Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Toimintakertomus 2007

2 Sisältö Työväenopisto vuonna Työväenopiston organisaatio...4 Johtokunta Hallinto ja talous...6 Tiedotus...6 Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö...6 Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino...7 AV-keskus...8 Työväenopiston henkilökunta...9 Työväenopiston perusstrategia...12 Toimenpiteitä kaupungin yhteisstrategioiden toteuttamiseksi:...13 Alueopistot vuonna Eteläinen alueopisto...15 Itäinen alueopisto...17 Keskinen alueopisto...18 Koillinen alueopisto...18 Läntinen alueopisto...20 Pohjoinen alueopisto...20 Ainealat vuonna Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri...23 Kielet...24 Kirjallisuus, luova kirjoittaminen, äidinkieli, ja teatteri-ilmaisu...26 Kotitalous, hyvinvointi ja terveys...27 Kuvataide...28 Käsityö tekstiilityö ja tekninen työ...30 Liikunta, tanssi, jooga...31 Luonto ja ympäristö...31 Musiikki...32 Tietotekniikka - Informaatiotekniikka...33 Avoin yliopisto-opetus...34 Adult Education Centre Talous...37 Tilastot...38 Toiminta-ajatus Työväenopiston toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa kaupungin aikuisväestön kykyä selviytyä ja toimia muuttuvassa yhteiskunnassa. Opiston opetus on osa elinikäisen oppimisen prosessia, jossa korostuvat vapaan sivistystyön periaatteet. Näiden periaatteiden mukaan opisto tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää näin kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista. Opiston opetuksessa sekä yleissivistävällä että harrastetavoitteisella opiskelulla ja itsensä kehittämisellä on oma merkityksensä. Arvot Työväenopiston arvot ovat: asiakaslähtöisyys, ihmisten kunnioittaminen, yhteistoiminnallisuus, avoimuus, vastuu työstään, oppiminen. Työväenopiston perusstrategia Opiston toiminnan lähtökohtana on asiakasvastuinen itseohjautuvuus. Opiston toimintaa ohjaavat ulkoiset normit ja ohjausvaatimukset ovat vähäiset. Opisto on toiminnastaan suoraan vastuussa kaupunkilaisille, opiskelijoilleen ja muille asiakkailleen. Opisto pyrkii joustavasti ja luovasti kehittämään toimintansa laatua ja palvelurakennetta sekä etsimään uusia, asiakkaita parhaiten palvelevia toimintamuotoja. Samoin kehitetään opiston kustannustietoisuutta ja siihen liittyviä menetelmiä. Työväenopisto kohdentaa palvelunsa kaupunkilaisille tasa-puolisesti ja oikeudenmukaisesti kaupungin asettamien yleisten ja toimintokohtaisten strategioiden mukaisesti. Opiston toimintastrategia määrittelee opiston toiminnan perustan ja toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät: - opiston ydintoiminnot sekä niiden toteuttamiseksi sovitut strategiat - tukitoiminnot sekä niiden toteuttamiseksi sovitut strategiat - yksiköiden toiminnan yhtenäiset reunaehdot. Visio Työväenopisto monikulttuurinen vapaan sivistystyön oppimiskeskus, joka toiminnoissaan korostaa aktiivista kansalaisuutta ja sivistyksellistä tasa-arvoa tietoja, taitoja ja elämyksiä ihmisläheisesti koko elämän ajan.

3 Työväenopisto vuonna 2007 Vuosi 2007 oli Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston 93. toimintavuosi. Kertomusvuoden aikana opetusta toteutettiin yhteensä tuntia, mikä ylitti opiston johtokunnan ehdottaman ja kaupunginvaltuuston asettaman sitovan tavoitteen tunnilla. Kurssilaisten lukumäärä oli (tavoite ). Opiskelijatunneissa tavoite oli ja toteutumana oli opiskelijatuntia. Tuottavuuden kehitys oli 95. Toimintamenot olivat euroa, kun tavoitteeksi oli asetettu euroa (sisältää euroa ylitysoikeutta). Talousarvion toimintamenot alittuivat euroa. Toimintatuloja saatiin euroa budjetoitua enemmän. Kurssimaksutuloja saatiin euroa ja avustuksia euroa enemmän kuin talousarviossa. Työväenopisto tarjoaa laadukasta opetusta kuuden alueopiston voimin. Opetuksen suunnittelun keskiössä on kehittämis- ja suunnitteluyksikkö, jonka johtavien opettajien vetämiin tiimeihin kuuluvat alueilla toimivat opettajat. Toimintamallina on linja- ja matriisiorganisaation yhdistelmä. Opetuksessa korostuivat edelleen kaupungin päästrategioiden mukaisesti palvelujen tarjonta ja hyvinvointi, erityisesti laajan opetusohjelman toteuttaminen ja kehittäminen kuntalaisten tarpeista lähtien. Kurssimaksut ovat edelleen edullisia, mikä osaltaan toteuttaa koulutuksellista tasa-arvoa. Maahanmuuttajien opetuksen tueksi laadittu maahanmuuttajaohjelma valmistui alkuvuodesta. Asiakaspalvelun näkökulmasta kursseista tiedottaminen ja ilmoittautumisprosessin hoito on ensiarvoista. Ilmoittautumisessa internet on entistä tärkeämmässä roolissa, onhan ilmoittautujia kerralla kymmeniä tuhansia. Internetin, puhelimen ja suoraan toimistoihin tapahtuvan ilmoittautumisen yhdistelmällä valtavasta urakasta selvittiin hyvin arvosanoin. Tärkeää on jatkuvasti korostaa sitä, että kursseille voi ilmoittautua ensimmäisten ilmoittautumispäivien jälkeenkin; ilmoittautumisesta on paljon luuloa, että se meni ohi jo. Pääkaupunkiseudun viiden kunnallisen kansalais- tai työväenopiston ensimmäinen yhteinen seminaari toteutui Opistotalossa. Tilaisuus oli onnistunut tiedonvaihto- ja vuorovaikutustapaaminen. Lähivuosina yhteistyö tiivistyy entisestään, kun opistoille erittäin tärkeä internetilmoittautuminen yhtenäistetään. Toimintavuoden aikana opistossa käynnistettiin henkilöstökeskuksen tuella Miten eteenpäin -hanke (Me-hanke). Useammalle vuodelle ajoittuvan hankkeen tavoitteena on mm. selkeyttää opiston toimintamallia ja strategiaperustaa sekä toteuttaa käytännössä työväenopiston henkilöstöohjelmaa. Syksyllä 2007 tehdystä työhyvinvointikyselystä selviää, että vastausten hajonnat ovat pienentyneet. Myös moni indikaattori koko opiston tasolla kertoo työhyvinvoinnin parantuneen. Isossa sadan vakanssin ja satojen tuntiopettajien yhteisössä on omat kehittämisen haasteensa. Ensimmäinen kokonainen vuoteni johtavana rehtorina on takanapäin. Jokainen päivä on ollut erilainen ja tuonut niin iloisia kuin pohdituttaviakin asioita. Olen ollut erittäin kiitollinen, että saan toimia näin haastavassa ja antoisassa tehtävässä. Kiitän nöyrästi koko henkilökuntaa, johtokuntaa ja opiskelijoitamme menneestä vuodesta. Kiitän myös kanssatoimijoitamme Helsingin kaupungilla ja myös muualla on ollut ilo tehdä yhteistyötä, esimerkkinä Opistotalon perusparannuksen suunnittelu. Taina Törmä, johtava rehtori

4 Työväenopiston organisaatio Johtokunta 2007 Työväenopiston johtokunta määrittelee opiston toimintalinjat, painopisteet sekä tavoitteet siten, että ne ovat sopusoinnussa kaupungin tavoitteiden kanssa. Johtokunta ohjaa opiston toimintaa sekä valvoo, että tavoitteet saavutetaan vahvistetun talousarvion ja muiden suunnitelmien mukaan. Johtokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Työväenopiston johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana 13 kertaa ja käsitteli yhteensä 141 asiaa. Vuoden aikana johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavat lausunnot: Lausunto talousarvioaloitteesta lisämäärärahan varaamisesta mm. kirjaston ja työväenopiston tilojen suunnittelemiseksi Maunulan uuteen keskustaan ( ). Lausunto maahanmuuttajien kielenopetuksen resurssien valtuustoaloitteesta ( ). Lausunto Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2006 johdosta ( ). Lausunto Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön avustusanomuksesta ( ). Lausunto koskien opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa ( ). Lausunto koskien kaupunginvaltuuston päätöstä Oulunkylän korttelin 28211, tonttien 28238/4, 28319/5 ja 28320/11 ym. alueiden (Maunulan keskusta) asemakaavan muuttaminen (nro 11326) ym. ( ). Lausunto Kanneltalon muutos- ja laajennustyön luonnospiirustuksista ( ). Lausunto Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan asettaman työryhmän raportista pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut ( ). Lausunto Opistotalon perusparannushankkeen luonnospiirustuksista ( ). Johtokunta Johtava rehtori Taina Törmä Henkilöstöasiat henkilöstösihteeri kehittämispäällikkö hallintosihteeri Talous talouspäällikkö huoltomestari näyttämömies Tiedotus tiedottaja Avoin yliopisto-opetus koulutuspäällikkö Eteläinen alueopisto Itäinen alueopisto Keskinen alueopisto Koillinen alueopisto Läntinen alueopis Pirkko Laitinen, aluerehtori kieltenopettaja käsityönopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Pirjo Halla, aluerehtori 3 kieltenopettajaa 2 kuvataideopettajaa käsityönopettaja teknisen työn opettaja koulutuspäällikkö kudonnan opettaja tietotekniikan opettaja mikrotukihenkilö toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää Hannele Mäkelä 5 kieltenopettajaa kielten koulutussuunnittelija käsityönopettaja toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää Juha Varila, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja kotitalousopettaja mikrotukihenkilö toimistoesimies 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Hannele Ko aluerehtori kieltenopet kuvataideop käsityönope musiikinope mikrotukihe 2 opistosiht 2 opistoisän 4

