edellytä mitään pohjaosaamista tai aikaisempaa kokemusta internetmarkkinoinnista, mutta pidemmällekin taidoissaan ehtinyt löytää sieltä kultajyviä. Kirja ei kiihkoile internetmarkkinoinnista ainoana autuaaksitekevänä konstina vaan pitää esillä myös eri välineiden ja kanavien mixiä. Jokainen luku päättyy selkeään listaan tee/älä tee, jossa vedetään luvun ydinsisältö yhteen. Kirjaa täydentää sivusto Mitä Suomi on? Finland Promotion Boardin*) nettisivustolla on osana Suomen maakuvan kehittämishanketta käyty aktiivista keskustelua Suomesta ja suomalaisuudesta jo toista vuotta. Tammikuun Matka-messuilla Helsingissä julkistettiin kirja Mitä Suomi on?, johon on koottu esimerkkejä sivuston tähänastisesta annista. Tekstien aiheet vaihtelevat koulun aloittamisesta teknologian kaupallistamiseen ja iskelmälyriikasta karjalaisuuden syvimpään olemukseen. Kirjoittajina ovat toimineet kymmenet tunnetut ja tuntemattomat suomalaiset. Kirja ei ole normaalissa kirjakauppamyynnissä. Se on maksuton, ja sitä on saatavana mm. kirjastoista ja Eurooppa-tiedotuspisteistä. Se on ennen kaikkea kutsu entistä laajempaan kansalaiskeskusteluun brändivaltuuskunnan**) työhön liittyvistä asioista. Näin se toimii myös alustuksena valtuuskunnan tänä vuonna jatkuvalle työlle sekä kevään aikana järjestettäville yleisötilaisuuksille. Keskustelu netissä jatkuu. *) Finland Promotion Board on toimikunta, jonka tehtävänä on Suomen kansainvälisen viestinnän koordinointi ja Suomen maabrändin kehittäminen. Sen jäseninä ovat keskeisimmät Suomea kansainvälisesti ja ammattimaisesti markkinoivat toimijat eli ulkoministeriö, Matkailun edistämiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö, Invest in Finland, Tekes, Finpro, TAT/ Finnfacts, Finnair ja Metsäsäätiö. **) Ulkoministeri Alexander Stubb asetti syyskuussa 2008 Suomen maabrändin kehittämiseksi valtuuskunnan, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Maamme mainetta ei luo valtuuskunta vaan kaikki suomalaiset. Siksi valtuuskuntakin pyrkii tarjoamaan kaikille suomalaisille erilaisia tapoja osallistua työhön Suomi-kuvan kirkastamiseksi. Team Finland urheana vastoinkäymisistä huolimatta Nimikkoveneemme Clipper Round the World Yacht Racessa lähti tammikuun alussa kilpailun viidennelle etapille Australiasta kisan johtajana, mutta sitten alkoikin tapahtua. Kilpakumppani Cork haaksirikkoutui pienen saaren rannalle Jakartan pohjoispuolella ja Team Finland yhdessä Californian kanssa pelasti miehistön aluksilleen. Tämä kaikki luonnollisesti sekoitti pahan kerran kilpailun kulkua. Suosionosoitukset olivat kuitenkin raikuvat, kun pelastaja ja pelastetut saapuivat välisatamaan Indonesiassa. Kilpailu jatkui hyvissä merkeissä ja Singaporeen Team Finland saapui kokonaiskilpailun kakkosena, vain kahden pisteen päässä Spirit of Australiasta. Team Finland johti laivuetta kuudennella etapilla, kun se 13 päivän purjehduksen jälkeen ilmoitti kilpailun johdolle menettäneensä suuren osan mastostaan. Urheasti vene ja miehistö kuitenkin nilkuttivat ylimääräisen Taiwaninkäynnin kautta etapin päätesatamaan Kiinassa, missä heidät sitten palkittiinkin yllätyspalkintona hyvästä joukkuehengestään. Seikkailusta huolimatta joukkueemme oli vielä kokonaiskilpailun kakkosena, mutta Spirit of Australia oli ottanut aikamoisen kaulan ja perässä tulevat puolestaan kirineet aivan Team Finlandin kannoille. Vastoinkäymiset kuitenkin jatkuivat. Uuden maston saaminen Englannista osoittautui arveltua huomattavasti vaikeammaksi. Muiden lähtiessä maaliskuun alussa kilpailun pisimmälle, noin 35 päivää kestävälle, etapille Kiinasta Kaliforniaan Team Finland jäi Quingdaon satamaan odottamaan mastoaan. 16. maaliskuuta, reilut kaksi viikkoa muista jäljessä se pääsi lopulta matkaan. MEKistä miehistölle Australiaan lähetetyt Sisu-pastillit lienevät jo lopussa, mutta uskomme ja toivomme, että henkistä sisua riittää vaikka koettelemukset ovatkin todella rankkoja! matkailusilmä 5

6 kuvaaja: stefan bremer/kuhmon kamarimusiikki/kuvassa vanessa szigeti 6 matkailusilmä

7 Tutkimuksista suuntaa kulttuurimatkailun kehittämiseen Teksti: Mari Righini Suomeen ei juurikaan tulla pelkästään kulttuurin vuoksi, mutta meillä on kuitenkin paljon tapahtumia, joissa olisi potentiaalia myös kansainväliseen kiinnostukseen. Tutkimusten mukaan suurin puute on se, ettei tapahtumia aktiivisesti markkinoida omien rajojen ulkopuolelle. matkailusilmä 7

8 kuvaaja: maarit kytöharju/tuusulanjärven kamarimusiikki kuvaaja: jarno koskinen/provinssirock Kulttuurimatkailun käsite on laaja. Kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama voidaan katsoa kulttuurimatkailun voimavaraksi. Se sisältää sekä menneisyyden että nykyisyyden kohteet, ihmiset, maisemat ja tapahtumat. Kulttuurimatkailu ymmärretään kuitenkin usein käsittämään vain kulttuuritapahtumat tai -kohteet, ns. korkeakulttuurisen tarjonnan. Kansainvälisten matkailijoiden kiinnostus ja näkemykset tukevat kuitenkin laajaa lähestymistapaa. Tuotteistamisessa täytyy tehdä valintoja, ja niiden tulisi pohjautua asiakkaiden kiinnostukseen. Valintojen tekemistä helpottamaan ja tuotteistamisen tueksi MEK on teettänyt erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia kulttuurimatkailun nykytilasta, potentiaalista ja sen merkityksestä Suomen matkailussa. Se, mitä me suomalaiset matkailualan toimijat pidämme keskeisimpänä kulttuurimatkailutarjontanamme, ei välttämättä ole sama, mitä potentiaaliset asiakkaat ajattelevat ja haluavat kokea. Tutkimuksen avulla voidaan kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua pienentää. MEK on yhdessä opetusministeriön kanssa teettänyt vuosien aikana viisi tutkimusta Suomen kulttuurimatkailuun liittyen. Tutkimusten sarja lähti liikkeelle tarjonnan nykytilan kartoituksella, jossa tarkasteltiin matkailun alueorganisaatioiden markkinoimaa kulttuurimatkailutarjontaa. Tutkimus osoitti, että käsitys kulttuurisista vahvuuksista ei useinkaan vastaa todellista tuotetarjontaa. Alueorganisaatiot nimesivät kansainvälisiä esiintyjiä keräävät kulttuuritapahtumat kulttuuritarjonnan kärkituotteiksi ja katsoivat alueillaan olevan runsaasti omaleimaisia kulttuuriresursseja. Ne kuitenkin loistavat poissaolollaan sekä tarjonnassa että esimerkiksi esitteiden kuvissa, jossa kuvataan lähinnä suomalaista elämäntapaa. Tuotekehitysosaamisen puutteellisuus ja kulttuurin elämyksellisten elementtien hyödyntäminen mainittiin tutkimuksen kyselyssä keskeisiksi ongelmakohdiksi. Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden välinen yhteistyö, perinteiden tuotteistaminen, tuotepakettien tarjonnan lisääminen ja uusien tapahtumien kehittäminen nimettiin myös kehittämiskohteiksi. Näyttää siltä, että tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta ei sitä, miten ne tulisi toteuttaa. Seuraavaksi tarkasteltiin suomalaisen kulttuurin näkymistä ulkomaisten matkanjärjestäjien esitteissä. Myös niissä tapahtumien ja korkeakulttuurin näkyvyys oli hyvin pieni. Kulttuurin osalta nousivat esille joulupukki, saamelaisuus sekä tavat ja perinteet, mutta sisältökuvista aktiviteettikuvien osuus oli selkeästi kulttuuria suurempi. Kesällä 2008 selvitettiin ulkomaisten matkailijoiden näkemyksiä ja kokemuksia suomalaisista kulttuurikohteista ja -tapahtumista sekä niiden vaikutuksesta matkakohteen valintaan. Matkoissa korostuivat kulttuurikohteet, eivät tapahtumat. Tutkimukseen valituista tapahtumista oli suorastaan vaikeaa löytää riittävästi tutkimuksen kohteena olleisiin kansallisuuksiin kuuluvia matkailijoita. Kokemukset kulttuurikohteista olivat pääasiassa myönteisiä, mutta tässäkin tutkimuksessa vahvimmat mielikuvat liittyivät luontoon ja maisemiin sekä suomalaisten ystävällisyyteen. Spontaaneissa mielikuvissa nousi vahvasti esille myös sauna, käsitys Suomesta hyvin organisoituneena yhteiskuntana, suomalaisuuden syvä sidos luontoon sekä Suomen asema idän ja lännen välissä. Negatiivisena, mutta vahvana mielikuvana nousi suomalaisten runsas alkoholinkäyttö. Kulttuuritapahtumat on nostettu Suomen matkailustrategiassa keskeiseksi kehittämiskohteeksi, sillä niillä katsotaan olevan matkailullista potentiaalia myös kansainvälisesti. Valintaan vaikutti myös se, että niistä on jo jossain määrin saatavilla tilastotietoa seurantaan. Kulttuuritapahtumien matkailullista merkittävyyttä ja kansainvälistä potentiaalia selvitettiin viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa. Se osoitti, että tapahtumien matkailullinen merkittävyys vaihtelee suuresti. Selvästi kansainvälisiä kulttuuritapahtumia Suomessa on vain muutamia. Sen sijaan eriasteista kansainvälistä potentiaalia omaavia tapahtumia on paljon. Kävi myös ilmi, että vain reilu kolmannes järjestäjistä todella tekee työtä markkinoidakseen tapahtumaa Suomen ulkopuolella. Muut jättäytyvät markkinoinnissaan vain verkkosivujen varaan. Tapahtumien välistä yhteistyötä voisi tiivistää ja siten laajentaa kohderyhmää vaikkapa järjestämällä tapahtumakokonaisuuksia, joissa on erilaista, mutta samaa kohderyhmää kiinnostavaa sisältötarjontaa. Tuoreimmassa, juuri ilmestyvässä MEKin ja opetusministeriön teettämässä kulttuurimatkailun potentiaalitutkimuksessa tarkasteltiin viiden maan kansalaisten ajatuksia kulttuurimatkailusta, heidän kulutuskäyttäytymistään kulttuurilomalla sekä heidän halukkuuttaan tulla sellaiselle Suomeen. Kohderyhmän muodostivat saksalaiset, brittiläiset, ruotsalaiset, venäläiset ja ranskalaiset kulttuurimatkailua harrastaneet henkilöt. Tutkimuksen avulla haettiin eväitä muun muassa tuotteistamiseen sekä kulttuurimatkailun pääteemojen ja kohderyhmien määrittelemiseen. Tulosten mukaan kulttuurimatkailija sisällytti Suomen lomaansa vähemmän kulttuurikohteita ja -aktiviteetteja kuin yleensä ottaen 8 matkailusilmä

