Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Toimintakertomus 2006

2 Sisältö Visio Työväenopisto monikulttuurinen vapaan sivistystyön oppimiskeskus, joka toiminnoissaan korostaa aktiivista kansalaisuutta ja sivistyksellistä tasa-arvoa tietoja, taitoja ja elämyksiä ihmisläheisesti koko elämän ajan. Toiminta-ajatus Työväenopiston toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa kaupungin aikuisväestön kykyä selviytyä ja toimia muuttuvassa yhteiskunnassa. Opiston opetus on osa elinikäisen oppimisen prosessia, jossa korostuvat vapaan sivistystyön periaatteet. Näiden periaatteiden mukaan opisto tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää näin kansanvaltaisuuden, tasaarvon ja moniarvoisuuden toteutumista. Opiston opetuksessa sekä yleissivistävällä että harrastetavoitteisella opiskelulla ja itsensä kehittämisellä on oma merkityksensä. Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto toimintakertomus 2006 Julkaisija Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto PL 5300, Helsingin kaupunki, puh. (09) Toimitus Aune Hulkkonen ja Marjo Rautvuori Kuvat Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Ulkoasu Pekka Niemi, Rhinoceros Oy Kirjapaino Kopio Niini Oy, Helsinki Työväenopisto vuonna Työväenopiston organisaatio Johtokunta Hallinto ja talous Tiedotus Henkilökunta Työhyvinvointia ylläpitävä (tyhy) toiminta Työväenopiston perusstrategia Toimenpiteitä kaupungin yhteisstrategioiden toteuttamiseksi Kirjasto ja Aino, avoin oppimiskeskus Kirjasto Aino AV-keskus Alueopistot vuonna Eteläinen alueopisto Itäinen alueopisto Keskinen alueopisto Koillinen alueopisto Läntinen alueopisto Pohjoinen alueopisto Ainealat vuonna Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri Kielet Kirjallisuus, luova kirjoittaminen, äidinkieli ja teatteri-ilmaisu Kotitalous, hyvinvointi ja terveys Kuvataide Käsityö tekstiilityö ja tekninen työ Liikunta, tanssi, jooga Luonto ja puutarha Musiikki Tietotekniikka Avoin yliopisto-opetus English Summary Talous Tilastot

3 Työväenopisto vuonna 2006 Vuosi 2006 oli Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston 92. toimintavuosi. Merkittävä muutos oli uuden johtavan rehtorin Taina Törmän virkaan astuminen 1.6. Opiston johtavan rehtorin tehtäviä hoitivat keväällä va. johtava rehtori Kaarina Vattula, vs. apulaisrehtori Ritva Aalto ja apulaisrehtori Kaj Lyytinen. Henkilöstössä tapahtui muitakin muutoksia, joista tarkemmin Hallinto ja talous -otsikon alla (ks. s. 5). Merkittävä asia toimintavuonna oli myös Helsinginkatu 26: ssa sijaitsevan Opistotalon perusparannussuunnitelman valmistuminen syksyllä Työväenopiston vuonna 2005 eläkkeelle jääneen johtavan rehtorin Risto Kuosmasen muotokuva paljastettiin Opistotalossa Muotokuvan teki taiteilija Maiju Talvitie. Kertomusvuoden aikana opetusta toteutettiin yhteensä tuntia, mikä ylitti sitovan tavoitteen tunnilla. Opetusministeriön lisävaltionavun avulla toteutettiin opetustuntia, mikä nosti kokonaistuntimäärän em. tuntimäärään. Kurssilaisten lukumäärä oli (tavoite ). Opiskelijatunneissa tavoite oli ja toteutuma opiskelijatuntia. Tuottavuuden tavoite 99 lähes saavutettiin, tuottavuuden jäätyä 98: aan. Toimintamenot olivat ,70 euroa, kun tavoitteeksi oli asetettu euroa (sisältää euroa ylitysoikeutta). Talousarvion toimintamenot ylittyivät 7 243,70 euroa. Toimintatuloja saatiin euroa budjetoitua enemmän. Kurssimaksutuloja saatiin noin euroa ja avustuksia noin euroa enemmän kuin talousarviossa (ks. tilinpäätös s. 29). Syksyllä tehty työhyvinvointikysely kertoo omalta osaltaan myös muutoksessa elämisestä. Edellinen kysely tehtiin syksyllä Moni myönteinen indikaattori on noussut, mutta myös alentuneita arvoja löytyy. Ilahduttavaa on työkykyindeksin nousu arvosta 87,5 arvoon 90,7. Sen sijaan koko työyhteisön työhyvinvointia kuvaavat keskeiset keskiarvot putosivat hieman (lisää tyhy-kyselyn tuloksista s. 7). Työväenopisto on vahva vapaan sivistystyön osaaja ja toimija Helsingissä. Sillä on myös merkitystä koko Suomen kansalais- ja työväenopistotoiminnan näkökulmasta monien opetusalojen tienraivaajana ja pedagogisena kehittäjänä. Vapaa sivistystyö tuottaa elämänlaajuista ja elinikäistä oppimista sekä ehkäisee ennalta mm. sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen on osa osaamista. Opiston keskeiset kehitystehtävät ovat opetussuunnitelman ja markkinoinnin alueella sekä oman toimintamallin parantamisessa edelleen. Opistossa työtä tekevien ihmisten, niin päätoimisten kuin tuntiopettajienkin sekä muun henkilöstön osaaminen ja työnilo ovat keskeisiä tuottaessamme opiskelijoillemme oppimisen iloa ja ehkä joskus tuskaakin. Lämmin kiitos henkilöstölle näistä tuhansista asiakkaille tuotetuista hetkistä. Kiitän myös omasta puolestani avoimesta ja lämpimästä vastaanotosta uudessa työssäni. Taina Törmä, johtava rehtori Kuva Pirjo Mailammi, Helsingin kaupungin kuvapankki 3

4 Työväenopiston organisaatio Työväenopiston johtokunta määrittelee opiston toimintalinjat, painopisteet sekä tavoitteet siten, että ne ovat sopusoinnussa kaupungin tavoitteiden kanssa. Johtokunta ohjaa opiston toimintaa sekä valvoo, että tavoitteet saavutetaan vahvistetun talousarvion ja muiden suunnitelmien mukaan. Johtokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Kullakin heistä on henkilökohtainen varajäsen. Opiston toimintaa johtaa johtava rehtori. Työväenopiston opetus on järjestetty aluejaon pohjalta alueelliseksi. Opistossa on tällä hetkellä kuusi alueopistoa, joita jokaista johtaa aluerehtori. Opiston apulaisrehtori johtaa opiston kehittämis- ja suunnitteluyksikköä, johon kuuluvat päätoimiset johtavat opettajat, kirjasto ja av-keskus. Johtavan rehtorin alaisuuteen kuuluvat henkilöstöasiat, talous, tiedotus sekä avoin yliopisto-opetus. Johtokunta Työväenopiston johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 126 asiaa. Kokouksessaan johtokunta oli päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että filosofian maisteri Taina Törmä valittaisiin suomenkielisen työväenopiston johtavan rehtorin virkaan. Kaupunginhallitus päätti vahvistaa kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen Taina Törmän ottamisesta suomenkielisen työväenopiston johtavan rehtorin virkaan. Vuoden aikana johtokunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnot Kulttuuriostarihankkeesta Mellunmäki (42 ), talousarvioaloitteesta riittävän määrärahan varaamisesta kirjaston ja työväenopiston tilojen suunnittelemiseksi Maunulan uuteen keskustaan (53 ) sekä terveyslautakunnan esityksestä henkilöstön tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelmaksi Helsingissä (82 ). KTOL: n Tammiseminaariin johtokunnan jäsenistä osallistuivat Risto Kolanen, Tatiana Konovalova sekä Jussi Savia. Johtokunta Johtava rehtori va. Kaarina Vattula Taina Törmä Henkilöstöasiat, henkilöstösihteeri Talous, talouspäällikkö huoltomestari, näyttämömies Tiedotus, tiedottaja Avoin yliopisto-opetus, koulutuspäällikkö kehittämispäällikkö, hallintosihteeri Eteläinen alueopisto Pirkko Laitinen, aluerehtori kieltenopettaja käsityönopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Itäinen alueopisto Pirjo Halla, aluerehtori koulutuspäällikkö 3 kieltenopettajaa 2 kuvataideopettajaa käsityönopettaja teknisen työn opettaja kudonnanopettaja tietotekniikanopettaja mikrotukihenkilö toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää Keskinen alueopisto Hannele Mäkelä, aluerehtori 5 kieltenopettajaa koulutussuunnittelija käsityönopettaja toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää Koillinen alueopisto Juha Varila, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja kotitalousopettaja tietotekniikanopettaja mikrotukihenkilö toimistoesimies 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Läntinen alueopisto Hannele Koli-Siiteri, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja mikrotukihenkilö 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Pohjoinen alueopisto Kaarina Vattula, aluerehtori Kaj Lyytinen, vs. aluerehtori Ritva Aalto, vs. aluerehtori kieltenopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää aluejärjestäjä Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö Kaj Lyytinen, apulaisrehtori Ritva Aalto, vs. apulaisrehtori johtavaa opettajaa kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, av-sihteeri koulutussuunnittelija tietotekniikkasuunnittelija mikrotukihenkilö maahanmuuttajien opinto-ohjaaja 4

5 Työväenopiston johtokunta piti vuonna 2006 kaksi seminaaria opiston johtavien työntekijöiden kanssa. Kevään seminaari oli Naantalin kylpylässä Aiheina olivat mm. opiston toiminnan arviointi vuoden 2005 toimintakertomuksen valossa, strategiset painopisteet vuonna 2007, talousarvioesityksen 2007 ajankohtainen valmisteluvaihe sekä kriittinen kansalaisuus ja työväenopisto. Rehtori Martti Markkanen Parkanosta kertoi kokemuksista Euroopan laatupalkintokriteereiden soveltamisesta ja vaikuttavuuden mittaamisesta. Opiston tulevan johtavan rehtorin Taina Törmän aiheena oli laatupalkintokriteereiden soveltaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen. Lisäksi johtokunnalle esiteltiin ainealakohtaiset tavoitteet ja opetushallituksen erityisavustusten tuella toteutetut projektit: monikulttuurinen käsityö, opitun tunnistaminen, tietoyhteiskuntahanke sekä vapaan sivistystyön yhteistyöverkoston kehittämishanke Luoteis-Venäjällä. Syksyn seminaari pidettiin hotelli Parkissa Helsingissä. Seminaarin yhtenä pääaiheena oli kansalaisopistopalvelut pääkaupunkiseudulla sekä pääkaupunkiseutuyhteistyön tavoitteet. Alustajana oli mm. Vantaan aikuisopiston rehtori Kaisa Väyrynen. Espoon työväenopiston rehtorin Tarja Langin aiheena oli Case Espoo: Muutos työväenopistossa hyvää ja huonoa valitussa mallissa. Toisena pääaiheena oli syrjäytymisen ehkäisy ja opiston strategisesti tärkeät kohderyhmät: ikääntyvät, passiiviset, maahanmuuttajat. Opettaja Marjo Nurmi Murikka-opistosta alusti aiheenaan Monenlaiset aikuisoppijat strategiamme kohteena. Lisäksi keskusteltiin opiston henkilöstötarpeista. Jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Kolanen Risto (SDP) Järvinen Tarmo (SDP) Varapuheenjohtaja Savolainen Irja (Kok)..Haahtela Johanna (Kok) Konovalova Tatiana (Vas.) Linden Jarmo (Vas.) Laaninen Timo (Kesk.) Autere Minna (Kesk.) Lamminperä Tarja (Kok.) Savia Jussi (Kok./Sit.) Manninen Sini (Vihr.) Tontti Jarkko (Vihr.) Nurmi Reet (SDP) Haapanen Noora (SDP) Ojala Jarmo (Kok) Huuska Hannu (Kok) Takkinen Heikki (VEV/SKP) Kotilainen Tytti (SKP) Kaupunginhallituksen edustaja on Jan Vapaavuori ja varaedustaja Kauko Koskinen. Hallinto ja talous Hallinnon ja talouden yksikkö hoitaa koko opiston yhteisiä asioita: keskitetty henkilöstöhallinto, taloussuunnittelu ja -seuranta, tiedotus ja johto. Tarja Humalainen nimitettiin talouspäälliköksi syksyllä Merkittävä koko opistoa koskenut uudistus toimintavuonna oli puhelinuudistus, jossa siirryttiin mobiilitekniikkaan ja työntekijöiden yhden puhelinlaitteen käyttöön. Tiedotus Tapahtumat ja messut Työväenopiston Opistotalossa toteutettiin Avointen ovien päivä Päivän tavoitteena oli esitellä eri tavoin opiston toimintaa, erityisesti avoimen opiskelun mahdollisuuksia. Tavoitteena oli myös kutsua opiston piiriin miehiä, seniorikansalaisia, maahanmuuttajia ja työelämän ulkopuolella olevia sekä tarjota erityisesti näitä kohderyhmiä kiinnostavia aiheita. Keskitetyssä tiedotuksessa toimintavuoden suurin yhteistyöprojekti oli musiikkiteatterispektaakkeli A-A-American markkinointi yhdessä Espoon kaupungin työväenopiston kanssa. Opetusohjelma Toimintavuoden tavoitteena oli julkaista kaksi edullista, mutta ulkoasultaan ja sisällöltään tasokasta opetusohjelmaa opiston kurssi- ja luentotarjonnasta. Kevätlukukauden opetustarjonnasta painettiin 188-sivuinen ohjelma joulukuussa Sen painosmäärä oli Tiedot syyslukukauden kursseista, luennoista ja tapahtumista painettiin elokuussa ilmestyneeseen 204-sivuiseen ohjelmaan, jonka painosmäärä oli Molemmat ohjelmat olivat jaossa mm. alueopistoissa, Helsingin kaupungin kirjastoissa sekä Helsinki-tiedotuksessa. Lisäksi eri tapahtumista ja tilaisuuksista tehtiin tarpeen mukaan julisteita, käsiohjelmia sekä mainoksia. Markkinointi ja lehti-ilmoittelu Työväenopistoa ja syyskauden kursseja mainostettiin kahden viikon kampanjalla linja-autoissa Kampanjan teemana oli Työväenopisto Perspektiiviä arkeen. Lukukausien alussa opistoa ja kursseja mainostettiin maksullisin ilmoituksin Helsingin Sanomissa sekä Helsingin alueella jaettavissa ilmaisjakelulehdissä (Metro, Uutislehti 100). Alueopistot ilmoittelivat lukukausien alkamisesta, kursseistaan ja tapahtumistaan aktiivisesti alueiden paikallislehdissä. 5

6 Ajankohtaistiedotus Ajankohtaisista luennoista, tapahtumista ja kursseista tiedotettiin viikkotiedotteilla. Vuonna 2006 niitä ilmestyi 30 kertaa ja niissä julkaistiin kahden seuraavan viikon tapahtumat, konsertit ja näyttelyt sekä maksuttomat yleisluennot. Tiedote jaettiin pääkaupunkiseudun sanoma- ja aluelehtien toimituksiin, paikallisradioihin, Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten tiedotuksiin sekä työväenopiston omista toimipisteistä suoraan asiakkaille. Sanoma- ja paikallislehdet julkaisivat tiedotteiden tietoja runsaasti. Viikkotiedotteen lisäksi eri tapahtumista julkaistiin erillisiä tiedotteita. Viikkotiedotteen jakelu hoidettiin pääasiassa sähköisesti. Internetsivut Opiston internetsivuilla julkaistiin lukuvuoden kurssit, luennot, tapahtumat sekä lähiviikkojen menotiedot. Sivuston päivitystä tehostettiin. Erityisesti panostettiin uutisiin sekä ajankohtaisista tapahtumista tiedottamiseen. Alueopistojen oto-tiedottajat perehdytettiin internetsivujen päivittämiseen joulukuussa. Sivuilla olevan hakukoneen (Kurssihaku) avulla opiskelija pystyy hakemaan ajan tasalla olevat kurssitiedot suoraan opiston kurssinhallintajärjestelmästä. Opiskelija näkee kurssitiedoissa myös ajantasaisen kurssipaikkatilanteen sekä omat yhteystietonsa tarkistusta ja mahdollista muuttamista varten. Tiedotushenkilökunta Työväenopiston keskitettyä tiedotusta hoisi yksi tiedottaja johtavan rehtorin alaisuudessa. Toukokuusta lähtien keskitetyssä tiedotuksessa työskenteli myös kehittämisyksikön koulutussuunnittelija. Keskisen alueopiston toimistoesimies osallistui kevään 2007 ohjelman toimittamiseen. Alueopistojen tiedotuksesta vastasivat aluerehtorit ja ainealojen tiedotuksesta johtavat opettajat. Jokaisessa alueopistossa oli nimetty tiedotusyhteyshenkilö. Koko henkilökunta osallistui tiedottamiseen työtehtäviensä yhteydessä. Henkilökunta Vuoden 2006 lopussa vakinaisessa työsuhteessa oli kaikkiaan 99 henkilöä (vuonna henkilöä). Työllistettyjä oli 41 (42) ja oppisopimusoppilaita 2 (2). Tuntipalkkaisia työntekijöitä, mukaan lukien tuntiopettajat, oli yhteensä (1 207). Henkilöstön kehittäminen Opiston opettajat ja muu henkilökunta osallistuivat toimintavuoden aikana useille työtehtäviinsä liittyville erityiskursseille. Tuntiopettajien ammattitaidon kehittämistä tuettiin myöntämällä opintorahoja ao. opettajan ainealaan liittyville kursseille osallistumiseen. Vuoden 2006 aikana työväenopisto tarjosi edellisvuosien tapaan opiston henkilökunnalle maksuttoman mahdollisuuden tietoteknisen osaamisen kehittämiseen. Uusien opettajien perehdyttämiskoulutus pidettiin 6.9. Aiheina olivat muun muassa opisto tänään, opetuksen suunnittelun lähtökohdat sekä käytännön asioita tuntiopettajalle. Kaikille opiston opettajille tarkoitettuja opettajainkokouksia järjestettiin toimintavuoden aikana kaksi. Kokouksissa tiedotettiin ja keskusteltiin ajankohtaisista asioista sekä järjestettiin ainealakohtaiset koulutustapaamiset johtavien opettajien kanssa. Kevään opettajainkokous pidettiin 5.3. Syyslukukauden opettajainkokouksessa 7.9. pedagoginen yliopistonlehtori, VTL Saara Repo-Kaarento (Helsingin yliopisto, Avoin yliopisto) luennoi aiheesta Ryhmän voimavarat oppimisen käyttöön miten ohjaan aikuisia oppimaan ryhmässä? Kokouksen yhteydessä Helsingin työväenopiston Opistolaisyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Nuutinen esitteli yhdistyksen toimintaa. Kokouksiin osallistui noin 230 opettajaa. Yhteistoiminta Henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Toimikunnassa käytiin läpi vuoden 2006 tulosbudjetti ja talousarvioesitys vuodelle 2007 sekä tiedotettiin opiston työsuojeluorganisaatiosta sekä työhyvinvointiryhmän ja henkilöstökerhon ajankohtaisista hankkeista. Toimikunta valitsi opiston tasa-arvoyhdyshenkilöksi johtava opettaja Pia Castrén-Aaltosen ja työsuojeluasiamieheksi opistoisäntä Jorma Kurpan. 6 Toimikunta otti aktiivisesti osaa opiston henkilöstöohjelman valmisteluun ja käsitteli luonnosta kolmessa kokouksessaan. Opetusharjoittelu Työväenopisto tarjosi korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden suorittaa opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvia opetusharjoittelukokonaisuuksia opettamalla työväenopiston kursseilla. Harjoittelijoita oli mm. Helsingin yliopistosta ja Sibelius-Akatemiasta. Opiskelijat suorittivat harjoittelujaksojaan yhteiskuntatieteellisissä aineissa, kielissä, kirjallisuudessa, käsitöissä, musiikissa sekä kotitaloudessa. Vuosittain harjoittelijoita on noin 60. Harjoittelusta vastaavat ainealojen johtavat opettajat sekä apulaisrehtori.

7 Työhyvinvointia ylläpitävä (tyhy) toiminta Tavoitteet Työväenopiston tyhy-toiminnan lähtökohtina ovat olleet erityisesti opiston työhyvinvointiohjelma vuodelta 2003 sekä työhyvinvointikyselyn tulokset vuodelta Toimintavuoden tavoitteena oli kohdistaa toimenpiteitä erityisesti vuoden tyhy-kyselyn tuloksissa havaittuihin kehittämiskohteisiin: työhyvinvoinnin näkökulma muutoksissa, työn keskeiset ja seurattavat tavoitteet sekä työyhteisön kyky ratkaista ristiriitoja. Opiston työhyvinvointiohjelman todettiin olevan edelleen käyttökelpoinen, joten tyhy-ryhmän vuosittain laatimat toimintasuunnitelmat ja painopisteet täydentävät sitä toistaiseksi. Työhyvinvointiryhmän muodosti kahdeksan työntekijää eri yksiköistä ja henkilöstöryhmistä. Tyhy-ryhmä kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Kaksi kokoontumista toteutettiin työseminaareina. Toiminta Henkilökunnan tyhy-päivä järjestettiin Fiskarsissa, Urheiluopisto Kisakeskuksessa. Päivän ohjelmassa kiinnitettiin erityistä huomiota opiston eri henkilöstöryhmien välisen yhteisöllisyyden edistämiseen. Tilaisuus koettiin onnistuneeksi ja sille asetetut tavoitteet saavutettiin. Tyhy-ryhmä valmisteli ja toteutti työhyvinvointikyselyn yhteistyössä henkilöstökeskuksen asiantuntijan kanssa. Henkilöstökeskus toimitti kyselyn tulokset yksiköiden käyttöön tammikuussa Tuloksissa moni indikaattori on noussut, mm. työkykyindeksi nousi arvosta 87,5 arvoon 90,7. Alentuneita arvoja oli tuloksissa myös, esimerkiksi koko työyhteisön työhyvinvointia kuvaavat keskeiset keskiarvot putosivat hieman. Työyhteisön toimivuuden keskiarvo putosi asteikolla 1 5 arvosta 3,82 arvoon 3,75, ammatillinen osaaminen 3,89: stä 3,7: ään, työolot 3,81: stä 3,66: een ja omat voimavarat 3,99: stä 3,90: een. Yksittäisistä muuttujista työpaikan ilmapiirin koettiin parantuneen hieman, samoin vaikuttamismahdollisuuksien ja erilaisuuden suvaitsemisen. Sisäisessä tiedottamisessa ja esimiestyössä on kehittämisen haasteita. Avokysymyksissä henkilökunta ideoi mm. asiakkaan näkökulman entistä parempaa huomioonottoa. Kaiken kaikkiaan tyhy-kyselyn tulokset antavat paljon aineksia toiminnan kehittämiselle. Henkilöstökeskus myönsi joulukuussa työväenopistolle yhteensä euron määrärahan käytettäväksi Elämäntaparyhmien perustaminen opiston henkilöstön kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistämiseksi -hankkeeseen vuonna Tyhy-ryhmä keskusteli opiston henkilöstöohjelman luonnoksesta vuosille erityisesti työhyvinvointiin liittyvien kysymysten osalta ja välitti näkemyksensä ohjelman valmisteluprosessiin. Tyhy-ryhmä valmisteli lausunnon terveyslautakunnan esityksestä henkilöstön tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelmaksi Helsingissä. Työväenopisto otti osaa Helsingin kaupungin virastojen väliseen Stadin soudut -tapahtumaan toisen kerran 15-henkisellä joukkueella. Opiston sijoitus parani huomattavasti edellisestä vuodesta. Kilpailuun osallistui yhteensä 53 joukkuetta. Opiston tavoitteena on osallistua soutuun vuosittain. Työväenopiston henkilökunnalla on ollut perjantaisin liikuntavuoro Töölön Urheilutalolla. Se antaa koko henkilöstölle, tuntiopettajat mukaan lukien, mahdollisuuden osallistua fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia edistävään toimintaan. Pääsääntöisesti osallistujat ovat pelanneet sählyä. 7 Sen jälkeen tai vaihtoehtoisesti sählyn sijasta osallistujat ovat voineet uida ja saunoa sekä käyttää uima-altaan reunalta löytyviä lihaskuntolaitteita ja muita varusteita. Osallistujille vuoro on ollut maksuton. Vuoden mittaan liikuntamahdollisuutta kokeili noin 20 työväenopiston henkilöstöön kuuluvaa. Keskimäärin osallistujia oli noin 10. Kevätkaudella Etu-Töölön yläasteen ja lukion henkilöstöä osallistui vuorolle ja kustannukset jaettiin puoliksi. Tyhy-ryhmä järjesti yhteistyössä opiston henkilöstökerhon kanssa henkilökunnan pikkujoulun läntisen alueopiston Näyttelijäntien toimipisteessä. Juhlaan osallistui lähes 100 henkilöä. Rahoitus Tyhy-toiminnan kokonaisbudjetti toimintavuonna oli euroa. Keskeiseen vuotuiseen tapahtumaan, tyhy-päivään budjetoidut euron kustannukset alittuivat. Säästöjä voitiin kohdentaa Töölön Urheilutalon sählyvuorojen kustannusten kattamiseen yhteistyön päätyttyä Etu-Töölön yläasteen ja lukion kanssa. Opiston yksiköt järjestivät lisäksi omia kehittämistilaisuuksiaan.

8 Työväenopiston perusstrategia Opiston toiminnan lähtökohtana on asiakasvastuinen itseohjautuvuus. Opiston toimintaa ohjaavat ulkoiset normit ja ohjausvaatimukset ovat vähäiset. Opisto on toiminnastaan suoraan vastuussa kaupunkilaisille, opiskelijoilleen ja muille asiakkailleen. Opisto pyrkii joustavasti ja luovasti kehittämään toimintansa laatua ja palvelurakennetta sekä etsimään uusia, asiakkaita parhaiten palvelevia toimintamuotoja. Samoin kehitetään opiston kustannustietoisuutta ja siihen liittyviä menetelmiä. Työväenopisto kohdentaa palvelunsa kaupunkilaisille tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaupungin asettamien yleisten ja toimintokohtaisten strategioiden mukaisesti. Opiston toimintastrategia määrittelee opiston toiminnan perustan ja toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät: opiston ydintoiminnot sekä niiden toteuttamiseksi sovitut strategiat tukitoiminnot sekä niiden toteuttamiseksi sovitut strategiat yksiköiden toiminnan yhtenäiset reunaehdot. Toimenpiteitä kaupungin yhteisstrategioiden toteuttamiseksi Väestönkasvun vaikutukset sekä lähiöiden imagon parantaminen Työväenopisto on edelleen kyennyt turvaamaan laajan ja monipuolisen opetustarjonnan kaupungissa. Alueopistoverkostolla on pystytty vastaamaan alueiden asukkaiden tarpeisiin yhteistyössä eri järjestöjen, mm. asukasyhdistysten kanssa. Työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen Syrjäytymistä on osaltaan ehkäisty tukemalla työttömien kaupunkilaisten opiskelumahdollisuuksia myöntämällä heille edelleenkin 50 %: n alennus kurssimaksuista. Maahanmuuttajille järjestettiin työelämään valmentautumisen kursseja helpottamaan työn hakua ja sopeutumista työelämään. Yhteistyötä eri työttömien paikallisjärjestöjen kanssa jatkettiin myös kurssien suunnittelutasolla. Kestävä kehitys Opiston kansalaisille tarjoamat palvelut ovat perustaltaan kansalaisten syrjäytymistä ehkäiseviä ja muutoinkin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Opiston kaikessa toiminnassa huomioitiin mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttö ja kierrätys. Energian- ja sähkönkulutuksen parantamiseen liittyy myös Opistotalon valmistunut perusparannuksen hankesuunnitelma. Opetuksen suunnittelussa on kestävä kehitys mukana ns. läpäisyperiaatteella. Toimintavuonna oli luentosarjoja mm. terveellisestä ruoasta, energian säästöstä ja ympäristöystävällisestä kehittämisestä sekä energiantuotantoratkaisujen vaikutuksista ympäristöön. Lisäksi järjestettiin kaksi luentotilaisuutta ilmastonmuutoksesta ja useampia tilaisuuksia kestovaipoista ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Yhteistyötä on tehty mm. Eläinsuojeluyhdistyksen, Helsingin Lastenklinikan, Auta Äiti Teresa -järjestön, Emmauksen, Pelastakaa Lapset ry: n sekä Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO: n kanssa. Kotitalouden opetuksen suunnittelussa huolehditaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Raaka-aineet tilataan kertakuljetuksina, paperin käyttö pyritään minimoimaan ja hyödynnetään olemassa olevaa tekniikkaa. Opetuksessa kiinnitetään jatkuvasti huomiota jätteiden lajitteluun kuuteen eri keräysastiaan, veden ja sähkön kulutukseen, kestäviin välineisiin ja materiaaleihin sekä kaupassa tehtäviin ympäristömyötäisiin valintoihin. Kuvataideopetuksessa kaikissa alueopistoissa ongelmajätteet kerätään ja kuljetetaan ongelmajäteasemalle. Grafiikan opetuksessa on siirrytty lähes kokonaan myrkyttömään grafiikkaan. Kierrätysmateriaaleja käytetään käsityöopetuksessa mahdollisuuksien mukaan. Itäisen alueopiston Vuotalon käsityöluokkaan asennettiin vetokaappi, joka hyödyntää tilassa työskenteleviä opiskelijoita ja opettajia. Työväenopiston eri pisteistä löytyy monenlaista kierrätystoimintaa, kuten kirjaston kirjojen kierrätyslaatikko, käsityökurssilaisten ylijäämämateriaalien kierrätys sekä AV-keskuksesta kurssikäytöstä poistettujen materiaalien kierrätys. Kotitalouden johtava opettaja, Jonna Martikainen valittiin opiston ekotukihenkilöksi huhtikuussa Osana kaupungin ekotukihenkilöverkostoa, ekotukihenkilön tehtävänä on motivoida työntekijöitä huolehtimaan ympäristöstä sekä esitellä ja ehdottaa ympäristöystävällisiä työtapoja. Kansainvälinen toiminta ja lähialueyhteistyö Suomenkielinen työväenopisto jatkoi yhteydenpitoa vuosina kehitettyyn vapaan sivistystyön yhteistyöverkostoon Venäjällä. Opisto laati mennessä hakemuksen opetusministeriölle lähialuerahoituksen saamiseksi vuodelle 2007 hankesuunnitelmaan Luoteis- Venäjälle soveltuvan kansalaisopistotoiminnan sisällön, rakenteen ja toimintamallin esiselvitys. Venäläisinä yhteistyökumppaneina hakemuksessa ovat mm. Pietarin polyteknillinen yliopisto, Venäjän presidentin Luoteis-Venäjän hallinto ja Saksan Volkshochschule/kansalaisopistojen liiton toimisto Pietarissa. Suomalaisina partnereina ovat Kansalais- ja työväenopistojen liitto sekä Hallinnon kehittämiskeskus. Hampurin Volkshochschule kutsui opiston edustajat tutustumaan Hampurin kansalaisopistoon ja keskustelemaan yhteistyön kehittämisestä. 8

9 Opiston lähialuehakemukseen liittyvä informaatiotilaisuus pidettiin Pietarissa. Tilaisuuteen osallistuivat opistojen edustajien lisäksi venäläisten yhteistyökumppaneiden ja Hampurin Volkshochschule/ kansalaisopiston edustajat. Maahanmuuttajaopetus (Maahanmuuttopolitiikka kotouttamisen edistäjänä) Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä opistossa lisääntyy vuosi vuodelta. Maahanmuuttajien kursseille ilmoittautuneita oli vuonna 2006 jo yhteensä 4 022, joista suoritti kurssinsa. Suomen kielen kursseilla aloitti kurssilaista (vuonna ), joista (vuonna ) suoritti kurssin. Lisäksi useat maahanmuuttajat ovat osallistuneet myös tavanomaiseen opetukseen. Opiston maahanmuuttajaopiskelijat puhuvat äidinkielenään 60 eri kieltä. Yleisin on venäjä, seuraavaksi yleisimmät ovat englanti ja espanja. Keväällä 2006 työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnasteisessa koulutuksessa aloitti 62 opiskelijaa, joista 59 suoritti sen loppuun. Syksyllä opistossa aloitti opiskelunsa 65 venäjänkielistä ja 43 muuta kieltä äidinkielenään puhuvaa opintokokonaisuusopiskelijaa. Keväällä 2006 johtava rehtori asetti työryhmän ajantasaistamaan opiston maahanmuuttajaohjelman. Ryhmä sai työnsä valmiiksi syksyllä ja ohjelma käsiteltiin johtokunnassa, joka antoi ohjeita ohjelman jatkomuokkausta varten. Maahanmuuttajille suunnattua opetusta järjestettiin vuonna 2006 yhteensä tuntia (lähes 6 % koko opetustarjonnasta). Suomen kieltä opetettiin 91 kurssilla yhteensä tuntia (4,9 % koko opiston tuntimäärästä), mikä on 467 tuntia enemmän kuin edellisenä vuonna ja ylittää jo suomen opetukselle asetetun TA-tavoitteen (4,8 %). Muuta opetusta järjestettiin tietotekniikassa (16 kurssia), kotitaloudessa (11), käsitöissä (14), yhteiskunnallisissa aineissa (8), vieraissa kielissä (5) ja musiikissa (2) sekä yksi kuvataiteen ja yksi monikulttuurinen ilmaisutaidon kurssi. Opiston suomen kielen opetus etenee perustasolta keskitasolle ja edelleen ylimmän tason kursseille. Perustason kursseja oli kaikissa alueopistoissa, ylemmän tason kursseja järjestettiin keskitetymmin. Yleiseen kielitutkintoon valmentavaa koulutusta järjestettiin edellisen 9 vuoden tapaan. Maksupalvelukurssina järjestettiin suomen opetusta HUS: n sairaanhoitohenkilöstölle. Työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavaa koulutusta ja opintoneuvontaa järjestettiin edelleen sekä englantia että venäjää puhuville. Uusille opintokokonaisuusopiskelijoille järjestettiin tiedotustilaisuudet syyslukukauden alussa ja lopussa. Yhteistyö rinnasteisen koulutuksen järjestämisessä työvoimaviranomaisen kanssa on ollut tiivistä. Opistossa järjestettiin myös ohjattua suomen kielen itseopiskelua. Tutoroinnin piirissä oleva opiskelija opiskelee hänelle laaditun oman henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Käytettävissä olivat kirjaston, Avoimen kielistudion ja Ainon materiaalit ja palvelut sekä ohjaaja. Opiston Avoimet oppimisympäristöt ja joustavat opiskelumuodot - hankkeeseen liittyen voitiin järjestää uutena palvelumuotona maahanmuuttajille tarkoitettuja itseopiskeluaikoja Opistotalon Avoimessa kielistudiossa ja Malmitalossa. Itseopiskeluaikoina opiskelijalla on mahdollisuus saada opettajan ohjausta. Tähän toimintaan saatiin rahoitusta Opetushallitukselta. Syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvinä toimenpiteinä uusina kursseina toteutettiin ikääntyville maahanmuuttajille suunnattu hitaasti etenevä suomen kielen kurssi ja koillisen sosiaalitoimiston kanssa yhteistyössä somalinaisille tarkoitettu kielikurssi. Opistossa on yksi päätoiminen suomen kielen opettaja toimipaikkanaan keskinen alueopisto sekä venäjänkielisten maahanmuuttajien opinto-ohjaaja. Lisäksi opistossa on yksi tuntipalkkainen suunnittelija. He muodostavat yhdessä yhteiskunnallisten aineiden johtavan opettajan kanssa maahanmuuttajaopetuksen tiimin. Tuntisuunnittelijaa avusti syyslukukaudella työllistämistuen turvin palkattu määräaikainen opistosihteeri. Suomen kielen tuntiopettajia opistossa oli toimintavuonna 11. Opettajille järjestettiin tammikuussa koulutuspäivä toiminnallisten menetelmien käytöstä suomen opetuksessa. Maahanmuuttajatiimin puheenjohtaja oli opiston edustajana kaupungin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnassa. Syyslukukaudella pidetyssä Tervetuloa opiston kursseille! -infotilaisuudessa esiteltiin opiston kurssi- ja luentotarjontaa. Tilaisuudessa kerrottiin myös avoimen opiskelun mahdollisuuksista suomea opiskeleville maahanmuuttajaryhmille. Infotilaisuuden tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijoita eri aineiden kurssitarjontaan ja rohkaista heitä osallistumaan opiston tavanomaiseen opetukseen. Yhteistyössä Most ry -kriisikeskuksen kanssa järjestettiin Suomeen vastikään muuttaneille venäjänkielisille maahanmuuttajille tilaisuus, jossa keskusteltiin kotoutumisvaiheessa tapahtuvista ongelmista ja avunsaantimahdollisuuksista. Oppiminen turvaa muutosvalmiuden Perustehtävänsä mukaisesti opiston toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa kaupungin aikuisväestön kykyä selviytyä ja toimia nykyisessä ja tulevassa muuttuvassa yhteiskunnassa. Opetuksen kehittämistyössä ovat korostuneet seuraavat teemat: pitkäjänteisten koulutuskokonaisuuksien suunnittelu, avointen oppimisympäristöjen ja joustavien oppimismuotojen kehittäminen, tutoroinnin järjestäminen, verkko-opetuksen kehittäminen ja lisääminen sekä kaupungin IT-strategian toteutuminen ja opitun tunnistaminen, itseopiskelutilojen ja -laitteiden ajanmukaistaminen, itseopiskelupaikkojen ja -aikojen lisääminen sekä toimintatapojen kehittäminen ja opiskelun tukimuotojen sekä opiskelun ohjauksen tehostaminen. Avointen oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa toteutettiin tavoitteita, joita asetettiin raportissa Hiiren kesytyksestä verkkojen kokemiseen (2005). Työväenopiston kaikissa alueopistoissa on paikkoja, joissa kansalaiset voivat käyttää tietokoneita ja saada ohjausta. Vertaisohjaajatoiminta on osoittautunut hyväksi avuksi aloittelijoille. Opetushallituksen tietoyhteiskuntarahoista saatiin avustusta laitehankintoihin sekä kolmeen koulutushankkeeseen: Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehittämishanke tietoverkot tutuksi ja hyödyksi 1 ja 2 sekä Kielten opetuksen avointen oppimisympäristöjen kehittämishanke. Tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen on tarjottu tilaisuuksia erityisesti eläkeläisille ja työttömille. Eläkeläisiä tavoitettiin hyvin Avointen ovien päivänä , jolloin oli mahdollisuuksia kohentaa tietotekniikan taitoja sekä perus- että jatkotasolla. Päivän tapahtumissa oli noin 450 osallistujaa. Työttömiä tavoitettiin tekemällä yhteistyötä Helsingin sosiaaliviraston koulutuksessa olevien ryhmien kanssa. Neljälle ryhmälle järjestettiin opiston toiminnan esittelyt, joihin osallistui 39 työelämän ulkopuolella olevaa.

10 Kirjasto ja Aino, avoin oppimiskeskus Opiston tietokeskuksena toimii kirjasto, joka palvelee hallintoa, opettajia, opetuksen suunnittelijoita ja opiskelijoita. Kirjasto ja Aino, opiston avoin oppimiskeskus toimivat yhteistyössä. Ne tarjoavat tilaa, välineitä, materiaaleja ja ohjausta joustavaan itseopiskeluun. Kirjastossa on neljä mikrotietokonetta asiakkaiden käytössä. Koneet ovat samassa verkossa Ainon ja Opistotalon tietotekniikkaluokan kanssa. Niissä voi käyttää internetiä, erilaisia tietokoneohjelmia ja romppuja. Ainoa ja kirjastoa opiston opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää maksutta, muut maksavat viiden euron lukukausimaksun. Kaikki opistoon hankitut materiaalit on tallennettu Toivo-tietokantaan, joka toimii Prettylib-järjestelmällä. Tietokantaa voi opiston verkossa käyttää internetin kautta kaikilta työasemilta myös alueopistoissa. Tavoitteet Kirjaston ja Ainon tavoitteena on ollut välittää tietoyhteiskuntataitoja erityisesti niille, joilla on näiden taitojen hankkimiseen vähän mahdollisuuksia. Opistotalossa pidettiin Avointen ovien päivä Tällöin Ainossa esiteltiin tiedonhaun ja tietotekniikan perusasioiden lisäksi skannauksen ja Skypen käyttöä sekä kielten itseopiskelua, musiikin opiskelua tietotekniikan avulla ja luki-vaikeuksista kärsiville tarkoitetun Lexia-ohjelman käyttöä. Yhteistyössä Ikäihmisten atk-yhdistys Enterin kanssa järjestettiin kännykkäluento ja sen jälkeen vapaaehtoiset kännykkäluotsit ohjasivat kirjastossa henkilökohtaisesti lähinnä seniori-ikäisiä. Päivän aikana ja sen jälkeen jaettiin uusille kävijöille vierailijakorttia, joka on voimassa kaksi viikkoa. Sen jälkeen kävijä voi päättää, haluaako hän jatkaa palvelujen käyttöä ja lunastaa viiden euron käyttäjäkortin. Avoimet ovet -päivän tapahtumat tavoittivat erityisesti ikäihmisiä, yli 80 % kävijöistä oli yli 55-vuotiaita. Päivän tapahtumiin osallistui yhteensä noin 450 henkilöä. Työttömiä tavoitettiin tekemällä yhteistyötä Helsingin sosiaaliviraston Kuntokurssi-koulutuksessa olevien ryhmien kanssa. Kuntokurssilaiset kävivät harjoittelemassa Ainossa useamman kerran, ja neljälle ryhmälle järjestettiin toiveiden mukaan räätälöity esittely koko opiston opetuksesta ja palveluista. Esittelyihin osallistui kaikkiaan 39 työtöntä. Vertaisohjaajat ovat neuvoneet tietotekniikan vasta-alkajia opiston kirjastossa, Näyttelijäntien toimipaikassa, Kaapelitehtaan aulassa sekä Malmin kirjastossa. Toiminnassa on ollut mukana 18 vapaaehtoista ohjaajaa. He antoivat vuoden aikana yhteensä 448 tuntia henkilökohtaista ja 276 tuntia kerhomuotoista ohjausta eri toimipaikoissa. Ainossa alkoi syksyllä kokeiluna palvelu, jossa vertaisohjaaja neuvoo kannettavien tietokoneiden käytössä. Ohjausta annettiin 24 tuntia ja palvelua hyödynsi 23 henkilöä. Kirjastossa ja Ainossa on annettu tiedonhaun opastusta sekä yksittäisille henkilöille että ryhmille. Kirjastohenkilöstö on pitänyt 12 Tiedonhaku internetistä -tietoiskua aloittelijoille ja vähän edistyneemmille Ilmari-luokassa sekä tiedonhankinnan kurssin (6 h). Opetukseen osallistui vuoden aikana noin 150 opiskelijaa. Kirjaston kokoelmat ja käyttö Aikuiskasvatus ja vapaa sivistystyö ovat kirjaston erikoisaloja, joita käsitteleviä kirjoja ja lehtiä hankitaan mahdollisimman paljon. Helsinginkadun ulkopuolella työskentelevät ovat saaneet kirjastoon tulevia lehtiä luettavakseen lehtikierrossa, jossa on ollut mukana 42 eri lehteä ja 43 opiston työntekijää. Opiston verkoissa voi käyttää WSOY: n verkkosanakirjoja sekä Verkkokielioppia. Opistoon hankittuja Ellibs-kustantamon sähkökirjoja pääsee käyttämään opiston kotisivun kautta. Eniten on tietokirjallisuudesta lainattu käytännön taitoja ja tietotekniikkaa sekä yhteiskuntatieteitä, kieliä ja kirjallisuudenhistoriaa käsitteleviä kirjoja. Myös kesälainoja on annettu. Lainassa olevia kirjoja on voinut varata. Muu toiminta kirjastossa Kirjaston tietopalvelussa on käytetty hyväksi koti- ja ulkomaisia tietokantoja. ARTO- ja muut LINNEA-tietokannat ovat olleet käytössä Helsingin kaupungin virastojen yhteislisenssillä. Hakuja on tehty lähinnä opettajille, opetusharjoittelijoille ja demonstraatioiden yhteydessä. Internetin kautta käytetään hyväksi muiden kirjastojen tietokantoja, erityisesti Helsingin yliopiston kirjaston HELKA-tietokantaa ja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HELMET-tietokantaa. Opiston kirjaston kotisivulla internetissä on kokoelma linkkejä, joita käytetään tiedonhaun opetuksen ja yksilöllisen ohjauksen apuna. Kirjastossa on järjestetty kirjanäyttelyjä eri aihepiireistä. Opistotalon aulan vitriineihin on kerätty opiston opetukseen liittyviä kirjanäyttelyjä. Uutuuskirjoista on tehty kuukausittain luettelo ja kirjoja on ollut esillä vitriinissä. Mielikirjani-näyttelyissä opiston työntekijät ja johtokunnan jäsenet ovat esitelleet lempikirjojaan. Kolme opistolaista piti taidenäyttelyn kirjastossa. Finlandiaveikkauksessa työntekijät ja opiskelijat veikkasivat kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajaa. Myös muita aktiviteetteja on järjestetty yhteistyössä eri ainealueiden opetuksen kanssa. Kirjastoa ja Ainoa on esitelty opettajille opettajien koulutustilaisuuksissa. Kirjastossa on toiminut kirjojen kierrätyspiste, jossa opistolaiset ovat saaneet vaihtaa, tuoda ja viedä ilmaiseksi kirjoja. Poistokirjoja on myyty UNICEFin hyväksi. 10

11 kokeiltiin syksyllä 2006 kannettavien tietokoneiden ensiapua vierihoitona, josta saatiin hyviä kokemuksia. Henkilöstö Kirjastossa ja Ainossa työskentelivät kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija ja määräaikainen kirjastovirkailija (20 h/viikko opetuskauden aikana) sekä tietotekniikkasuunnittelija, kaksi tuntipalkkaista tietotekniikkaopettajaa ja mikrotukihenkilöitä ja -harjoittelijoita. Kirjastonhoitaja (ryhmän vetäjä) ja tietotekniikkasuunnittelija ovat olleet mukana avointen oppimisympäristöjen kehittämisryhmässä. Aino Aino on Opistotalon 3. kerroksessa sijaitseva avoin oppimiskeskus, jossa asiakkaiden käytössä on 15 tietokonetta, kolme kirjoitinta, neljä skanneria, kaikissa koneissa polttavat CD/DVD-ROM -asemat ja muita apuvälineitä. Koneiden käyttöjärjestelmänä on WindowsXP. Käytössä olevia ohjelmia on tarjolla monipuolisesti, mm. MS Office 2003 (Word, Excel, Access, PowerPoint, Outlook, FrontPage), useita kuvankäsittelyohjelmia, musiikkiohjelmistoja, tekstiilityön ohjelmia, 25 eri kielen romppuja, julkaisuohjelma, videoeditointiohjelma, CAD-ohjelma, muita erikoisohjelmistoja ja tietotekniikan itseopiskelumateriaaleja. Internetiä ja sähköpostia voi käyttää kaikissa koneissa. Opiston lähiverkossa on Alfasoftin ja muiden valmistajien kielten opetusohjelmia eri kielistä. Palvelut Ainossa on aina paikalla päivystämässä henkilö, jolta asiakkaat voivat kysyä neuvoja. Yleispäivystäjänä toimii kirjastovirkailija. Tietotekniikan opettajat ja mikrotukihenkilöt ovat päivystämässä päivittäin 3 4 tuntia antaen tietoteknistä ohjausta. Myös kirjastonhoitaja toimii Ainossa pari tuntia viikossa erityisesti tiedonhaun opastajana. Kävijät voivat varata koneita kahdeksi tunniksi kerrallaan. Aino on avoinna lukukausien aikana arkisin yhteensä 38 tuntia viikossa. Myös lukukausien ulkopuolella Ainoa on pidetty avoinna mahdollisuuksien mukaan. Ainon käyttö Ainon käyttäjät on kirjattu kurssihallintatietokantaan. Kävijälaskurin mukaan Ainossa kävi vuoden aikana henkilöä, keväällä 9 336, syksyllä henkilöä. Aino on tarkoitettu opiskelijoiden itseopiskelua varten ja henkilökunnan käyttöön. Itseopiskelun ohjausta on annettu kielissä, tietotekniikassa ja suomen kielessä. Kielten johtava opettaja on ohjannut kielten itseopiskelijoita ja tehnyt heille yksilöllisiä opiskelusuunnitelmia. Monet näistä käyttävät Ainossa kielten ohjelmia. Tietotekniikan itseopiskelun ohjauksessa käyneistä erityisesti ne, joilla ei ole omaa tietokonetta, harjoittelevat Ainossa, mutta myös oman tietokoneen omistavat ovat käyttäneet paljon tietoteknistä ohjausta. Osa itseopiskelijoista pyrkii suorittamaan tietokoneen ajokortin. Ainossa 11 Tilastoja (suluissa vuoden 2005 tiedot) Kävijöitä lukuvuoden aikana: Kirjasto / päivä (159) Aino / päivä (113) Aukiolotuntien määrä opetuskauden aikana: Kirjasto tuntia / viikko (31) Aino tuntia / viikko (38) Materiaalit: Toivo-tietokannan mukaan.....yhteensä nidettä (30 154), joista romppuja 520 (497) Hankintoja julkaisua (927) Poistoja julkaisua (308) Lehdet: Kirjasto ja Aino kpl (115) Alueopistot kpl (74) Lainaukset: Kirjat ja lehdet kpl (10 174)

12 AV-keskus -keskus on opiston AV-oppimateriaali- ja videotuotannon kes- AV-keskuksen perustavoite on pitää oikea oppimateriaali, AVkus. oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja tuottaa laadukkaita videoita opiston käyttöön. AV-keskus toimittaa opetuspaikkoihin opettajille äänitteitä, videoita, dioja, kalvoja, karttoja, opettajan oppaita, musiikkia, taltioimiaan YLE: n opetusohjelmia ym. AV-oppimateriaalit ovat opiskelijoiden käytössä Avoimessa aulassa ja Avoimessa kielistudiossa sekä henkilökunnan ja osittain itseopiskelijoiden lainattavissa. Kuvaus- ja editointikalusto on opiston videokurssien ja opiskelijoiden käytettävissä. Keskus opastaa tarvittavien materiaalien ja laitteiden löytämisessä ja käytössä sekä välittää lainoja korkeakoulujen kirjastoista ja mediakeskuksista. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuonna siirryttiin enenevässä määrin analogisesta digitaaliseen AV-oppimateriaaliin. Tämä edellytti laitteistojen ja oppimateriaalin uusimista ja henkilöstön koulutusta uuteen teknologiaan. Laadukkaan videotuotannon mahdollisuuksien parantamiseksi videoeditoinnin laitteita ja ohjelmistoja ajanmukaistettiin. Avoimet palvelut AV-keskus koordinoi Avoimen kielistudion toimintaa. Studiossa kuunneltiin äänitteitä, katseltiin video-ohjelmia ja tutustuttiin yleisten kielitutkintojen testiesitteisiin. Uutuutena asiakkaiden oli mahdollista opiskella kielten verkko-ohjelmia tietokoneräkki Vipusen tietokoneiden avulla. AV-sihteeri sekä kielten koulutussuunnittelija ohjasivat ja opastivat opiskelijoita materiaalin valinnassa ja laitteiston käytössä. Avoin kielistudio oli avoinna lukukausien aikana torstaisin, lisäksi suomen kielen opiskelijoille tarkoitettu Avoin kielistudio toimi perjantaisin. Avoimessa aulassa opiskelijat kuuntelivat itsenäisesti kielikursseilla käytettyjä oppikirjaäänitteitä. Muuta materiaalia ja opastusta sai tarvittaessa. Opetus ja neuvonta Av-keskus piti neljä luentoa senioreille digi-tv: stä ja järjesti opiston Avointen ovien päivänä digi-tv-luennon ja laite-esittelyn. Luennoitsijana oli viestintäneuvos Tauno Äijälä ja laitteita esittelivät Humax ja Hyvät Merkit. Tilaisuuteen osallistui 120 henkilöä. Lisäksi toteutettiin kysely, johon vastanneiden kesken arvottiin digisovitin. Av-keskus osallistui Avoimet oppimisympäristöt ja joustavat oppimismuodot -hankkeeseen esittelemällä omatoimisen opiskelun mahdollisuuksia Avoimessa aulassa ja Avoimessa kielistudiossa. Opetusharjoittelijoille esiteltiin AV-keskuksen toimintaa ja nämä lainasivat materiaalia harjoitustunneilleen. Laitelainat ja kopiointipalvelu Videokuvauskalusto ja editointilaitteet olivat kymmenen opiston videokuvaus- ja editointikurssin käytössä. Video-opiskelijat lainasivat kuvauskalustoa opinnäytteidensä työstämiseen ja saivat videomateriaaliensa kopiointipalveluja. Myös opiston muiden aineiden opettajille on lainattu videokuvauskalustoa ja kopioitu aineistoa. 12 Opiston toiminnan dokumentointi AV-keskus suunnitteli ja koordinoi opiston toiminnan dokumentointia tuottamalla video-ohjelmia, jotka opiston videodokumentti- ja elokuvaryhmä kuvasi ja editoi. Musica novan A-A-Amerikka musiikkispektaakkeliin tehtiin videoefektejä, esitys kuvattiin ja internetsivuille tehtiin video-otoksia keväällä Taltioinneista koostettiin video syksyllä. Lisäksi kuvattiin romaneille tarkoitettuja kursseja, opetusharjoittelijoita, kuvataiteen perusopiskelijaryhmän työskentelyä Silkkikutomossa ja Hyväksi kotiompelijaksi -opintokokonaisuutta sekä Kesäyön Uni -teatteriesityksen harjoituksia. Videodokumentti- ja elokuvaryhmä valmisti seuraavat videot: Helsinginkadun Filharmonikkojen Sibelius-konsertti, Opistoteatterin lastennäytelmä Kolme Iloista Rosvoa, lastenooppera Lörpöttelevä Etana ja Nuoruuden Lähde, teatteri-ilmaisun opiskelijoiden näytelmä Miljoona Viimeistä Hetkeä, Videokurssi romaneille ja studionäyttämön esitys Koston Enkeli Oy. Vuonna 2004 AV-keskuksen tuottama video sirkuspukujen teosta Sirkus Kimallus liitettiin Taiteesta Käsin: käsityön taiteen perusopetus aikuisille -kirjaan DVD: nä. Henkilöstö AV-keskuksessa työskentelivät AV-sihteeri sekä tuntipalkkaisena AV-virkailija (450 t). Lisäksi keskuksessa työskenteli työllistettyjä sekä muutama henkilö työelämänvalmennusjaksolla. AV-sihteeri osallistui kieltenopettajien koulutustilaisuuksiin ja työskenteli kielten tiimissä sekä Avointen oppimisympäristöjen ja joustavien oppimismuotojen -projektin kielten tiimissä. AV-keskuksen henkilökunta piti yllä osaamistaan osallistumalla alan koulutuksiin ja messuille.

13 Alueopistot vuonna 2006 Eteläinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Eteläisen suurpiirin alueella asuu noin ihmistä ( ), työpaikkoja on noin Muihin suurpiireihin verrattuna alueella asuu keskimääräistä enemmän vanhempia ihmisiä. Kaikista asukkaista yli puolet on yksin asuvia. Ruoholahti poikkeaa muista suurpiirin asuinalueista, alueella asuu enemmän nuoria ja lapsiperheitä. Ruoholahti Jätkäsaari on kasvava työpaikka- ja asuinalue tulevinakin vuosina. Seuraavan kymmenen vuoden aikana asukasmäärän arvioidaan kasvavan : llä. Alueopisto järjesti opetusta yhdeksässä eri toimipisteessä. Toiminnan keskus on Kaapelitehtaalla, minne on hyvät kulkuyhteydet alueen eri puolilta. Tiloja käytettiin tehokkaasti, opetuksesta 70 % oli Kaapelitehtaalla. Opetusta oli myös useimpina viikonloppuina ja varsinaisen opetuskauden ulkopuolella. Käytössä on seitsemän luokkaa ja hyvät puitteet etenkin kuvataiteen, käsityön, musiikin ja tietotekniikan opetukseen. Valtaosa kielten kursseista kokoontui Salmisaaren koulun tiloissa. Kevään kotitalouskurssit pidettiin Ressun peruskoululla, syksyllä koulun ilmastointiremontti esti opetuksen järjestämisen. Eläkeläisten päiväkurssit kokoontuivat Töölön ja Kampin palvelukeskuksissa. Kurssit maksoivat 50 % normaalihinnoista, ja niille voivat osallistua myös työttömät. Opetusta järjestettiin tuntia eli 11,2 % koko opiston opetuksesta. Ohjelmassa oli 436 kurssia ja 24 yleisluentoa. Kurssilaisia oli 7 139, joista osallistui opetukseen säännöllisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna opetustuntimäärä pysyi suunnilleen samana. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan tavoitteena oli suoriutua hyvin perustehtävistä: opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä, tiedottamisesta ja asiakaspalvelusta. Kurssitarjonnassa yksittäisistä kohderyhmistä voitiin parhaiten huomioida eläkeläiset ja maahanmuuttajat. Eläkeläisten päiväkursseihin käytettiin 15 % opetustunneista ja ohjelmassa oli lähes kaikkien ainealojen kursseja. Tietotekniikan opetuksessa senioreille oli omaa kurssitarjontaa. Yhteistyössä SPR: n kanssa alueopisto järjesti Kampin palvelukeskuksessa Maahanmuuttajien ystäväkurssin. Käsityönopettaja järjesti maahanmuuttajille kaksikieliset kurssit Felted Laces in Scarf ja Cultures Meet Through Dressmaking. Kaapelitehtaalla kokoontui Suomi 1 -kurssi viisi tuntia viikossa. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Perinteinen musiikinopiskelijoiden kevätkonsertti pidettiin ja alueopiston joulukonsertti Käsityönäyttely Tyynyjä Kuddar esitteli tilkuista tehtyjä tyynyjä. Kuvataidekurssien kevätnäyttely pidettiin Lisäksi Kaapelitehtaan aulassa oli esillä vuoden aikana kuvataidekurssien töitä. Näyttelyissä, konserteissa ja teatteriesityksissä oli yhteensä runsaat tuhat kävijää. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, kieltenopettaja ja käsityönopettaja. Kuvataiteiden ja musiikin opetuksen suunnittelusta vastasivat tuntipalkkaiset suunnittelijat. Alueopistossa opetti noin 80 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. Opetuksesta 85 % oli tuntiopettajien vastuulla. Mikrotuen tehtäviä hoiti määräaikainen työntekijä. 13 Opetustuntien määrä koko opistossa Vuosi Opetustunnit Opetustuntien jakautuminen alueopistoittain 2006 Eteläinen alueopisto 11,2 % Läntinen alueopisto 16,3 % Keskinen alueopisto 23,5 % Pohjoinen alueopisto 11,4 % Koillinen alueopisto 12,6 % Itäinen alueopisto 25,1 % Kurssilaisten määrä koko opistossa Vuosi (ilmoittautuneet ja opintonsa aloittaneet) Kurssilaiset

14 Itäinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Itäinen alueopisto toimii Itä-Helsingissä itäisen ja kaakkoisen suurpiirin alueella alueella asui henkeä, 26 % Helsingin väestöstä. Alueelle on ollut tyypillistä viime vuosina voimakas rakentaminen, lapsiperhevaltaisuus ja monikulttuurisuus. Kaakkoisen suurpiirin asukkaista oli ulkomaalaistaustaisia 7,2 %, itäisen suurpiirin 12,6 %. Opetusta järjestettiin 2006 yhteensä tuntia, joista omissa tiloissa kulttuurikeskus Stoassa 41 %, Silkkikutomossa Herttoniemessä 35 % ja Vuotalossa 20 %. Kurssilaisista 48 % opiskeli Stoassa, 31 % Silkkikutomossa ja 18 % Vuotalossa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Monipuolisessa opetustarjonnassa otettiin huomioon opiston strategiset painopistealueet. Tietotekniikan hyödyntämistä opetuksessa tehostettiin, Stoaan hankittiin Avoimet oppimisympäristöt ja joustavat oppimismuodot -hankkeen rahoituksella 10 kannettavan tietokoneen liikuteltava kaappi Vipunen, jonka käytön koulutusta järjestettiin opettajille. Musiikin opiskelijoille pidettiin yleisöluento Musiikin maailmaan tietokoneen avulla. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia kehitettiin: Mikrotupia oli tietotekniikassa 196 tuntia, kielissä 89 tuntia ja kudonnassa 16 tuntia. Kävijöitä mikrotuvissa oli yhteensä 928. Tietotekniikan yleisöohjauksessa jatkettiin yhteistyötä Stoan ja Vuotalon kirjastojen kanssa. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta Fronter-alustan käyttöön ja opistoisännille sähköpostin käytössä. Ikääntymisen huomioiminen opetuksessa on yksi opiston painopistealueista. Koulutuspäällikkö osallistui kesäkuussa Luxembourgissa pidettyyn Grundtvig-seminaariin teemana ikäihmiset. Alueopistossa aloitti elokuussa 2006 määräaikainen projektisuunnittelija ikäihmisten toimintaprojektissa. Syksyllä tehtiin selvitys alueen ikäihmisille suunnatusta kurssi- ja virkistystoiminnasta ja alueen palvelu- ja vanhustentalojen yhteistyötarpeista ja toiveista. Selvitystä hyödynnettiin vuoden 2007 opetusohjelman suunnittelussa. Syksyllä toteutettiin yhteistyössä Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen kanssa luento Santahaminasta ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran 175-vuotisjuhlavuoden luento Runo-Laulu, Muistio, Kirja, Elämänkertomus Mitä kansa kirjoitti 1800-luvulla. Kaupunkimetsäliikkeen kanssa järjestettiin luentosarja Kasvun paikkana kansalaisyhteiskunta, jossa asiantuntijaluentojen pohjalta mietittiin kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksia erityisesti paikallistasolla. Tehtaanpuiston yläasteen, Vuosaaren lukion ja Vuosaaren kirjaston kanssa suunniteltiin luentosarja nuoria ja heidän vanhempiaan askarruttavista asioista. Tatuoinnista ja lävistyksestä sai kouluajalla tietoa 250 oppilasta. Samaa aihetta käsiteltiin perusteellisemmin illalla vanhemmille suunnatussa luennossa. Kulttuuriasiainkeskuksen Vuotalon senioritiistaihin alueopisto järjesti ikäihmisiä kiinnostavia luentoja. Stoan hallintokuntien järjestämät Pönttö-päivät lintuharrastajille pidettiin keväällä. Keväällä 2006 aloitti itäisessä alueopistossa ensimmäinen määräaikainen maahanmuuttajien opistosihteeri. Hän vastaa etenkin opintokokonaisuuskurssien tiedottamisesta ja maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjauksesta. Kassandra ry: n kanssa järjestettiin monikulttuurisia ruokakursseja, joissa syntyperäisen ohjaajan ja opiston opettajan johdolla perehdyttiin eri kansojen ruokakulttuureihin. Kulttuurikeskus Stoan hallintokunnat järjestivät henkilöstölleen yhteisen koulutuspäivän aiheena Erilaisuuden rikkaus ja rasitus. Päivän aikana käsiteltiin asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta eri kulttuurien kohtaamista arjen tilanteissa. Työväenopisto järjesti yhdessä sosiaaliviraston maahanmuuttajien neuvontapisteen kanssa Itä-Helsingin maahanmuuttajatyössä toimivien 14 yhteisen keskustelutilaisuuden Stoassa Tilaisuuteen osallistui 51 henkeä eri maahanmuuttajajärjestöistä ja toimijoista. KTOL: n Monikulttuurinen käsityö -viikolla opisto esitteli eri maiden käden taitoja Stoan aulassa. Maahanmuuttajataustaisille naisille järjestettiin keväällä ja syksyllä ompelukurssi Vuotalossa. Kurssilla oli tavoitteena myös harjaannuttaa suomen kielen taitoja käytännössä. Opiskelijat kävivät em. syystä myös opintokäynnillä kangaskaupassa. Suomen opetuksessa syksyllä 2005 alkaneet perus- ja keskitason opintokokonaisuuskurssit jatkuivat Perustason kursseilla apukielenä käytettiin englantia, keskitasolla opetus oli kokonaan suomenkielinen. Yhteistyökumppaneita olivat myös Ikäihmisten yliopisto, Helsingin sydänpiiri, Mellunkylän seurakunta, MLL Laajasalon osasto, Perennia ry, Roihuvuoren seurakunta, Suomen selkäliitto, Uuden tanssin keskus Zodiak, Vartiokylän seurakunta sekä Vihreä sivistys- ja opintokeskus VISIO. Erityisryhmille suunnattua opetusta toteutettiin Kehitysvammatuki 57: n, sosiaaliviraston itäisen alueen mielenterveyskeskuksen ja Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan kanssa kotitalous-, kuvataide-, käsityö-, tietotekniikka- ja liikuntakursseina.

15 Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Opisto oli mukana Stoassa elokuisessa Taiteiden yössä, Kauhua kakaroille -tapahtumassa sekä Värikäs Vuosaari -tapahtumassa. Kuvataiteiden näyttely Minä tällaisenakin Stoan Galleriassa esitteli valokuvauksen ja kuvanveiston kurssitöitä. Teknisen työn näyttely Omasta päästä oli Vuotalossa Teatteriprojektin esittämän Tšehovin näytelmän Kolme sisarta ensiilta oli Vuotalossa 5.4. Syksyllä Silkkikutomossa aloittanut Barokkiensemble Cantorio piti joulukonsertin täydelle salille Vuotalossa vuotisen aluetoiminnan kunniaksi Muistipiiri muistojen kahvilassa itäisen alueopiston entiset opettajat ja osastonjohtajat muistelivat yhdessä opiskelijoiden kanssa alueopiston alkutaivalta. Opistolaisyhdistys hoiti kahvituksen, kuten myös tuntiopettajien kevätkahveilla Vuotalossa. Kontulan vanhusten palvelutalossa vietettiin palvelutalon toiminnan lopettajaisia Palvelutalo puretaan, ja uusi talo nousee tilalle vuonna Erilaisissa yleisötapahtumissa kävi toimintavuoden aikana yhteensä henkeä. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden alusta aluerehtori, koulutuspäällikkö, kolme kielten opettajaa, kaksi kuvataideopettajaa, kudonnan, käsityön- ja teknisen työn opettajat, tietotekniikan opettaja, mikrotukihenkilö, toimistoesimies, kolme opistosihteeriä ja viisi opistoisäntää. Tuntipalkkaisia suunnittelijoita oli musiikissa, kotitaloudessa ja suomen kielen opetuksessa. Tuntiopettajia oli noin 400. Opetuskaudella alueopistossa oli tuntipalkkaisia ja määräaikaisia opistoisäntiä, opistosihteereitä, mikrotukihenkilöitä ja projektityöntekijä. Opistosihteerien tehtäväalueita täsmennettiin toimintavuoden aikana, ja alueopiston oppisopimusoppilas teki päättötyönään opistosihteerien perehdyttämiskansion. Henkilöstön kehittämispäivä Oppia ikä kaikkea pidettiin kesäkuussa Stansvikin kartanossa. Päivän aikana ideoitiin opetustarjontaa ja tiedotusta Mellunkylän alueelle vuodeksi 2007 ja keskusteltiin hiljaisen tiedon merkityksestä toiminnassa. Keskinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Keskinen alueopisto toimii keskisessä suurpiirissä, joka käsittää kantakaupungin itäiset ja pohjoiset osat asukkaita oli (13 % Helsingin väestöstä). Alueelle on aina ollut tyypillistä hyvät liikenneyhteydet eri puolille Helsinkiä. Alue on opiskelijoiden ja nuorten aikuisten suosimaa. Lapsiperheitä on vähän. Heistä suurin osa asuu Vanhakaupungin alueella. Eläkeläisiä asukkaista on 13,4 % ja suurin osa sijoittuu Kallion kaupunginosaan. Lähivuodet tulevat uudistamaan vanhaa suurpiiriä: Arabianrannan rakentaminen jatkuu, Vallilan keskelle entiselle konepaja-alueelle rakennetaan uusi kaupunginosa ja koko Vuosaaren sataman rakentaminen tulee muuttamaan kantakaupunkia ja sen palveluja. Opetus järjestettiin pääosin alueopiston omissa tiloissa, joista suurin on Opistotalo Helsinginkatu 26: ssa. Kiinteistössä sijaitsee myös koko opiston hallinto ja talous sekä opetuksen kehittämisyksikkö. Taidekeskukseen, Pengerkuja 6, on keskitetty kuvataiteet (3 050 tuntia). Mäkelänkatu 45 tiloissa opetetaan käsitöitä (siellä on mm. opiston ainoa koneneulonnan tila) ja erityisryhmille suunnattuja ruuanvalmistuksen ja aikuiselämän taitoja. Vuokratiloja on ollut käytössä vain kaksi, Aleksis Kiven koulu ja Helsingin Evankelinen Opisto, jonne on keskitetty avoin yliopisto-opetus. Omat toimitilat ovat aina olleet perusta monipuoliselle opetustarjonnalle. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteena on monipuolinen opetustarjonta sekä yleisluentojen laaja tarjonta. Opetuksen suunnittelussa on huomioitu ikääntyvät, syrjäytymisuhan alaiset sekä maahanmuuttajat. Opiskelijat ovat aina tulleet alueopistoon yli suurpiirirajojen hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. 15 Vuonna 2006 opetusta toteutettiin tuntia, josta opintopiiri- ja luento-opetusta oli tuntia ja maksuttomia yleisluentoja 544 tuntia. Yleisluennoille osallistui yli kuulijaa. Avoimen oppimisympäristön toimintaa ja tutorointia tuettiin. Kursseille ilmoittautui opiskelijaa, joista säännöllisesti osallistuneita ja kurssinsa suorittaneita oli Tavoite toteuttaa vahtimestaripalvelut maksimoimalla työllistettyjen käyttöä onnistui lähes sataprosenttisesti, sillä vain syyslukukaudella oli tuntirahoin palkattu opistoisäntä. Eniten opiskelijoita oli kielissä (21,3 %). Yleiset kielitutkinnot järjestettiin keskisessä alueopistossa. Kielten itseopiskelua tuettiin Avoimessa kielistudiossa ja Avoimessa aulassa, jossa oli mahdollisuus omatoimisesti kuunnella oppikirjaäänitteitä. Muut suosituimmat aineet olivat kuvataide (13,5 %) ja musiikki (14,6 %), johon prosenttilukuun sisältyy myös avoimen yliopisto-opetuksen runsas musiikkitarjonta. Avointen oppimisympäristöjen tilat Aino ja Ilmari palvelivat sekä henkilöstökoulutuksessa että opiskelijoiden ohjatussa käytössä. Koulutuksellista tasa-arvoa on edistetty järjestämällä avointa yliopisto-opetusta. Eläkeläisille suunnattua opetusta oli sekä Opistotalossa että Palvelukeskus Kinaporissa. Asiakaspalvelua on tehostettu jatkokouluttamalla opistoisäntiä kurssihallintajärjestelmään. Alueellista yhteistyötä on tehty eri hallintokuntien, Helsingin sydänpiirin, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen sekä näkö- ja kehitysvammaisten järjestöjen kanssa. Osaamisen ja taitamisen yhteistyö toteutuu Kallion kulttuuriviikoilla, jolloin virastot, laitokset, yhteisöt ja asukkaat esittäytyvät erilaisten tapahtumien merkeissä. Opistotalon näyttelytilassa on ollut esillä myös muiden alueopistojen valokuvaus- ja taidenäyttelyitä. Yhteistyönä Petöfi-seura ry: n kanssa tuotiin opistolle näyttely J.V. Snellmanin matka Keski-Eurooppaan. Keskisessä alueopistossa on päätoiminen suomen kielen opettaja, joka puhuu suomen lisäksi venäjää. Hän suunnittelee ja koordinoi opetusta ja opettaa itse 460 tuntia. Suomen kielen kurssisuunnittelussa noudatetaan yleiseurooppalaisen viitekehyksen rakennetta. Sekä venäjää että englantia puhuville järjestetään työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavaa koulutusta. Opetusta toteutettiin tuntia. Kurssin suoritti 86 opiskelijaa. Opintoneuvontaa järjestettiin ilmoittautumisten aikana sekä venäjän että englannin kielellä.

16 Hallintokuntien välisen työnjaon muuttuminen toimitilojen ylläpidossa vaikutti siihen, että Opistotalon ylläpito siirrettiin kiinteistöviraston tilakeskukselle vuoden alusta. Opistotalon perusparannuksen hankesuunnitelma valmistui. Kustannukset ovat yhteensä euroa/1 580 /brm 2 (alv 22 %). Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä oli läpi vuoden. Opistotalon toisen kerroksen aulassa pidetään kuvataiteiden ja valokuvausryhmien oppilastöiden näyttelyitä, mutta myös ulkopuolisten kokoamia näyttelyitä esim. luentotoimintaan liittyen. Vitriinikaapeissa on käsityöryhmien työnäytteitä. Keväällä valmistui Studionäyttämön esitys Koston Enkelit Oy. Esityksiä oli neljä. Lausuntaryhmä Runoelmat piti lausuntamatineat sekä keväällä että syksyllä aiheenaan runot ja tarinat monenlaisista rakkauden kohteista. Orkesteri esiintyi kantavana voimana isossa musiikkiteatterispektaakkelissa A-A-America. Kevätkauden päättyessä oli Taidekeskuksessa laaja kuvataideryhmien näyttely. Syyskaudella esitettiin Juhlasalissa opettajavoimin valmistettu Jirí Pauerin säveltämä pienoisooppera Lörpöttelevä etana ja nuoruuden lähde. Syyskuussa opisto osallistui Kallion kulttuuriviikoille 11 eri tapahtumalla. Henkilökunta Aluerehtorin lisäksi alueopistossa oli hallintosihteeri, toimistoesimies ja kolme opistosihteeriä. Hallintosihteeri siirtyi hallinto- ja talousyksikköön joulukuussa Opistoisäntiä oli viisi, joista yksi on osa-aikaeläkkeellä. Viidestä kieltenopettajasta kolme oli osa-aikaeläkkeellä. Itäisen alueopiston koulutuspäällikkö siirtyi kielten suunnittelijaksi keskiseen alueopistoon. Alueopistossa oli myös kielten koulutussuunnittelija ja käsityönopettaja. Tuntipalkkainen suunnittelija oli musiikissa ja kotitalouden erityisryhmien opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työllisyystuella oli määräaikaisissa opistoisännän tehtävissä viisi henkilöä ja HKL: sta siirrettynä yksi henkilö opistoisännän tehtävissä. Yksikön yhteinen kehittämis- ja tyhy-iltapäivä pidettiin joulukuussa. Oman alansa koulutukseen on osallistunut koko henkilökunta. Koillinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Koilliseen suurpiiriin kuuluvat Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen peruspiirit. Tällä hetkellä koillisen suurpiirin alueella asuu lähes ihmistä. Koillisessa suurpiirissä rakennetaan paljon uusia asuntoja. Väestömäärä kasvaa sen myötä muutamalla tuhannella. Vuonna 2013 arvioidaan koillisessa suurpiirissä asuvan noin ihmistä. Alue on lapsiperhevaltaista: joka viides on alle 15-vuotias. Vanhusten määrä on vastaavasti pienempi. Vain joka kymmenes asukas on yli 65-vuotias. Malmi on koillisen suurpiirin luonnollinen keskus. Kulkuyhteydet sinne ovat erinomaiset. Koillisen alueopiston opetus on sen vuoksi pääosin keskitetty Malmitaloon, jossa toimitaan yhteistyössä kulttuuriasiankeskuksen, kirjaston ja taidekoulujen kanssa. Malmitalossa on hyvät erityistilat kuvataiteiden ja käsityön opiskeluun, lisäksi tietotekniikan, musiikin sekä kotitalouden opetukselle on omat tilansa. Opetusta toteutetaan päivisin ja iltaisin sekä myös viikonloppuisin. Opiston omat tilat ovat tehokkaassa käytössä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetustarjonta oli sisällöllisesti vaihtelevaa ja monia kohderyhmiä tavoittavaa. Koillisen alueopiston oppiainestarjontaa kehitettiin vastaamaan aiempaa paremmin alueen väestöryhmiä. Noin joka kymmenes koillisen suurpiirin aikuinen on maahanmuuttaja, joten suomen kielen opetusta lisättiin merkittävästi kotouttamisen edistämiseksi. Alueen lapsiperheet huomioitiin järjestämällä vanhemmille ja lapsille yhteisesti suunnattuja kursseja. Myös eläkeläisille järjestettiin omia kursseja. Koillisessa alueopistossa maahanmuuttajille suunnatuista kotoutumista edistävistä kursseista toteutui 33. Niistä suomen kielen opetusta 16 oli 14 kurssia. Kotitalouden opetusta toteutui 11 kurssia. Vieraita kieliä, kuvataiteita ja käsitöitä opetettiin maahanmuuttajille kahdeksan kurssia. Kursseille osallistui yhteensä 787 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen tavoitettavuus ja kustannustehokkuus on vuo-

17 desta 2003 lähes kolminkertaistunut, sillä osallistujia on yli kolme kertaa enemmän ja kursseja ainoastaan viidesosa enemmän kuin vuonna Koillinen alueopisto on onnistunut hyvin valitsemansa maahanmuuttajien koulutusstrategian toteuttamisessa. Tyypillinen koillisen alueopiston opiskelija on noin vuotias suomalainen nainen, joka on suorittanut vähintään perus- tai keskikoulun sekä ammatillisen tutkinnon. Hän on naimisissa ja hänellä on yhdestä kahteen lasta. Hän saapuu työväenopistoon opiskelemaan joko kieliä tai käden taitoja. Taidon karttumisen ohella hän nauttii opetuksen sosiaalisesta ilmapiiristä, uusista tuttavuuksista sekä oppimisen ilosta. Alueopiston 562 kurssille osallistui kurssilaista. Heistä valtaosa (84 %) osallistui opetukseen säännöllisesti. Yleisluentoja pidettiin 12 ja niihin osallistui yli 400 kuulijaa. Suurimmat opetusaineet olivat vieraat kielet (24 %) ja käsityöt (16 %). Kuvataiteita opiskeli lähes joka kymmenes opiskelija. Tietotekniikkaa opiskeli joka kahdeksas (13 %) opiskelija. Kotitalous (10 %) ja musiikki (6 %) olivat myös kysyttyjä. Opetustunteja toteutui yhteensä Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Tärkeä tapahtuma oli Taiteiden yö elokuussa, jolloin Malmitalon toimijat järjestivät yhteistyössä tieteellisiä ja viihdyttäviä tapahtumia. Niiden yhteydessä koillisen alueopiston toimintaa esiteltiin noin 400 osallistujalle. Avoimet yleisöluennot olivat pääosin suosittuja koirien koulutukseen ja eläinten kesyttämiseen liittyvät tapahtumat vetivät lähes sata kuulijaa. Alueellinen toiminta näkyi esimerkiksi siinä, että yhdessä Malmiseuran kanssa järjestettiin Malmin lentokentän suunnittelua käsittelevä luento- ja keskustelutilaisuus, johon osallistui yli 30 kiinnostunutta. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kielten, kuvataiteiden, kotitalouden sekä käsityön opettajat, toimistoesimies ja kaksi opistosihteeriä sekä -isäntää ja mikrotukihenkilö. Musiikin opetuksen suunnittelusta vastasi tuntipalkkainen opettaja. Vuoden aikana oli työllistettynä tai työharjoittelussa yhteensä viisi henkilöä. Läntinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Läntisen alueopiston alueella asuu noin asukasta. Alue on moninainen. Haagassa on paljon ikääntyneitä, Kannelmäessä lapsiperheitä, opiskelijoita ja maahanmuuttajia. Pitäjänmäen Talin alueelle on rakennettu runsaasti sekä asuntoja että esim. IT-alan työpaikkoja. Meilahdessa ja Munkkiniemessä on hyvätuloisia ikääntyneitä. Alueen sisäiset liikenneyhteydet ovat ilta-aikaan kankeat. Siksi alueopisto on rakentanut helminauhastrategian: opetusta pyritään antamaan siellä, missä ihmiset asuvat. Opistolla on viisitoista opetuspaikkaa eri puolilla läntistä Helsinkiä. Tavoitteena on monipuolinen opetustarjonta, kriittisyys, kyseenalaistus ja pyrkimys tarjota aina jotain uutta ja yllättävää. Näihin tavoitteisiin on päästy suunnitelmallisella yleisluentojen toteuttamisella ja sijoittelulla. Yleisluennoilla on ollut lähes kuulijaa vuonna Erityiskehittämiskohteena oli luentojen lisäksi yhteiskunnallinen keskustelu. Tytti Kotilainen veti Huhuu, kuuleeko kukaan - keskusteluryhmää ja Lassi Raunio Kuuma rinki -keskusteluiltoja. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Läntisen alueopiston tavoitteena on toimia yhteistyössä alueen viranomaisten ja erilaisten toimijoiden kanssa. Kanneltalon muiden hallintokuntien, kulttuuriasiainkeskuksen, kaupungin kirjaston ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa opisto järjesti luentotilaisuuden, jossa käsiteltiin työelämän huonontumisen historiaa. Paikalla oli yli 220 kuulijaa. Alueopiston tavoitteena on tukea alueen ikäihmisten hyväksi tehtävää työtä esimerkiksi virkistys- ja palvelukeskusten sekä korttelikerhojen kanssa. Opetusta ja luentoja on toteutettu viidessä paikassa. 17 Aluerehtori on ollut mukana Helsingin Vanhusneuvoston toiminnassa, Ikäihmisten yliopiston johtokunnassa sekä helsinkiläisten ikäihmisten hyvinvointia tutkivassa työryhmässä. Läntisen alueopiston maahanmuuttajaopetuksen tuntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta. Alustavasti on suunniteltu kotouttamiskoulutuksen tuomista länteen. Suomenkielinen työväenopisto sai Opetushallitukselta avustuksen romaniopetuksen toteuttamiseen ja sillan rakentamiseen valtaväestön ja romanikulttuurin välille. Läntisessa alueopistossa opetettiin romanikieltä, -käsitöitä ja -musiikkia, oltiin esillä romanimedioissa (radio, lehdet ) sekä toteutettiin suuri romanikonsertti Kanneltalon konserttisalissa ja opiston henkilökunnan ja romaniopiskelijoiden yhteinen ruoka- ja musiikki-iltapäivä. Asiakaspalvelussa tavoitteena oli toimintavarmuuden kasvattaminen: kurssit toteutuvat suunnitellulla tavalla, asiakaspalvelu on opetuskaudella arkisin avoinna klo 9 21 ja sairastuneille opettajille ja asiakaspalveluhenkilökunnalle hankitaan sijaiset. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Tammikuussa 2006 toteutettiin Open omat -näyttely Kanneltalon Galleriassa. Näyttelyssä opettajat esittelivät yhtäältä opetuksen vaatimaa valtavaa taustatyötä ja toisaalta asioita, jotka auttavat heitä innostumaan työstään yhä uudelleen. Näyttelyssä paljastui, että monessa opettajassa asuu pieni tai suuri taiteilija ja että opettajien luovuus ja kekseliäisyys ovat loputtomia. Näyttelyyn osallistui lähes kaikkien ainealojen opettajia kielistä ja taiteista kirjallisuuteen, musiikkiin ja käsitöihin. Musiikinopetuksessa uutta oli blueshuuliharpun opetus. Käsitöissä uskollisuus Äiti Teresan työlle tuotti 106 peittoa, lukemattoman määrän sukkia, kaulaliinoja ja muita tuotteita. Kurssi Opi ja auta tilkkupeite vauvalle lahjoitusmateriaalista tuotti 136 keskospeittoa. Kevättalvella järjestettiin tekstiili-, kuvataide- ja lyijylasinäyttelyt. Esko Vesala piti Kuukauden kuvat -valokuvanäyttelyitä läpi lukuvuoden Näyttelijäntiellä. Kanneltalossa oli sekä tekstiilitöiden että kuvataiteiden vitriini- ja seinänäyttelyitä.

18 Henkilökunta Alueopiston henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, mikrotuki (opistosihteerin vakanssilla asti), oppisopimusoppilas, neljä opettajaa sekä työllistettäviä ja tuntipalkkaisia ilta- ja viikonloppuvahtimestareita. Pohjoinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Pohjoinen alueopisto järjestää aikuiskoulutusta pohjoisen suurpiirin alueella, missä asuu kaiken kaikkiaan yli helsinkiläistä. Alue jakaantuu Maunulan, Länsi-Pakilan, Tuomarinkylän, Oulunkylän ja Itä- Pakilan peruspiiriin. Tuusulantie jakaa alueen kahteen osaan. Maunulan alueella asuu suhteessa eniten vanhempia ikäluokkia (55 vuotta ja yli) ja kasvavalla Tuomarinkylän alueella vastaavasti nuoria ja lapsiperheitä. Opetusta järjestettiin alueen kaikissa peruspiireissä. Omien tilojen Oulunkylätalo ja Rajametsäntien opetushuoneisto käyttöaste pidettiin korkeana ja opetustunneista noin 60 % toteutui niissä. Lisäksi opetusta järjestettiin Torpparinmäen koululla, päiväkoti Vallesmannissa, Pakilan yläasteella, Maunulan ja Oulunkylän ala-asteilla, Toivolan koululla, Veräjänlaakson korttelitalossa, Palvelukeskus Saunabaarissa ja Kustaankartanon palvelukeskuksessa. 18 Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kurssimuotoista opetusta, avoimen oppimisympäristön mikrotupia ja ohjattua harjoittelua sekä yleisluentoja toteutui vuonna 2006 yhteensä yli tuntia, mikä teki noin 11,4 % koko opiston toteutuneesta tuntimäärästä. Avoimen oppimisympäristön mikrotupia oli yhteensä noin 140 tuntia. Suurimmat aineryhmät olivat kielet, kuvataide, käsityö sekä tietotekniikka ja musiikki. Kurssien kirjo onnistuttiin säilyttämään monipuolisena ja eri ainealojen kursseja toteutui yhteensä noin 600. Niille osallistui yhteensä noin kurssilaista, säännöllisesti Avoimissa mikrotuvissa, joita toteutui 71, kävi 400 henkilöä. Opetusta suunniteltaessa otettiin huomioon niin alueen ikärakenne kuin asukkaiden koulutustausta. Vanhempi lapsikursseja järjestettiin muun muassa käsityössä ja musiikissa Torpparinmäen alueella. Kotitaloudessa vanhempi lapsikurssien määrää lisättiin. Tietotekniikassa opetuksen painopisteenä olivat seniorikurssit, erityisesti senioreille suunnattu ohjattu harjoittelu ja avoimet mikrotuvat. Käsityön eläkeläiskurssi toteutui vastaavasti Maunulassa ja musiikissa alkoi uutena kurssina Eläkeläisten yksinlaulu. Myös lukuisat päivä- ja viikonloppukurssit tarjosivat ikäihmisille mahdollisuuden osallistua opetus- ja harrastusryhmiin heille sopivimpaan ajankohtaan. Kielten tasovalikoimaa lisättiin päiväopetuksessa ja tarjolla oli niin keskustelu- kuin ylemmän keskitason ryhmiä italian, espanjan, saksan, englannin ja ranskan kielissä. IT-tekniikan hyödyntämiseen ja kansalaisten käyttöön tarkoitettujen mikrotietokoneiden määrää lisättiin yhdellä Oulunkylätalossa (yhteensä kolme). Kaikille avoimia mikrotupia laajennettiin alueellisesti pitämällä syksyllä yhtenä iltana mikrotupaa Torpparinmäen koululla. Alueen palvelukeskuksissa Saunabaarissa ja Kustaankartanossa toteutettiin yhteisiä luentosarjoja ja tilaisuuksia, Paloheinän ja Oulunkylän kirjastojen kanssa järjestettiin kirjallisuus- ja yhteiskuntaaiheiset luentosarjat sekä kirjailijavierailuja. Syyskaudella erityisteemana oli poikkiaineellisesti Etiopia. Yhteisluentosarjoissa pohdittiin muun muassa ilmaston lämpenemistä ja pandemiaa. Pohjoisessa alueopistossa toteutui kuten edellisinäkin vuosina suomen kielen kurssi thaimaalaisille. Alueellista yhteistyötä lisättiin erityisesti sähköisen tiedonvälityksen alueella. Opetushallituksen rahoituksella toteutettiin asiakastietokoneiden kartoitus suurpiirin yleisötietokoneista ja luotiin linkit Maunulan ja Oulunkylän kotisivuille sekä tietopankki asiakastietokoneista ja niiden ohjelmista. Hankinnoissa ajantasaistettiin käsityöluokan konekantaa ja tietotekniikkaluokkaan hankittiin webbikamerat ja USB-kuulokkeet. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Lukuvuosi oli alueopiston 40-vuotisjuhlavuosi, joka huipentui kevään esityksiin, näyttelyihin ja 40-vuotisjuhlaan. Juhlavuoden teemana oli Opiskelijat ja opettajat esittäytyvät. Syksyllä 2005 alkaneet tilaisuudet jatkuivat keväällä ja vuoros-

19 sa olivat tietotekniikan opiskelijat. Samoin kevään aikana Oulunkylätalon vitriineissä oli vaihtuvia näyttelyitä, jotka valottivat niin opetuksen ja toiminnan muuttumista lähivuosikymmenten aikana kuin ainealakohtaista kurssitarjontaa. Kevään monet esitykset jaettiin sekä ajallisesti että alueellisesti. Maunulan näytelmäpiiri esitti Molièren näytelmän Ihmisvihaaja 18.3., ja Palvelukeskus Saunabaarissa. Lausuntaryhmien esitykset Mustavalkoista tarinoita elämän shakkilaudalla olivat 6.4. Oulunkylän kirjastossa sekä Circus Dorcus Oulunkylätalossa Kitarayhtye GiutArte, yksinlauluryhmä, Naiskuoro Nuottinuttura, Barbershop-lauluyhtye, harmonikkayhtye ja Haavekuva-orkesteri esiintyivät musiikkiryhmien kevätkonsertissa Alueopiston 40-vuotisjuhla pidettiin Kustaankartanon palvelukeskuksen juhlasalissa teemalla Muutosten vuosikymmenet. Juhlassa kuultiin muun muassa opiston johtokunnan tervehdys, jonka esitti puheenjohtaja Risto Kolanen, juhlapuheessaan rehtori Urpo Kallio muisteli muun muassa menneiden vuosikymmenten tapahtumia ja alkuaikoja, jolloin hänen isänsä oli ollut alueopiston silloin Pohjoisen osaston ensimmäinen osastonjohtaja. Ohjelmassa oli lisäksi musiikki- ja lausuntaesityksiä. Juhlan yhteydessä oli valokuvanäyttely menneiltä vuosilta. Opiskelijoiden tekemiä töitä oli laajasti ja monipuolisesti esillä niin käsityön- kuin kuvataideryhmien kevätnäyttelyissä. Opistolaisyhdistyksen Pohjoisen toimikunta huolehti osin juhlavuoden tarjoiluista sekä jakoi kaikille esiintyjille juhlavuoden kunniaksi ruusut. Palvelukeskus Saunabaarin kanssa yhteistyössä järjestettiin kuusi runomatineaa Runopysäkki, jotka saavuttivat suuren suosion. Käsityössä kansallispukukurssi teki retken Tukholmaan tutustuen muun muassa Almgrenin silkkikutomoon. Alueen yhteisöjen kanssa yhteistyössä toteutetussa Oulunkyläpäivässä järjestettiin Risupunonta ja kaunis puutarha -tapahtuma, jossa käsityöopettaja Riitta Larne piti työnäytöksiä ja esitteli valmiita puutarhan koristeita. Esiintymässä olivat myös Haavekuva-orkesteri ja kitarayhtye GiutArte. Uutena ryhmänä syksyllä 2006 aloittanut Part A Boys -kuoro esiintyi Oulunkylän Valoviikolla marraskuussa. Kaiken kaikkiaan kevään esityksiin ja tapahtumiin osallistui noin 600 henkilöä. 19 Henkilökunta Alueopistoa johti aluerehtori, toimistopalvelusta vastasivat kaksi opistosihteeriä, vahtimestaripalveluista kaksi opistoisäntää ja aluejärjestäjä. Opetuksen suunnittelusta vastasivat vakinaiset opettajat käsityössä, kielissä, musiikissa ja tuntipalkkaiset suunnittelijat kuvataiteessa, tietotekniikassa ja yhteiskunta-aineissa. Opetus toteutettiin runsaan tuntiopettajajoukon ja asiantuntijaluennoitsijoiden voimin. Lisäksi alueopistossa oli työllistämisvaroin palkattua ja tuntipalkkaista henkilökuntaa toimisto- ja vahtimestaritehtävissä. Työhöntutustumisjaksolla ollut peruskoulun oppilas osallistui tietotekniikan opetustilanteisiin ja toimi apuohjaajana avoimissa mikrotuvissa. Tietotekniikan senioriryhmissä oli mukana vertaisohjaaja yhteensä 44 tuntia. Henkilökunnan oma kehittämis- ja työhyvinvointipäivä toteutettiin yhteisenä matkana Jaalan Verlaan Opistosihteerit osallistuivat asiakaspalvelu- ja työhyvinvointikoulutukseen. Opistoisännät ja - sihteerit laajensivat omia tietotekniikkataitojaan osallistumalla opiston tietotekniikkakursseille. Opetushenkilöstö osallistui omien ainealojensa koulutustilaisuuksiin. Pohjoisen alueopiston aluerehtori toimi johtavan rehtorin viransijaisena Alueopiston vs. aluerehtorina toimi opiston apulaisrehtori ja johtava käsityönopettaja Käsityönopettaja oli vuorotteluvapaalla

20 Ainealat vuonna 2006 Opetustuntien jakautuminen ainealoittain 2006 Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri Kielet 26 % Kuvataide 19 % Käsityö 17 % Tietotekniikka 9 % Musiikki 9 % Suomi 5 % Kirjallisuus ja näyttämöaineet 4 % Kotitalous, hyvinvointi ja terveys 4 % Yhteiskunnalliset aineet 3 % Liikunta 3 % Muut ainealat 1 % Osallistujaosuudet sukupuolen mukaan 2006 Aineala Miehiä % Naisia % Kielet Kuvataide Tekstiilityö 2 98 Tekninen työ Tietotekniikka Musiikki Suomi Kirjallisuus ja näyttämöaineet Kotitalous Hyvinvointi ja terveys Yhteiskunnalliset aineet Liikunta Liikenne Muut ainealat Yhteensä Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri -ainealalla toteutettiin vuonna 2006 yhteensä 120 kurssia. Oppiaineina ja aiheina olivat mm. psykologia, elämäntaidot, fi losofi a, historia, kulttuurintuntemus, yhteiskuntatietous, viestintä, asuminen, kestävä kehitys, kasvatus sekä oppiminen. Toimintavuonna järjestettiin myös 109 maksutonta yleisluentosarjaa tai -tilaisuutta, jotka vaihtelivat pituudeltaan yhden illan tilaisuudesta 12 luennon kokonaisuuteen. Yhteensä maksuttomia yleisötilaisuuksia oli vuoden aikana lähes 400. Luentojen aiheet vaihtelevat vuosittain ja pyrkivät tavoittamaan niin ajankohtaisia kuin ajattomia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Toimintakaudella yleisluennot käsittelivät muun muassa Afrikan historiaa ja nykypäivää, Venäjää, Helsingin paikallishistoriaa, maailmankaikkeuden historiaa, Suomen historian käännekohtia, romanikulttuuria, suomalaisugrilaista kansanperinnettä, katsomusvapautta ja uskonnottomien palveluja Suomessa, uusperheen elämää, työhyvinvointia, työelämän huonontumista, maailmantaloutta, ajankohtaisia asioita EU: ssa, kansainvälistä terrorismia, ilmaston muutosta, retkeilyä luonnossa ja lukuisia muita aiheita. Eri aiheita käsittelevät kulttuuriluennot ovat jo vakiinnuttaneet suosionsa ja niillä on runsaasti osallistujia. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Ainealan tarjonta on ollut strategisten tavoitteiden mukaisesti monipuolista ja alueellisen opetustarjonnan turvaamiseksi opetusta on järjestetty eri puolilla Helsinkiä. Aktiivista kansalaisuutta pyrittiin edistämään järjestämällä aiempia vuosia enemmän keskustelutilaisuuksia. Itäisessä alueopistossa järjestettiin yhteistyössä Kaupunkimetsäliikkeen kanssa 20 luentosarja Kasvun paikkana kansalaisyhteiskunta, jossa asiantuntija-alustusten pohjalta mietittiin kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksia erityisesti paikallistasolla. Luentosarjaan liittyi keskustelutilaisuus, jossa kansalaisaktivistien lisäksi olivat mukana edustajat mm. kaupunkisuunnittelulautakunnasta ja -virastosta. Nuoria ja heidän vanhempiaan askarruttavista asioista järjestettiin tilaisuuksia itäisessä sekä koillisessa alueopistossa. Yhteistyössä Pasilan kirjaston kanssa aloitettiin syyslukukaudella Ikuisesti ajassa -keskustelutilaisuudet, joissa ajankohtaisia asioita käsiteltiin vaihtuvan asiantuntija-alustajan ja fi losofi Tuomas Nevanlinnan innoittamina. J.V. Snellmanin 200-vuotisjuhlan merkeissä alueopistoissa järjestettiin useista eri näkökulmista Snellmania käsitteleviä luento- ja keskustelutilaisuuksia. Syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille järjestettiin mielenterveysseuran ja läntisen sosiaalitoimiston kanssa yhteistyössä Elämäntaitotreenit -kurssi, joka sai osallistujilta paljon kiitosta.