5 pisto-opetus äällikkö Työväenopiston johtokunta piti vuonna 2007 kaksi seminaaria opiston johtavien työntekijöiden kanssa. Keväällä tehtiin seminaarimatka Ljubljanaan ja Wieniin Tutustumiskohteina Sloveniassa olivat The Third Age University of Slovenia, The Slovenian Institute for Adult Education, Zveza Ljudskih unverz Slovenije -yhdistys ja Mariborin People s University. Wienissä tutustuttiin Itävallan kansalaisopistojen järjestöön. Syksyn seminaari pidettiin hotelli Parkissa Helsingissä. Päivän tavoitteena oli purkaa auki työväenopiston strategian laadintaprosessia, strategian ohjaavuutta ja vaikuttavuutta, selventää strategian toteutumisen arviointia, konkretisoida vuoden 2008 strategiatavoitteita sekä ennakoida vuoden 2009 strategisia painopistealueita johtokunta piti suunnittelevan henkilökunnan kanssa kahden tunnin seminaarin aiheena opiston strategioiden työstäminen työväenopisto järjesti ensimmäisen Pääkaupunkiseudun opistojen johdon seminaarin. Osallistujina oli niin opistojen luottamusmiehiä kuin henkilökuntaa johtokunta hyväksyi suomenkieliselle työväenopistolle henkilöstösuunnitelman vuosille johtokunta hyväksyi opiston maahanmuuttajaohjelman vuosille apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen osallistui johtokunnan kokoukseen johtokunta päätti valtuuttaa johtavan rehtorin allekirjoittamaan vuokrasopimuksen Näyttelijäntie 14 lisätilojen vuokraamiseksi HOK-Elannolta johtokunta muutti opiston kursseille ilmoittautumiskäytäntöjä siten, että alkaen ilmoittautumisen ajoissa perumatta jättämisestä peritään käsittelymaksu johtokunta nimesi neljän hengen johtosääntöjaoksen valmistelemaan uutta johtosääntöä. Jaoksen jäseniksi valittiin puheenjohtaja Risto Kolanen (varalla jäsen Reet Nurmi), varapuheenjohtaja Irja Savolainen (varalla jäsen Jarmo Ojala), jäsen Sini Manninen (varalla jäsen Timo Laaninen), jäsen Heikki Takkinen (varalla varajäsen Jarmo Lindén) sekä asiantuntijajäsenenä johtava rehtori Taina Törmä, joka toimii työryhmässä myös esittelijänä. Jäsenet...Varajäsenet Puheenjohtaja Kolanen Risto (SDP)... Järvinen Tarmo (SDP) Varapuheenjohtaja Savolainen Irja (Kok)..Haahtela Johanna (Kok) Jäntti Maija Konovalova Tatiana (Vas.)... Linden Jarmo (Vas.) Laaninen Timo (Kesk.)...Autere Minna (Kesk.) Lamminperä Tarja (Kok.)...Savia Jussi (Kok./Sit.) Manninen Sini (Vihr.)...Tontti Jarkko (Vihr.) Nurmi Reet (SDP)... Haapanen Noora (SDP) Ojala Jarmo (Kok)... Huuska Hannu (Kok) Takkinen Heikki (VEV/SKP)... Kotilainen Tytti (SKP) Kaupunginhallituksen edustaja on Juha Hakola ja varaedustaja Kauko Koskinen. n sto Läntinen alueopisto Pohjoinen alueopisto Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö, aluerehtori ttaja pettaja ettaja pettaja enkilö imies teeriä ntää Hannele Koli-Siiteri, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja mikrotukihenkilö 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Kaarina Vattula, aluerehtori kieltenopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää aluejärjestäjä Kaj Lyytinen, apulaisrehtori 8 johtavaa opettajaa kirjastonhoitaja kirjastovirkailija av-sihteeri koulutussuunnittelija tietotekniikkasuunnittelija mikrotukihenkilö maahanmuuttajien opinto-ohjaaja 5

6 Hallinto ja talous Hallinnon ja talouden yksikkö hoitaa koko opiston yhteisiä asioita: keskitetty henkilöstöhallinto, johtokunnan kokousten valmistelun johto ja kokouskäytännöt, taloussuunnittelu ja -seuranta, tiedotus ja ylin johto. Hallinnon ja talouden yksikkö kehittää koko opiston asiakas- ja henkilöstöhallinnon ohjeistus- ja ohjaustoimintojaan. Hallintosihteeri Anna-Liisa Sahlbergin vakanssi siirrettiin keskisestä alueopistosta hallinnon ja talouden yksikköön Opiston pitkäaikainen huoltomestari Kalervo Peiponen jäi eläkkeelle syyskuussa. Näyttämömies Risto Viljasen työsuhde päättyi elokuussa. Tiedotus Opetusohjelma Toimintavuoden tavoitteena oli julkaista kaksi edullista, mutta ulkoasultaan ja sisällöltään tasokasta opetusohjelmaa opiston kurssi-, luento- ja tapahtumatarjonnasta. Kevätlukukauden opetustarjonnasta painettiin 196-sivuinen ohjelma joulukuussa Ohjelman painosmäärä oli Kesäopetuksesta ilmestyi huhtikuussa painettu lehtinen, jonka painosmäärä oli Tiedot syyslukukauden kursseista, luennoista ja tapahtumista painettiin elokuussa ilmestyneeseen 220-sivuiseen ohjelmaan, jonka painosmäärä oli Syksyn ja kevään ohjelmat olivat jaossa mm. alueopistoissa, Helsingin kaupungin kirjastoissa sekä Helsinki-tiedotuksessa. Lisäksi eri tapahtumista ja tilaisuuksista tehtiin tarpeen mukaan julisteita, käsiohjelmia sekä mainoksia. Markkinointi ja lehti-ilmoittelu Työväenopistoa ja syyskauden alkua mainostettiin kahden viikon kampanjalla metroissa ja raitiovaunuissa sekä isoilla tiedotustauluilla, joita oli 149 kpl eri puolilla Helsinkiä. Kampanjan teemana oli Elä, opi, oivalla. Lukukausien alussa opistoa ja kursseja mainostettiin maksullisin ilmoituksin Helsingin Sanomissa sekä Helsingin alueella jaettavissa ilmaisjakelulehdissä (Metro, Vartti, Uutislehti 100). Alueopistot ilmoittelivat lukukausien alkamisesta, kursseista ja tapahtumistaan aktiivisesti alueiden paikallislehdissä. Ajankohtaistiedotus Ajankohtaisista luennoista, tapahtumista ja kursseista tiedotettiin viikkotiedotteilla, joita vuonna 2006 ilmestyi 29 kertaa. Viikoittain ilmestyvään tiedotteeseen julkaistaan kahden seuraavan viikon tapahtumat, konsertit ja näyttelyt sekä maksuttomat yleisluennot. Tiedote jaettiin pääkaupunkiseudun sanoma- ja aluelehtien toimituksiin, paikallisradioihin, Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten tiedotuksiin sekä työväenopiston omista toimipisteistä suoraan asiakkaille. Sanoma- ja paikallislehdet julkaisivat tiedotteiden tietoja runsaasti. Viikkotiedotteen lisäksi eri tapahtumista julkaistiin erillisiä tiedotteita. Viikkotiedotteen jakelu hoidettiin pääasiassa sähköisesti. Internet-sivut Opiston internet-sivuilla julkaistiin lukuvuoden kurssit, luennot, tapahtumat sekä lähiviikkojen menotiedot. Sivuston päivitystä tehostettiin. Erityisesti panostettiin uutisiin sekä ajankohtaisista tapahtumista tiedottamiseen. Sivuston päivitys hoidettiin keskitetyn tiedotuksen kautta. Sivuilla olevan hakukoneen (Kurssihaku) avulla opiskelija pystyy hakemaan ajan tasalla olevat kurssitiedot suoraan opiston kurssinhallintajärjestelmästä. Opiskelija näkee kurssitiedoissa myös ajantasaisen kurssipaikkatilanteen sekä omat kurssitietonsa. Muut tavoitteet Talousarviotavoitteena ollut visuaalisen ilmeen uudistaminen ja graafisen ohjeiston luominen ei toteutunut. Tiedotushenkilökunta Työväenopiston keskitettyä tiedotusta hoitaa tiedottaja johtavan rehtorin alaisuudessa. Keskitetyssä tiedotuksessa työskenteli myös kehittämisyksikön koulutussuunnittelija, tehtävänään opiston internetsivujen päivitys. Koulutussuunnittelija toimi myös tiedottajan sijaisena tammikuusta toukokuuhun. Touko-kesäkuussa tiedottajan tehtäviä hoiti talon ulkopuolelta palkattu sijainen. Keskisen alueopiston toimistoesimies vastasi syksyn 2007 ohjelman toimittamisesta. Alueopistojen tiedotuksesta vastaavat aluerehtorit ja ainealojen tiedotuksesta vastaavat johtavat opettajat. Jokaisessa alueopistossa on nimetty tiedotusyhteyshenkilö. Koko henkilökunta osallistuu tiedottamiseen työtehtäviensä yhteydessä. Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö Työväenopiston kehittämis- ja suunnitteluyksikköön kuuluvat johtavat opettajat, kirjaston ja av-keskuksen henkilökunta, koulutussuunnittelija, tietotekniikkasuunnittelija, atk-tukihenkilö ja maahanmuuttajien opinto-ohjaaja. Kehittämisyksikön päätehtäviä ovat opiston opetuksen kehittäminen ja koordinointi, opetuksen suuntaaminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä tuntiopettajien perehdyttämiskoulutuksen järjestäminen ja opettajaharjoittelijoiden ohjaaminen. Lisäksi kehittämis- ja suunnitteluyksikkö vastaa keskitetyistä kirjasto- ja av-palveluista sekä hallinnoin erilaisia projekteja. Apulaisrehtori johtaa kehittämis- ja suunnitteluyksikön toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. 6

7 Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino toimivat yhteistyössä ja palvelevat hallintoa, opettajia, opetuksen suunnittelijoita, opetusharjoittelijoita ja opiskelijoita. Ne tarjoavat tilaa, välineitä, materiaaleja ja ohjausta joustavaan itseopiskeluun. Kaikki opistoon hankitut materiaalit on tallennettu Toivo-tietokantaan, joka toimii Prettylibjärjestelmällä. Tietokanta saatiin syyskuussa internetiin. Asiakkaat voivat tutkia, mitä julkaisuja on opistoon hankittu, uudistaa lainojaan ja tehdä varauksia lainassa olevista julkaisuista. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tietoyhteiskuntavalmiuksien vahvistamiseen on tarjottu tilaisuuksia. Avoimet ovet -tapahtumassa esiteltiin tietotekniikkaa ja tiedonhakua eri tavoin. Kiinnostusta herätti erityisesti kuvien siirtäminen digikamerasta tietokoneelle. Kännykän käyttöön opastivat Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enterin kännykkäluotsit. Opiston opiskelijat esittelivät eri aineiden opiskelua. Päivän tapahtumiin osallistui noin 450 henkilöä, joista yli 80 % oli työelämän ulkopuolella. Osallistujilla oli mahdollisuus hakea ns. opintoseteleitä, joilla he voivat osallistua tietotekniikan maksuttomalle kurssille opetusministeriön tuella. Vertaisohjaus on tavoittanut tietotekniikan vasta-alkajia. Opistossa on 18 vapaaehtoista, jotka ohjasivat kuudessa paikassa yhteensä 350 tuntia. Vuotalon kirjastossa ohjaus alkoi helmikuussa, Itäkeskuksen kirjastossa syyskuussa. Tilaisuuksia tietoyhteiskuntataitojen päivitykseen ovat antaneet tietoiskut, joita tietotekniikkasuunnittelija on pitänyt Ainossa kerran viikossa. Aiheena olivat vuorotellen skannus, Skypen käyttö ja syksyllä kolmantena aiheena internetin uudet palvelut. Yhteensä tietoiskuihin osallistui 104 henkilöä. Ainossa on jatkunut palvelu, jossa annetaan kerran viikossa henkilökohtaista neuvontaa kannettavien tietokoneiden käytössä. Ohjausta hyödynsi 71 henkilöä. Kirjastoon ja Ainoon hankitaan opiston opetusta tukevaa aineistoa. Aikuiskasvatus ja vapaa sivistystyö ovat kirjaston erikoisaloja. Helsinginkadun ulkopuolella työskentelevät saavat kirjastoon tulevia lehtiä luettavakseen lehtikierrossa, jossa on ollut mukana 43 eri lehteä ja 45 opiston työntekijää. Opiston verkoissa voi käyttää WSOY:n verkkosanakirjoja sekä Verkkokielioppia. Opistoon hankittuja Ellibs-kustantamon sähkökirjoja pääsee käyttämään opiston internetsivujen kautta. Kirjastohenkilöstö on pitänyt 12 Tiedonhaku Internetistä -tietoiskua aloittelijoille ja vähän edistyneemmille sekä kaksi tiedonhankinnan kurssia (12 h). Opetukseen osallistui vuoden aikana noin 160 opiskelijaa. Kirjaston tietopalvelussa on käytetty hyväksi koti- ja ulkomaisia tietokantoja. LINNEA-tietokannat ovat olleet käytössä Helsingin kaupungin virastojen yhteislisenssillä. Kirjaston internetsivuilla on tietoja uusista hankinnoista sekä kokoelma linkkejä, joita käytetään tiedonhaun opetuksen ja yksilöllisen ohjauksen apuna. Kirjastossa ja Opistotalon aulan vitriineissä on järjestetty kirjanäyttelyjä eri aihepiireistä. Mielikirjani-näyttelyissä opiston henkilökunta on esitellyt lempikirjojaan. Viisi opistolaista piti taidenäyttelyn kirjastossa. Finlandia-veikkauksessa työntekijät ja opiskelijat veikkasivat kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajaa. Henkilöstö Kirjastossa ja Ainossa työskentelivät kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija ja määräaikainen kirjastovirkailija (20 h/ viikko opetuskauden aikana) sekä tietotekniikkasuunnittelija, kaksi tuntipalkkaista tietotekniikkaopettajaa ja mikroharjoittelijoita. Kirjastonhoitaja (ryhmän vetäjä) ja tietotekniikkasuunnittelija ovat olleet mukana avointen oppimisympäristöjen kehittämisryhmässä, joka toteutti Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisen jatkohankkeen OPH:n rahoitusavustuksella. Tilastoja (suluissa vuoden 2006 tiedot) Kävijöitä lukuvuoden aikana: Kirjasto / päivä (149) Aino / päivä (115) Aukiolotuntien määrä opetuskauden aikana: Kirjasto...31 tuntia / viikko (31) Aino...38 tuntia / viikko (38) Materiaalit: Toivo-tietokannan mukaan...yht nidettä (24 727) Hankintoja julkaisua (826) Poistoja julkaisua (299) Lehdet: Kirjasto ja Aino kpl (108) alueopistot...73 kpl (69) Lainaukset: Kirjat ja lehdet kpl (10 038) 7

8 AV-keskus -keskus on opiston AV-oppimateriaalin ja video- keskus. Perustavoitteena on oikea AVtuotannon oppimateriaali, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan sekä tuottaa laadukkaita videoita opiston käyttöön. AV-keskus toimittaa opetuspaikkoihin opettajille äänitteitä, videoita, opettajan oppaita, musiikkia, dioja, kalvoja, karttoja, taltioimiaan YLE:n opetusohjelmia ym. AVoppimateriaalit ovat opiskelijoiden käytössä Avoimessa aulassa ja avoimessa kielistudiossa sekä henkilökunnan ja osittain itseopiskelijoiden lainattavissa. Kuvaus- ja editointikalusto ovat opiston videokurssien käytettävissä. Keskus opastaa tarvittavien materiaalien ja laitteiden löytämisessä ja käytössä sekä välittää lainoja korkeakoulujen kirjastoista ja mediakeskuksista. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuonna siirtyminen analogisesta digitaaliseen tekniikkaan ja AV-oppimateriaaleihin jatkui. Kielistudioon hankittiin uudet tietokoneet ja tietokonepohjainen kielistudio-ohjelma. Myös oppimateriaaleja uusittiin. Videotuotannon mahdollisuuksien parantamiseksi videokaappausta varten hankittiin ajanmukainen kamera. Avoimet palvelut AV-keskus koordinoi avoimen kielistudion toimintaa. Studiossa kuunneltiin äänitteitä, katseltiin video-ohjelmia ja tutustuttiin yleisten kielitutkintojen testiesitteisiin ja opiskeltiin kielten verkko-ohjelmia tietokoneiden avulla. AV-sihteeri sekä kielten koulutussuunnittelija ohjasivat ja opastivat opiskelijoita materiaalin valinnassa ja laitteiston käytössä. Avoin kielistudio oli avoinna lukukausien aikana torstaisin, lisäksi suomenkielen opiskelijoille tarkoitettu avoin kielistudio toimi maanantaisin. Avoimessa aulassa opiskelijat kuuntelivat itsenäisesti kielikursseilla käytettyjä oppikirjaäänitteitä. Muuta materiaalia ja opastusta sai tarvittaessa. Opetus ja neuvonta Av-keskus järjesti opiston Avointen ovien päivänä opiston videotuotannon esittelyn. Videodokumentti- ja elokuvaryhmäläiset esittelivät kuvauskalustoa ja tuotettuja videoita televisioista ja valkokankaalta. Av-keskus osallistui Avoimet oppimisympäristöt ja joustavat oppimismuodot -hankkeeseen esittelemällä omatoimisen opiskelun mahdollisuuksia avoimessa aulassa ja avoimessa kielistudiossa. Opetusharjoittelijoille esiteltiin AV-keskuksen toimintaa ja nämä lainasivat materiaalia harjoitustunneilleen. Oppimateriaalilainat, laitelainat ja kopiointipalvelu AV-keskuksesta tehtiin 1314 oppimateriaalilainaa. Videokuvauskalustoa ja editointilaitteita käytti kymmenen opiston videokuvaus- ja editointikurssia. Myös video-opiskelijat ja muiden aineiden opettajat lainasivat videokuvauskalustoa ja saivat materiaaliensa kopiointipalveluja. Opiston toiminnan dokumentointi AV-keskus suunnitteli ja koordinoi opiston toiminnan dokumentointia tuottamalla video-ohjelmia, jotka opiston videodokumentti- ja elokuvaryhmä kuvasi ja editoi. Musica novan A-A-America! -musiikkispektaakkeliin taltioinneista leikattiin video-elokuva, joka esitettiin spektaakkelin tekijöille keväällä. Seuraavat musiikki- ja teatteriesitykset taltioitiin: Helsinginkadun Filharmonikkojen Kontrasteja-konsertti, Opistoteatterin näytelmä Punainen Viiva, Vuosaaren teatteriprojektin Kesäyön Uni, Come to the Cabaret -konsertti, Sinettiseitsikko-konsertti ja Suomalaisen musiikin konsertti. Esiintyjille tehtiin pyynnöstä taltioinneista omat kopiot. Muita valmistuneita videoita olivat: Kuvataideaineiden esittely, Romanikurssien koostevideo, Vieheen valmistus, Hyväksi kotiompelijaksi -video ja kuvataiteen perusopiskelijaryhmän Seinämaalausprojekti. Syksyllä aloitettiin Tarinamekko-kurssin kuvaukset sekä Hannu ja Kerttu koko perheen oopperan kuvausten valmistelut. Henkilöstö AV-keskuksessa työskentelivät AV-sihteeri sekä tuntipalkkaisena AV-virkailija (450 t). Lisäksi keskuksessa työskenteli työllistettyjä sekä muutama henkilö työelämänvalmennusjaksolla. AV-sihteeri osallistui kieltenopettajien koulutustilaisuuksiin ja työskenteli kielten tiimissä sekä Avointen oppimisympäristöjen ja joustavien oppimismuotojen -projektin kielten tiimissä. AV-keskuksen henkilökunta piti yllä osaamistaan osallistumalla alan koulutuksiin ja messuille. 8