9 kuvaaja: ari ijäs/tanssivirtaa tampereelle nykytanssifestivaali kuvaaja: timo seppäläinen, itä-saco/savonlinnan oopperajuhlat Kulttuuritapahtumat on nostettu valtakunnallisessa matkailustrategiassa keskeiseen asemaan ja ne ovat korostuneet myös tutkimuskohteina. Tarvetta on entistä ammattimaisemmalle kehittämiselle ja näkyvämmälle markkinoinnille, mikäli ulkomaisia asiakkaita halutaan tapahtumiimme lisää. Tehdyt tutkimukset osoittavat, että suurempaa yleisöä kiinnostaisi varsinaisten kulttuurimatkojen sijaan kokea suomalaista elämäntapaa, perinteitä, ruokakulttuuria ja kulttuurikohteita yhtenä osana lomamatkaa. Kulttuuri- ja elämäntapatarjontaa tuleekin saada enemmän osaksi yleistä matkailutarjontaa, on se sitten kaupunkilomailua, kiertomatkailua tai talviurheilulomaa hiihtokeskuksessa. Matkailukeskukset voisivat tarjota myös yksittäisille matkailijoille käyntejä paikalliseen taiteilija-ateljeehen tai illallisvierailuja läheisille maatiloille. Kysymys on siitä, millainen kokonaistuote luonnosta, aktiviteeteista, elämäntyylistä ja Mielenkiintoisinta tarjontaa ovat suomalainen elämäntyyli ja ihmiset, suomalaisen keittiön parhaat palat sekä maaseutu. ulkomaanlomansa aikana. Monet käyvät kiertoajelulla ja muutamassa keskeisessä kulttuurimatkailukohteessa, mutta paljon tarjontaa jää hyödyntämättä. Näitä tekijöitä täydentävät kiertoajelut, opastetut kiertokävelyt sekä vierailut historiallisissa rakennuksissa ja monumenteilla. Nämä asiat ovat muissakin lomakohteissa kulttuurimatkailijoiden mieleen, mutta Suomen tapauksessa näiden ylivoimaisuus verrattuna vaikkapa erilaisiin festivaaleihin, konsertteihin tai näyttelyihin on selvä. Suomessa on kyllä kulttuurikohteita ja -aktiviteetteja, mutta täällä on myös paljon muuta. Luonto revontulineen vetää myös kulttuurimatkailijoita puoleensa ja sen vetovoima on tässäkin ryhmässä yli kaksinkertainen yleiseen kulttuuritarjontaan verrattuna. Suomen turvallisuus ja luotettavuus olivat erityisesti venäläisiä houkuttelevia syitä matkustaa maahamme. Myös suomalaiset ihmiset, suomalaisuuteen liittyvät kontrastit, rento ja cool tunnelma kiinnostaa ulkomaalaisia kulttuurimatkailijoita varsinaisia kohteita ja kulttuuriaktiviteetteja enemmän. Tästä voi päätellä, että Suomesta halutaan saada hyvä kokonaiskuva, päästä kiinni suomalaisuuteen. Syynä saattaa olla se, että varsin monien todellinen tietämys Suomesta on vielä vajavainen. Yksittäiset kulttuurikohteet ja -elämykset kiinnostavat lähinnä osana kokonaisuutta. Kulttuurimatka on useimpien vastaajien mielestä tietynlainen opintomatka, keino laajentaa omaa tietämystään ja ymmärrystään. Suomen maine ja houkuttelevuus kulttuurimaana jää luonnon ja eksotiikan jalkoihin johtuen pitkälti siitä, että niitä on myös markkinoitu huomattavasti pidempään kuin kulttuuria. Asian voi kääntää myös positiiviseksi. Näiden ainutlaatuisuustekijöiden ansiosta Suomeen matkustaa paljon sellaisia vieraita, jotka muuten saattaisivat jäädä tulematta. Luonnon ja yleisen elämäntapaan tutustumisen lisäksi nämä henkilöt nauttivat mielellään myös hengen ravintoa. Toki on myös niitä matkailijoita, jotka ovat kiinnostuneita nimenomaan jostakin tietystä kulttuuriaktiviteetista. Tutkimuksen mukaan Suomesta kiinnostuneita aktiivisia kulttuurimatkailijoita löytyy eniten Venäjältä. Tässä ryhmässä on suhteellisen paljon omassa maassaan hyvin toimeentuleviksi luokiteltavia. Suurimman joukon potentiaalisia kulttuurimatkailijoita muodostavat kuitenkin sellaiset ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita kulttuurista, mutta joilla on harvoin mitään tiettyä teemaa tai kohdetta mielessään. He edustavat usein varttuneempaa väestöä ja harkitsevat matkaa maahamme ensi kertaa. He tarvitsevat vaivattoman tavan tutustua tarjontaan, mielekkäästi rakennetun kokonaisuuden ja myös omiin matkailumuotoihinsa laadittua tarjontaa joustavasti paketoituna. kulttuurista osataan rakentaa ja markkinoida asiakkaalle. Suomalaisen elämäntyylin tuotteistaminen ja tarjoaminen aidolla tavalla on vielä aluillaan, mutta potentiaalia sille on paljon. Avainasemassa on kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyön tiivistäminen, joka koetaan tällä hetkellä vielä ongelmallisena. Kulttuurimatkailulle ollaan suunnittelemassa valtakunnallista katto-ohjelmaa, joka tukee laadukkaiden suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan pohjautuvien kulttuurimatkailutuotteiden kehittämistä kansainvälisille markkinoille. Päätavoitteena on luoda kulttuurimatkailun kehittämisen ympärille toimiva valtakunnallinen koordinaatio, jonka avulla edistetään kulttuurin toimijoiden verkostoitumista matkailualan kanssa, välitetään tietoa sekä aktivoidaan kansainvälistymistä. matkailusilmä 9

