Sote-uudistuksen palvelujen järjestämisen alatyöryhmän muistio

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen palvelujen järjestämisen alatyöryhmän muistio Aika: ti , klo Paikka: Varsinais-Suomen liitto, kokoushuone Tammi (1. krs, Ratapihankatu 36, Turku) Jakelu: Parpo Antti, pj. muutosjohtaja Turku Pakarinen Mikko, siht. erikoissuunnittelija V-S liitto Arola-Järvi Anna hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina Ulfstedt Sofia kuntayhtymän johtaja Kårkulla samkommun Koivunen Jaana ylilääkäri Laitila Miikkulainen Tarja toimialajohtaja Lieto Kaunisto Jaakko sosiaali- ja terveysjohtaja Loimaa Penttinen Markus tk-lääkäri Lääkäriliitto/JUKO Oikarinen Arto kunnanjohtaja Masku Pöyhönen Eeva-Sirkku sote-johtaja/ky-johtaja Paimio Korhonen Ari kaupunginjohtaja Raisio Niemelä Jari apulaiskaupunginjohtaja Salo Dalen Jaana perushoitaja SuPer/KoHo Liuksa Riitta (Pasi Oksanen) toimialajohtaja Turku Kauniskangas Katariina palvelualuejohtaja Turku Sartes Minna toimialajohtaja Turku Nyqvist Leo professori Turun yliopisto Rantanen Sari sosiaali- ja terveysjohtaja Uusikaupunki Heinonen Hannu kuntayhtymän johtaja V-S lastensuojelukuntayhtymä Kettunen Kari palvelujohtaja V-S TE toimisto Pesonen Arja talousjohtaja VSSHP Siimar Mari tietopalvelupäällikkö VSSHP Setälä Leena sairaanhoitopiirin johtaja VSSHP Heilä Heikki ratkaisukeskuksen päällikkö Kela Kutsuttuina: Tuomo Melin selvityshenkilö V-S liitto Susanna Friman hlöstö- ja kehittämispäällikkö VSSHP

2 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja työjärjestyksen hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen, todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin työjärjestys sillä muutoksella, että Laatujärjestelmät sotessa -asia siirrettiin ensimmäiseksi käsiteltäväksi asiaksi asiantuntijana paikalle kutsutun Susanna Frimanin aikataulun vuoksi. 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio oli jäänyt laittamatta kokousliitteiden seuraan, joten sovittiin edellisen kokouksen muistion hyväksymisen siirrettävän seuraavan kokouksen yhteyteen. 3. Laatujärjestelmät sote-palveluissa Länsi-Suomen erva-alueella on jo joitakin vuosia pohdittu yhteisen laatujärjestelmän käyttöönottoa. Yhteiseen ratkaisuun ei ole päädytty, sillä Vaasan shp valitsi SHQS-mallin, ja Satasote päätyi viime keväänä valmistelemaan ISO9001 -standardin käyttöönottoa. VSSHP:ssä on ollut käytössä EFQM-laatustandardi, ja viime kevään HE 52/2017 (palvelutuotantolaki) antoi tarvetta vielä terävämmälle otteelle laadunhallintaan. Palvelutuotantolakiluonnoksen 16 (Ennakkotarkastuksen korvaava sertifiointi) mukaan sos sairaalassa tai vaativan sosiaalihuollon palveluyksikössä on käytössä akkreditoidun sertifiointiorganisaation sertifioima eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti riippumattoman toimielimen arvioima sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, niin 16 :n 2 momentissa tarkoitettua ennakkotarkastusta ei tarvitse tehdä. Laadunhallintajärjestelmän tulee sisältää terveydenhuoltolain 8 :ssä tarkoitettu suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta tai sosiaalihuoltolain 47 :ssä tarkoitettu omavalvontasuunnitelma. Edellä tarkoitetuksi sertifioiduksi laadunhallintajärjestelmäksi luetaan ainakin sertifioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma (SHQS) sekä sertifioitu ISO järjestelmä. Turunmaan sairaalan henkilöstö- ja kehittämispäällikkö Susanna Frimanilta saadun tiedon mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on jo tehnyt päätöksen ottaa SHQS-laatuohjelma koko sairaanhoitopiirin laajuisesti käyttöön v alusta alkaen porrastetusti. Aiemmin SHQS on ollut käytössä Turunmaan sairaalassa sekä Vakka-Suomen sairaalassa. Varsinais-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä SHQS on jo käytössä seuraavasti: Salo Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue (Uki, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa) Härkätien yhteistoiminta-alue (Lieto, Koski tl, Marttila) Raision yhteistoiminta-alue (Raisio, Rusko) päätös käyttöönotosta tehty 2017 Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) SHQS aloitettu 2012, mutta ei aktiivisesti käytössä

3 STM:n arviointiylilääkäri Tuija Ikoselta joulukuussa 2017 saadun tiedon mukaan kansallista koostetta käytössä olevista laatujärjestelmistä tai laatumalleista ei ole olemassa. Ikonen oli esittelemässä laatujärjestelmiä Varsinais-Suomen sote-johtajien kokouksessa Tuolloin sote-johtajakokous katsoi, että palvelutuotantotyöryhmän tulee omassa valmistelutyössään huomioida myös laadunhallinnan menettelyt. Em. lisäksi todettiin, että maakunnan tulevista laatujärjestelmistä ei keväällä 2017 pyritty antamaan suosituksia, ja valmistelutyössä seurataan kokonaisuuteen liittyviä kansallisia (mm. palvelutuotannon sertifiointiin liittyviä) linjauksia. Tämän hetkisen tiedon perusteella voidaan todeta, että SHQS on koko sosiaali- ja terveysalalle soveltuva laatumalli, joka sisältää keskeiset ISO9001-standardin vaatimukset. Olisi mielekästä, jos maakunnan alueella olisi yhteinen laatureferenssimalli käytössä, jolloin alueellisen yhteistyön kehittämiselle ja potilaspolkujen sujuvoittamiselle olisi yhteinen raami. Liite 3: Laatujärjestelmätilanne Varsinais-Suomen kunnissa (Friman) Liite 4: Laadunhallinnan menettelyt ja järjestelmät (Ikonen, V-S sote-johtajien kokous ) Mikko Pakarinen esittelee asiaa. Esitys: Palvelujen järjestämisen työryhmä toteaa SHQS-laatuohjelman voivan toimia pohjana Varsinais-Suomen maakuntatasoiselle sote-palvelutuotannon laatujärjestelmälle. Päätös: Palvelujen järjestämisen työryhmä toteaa SHQS-laatuohjelman voivan toimia pohjana Varsinais-Suomen maakuntatasoiselle sote-palvelutuotannon laatujärjestelmälle. Lisäksi todettiin, että asiaa on hyvä käsitellä palvelutuotantotyöryhmissä, ja asia viedään käsiteltäväksi myös sote-johtajakokoukseen perjantaina Lopuksi todettiin, että laatujärjestelmän jalkauttaminen jää tuotantotyöryhmien tehtäväksi. 4. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne Valinnanvapauslaista laadittujenlausuntojen pohjalta on laadittu lausuntoyhteenveto, joka löytyy alueuudistus.fi-sivustolta (linkki uutiseen). Hallitus ilmoitti joulukuussa lausuntokierroksen päätyttyä, että valinnanvapauslakia täsmennetään. Esimerkiksi asiakassetelin velvoittavuus ei täsmennyksen jälkeen koske lähtökohtaisesti erikoissairaanhoidon palveluita. Lisäksi jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan mm. palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseksi. Valinnanvapauslaki viimeistellään virkamiestyönä. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle maaliskuussa Koko maakunta- ja sote-uudistuksen kokonaisuus on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa kevätistuntokauden loppuun mennessä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio on yhdistetty, ja rekrytoinnit projektiorganisaatioon jatkuvat. Viime kokouksessa sovitun mukaisesti palvelujen järjestämisen työryhmä tullee toimimaan jatkossa enemmän ohjaavana ryhmänä projektiorganisaatiolle,