9 Työväenopiston henkilökunta Vuoden 2007 lopussa vakinaisessa työsuhteessa oli kaikkiaan 100 henkilöä (vuonna henkilöä). Työllistettyjä oli 18 (41) ja oppisopimusoppilaita 2 (2). Tuntipalkkaisia työntekijöitä, mukaan lukien tuntiopettajat, oli yhteensä 971 (1 094). Henkilöstön kehittäminen Opiston opettajat ja muu henkilökunta osallistuivat toimintavuoden aikana useille työtehtäviinsä liittyville erityiskursseille. Tuntiopettajien ammattitaidon kehittämistä tuettiin edelleen myöntämällä opintorahoja ao. opettajan ainealaan liittyville kursseille osallistumiseen. Vuoden 2007 aikana työväenopisto tarjosi edellisvuosien tapaan henkilökunnalle maksuttoman mahdollisuuden tietoteknisen osaamisen kehittämiseen. Uusien opettajien perehdyttämiskoulutus pidettiin 5.9. Aiheina olivat muun muassa opiston ajankohtaiset asiat, opetuksen suunnittelun lähtökohdat sekä käytännön asioita tuntiopettajalle. Kaikille opiston opettajille tarkoitettuja opettajainkokouksia järjestettiin toimintavuoden aikana kaksi. Kokouksissa tiedotettiin ja keskusteltiin ajankohtaisista asioista sekä järjestettiin ainealakohtaiset koulutustapaamiset johtavien opettajien kanssa. Kevään opettajainkokous pidettiin 4.3. Kokouksessa Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja, KT Olli Luukkainen luennoi aiheesta Haasteita opettajuuden muutoksessa. Syyslukukauden opettajainkokouksessa 6.9. kirjailija Eero Ojanen luennoi aiheesta Sen seitsemän sivistystä. Lisäksi kokouksessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita sekä apulaisrehtori Kaj Lyytinen kertoi keväällä 2007 toteutettujen opettaja- ja oppilaskyselyiden tuloksista. Kokouksen yhteydessä Helsingin työväenopiston Opistolaisyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Nuutinen esitteli yhdistyksen toimintaa. Kokouksiin osallistui noin 200 opettajaa ja työntekijää. Miten eteenpäin? -hanke Miten eteenpäin? -hanke (Me-hanke) käynnistettiin opiston hyväksytyn henkilöstöohjelman jalkauttamiseksi alkuvuonna Hanke käynnisti pidempiaikaisen, koko henkilöstöä ja toimintatapoja koskeva työn. Tavoitteena on 1) saavuttaa yhteinen, selkeä näkemys työväenopiston ja sen organisaation eri osien rooleista ja tulevaisuudesta, 2) kehittää selkeät prosessit ja vastuutukset yhteisen näkemyksen toteuttamiseksi sekä 3) kehittää työväenopistoon uudistuvaa ja innovatiivista työ- ja johtamiskulttuuria. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on osastopäällikkö Mirja Heiskari henkilöstökeskuksesta (heke), jäseninä kehittämiskonsultti Marita Raitaranta (heke) sekä opiston edustajina johtava rehtori Taina Törmä (hankkeen johtaja), aluerehtori Juha Varila (varahenkilönään Hannele Koli-Siiteri), johtava opettaja Ritva Aalto, koulutuspäällikkö Merja Jattu-Wahlström sekä toimistoesimies Tuula Olin. Hanke sisältää toimenpiteitä, jotka kohdistuvat työväenopiston strategiaperustaan ja -työhön, yksiköiden sisäiseen työhön, koko organisaation kehittämistyöhön sekä esimiestyön ja johtamisen kehittämiseen. Hanke sai rahoitusta euroa henkilöstökeskuksen matalapalkkatukirahoista. Hankkeen konkreettiset tapahtumat vuonna 2007: info-tilaisuus koko henkilöstölle 7.3. Toimintaympäristön analyysit -seminaaripäivä Tyhy-päivä toukokuussa Työnohjausta kuudelle ryhmälle ja myös yksittäisille henkilöille 8.8. Johtamisen teemapäivä laajennetulle johtoryhmälle Tulevaisuuspäivä johdolle ja suunnittelevalle opetushenkilökunnalle Johtokunnan, johdon ja suunnittelevan opetushenkilökunnan strategiaseminaari Näiden lisäksi hanke näkyi ns. normaaleissa toiminnoissa. Arvio hankkeen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: Yhteisistä, strategisemmistakin asioista on keskusteltu ja niitä suunniteltu entistä laajemmalla joukolla, mm. suunnittelijaopettajat ovat olleet mukana. Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittämiseen on panostettu. Esimerkiksi työnohjausta on järjestetty ryhmille, jotka aiemmin ovat olleet tällaisen tuen ulkopuolella; mm. opistoisännät ja aluetoimistot. Kokonaiskehittämistä on saavutettu monella rintamalla ja luotu pohjaa strategiselle pitkäjänteiselle työskentelylle. Varsinaisia tuloksia voi odottaa vasta , kun hanke on edennyt. Yhteistoiminta Henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Toimikunta osallistui aktiivisesti henkilöstöohjelman laatimiseen, joka esiteltiin johtokunnalle Henkilöstöohjelman liitteinä olivat yksityiskohtainen toimenpideohjelma vuodelle 2007, palkitsemisohjelma ja henkilöstösuunnitelma. Toimikunta on seurannut säännöllisesti opiston Miten eteenpäin -hankkeen etenemistä ja antanut siitä palautetta. Vuoden 2008 talousarvioesityksen lisäksi merkittäviä asioita ovat olleet mm. työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittäminen, henkilöstökerhon elvyttäminen ja yhteistyö työhyvinvointiryhmän kanssa. Toimikuntaa informoitiin ajankohtaisesta kehityksestä liittyen KVTES:n ja OVTES:n täytäntöönpanoon. Toimikunnassa vierailivat työsuojeluvaltuutettu Tapio Järvelä ja palvelussuhdepäällikkö Marju Pohjaniemi

10 Opetusharjoittelu Opetusharjoittelussa yhteistyötä tehtiin edelleen Helsingin yliopiston sekä Sibelius-Akatemian kanssa. Opetusharjoittelijoita oli yhteiskunnallisissa ja kasvatustieteellisissä aineissa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa, kotitaloudessa, käsitöissä sekä musiikissa. Toimintavuoden aikana opetusharjoittelijoita oli yli 60. Työhyvinvointia ylläpitävä (tyhy) toiminta Työhyvinvointitoimintaa ohjasivat työväenopiston uusi henkilöstöohjelma , työhyvinvointiohjelma ja työhyvinvointikyselyn tulokset vuodelta Tyhy-ryhmä oli toiminut nykyisessä kokoonpanossaan yhteensä kolme vuotta, vuodet Tyhy-ryhmän ehdotuksesta johtoryhmä nimesi joulukuussa uuden kokoonpanon jatkamaan työtä vuosille Tyhy-toiminnan runkona ovat olleet tyhy-kysely, tyhy-yhdyshenkilöiden toiminta omissa yksiköissään sekä henkilöstön yhteinen tyhy-päivä. Lisäksi toiminta on näkynyt Stadin soutuihin osallistumisessa, liikuntamahdollisuuksien tarjoamisessa sekä niistä tiedottamisessa. Tärkeänä on nähty myös aktiivisen yhteistyön kehittäminen henkilöstökerhon kanssa. Työväenopisto sai henkilöstökeskuksen keskitetyistä työhyvinvointimäärärahoista euron määrärahan ns. työelämäntaitoryhmien perustamista varten. Ryhmien tarkoituksena oli edistää henkilöstön terveitä elämäntapoja, ruokailutottumuksia, henkisiä voimavaroja sekä yhteenkuuluvuutta. Hankkeen puitteissa opistosihteereiden ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja opistoisännät kerran. Opiston senioreille organisoitiin keskustelutilaisuus sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ja uuden eläkejärjestelmän suomista mahdollisuuksista Harakan saarella Työnohjauksesta järjestettiin kaksi tiedotusja keskustelutilaisuutta, jotka osoittautuivat suosituiksi. 10

11 Ryhmien toiminnan kehittämiseksi laadittiin alustavat suunnitelmat vuodelle Työelämäntaitoryhmä-hanke vaikutti omalta osaltaan siihen, että opistoon perustettiin syksyllä 2007 useita työnohjausryhmiä henkilöstökeskuksen tuen turvin. Määräraha mahdollisti myös tyhy-ryhmän ja henkilöstökerhon yhteistyön kehittämisen, jota suunniteltiin Siuntiossa järjestetyssä työpajassa Yhteistyön tulokset näkyivät mm. opiston onnistuneissa pikkujouluissa Henkilökunnan tyhy-päivä järjestettiin kylpylä-hotelli Päiväkummussa Karjalohjalla. Päivän suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota ohjelman monipuolisuuteen ja mahdollisuuteen edistää opiston eri henkilöstöryhmien välistä yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Laavuretken, kuntopiiriharjoittelun ja vesijumpan jälkeen pohdittiin asiantuntijan johdolla henkisen ja fyysisen työhyvinvoinnin keskeisimpiä kysymyksiä. Tilaisuus koettiin onnistuneeksi ja sille asetetut tavoitteet saavutettiin. Opisto otti osaa Helsingin kaupungin virastojen väliseen Stadin soudut -tapahtumaan kolmannen kerran Törmäilijät-joukkue saavutti 33. sijan kilpailussa, jossa oli 67 joukkuetta eli yhteensä yli soutajaa. Työväenopiston opetustarjontaan kuuluvat liikuntakurssit ovat henkilöstölle maksuttomia. Työhyvinvointiryhmä on tiedottanut henkilöstölle myös kaupungin edullisista henkilöstöliikuntaryhmistä. Henkilöstöä on osallistunut myös kaupungin järjestämiin liikuntatapahtumiin. Lisäksi työväenopiston henkilöstöllä on ollut perjantai-iltapäivisin liikuntavuoro Töölön Urheilutalolla. Se antaa koko henkilöstölle, tuntiopettajat mukaan lukien, mahdollisuuden osallistua fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia edistävään toimintaan. Pääsääntöisesti osallistujat ovat pelanneet sählyä, mutta myös sulkapalloiluun on ollut mahdollisuus. Osallistujat ovat voineet myös uida ja saunoa sekä käyttää uima-altaan reunalta löytyviä lihaskuntolaitteita ja muita varusteita esim. vesijuoksua varten. Tyhy-ryhmän päätökseen perustuen osallistujat ovat maksaneet kahden euron kertakohtaisen omakustannusosuuden. Vuoden mittaan liikuntavuoromahdollisuutta on kokeillut parisenkymmentä työväenopiston henkilöstöön kuuluvaa. Keskimäärin osallistujia on ollut kymmenkunta. Työväenopiston tyhy-kysely toteutettiin ja se järjestetään jatkossa vuosittain. Tyhy-ryhmä on kokenut johdonmukaisen työhyvinvointitoiminnan tuottaneen tuloksia. Positiivista palautetta saatiin mm. tyhy-päivän ja tyhy-kyselyn yhteydessä. Henkilöstökerho Työväenopiston henkilöstökerho elvytettiin toimintaan vuonna Ensimmäinen kokous pidettiin Kerho sai opistolta avustusta toimintaansa Tavoitteena on ollut tuoda yhteisöllisyyttä opistoon ja tuoda iloista toimintaa eri henkilöstöryhmien välille. Tuntiopettajat on pyritty erityisesti ottamaan huomioon henkilöstökerhon toiminnassa. Henkilöstökerhon hallituksessa ovat toimineet Hannele Koli-Siiteri (puheenjohtaja), Mari Larkovirta, Juhana Mykrä, Leila Paavilainen, Jarkko Ruuska, Anna-Liisa Sahlberg (sihteeri) sekä Heidi Suvinen (rahastonhoitaja). Henkilöstökerho on tehnyt yhteistyötä työhyvinvointiryhmän kanssa, mm. elämätapatyöryhmien toimintaa on suunniteltu yhdessä Opastettu taideretki WeeGee -taloon järjestettiin 14.6., mukana oli 33 opistolaista. Merellinen veneretki Helsingin saaristoon toteutettiin 13.8., mukana 64 opistolaista. Saaristoa esitteli ja sen rakennusten historiasta kertoi apulaisrehtori Kaj Lyytinen. Tutustumisretkellä eduskunnassa oli mukana 18 opistolaista. Lisäksi tehtiin Sieniretki Luukkiin sekä tutustuttiin Mannerheim ja Cyganeus -museoihin Koko opiston pikkujoulut järjestettiin yhdessä Pohjoisen alueopiston kanssa Juhliin osallistui yli sata opistolaista. Toimintavuoden aikana henkilöstökerhon toimintaan on ottanut osaa noin 240 osallistujaa. 11

12 Työväenopiston perusstrategia Opiston toiminnan lähtökohtana on asiakasvastuinen itseohjautuvuus. Opiston toimintaa ohjaavat ulkoiset normit ja ohjausvaatimukset ovat vähäiset. Opisto on toiminnastaan suoraan vastuussa kaupunkilaisille, opiskelijoilleen ja muille asiakkailleen. Opisto pyrkii joustavasti ja luovasti kehittämään toimintansa laatua ja palvelurakennetta sekä etsimään uusia, asiakkaita parhaiten palvelevia toimintamuotoja. Samoin kehitetään opiston kustannustietoisuutta ja siihen liittyviä menetelmiä. Työväenopisto kohdentaa palvelunsa kaupunkilaisille tasa-puolisesti ja oikeudenmukaisesti kaupungin asettamien yleisten ja toimintokohtaisten strategioiden mukaisesti. Opiston toimintastrategia määrittelee opiston toiminnan perustan ja toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät: - opiston ydintoiminnot sekä niiden toteuttamiseksi sovitut strategiat - tukitoiminnot sekä niiden toteuttamiseksi sovitut strategiat - yksiköiden toiminnan yhtenäiset reunaehdot. 12

13 Toimenpiteitä kaupungin yhteisstrategioiden toteuttamiseksi: Väestönkasvun vaikutukset sekä lähiöiden imagon parantaminen Työväenopisto on edelleen kyennyt turvaamaan laajan ja monipuolisen opetustarjonnan kaupungissa. Alueopistoverkostolla on pystytty vastaamaan alueiden asukkaiden tarpeisiin yhteistyössä eri järjestöjen, mm. asukasyhdistysten kanssa. Työväenopisto sai toimintavuonna lisärahoitusta Mellunkylän alueella päättyneen lähiöprojektin kurssitarjonnan korvaamiseen. Opetus käynnistyi Kurkimäen korttelitalossa, Vesalan yläasteella ja Kontupisteessä 1400 tunnilla. Opisto oli myös mukana Mellunmäen kulttuuriostarin suunnittelussa ja opetus siellä käynnistyy Opistojen omien toimipisteiden ohella opetusta on järjestetty kaupungin kouluilla ja vanhusten palvelukeskuksissa yhteistyössä palvelukeskusten kanssa. Työttömyyden aiheuttamaa syrjäytyminen Syrjäytymistä on osaltaan ehkäisty tukemalla työttömien kaupunkilaisten opiskelumahdollisuuksia myöntämällä heille edelleenkin 50 %:n alennus kurssimaksuista. Maahanmuuttajille järjestettiin työelämään valmentautumisen kursseja helpottamaan työn hakua ja sopeutumista työelämään. Yhteistyötä eri työttömien paikallisjärjestöjen kanssa jatkettiin myös kurssien suunnittelutasolla. Kestävä kehitys Opiston kansalaisille tarjoamat palvelut ovat perustaltaan kansalaisten syrjäytymistä ehkäiseviä ja muutoinkin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Opiston kaikessa toiminnassa huomioitiin mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttö ja kierrätys. Opetuksen suunnittelussa on kestävä kehitys ns. läpäisyperiaatteella mukana. Toimintavuonna luentosarjojen aiheina olivat mm. jätteiden kierrätys ja vähentäminen, ympäristö ja luonto, ilmastonmuutos, kesämökki ja ympäristö, jätehuolto, Itämeren ekologia. Kolmessa alueopistossa näytettiin elokuva Epämiellyttävä totuus, jonka jälkeen oli keskustelutilaisuus. Kirjallisuudessa järjestettiin kaksi yleisluentoa, jotka edustivat ns. ekokritiikkiä, suuntausta, joka tarkastelee kaunokirjallisuutta ekologisesta näkökulmasta. Kotitalouden opetuksen suunnittelussa huolehdittiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Raaka-aineet tilattiin kertakuljetuksina, paperin käyttö pyrittiin minimoimaan ja hyödynnettiin olemassa olevaa tekniikkaa. Opetuksessa kiinnitettiin jatkuvasti huomiota jätteiden lajitteluun kuuteen eri keräysastiaan, veden ja sähkön kulutukseen, kestäviin työvälineisiin ja materiaaleihin sekä kaikkiin hankintoihin liittyviin ympäristöystävällisiin valintoihin. Kuvataideopetuksessa kaikissa alueopistoissa huolehdittiin ongelmajätteiden kuljetuksista entiseen malliin. Grafiikan opetuksessa on lähes kokonaan siirrytty myrkyttömään grafiikkaan. Työsuojelulain mukaisesti kaikkien alueopistojen kuvataideopetusluokkiin laitettiin vaarallisten aineiden luettelot. Esimerkiksi Opi ja auta tilkkupeite vauvalle -kurssilaiset oppivat tilkkutöiden tekemistä ja ompelivat pieniä nuppupeittoja keskosille Helsingin Lastenklinikalle. Auta Äiti Teresa -järjestöä -kurssilla neulottiin kierrätysmateriaaleina saaduista neulelangoista peitteitä, jotka Emmaus toimitti Pelastakaa Lapset ry:lle. Kierrätyskankaat ja vanuneet villapaidat muuttivat muotoaan kurssilla Oudot oliot leluja kierrätyskankaista. Kivaa kahvipusseista -kursseilla alkoi kahvipussien, sanomalehtien ja muovipussien uusi elämä. Työväenopiston eri pisteistä löytyy monenlaista kierrätystoimintaa, kuten kirjaston kirjojen kierrätyslaatikko, käsityökurssilaisten ylijäämämateriaalien kierrätys sekä AV-keskuksesta kurssikäytöstä poistettujen materiaalien kierrätys. Opiston ekotukihenkilö, kotitalouden johtava opettaja (ts.) on osallistunut kaupungin ekotukihenkilö-koulutuksiin sekä tiedottanut henkilöstölle ympäristöystävällisistä työtavoista. Kansainvälinen toiminta ja lähialueyhteistyö Työväenopisto toteutti opetusministeriön rahoittaman lähialuehankkeen, joka kartoitti kansalaisopistotoiminnan kehittämisedellytyksiä Luoteis-Venäjällä. Kohdemaan vastuuorganisaationa toimi Venäjän presidentin Luoteis- Venäjän hallintopiirin täysivaltaisen edustajan toimisto ja toteuttajana Pietarin valtiollinen polyteknillinen ylipisto. Verkostossa oli mukana myös Saksan kansankorkeakoulujen liiton Pietarin toimisto ja Suomen kansalais- ja työväenopistojen liitto. Venäjällä ei ole nykyaikaista aikuiskoulutuslainsäädäntöä eikä siten selkeää hallinnollista vastuuorganisaatiota. Projektin aikana kehitettiin vapaan sivistystyön toimijoista verkosto, joka mahdollisti dialogin ja oppimisprosessin käynnistämisen. Projekti toteutti kaksi työpajaa Pietarissa ja kaksi seminaaria Pihkovassa. Kansalaisopiston tarpeita, opetuspalveluja ja toimintamallia analysoitiin erityisesti pilottikohteeksi valitussa Pihkovassa. Projekti järjesti venäläisille yhteistyökumppaneille laajan opintomatkan Suomeen, osallistui aktiivisesti kansalais- ja työväenopistojen liiton Tammiseminaariin Pietarissa sekä KVS:n järjestämään konferenssiin New Partnerships and Lifelong Learning Helsingissä. Yhteistyöstä laadittiin myös artikkeli elinikäisen oppimisen kansainväliseen LLine-journal-julkaisuun. Maahanmuuttajaopetus kotouttamisen edistäjänä Suomen kieltä opetettiin maahanmuuttajille vuonna 2007 yhteensä tuntia. Se on 6,3 % koko opiston 13

14 opetustarjonnasta, joten talousarviossa asetettu tavoite 4,8 % ylitettiin reippaasti. Muuta maahanmuuttajille suunnattua opetusta järjestettiin tietotekniikassa (29 kurssia), kotitaloudessa (13), käsitöissä (13), yhteiskunnallisissa aineissa (13) ja vieraissa kielissä (4). Lisäksi toteutettiin kaksi liikunnan kurssia, yksi ilmaisutaidon kurssi, yksi näyttämötaiteen kurssi, yksi musiikin ja yksi kuvataiteen kurssi. Opetustarjontaa on monipuolistettu, uutena kurssina on järjestetty mm. suomen kielen ääntämisen kurssi ja suomea on opittu myös laulaen. Ohjattu suomen kielen itseopiskelu saavutti lisää suosiota ja opiskelijamäärät lisääntyivät. Käytettävissä ovat olleet kirjaston, avoimen kielistudion ja Ainon materiaalit ja palvelut sekä ohjaaja. Myös henkilökohtaista tutorontia järjestettiin sellaisille henkilöille, jotka eivät pysty osallistumaan säännölliseen opetukseen. Edistyneitä opiskelijoita ohjattiin verkkopohjaisten opetusohjelmien itsenäiseen käyttöön. Alueellisen tasavertaisuuden turvaamiseksi suomen perustason kursseja järjestettiin edelleen kaikissa alueopistoissa, ylemmän tason kursseja keskitetymmin. Yleiseen kielitutkintoon valmentavaa koulutusta järjestettiin edellisen vuoden tapaan. Maksupalvelukurssina järjestettiin suomen opetusta HUS:n sairaanhoitohenkilöstölle kevätlukukaudella. Työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavaa koulutusta ja opintoneuvontaa järjestettiin edelleen sekä englantia että venäjää puhuville. Yhteistyö rinnasteisen koulutuksen järjestämisessä työvoimaviranomaisen kanssa on ollut tiivistä. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävinä toimina järjestettiin edelleen edellisenä toimintavuonna aloitettua ikääntyville maahanmuuttajille suunnattua hitaasti etenevää suomen opetusta sekä koillisen sosiaalitoimiston kanssa yhteistyössä järjestettyä somalinaisille suunnattua suomen opetusta. OPH:n rahoittamassa tietoyhteiskuntahankkeessa kartoitettiin maahanmuuttajatoimijoita Itä- ja Länsi-Helsingissä. Maahanmuuttajille järjestettiin opiston ja erityisesti tietotekniikan opiskelun esittelytilaisuuksia sekä kaksi heidän tarpeisiinsa räätälöityä tietotekniikan peruskurssia. Helmikuussa johtokunta hyväksyi opiston maahanmuuttajaohjelman. Sen pohjalta laadittiin toimenpideohjelma. Ohjelman mukaisesti perustettiin moniammatillinen maahanmuuttajaopetuksen tiimi, jossa on edustus useasta alueopistosta ja ainealasta. Laajennetun tiimin välityksellä tieto maahanmuuttajaopetukseen liittyvistä erityiskysymyksistä välittyy helpommin eri työntekijäryhmien ja alueiden välillä. Maahanmuuttajatiimin vetäjä nimettiin kaupungin eri virastojen muodostamaan aikuisten maahanmuuttajien Suomi toisena kielenä -koulutusten koordinoinnin ohjausryhmään. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää suomi toisena kielenä opetuksen tarjontaa Helsingissä. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Uusille opintokokonaisuusopiskelijoille järjestettiin tiedotustilaisuudet syyslukukauden alussa ja lopussa. Syyslukukaudella pidetyssä Tervetuloa opiston kursseille! -infotilaisuudessa esiteltiin opiston kurssi- ja luentotarjontaa sekä ohjatun itseopiskelun mahdollisuuksia. Infotilaisuuden tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijoita eri aineiden kurssitarjontaan ja rohkaista opiskelijoita osallistumaan opiston tavanomaiseen opetukseen. Aikuisopiskelijaviikolla maahanmuuttajaopiskelijat järjestivät tapahtumapäivän Opistotalossa. Tilaisuudessa oli musiikkiesityksiä ja yleisölle tarjoiltiin eri maiden herkkuja. Yhteistyössä Most ry -kriisikeskuksen kanssa järjestettiin Suomeen vastikään muuttaneille venäjänkielisille maahanmuuttajille tilaisuus, jossa keskusteltiin kotoutumisvaiheessa tapahtuvista ongelmista ja avunsaantimahdollisuuksista. Opistossa on yksi päätoiminen suomen kielen opettaja toimipaikkanaan keskinen alueopisto sekä venäjänkielisten maahanmuuttajien opinto-ohjaaja. Lisäksi opistossa on yksi tuntipalkkainen suunnittelija. He muodostavat yhdessä yhteiskunnallisten aineiden johtavan opettajan kanssa maahanmuuttajaopetuksen tiimin. Uuteen laajennettuun maahanmuuttajaopetuksen tiimiin kuuluu yhteiskunnallisten aineiden johtava opettaja (pj), kielten johtava opettaja, käsityön johtava opettaja, läntisen alueopiston aluerehtori, itäisen alueopiston koulutuspäällikkö, koillisen alueopiston opistosihteeri, keskisen alueopiston suomen opettaja, suomen opetuksen tuntisuunnittelija, maahanmuuttajien opinto-ohjaaja sekä kehittämispäällikkö. Suomen kielen tuntiopettajia opistossa oli toimintavuonna 11. Oppiminen turvaa muutosvalmiuden Perustehtävänsä mukaisesti opiston toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa kaupungin aikuisväestön kykyä selviytyä ja toimia nykyisessä ja tulevassa muuttuvassa yhteiskunnassa. Opetuksen kehittämistyössä ovat korostuneet seuraavat teemat: pitkäjänteisten koulutuskokonaisuuksien suunnittelu, avointen oppimisympäristöjen ja joustavien oppimismuotojen kehittäminen, tutoroinnin järjestäminen, verkko-opetuksen kehittäminen ja lisääminen sekä kaupungin IT-strategian toteutuminen ja opitun tunnistaminen, itseopiskelutilojen- ja laitteiden ajanmukaistaminen, itseopiskelupaikkojen ja -aikojen lisääminen sekä toimintatapojen kehittäminen sekä opiskelun tukimuotojen ja opiskelun ohjauksen tehostaminen. Työväenopiston kaikissa alueopistoissa on paikkoja, joissa kansalaiset voivat käyttää tietokoneita ja saada ohjausta. Vertaisohjaus on tavoittanut tietotekniikan vasta-alkajia. Opistossa on 18 vapaaehtoista, jotka ohjasivat kuudessa paikassa yhteensä 350 tuntia. Vertaisohjaajatoimintaa laajennettiin Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoihin. Kontupisteen kanssa yhteistyössä aloitettiin nettirohkeuskurssit perustaitojen kartuttamiseksi. Tietoyhteiskuntavalmiuksien vahvistamiseen on tarjottu tilaisuuksia. Avoimet ovet -tapahtumassa esiteltiin tietotekniikkaa ja tiedonhakua eri tavoin. Osallistujilla oli mahdollisuus hakea ns. opintoseteleitä, joilla he voivat osallistua tietotekniikan maksuttomalle kurssille opetusministeriön tuella. Päivän tapahtumissa oli noin 450 osallistujaa. 14

15 Alueopistot vuonna 2007 Kurssilaisten määrä koko opistossa Opetustuntien määrä koko opistossa (ilmoittautuneet ja opintonsa aloittaneet) Vuosi Kurssilaiset Vuosi Opetustunnit Opetustuntien jakautuminen alueopistoittain 2007 Eteläinen alueopisto...11,3 % Läntinen alueopisto...15,7 % Keskinen alueopisto...24,2 % Pohjoinen alueopisto...11,2 % Koillinen alueopisto...11,7 % Itäinen alueopisto...25,9 % Eteläinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja...29 Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Eteläisen suurpiirin alueella asuu ihmistä ( ), työpaikkoja on yli Muihin suurpiireihin verrattuna alueella asuu keskimääräistä enemmän vanhempia ihmisiä ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa tulevina vuosina. Kaikista asukkaista yli puolet on yksin asuvia. Ruoholahti poikkeaa muista alueista, siellä asuu enemmän nuoria ja lapsiperheitä. Ruoholahti Jätkäsaari on kasvava työpaikka- ja asuinalue. Seuraavan kymmenen vuoden aikana asukasmäärän arvioidaan kasvavan :llä. Alueopisto järjesti opetusta kahdeksassa eri toimipisteessä. Toiminnan keskus on Kaapelitehtaalla, minne on hyvät kulkuyhteydet alueen eri puolilta. Tiloja käytettiin tehokkaasti, opetuksesta 70 % oli Kaapelitehtaalla. Opetusta oli myös useimpina viikonloppuina ja varsinaisen opetuskauden ulkopuolella. Käytössä on seitsemän luokkaa ja hyvät puitteet kuvataiteen, käsityön, musiikin ja tietotekniikan opetukseen. Valtaosa kielten kursseista sekä osa käsityön ja musiikin kursseista kokoontui Salmisaaren koulun tiloissa. Loppuvuodesta valmisteltiin kurssien siirtämistä Salmisaaren koulutiloista Ressun peruskouluun. Kotitalousopetusta ei järjestetty koko vuonna Ressun peruskoulun remontin vuoksi, vaan opetustunnit (200) siirrettiin muihin alueopistoihin. Eläkeläisten päiväkurssit kokoontuivat Töölön ja Kampin palvelukeskuksissa. Näille 50 % normaalihinnoista maksaville kursseille voivat osallistua myös työttömät. Opetusta järjestettiin tuntia ( v. 2006) eli 11,3 % koko opiston opetuksesta. Ohjelmassa oli 492 kurssia ja 29 yleisluentoa. Kurssilaisia oli (7 139). Heistä (5 802) osallistui opetukseen säännöllisesti. 15

16 Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan tavoitteena on ollut suoriutua hyvin perustehtävistä: opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä tiedottamisesta ja asiakaspalvelusta. Kurssitarjonnassa yksittäisistä kohderyhmistä voitiin parhaiten huomioida eläkeläiset ja etenkin käsityön opetuksessa maahanmuuttajat. Eläkeläisten päiväkursseihin palvelukeskuksissa käytettiin 15 % alueopiston tunneista ja ohjelmassa oli lähes kaikkien ainealojen kursseja. Kaapelilla oli tietotekniikan opetuksessa, musiikissa ja käsityössä senioreille omaa kurssitarjontaa, sekä opastusta kännykän ja digi-tv:n käyttöön. Ikäihmisiä osallistui runsaasti myös aulan tietokoneilla annettuun vertaisohjaukseen. Alueopisto tiedotti toiminnastaan mm. alueen ilmaislehdissä (Lauttasaarilehti, Ruoholahden sanomat, Töölöläinen ja Kamppi-Eira). Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Alueopisto osallistui Kaapelitehtaan Taiteiden yöhön aikuisille ja lapsille suunnitellulla ohjelmalla. Lokakuussa järjestettiin Euroopan dyslexiaviikko yhteistyössä Helsingin erilaiset oppijat ry:n kanssa. Viikon aikana välitettiin luennoin ja havaintoesityksin tietoa oppimisongelmista ja erilaista strategioista ja apuvälineistä. Tapahtumapäivät Virkataan! järjestettiin talvilomaviikolla ja Punotaan! syyslomaviikolla Kuvataidekurssien kevätnäyttely pidettiin Mauri Häkkisen näyttely Aikani rannalla, serimaalauksia oli esillä aulassa Perinteiset musiikinopiskelijoiden kevätkonsertti pidettiin ja alueopiston joulukonsertti Lisäksi Kaapelitehtaan aulassa oli esillä vuoden aikana kuvataidekurssien töitä. Näyttelyissä, konserteissa ja teatteriesityksissä oli yhteensä yli tuhat kävijää. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, kieltenopettaja ja käsityönopettaja. Kuvataiteiden ja musiikin opetuksen suunnittelusta vastasivat tuntipalkkaiset suunnittelijat. Uuteen it-tukihenkilön vakanssiin ( alkaen) valittiin tehtäviä pidempään määräaikaisesti hoitanut henkilö. Asiakaspalvelussa oli lukukausien alussa apuna tuntipalkkainen henkilö, samoin vahtimestarin tehtävissä opetusviikoilla. Alueopistossa opetti noin 80 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. Opetuksesta liki 90 % oli tuntiopettajien vastuulla. Henkilöstö osallistui oman alansa koulutustilaisuuksiin. Toinen opistosihteeri aloitti syyskuussa merkonomin opinnot oppisopimuskoulutuksessa. Yksikön kehittämispäivät ja painottuivat keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseen, edellinen konsultti Janne Viljasen vetämänä, jälkimmäinen omin voimin. Alueopiston tiloissa Kaapelitehtaalla tehtiin sisäilmatutkimus terveyshaittojen selvittämiseksi. Tiloissa opetetaan eri tekniikoin kuvataiteita, veistoa, teknistä työtä ja käsityötä ja niistä syntyy hajuja ja ilman epäpuhtauksia. Selvityksiä ja korjauksia työskentelyolosuhteiden parantamiseksi jatketaan. Tiloihin asennettiin kameravalvonta. Opiston toiminnan riskienkartoitus aloitettiin syksyllä eteläisestä alueopistosta. Yhteenveto kartoituksesta ja toimenpiteet siirtyivät seuraavalle vuodelle. 16

17 Itäinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Itäinen alueopisto toimii Itä-Helsingissä itäisen ja kaakkoisen suurpiirin alueella alueella asui henkeä, 26 % Helsingin väestöstä. Alueelle on ollut tyypillistä viime vuosina voimakas rakentaminen, lapsiperhevaltaisuus ja monikulttuurisuus. Kaakkoisen suurpiirin asukkaista oli ulkomaalaistaustaisia 7.8 % ja itäisen 13.3 %. Opetusta järjestettiin 2007 yhteensä tuntia ja mikrotupatoimintaa 228 tuntia. Opetuksesta oli omissa tiloissa kulttuurikeskus Stoassa 40 %, Silkkikutomossa Herttoniemessä 33 % ja Vuotalossa 19 %. Ilmoittautuneita kurssilaisia oli Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetustarjonta Itäinen alueopisto sai vuonna 2007 lisärahoitusta Mellunkylän alueella päättyneen lähiöprojektin kurssitarjonnan korvaamiseen. Opetus käynnistyi Kurkimäen korttelitalossa, Vesalan yläasteella ja Kontupisteessä tunnilla. Kurssilaisia oli 674. Lisäksi Stoassa järjestettiin alueen somalinaisille kurssitoimintaa 380 tuntia. Opisto oli mukana Mellunmäen kulttuuriostarin suunnittelussa ja opetus siellä käynnistyy Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet Kaikille avoimia mikrotupia järjestettiin Stoassa, Silkkikutomossa ja Vuotalossa tietotekniikassa, Stoassa myös kielissä ja Silkkikutomossa kudonnassa. Yhteistyössä Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjaston kanssa aloitettiin vertaisohjaajatoiminta. Kontupisteen kanssa yhteistyössä aloitettiin nettirohkeuskurssit perustaitojen kartuttamiseksi. Ikääntymisen huomioiminen opetuksessa Kulttuuriasiainkeskuksen kanssa järjestettiin Vuotalossa senioritiistai-tapahtumia, joissa alueopisto tarjosi ikäihmisiä kiinnostavia luentoja. Yhteistyössä Sosiaaliviraston Vapaaehtoistyön keskuksen (VaTi), Vanhusten ystävät ry:n ja Palvelutalo Meriportin kanssa alkoi Herttoniemessä Silkkitupa, eläkeläisille tarkoitettu vuorovaikutteinen opintopiiri. Tarjolla oli tietoa vaihtuvin teemoin ja asiantuntijaluennoin. Tarkoituksena oli innostaa myös kävijöitä jakamaan omaa hiljaista tietoaan. Alueopisto sai opetusministeriön opintoseteleitä käytettäväksi ikäihmisten it-kursseilla. 31 kurssilaista hyödynsi seteleitä jatko-opiskeluun. Työllistämistuella teetettiin selvitys Itä-Helsingin vanhuspalveluista ja -toimijoista. Yhteistyö ja verkostot Alueellisen yhteistyön painopisteenä oli Mellunkylä. Alueopisto sai OPH:n rahoitusta asukaslähtöisen kurssitoiminnan kehittämiseen. Keväällä järjestettiin asukastoiminnan luentosarja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ja Kontupisteen kanssa. Alueopisto oli mukana kulttuuriraideprojektissa toteuttamassa yhteistä portaalia kulttuuriasiainkeskuksen ja alueen toimijoiden kanssa ja suunnittelemassa Mellunmäen kulttuuriostaria, Mellaria. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, kuten kirjaston, kulttuuriasiainkeskuksen, Arbis östran ja kaupunginosayhdistysten kanssa, on tiivistä. Tapahtumat, konsertit, näyttelyt Syyskuussa paljastettiin Silkkikutomon A-portaikossa Kuvataiteen perusopiskelijoiden ympäristö- ja tilataiteen kurssin valmistama seinäreliefi Käy pirtaan. Reliefissä on käytetty vanhoja kangaspuiden pirtoja sekä seinätilaa osana taideteosta. Itäisen alueopiston käsityön taiteen perusopetuksen ryhmän (Kokeileva käsityö 1/2005) Julkisen tilan tekstiili -kurssilla tekemä seinätekstiili paljastettiin Stoassa. Teos on kielten opiskelijoiden ilona luokassa 4. Alueopiston teatteriprojekti esitti Vuotalossa huhtikuussa Shakespearen Kesäyön uni -näytelmän. Kuvataiteen ja käsityön taiteen perusopetuksen päättönäyttelyt olivat touko-kesäkuussa. Kuvataiteen lopputyöt kuuluivat ympäristö-, tila- ja performance-taiteen periodiin ja esillä oli kolme ympäristöteosta eri puolilla Helsinkiä. Erityisesti lapsiperheille oli suunnattu Stoan Taiteiden yön tapahtumat, Kauhua kakaroille -päivä ja Iloiset vanhat joululaulut ja -leikit. Vaihtuvia kuvataiteen ja käsityön käytävänäyttelyjä oli esillä pitkin lukuvuotta eri toimipisteissä. Kuorot ja yhtyeet järjestivät lukukausien lopussa useita konsertteja. Laulu- ja soitinyhtye Sakarat vieraili itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmistollaan Itä-Helsingin vanhustentaloissa. Kirjallisuustapahtumia olivat Vuotalon kirjailijatapaamiset syksyllä ja Stoan Kuukauden kirjavieras -illat, jotka toteutettiin yhteistyössä talon muiden toimijoiden kanssa. Alueen paikallishistoriaan tutustuttiin Kulosaarta, Rastilan kartanoa ja Vuosaarta käsittelevillä luennoilla. Eri tapahtumissa kävi yhteensä yli henkeä, samoin näyttelyissä. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden alusta aluerehtori, koulutuspäällikkö, kolme kielten opettajaa, kaksi kuvataideopettajaa, kudonnan, käsityön- ja teknisen työn opettajat, tietotekniikan opettaja, mikrotukihenkilö, toimistoesimies, kolme opistosihteeriä ja viisi opistoisäntää. Tuntipalkkaisia suunnittelijoita oli musiikissa, kotitaloudessa ja suomen kielen opetuksessa. Tuntiopettajia oli noin 400. Opetuskaudella alueopistossa oli tuntipalkkaisia ja määräaikaisia opistoisäntiä, opistosihteereitä, mikrotukihenkilöitä ja projektityöntekijä. Henkilöstön kehittämispäivä Tulevaisuus alkaa tänään pidettiin 7.6. Stansvikin kartanossa, missä ideoitiin tulevaisuuden opetustarjontaa ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. 17

18 Keskinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Keskinen alueopisto toimii keskisessä suurpiirissä, joka käsittää kantakaupungin itäiset ja pohjoiset osat asukkaita oli (13,1 % Helsingin väestöstä). Alueelle on aina ollut tyypillistä hyvät liikenneyhteydet eri puolille Helsinkiä. Alue on opiskelijoiden ja nuorten aikuisten suosimaa. Lapsiperheitä on vähän. Niistä suurin osa asuu Vanhankaupungin alueella. Yli 65-vuotiaita asukkaita on 13 prosenttia ja suurin osa heistä asuu Kallion kaupunginosassa. Lähivuodet tulevat uudistamaan vanhaa suurpiiriä: Arabianrannan rakentaminen jatkuu, Vallilan keskelle entiselle konepaja-alueelle rakennetaan uutta kaupunginosaa ja koko Vuosaaren sataman rakentaminen muuttaa kantakaupunkia ja sen palveluja. Opetus järjestettiin pääosin alueopiston omissa tiloissa, joista suurin on Opistotalo Helsinginkatu 26:ssa. Kiinteistössä sijaitsee myös koko opiston hallinto ja talous sekä opetuksen kehittämis- ja suunnitteluyksikkö. Taidekeskukseen, Pengerkuja 6, on keskitetty kuvataiteet (2 946 tuntia). Mäkelänkatu 45 tiloissa opetetaan käsitöitä (siellä on mm. opiston ainoa koneneulonnan tila) ja erityisryhmille suunnattuja ruuanvalmistuksen ja aikuiselämän taitoja. Vuokratiloja on ollut käytössä vain kolme, Aleksis Kiven koulu sekä Helsingin Evankelinen Opisto ja Ensi Linja 1, joihin on keskitetty avoin yliopisto-opetus. Omat toimitilat ovat aina olleet perusta monipuoliselle opetustarjonnalle. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuonna tavoitteena oli monipuolinen opetustarjonta sekä yleisluentojen laaja tarjonta. Opetuksen suunnittelussa huomioitiin ikääntyvät, syrjäytymisuhan alaiset sekä maahanmuuttajat. Opiskelijat ovat aina tulleet alueopistoon yli suurpiirirajojen hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Vuonna 2007 opetusta toteutettiin tuntia. Yleisluennoille osallistui kuulijaa. Avoimen oppimisympäristön toimintaa ja tutorointia tuettiin. Kursseille ilmoittautui opiskelijaa, joista säännöllisesti osallistuneita ja kurssinsa suorittaneita oli Tavoite toteuttaa vahtimestaripalvelut maksimoimalla työllistettyjen käyttöä onnistui lähes sataprosenttisesti. Eniten opiskelijoita oli kielissä (20 %) ja musiikissa (16 %). Yleiset kielitutkinnot järjestettiin keskisessä alueopistossa. Kielten itseopiskelua tuettiin Avoimessa kielistudiossa ja Avoimessa aulassa. Avointen oppimisympäristöjen tilat Aino ja Ilmari palvelivat sekä henkilöstökoulutuksessa että opiskelijoiden ohjatussa käytössä. Koulutuksellista tasa-arvoa on edistetty järjestämällä avointa yliopisto-opetusta. Eläkeläisille suunnattua opetusta oli sekä Opistotalossa että Palvelukeskus Kinaporissa. Asiakaspalvelua on tehostettu kouluttamalla opistoisäntiä kurssihallintajärjestelmän käyttöön. Alueellista yhteistyötä on tehty eri hallintokuntien, Helsingin sydänpiirin, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen sekä näkö- ja kehitysvammaisten järjestöjen kanssa. Osaamisen tai taitamisen yhteistyö toteutuu Kallion kulttuuriviikoilla, jolloin virastot ja laitokset, yhteisöt ja asukkaat esittäytyvät erilaisten tapahtumien merkeissä. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä oli läpi vuoden. Opistotalon toisen kerroksen aulassa pidettiin kuvataiteiden ja valokuvausryhmien oppilastöiden näyttelyitä, mutta myös ulkopuolisten kokoamia näyttelyitä esim. luentotoimintaan liittyen. Vitriinikaapeissa oli käsityöryhmien työnäytteitä. Opistotalon näyttelytilassa on ollut esillä myös muiden alueopistojen valokuvaus- ja taidenäyttelyitä. Tammikuussa Helsinginkadun filharmonikot toteuttivat Uudenmaan konserttikiertueen ja huhtikuussa oopperakonsertin. Keväällä musiikinopiskelijat esittivät musikaalikonsertin Come to the cabaret. Keväällä valmistui Opistoteatterin esitys Punainen viiva sekä Studionäyttämön esitys Angstin hovi. Kevätkauden päättyessä oli Opistotalossa esillä Lordi- ja Suomi-aiheisia kuvakollaaseja. Taidekeskuksessa järjestettiin laaja kuvataideryhmien näyttely. Lausuntaryhmä Runo-Elmat piti lausuntamatineat sekä keväällä että syksyllä. Syyskuussa opisto osallistui Kallion kulttuuriviikoille. Joulukuussa työväenopiston lausuntaryhmät esittivät Runon Suomi -kavalkadin itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ja itsenäisyyskonsertissa Suomi 90 vuotta esiintyvät opiston kuorot. Henkilökunta Aluerehtorin lisäksi alueopistossa oli toimistoesimies ja kolme opistosihteeriä. Opistoisäntiä oli viisi, joista yksi osa-aikaeläkkeellä. Viidestä kieltenopettajasta kolme oli osa-aikaeläkkeellä. Alueopistossa oli myös kielten koulutussuunnittelija ja käsityönopettaja. Tuntipalkkainen suunnittelija oli musiikissa, kuvataiteissa sekä kotitalouden erityisryhmien opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työllisyystuella oli määräaikaisissa opistoisännän tehtävissä viisi henkilöä. Lisäksi tuntipalkkaisina oli kaksi iltavahtimestaria ja puvustonhoitaja. Yksikön yhteinen kehittämis- ja tyhy-iltapäivä pidettiin kesäkuussa. Oman alansa koulutukseen on osallistunut koko henkilökunta. 18

19 Koillinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja...14 Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Koilliseen suurpiiriin kuuluvat Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen peruspiirit. Tällä hetkellä koillisen suurpiirin alueella asuu noin ihmistä. Koillisessa suurpiirissä rakennetaan paljon uusia asuntoja. Väestömäärä kasvaa sen myötä muutamalla tuhannella ihmisellä vuonna 2013 arvioidaan koillisessa suurpiirissä asuvan noin ihmistä. Alue on lapsiperhevaltaista: joka viides on alle 15-vuotias. Vanhusten määrä on vastaavasti pienempi vain joka kymmenes asukas on yli 65-vuotias. Malmi on koillisen suurpiirin luonnollinen keskus. Kulkuyhteydet Malmin keskukseen ovat erinomaiset. Koillisen alueopiston opetus on sen vuoksi pääosin keskitetty Malmitaloon, jossa toimimme yhteistyössä kulttuuriasiankeskuksen, kirjaston ja taidekoulujen kanssa. Malmitalossa on hyvät erityistilat kuvataiteiden ja käsityön opiskeluun, lisäksi tietotekniikan, musiikin sekä kotitalouden opetukselle on omat tilansa. Opetusta toteutetaan päivisin ja iltaisin sekä myös viikonloppuisin ja kesäisin. Opiston omat tilat ovat tehokkaassa käytössä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetustarjonta oli sisällöllisesti vaihtelevaa ja monia kohderyhmiä tavoittavaa. Koillisen alueopiston oppiainestarjontaa kehitettiin vastaamaan aiempaa paremmin alueen väestöryhmiä. Noin joka kymmenes koillisen suurpiirin aikuinen on maahanmuuttaja, joten suomen kielen opetusta lisättiin merkittävästi kotiuttamisen edistämiseksi. Alueen lapsiperheet huomioitiin järjestämällä vanhemmille ja lapsille yhteisesti suunnattuja kursseja. Myös eläkeläisille järjestettiin omia kursseja. Eniten koillisen alueopiston palveluita käyttävät kuitenkin tavalliset suomalaiset ihmiset. Tyyppiopiskelijamme muotokuva on osapuilleen seuraava: Hän on noin vuotias nainen, joka on suorittanut vähintään perus- tai keskikoulun sekä ammatillisen tutkinnon. Hän on naimisissa ja hänellä on yhdestä kahteen lasta. Hän saapuu työväenopistoon opiskelemaan joko kieliä tai käden taitoja. Taidon karttumisen ohella hän nauttii opetuksemme sosiaalisesta ilmapiiristä, uusista tuttavuuksista sekä oppimisen ilosta. Koillisessa alueopistossa opetettiin vuonna 2007 yhteensä tuntia. Kursseja toteutui 509 kpl ja yleisluentoja 14. Eri kursseille osallistui yhteensä kurssilaista. Heistä valtaosa (80 %) osallistui opetukseen säännöllisesti. Yleisluentoihin osallistui 511 kuulijaa. Tuntimääräisesti suurimmat opetusaineet olivat kuvataiteet (21 %) ja kielet (21 %) sekä käsityöt (19 %). Opiskelijamääräisesti kieliä opiskeli joka neljäs (25 %) opiskelija. Kuvataiteet, käden taidot ja tietotekniikka olivat opiskelijamääräisesti yhtä suosittuja ainealoja. Niitä opiskeli kolmas (36 %) opiskelija. Kotitalous (10 %) ja musiikki (7 %) olivat myös kysyttyjä ainealoja. Koillinen alueopisto on panostanut viime vuosina erityisesti maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen. Suomen kieltä opetettiin yhteensä kahdellakymmenellä kurssilla tuntia. Koulutukseen osallistui 378 opiskelijaa, joista hieman enemmän kuin kaksi kolmannesta (70 %) suoritti pitkäkestoisen, noin 60 tunnin koulutuksen loppuun. Kun huomioi maahanmuuttajien usein nopeasti muuttuvan elämäntilanteen (työllistyminen, perhetilanne, viranomaispäätökset), on koillisen alueopiston suomen kielen opetus osaltaan edistänyt erinomaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuului aluerehtori, kielten, kuvataiteiden, kotitalouden sekä käsityön opettajat, toimistoesimies ja kaksi opistosihteeriä sekä -isäntää ja mikrotukihenkilö. Musiikin opetuksen suunnittelusta vastasi tuntipalkkainen opettaja. Vuoden aikana oli työllistettynä tai työharjoittelussa yhteensä neljä henkilöä. Ympäristöja turvallisuusasioihin keskityttiin henkilökunnan sisäisin keskusteluin; työhyvinvointia ja ergonomiaa parannettiin henkilöstökoulutuksen ja hankintojen avulla. 19

20 Läntinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Läntinen alueopisto toimii alueella, joka muodostuu entisestä läntisestä suurpiiristä. Alueella asuu noin asukasta. Alue on tiiviisti rakennettu. Uutta asuinrakentamista tapahtuu Haagan ja Pitäjänmäen alueilla. Väestöltään alue on moninainen: ikäihmisiä, lapsiperheitä, opiskelijoita ja hiukan myös maahanmuuttajia. Työpaikkoja on eniten Pitäjänmäen-Talin alueella. Meilahdessa on suuret sairaala-alueet, joissa on suuri työpaikkakeskittymä. Alueen sisäiset liikenneyhteydet ovat opiston toiminta-aikaan eli iltaisin puutteelliset. Siksi alueopisto on rakentanut helminauhastrategian. Opetusta annetaan siellä, missä ihmiset asuvat. Opistolla on kuusitoista opetuspaikkaa eri puolilla läntistä Helsinkiä. Tavoitteena on monipuolinen opetustarjonta, yhteisöllisyys, vireys, joustavuus ja yllätyksellisyys. Luentoaiheina on ollut mm. luentosarja Ihmisenkokoisia hedelmiä Hyvän ja Pahan tiedon puusta, Suuri Kalifornia kierros, Vaellus Santiago de Compostelaan, Rock-musiikki ja 1970-luvuilla, Sää ja mää epämiellyttävä totuus ilmastomuutoksesta ja vastapainoksi Miellyttävä totuus ilmastomuutoksesta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opiston tavoitteena on toimia yhteistyössä alueen viranomaisten ja erilaisten toimijoiden kanssa. Tavoitetta toteutetaan toiminnassa opetusta järjestämällä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä. Opiston tavoitteena on tukea alueen ikäihmisten hyvinvointia ja virkeyttä. Tavoitetta toteutetaan pitämällä kulttuuriluentoja eri vanhusten paikoissa. Syksyllä aloitettiin luentosarja uudessa paikassa, Krankantien Ystäväntuvassa. Ikäihmisten kulttuuriluennot tuovat tasa-arvoa vanhusten opetustarjontaan. Kirjallisuusaiheiden lisäksi on ollut luentoja mm. metsien suojelusta, sukupuolen määräytymisestä Onko sukupuoli luontoa vai kulttuuria, matkoista eri maihin ja maanosiin. Opisto sai uudelleen opetusministeriöltä avustuksen romaniopetuksen toteuttamiseen ja sillan rakentamiseen valtaväestön ja romanikulttuurin välille. Romaniyhteistyötä jatkettiin. Asiakaspalvelussa opiston tavoitteena on ollut toimintavarmuuden kasvattaminen. Opiston kurssit toteutuivat suunnitellulla tavalla, asiakaspalvelu oli opetuskaudella arkisin avoinna klo 9 21 ja sairastuneille opettajille ja asiakaspalveluhenkilökunnalle hankittiin sijaiset. Tapahtumat, konsertit, näyttelyt Kanneltalossa toteutettiin Villaa lämmöllä -käsityönäyttely, jota kävi ihailemassa yli 1700 katsojaa. Vieraskirjassa sanotaan mm. hienoa, suorastaan upeaa, luovaa värien ja mielikuvituksen kirjoa. Kuvataidenäyttelyssä Kolme väriä oli kävijöitä lähes Lausujat kävivät esittämässä runoja ikäihmisille. Matinean teemana oli Aale Tynnin ja P. Mustapään runot. Toinen matinea oli nimeltään Sirkka lauloi lystiksensä. Syksyllä toteutettiin Alueellisen kirjallisuudenopetuksen juhlaseminaari Kanneltalossa. Seminaarissa käsiteltiin kirjallisuudenopetuksen merkitystä ja muutosta kolmenkymmenen vuoden aikana. Marraskuussa huonekalujen verhoilukurssien opiskelijat pitivät Kanneltalossa näyttelyn Hio ja puhalla, siklaa ja rapsuta. Jopa roskalaatikosta löytyneistä tuolinraadoista oli saatu mykistävän upeita esineitä suurella työllä. Katsojia oli näyttelyssä kaikkiaan yli Elokuussa pidettiin vitriininäyttely poismenneen tuntiopettaja Antti Veijolan muistoksi. Uskollisuus Äiti Teresan työlle jatkui edelleen ja tuotti yli 100 peittoa, lukemattoman määrän sukkia, kaulaliinoja ja muita tuotteita. Kurssi Opi ja auta tilkkupeite vauvalle lahjoitusmateriaalista tuotti keskospeittoja lastenklinikalle. Henkilökunta Alueopiston henkilökuntaan kuului aluerehtori, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, mikrotuki henkilö, oppisopimusoppilas, neljä opettajaa sekä työllistettäviä ja tuntipalkkaisia ilta- ja viikonloppuvahtimestareita. Mikrotuki henkilö saatiin siirretyksi opistosihteerin vakanssilta mikrotuen vakanssille. Henkilökunnan työergonomiaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Työterveyskeskuksen ergonomia-asiantuntija kävi työpisteissä antamassa vierihoito-opastusta henkilökunnalle. Pohjoinen alueopisto Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Pohjoinen alueopisto järjestää aikuiskoulutusta pohjoisen suurpiirin alueella, missä asuu kaiken kaikkiaan yli helsinkiläistä. Alue jakaantuu Maunulan, Länsi-Pakilan, Tuomarinkylän, Oulunkylän ja Itä-Pakilan peruspiiriin. Tuusulantie jakaa alueen kahteen osaan. Maunulan alueella asuu suhteessa eniten vanhempia ikäluokkia (55 vuotta ja yli) ja kasvavalla Tuomarinkylän (Paloheinä-Torpparinmäki) alueella vastaavasti nuoria ja lapsiperheitä. Lähipalveluperiaatetta toteutettiin järjestämällä opetusta alueen kaikissa peruspiireissä mahdollisimman lähellä kaupunkilaisia. Omien tilojen Oulunkylätalo ja Rajametsäntien opetushuoneisto käyttöaste pidettiin 20