10 Ahojen askeleet Rukan menestykseen 1968 Juhani Aho ostaa Mutkalan autiotilan Kitkajärveltä ja nimikkohuoneen Rukahovista 1972 Juhani Aho sattuman kautta pääosakkaaksi Rukakeskukseen 1974 Rukan ensimmäinen kehittämissuunnitelma julkaistaan ja investoinnit käynnistyvät (Kelokaltiokylän 52 mökkiä, Rukahovin laajennus) 1975 Hotelli Rukahovin myynti ja keskittyminen rinnetoimintaan 1977 Uusi Pessarin hissi ja rinnealueet 1980-luku: voimakkaan kasvun kausi uusia hissejä, rinteitä, lumetusjärjestelmiä ym. lähes joka talveksi Rukan punainen logo ja yhteismarkkinointi Suomen ensimmäinen rinneravintola SkiBistro 1987 Pyhätunturi Oy:n osto luku: sopeutuminen ja lamasta selviäminen Ahojen sukupolvenvaihdos Ruka-Kuusamo lukuina Matkailutulo: n. 120 milj. Matkailutyöpaikat: n. 900 kpl Kävijämäärä 2009: n. 1 miljoona vierasta Yöpymiset: n kpl, joista n. 20 % kansainvälisiä Matkailuyrityksiä: n. 150 kpl Vuodepaikat Rukan lähiympäristössä (5 km) n kpl Rinteiden määrä: 29 kpl Hissien määrä: 20 kpl Hiihtopäiviä: n kpl RUKAKESKUS-KONSERNI: perheyritys markkinajohtaja hissi- ja rinneliiketoiminnassa liikevaihto n. 24 milj. työntekijöitä n. 200 kpl 2000-luku: merkittävät investoinnit Rukalla käynnistyvät 90-luvun pitkän laman jälkeen (Piste, Rukahovi, Omenahotelli) ja Rukan alueen MasterPlanin teko aloitetaan kanadalaisen Ecosign Mountain Resort Planners Ltd:n kanssa. Kotimaisesta hiihtokeskusta ympärivuotiseksi, kansainväliseksi matkailukeskukseksi Kauppakeskus Kumpare ja ensimmäiset Ski-Inn huoneistot (RukaSuites) 2005 RukaExpress (Suomen ensimmäinen nopea 6 hengen tuolihissi) ja FreeStylen MM-kisat 2007 Rukan kävelykylän ja maanalaisen parkkihallin rakentaminen aloitettiin 2010 RukaVillage valmistuu. Rukakeskus Oy:n painopiste rinnetoimintoihin (Skiing), RukaPyhä brändiin ja Pyhän kehittämiseen. Riskejä kaihtamattomat edelläkävijät Rohkeaa riskinottoa ja aito rakkaus luontoon ovat olleet Ahon perheen menestyksen eväinä, kun he ovat kehittäneet Rukasta yhden Suomen suosituimmista hiihtokeskuksista. Yrityksen keulahahmot, hallituksen puheenjohtaja Kari Jussi Aho ja toimitusjohtaja Miia Porkkala uskovat vahvasti kansainvälisen matkailun mahdollisuuksiin. 10 matkailusilmä

11 Teksti: Kaisa Riikilä Ruka-yhtiöiden toimistolla on kodikas tunnelma. Lapsilleen yrityksen vastuutehtävät siirtänyt Juhani Aho on pistäytynyt lukemaan postejaan. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja, lapsista vanhin Kari Jussi esittelee hänet vieraalle. Kohta paikalle saapuu Kari Jussin sisar, yrityksen toimitusjohtaja Miia Porkkala, Ahon toiseksi vanhin lapsi. Tarkoituksemme on miettiä hiihtomatkailun menestyksen avaimia. Miia ja Kari Jussi tietävät siitä aika paljon. Juhani Ahon seitsemänkymmentäluvun alussa haltuun ottama Ruka on kiistatta yksi Suomen menestyksekkäimpiä hiihtokeskuksia. Työn alla on Pyhän kehittäminen samanlaiseksi onnistumistarinaksi. Siellä työ on aloitettu vasta kahdeksankymmentäluvun loppupuolella ja matkaa Rukan kaltaiseen menestymiseen on vielä jäljellä. Innovaatiot ja riskinotto ovat sanoja, jotka toistuvat sisarusten puheissa usein. Täytyy olla edelläkävijä, etsiä koko ajan uusia tapoja palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin, juuri heidän lähtökohdistaan. Kari Jussi aloitti työt perheyhtiössä samaan aikaan, kun hän ryhtyi ylioppilaaksi tulon jälkeen opiskelemaan kauppakorkealla markkinointia. Hän sai vastuulleen oman yrityksen koko markkinointikakun ja aloittikin uraauurtavan työn suomalaisessa hiihtokeskusmarkkinoinnissa. Miiakin tuli taloon kauppatieteellisten opintojensa ohessa. Hän sai tehtäväkseen kehittää hiihtomatkailijoille oheispalveluita keskuksen yhteyteen. Näin syntyi Suomen ensimmäinen rinneravintola Ski Bistro, ja hiihtoshoppipalveluita kehitettiin merkittävästi. Rakkaus luontoon ja lumilajeihin on ollut keskeinen syy siihen, miksi Juhani Aho aikoinaan lähti mukaan alalle ja miksi lapset ovat sitä niin innostuneesti jatkaneet. Olimme perheen kanssa kierrelleet Alppien hiihtokeskuksissa ja sieltä saimme paljon ideoita oheispalvelutuotteisiin. Ylipäätään aina maailmalla pitää kulkea silmät ja korvat levällään, jotta hyvät ideat löytyisivät, Kari Jussi kertoo. Hyvä esimerkki tällaisesta herkkyydestä on Ecosign Mountain Resort Planners -suunnittelutoimiston löytyminen yhteistyökumppaniksemme. Miia oli Suomen hiihtokeskusyhdistyksen opintomatkalla kuunnellut Ecosignin ideoita ja päätti tarttua tilaisuuteen. He ovat kotimaassaan Kanadassa ja myös maailmanlaajuisesti erittäin ansioituneita hiihto- ja matkailukeskussuunnitelmien laatijoita. Miia nappasi kiinni ja nyt meillä on Rukalla ja Pyhällä Ecosignin kokonaissuunnitelma, joka perustuu heidän vahvaan osaamiseensa. Ecosignin esityksen kuulivat muutkin suomalaiset, mutta yksin Miia tarttui asiaan, Kari Jussi selittää silmät avoimina kulkemisen ideaa. Työ perheyhtiössä on ollut erityisen kiinnostavaa ja motivoivaa, koska olemme päässeet toteuttamaan itseämme varsin vapaasti omien vastuualueidemme sisällä. Tietysti oppirahojakin olemme joutuneet silloin tällöin maksamaan, mutta virheistä on opittu eikä niitä ole jääty vatvomaan, Kari Jussi kertoo. Aikoinaan isällämme oli tiukka etukeno asioiden tekemisessä ja hän otti aika huikeitakin riskejä. Ne ovat vieneet ehkä joskus vaikeuksienkin kautta menestykseen. Meidän tarkoituksemme on säilyttää kallistuma eteenpäin, mutta pyrimme ehkä nykyisin vähän hallitumpiin riskeihin, Miia arvioi. Suomalaisella matkailubisneksellä on Ahon sisarusten mukaan mahdollisuuksia vielä huomattavaan kasvuun. Kansainvälisen kiinnostuksen pintaa on vasta raapaistu, tokaisee Miia. Jotta mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti, koko alan on nähtävä yhteiset edut. Suomi on niin pieni toimija, että kaikki voimavarat pitäisi yhdistää samojen viestien kertomiseen. Ahojen mukaan pitäisi valita yksi vahva viesti, jonka kertomiseen kaikki satsaavat. Vain siten meillä on mahdollisuus saada tarinallemme riittävästi toistoja, jotta se voisi lisätä tunnettuutta ja parantaa meidän asemaamme kansainvälisillä markkinoilla. Meidän pitäisi muistaa, että todelliset kilpailijamme ovat aivan muualla kuin muissa suomalaisissa kohteissa. Meillä yhden onnistuminen tuottaa yleensä hyvää myös toisille. Erinomainen esimerkki tästä on se, kun englantilaiset charterit löysivät ensin Levin. Kun siellä tulivat kasvun rajat vastaan, ne ottivat valikoimiinsa ensin Ylläksen ja sen jälkeen Rukan. Ja sehän ei ollut keneltäkään suomalaiselta pois. Olen aina sanonut, että on aivan sama, kuka meistä alan toimijoista keksii ensimmäisenä hiihtokeskusten ympärille toimivan kesämatkailutuotteen. Lopulta siitä hyötyisivät kaikki, Miia antaa esimerkin yhteisestä hyvästä. Valtakunnallinen ja alueelliset matkailustrategiat saavat Miialta ja Kari Jussilta kiitosta. Ne tuntuvat toimivan, ja alan yritykset kokevat muun muassa alueorganisaatiot niin hyödyllisiksi, että maksavat mukisematta niiden aiheuttamat kustannukset. Suuri järkytys heille on kuitenkin ollut MEKin budjetin alasajo. Siitä meidän olisi aikoinaan alana pitänyt nostaa paljon kovempi meteli ja vastustaa sitä kaikin keinoin. MEKin ulkomaan verkosto toimi hyvin ja se oli kaikkien käytettävissä. Siihen pitäisi päästä takaisin. Nyt kun perinteisen teollisuustuotannon suunta Suomessa on laskeva, meidän pitäisi keksiä nopeasti korvaavia toimintoja. Matkailulla olisi siihen hyvät edellytykset, mutta jotta ne voitaisiin lunastaa, julkisiakin panostuksia pitäisi vähentämisen sijasta kasvattaa, Miia miettii. Maabrändin kehittäminen kuulostaa Ahojen korvissa hyvältä. Se tukee erinomaisesti myös matkailua. Nyt on vaan tärkeää, että sitä jatketaan riittävän kauan, koska tulokset tulevat aika pitkällä viiveellä, Kari Jussi huomauttaa. Kari Jussi muistuttaa kansainvälistymiskeskustelun lomassa, että myös kotimaan matkailuun täytyisi kiinnittää huomiota. Matkailutaseemme on miinusmerkkinen ja siihen pitäisi saada hänen mukaansa muutos. Kyllä meille suomalaiset perheet ovat erittäin tärkeä kohderyhmä. Esimerkiksi tänä vuonna olemme onnistuneet paikkaamaan kansainvälisen matkailun tuottamia tappiota kotimaisella kysynnällä. matkailusilmä 11

