Tiedolla johtaminen ja palvelujen seuranta -työryhmä. Muistio kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi

Transkriptio

1 Tiedolla johtaminen ja palvelujen seuranta -työryhmä Muistio kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi

2 Osallistujat Läsnä Ismo Rautiainen Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija, pj. Päijät-Hämeen liitto/phhyky X Anu Lindfors Sote-koordinaattori, siht. Päijät-Hämeen liitto X Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto X Jouni Peltomaa Toimialajohtaja, Strategia- ja tukipalvelut PHHYKY X Petri Pekkala Tietohallintojohtaja, ICT-vastuuvalmistelija PHHYKY X Hanne Ketonen ICT-projektipäällikkö, Palvelusetelikokeilu PHHYKY X Riitta West Vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Heinola Minna Veistilä Sosiaalijohtaja Sysmä X Ritva Meritie Henkilöstön edustaja JUKO X 2 20:6:2018

3 Asiat 1. Kokouksen avaus Ismo Rautiainen avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. 2. ICT-valmistelu ja rahoitus vuodelle 2018 Merkittiin tiedoksi ICT-valmistelun tilanne. Ennakkotiedon mukaan Päijät-Häme olisi saamassa ICTrahoitusta 3,8 M, mutta virallista päätöstä ei ole vielä saatu. Rahoitus on kytketty lakien hyväksymiseen. 3. PHHYKY Tiedolla johtamisen kehittämisen toimeenpano Kuultiin Jouni Peltomaan alustus. Esitysmateriaalit muistion liitteinä 1 ja 2. Todettiin, että tietojohtamisen organisaatiorakenne tarvitaan mahdollisimman pian ja mikäli lait hyväksytään, tarvittavat henkilöt tulisi rekrytoida heti kesän jälkeen. PHHYKY valmistelee ehdotuksen tietojohtamisen rakenteista ja tarvittavista resursseista maakunnalle. Ehdotuksesta pyydetään PHHYKY:n tietohallinnon ohjausryhmän lausunto. Rakenne valmistellaan niin, että se voidaan toteuttaa riippumatta sote-ratkaisuista. 20:6:

4 Asiat Väliaikaishallinto päättää maakuntaa koskevista asioista, kunnes uusi maakuntavaltuusto on valittu. Projektitoimisto selvittää tietojohtamista koskevan ehdotuksen käsittelyä väliaikaishallinnossa. Asia on syytä tuoda mahdollisimman pian projektitoimiston tilannekuvapalaveriin. 4. Kelan järjestelmäkehitys Materiaali on lähetetty asialistan liitteenä. Merkittiin tiedoksi 5. Kevään 2018 aikana toteutetut maakuntien yhteiset järjestämistehtävän digipalveluiden ja sotetiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet 1. Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä 2. SOTE järjestämisen tietomalli 3. SOTE tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen esiselvitys 4. SOTE valtakunnallisten toimijoiden tietojärjestelmäratkaisujen työnjako ja arkkitehtuuri 4 20:6:2018

5 Asiat Suunnitteluhankkeissa 1 ja 3 laadittu Keskeiset ehdotukset maakuntien yhteisesti toteutettaviksi ICTpalveluiksi on lähetetty asialistan liitteenä. Ehdotuksesta pyydetään lausuntoa mennessä. Todettiin, että Päijät-Hämeessä näemme yhteisen kehittämisen perustelluksi, mutta voidaksemme ottaa tarkemmin kantaa, tarvitaan tarkempi tieto sisällöistä ja aikatauluista. Keskeinen kysymys on, miten eletään tästä hetkestä vuoteen 2025? Väliajan ratkaisuihin tarvittaisiin valtion rahoitusta. Anu Lindfors kertoi Sote järjestämisen tietomallin valmistelutilanteesta (hanke 2). Merkittiin tiedoksi. Esitysmateriaalit muistion liitteinä 3 ja 4. Suunnitteluhankkeiden lopputulokset esitetään yhteisessä päätösseminaarissa Työpajojen materiaalit saatavissa Innokylästä: 6. Työskentelyn eteneminen ja seuraava kokous Seuraava kokous kello , Päijät-Hämeen liitto, Diabaasi 5 20:6:2018

6 Tiedolla johtaminen Jouni Peltomaa Maakuntavalmistelun tiedolla johtamisen työryhmän kokous Tekijän nimi/yksikkö PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

7 Tiedolla johtaminen uutta ja vierasta? Miten on johdettu tähän asti? Olemmeko vasta nyt aloittamassa tietoon perustuvan johtamisen? Puhummeko samasta asiasta, kun käsittelemme ja kehitämme tiedolla johtamista? Yhteinen ymmärrys aiheesta ja tavoitteesta auttaa onnistumaan parhaiten PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

8 Tiedolla johtaminen Tietoa on monenlaista ja sillä on monia eri käyttötarpeita organisaatiossa ja sen sidosryhmissä Mistä eri lähteistä tietoa syntyy, miten tietoa kerätään ja hallinnoidaan, miten tietoa analysoidaan ja miten tietoa hyödynnetään? Virallinen tieto, epävirallinen tieto, kirjallinen tieto, suullinen tieto, henkinen tietopääoma Miksi edellä mainittuja asioita kannattaa miettiä siksi, että niiden ymmärrys vaikuttaa siihen, miten hyvin tiedolla johtamisessa onnistutaan. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

9 Tiedolla johtamisen edellytykset Strategiset linjaukset tiedolla johtamisesta tarvitaan organisaation ylimmältä tasolta Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan tiedolla johtamisesta? Raportteja?, johtamista ja esimiestyötä?, tiedon analysointia?, raportointijärjestelmiä?, päätöksentekoa?, vai näitä kaikkia? Yhteinen ymmärrys tiedolla johtamisen sisällöstä ja tavoitteista ovat edellytyksiä tiedolla johtamisen onnistumiselle Mitä tiedolla johtamisella halutaan saada aikaiseksi? Mitä tehtäviä/rooleja ja vastuita liittyy tiedolla johtamiseen? Mitä tietoa halutaan eri toiminnoista? PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

10 Tiedolla johtamisen ict-arkkitehtuurin pelkistetty kuvaus TIEDON RAPORTOINTITYÖKALUT LOPPUKÄYTTÄJILLE Raportointityökalut loppukäyttäjälle. Helppokäyttöiset, monin eri tavoin visualisoitavissa olevat raportit, joita kukin käyttäjä osaa itse tuottaa ja analysoida TIETOVARASTO Tietovarasto, jossa tietoaltaasta nostettu tieto muokataan halutulla tavalla monin eri kriteerein, esim. organisaatioittain, kustannuspaikoittain jne. jne. TIETOALLAS Tietoallas, johon tietoa kerätään kaikista lähdejärjestelmistä TIEDON LÄHTEET Kymmeniä tai satoja tiedon lähteitä erilaisissa järjestelmissä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

11 Sotejärjestämisen tietomalli Työpaja Etunimi Sukunimi

12 Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistus Tavoitteena on: Kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja Parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia Tavoitteena ovat nykyistä: Asiakaslähtöisemmät Vaikuttavammat Kustannustehokkaammat Paremmin yhteen sovitetut palvelut Etunimi Sukunimi

13 Sote-järjestämisen tietomallityön tavoitteet ja eteneminen Kaikkia maakuntia palveleva tietomalli riippumatta organisaatiorakenteesta tai järjestämis- ja tuottamistehtävien toteutustavasta Mallin tarkoitus tukea valmisteluissa eri vaiheessa olevia maakuntia järjestämistehtävässä Malli työstämiseen osallistuttu kaikista maakunnista Mallin tämän vaiheen tuotos pitää sisällään pääsääntöisesti kansallisesti yhteisesti jossakin yhteydessä hyväksyttyjä mittareita ja indikaattoreita Etunimi Sukunimi

14 Tietotarpeet vs. vaiheistus maakuntien käynnistyessä toimintaan Maakuntien käynnistämisen valmisteluvaihe Maakunnat eri tilanteissa Maakuntien käynnistymisvaihe Muutosprosessin läpivienti hallitusti ja riskejä karttaen, Rahoituksen turvaaminen kestävä talous, Palvelukyvyn turvaaminen palvelujen saatavuus Maakuntien toiminnan vakiintunut vaihe Rahoituksen turvaaminen kestävä talous, Palvelukyvyn turvaaminen palvelujen saatavuus, Palvelutarpeen kasvun hillintä tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta kehittämällä Kehittäminen ja innovointi Etunimi Sukunimi

15 Maakuntien käynnistämisen valmisteluvaihe Maakuntien toiminnan käynnistämisen valmisteluvaiheessa, kerätään nykyistä toimintaympäristöä, toimintaa ja taloutta kuvaavaa tietoa nykyisten toimijaorganisaatioista [kunnat, sairaanhoitopiirit, palvelutuottajat ], jonka tiedon pohjalta saadaan maakuntatason lähtötilannekuva toiminnasta ja taloudesta. Maakuntien Sote järjestäjien lähtötilanne tiedolla johtamiseen ja tietomallin käyttöönottoon vaihtelee huomattavasti. Vain muutamien maakuntien oma tiedontuotanto on sillä tasolla, että se pystyy erittelemään tarvittavia tietoja vaadittavan tiheällä aikasyklillä. Yleisellä tasolla lähtötilanne maakunnissa: suurimmalla osalla maakuntia ei ole kerättynä kootusti ja luotettavalla tasolla maakunnille siirtyvien toimintojen talous- (tilinpäätös) eikä toimintatietoja (toimintamäärät, rakenteita kuvaavaa tietoa) suurimmalla osalla maakuntia ei ole kerättynä kootusti ja luotettavalla tasolla maakunnille siirtyvien resurssien / voimavarojen /henkilöresurssien määrä eikä yksikkökustannustietoja suurimmalla osalla maakuntia ei ole kerättynä kootusti ja luotettavalla tasolla maakunnille siirtyvien toimintojen kustannustietoa eikä kustannusrakennetta kuvaavia tietoja useassa maakunnassa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojärjestelmät eivät suoraan kommunikoi keskenään, saati että niihin kertyvä tieto olisi edes jollakin siedettävällä tavalla yhdistettävissä taloustietoihin. useassa maakunnassa haasteena on sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen epätasaisuus ja epäluotettavuus kirjaamiskäytännöt vaihtelevat Etunimi Sukunimi

16 Maakuntien käynnistymisvaihe Turvataan toiminnan käynnistyminen muutostilanteessa, toiminta ja talous suunnitellaan fokusoiden toiminnan muutostilanteiden hallintaan, talouden kestävyyteen ja palvelukyvyn turvaamiseen. Maakunnan tulee tietää omat voimavarat ja sen meno- ja kustannustason ja rakenteen sekä tiedon rahoituksesta. Voimavaroista merkittävintä tietää suurimpien meno[erien]lajien tiedot ja niiden taustalla olevat määrätiedot ja yksikkökustannukset. Maakunnan tulee tietää oma tuottavuustaso palvelukokonaisuuksittain verrattuna muihin maakuntiin, tarvekorjattu palveluiden käyttö ja taloudellisuustieto [ /asukas, /asiakas]. Maakunnan tulee määrittää tarpeen mukainen palvelutarjonta, palvelukriteerit, palvelun rajoittamis- ja kohdentamiskriteerit. Maakunnan tulee kehittää palvelutarjontaa ja kriteeristöjä vastaava tuottajaekosysteemi. Maakunnan tulee kehittää oma palvelutuotanto tavoitteen mukaiseksi kustannustehokkuudeltaan ja saamaan edulliset ulkoisen palvelun hankintasopimukset, asiakassetelien hinnat ja korvausmallit. Toiminnan suunnittelussa käytettävissä olevat resurssit jaetaan palveluiden ja tuottajien kesken niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä allokatiivinen tehokkuus [hyvinvointihyöty, saatavuus, taloudellisuus]. Kriittinen menestystekijä on taata palveluiden toimivuus = palvelukyky = saatavuus. Kriittinen menestystekijä on talouden kestävyys, talouden riittävyys ja toiminnan taloudellisuus Etunimi Sukunimi

17 Maakuntien toiminnan vakiintunut vaihe Tuottavuuden kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti tuottavuutta selittävää tietoa, jota tuotetaan koko toiminnasta. Tuottavuutta kehitetään jatkuvasti hyödyntämällä (keräämällä, analysoimalla ja ymmärtämällä) luotettavaa, kansallisesti ja paikallisesti vertailukelpoista, tietoa, jota saadaan koko toimintakentästä. Tässä vaiheessa raaka datan keruu on jo vakiintunutta ja sen luotettavuus ongelmat on korjattu. On opittu hyödyntämään erilaisia datan jatkojalostusmenetelmiä. On myös opittu valikoimaan erilaisista seuranta ja analyysitavoista eri tilanteisiin parhaiten sovellettavat keinot. Tuottavuuden kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti digitalisaatiota digitaalisia palveluja. Digitaalisia palveluja mitataan kuten muitakin palveluja. Tuottavuuden kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti tuottajaekosysteemin tuottavuuspotentiaalia ja innovaatioita. Käynnistysvaiheessa on luotu tehokas ja riittävän kattava tapa tuottaa toiminnan suunnittelua ja ohjausta tulevaa vaikuttavuustietoa. Vaikuttavuustieto kuvaa palvelun vaikutusta asiakkaaseen ja suurelta osin saatavaa hyvinvointihyötyä. Merkittävä osa hyvinvointihyödystä voidaan mitata -määräisesti, jolloin toimintaa voidaan kehittää ja suunnata kustannusvaikuttavuustiedon avulla. Näin saadaan tietopohjaa palvelutarpeen kasvun hillintään. Vaikuttavuutta tukee asiakkaan oma toiminta, joka kehittyy kun asiakaskokemustietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Kuntien kanssa on yhteinen tietopohjainen näkymä maakuntalaisten hyvinvointiin. Monituottajamalli mahdollistaa uudenlaisten palveluketjujen muodostamisen, uudenlaisten palvelukokonaisuuksien ja innovatiivisten palveluiden kehittämisen jne Etunimi Sukunimi

18 Miten jäsennetty järjestäjän tarvitsemat mittaristot Kysymys maakunnille: Järkevä jäsennys? Etunimi Sukunimi

19 Kokonaisnäkymä Maakunnan toimintaan (tuloksellisuus) Näkökulmat/ Ulottuvuudet, joita indikaattorit ja mittarit kuvaavat, ja joihin ne kiinnittyvät Tietotarpeiden jäsennys tuloksellisuuden näkökulmiin Toimintaympäristö Perustiedot Voimavarat, Voimavarojen kohdentamine (Kestävä) Talous Taloudellisuus Tuottavuus Palvelukyky Asiakastietämys /-ymmärrys Laatu Vaikuttavuus Kustannusvaikuttavuus Kehittyminen innovatiivisuus Perustiedot Ympäristö Tuotannon tekijä Määrät Allokaatio Seur.rapo Suunnitelma/ toteuma/ Ennuste Kustannukset/ asukas Kokonaistuottavuus Odotusajat Asiakaskokemus Palvelun tuotoksen laatu Palv Vaikutus asiakkaaseen Vaikuttavuus/ kustannukset Innovaatio aihiot Perustiedot Toimijat Tuotannon tekijä Laatu Palveluportfolio Käyttötalous Kustannukset/ asiakas Osatuottavuudet Läpimenoajat Asiakastyytyväisyys Prosessin laatu Yhteiskunnallin en vaikuttavuus Kehittyminen hankkeissa Elinolot Osaaminen Tarjonta Tarjooma Tulos Kustannukset/ suorite Henkilötyö tuottavuus Saatavuus Asiakaspalaute Kantelut,valituk Resurssien laatu Hyvinvointi Terveyden tila Motivaatio tyytyväisyys Kapasiteetti. Investoinnit Saavutettavuus Asiakaskunta. Tuottajaekosysteemi Palvelumuoto Rahoitus Tarve / tarjonta Kysyntä/käyttö Asiakastarve Tase Kustannukset/ Palvelu Palvelukäyttäytyminen Osallistuminen ja oikeudet Yhdenvertaisuus Palvelujen käyttö Integraatio Yhdenvertaisuus Esimerkkinä: Yhdenvertaisuuden tarkastelu tapahtuu useiden näkökulmien ja niiden mittareiden avulla Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus Etunimi Sukunimi

20 TIEDOT TOIMINTA TOIMIJANA JA TIEDON TUOTTAJANA SEKÄ HYÖDYNTÄJÄNÄ VALTIO Valtio VM ja STM Ja maakunnat analysoivat toimintaympäristöä ja sen muutoksia TOIMIJANA JA TIEDON TUOTTAJANA SEKÄ HYÖDYNTÄJÄNÄ MAAKUNTA Valtio VM ja STM arvioi maakunnan toimintaa Valtio VM ja STM Asettaa valtakunnanja maakuntatason tavoitteita ja ohjaa maakuntia Maakunta määrittää ja suunnittelee sotetoimintoja Maakunta seuraa, ohjaa ja valvoo sotetoimintaa Valtio Arviointitieto Valtio Tavoitetieto Ohjaustieto Toimintaympäristö tieto Kokonaisnäkymä Henkilö-, -ryhmä Tason tieto Tuloksellisuus Mittaritieto Indikaattoritieto Kuva indikaattorit Minimitieto VM Tavoitteet STM Tavoitteet Kuva indikaattorit VM indikaattorit Henkilö Kokonaisnäkymä tiedot Kokonaisnäkymä mittarit STM,VM arvioinnit Muut indikaattorit

21 Maakuntajärjestäjän tietotarve ja tiedon kiinnittäminen dimensioihin ja niiden hierarkiatasoille Tietotarve Tietoryhmä Tieto = Indikaattori, mittari, (perusluku, muuttuja) (Pää)Dimensiot, joissa tietoa tarvitaan / tuotetaan Palvelu Toiminta Organisaatio Alue Asiakas Tuotanto-frekvenssi Lokaatio Näiden kautta linkki rajapinta muihin projekteihin Lähde Tiedon tuottaja Käyttö-ympäristö JHSXXX Palveluluokittelu Konserni Maakunta Väestö Tuotanto-frekvenssi Valtio Valtion järjestelmä Tietopaketti Palveluluokittelu Maakunnan oma tuotteistus luokat Palveluluokka Tietopaketti Toiminto Palveluryhmä Liikelaitos Yritys Liiketoimintayksikkö Palveluyksikkö Kunta Alue-yksikkö Toimipiste Potentiaalinen asiakaskunta Faktinen asiakaskunta Asiakasryhmä Asiakassegmentti Asiakas Maakunta järjestäjä Maakunta Tuottajat Muut tuottajat Muu toimija Maakunnan TA/DW/BI Maakunnan ODS Maakunta lähdejärjestelmä Muu järjestelmä Tuotehierarkiat Muu palveluluokittelu

22 Maakunnan järjestäjän toiminta ja päätöstilanteet on ryhmitelty kronologisiin kokonaisuuksiin Kysymys maakunnille: Vastaako maakunnan järjestäjän roolia,tehtäviä kriittisiä päätöstilanteita? Etunimi Sukunimi

23 MAKU tehtävät JHS Palveluiden luokittelu Tietopakettiluokittelu THL Palveulukittelu THL Suorite/TP luokittelu Tuotteistetut palvelut Asiakassegmentointi Palveluiden tuotteistus MAKU Palveluiden luokittelu Talouden arvio Hyvinvoinnin ja terveyden arvio Tuloksellisuuden arvio Analyysi ja kehitystarpeet Palvelutarvearvio Asiakastason tieto asiakasryhmätasolle tarvearvio Asiakassegmentointi Palveluketjujen määritys Maku strategia SoTe strategia Hankintoja koskevat linjaukset Vaikuttavuustavoitteet Palvelulupaus Kehittämisen syötteet Tutkimus kehitys innovaatiotavoitteet VALTIOTASO TA-kehys Talouden tilannekuva Palvelujen kustannus ennustelaskenta Asiakasmaksujen periaatteet Resurssien allokointi I Resurssien allokointi kustannus-hyötymallilla Palvelun myöntämisen kriteerit Palvelutarjooman määrittely Palvelutarjonnan määrittely Palveluneuvonnan ja asiakasohjausmallin määritys Toiminnantiedoista Taloustietoihin MAAKUNTAJÄRJESTÄJÄ Markkinoiden kartoittaminen Tuottajien/ palvelujen vertailu Yhteistyö kuntien, makujen y. kanssa Hankintastrategian ja -suunnitelman määritys Tuotannon ohjausmalliluonti Palveluketjujen integrointi tuottajien ja palvelukäyttäjien kanssa Tuottajien roolijaot Palvelujen tuotannon kriteerit Korvausmallin määritys Ohjausmallin Mittareiden määrittelyt Sis. Kehittämissuunnitelman Toimintasuunnitelma Talousarvio Hankinnan suunnittelu Palvelutuottajien ehdot Palveluverkon suunnittelu Hallintopäätös valinnanvapauden ehdoista Hankinnan toteutus Hankinta Sopimukset Yhteiskehittäminen Hankinnan käyttöönotto Tuloksellisuuden seuranta Palvelujen ja tuottajien ohjaaminen Palvelujen valvonta MAAKUNTALAISET Palveluiden määrittely Tuloksellisuuden arviointi Palvelutarpeiden arviointi TUOTTAJAEKOSYSTEEMI Pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämisen toimenpiteet Talouden reunaehtojen suunnittelu resurssien selvittäminen Toiminnan- >talouden priorisointi ja suunnittelu, vuositavoitteet - -toimenpiteet Palvelun tuottamistapojen (oma, ulkoinen) vertailu ja valinta Palvelujen tuotantokriteerit ja ohjausmallit Palvelutuotannon toiminnallistaminen Tuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta

24 Järjestäjä tarvitsee toiminnan määrittelyyn ja suunnitteluun tietopohjan Kysymys maakunnille: Onko riittävät tietojoukot? Etunimi Sukunimi

25 Järjestäjän toiminta-tehtävät/päätöstilanteet Valtion ohjaus ja tavoitteet Ulkoinen arviointitieto Toimintaympäristön tiedot Henkilön perustiedot Elinympäristö Voimavarat Taloudellinen asema Työssäkäynti Hyvinvointi Terveyden tila Sosiaalinen tila Toimintakyky Suunniteltu palvelu Toteutunut palvelu Käytetty palvelu Kustannukset Palvelutarvetta ja kustannuksia indikoiva tieto Taloustieto Taloudellisuustieto Tuottavuustieto Laatutieto Vaikuttavuustieto Palvelukykytieto Asiakasymmärrystieto Kehittymis- ja innovaatiotieto 1 Palveluiden määrittely Palvelutarjooman määrittely Palvelutarjonnan alustava määrittely Asiakassegmenttien määrittely Palvelupolkujen määrittely Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit 2 Tulokselisuuden arviointi Tuloksellisuuden arviointi Vuoropuhelu ministeriöiden kanssa Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit 3 Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi Asiakassegmenttitason arvio Palveluketjujen arvio Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit 4 Pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenp Ulkoinen tieto Maakuntastrategian valmistelu SoTe-strategian valmistelu SoTe Palvelulupauksen valmistelu Em suunnitelmista johdetut ylätason vaikuttavuustavoitteet Em suunnitelmista johdetut kehittämistoiminnan syötteet Em suunnitelmista johdetut tutkimus- kehitys- ja innovaatiotavoitteet Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit 5 Talouden reunaehtojen suunnittelu Talouden tilannekuvan luonti Palvelujen kustannusennustelaskenta Asiakasmaksujen periaatteista päättäminen Resurssien ylätason allokointi Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit

26 Valtion ohjaus ja tavoitteet Ulkoinen arviointitieto Toimintaympäristön tiedot Järjestäjän toiminta-tehtävät/päätöstilanteet 1 Palveluiden määrittely Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) 6 Toiminnan->talouden priorisointi ja s Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Palvelun myöntämisen kriteerien määritys Palvelutarjooman tarkempi määrittely Palvelutarjonnan määrittely palvelumäärät Sisältää palvelurakenteen, palveluverkon suunnittelu Palveluneuvonnan ja asiakasohjausmallin määrittäminen Toiminnan tiedoista talouden tietoihin 7 Palvelun tuottamistapojen (oma, ulko Ulkoinen tieto Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Markkinoiden kartoittaminen Tuottajien / palveluiden vertailun Yhteistyön sisällön määrittäminen muiden maakuntien ja kuntien kanssa Hankintastrategian ja suunnitelmien määritys 8 Palvelujen tuotantokriteerit ja ohjaus Ulkoinen tieto Tuotannon ohjausmallin määritys Palveluketjujen integrointimallin määritys Tuottajien roolijaot Palvelun tuotannon kriteerit Korvausmallin määritys Ohjausmallien ja sitä tukevien mittareiden määritys 9 Palvelutuotannon toiminnallistamine Ulkoinen tieto Toiminta- ja taloussuunnitelman tekeminen Kehittämissuunnitelman tekeminen Hankintojen suunnittelu Palvelutuottajien ehtojen määritys Viranhaltijapäätös valinnanvapauden ehdoista Hankintojen toteutus ja sopimusten teko Yhteiskehittämisen suunnittelu Hankinnan käyttöönotto Suora palvelutuottajavalinta kun asiakas ei tee sitä itse 10 Tuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta Ulkoinen tieto Seuranta Ohjaus Valvonta Henkilön perustiedot Elinympäristö Voimavarat Taloudellinen asema Työssäkäynti Hyvinvointi Terveyden tila Sosiaalinen tila Toimintakyky Suunniteltu palvelu Toteutunut palvelu Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Tieto henkilötasolla, henkilöryhmätasolla (anonyymi ) Käytetty palvelu Kustannukset Palvelutarvetta ja kustannuksia indikoiva tieto Taloustieto Taloudellisuustieto Tuottavuustieto Laatutieto Vaikuttavuustieto Palvelukykytieto Asiakasymmärrystieto Kehittymis- ja innovaatiotieto Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit Maakunnan omat Tuloksellisuusmittarit

27 Polku arvioinnin, valtio-ohjausken, suunnittelun, seurannan ja ohjauksen tietotarpeeseen Etunimi Sukunimi

28 Maakuntien ulkoinen arviointi Maakuntien välillä on merkittäviä eroja tehtäväkokonaisuuksien tasolla Taloudellisuudessa ( /asukas, /asiakas) Tuottavuudessa Palveluiden käytön määrässä

29 Askel 1: Valtiotasolla tuotetaan arviotieto maakunnan tuloksellisuudesta [tehtäväkokonaisuuksissa näkökulmissa]

30 Askel 2: Ministeriöt ja maakunnat määrittävät tavoitteet maakuntien tuloksellisuuden kehittämiseen

31 Millä pystyn parantamaan tuottavuutta? (tuotosten ja panosten välinen suhde) (VM/STM /palvelukustannus) Henkilötyön tuottavuuden parantaminen -> ydinpalvelun (asiakkaalle lisäarvoa tuottavan työn osuuden lisääminen) Tuotantotapojen kehittämienen: Teknologian, digitaalisuuden hyödyntämien -> digitaaliset palvelut, Etunimi Sukunimi

32 Millä pystyn vähentämään palveluiden käyttöä? (palvelumäärä = kustannuspainotteinen suoritemääräindeksi) Palveluiden rajaamisella? Olisiko parempi ensin katsoa palvelurakenteen kehittämistä? Etunimi Sukunimi

33 Palvelukokonaisuusmalli - Ikäihmisten palveluiden palvelurakenne, asiakkuudet ja kustannukset 2016 ja 2017 TP 2016 TP 2017 Muutos % /asiaka Asiakas /asiakas Asiakas s Asiakas /asiakas Ikäihmisten kotihoito ,1 % -4,2 % Ikäihmisten omaishoito ,8 % 11,0 % Ikäihmisten asumispalvelut ,3 % -2,3 % Ikäihmisten laitoshoito ,7 % 2,5 % Kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut 10,1 % ja menot ovat kasvaneet 5,4 %, joten asiakaskohtainen kustannus on laskenut. Laitoshoidon paikat ovat vähentyneet suunnitellusti. Asiakaskohtainen kustannus on noussut 2,5 %, johon vaikuttaa Tuirankartanon paikkojen vähentäminen asteittain (toiminnallinen tehottomuus) sekä lyhytaikaishoidon suhteellisen osuuden lisääntyminen. POPmaakunta Tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut suunniteltua enemmän, mutta asiakaskohtainen hinta on laskenut -2,3 %.

34 Tarkastelu palvelukokonaisuuksien avulla Säännöllisen kotihoidon yli 65v asiakkaiden muiden sote-palveluiden käyttö 2017 (ilman erikoissairaanhoitoa) Selvitettiin yli 65- vuotiaiden säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osalta, mitä muita palveluja he käyttävät. Tarkoituksena saada näkemys kotona asuvan asiakkaan kokonaiskustannuksista. Vammaisten kuljetuspalvelut Sairaalahoito Kotisairaala ja kotisaattohoitorinki Kuntoutus Yhteispäivystys Hoitaja- ja lääkärivastaanotto Kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuljetuspalvelut Ikäihmisten ateriapalvelu Ikäihmisten omaishoito Ikäihmisten laitoshoito Ikäihmisten asumispalvelut 21,3 % 4,6 % 22,8 % 10,1 % 13,3 % 12,5 % 19,3 % 5,7 % 34,6 % 58,9 % 57,2 % 64,4 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % POPmaakunta Erikoissairaanhoito ei ole mukana, koska tietoa ei saada kohdistettua säännöllisen kotihoidon asiakkaalle.

35 Säännöllisen kotihoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa Muutos Muutos % Kokonaismenot 52,9 M 56,3 M 3,4 M 6,3 % Asiakaspalveluvuosi (kuukausien keskiarvo) ,0 % Kokonaismenot, /asiakas ,3 % Kotihoidon menot 23,5 M 25,0 M 1,5 M 6,4 % Kotihoidon menot, /asiakas ,3 % Kotihoidon osuus kokonaismenoista 44,4 % 44,4 % Sisältää säännöllisen kotihoidon asiakkaiden käyttämät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset ilman erikoissairaanhoitoa. Kustannukset on kohdennettu asiakkaiden henkilötunnuksen perusteella POPmaakunta

36 Säännöllisen kotihoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa POPmaakunta

37 Puute: Säännöllisen kotihoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa Maakuntajärjestäjä: Tarvitsee kokonaisnäkymän asiakassegmentille kaikista palvelukokonaisuuksista tämä case = myös erikoissairaanhoito Tarkoittaa käytännössä sitä, että kustannukset on pystyttävä kohdentamaan kattavasti kaikista palveluista asiakkaaseen Etunimi Sukunimi

38 Seuraava esimerkki kuvaa tarvetta tarkastella asiakkaan kaikkien käyttämien palveluiden osalta, ei pelkästään omaishoidon kuluja Etunimi Sukunimi

39 Omaishoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa Muutos Muutos % Kokonaismenot 18,2 M 19,2 M 1,0 M 5,3 % Asiakaspalveluvuosi, kuukausien keskiarvo ,8 % Kokonaismenot, /asiakas ,4 % Omaishoidon hoitopalkkiot 4,6 M 5,0 Me 0,4 M 10,6 % Omaishoidon palvelut 1,5 M 1,7 M 0,2 M 14,2 % Omaishoidon menot, /asiakas ,3 % Omaishoidon osuus kokonaismenoista 33,4 % 35,3 % POPmaakunta

40 Omaishoidon yli 65v asiakkaiden kokonaismenot ilman erikoissairaanhoitoa POPmaakunta

41 Maakunta järjestäjä tarvitsee suunnittelutehtävissä alueellisesti kuntatasoa pienempiin alueisiin kohdistettua mittaritietoa Usein maakuntien sisällä kuntatasolla ja alueiden välillä erot tuloksellisuudessa ovat suurempia kuin maakuntien välillä -> Toiminnan kehittämispotentiaali on suurta alueiden välillä Etunimi Sukunimi

42 Eri dimensioiden ristiin tarkastelu, vrt. integraatio POPmaakunta

43 Maakunta järjestäjä tarvitsee suunnittelutehtävissä kokonaisnäkymän yli organisaatiorajojen Maakuntalaisen (alle 18 vuotias) hyvinvointi Muodostuu maakuntien ja kuntien hyvinvointipalevluiden kokonaisnäkymän kautta Etunimi Sukunimi

44 Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, sosiaalija terveyspalvelut Toimintamenot vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Kehitysvammaisten palvelut Kuntoutus Lastensuojelu Maahanmuuttajapalvelut Mielenterveyspalvelut Muut asumispalvelut alle 65-v. SHL Omaishoito alle 65 v Perheiden tukipalvelut Perheoikeudelliset palvelut Perusterveydenhuollon sairaalahoito Psykiatrinen erikoissairaanhoito Päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Sosiaalityö- ja ohjaus Suun terveydenhuolto Vammaisten palvelut Palvelukokonaisuus EV

45 Kaikki Oulun kaupungin alle 18- vuotiaiden kustannukset 2016 Lasten ja nuorten toimintamenot 2016 (1000 ) vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Hyve ilman erikoissairaanhoitoa Erikoissairaanhoito Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 11,6 % 37,9 % 50,5 % 100,0 % Sivistys- ja kulttuuripalvelut Sivistys- ja kulttuuripalvelut 91,0 % 8,8 % 0,3 % 100,0 % Yhteensä Asukaskohtaisten kustannusten jakautuminen /asukas /asukas /asukas /asukas yht ,80 % 15,45 % 11,75 % Kaikki Oulun kaupungin alle 18-vuotiaiden palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset yhteensä sekä asukaskohtaisesti ( /alle 18-v. ), jaettuna organisaatioittain sekä lasten ja nuorten palvelutarpeiden vaativuuden mukaisesti väreihin. Mahdollistaa organisaatiorajat ylittävän väestötason tavoite- ja resurssiohjauksen

46 Siku punainen 0,2 % Väestötason seuranta ja lapsibudjetointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vrt. tulevaisuudessa maakunta vs. kunta Hyve vihreä 3 % Siku keltainen 7 % Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016 Siku vihreä 70 % Hyve punainen 7 % Hyve keltainen 6 % Esh keltainen 3 % Esh punainen 4 % Sanna Suistio EV Toimintamenot yhteensä /alle 18-vuotias

47 Henkilötason tiedon tuomat mahdollisuudet, vrt. lapsikohtainen budjetointi Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Avoterveydenhoito Kuntoutus Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuolto Avosairaanhoito Lastensuojelu Lastensuojelu Lastensuojelu Lastensuojelu Hoitaja- ja lääkärivastaanotto Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Fysioterapia Mielenterveysavoerikoissairaanhoito Perushoito Yhteispäivystys Lastensuojelun avohuolto Ls/Perhehoito Sijaishuolto yht. Ls/Laitoshoito Poissaolomerkinnät Opetuksessa siirretty Yleinen tuki Muut vaikeudet oppimisessa tai muut syyt osa-aikaiseen erityisopetukseen Osatojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Yhden henkilön vuoden aikana käyttämät perus- ja erityistason sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen palvelut. Suuressa osassa em. palveluita kontakteja on ollut useita. Taulukon sisältöä on supistettu tietosuojasyistä. Mm. diagnoosit, poissaolopäivien määrät, toteutuneiden kontaktien määrät ja järjestykset olisi kuitenkin saatavissa alkuperäisessä aineistossa

48 Kertausta: Miten tuloksellisuusmittarit tukevat kustannusten hillintää ja palvelukyvyn seurantaa ja ohjausta? Etunimi Sukunimi

49 Kustannusten hillinnän tekijät ja dynamiikka Väestö populaatio Väestö jakauma Sosio ekonomiset tekijät Itsestä huolehtiminen Palveluhistoria Sairastuvuus Toimintakyky Suorituskyky Tarve Palveluun hakeutuminen Tarve Kysyntä Tarvevakiointi Palvelukyky= Saatavuusx dee Kriteerit, rajaaminen ja kohdentaminen Palvelu-tarjontakyky Palvelumäärät /asukas Käyttö Käyttö/ asukas Vaikuttavuus /asukas Rahoitus Riittävyys 39 Palvelu kustannus Tuottavuus Tehokkuus Rahoitus Etunimi Sukunimi

50 Rahoituksen riittävyys Palvelukyky Tuloksellisuus Kokonaisnäkymän mittrarit Kestävä talous Taloudellisuus Tuottavuus Palvelukyky Saatavuus Asiakasymmärrys Palvelumäärä Palvelukokemus

51 Kysymys maakunnille Onko maakuntajärjestäjälle riittävä kriittinen/ydintieto rahoituksen riittävyyden ja pavelukyvyn seurantaan ja ohjaukseen? Etunimi Sukunimi

52

53

54

55

56

57

58 Kysymys maakunnille Onko em prioriteetti luokan mittarit riittäviä käynnistysvaiheessa maakuntajärjestäjälle? Etunimi Sukunimi

59 Laatu-mittarit (maakuntien valinta Sotetietopakettien, Kuva- ja minimitietosisältö indikaattroreista) 56 kpl Kysymys maakunnille, onko liian paljon järjestäjälle? Etunimi Sukunimi

60

61

62

63 Vaikuttavuus-mittarit (maakuntien valinta Sotetietopakettien, Kuva- ja minimitietosisältö indikaattroreista) 56 kpl Kysymys maakunnille, onko liian paljon järjestäjälle? Etunimi Sukunimi

64

65

66 Toiminnan seuranta, ohjaus ja valvon muodostavat tietojen näkökulmasta kokonaisuuden Kysymys maakunnille: Valvonnan tarkempi jatkotyöstö? Etunimi Sukunimi

67 Maakunnan toiminnan valvontaympäristö Maakunnan toiminnan valvonta jakautuu, sisäiseen valvontaan, ulkoiseen valvontaa ja Omavalvontaan Kyseisten valvontatoimintojen osalta syntyvä/kerättävä valvontatieto on hyvin pitkälti saman sisältöistä. Tietohuollon ratioinoinnin kannalta on tärkeää pystyä hyödyntämään tietopohjaa yhteisesti ja yhtenevä tieto kerättäisiin vain kertaalleen. Käytännössä tulisi LUOVAn ulkoisen valvonnan ja maakunnan järjestäjän valvonnan tietojen syntyä suurelta osin omavalvonnan tietojen kautta. Valvonnan osalta on erityisen tärkeää kohdentaa rajallinen valvontaresurssi riskianalyysin kautta merkityksellisimpiin kohteisiin. Valvonnan ja seurannan tietopohja on hyvin pitkälti myös yhteinen.

68 Maakunnan toiminnan valvontaympäristö Viranomaisvalvonta LUOVA Omavalvonta Suunnitelma Maakunta Omavalvonta maku-tuottajat Laatutyö osana valvontaa Jälkikäteisvalvonta Riskiperusteinen valvonta Tiedon avoimuuden periaate Omavalvonta muut tuottajat Suuri joukko yhteisiä mittareita ja indikaattoreita Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Mittarit Indikaattorit Suunnittelu Toiminnallistaminen Seuranta Ohjaus Valvonta Arviointi Tutkimus Tilastointi Ulkoinen tietohuolto Johtamisen ja päätöksenteon vaiheet/toiminnot 58

69 Mihin maakunta järjestäjä tarvitsee henkilön tilaa kuvaavaa henkilötason (anonyymiä) tietoa? Esim päätöstilanteet: Asiakkaiden segmentointi ja palveluketjujen määrittäminen sekä palvelutarpeen ennustaminen Etunimi Sukunimi

70 Henkilötason tiedon tarve taustalla - segmentointi

71 15D 16D 17D Aikuisväestön hyvinvointimittaristo Hyvinvointi Henkilön Perustiedot Asuinpaikka Perustiedot Elinympäristö Elinympäristö Kyvykkyydet Koulutus Osaaminen Voimavarat Työssäkäynti Taloudellinen asema Taloudellinen asema Työelämä Toimintakyky RAI-mittaristo Toimintakyky RAVA mittaristo Hoitoisuusluokitus RAFAELLA Toimintakyky Hoidon tarve Laaja-alainen Palvelusuunnitelma Hoitosuunnitelma. Suunniteltu palvelu ODA Hyvinvointisuunnitelma Käytetyt terveyspalvelut Käytetyt sosiaalipalvelut Käytetty palvelu Terveyden tila Sosiaalinen tila Terveydenja sosiaalitila Omatieto Omakanta ODA ym Asiakaskohtaiset kustannukset Kustannukset Rahoitusmallin tarvemuuttujat Kapitaatiokorvauksen tarvemuuttujat Palvelutarvetta ja kustannuksia indikoiva tieto MAAKUNNAN KOKONAISNÄKYMÄ HENKILÖÖN / HENKILÖ-RYHMÄÄN Omatieto Omakanta ODA ym

72 Kuvaa > Henkilönhenkilöryhmän tila Perustiedot Henkilökohtainen toiminta ja työ Ympäristö Koulutus Aineellinen elintaso Turvallisuuden tunne Ääni kuuluville yhteiskunnassa Terveys Kustannukset Sosiaaliset yhteydet ja suhteet Toimintakyk y Terveydentila Määrittää > Palvelutarv e Suunniteltu palvelu Toteutunut palvelu Määrittää >

73 Maakuntalainen (Stiglizt-jäsennys) + Terveys Perustiedot Tietoryhmä/ Tietokomponentti Edunvalvoja Henkilönnimi Huoltaja Huoltajuus Isyyden vahvistamistiedot Kielitaito Kotikunta Maahanmuutto Mahdollinen isä Oikeuden-omistaja Osoite Parisuhde Puoliso Rooli Sopimus Suostumus Syntymätiedot Tulkkaus Yhteystiedot Yrittäjyys Henklökohtainen toiminta ja työ Tietoryhmä/ Tietokomponentti Asuminen Asunto Elämäntilanne Kehitys Työsuhde Työtilanne Työttömyys Ympäristö Tietoryhmä/ Tietokomponentti Palvelujen saavutettavuus Vuokrasuhde Koulutus Tietoryhmä/ Tietokomponentti Koulunkäynti Koulutus Kurssi Opetus Opiskelu-tilanne Oppilaitos Aineellinen elintaso Tietoryhmä/ Tietokomponentti Elatuksen tarve Elatusapu Elatuskyky Elatusvastuu Elatusvastuu samassa taloudessa asuvasta lapsesta Eläke Etuustiedot Taloudellinen tilanne Toimeentulotuen perusosa Toimeentulotuen perusosan alentaminen Toimeentulotuen takaisinperintä Tulo Varallisuus Velka Velkajärjestely Verotiedot Turvallisuuden tunne Tietoryhmä/ Tietokomponentti Ääni kuuluville yhteiskunnassa Tietoryhmä/ Tietokomponentti Sosiaaliset yhteydet ja suhteet Tietoryhmä/ Tietokomponentti Arkielämän arviointi Edunvalvonta Erityinen huolenpito Huostaanotto Lapsen sijoitus Lapsi-vanhempisuhde Ryhmätilanteissa käyttäytymisen Sosiaalisen taustan arviointi Suhtautuminen Tahaton lapsettomuus Yksinäisyyden arviointi Kustannukset Tietoryhmä/ Tietokomponentti Asiakaskohtaiset kustannukset Laskelma Meno Terveys Toimintakyky Tietoryhmä/ Tietokomponentti Kognitiivinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Terveys Terveydentila Tietoryhmä/ Tietokomponentti Lapsen terveydentilan Kuntoutustarve tutkiminen Mielialan arviointi Päihdekohtainen käyttö Muutoksen arviointi Päihteiden käyttö Palvelutarpeen arvio Riippuvuuden arviointi Terveydentila Toistumistiheys Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Tapaturma Toimintakyky Terveys Palvelutarve Tietoryhmä/ Tietokomponentti Terveys Suunnitellut palvelut Tietoryhmä/ Tietokomponentti Kuljetus Kuljetuspalvelu Kulkuneuvo Lähete Myönnettävä sosiaalipalvelu Päätös Rajoitustoimenpide Rajoitustoimenpiteiden käytön suunnittelu Ratkaisun lakiperuste Selvitys Suunnitelma Tavoite Terveys Toteutuneet palvelut Tietoryhmä/ Tietokomponentti Asiakkuuden jatko Kotipalvelu Lääke Näytteenantaja Palveluhistoria Päätöksen täytäntöönpano Rajoitustoimenpiteiden käyttö Sairauden hoito Sairaus Tapahtuma Tavoitteen saavuttamisen arviointi Toimintakyvyn mittaus Turvapalvelu Tutkimus Päihdehuollon asiakkaan hoito

74 Kiitos! Etunimi Sukunimi

75 KELA-THL yhteinen Tiedonkeruu -> [HILMO+KANXA] VALTAKUNNANTASON looginen tietoallas ERVA-Maakuntatason Ulkoinen raportointi- ja tiedon irroituspalvelu ERVA-Maakuntatason rakenteinen tieto Tietovarasto ERVA-Maakuntatason looginen tietoallas Tiedon validointi Tiedon konsolidointi Tiedonharmonisointi Sote-palvelu Asiakastieto- Potilastieto-järjestelmät Maakuntien Hallinnon ja tukijärjestelmät

76 Sote-järjestämisen tietomalli, jatkokehitysehdotukset Työpaja Etunimi Sukunimi

77 Jatkokehittäminen ehdotukset Kysymys maakunnille: Ovatko oikeita, mitä pois, mitä lisää? Etunimi Sukunimi

78 1. Uudet mittarit ja indikaattorit Tähän uudet tarvittavat mittarit mm. Palvelukokemusmittarit, o nyt tietopaketeille määritetyt ja KUVA-asiakastyytyväisyysmittarit ovat sekalaisia. Tarvitaan kaikkia palveluita yhtenevästi mittaavat palvelukokemusmittarit [THL määritysprojektin mukaiset] Nyt määritetyt laatu ja vaikuttavuusmittarit määrittävät varsin heikosti palveluluokitteluhierarkian ylätasolla kokonaislaatua ja vaikuttavuutta. Tuotosten laatua kuvaavia mittareita on hyvin vähän. Vaikuttavuusmittareissa tulisi päästä enemmän asiakasvaikutusta kuvaaviin mittareihin Kustannusvaikuttavuusmittarit puuttuvat tyystin. Nämä ovat välttämättömiä, jotta pystytään allokoimaan resursseja palveluille ja suuntaamaan kehittämistoimintaa. Liitteessä 3 on kuvattu useita laatuun ja vaikuttavuuteen liittyviä tuotantoon ehdotettavia uusia mittareita Etunimi Sukunimi

79 1.1.1 Osoittavien mittareita täydentävien selittävien mittareiden määritys Järjestäjän tietomallinnusprojektissa suurin osa määritellyistä mittareista on osoittavia. Jotta järjestäjä pystyy ohjaamaan ja suunnittelemaan toimintoja on tarve jatkotyössä määrittää selittäviä mittareita. Selittävien mittareiden avulla löydetään kehittämiskohteet, selittää miksi jossain ei ole toimittu tuloksellisesti. Selittävä tieto löytyy myös osittain jalostetun tiedon tietorakenteesta porautumisen avulla Etunimi Sukunimi

80 Etunimi Sukunimi

81 2.2 Valtakunnantason indikaattori- ja mittarituotannon kehittäminen tukemaan maakuntien tarpeita Valtio-ohjauksen tietopohjan laajentaminen Valtio-ohjauksessa tietopohja syntyy suurelta osin arviointitoiminnon kautta sekä VM:ssä että STM:ssä. Vuoden 2018 alkupuolella tehtyjen simulointien tietopohjaa tulee laajentaa niin, että ainakin kaikkien tehtäväkokonaisuuksien osalta pystytään tuottamaan riittävän luotettavaa tietoa maakuntien välisistä eroista (ja absoluuttinen geneerinen indikaattoriarvo), taloudellisuudesta ( /asukas), tuottavuudesta, palveluiden käytöstä, saatavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta, asiakaslähtöisyydestä ja yhdenvertaisuudesta Etunimi Sukunimi

82 Etunimi Sukunimi

83 2.2.2 THL Kuva-indikaattoritiedon ja minimitietosisällön sekä yleisemmin ulkoisen arviointitoiminnon tuottaman indikaattori- ja mittaritiedon tuottaminen tukemaan maakuntien tietojohtamista. Maakuntien tarve, Kuva-indikaattorit tuotetaan vuosineljännes tai kuukausi laskentajaksoilla, postinumerojaolla tai rkuva-indikaattorit vapaalla maakunnan määrittämällä aluejaolla, tai minimissään kiinteällä uudustoalueille [ruuduston koko+] Tietomallinnusprojektin aikana on myös koottu ja kohdistettu KUVA- ja minimitietosisällön indi-kaattoreita tietopakettien palveluille liitteessä 3. Indikaattoreita on osin myös priorisoitu. Sa-moin niitä on jäsennetty kokonaisuuksiin ja hahmoteltu miten kokonaisuuden mittarisetistä voisi laskennallisesti tuottaa kokoomamittareita (summamuuttujia). Tämän implementointi vaa-tisi ensin ko summamuuttujien laskentasääntöjen määrittämisen ja validointiprosessin läpivie-mistä. Koottuja mittarisettejä voi käyttää myös suoraan ilman kokoomamittareiden muodosta-mista Etunimi Sukunimi

84 Etunimi Sukunimi

85 2.3 Mittari- ja indikaattoritiedon kohdentaminen palveluihin Ainakin arvioinnin, valtio-ohjauksen, maakuntien keskinäisen vertailun (benchmarking) ja maakuntajärjestäjän maakunnan sisäisen suunnittelu- seuranta- ja ohjaustoiminnon tarpeisiin tulisi indikaattorit ja mittarit tuottaa mahdollisimman harvoihin, erillisiin palveluluokittelun kohteisiin. Nyt työpöydällä on useita palveluluokitteluja, mm JHS-Palveluluokat, Tietopaketit (3 hierarkiatasoa), THL erilaiset palveluluokittelut (maakuntien sisäiset palveluluokittelut). Koska indikaattori- ja mittaritiedon tuottaminen kullekin eri luokittelulle vaatii aina omat resurssinsa, tulisi sopia käytettävistä luokitteluista, jotta tiedontuottamistaakka olisi kohtuullinen maakunnille. Konkreettisimmin tulee esille kustannuslaskennassa, kustannusten kohdistamisessa Etunimi Sukunimi

86 2.4 Mittareiden ja indikaattoreiden lähtötietojen kattavuuden ja laadun parantaminen Tietojen kirjaamisen kehittäminen. Ehdotus toimenpiteistä, THL tekee kunta/shp-kohtaisen raportin maakunnille, jossa tärkeimpien HILMOXtietojen kattavuus% (ja laatu jos saatavissa?) Em tieto lähetetään kuntiin/shp:lle/maakunnille Kunnat/SHP:t/maakunnat määrittävät prosessit/toimenpiteet, joilla o tuleva tietojen kattavuus paranee tavoitetasoon Kun tietoallas toteutuu, siihen rakennetaan palvelu. jossa kunkin siirrettävän tietojoukon osalta tulee palautetieto ladattujen kriittisten tietojen kattavuudesta Etunimi Sukunimi

87 3 Tarvittavien maakuntakonsernin ulkoisten tietojen saatavuuden kehittäminen Suoran valinnan palveluissa maakuntakonsernin ulkoisten tuottajien palvelutieto tulisi saada mahdollisimman kattavasti maakunnan käyttöön. Vaihtoehtoina on, ladata käyntitieto (hyvin suppea) nykyisen seurantapalvelun tietosisällöstä [3], laajentaa seurantapalvelun tietosisältöä vastaamaan maakuntien tarpeita, ja ladata siitä tapahtumatieto [5], ladata tapahtumatieto HILMOsta ja KELA Potilasarkistosta rajapintojen kautta [6], jos THL ja KELA saavat loogisesti yhden tietoaltaan, niin rajapinnan kautta ladataan ta-pahtumatason tieto. Tapahtumatason tieto tulee pystyä lataamaan siten, että maakun-nat pystyvät omien potilas- ja asiakasrekisteriensä kautta yhdistämään ja vertailemaan tietoa oman tuotantonsa tiedon kanssa. Tiedon analysointi tapahtuu tietoaltaassa, josta järjestäjä saa näkyviinsä vain omaa toimintaansa koskevia arggregaatio tietoja. [7], ladataan tieto ulkoisten tuottajien järjestelmistä (samoilla tiedoilla kuin mitä tuottavat THL:lle ja KELA:lle) [8] Tulisi päästä tapa 5 tai 7 mukaisiin ratkaisuihin Etunimi Sukunimi

88 Etunimi Sukunimi

89 1 Sote ulkoisen tietohuollon rationointi Nykytilassa sote palvelutuotannon tietojärjestelmistä irroitetaan ja välitetään osittain päällekkäisiä tietojoukkoja valtakunnantason tietovarantoihin (mm HILMOt, KANTA Potilasarkisto ). Näitä point-to-point tiedonvälitysyhteyksiä on erittäin suuri määrä. Tiedon validointi, konsolidointi ja harmonisointi tapahtuu valtakunnantason eri ympäristöissä. Kun maakunta/erva-tasolla on muodostumassa tietoallas-tietovarasto-raportointi/tiedon irrotuspalvelu ympäristöjä on myös näihin rakennettava tiedon validointi, konsolidointi ja harmonisointipalvelut. Soten ulkoista tietohuoltoa voidaan rationoida rakentamalla pitkällä tähtäyksellä alla olevan kuvan mukainen ympäristö, jossa tiedon validointi, konsolidointi ja harmonisointitoiminnot tehdään vain kertaalleen maakuntien tietoallas-tietovarasto ympäristössä sote-tuottajien tieto välitetään vain kertaalleen ja yhdessä muodossa maakunta/ervatason tietoaltaaseen tiedonvälitys valtakunnantason tietovarantoihin tapahtuu maakunta/erva tietovarastoympäristöön rakennetun ulkoisen tiedon irrotus- ja välityspalvelun kautta. vai hoituuko tiedonvälitys maakuntien ja valtiotason välillä muodostamalla tietoallaskokonaisuudesta yksi looginen kokonaisuus??? Etunimi Sukunimi

90 Etunimi Sukunimi

91 5 Järjestäjän paikkatietopohjaisen tausta-aineistan hankinta-, hallinta ja hyödyntäminen Maakunta tarvitsee suuren joukon paikkatietoon pohjautuvaa tausta-aineistoa. Suurelta osin aineisto on yhteistä maakunnan toiminnoille (sote, turvallisuus, elinvoima). Maakunnan tulee hankkia tarvittava paikkatietopohjainen tausta-aineisto keskitetysti. Maakunnan tulee hallita ko aineisto ympäristössä, josta kaikki toiminnot voivat sitä käyttää sujuvasti. Maakunnalla tulee olla käytettävissä yhteinen location bi-ympäristö, jolla em aineistoa voidaan hyödyntää tarpeen mukaisesti Etunimi Sukunimi

92 6 Tietojohtamisen valtakunnantason kehittämismalli Tietojohtamisen kehittämisen mallit, keskitetty valtakunnantason kehittäminen, maakuntien keskinäinen yhteiskehittäminen [esim Ervataso tai vapaa maakuntajoukko], maakuntatason kehittäminen Alla yleistetty malli tietojohtamisen määrittely-, kehittämis-, operointi- ja hyödyntämis-ympäristön kehittämismatriisista. Kullekin laatikolle määritetään omistajuus- ja toteuttaja-ekosysteemi [toteuttaja(t)] Maakunta-järjestäjän tietomallinnusprojektissa on määritetty osa jalostutun tiedon tietotarpeesta [vihreä laatikko] Etunimi Sukunimi

93 Jalostaminen Tiedonhallinta Tieto Määrittely, suunnittelu Kehittäminen Toteutus Ylläpito Operointi Hyödyntäminen Jalostettu Tietotarve Jalostettu Tietotarve jatkokehitys Jalostettu Tietotarve ylläpito Lähtötiedot [tietoryhmät] Tietovarannot, tietojärjestelmät Lähtötiedot [tietoryhmät] Tietovarannot, tietojärjestelmät Lähtötiedot [tietoryhmät] Tietovarannot, tietojärjestelmät Tietoallas määrittely, suunnittelu Tietoallas toteutus Tietoallas ylläpito Tietoallas operointi Integraatiot, [ETL1-3] määrittely Integraatiot, [ETL1-3] toteutus Integraatiot, [ETL1-3] ylläpito Integraatiot, [ETL1-3] operointi Hyödyntämistä tukeva tietorakenne Tietovarasto määrittely suunnittelu Hyödyntämistä tukeva tietorakenne Tietovarasto toteutus Hyödyntämistä tukeva tietorakenne Tietovarasto ylläpito Hyödyntämistä tukeva tietorakenne Tietovarasto operointi Tiedon jalostustoiminnot BI määrittely, suunnittelu Tiedon jalostustoiminnot BI toteutus Tiedon jalostustoiminnot BI ylläpito Tiedon jalostustoiminnot BI operointi Tiedon jalostustoiminnot BI hyödyntäminen käyttö

94 Etunimi Sukunimi

95 Etunimi Sukunimi

96 Etunimi Sukunimi

97 Kiitos! Etunimi Sukunimi

98 KELA-THL yhteinen Tiedonkeruu -> [HILMO+KANXA] VALTAKUNNANTASON looginen tietoallas ERVA-Maakuntatason Ulkoinen raportointi- ja tiedon irroituspalvelu ERVA-Maakuntatason rakenteinen tieto Tietovarasto ERVA-Maakuntatason looginen tietoallas Tiedon validointi Tiedon konsolidointi Tiedonharmonisointi Sote-palvelu Asiakastieto- Potilastieto-järjestelmät Maakuntien Hallinnon ja tukijärjestelmät