4 mutta erityiskysymyksissä, kuten tietojohtaminen, toivotaan kyettävän irrottamaan ja ohjaamaan resursseja valmistelutyöhön. Antti Parpo esittelee asiaa. Esitys: Merkitään edellä mainittu tiedoksi. Päätös: Merkittiin edellä mainittu tiedoksi. Lisäksi sovittiin, että lisätään muutosjohtajien sekä ICT-työryhmän suunnasta painetta STM:lle ja Sote-Digi Oy:lle siitä, että järjestäjän tiedolla johtamisen ratkaisujen valmistelu etenee. Samassa yhteydessä on syytä korostaa maakuntien tarvetta päästä vaikuttamaan valmisteluun, vaikka sitä tehdään kansallisella vetovastuulla. Varsinais-Suomella todettiin olevan valmiuksia tukea kansallisessa valmistelussa, josta esimerkkinä käytettiin sote-tietojohtamisen viitekehystä, joka valmisteltiin vuonna UNA-hankkeen todettiin tuottavan ratkaisuja enemmän palvelutuotannon tiedolla johtamiseen. 5. Tulevan maakunnallisen sote-organisaation suunnittelu Suunnittelun tueksi järjestettin työpajamuotoinen ideariihi, johon kutsuttiin poikkihallinnollisesti 10 edustajaa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaation hallintotyöryhmästä, sairaalapalvelujen ja sote-palvelut ja integraatio -työryhmistä sekä palvelujen järjestämisen työryhmästä. Lisäksi ryhmien kaikilta jäseniltä koottiin ennakkotehtävän avulla sote-palvelujen organisoitumisessa huomioitavia näkemyksiä. Tavoitteena oli saada yhteisesti valmisteltua periaatelinjauksia, jotka puolestaan auttavat maakuntakonsernin sote-palvelujen järjestämisen ja tuotannon suunnittelussa. Linjaukset tulevasta organisaatiosta tarvitaan, koska muu sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on monelta osin sidottu soten organisaatiomalliin. Asiaa on tarkoitus käsitellä myös sote-johtajien kokouksessa Liite työpajan yhteenveto (valmistuu vasta kokoukseen mennessä) Mikko Pakarinen esittelee asiaa. Esitys: Järjestämisen työryhmä merkitsee työpajatyöskentelyn tuotokset tiedoksi, ja linjaa, että maakunnallisen sote-organisaation valmistelua jatketaan työpajassa sovitulla tavalla. Päätös: Palvelujen järjestämisen työryhmä linjasi, että konsernitason valmistelua laajennetaan siten, että mukaan saadaan maakuntauudistusvalmistelun tahoja. Todettiin, että tarvitaan jonkinlainen poliitikkojen ja virkamiesten yhteinen työpaja, jonka pohjalta voitaisiin saada poliittisiin ryhmiin keskusteltavaksi vietävä esitys, jonka osana korostetaan poliittisen

5 päätöksenteon merkitystä. Aikataulusta ei sovittu, mutta muutosjohtajat valmistelevat etenemisestä tarkemman suunnitelman. Liitteenä ollut työpajatuotos käsitellään hallinnon työryhmässä torstaina ja sote-johtajien kokouksessa Järjestäjän sääntö- ja ohjekirjojen valmistelu Maakunnan järjestäjäorganisaation kannalta keskeisinä palvelutuotannon ohjauskeinoina nähdään erilaiset sääntö- ja ohjekirjat. Sääntökirjat sisältävät soveltuvin osin mm. tuottajille maksettavat korvaustasot, tuotannon talouden kannustimet / ohjauskeinot, tuottajille asetettavat laatuvaatimukset, raportointivelvoitteet ja muut mahdolliset vähimmäisvaatimukset. Sääntö- ja ohjekirjoissa on perusteltua pyrkiä yhtenäiseen sisällölliseen rakenteeseen, ja niiden laadinta kannattaa tehdä yhteistyössä ja olemassa oleva, mm. Ruotsin kokemukset sekä asiakohdassa 4 todettu alueellinen organisaation strateginen suunnittelu, huomioiden. Järjestämisen työryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan, jolloin sovittiin, että alueen toimijoita kannustetaan käymään keskustelua Melinin kanssa, jotta alueella oleva ajattelu saadaan tuotua Melinin tietoon ja järjestäjän sääntö- ja ohjekirjojen valmistelussa huomioitua rinnakkain tehtävä muu valmistelutyö. Sote-muutosorganisaation selvityshenkilö Tuomo Melin esittelee asiaa. Liite 2. Alustavia linjauksia sääntö- ja ohjekirjoista. Esitys: Merkitään asia tiedoksi. Lisäksi kannustetaan edelleen alueen toimijoita olemaan yhteydessä Tuomo Meliniin, jotta alueella oleva ajattelu saadaan tuotua Melinin tietoon, ja järjestäjän sääntö- ja ohjekirjojen valmistelussa saadaan huomioitua rinnakkain tehtävä muu valmistelutyö. Tuomo Melinin sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi ja puhelinnumero Päätös: Asia siirrettiin käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. 7. Yhteistyöalueen valmistelutilanne järjestettiin yhteistyöalueen kokous Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan kesken. Käsiteltävien asioiden listalla oli: Länsirannikon YO-sairaala -selvitys Yhteistyöalueen valmistelussa huomioitavat yhteistyöasiat, työskentelytavat, vastuut ja maakuntiin palkattavien sote-koordinaattorien työpanos.