12 MATKAILUBRÄNDI LA teksti: Jaakko Lehtonen Menestyksekkään maabrändityön kulmakiviä ovat laajapohjainen sitoutuminen ja brändistrategian aktiivinen toteuttaminen. Tämä työ on nyt alkanut. MEKin edustajat ovat aloittaneet matkailubrändin esittely- ja ennen kaikkea keskustelukierrokset matkailutoimijoiden piirissä. Toisena osapuolena ovat lähinnä suurien matkailutoimijoiden hallitukset, mutta usein on mukana ollut muitakin merkittäviä tahoja, kuten alueen elinkeinotoimen tai kunnallishallinnon johtoa. Tähän mennessä on käyty Tampereella, Pyhä-Luostolla, Rovaniemellä, Kuusamossa ja Turussa. Hyvin pian on vuorossa muita paikkakuntia tai kohteita. Matkailubrändin perusidea tunnetaan Hyvin ilahduttava on ollut havainto, että matkailubrändin perusfilosofia, ennen kaikkea ns. 4C -filosofia, tunnetaan maassa jo aika hyvin. Nuo neljä C:tähän ovat credible, contrasting, creative ja cool, mitä matkailijan Suomi siis ytimeltään on. Lisäksi brändivisualistiikan perusteet tiedetään ja tunnistetaan. Tapaamisissa onkin syvennytty pohtimaan matkailubrändin olemusta ja käyttöä, esitelty käytännön toimintamalleja sekä keskusteltu siitä, miten kukin alue tai toimija voisi ottaa matkailubrändin omaan käyttöönsä, sekoittamatta omia brändejään, mutta kuitenkin hyötyen valtakunnallisesta brändistä. Jokainen mukaan lähtijä tietysti vahvistaa matkailubrändiä. Joissakin tapauksissa on sovittu, että MEKin edustaja liittyy ainakin joksikin aikaa alueen tai toimijan markkinointiryhmään tai vastaavaan toimielimeen, ja siellä rakennetaan sopivin toimintatapa brändiyhteistyölle, useinkin lähtien niin kutsutusta in association with -mallista. Oleellista tietysti on, että koko maan tulee kautta linjan lunastaa brändilupaukset, nuo 4C:tä, jotka kyllä antavat paljon sijaa kekseliäisyydelle ja luovuudelle, eivätkä ahdista jäykkään kaavaan. Työkalupakki valmistumassa Kuluvan vuoden kesän korvilla MEKin on tarkoitus saada valmiiksi sähköinen työkalupakki, jota toimijat voivat hyödyntää suoraan. Jo nyt on olemassa Brand Book ja muutakin materiaalia, mutta tukivälineiden määrä kasvaa lähikuukausina. Jokaisessa matkailutoimijoiden bränditapaamisessa tulee MEKille myös tärkeää tietoa ja palautetta, mikä auttaa työkalujen viimeistelyssä. Visitfinland.com - portaali tukee valtakunnan matkailubrändiä tärkeänä kanavana. Kaikki MEKin kansainväliset imagokampanjat vievät matkailubrändiä eteenpäin. Is There a Finn on Board? Suomen maabrändivaltuuskunnan taloustyöryhmän jäsen Mika Ihamuotila uskoo, että vahva maabrändi on tärkeä koko suomalaiselle elinkeinoelämälle. Luovalla hulluudellamme me voimme hänen mukaansa erottua massasta, kunhan opimme entistä parempia kommunikaatiotaitoja. Kuva: Marimekko/Juliana Harkki Teksti: Kaisa Riikilä Brändimielikuva säteilee vahvana Marimekon pääkonttorissa Herttoniemessä. Kuviodesing on nostettu ylpeästi päärooliin. Viesti nousee esiin kirkkaana - kenellekään ei jää epäselväksi, miten Marimekko pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan. Yrityksen toimitusjohtaja Mika Ihamuotila on mukana Suomen maakuvan kehittämiseen pyrkivässä valtuuskunnassa. Hän löytää helposti yhden keskeisen vaikeuden, joka on omiaan hidastamaan Suomen maakuvan paranemista maailmalla: kommunikointikykymme ei ole paras mahdollinen. Me emme osaa kertoa muille kaikesta siitä hyvästä, mitä meillä aidosti on olemassa. Kommunikaatiotaitoja pitäisi opettaa lapsille jo alakoulussa, Ihamuotila patistaa. Hän osoittaa esimerkillään kuitenkin, että toivoa on. Kun hän innostuu puhumaan niistä asioista, joille työryhmän mukaan meidän maakuvaamme pitäisi lähteä rakentamaan: suomalaisten rehellisyydestä, tuotteiden ja palveluiden luotettavuudesta sekä ennen kaikkea arkiluovuudesta, kuulijaa viedään kuin pässiä sarvista. Suomikuvan rakentaja argumentoi niin intoa leiskuen ja mukaansa tempaavasti ajatuksiaan, että viesti nousee esiin yhtä kirkkaasti kuin kuviolliset design-tuotteet Marimekon tiloissa. Kuuntelija voi vain nyökkäillä ihastuneena. Jokainen brändinrakentamisen asiantuntija tietää, että menestyvän brändin on perustuttava tosiasiallisiin vahvuuksiin. Totuuksiin, joiden avulla voidaan erottua kilpailijoista. Ihamuotilan mukaan maakuvavaltuuskunnan taloustyöryhmässä, jossa hän itse on mukana, on käyty läpi monenkaltaisia suomalaisia vahvuuksia. Niistä on yritetty löytää juuri ne, jotka selvimmin erottavat meidät kilpailijoistamme. Ihamuotilan mukaan esimerkiksi toimivuuttaan ja rehellisyyttään korostavilta Saksalta ja Japanilta puuttuu meidän luova hulluutemme. Minun toiveeni olisi, että suomalaiset tunnettaisiin tulevaisuudessa luovana ongelmanratkaisijakansana, jonka maineen perustana ovat yksinkertaiset ja toimivat ratkaisut. Olisi hienoa, jos tunnetuksi tulisi käsite Finnish way, jolle on ominaista se, että me emme tee keikaroivia ja näyttäviä ratkaisuja vaan sellaisia, jotka kekseliäästi mutta yksinkertaisesti helpottavat ihmisten elämää. Lentokoneessa kuulutetaan nykyisin Is there a doctor onboard, kun joku saa sairaskohtauksen. Eikö olisi hienoa, kun erilaisissa ongelmatilanteissa kuulutettaisiinkin Is there a Finn onboard, varmana siitä, että tämä ratkaisee ketterästi vaikka millaisen ongelman pientä luovaa hulluutta hyödyntäen, Ihamuotila innostuu visioimaan. Perusteita tälle brändimielikuvalle löytyy. Ensinnäkin me olemme maana onnistuneet löytämään luontevan ja omintakeisen aseman geopoliittisesti hankalassa paikassa idän ja lännen välissä. Ahtisaaren ansiosta on maailman kriisipesäkkeisiin onnistuttu saamaan aikaan rauhaa luovan ongelmaratkaisun avulla. Nokia on kehittynyt hyvin menestyneestä kumitehtaasta yhdeksi maailman johtavista teknologiayrityksistä luovien liiketoimintaratkaisujen ansiosta. 12 matkailusilmä

13 AJAAN KÄYTTÖÖN Maabrändityö ja matkailubrändi Jorma Ollilan puheenjohdolla tehtävä maabrändityö etenee siten, että tämänhetkisen suunnitelman mukaan lokakuussa 2010 valmistuu raportti, jossa on strategia ja toimenpiteitä sekä hyvin todennäköisesti myös hahmotelma toteutusorganisaatioksi. Matkailubrändi on tavallaan edellä maabrändin muiden ulottuvuuksien työstöä. Matkailubrändin identiteetti on luotu ja visualistiikkakin on valmis. Maabrändivaltuuskunnan työssä on matkailubrändi hyväksytty sellaisenaan, joten siihen ei tule brändivaltuuskunnan työn johdosta muutoksia. Maabrändin muut ulottuvuudet (kulttuuri-, kansainvälisen yritystoiminnan dimensio ja yhteiskunnallis-poliittinen ulottuvuus) ja matkailubrändi tulevat muodostamaan saumattoman kokonaisuuden, niin kuin onnistuneessa maabrändityössä pitääkin. Mielikuvatutkimus nostaa Suomen Pohjoismaiden ykköseksi Future Brands -niminen tutkimuslaitos on vuonna 2009 julkistanut maamielikuvatutkimuksen, johon kuuluu peräti 102 maata. Siinä mielipiteensä antoivat asiantuntijoiksi luokiteltavat henkilöt eri puolilta maailmaa. He ovat tiedemiehiä, mediahenkilöitä, paljon matkustavia liikemiehiä ym. Tuloksia täydennettiin vielä tukeutumalla kirjallisiin tutkimusaineistoihin. Suomen kokonaissijoitus oli 16. Kaikki muut Pohjoismaat jäivät Suomen alapuolelle. Lisäksi Suomen katsottiin olevan ainoa Pohjoismaa, jolle voi odottaa myönteistä kehitystä, muiden Pohjoismaiden kohdalla odotukset olivat laskusuuntaisia. Erityismaininnan ansaitsee mielikuva Suomen ympäristövastuullisuudesta. Suomi sai siitä kultamitalin. Olemme ympäristövastuullisin maa yli sadasta maasta! On kuitenkin huomattava, että tämä on vain mielikuva, tosin asiantunteva mielikuva. Vuonna 2008 nousi esille toinen maamielikuvatutkimus, nimittäin GFK Roper s (Anholt) Nation Brands Index, jossa vertailtiin 50 maata keskenään. Siinä vastaajina on maallikkoa eri maista, kadun miehiä ja naisia. Tässä selvityksessä Suomen sijaluku oli 18 ja edellämme olivat Islantia lukuun ottamatta kaikki Pohjoismaat. Toisin sanoen asiantuntijat antavat meille paljon paremmat arviot kuin Suomesta kovin vähän tietävät ihmiset. Tietoa on siis syytä lisätä. Näin kipuamme mielikuvatikkailla ylöspäin. Suomessa on upea, mutta aika karu luonto, jossa me suomalaiset olemme oppineet tulemaan toimeen erinomaisesti, Ihamuotila luettelee. Marimekon toimitusjohtajana hän on tietysti erityisen tyytyväinen siitä, että luovuus voidaan nostaa brändin rakennuksessa niin keskeiseen rooliin. Helsingin valinta maailman design-pääkaupungiksi 2012 on Ihamuotilan mukaan loistava mahdollisuus luovuusmielikuvan vahvistamiseen ja hän uskoo sen olevan myös etenkin suomalaiselle design-liiketoiminnalle oivallinen piristys. Täytyy vain toivoa, että se nimitys pystytään täysimääräisesti hyödyntämään. Nyt pitäisi ymmärtää, ettei kyse ole vain yhdestä vuodesta, vaan tässä on mahdollisuus vahvistaa ja rakentaa pysyvästi mielikuvaa Suomesta designin kärkimaana. Ainakin tällä hetkellä näyttää lupaavalta. Kunnianhimo on korkealla, monia hyvä hankkeita on jo käynnistetty. Ihamuotila haastaa suomalaiset miettimään lisää asioita, joissa me voimme olla maailman kärkeä. Hän itse uskoo, että ympäristöosaaminen ja Cleantech-ala voivat tulevaisuudessa olla Suomen brändin kannalta keskeisessä roolissa. Meidän puhdas luontomme on osoitus siitä, että täällä on jo pitkään tiedetty, miten pitää toimia ja sitä osaamista me voimme viedä maailmalle nyt, kun asiaan kiinnitetään maailmanlaajuisesti entistä enemmän huomiota. Mika Ihamuotila uskoo, että Suomi-brändin kehittämistyö on kaikkien yhteinen etu ja että vahva maakuva antaa tukevan taustan suomalaiselle yritystoiminnalle kansainvälisillä markkinoilla. Päivittäin tehdään valtavat määrät päätöksiä, joissa Suomen maakuvalla on vaikutusta. Joku miettii kännykän ostoa, toinen pohtii kokousmaan valintaa, jollekin hissin hankinta on ajankohtaista, yksi suunnittelee risteilijän rakennuttamista ja moni pohtii sitäkin, minne seuraavalla lomalla lähdettäisiin. Kaikissa näissä päätöksissä vahvalla maakuvalla voi olla ratkaiseva tai ainakin tärkeä rooli. Esimerkiksi Marimekko voisi toimitusjohtajan mukaan hyötyä paljonkin, jos Suomen brändiin liitettäisiin mielikuvia vahvasta muotoiluosaamisesta, laadusta ja vastuullisuudesta ympäristöpolitiikassa. Ihamuotila luettelee esimerkkejä siitä, miten hyvä maabrändi tukee liike-elämää. Sveitsiläisyys on jo pitkään ollut tae tarkkuudesta, italialaisuus koetaan positiiviseksi, kun halutaan jotain kaunista luotettavuusasioissa heillä tosin on imago-ongelma. Japanin brändi on tehnyt merkittävän laatuja edelläkävijyyshyppäyksen kolmessakymmenessä vuodessa. USA on hyvä esimerkki siitä, että brändissä voi olla paljonkin särmiä, mutta silti se koetaan monissa asioissa positiiviseksi, koska se on niin tunnettu, Ihamuotila luettelee matkailusilmä 13

14 Stranger in a Strange Land: Finland through the eye Somewhere in Vantaa lives the patron saint of expats. I can still remember desperately calling him from Oulu Airport, having just missed my plane and terrified that my car was going to be sent back on the boat to New York. Don t worry, Jarmo said. It s tight, but take the next plane down here and we ll go to customs together to clear your car. When we got to customs, they didn t want to clear it because the office was going to close in 15 minutes. Don t worry, said Jarmo, who was a logistics specialist, normally in charge of moving large cargos of goods from east to west and back. I ll get the forms filled out in time. And he did. When we went to get my car out of the lot, the battery was dead. Apparently it had got soaked with water. I was ready to cry. Hey, don t worry, said Jarmo, I have jumper cables in my car. With his help, we got the car started. Finally he drove with me all the way out to the first exit on the highway to Oulu, just to make sure I wouldn t get lost. As he said goodbye to me, I offered him a little something for his trouble. He looked highly offended. I didn t do it for the money, he said. I was highly confused. Why had this man been so nice, so helpful then? After all, when I had showed up at the gate in Oulu one minute and thirty seconds after it closed, the Finnair representative had been quite the opposite. She had done nothing but tell me to buy another ticket. I said that Blue 1 s flights closed 15 minutes before departure, not 20. She said the closing times were on the internet. I said that the plane wasn t even boarding yet, for heaven s sake. She shrugged. Finally I asked her to call the plane crew and request permission for me to join the other passengers. The answer was no, no reason given. The pilots and stewardesses could see me dancing around on the other side of the glass, an increasingly irate customer. I began to wonder if this was the famous Finnish sense of humor. I tried crying, pleading, logic and finally the all-out hysterical fit that had always worked so well with Air France. What do I have to do to communicate to you that I m serious about this, I thought? Look, I said, There is no sensible reason why I can t board that plane. If you don t let me on, I will never fly Finnair again, and I will tell everyone I know what horrible customer service you have. The Finnair representative shut down completely, staring at the floor and finally asking me to move out of the way so she could serve other customers. I looked behind me at the queue of uncomfortable Finns, all of whom were also finding the linoleum fascinating. I moved. I bought a Blue 1 ticket to Helsinki. And I didn t fly Finnair again at least for a while. Eventually, of course, I figured out the mystery. Jarmo was so helpful simply because he was Finnish and I was in trouble. Finns don t leave people to be eaten by the wolves, so to speak. When things are really bad and you ask for help, they ll rip out six legs to get you back on your feet, and they won t ask for any compensation other than expecting you to do the same for them if they need it. It works especially well because Finns are highly empowered people. There are rules, yes, and those are adhered to like iron; but within that framework everyone is assumed to be competent (which he usually is) and is left alone to get the job done however he sees fit. The result: not only are Finns able to be incredibly creative, effective problem-solvers, they also have the only tax office in the world that is actually a pleasure to deal with. I think the enormous success of Nokia is a reflection of this facet of Finnish culture. At any rate, if you re a tourist with a lost wallet and your wife is just going into labor, you re in the right country. But this willingness to help does not extend to cases of mere convenience. That s why the Finnair rep was so strangely unhelpful, from my standpoint as a foreigner. I was not in serious trouble I was merely pretending to be. (Disgusting!) Furthermore, I was asking her to bend the rules to prove to me what a valued customer I was. (Unbelievably egocentric!) Or at least to give me a darn good reason why she couldn t. (Why should she have to state the obvious? Especially to a jerk like me?) If I was late, that s my fault and I should just buy another ticket. (Anyone who can afford one can obviously afford two, so what s the problem?) And if I wanted to stop flying Finnair, that s my decision and none of her business. (In fact, it s a great relief. Please go away.) The lesson I took from all this was that Finland, while it s great at coping with disasters, does not place a premium on simple convenience, comfort, and making life as pleasant as possible (especially for customers). The attitude seems to be that resources are limited and should be saved for real emergencies and festive occasions, like weddings and Kärpät victory celebrations. As a result, foreigners who don t get in real trouble during their stay can find Finland a bit bleak and hard around the edges. I m not sure what the solution is, but I suspect that a warm smile and an explanation of why the rules are so unbreakable would go a long way. (Bending the rules is after all central to customer service in many countries, and to refuse to do so especially without any explanation or apology - is tantamount to giving the customer the finger.) More obvious attention to the care and feeding of customers would also help. For those of us from extroverted, emotionally loud cultures, Finnish body language and gestures of caring can be invisible. We need something less subtle. We want tangible proof that we are not alone with our needs and our problems. Sometimes I fantasize about what would have happened if the Finnair rep had looked at me sympathe- 14 matkailusilmä

15 DANA PILLSBURY-TIETÄVÄINEN is a consultant specializing in corporate brand strategy and international investor relations. She holds a degree in engineering from the California Institute of Technology. Before moving to Finland, she worked in Germany and New York. She lives in Helsinki with her Finnish husband and American cat. s of a foreigner tically and said, I understand your situation, but if I let you through after the gate closes, an alarm will go off and the plane will be grounded for two hours. So here s a voucher for the café, and let me look for the cheapest seat I can get you on the next flight. I think maybe Blue1 has something. I might not have been delighted, but I would have felt that Finnair was taking care of me the best it could. I would have felt more loyal not less, even if I still had to buy another ticket. Not that I want to paint Finnair too black. One of my most cherished memories is of stopping to help a woman with a broken bicycle on my way to a Helsinki hotel. I d just flown in from New York, on my way to Lapland, and I had to stay overnight since there was no direct connection. It was October, and while there was no snow on the ground, the wind was a bit nippy. The woman had a load of shopping on the back of her bike and was trying to get the chain back on without mussing her crisply ironed blue skirt. We didn t succeed in fixing it, but there was a small moment of warmth as we two women, total strangers to each other, worked on it. I told her about my trip to Lapland and she told me about her job as a flight attendant. The next day she showed up at my gate, having figured out which plane I must be taking, with a CD of the Finnair Choir singing Christmas carols. She d been patiently waiting for half an hour (I m afraid I have a bad habit of just making gate closing times). I still have that CD, and every Christmas I play it and think of her. Another of the great mysteries that baffles me to this day is why luxury and even simple everyday beauty are so hard to come by in Finland. Supposedly it s because the neighbors will get jealous, but I m not buying. I ve never yet met a jealous Finn, and even if they do exist, they couldn t possibly be jealous of things like lacquered chopsticks, pretty bed linens, and lacy French underwear (I mean, how would they know?) Or how about some nice-looking architecture, the kind that isn t cool but everyone enjoys looking at? Nobody could get jealous of that. Beauty does certainly exist in patches here and there: exquisite Aalto vases, vibrant Marimekko prints, whimsical Mauri Kunnas books. There are cheerful, well-executed handicrafts by numerous regional artists and beautifully woven traditional baskets that would have any Japanese collector in ecstasy but they aren t popular and don t see wide distribution. Why is this? My personal theory is that Finns don t have enough confidence in their own taste. Finland is not a culture that naturally generates big, grandiose art. But there is nothing wrong with subtle and natural. Much highly regarded Asian art is similar. I don t think that s a coincidence Finland sits on the border between East and West. But, perhaps for political reasons, the country has historically anchored itself firmly to European traditions and tried to mold its art and its lifestyle to fit Continental models. I m not sure that is the way to go, though. Half the reason that much of Finnish art is so dark, I think, is that the artists are expressing the pain of a country and a culture trying to force itself into a mold which does really not suit it. Certainly it s off-putting to foreigners, who wonder why Finns seem to be so sad when they have so much going for them. But when Finns just let go and create from the soul, things are quite different. Mika Törönen s landscapes, for example, capture the understated play of light on trees, rocks, water and city streets. There is a peaceful, solitary-butnot-alone air that breathes off his canvases, something deeply moving and uniquely Finnish. It is the sort of art that sinks slowly in over half a dozen viewings, bypassing the intellectual and speaking directly to the tranquil spaces beneath. There is no overt message this is art that reveals life directly, without interpretation. It is the art of being, of perceiving, accepting and appreciating things for what they are, the art of capturing the pure essence of things without exaggeration or change. To me, that s what Finland is really all about. It amazes me that Finland has stubbornly managed to keep the seeds of its own heritage alive through so many waves of immigration and economic hardship. It would be marvelous to see the country finally blossom and thrive in its own way, without apologies to anyone. And if anyone dares to criticize well, I ve still got that all-out hysterical fit in reserve. matkailusilmä 15

16 16 matkailusilmä

17 Latua hiihtotapahtumille! Massahiihtotapahtumat kasvattavat suosiotaan. Järjestäjät suunnittelevat ulkomaille suunnatun markkinoinnin tehostamista, sillä tulijoita olisi lisää rajojen ulkopuoleltakin. Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Dreamstime > matkailusilmä 17

18 > Suomen Hiihtoliitto ylläpitää massahiihtotapahtumista omaa rankinglistaa. Mukana on tänä vuonna 13 tapahtumaa. Hiihtoliitossa uskotaan että suosio on nousussa. Sellainen tuntuma meillä on, että niiden osallistujien määrä kasvaa vähitellen vuosittain, toteaa maastohiihdon lajisihteeri Larissa Erola Suomen Hiihtoliitosta. Samanlainen tuntuma on Suomen Ladulla. Tänä vuonna Finlandia-hiihtoon ilmoittautui ennätysmäärä osallistujia eli Määrä oli peräti 1100 osallistujaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kahdenkymmenen prosentin kasvu oli iloinen yllätys. Eikä se suinkaan johtunut pelkästään hyvälumisesta talvesta, vaan uskon, että taustalla on muitakin syitä. Maastohiihtotapahtumien suosio on selvässä nousussa, toteaa kilpailun toiminnanjohtaja Matti Haapoja. Vielä 1980-luvun alussa Finlandia-hiihtoon osallistui jopa hiihtäjää. Sitten suosio laski ja nyt nousu on jälleen alkanut. Finlandia-hiihtäjistä 800 tulee ulkomailta, 300 Venäjältä. Seuraavaksi eniten hiihtäjiä tulee Ruotsista, Norjasta, Virosta, Italiasta ja Saksasta. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli 26 maasta. Ulkomaalaisten osuus on koko ajan kasvanut. Meillä on kuitenkin vielä matkaa Italian perinteikkään Marcialongan kilpailuun, jonka 6000 osallistujasta 2000 tulee Norjasta, Haapoja toteaa. Hän sanoo, ettei ulkomaille ole toistaiseksi suunnattu lainkaan markkinointiponnistuksia. Uskon, että ulkomaalaisia houkuttelevat tänne hyvät palvelut ja Salpausselän kauniit ja haastavat maisemat. Meillä on kuitenkin erityisesti ulkomaille kohdennetussa markkinoinnissa vielä paljon tehostamisen varaa, hän sanoo. Lahti Travel Oy:ssäkin on huomattu, että majoituskapasiteetti on kisojen aikana kovilla. Kaikille on kuitenkin riittänyt yösija. Tapahtuman merkitys on Lahdelle imagollisesti erittäin merkittävä. Salpausselän kisat ja Finlandia-hiihto ovat luoneet Lahden imagon talviurheilukaupunkina. Perinteet ovat todella vahvat. On hienoa, että tapahtuma on pystynyt uusiutumaan ja keräämään uusia osallistujia, toteaa toimitusjohtaja Essi Alaluukas. Essi Alaluukaskin on pannut merkille hiihdon nousun trendilajien joukkoon. Nuoretkin ovat innostuneet perinteisestä lajista ja kaikkien hiihtotapahtumien osallistujamäärät kasvavat. Tänä vuonna hiihto toi Lahteen 800 ulkomaalaista, mikä on todella loistava saavutus. Ulkomaalaiset saapuvat tänne usein useita päiviä aikaisemmin harjoittelemaan ja tarvitsevat majoitusta ja muita palveluita, Essi Alaluukas sanoo. Päijät-Hämeen uusi matkailullinen strategia on juuri valmistunut ja keihäänkärjiksi on siinä nostettu tapahtumat ja hyvinvointimatkailu. Finlandia-hiihdossa nämä kaksi yhdistyvät onnistuneella tavalla, Essi Alaluukas tiivistää. Ulkomaille kohdennetussa markkinoinnissa vielä paljon tehostamisen varaa. Vuodesta 1977 asti järjestettyyn Pogostan Hiihtoon on viime vuosina osallistunut Ilomantsissa hiihtäjää. Tänä vuonna järjestäjät uumoilevat, että osallistujien määrä voi jäädä reiluun kahteen tuhanteen, kun eteläisen Suomen hiihtäjät ovat saaneet kyllikseen hiihtää omilla lumilla. Meidän kilpailuvalttimme on ollut lumi, nyt siitä on nautittu joka puolella, naurahtaa kisaorganisaattori Vesa Kervinen. Pogostan Hiihdossa käy muutamia kymmeniä venäläisiä ja he saapuvat yleensä paikalle viime tipassa ilman ennakkoilmoittautumista. Meille Venäjän markkinat ovat mielenkiintoinen haaste, johon pitäisi satsata selkeästi enemmän. Täällä kulttuuri ja maisemat ovat venäläisille tuttuja ja matka Pietarista lyhyt. Hiihdon matkailullinen merkitys on pienessä kunnassa Kervisen mukaan suuri. Talkooporukassa mukana oleville yhdistyksille hiihdot ovat tärkeä varainhankinnan keino ja alueen yrittäjät hyötyvät matkailijoista. Olemme juuri teettämässä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla oppilastyönä vaikuttavuustutkimusta Pogostan Hiihdon merkityksestä alueen elinkeinoelämälle. Haluamme tietää tarkemmin, missä ja kuinka paljon matkailijat aukovat lompakkoaan, Kervinen sanoo. Tänä vuonna Pogostan hiihto on satsannut oheispalveluihin. Teatteri järjestää esityksen lauantai-iltana ja luvassa ovat myös monotanssit. 18 matkailusilmä

19 Ilkka Kauppinen on matkailun internetmarkkinointiin keskittyvä asiantuntija, kouluttaja ja konsulttiyrittäjä. kolumni Pienelle paikkakunnalle ison massatapahtuman järjestäminen on erilainen haaste kuin suurelle kaupungille. Täällä täytyy todella varautua poikkeuksellisen suureen kysyntään, Kervinen sanoo. Pogostan Hiihdolla on imagollisesti suuri merkitys Ilomantsille. Tapahtuma tekee kuntaamme tunnetuksi valtakunnallisesti, toteaa kunnanjohtaja Markku Lappalainen. Myös kunnanjohtaja uskoo, että massatapahtuma tuo kuntaan merkittäviä euroja. Kainuussakin massahiihtotapahtumien suosion kasvu on näkynyt. Yhdeksättä kertaa järjestettävä Vuokatti Hiihto on lisännyt joka vuosi osallistujamääriä prosenttia. Tänä vuonna hiihtoon odotetaan 2300 osallistujaa. Ulkomaalaisia Vuokatissa käy vähän, vain muutama kymmenen venäläistä. Olemme kyllä miettineet erityisesti Venäjälle suunnatun markkinoinnin tehostamista. Kun Vuokatti Hiihto aikoinaan käynnistyi, kuuluimme Euroloppetsarjaan ja silloin mukana oli enemmän ulkomaalaisia. Nyt liittyminen on taas harkinnassa, kertoo tapahtumapäällikkö Teemu Takalo. Takalo uskoo, että massahiihtotapahtuman pitää kuulua johonkin kansainväliseen sarjaan: Euroloppetiin, Worldloppetiin tai FIS Marathon Cupiin, jotta paikalle saadaan houkuteltua enemmässä määrin ulkomaalaisia. Vuokatti Hiihto on tapahtuman noin 2500 kaupallisella majoitusvuorokaudella merkittävä tulonlähde alueen matkailuyrittäjille. Vielä pari vuotta sitten majoituskapasiteetti oli pullonkaula, mutta nyt sekin puoli on saatu kuntoon. Palvelutarjonta kohtaa tapahtuman aikanakin kysynnän, Takalo toteaa tyytyväisenä. Maailma muuttuu, muuttuvatko matkailun alueorganisaatiot Isken pääni seinään, vaikka tiedän jo etukäteen, että se sattuu. Toistan toimenpiteen vielä muutamaan kertaan, sillä onhan vanhastaan tuttu tuskantunne aina parempi vaihtoehto kuin epävarmuus uudesta vaarasta. Juuri näin toimivat matkailun alueelliset organisaatiot pitkin Suomea toistamalla yhä uudestaan samoja toimenpiteitä, jotka ovat epäonnistuneet jo pari kertaa aikaisemmin. Vielä kertaalleen yritetään tempaista ja kootaan porukka yhteiselle myyntimatkalle tai messuosastolle ja kerätään rahat alueelliseen matkailuportaaliin ja kesäesitteeseen. Mikä sitten on alueellisten matkailuorganisaatioiden rooli muuttuvassa maailmassa? Itse näkisin alueorganisaatioiden roolin muuttuneen perinteisestä messu- ja esitekoneesta sähköisen markkinoinnin organisoijaksi. Vaikka olisi todella mahtavaa, että alueellisen matkailuportaalin kävijämäärät kasvaisivat edes vähän nykyistä suuremmiksi, vieläkin tärkeämpää on se, että alueen kaikkien yritysten näkyvyys ja internetmarkkinoinnin tehokkuus kasvavat kokonaisuudessaan. Alueellisen matkailuorganisaation rooliin kuuluu siis mm. huolehtia joko itse keskitetysti tai ihan vain ohjeiden antajana alueen näkyvyydestä erilaisissa sosiaalisissa medioissa, karttapalveluissa sekä video- ja kuvapalveluissa. Tämän lisäksi sen tehtäviin voi hyvin kuulua vaikkapa alueen kaikkien verkkosivujen hakukonenäkyvyydestä huolehtiminen ja vaikkapa alueen oman affiliate- eli kumppanuusverkoston luominen sekä erilaisten verkostosivujen kuten kohderyhmiä kiinnostavien ryhmäblogien koordinointi. Suomen matkailun sähköisen liiketoiminnan kehittymisen suurimpana esteenä on osaamisen puute. Lääkeen tähän tarjoavat vaikkapa Matkailun ja elämystuotannon klusterin tarjoamat internet-markkinoinnin koulutukset, joista voit lukea lisää osoitteesta www. experiencebusiness.fi/internetmarkkinointi. Myös alueorganisaatioiden edustajien kannattaa osallistua näihin koulutuksiin. Eikö olisikin hienoa, jos alueen kaikkien matkailuyritysten internetmarkkinoinnin tehokkuus kasvaisi? Tämä kasvattaisi alueen liiketoimintaa huomattavasti enemmän kuin pelkästään alueportaalin kävijämäärän kasvu. Vaikka liputankin alueorganisaatioiden entistä merkittävämpää roolia alueen internetmarkkinoinnin kehittäjänä ja organisoijana, en kuitenkaan kannusta juuri nyt alueita perustamaan uusia alueellisia sähköisiä keskusvaraamoja. Alueilla saattaa nimittäin tässä vaiheessa olla täysin turhaa investoida satoja tuhansia maksaviin myyntipaikkoihin, valita sähköisen myynnin toteuttavaa matkanjärjestäjää, tai miettiä sopivia teknologiaratkaisuja, sillä suurin osa viimeisen vuosikymmenen aikana toteutetuista alueellisista sähköisistä keskusvaraamohankkeista on mennyt pahasti mönkään. Voisiko jopa olla niin, että keskitetyn sähköisen myyntipaikan aika meni jo? Ylijäävällä rahalla voisi nimittäin kehittää melko paljon alueen internetmarkkinointia ja osaamista. Kehotankin kaikkia alueellisia matkailuorganisaatioita rohkeisiin ratkaisuihin. Lopettakaa päänne seinään hakkaaminen ja yrittäkää tehdä jotain uutta. Uuden yrittämisessä on tosin se vaara, että epäonnistuu. Toisaalta siinä on myös se mahdollisuus, että onnistuu ja kipu lopulta lakkaa. Ilkka Kauppinen matkailusilmä 19

20 OUTDOORS FINLAND suositukset kesäaktiviteettituotteille MTeksti: Terhi Hook Kuvat: Visit finland EKin hallinnoima valtakunnallinen Outdoors Finland -hanke on tuottanut konkreettisiksi tuotekehityksen työkaluiksi teemakohtaiset tuotesuositukset. Sellaiset on luotu vaellus ja sauvakävely-, pyöräily-, melonta-, kalastus- ja wildlife-tuotteille. Ne palvelevat apuvälineenä kehitettäessä yrityksen toimintaa ja tuotteita kansainvälisille markkinoille. Suositukset on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluu kustakin teemasta alan asiantuntijaorganisaatioiden ja yritysten edustajia. He ovat keränneet kommentteja omista sidosryhmistään. Siten niihin on saatu peilattua mahdollisimman kattava kokemus kyseessä olevan teeman tuotekehityksen karikoista ja vastaavasti matkailijoiden odotuksista. Esimerkiksi suosituksia vaellustuotteille muokkasivat yhteistyössä Metsähallitus, Suomen Latu sekä ohjelmapalveluyrittäjät. Yksittäiset yritykset voivat käyttää tuotesuosituksia omatoimisessa tuotekehityksessä tarkistuslistan tapaan. Niitä kannattaa myös käydä läpi erilaisissa tuotetyöpajoissa, tuotteistamiskoulutuksissa ja hankkeiden tuotekehityssuunnitelmissa. Opastetut ja omatoimiset tuotteet Suositukset on laadittu ulkomaisen asiakkaan tarpeiden ja vaatimusten perusteella. Vaelluksen, melonnan ja retkipyöräilyn tuotesuositukset on jaettu kolmeen ryhmään: suositukset opastetuille matkailutuotteille, suositukset omatoimisille matkailutuotteille sekä reittisuositukset. Vaikka hyviä valmiita ohjelmapaketteja olisikin tarjolla, aina on myös matkailijoita, jotka haluavat liikkua ja harrastaa omatoimisesti. Siksi reiteille ja omatoimisille tuotteille määriteltiin omat suositukset. Omatoiminenkin asiakas käyttää kuitenkin palveluita ja tarvitsee tarkkaa tietoa reitistä ja sen varren palveluista. Tällaiselle kohderyhmälle sopiva tuote voi sisältää esimerkiksi reittikuvauksen, kartan ja mahdollisen välinevuokrauksen sekä tietoja majoitus- ja ravitsemismahdollisuuksista reitin varrella. Majoituksen matkailija etsii ja varaa usein omatoimisesti saamiensa ehdotusten ja mieltymystensä perusteella. Esimerkiksi teemakohtaisista omatoimimatkailijan tarpeista sopivat vaikkapa polkupyörän huoltoon tarvittava perusvälineistö ja sääennuste pyöräilijöille. Opastetuille tuotteille suosituksissa luetellaan tärkeitä asioita, joita tuotekuvauksen ja tuotteen tulee sisältää. Ulkomaiset asiakkaat haluavat tietää etukäteen esimerkiksi maastotyypin ja mitä näkemisen arvoista reitillä on, mitkä ovat suomalaisia erityispiirteitä ympäröivässä luonnossa, minkälaisia varusteita tuotteeseen sisältyy ja mitä on itse tuotava mukana, mitä ovat reitin pituus, kesto ja vaativuus sekä millaiselle matkailijalle reitti soveltuu. 20 matkailusilmä

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

-seminaari 24.4.2013

-seminaari 24.4.2013 -seminaari 24.4.2013 OHJELMA 24.4.2013 Sanomatalo 15.00 Seminaarin avaus, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro 15.05 Tervetuliaissanat Sanomatalon puolesta toimituspäällikkö Antero Mukka

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

BUBBLY Suomen englanninopettajat ry

BUBBLY Suomen englanninopettajat ry Bubbly 8: Travel By boat Nicola ei ole ennen matkustanut Tukholman tai Tallinnan laivalla. Oliver osaa vastata Nicolan kysymyksiin englanniksi. Valitse kumpi haluat olla. What are the cabins [hytit] like

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Onko kulttuurimatkailulle kysyntää?

Onko kulttuurimatkailulle kysyntää? Onko kulttuurimatkailulle kysyntää? 17.5.2011 Taulun kartano Nina Vesterinen Matkailijan ja kulttuurin suhde Perinteemme elää koko ajan osana jotain uutta Matkailija elää myös omaa elämäänsä ja peilaa

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

SUOMALAISEN SAUNAN KANSAINVÄLINEN IMAGOTUTKIMUS 1) paneelitiedonkeruu 2) kampanja/-verkostotiedonkeruu

SUOMALAISEN SAUNAN KANSAINVÄLINEN IMAGOTUTKIMUS 1) paneelitiedonkeruu 2) kampanja/-verkostotiedonkeruu SUOMALAISEN SAUNAN KANSAINVÄLINEN IMAGOTUTKIMUS 1) paneelitiedonkeruu 2) kampanja/-verkostotiedonkeruu Toteutuksesta Toteutettiin kesä-elokuussa 2011 1) Paneelitiedonkeruulla (UK, Ranska, Saksa) 2) Sauna

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKAILUMARKKINOINTI Helsingin matkailubrändin 9 vahvuustekijää Idän ja lännen kohtaamispaikka > Nordic

Lisätiedot

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First Impression Manager?

Lisätiedot

Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet

Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet Polina Kopylova Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry tiedotus- ja viestintäkoordinaattori The Stranger by Rudyard Kipling The Stranger within

Lisätiedot

OUR EARTH HOUR 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska

OUR EARTH HOUR 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska OUR EARTH HOUR 31.3.2012 klo 20.30-21.30 Tapahtuma Pieksämäellä (Nuorisokahvila) ja Mäntyharjussa (Komppa) FACEBOOK ryhmä Valokuvaus / Piirustus kilpailu Kuva

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Yleis- ja kestoimperfekti

Yleis- ja kestoimperfekti Yleis- ja kestoimperfekti Past Simple and Continous Ritva Tammi 2009 1 Imperfekti vai perfekti? Kumpi aikamuoto sopii lauseisiin? - Perustele valintasi. 1. I moved / have moved to Finland two years ago.

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä 17.11.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Imatran kylpylä Nina Vesterinen Matkailijan ja kulttuurin suhde Perinteemme elää koko ajan osana jotain uutta Matkailija

Lisätiedot

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia.

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Mun/miun nimi on Paul. Mikä sun/siun nimi on? Mun/miun nimi on Jani. minun, mun, miun nimeni my name sinun, sun, siun nimesi your name

Mun/miun nimi on Paul. Mikä sun/siun nimi on? Mun/miun nimi on Jani. minun, mun, miun nimeni my name sinun, sun, siun nimesi your name 1 MINÄ ITSE MAAT, KIELET ja KANSALAISUUDET TERVEHDYKSET ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Paul

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Start- upista kanna-avaksi yritykseksi

Start- upista kanna-avaksi yritykseksi Start- upista kanna-avaksi yritykseksi Reijo Syrjäläinen Gorilla Ventures Oy Lesson # 1 Product to Market Fit!!! Technology Adoption Life-Cycle Tornado Main Street Early Market " THE CHASM Bowling Alley

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi

ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi Keskustelutehtävä Kertaustehtäviä Sanasto 1. Friends. Thom is a new boy in school. No-one knows him. Thom doesn t have any

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin

Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin Tiedonhallintakeskus Vesa Hongisto 11.2.2009 In his book Smart Selection and Management of Association Computer Systems, Thomas J. Orlowski states: Think

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Pääkirjoitus. Oppilaskunnan kuulumiset. Ykkösten joulunäytelmä

Pääkirjoitus. Oppilaskunnan kuulumiset. Ykkösten joulunäytelmä Pääkirjoitus Päivää arvoisa ViLun lukija, joka olet joulukiireidesi aikana vielä löytänyt aikaa avata ja lukea uuden lehtemme. Kuten varmasti olet huomannut, joulu alkaa taas kerran olla lähellä ja pieni

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Hyvä ja paha pelillistäminen

Hyvä ja paha pelillistäminen Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Pentti Heikkinen, toimitusjohtaja Gateway Technolabs Finland Oy Copyright 2011 Gateway TechnoLabs Finland Oy

Pentti Heikkinen, toimitusjohtaja Gateway Technolabs Finland Oy Copyright 2011 Gateway TechnoLabs Finland Oy Kansainvälisesti verkottuneet organisaatiot kilpailukyvyn lähteenä Pentti Heikkinen, toimitusjohtaja Gateway Technolabs Finland Oy Copyright 2011 Gateway TechnoLabs Finland Oy Sisältö Globaalit muutosdriverit

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

Lauseenvastikkeet / Shortened clauses

Lauseenvastikkeet / Shortened clauses Lauseenvastikkeet / Shortened clauses lauseenvastikkeet = lauselyhenteet tuovat tekstiin tiiviyttä ja lauserakenteisiin vaihtelua kuuluvat kirjoitettuun kieleen Sivulause (kursivoitu) When I went there,

Lisätiedot

ANNUAL MEETING 2013. Hub Helsinki - 30.5.2013. Thursday, May 30, 13

ANNUAL MEETING 2013. Hub Helsinki - 30.5.2013. Thursday, May 30, 13 ANNUAL MEETING 2013 Hub Helsinki - 30.5.2013 AGENDA Opening of the meeting Selection of officials for the meeting Acknowledge legality and decision making authority Agenda for the meeting Acquittal of

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress. BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen

Lisätiedot

Beneath the Northern Lights

Beneath the Northern Lights Beneath the Northern Lights Little Lilli and her best friend Kalle are playing in the snowy forest, that is filled with creatures of the winter. If it gets dark or a little scary, they don t have to be

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot