SOTE-PALVELUT JA INTEGRAATIO -TYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 SOTE-PALVELUT JA INTEGRAATIO -TYÖRYHMÄ Aika Maanantai klo Paikka Turun kaupungintalo (Aurakatu 2), kokoustila Lindblom Jäsenet: (-) Liuksa Riitta (pj) toimialajohtaja Turku (x) Möttölä Marianne asiantuntijapalveluiden päällikkö, Seija Aaltosen sijasta V-S erityishuoltopiiri (x) Ahonen Sari palvelualuejohtaja Turku (x) Ekelund Jesper toimialuejohtaja VSSHP (-) Hulkkonen Mikko muutosagentti LAPE-muutosohjelma (x) Jormakka Pia henkilöstön edustaja KOHO/TEHY (x) Kauppila Wiveka hallintoylihoitaja VSSHP (x) Kauniskangas Katariina palvelualuejohtaja Turku (x) Kiviniemi Kirsi muutosagentti I&O kärkihanke (asiat 1-6) (x) Koistinen Sari johtava ylilääkäri Loimaa (x) Kuronen Sirpa palvelualuejohtaja Turku (x) Kytö Ville hallintoylilääkäri VSSHP (x) Purhonen Eeva sosiaalipalveluiden johtaja Salo (x) Pöyhönen Iiro perusturvajohtaja Naantali (-) Rantanen Sari sosiaali- ja terveysjohtaja Uusikaupunki (-) Sundqvist Paula hyvinvointikoordinaattori Parainen (x) Tuimala Marika kuntayhtymän johtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli (x) Tuomaala Erkki johtava ylilääkäri Kaarina (x) Väinölä Sari henkilöstön edustaja JUKO (asiat 1-6) (x) Oksanen Pasi (siht.) erikoissuunnittelija VS-muutosorganisaatio Kutsuttuna: (x) Falenius Taru suunnittelijalääkäri VS-muutosorganisaatio (x) Kiviluoto Jenni erikoissuunnittelija VS-muutosorganisaatio (x) Oranta Olli sote-koordinaattori VS-muutosorganisaatio (x) Pakarinen Mikko erikoissuunnittelija VS-muutosorganisaatio (-) Parpo Antti muutosjohtaja VS-muutosorganisaatio (x) Rantanen Sirpa toimitusjohtaja EPLL (x) Söderlund Riitta johtava hammaslääkäri Salo (x) Valtonen Pirjo erikoissuunnittelija VS-muutosorganisaatio 1 Kokouksen avaus Päätös: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätettiin, että puheenjohtajan ollessa estynyt osallistumaan kokoukseen, toimii kokouksen puheenjohtajana erikoissuunnittelija Pasi Oksanen. Kokouksen puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen muistio (asialistan liite 1) Päätös: Hyväksyttiin. 3 Sote-keskuksen palvelukuvaus Esitys valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista Sote-palvelut ja integraatio työryhmä on käsitellyt sote-keskuksen palvelukuvausta kokouksissaan ja Lisäksi työryhmän kokouksessa käytiin läpi niitä seikkoja, joihin oli kaivattu linjauksia järjestämisen työryhmältä. Aiemman valmistelun pohjalta on muutosorganisaatiossa laadittu yksityiskohtaista sote-keskuksen palvelukuvausta, joka tulee maakunnan tekemän hallintopäätöksen liitteeksi. Maakunta tekee hallintopäätöksen palveluntuottajille asetettavista ehdoista, ja asettaa palveluntuottajille palvelujen laatua, voimavaroja ja saatavuutta, palveluketjuja, palvelujen yhteensovittamista koskevia ja muita palvelujen tuottamiseen liittyviä ehtoja. Maakunta myös päättää suoran valinnan palveluina tuotettavista muista kuin yleislääketieteen alaan kuuluvista terveydenhuollon konsultaatio- ja vastaanottopalveluista. Palvelukuvauksessa otetaan kantaa näihin suoran valinnan palveluita tarjoavan sote-keskuksen osalta. Katariina Kauniskangas esittelee asiaa. Esitys: Merkitään tiedoksi valmistelun tilanne. Käydään lähetekeskustelu sote-keskusten ja muiden, teemakohtaisten palvelukuvausten yhteensopivuudesta ja täsmennystarpeista. Päätös: Kauniskankaan esitys on muistion liitteenä 1. Merkittiin valmistelutilanne tiedoksi. Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä nostettiin teemoittain esiin seuraavia seikkoja: - Liikelaitoksen koordinoima lääkäripooli, jonne sote-keskukset osoittavat työvoimaa tai rahoitusta, todettiin tarkoituksenmukaiseksi toimintatavaksi. Konsultaatiotarpeista keskusteltassa pidettiin olennaisen tärkeänä sitä, että hoitoprosessit ja palveluketjut on määritelty niin, että työnjako eri toimijoiden kesken on riittävän selvä; näin vältetään turhia konsultaatiopyyntöjä. Liikelaitoksen sisällä tulee määritellä konsultaatioihin vastaamisen työnjako liikelaitoksen koordinoiman lääkäripoolin ja liikelaitoksen päivystyksen kesken. Erikseen tulee ratkaista miten sote-keskusten velvoite luovuttaa resurssia lääkäripooliin määritellään (esim. ko. sote-keskuksen valinneiden kotihoidon / tehostetun asumispalvelun asiakkuuksien määrän mukaisesti) - Työnjakoa päivystyksen ja sote-keskusten kiirevastaanoton on tarpeen vielä tarkentaa. Olennaisessa osassa on päivystysavun rooli palveluihin ohjautumisessa. Tärkeäksi nähtiin mm. se, että päivystysavusta voidaan suoraan varata aikoja asiakkaan sote-

3 keskukseen. Omana kokonaisuutenaan on syytä tarkastella mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden palvelukokonaisuutta. Sote-keskuksilta on tarkoitus edellyttää mielenterveys- ja päihdepalvelujen matalan kynnyksen palveluita aukioloaikoina. Työnjakoa sote-keskusten matalan kynnyksen vastaanottotoiminnan, liikelaitoksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen muun vastaanottotoiminnan sekä liikelaitoksen päivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikön välillä tulee vielä tarkentaa. - Sosiaalipalveluiden halutaan olevan sote-keskuksissa suuremmassa roolissa kuin nykyisissä terveyskeskuksissa. Niihin tarpeisiin, joihin voidaan vastata ilman sosiaalihuollon asiakkuuden syntymistä, pyritään vastaamaan sote-keskusten kautta. Kokonaisuuteen liittyen on tarpeen vielä täsmentää mm. sote-keskuksen oman sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen sekä liikelaitoksen sote-keskuksiin jalkautuvan sosiaalityön suhdetta. - Maakunta asettaa sote-keskuksille laatuvaatimuksia, jotka voidaan osoittaa täytetyiksi esim. tietyn laatujärjestelmän kautta. Sote-järjestäjä ei kuitenkaan voi edellyttää palveluntuottajia käyttämään jotain tiettyä, nimettyä laatujärjestelmää. Olennaista on, että palveluntuottaja pystyy osoittamaan miten se täyttää laatuvaatimukset. - Lakiesitysten mukaan työntekijän on mahdollista jakaa työpanostaan liikelaitoksen ja yksityisten palveluntuottajien kesken. 4 Palvelukokonaisuuksien kehittäminen / Vanhuspalvelut Sote-palvelut ja integraatio -työryhmän edellisessä kokouksessa ( ) merkittiin tiedoksi asiakas- ja palveluohjauksen työryhmän esitys siitä, että palvelutuotantoa valmisteleville työryhmille ja alatyöryhmille annetaan tehtäväksi tunnistaa kunkin palvelukokonaisuuden osalta TOP 5 prosessit / palveluketjut, joissa asiakasmäärä on suurin ja / tai kustannukset korkeat. Tämän jälkeen kussakin prosessissa tulisi tunnistaa keskeiset valinnan kohdat, jotka suuntaavat asiakkaan palvelua suuntaan tai toiseen sekä eri toimijat, jotka kytkeytyvät tai joita tarvitaan kunkin pääprosessin läpiviemiseen. Tältä pohjalta prosesseja voidaan tarpeen mukaan yhdenmukaistaa tai liittää toisiinsa. Kokouksessa myös todettiin, että tähänastinen, teemakohtainen valmistelumme on organisoitu perinteisen sektorikohtaisen jaottelun mukaisesti. Valmistelun edetessä on tarve uudelleenorganisoida työskentelyä sektorikohtaiset rajat ylittäen, asiakassegmentointia hyödyntäen. Lisäksi keskustelussa nostettiin esiin tarve huomioida valmistelussa kansallisesti valmisteltavan päivystyksen ohjaus- ja neuvontapalvelun kytkeytyminen osaksi asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuutta. Sote-palvelut ja integraatio -työryhmä päätti pyytää teemakohtaisia alatyöryhmiä nimeämään omaan valmisteluteemaansa liittyvät TOP 5 prosessit / palveluketjut, joissa asiakasmäärä on tällä hetkellä suurin ja / tai kustannukset korkeimmat. Kirsi Kiviniemi ja Taru Falenius esittelevät vanhuspalvelujen volyymeja ja kehittämisen kannalta olennaisimpia palvelukokonaisuuksia.

4 Päätös: Kiviniemen esitys on muistion liitteenä 2. Faleniuksen esitys on muistion liitteenä 3. Päätettiin, että ikääntyvien palvelupolkujen kehittämisessä kohteiksi nostetaan muistiasiakkaan palvelupolku ja ikääntyneen sosiomedisiinisen kriisin palvelupolku. Omana kokonaisuutenaan viedään eteenpäin hyvinvointitorien kehittämistä. Lisäksi tavoitteena on kuvata maakunnalliset vaikuttavat toimintatavat niin, että kaikille hoidonportaille löytyy toimintamallin kuvaus kaikista vaikuttavista osa-alueista. Toimintamallin kuvaukseen sisällytetään seurantamittarit. Osaamista vahvistetaan alueellisten koulutusten järjestämisen avulla. Laajana kuntien ja tulevan maakunnan yhteisenä kehittämistarpeena nähtiin asumiseen liittyvät kysymykset ja eri toimijoiden rooli niiden ratkaisemisessa. Kuntien ja tulevan maakunnan tulee yhdessä selvittää ikääntyvien asumiseen liittyviä tarpeita ja kehittää asumiseen liittyviä ratkaisuja, jotka edesauttavat ikääntyvän väestön kotona pärjäämistä. Todettiin, että kuntien päivittäessä vanhuspalvelulain edellyttämiä, ikääntyvää väestöä koskevia suunnitelmiaan, voidaan työssä tarvittaessa hyödyntää keväällä 2019 päivitettävän Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ikääntyvää väestöä koskevaa osuutta. 5 Palvelukokonaisuuksien kehittäminen / Vammaispalvelut Pirjo Valtonen käy läpi vammaispalvelujen volyymeja ja kehittämisen kannalta olennaisimpia palvelukokonaisuuksia. Päätös: Valtosen esitys on muistion liitteenä 4. Todettiin, että asiakas- ja kustannusvolyymien kautta tarkasteltuina nousevat Varsinais-Suomessa olennaisimmiksi kehittämiskokonaisuuksiksi: - Kuljetuspalvelujen keskitetty järjestäminen - Omaishoidontuki ja vapaiden järjestäminen + perhehoito (+ lyhytaikaishoito) keskitetysti koordinoituna - Asunnonmuutostöiden palvelutarpeen arvioinnin ja päätöksenteon yhtenäistäminen ja keskitetty koordinointi

5 - Henkilökohtainen apu ja sen keskitetty koordinointi Näiden kokonaisuuksien lisäksi voidaan vammaispalveluissa jo vuoden 2019 aikana yhtenäistää toimintaa asiakas- ja palveluohjauksessa, laatia yhteisiä kriteeristöjä palveluihin pääsylle ja asiakasmaksuille, laatia yhteisiä pohjaesityksiä omavalvontasuunnitelmiksi sekä kehittää yhtenäistä toimintakulttuuria itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Näihin liittyen laaditaan yhteisiä esityksiä toimintatavoista. Ennen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa päättää kukin kunta itsenäisesti näiden mahdollisesta käyttöönotosta jo ennen uudistuksen voimaantuloa. 6 Palvelukokonaisuuksien kehittäminen / Aikuissosiaalityö Jenni Kiviluoto käy läpi aikuissosiaalityön volyymeja ja kehittämisen kannalta olennaisimpia palvelukokonaisuuksia. Päätös: Kiviluodon esitys on muistion liitteenä 5. Päätettiin, että aikuissosiaalityön kokonaisuudessa nostetaan kehittämiskohteiksi seuraavat asiakkaan palvelupolut: - Maahanmuuttaja-asiakkaan palvelupolku - Aikuissosiaalityön asiakkaan palvelupolku - Nuoren syrjäytymisriskissä olevan asiakkaan palvelupolku - Varhaisen vaiheen tuen tarpeessa olevan työikäisen asiakkaan palveluketju. Kirsi Kiviniemi poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello Sari Väinölä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello Palvelukokonaisuuksien kehittäminen / Suun terveydenhuolto Päätös: Riitta Söderlund käy läpi suun terveydenhuollon volyymeja ja kehittämisen kannalta olennaisimpia palvelukokonaisuuksia. Asian käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen.

6 8 Kokouksen päättäminen Kokouksen puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion laati Pasi Oksanen Erikoissuunnittelija