6 Tutkimuksen ja koulutuksen raenteet ja tavoitteet yhteistyöalueella Antti Parpo esittelee asiaa. Esitys: Merkitään asia tiedoksi Päätös: Asia merkittiin tiedoksi. Todettiin, että Länsirannikon YO-sairaala -selvitys julkaistaan ensi viikon tiistaina ( ), jonka jälkeen se voidaan laittaa yleiseen jakoon Kimpassa-sivustolle. Lisäksi todettiin, että sote-koordinaattorihakemus on jätetty STM:lle. Kyseinen henkilö tulisi jatkossa koordinoimaan yhteistyöalueen lakisääteisen yhteistyösuunnitelman luomista, jonka laadinnassa kannattaa huomioida nykyisen erva-alueen sopimuspohja. 8. Temaattisen valmistelukartan luonnos pidetyssä Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman asiantuntijatyöryhmän kokouksessa päätettiin, että järjestämissuunnitelmatyön rakenteissa tehty sisällöllinen kehittämistyö yhdistetään vuoden 2018 alusta lukien kokonaisuudessaan osaksi sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiota. Tämän johdosta kyseisen asiantuntijatyöryhmän työskentely päättyi ja ylikunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyö tapahtuu jatkossa osana sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiota. Samassa kokouksessa muutosjohtaja Parpon esityksestä päätettiin, että tulevaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten laaditaan temaattinen valmistelukartta niistä tehtäväkokonaisuuksista, joita jatkossa valmistellaan palvelutuotanto- ja sote-palvelujen järjestämisen työryhmissä. Valmistelukarttaan nimetään lisäksi kunkin kokonaisuuden vastuuhenkilöt. Kokonaisuuksina, joita tähän liittyen tulee valmistella, nostettiin esille esimerkkeinä: - Ikääntyvien palvelut - Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Päihde- ja mielenterveyspalvelut - Aikuissosiaalityön palvelut - Vammaispalvelut - Työterveyshuolto - Tukipalvelut - Sote-keskusten perustaminen Valmistelukartan pohjaa sovittiin valmistelevan Pasi Oksanen ja Mikko Pakarinen. Valmistelukartta pohjaa ajatukseen, että järjestämissuunnitelmatyössä luodut alatyöryhmät jatkavat työtään, ja ne tuottavat valmisteltuja esityksiä palvelujen järjestämisen työryhmälle sekä palvelujen tuotannon työryhmille (sairaalapalvelut, sote-palvelut ja integraatio) hieman eri näkökulmista. Tavoitteena on varmistaa alatyöryhmissä tehdyn valmistelutyön yhden-

7 suuntaisuus hyväksytyn sote- ja maakuntauudistuksen projektisuunnitelman kanssa ja muiden linjausten kanssa. Kullekin temaattiselle asiakokonaisuudelle on olemassa vastuuvalmistelija, joka tekee valmistetyötä yhdessä alatyöryhmien kanssa. Liite 5. Alustava luonnos temaattisesta valmistelukartasta Mikko Pakarinen esittelee asiaa. Esitys: Palvelujen järjestämisen työryhmä merkitsee temaattisen valmistelukartan valmistelutilanteen tiedoksi, ja keskustelee sen tarkentamis- ja muutostarpeista. Päätös: Merkittiin temaattisen valmistelukartan valmistelutilanne tiedoksi. Sovittiin, että valmistellaan taulukkomuotoinen esitysmuoto, josta näkyvät vastuuvalmistelijat ja valmisteltavat asiakokonaisuudet. Sen yhteydessä on tarpeen listata asiat, joiden täytyy olla olemassa keväällä 2019, jotta pystytään tekemään järjestämispäätös. Esimerkkinä käytettiin konsernin ohjausmallia ja sitä tukevaa rakennetta, joka tarvitaan, jotta voidaan suunnitella mm. palvelutuotantoa, palveluohjausta tai laajan hyvinvointinäkemyksen huomioimista ja sen edellyttämää kuntayhteistyötä. Todettiin sotepalvelut ja integraatio -työryhmässä käsitellyn samaa asiaa, jossa oli todettu, että esityksen laatiminen tuotannon ohjaus- ja johtamisrakenteista, palveluverkosta, tuotanto-organisaatiosta ja sen henkilöstöstä ja taloudesta edellyttää sekä tiivistä yhteistyötä järjestämisen työryhmän, sairaalapalvelut työryhmän, henkilöstötyöryhmän ja taloustyöryhmän kanssa että vähintään alustavia strategisia linjauksia niistä periaatteista, joiden pohjalta maakunnan sote-palvelut tullaan organisoimaan. Sotepalvelut ja integraatio -työryhmässä oli lisäksi todettu, että palveluintegraatioon liittyviä seikkoja valmistellaan yhteistyössä erityisesti sairaalapalvelut- sekä palvelujen järjestämisen työryhmän kanssa. Työskentelyssä tulee huomioida ainakin neljä eri näkökulmaa: a. Niiden tehtävä- ja palvelukokonaisuuksien tunnistaminen, jotka voidaan siirtää lähes sellaisenaan tulevaan maakuntaan b. Niiden tehtävä- ja palvelukokonaisuuksien tunnistaminen, joissa tarvitaan toimintakäytäntöjen tai kriteeristöjen yhtenäistämistä ennen palvelukokonaisuuksien siirtymistä maakunnalle c. Kokonaan uusien toimintojen organisointiin liittyvät tehtävät (esimerkkeinä sotekeskukset, asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetoinnin palvelujen yhtiöittämistarve, asiakas-/palveluohjausyksikön perustaminen) d. Julkisen palvelutuotannon jatkuva kehittäminen sujuvien ja asiakaslähtöisten hoitoja palveluketjujen toteuttamiseksi Lisäksi todettiin, että sote-johtajien kokoukseen tarjotaan 10 valmistelulupausta, jotka viedään, mikäli tulevat hyväksytyksi, eteenpäin tulevaisuudessa myös poliittiselle ohrylle.

8 9. Alueellisesti yhteinen toiminta-arkkitehtuurityö kokouksessa Juha Malmivirta ja Jaakko Ståhlberg Turun kaupungin konsernihallinnosta ovat esittelivät ajatusta Varsinais-Suomen yhteisestä toiminta-arkkitehtuurityöstä. Taustalla on huomio siitä, että Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistukseen liittyen tarvittaisiin toiminnallinen tavoitetila, jolla voidaan ohjata muutosta, toiminnan johtamista, kehittämistä sekä tietojärjestelmien rakentamista. Tavoitetilaa tehdään karkealla tasolla VM:n johdolla maakuntien viitearkkitehtuurityössä, joka perustuu Espoon ja Turun kaupunkien aikanaan käynnistämään työhön. Mikko Pakarinen esittelee asiaa. Esitys: Uusitaan edellisessä kokouksessa sovittu toteamus, että toiminta-arkkitehtuurin valmistelutyöhön voi osoittaa kiinnostusta, mikäli organisaatioissa koetaan olevan osaamista asian tiimoilta. Erityisesti odotetaan henkilöitä VSSHP:stä ja Turun kaupungilta. Nimet toimitetaan Mikko Pakariselle Sen jälkeen katsotaan miten työ kytketään yhteen muuhun organisoitumisen valmisteluun, tiedolla johtamisen valmistelutyöhön sekä mm. palveluohjauksen pohdintaan. Päätös: Sovittiin, että Turun kaupungin edustajien nimet kootaan Riitta Liuksan kautta, ja VSSHP:n henkilöt Arja Pesosen kokoamana. VSSHP:n Mari Siimar ilmoittautui kokouksessa mukaan työhön. Kokouksen jälkeen todettiin, että Malmivirran ja Ståhlbergin ehdotuksessa esitettiin task forcen perustamista, jossa maakunnallisen toiminta-arkkitehtuurin ja tiedon hyödyntäminen ryhmään kuuluisivat: Juha Malmivirta (Turku), Jaakko Ståhlberg (Turku), Pirkko Kortekangas (VSSHP), Mari Siimar (VSSHP), Marjaana Siirala (Turku) ja Päivi Sannola (Turku) täydennettynä eri temaattisten kokonaisuuksien asiantuntijoilla, kuten Mikko Hulkkonen (lapsiperheiden palvelukokonaisuus) tai Kirsi Kiviniemi (ikääntyneiden palvelukokonaisuus). 10. Muut asiat Järjestämisen työryhmän työskentelytavat Todettiin tarve saada osallistettua työryhmän jäseniä nykyistä enemmän valmistelutyöhön, ja sovittiin ad hoc -tyyppisten alatyöryhmien luomisesta aina tarpeen mukaan eri asiakokonaisuuksien valmisteluun. 11. Seuraava kokous

9 Seuraava kokous järjestetään klo 12-14, kokouspaikkana Varsinais-Suomen liitto, kokoushuone Tammi (1.krs, Ratapihankatu 36, Turku). 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo