Lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen peruspalveluissa. Nepsy-asiakkaan kohtaaminen. Oma tausta ja kiinnostus. Oma tausta ja kiinnostus

Transkriptio

1 Teemoja Nepsy-asiakkaan kohtaaminen Tampere Klo Lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen peruspalveluissa Klo Pitkäaikaisten palveluiden merkitys asiakkaalle Klo Kahvitarjoilu Klo Tarpeellisia tukitoimia Erja Sandberg KT, EO kasvatuksessa ja koulutuksessa Oma tausta ja kiinnostus Kasvatustieteen tohtori, tutkija, laaja-alainen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen pätevyys, rehtorinpätevyys. Opettajankouluttaja (Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston avoin yliopisto, Turun yliopiston avoin yliopisto, HY+). Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja työnohjaaja. Käytännön työkokemus varhaiskasvatuksessa ja kaikilla koulutuksen asteilla sekä kuntoutuksessa. 4 omaa lasta, myös erityisen tuen lapsi (nyt jo nuori), perheen näkökulma. Oma tausta ja kiinnostus Väitös ADHD-oireisten henkilöiden monialaisesta ja pitkäaikaisista tukitoimista (ADHD perheessä: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Helsingin yliopisto, 2016) julkaistu tietokirja ADHD ja oppimisen tuki (PSkustannus) Kiinnostuksen kohteina tukea tarvitsevat lapset ja nuoret ja heidän tukeminensa sekä nivelvaiheet. Erityinen mielenkiinnonkohde vahvuusperusteisen tuen tarjoaminen varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa ja sen merkitys henkilön myöhempään elämään. Kouluttanut ja konsultoinut tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista pitkään. Mikä on asiakkaalle/ perheelle tärkeätä Lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen peruspalveluissa 1. Kohtaaminen. 2. Tuen ja palveluiden kartoittaminen, tarjoaminen ja toteuttaminen. -> Tässä järjestyksessä! 1

2 Mitä perheet odottavat kohtaamiselta? Yksilöllistä kohtaamista Aitoa ammattilaisen läsnäoloa Kuuntelemisen taitoa Dialogia Tasavertaisuutta Rehellisyyttä (jos et tiedä, sano että otat selvää) Ratkaisumalleja, eteenpäin pääsemistä prosessissa Lupausten pitämistä. Tilanteen hoitamista alusta loppuun! Pulmakohtia kohtaamisessa Perheet kokevat ja kuvaavat: Ammattilaisten ennakkoluuloja, ennaltatietämistä. Ammattilaisten tietämistä tilanteesta perheitä paremmin. Epätasa-arvoista suhtautumista Pelkoja ettei oteta tosissaan Kiirettä, resurssivajetta Asian selittämistä yhä uudelleen ja alusta (työntekijöiden vaihtuminen, palvelun vaihtuminen samankin hallintokunnan alaisuudessa, tiedonkulun ongelmat ym.) Perheen kohtaamisesta POHDITTAVAKSI Monilla perheillä on ikäviä kokemuksia joistain ammattilaisista. -> Perheiden voi olla vaikea luottaa ammattilaisen sanaan. 1. Miten sinä rakennat luottamusta asiakkaaseen tai perheeseen? 2. Miten luottamus näyttäytyy asiakassuhteessa? -> Luottamuksen rakentaminen! Sanatonta ja sanallista kohtaamista Kuulin avoimen ikkunan kautta ennen tapaamista kuinka sosiaalityöntekijät keskustelivat pihallani ettei tästä varmaan mitään tule kun ei se mitään saa aikaiseksi.. Kehonkieli, eleet, katseet, ilmeet, huokaukset, hiljaisuus.. Ilmapiiri, tunnelma kohtaamisessa.. Ollaanko yhteisellä asialla vai vastapuolilla? Siellä vaan keskusteltiin keskustelun takia, mitään konkretiaa ei tullut eikä asia johtanut mihinkään. Perheillä on kokemuksia ettei ammattilaisten keskustelu johda konkretiaan, käytännön toimiin. -> Jos kokemusta tästä niin perhe ei ehkä jaksa käynnistää prosessia samasta asiasta uudelleen. à Asiakkaan/perheen tilanne heikkenee. à Tarvitaan laajempia palveluja. 2

3 Miksi asia ei etene käytäntöön? POHDITTAVAKSI -> Luvattua palvelua ei ole omassa kunnassa olemassa. -> Esimies torppaa työntekijän ajatuksen, rahaa ei ole, resurssit loppu tms. -> Pallotellaan luukulta toiselle, ihmiseltä toiselta, ei kuulu meille. -> Asia vaan unohtuu, kiire, aika siirtyy pidemmän ajan päähän tms. 1. Miten voit ammattilaisena varmistaa, että henkilön tai perheen keskustelussa esiintuotu tuen tarve tai asia viedään lupausten mukaan käytännön toteutukseen saakka? 2. Miten varmistat vielä asiakkaalle/perheelle, että asia hoitui? -> Työntekijä ei aktivoidu hoitamaan asiaa loppuun jos perhe ei aktiivisesti aja asiaa. Tiedon määrä asiakaskohtaamisessa Miten paljon asiakas pystyy vastaanottamaan tietoa jos arki on kuormittavaa tai akuutti tilanne? -> Erilaiset ihmiset eri tavalla. Vähän tietoa kerrallaan. -> Tarkkaavaisena kuunteleminen -> Muistaminen -> Muistuttaminen -> Toiminnanohjauksen varmistaminen jos tieto edellyttää toimia! (esim. lomakkeiden täyttäminen, asioiminen tiettyyn aikaan) Uskaltaako asiakas kysyä kaikki tarvittavat asiat? Voitko tulla puolitiehen vastaan? Monenlaisten henkilöiden ja perheiden kohtaamisia 1. Sairaus, vamma tai tuen tarve voi kohdistua fyysiseen, näkyvään rajoitteeseen. 2. Sairaus, vamma tai tuen tarve joka on olemassa, muttei ole fyysinen (näkyvissä) vaan toiminnallinen rajoite, aivotasolla. -> Onko kohtaamisessa eroa? -> Onko resursseja yhtälaisesti kaikkiin kohtaamisiin? Monenlaisten henkilöiden ja perheiden kohtaamisia -> Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia edustavat henkilöt ovat epätasavertaisessa asemassa fyysisesti sairaisiin tai vammaisiin nähden, vaikka oireet aiheuttaisivat yhtä merkittävät tai jopa suuremmat toiminnanrajoitteet henkilölle. -> Koetaan henkilön mielestä todellisena toimintakyvyn rajoitteena, jota tulee jatkuvasti selitellä ja uskotella ammattilaisille, koska se ei näy suoraan ulospäin vaan toiminnallisena rajoitteena. Herätellään keskustelua henkilön toimintakyvyn näkymättömistä rajoittajista. Koko perheen auttaminen? Keskiössä on asiakas vaikka palvelun ja tuen tarvetta on usein koko perheellä, perheen tuentarvetta ei järjestelmällisesti kartoiteta! -> Sisarukset?.>Vanhemmat? -> Arjen arvaamattomuus, oma jaksaminen -> Koko perheen tilanteen kartoittaminen ja tukeminen on ennaltaehkäisevää toimintaa! Kokonaistilanteen selvittäminen! -> Monet oireet ja tuen tarpeet osiltaan geneettisiä (oppimisvaikeudet, tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, lievän autismikirjon pulmat..) 3

4 Kohtaamisesta nuorten kanssa Nuorilla on usein paljon epäonnistumisenkokemuksia, jotka aiheuttavat: 1. Itsetunnon alenemaa, nuori ei luota itseensä, oppimiseensa ja osaamiseensa. 2. Negatiivista minäkäsitystä, voi kokea itsensä huonoksi ja vertailla itseään toisiin. 3. Nuori näkee itsensä heikkouksien kautta. (myös nuoren vanhemmat voivat nähdä!) Kohtaamisesta nuorten kanssa Nuori rakentaa luottamusta aikuiseen myös havaitsemansa asenteen kautta. -> Luottamus tärkeätä työhön sitoutumisen kannalta! ->Luottamuksen rakentaminen voi kestää kuukausia. Missä ovat vahvuudet? Vahvuuksien havaitseminen ja sanoittaminen nuorelle on erittäin tärkeätä. Jos nuori ei itse usko itseensä, kuka uskoo häneen? Kohtaamisesta nuorten kanssa Nuori toimii toivotusti jos vain osaa ja pystyy siihen. Negatiivinen palaute ruokkii negatiivista toimintaa. Kielteisen palautteen sijasta opeta toisenlainen tapa toimia ja auta siinä. Esim. tapaamisten myöhästymiset ja poissaolot. Elämä on taitojen opettelua, tukea tarvitsevilla nuorilla tiettyjä taitoja tulee tukea ja opetella päivittäin korostuneesti ja ehkä pidemmän aikaa. -> Itseohjautuvuus vaatii paljon harjoittelua Vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen Elämänhallinnan tukeminen Toimintakyky ja sen kartoitus Terveyden ja mahdollisten sairauksien huomiointi. Vuorokausirytmin hallinta, kuka sitä hallitsee ja seuraa? Sosiaaliset suhteet, perheen ja ystävien tuki, motivointi? Vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen Toiminnanohjauksen tukeminen Tapaamiseen ajallaan saapuminen Sovittujen asioiden edistäminen Arjen asioiden hoitamisen auttaminen Vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen Vastuunottaminen Nuori haluaisi ottaa vastuun itsestään ja toimimisestaan, mutta se voi olla hankalaa tai vierasta. Haluaisi, mutta ei pysty Ikä numeroina ei kerro mitään vastuunottokyvystä tukea tarvitsevilla nuorilla. Vastuuseen tulee opetella ja sitä tulee tukea. Mikä rajana toisen tukemisella ja nuoren omalla vastuulla? 4

5 Kysymyksiä kohtaamisesta? Pitkäaikaisten palveluiden merkitys asiakkaalle Asiakkaiden eriarvoisuutta? Suomalaisessa lainsäädännössä on huomioitu näkyvä, fyysisiä toimintarajoitteita aiheuttava vammaisuus. Palvelujärjestelmissä on koettu saavan helpommin palveluja ja tukitoimia fyysisellä vammalla tai sairaudella. Neuropsykiatriassa henkilöllä usein mittavat oman toiminnan ohjauksen pulmat, tarkkaavaisuuden hankaluus ja ja impulsiivisuutta. -> Ammattilaiset eivät tunnista oireita ja tuentarvetta! -> Toimintakykyä arjessa ei järjestelmällisesti kartoiteta (ICF). Monenlaisten perheiden tilanteiden vaatimus eri palvelujärjestelmiltä? 1. Laajaa valikoimaa palveluja! -> Kaikille eivät sovi samat palvelut vaan jokaiselle räätälöidään tarpeelliset tukitoimet ja palvelut henkilön toimintakyky huomioiden. -> Usein esim. fyysinen rajoite ja toiminnallinen rajoite tarvitsevat eri palvelut ja tukitoimet. 2. Ymmärrystä mitä palveluja tarvitaan mihinkin tuentarpeisiin. 3. Viranomaisten yhteistyötä hallintokuntien välillä. -> Kuunnellaan mitä palvelua perhe tarvitsee ->Vääränlainen tai turha palvelu on todella kallista eikä edistä yksilön toimintakykyä ja/tai perheen voimaantumista. Mistä asiakas löytää tarvitsemansa avun tai palvelun? Hallintokuntien ja palvelujen pirstaloituminen, byrokraattisuus, perheen palveluohjauksen tarve. Viranomaisen lakisääteinen velvollisuus ohjata ja palvella, kertoa palveluista. Tarvitaan laaja valikoima palveluita, kaikki eivät sovi samaan muottiin. Selvitä asia itse ja kerro perheelle mieluummin kuin ohjaat luukulta toiselle pompoteltavaksi! Pohdittavaksi Mikä on ammattilaisena toimintatapasi kun asiakas tarvitsee tai kysyy sellaista palvelua tai tukitoimea, mikä ei ole sinun päätettävissä/osaamista? 5

6 Monenlaiset tarpeet vs. palvelut Sanojen merkityksestä Palveluiden tarvelähtöisyys Leimaavaa? Ensin kartoitetaan tuen tarpeet, vasta sen jälkeen Lasta tai perhettä syyllistävää? suunnitellaan yksilölliset palvelut. -> Ei toisinpäin! (Tässä nää nyt on mitkä meillä on tarjolla..) Turha palvelu maksaa ja vie resursseja, eikä auta asiakasta eteenpäin. Puuttuvat palvelut heikentävät henkilön tilannetta ja aiheuttavat ehkä lisäkuntannuksia ja vielä moninaisempia/tiivimpiä palveluita jatkossa. Tilanteen ymmärrystä lisäävää? Tukitoimia varmistavaa? Yhdentekevää? Määrittääkö oireyhtymä, sairaus tai vamma ihmistä? Kuka määrittelee normaalin? ADHD perheessä THL:n syntymäkohorttiaineisto (1987) Koko kohortin avioero perheessä 36,7% Lapsella laaja-alainen kehityshäiriö, esim. autisminkirjon häiriö F84 (ICD) -> Avioero perheessä 46% Lapsella psyykkisen kehityksen häiriö F80-F89 (ICD) esim. kielenkehityksen häiriö, motorikan häiriö, oppimiskyvyn häiriö. ->Avioero perheessä 50% Lapsella lapsuudessa ja nuoruudessa alkavat käytös- ja tunnehäiriöt F90-F98 (ICD), esim. ADHD -> Avioero perheessä 61% -> Ennaltaehkäiseviä monialaisia ja pitkäaikaisia tukitoimia perheeseen! Diagnostiikka palvelujärjestelmissä Dg:n hyvät ja huonot puolet, osa perheistä odottaa dg:ta, osa kokee leimautuvansa sen kautta. Diagnoosin merkitys tukitoimien saamisessa? Lääketieteen ylivalta? Diagnoosien välinen eriarvoisuus palvelujen saamisessa? -> Yksilön toimintakyky arjessaan diagnoosia tärkeämpää! Onko diagnoosilla merkitystä varhaiskasvatuksessa tai peruskoulussa? ADH D ADH -lapsi? D Omin -oireinen a l ADH isuutena apsi? D-pe rhe? ADHD? Kyselyjen ja haastattelujen välityksellä on saatu perheiden kokemuksia opetustoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen alueilta luvuilta. Keskiössä myös moniammatillinen yhteistyö. Mukana 208 suomalaista perhettä v Perheissä ADHD-diagnosoitu lapsi (N=70), ADHD-diagnosoitu aikuinen (N=74), sekä ADHDdiagnosoitu lapsi että aikuinen (N=36), ei ADHD-diagnoosia (N=28). Diagnoosin merkitys perheille tutkimuksessani 88 % vastaajista kertoi diagnoosista olevan selkeää hyötyä -> Oma ja toisten ymmärrys lisääntyy -> Voi saada paremmin tukea elämäänsä. 5 % koki diagnoosin haitalliseksi -> Leimaava. Osa vastaajista näki sekä hyötyä että haittaa. Tukitoimet jollain sektorilla kasvoivat diagnoosin määrittelyn jälkeen 51% vastaajista. Toisaalta 49% vastaajaperheistä koki ettei tukitoimia tullut lisää. 6

7 Esimerkkinä terveystoimi ADHD:n vaikutus elämänkaareen Tapaturmat Ylivilkkaus Keskittymättömyys Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Ryhmään sopeutumattomuus Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Mielenterveysongelmat Onnettomuudet Tupakointi, päihteiden käyttö Yhteiskunnallinen epäonnistuminen Itsetunto-ongelmat Mielenterveysongelmat Ihmissuhdeongelmat Parisuhdeogelmat Onnettomuudet Päihteet Lapsuus Alakouluikä Yläkouluikä Nuoruusikä Aikuisuus 31 lääkehoitoa käyttävässä perheessä ei ole hoitosuhdetta terveydenhuoltoon. Käypä hoito suosituksen noudattaminen? Moni perhe toivoi lääkityksen rinnalle muutakin tukea. Tarkkaamattomuus Käyttäytymisen häiriö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Opintojen keskeytyminen Työpaikkojen menetys Yhteiskunnalliset ongelmat Itsetunto-ongelmat Mielenterveysongelmat Päihteet Riippuvuudet Onnettomuudet Missä vahvuudet? Moniammatillinen yhteistyö Joka viidennen tutkimuksessa mukanaolleen perheen kokemuksen mukaan toimii hyvin. Viidenneksen mukaan toimii osittain, 2 sektoria yhteistyössä, -> Monesti sosiaalitoimi mainittiin sektorina, joka ei tee yhteistyötä opetustoimen ja terveystoimen kanssa perheen asioissa. 61,5% perheistä kokemus, ettei moniammatillinen yhteistyö toimi. Eri sektoreiden yhteistyöstä ei juuri mairittelevaa sanomista, tieto ei kulje ja kaikki on vaikeaa. Miksi moniammatillinen yhteistyö ontuu? Erilaiset lainsäädännöt ja käytänteet eri hallintokunnissa. Resurssien vähäisyys. Työntekijöiden vaihtuvuus. Selvitystyö aloitetaan alusta. Osa työntekijöistä on epäpäteviä, eivät hallitse lainsäädännön velvoitteita. Alueelliset erot merkittäviä, tuen pirstaleisuus ja byrokraattisuus. Syrjäytyminen (Sandberg 2016) Joka kolmannessa (60!!) tutkimuksen perheistä ADHD-oireinen henkilö on kulkemassa negatiivisessa kehityskulussa tai jo syrjäytynyt! > Verorahoista ainakin 60 miljoonan satsaus saada heidät takaisin veronmaksajiksi! Kokemuksia syrjäytymisestä Yhteiskunnan pyörästä olen pudonnut jo vuosia sitten. Olen velkaantunut ja minulla on suuria ongelmia esim. vuokranmaksussa jne. En usko olevani ikinä työkykyinen enkä ole saanut mitään tukea asioihini. (38317) Katsoisin vanhimman ja toiseksi nuorimman [lapsen] jo tällä hetkellä syrjäytyneiksi. Vanhin ei ole koskaan pystynyt hankkimaan itselleen ammattia ja on minimieläkkeellä, millä tulee kituuttamaan loppuelämänsä. Toiseksi nuorin ei saa mistään mitään, koska ei ole toisen asteen koulutusta ja sairaspäivärahat on käytetty loppuun. Hän on täysin turhautunut, eikä jaksa enää edes yrittää. Tällä hetkellä yritämme pitää hänet hengissä. (32716) 7

8 Syrjäytymisessä osana (Sandberg 2016) Vuosikymmeniä kestänyt itsetunnon heikkous ja negatiivinen kehityskulku ADHD-oireiden tunnistamattomuus Monialaisten tukitoimien vähäisyys/puute Ammattilaisten yhteistyön vähäisyys Vääränlaisen tuen tarjoaminen Kokonaisvaltaisen tuen koordinoimattomuus Toimintakyvyn rajoitusten tunnistamattomuus Osaset ovat enemmän kuin osiensa summa. -> Henkilö ei jaksa enää edes yrittää saada itselleen apua. Syrjäytymisen hintalappu ihmiselle Korjaavat toimet ovat AINA kalliimpia kuin ennaltaehkäisevät toimet! ( hukataan ja etsitään ) Kokevat palvelujen ja tukitoimien puutteen/hitauden osaltaan vaikuttaneen syrjäytymiseen! Perheet kokivat ettei ADHD:ta ole huomioitu palvelujärjestelmässä tarpeeksi vahvasti ja perheenjäsenten kokemuksia tuentarpeestaan ei olla otettu tosissaan. Pohdittavaksi 1. Mitä ajatuksia syrjäytyminen herättää sinussa ammattilaisena? 2. Mitä voisit itse tehdä asialle? Väitöstutkimukseni johtopäätöksiä (2016) Eri hallintokuntien yhteistyö on heikkoa: aineistossa kolme viidestä perheestä kuvaa, ettei ylisektorinen yhteistyö toteudu lain edellyttämillä tavoilla. Perheet eivät saa valtakunnallisesti yhdenmukaisia tukitoimia. -> Palveluissa alueellista eriytyvyyttä. -> Koko perheen tuentarvetta ei kartoiteta! Varhaiset moniammatilliset tukitoimet eivät toteudu perheille. Heikkousperustainen ajattelutapa jokaisella hallinnon sektorilla. Missä vahvuudet?? Syrjäytymiskehitys vuosikymmenten aikana (merkittävät oireet, joihin ei ole saanut tarvittavia tukitoimia) -> Itsetunnon heikkeneminen, yhteiskuntaan kelpaamattomuus. Impulsiivinen Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa Häiriköi Tarkkaamaton Käyttäytyy huonosti Levoton Missä vahvuudet? Oppimisen pulmia Heikko keskittymiskyky Toiminnanohjauksen ongelmia Miten tukea NEPSY-oireista henkilöä? Asenteet! Tukemalla henkilön vahvuuksia -> Vahva itsetunto, positiivinen minäkuva -> Auttavat hankalissa kohdissa elämää. Missä minä olen hyvä? Mihin haluan päästä? Mitä ovat tavoitteeni? ADHD-oireiset lapset ja nuoret nähdään usein vain ongelmallisina, ja heidän vahvuusalueensa sivuutetaan. Toivon että vahvuuteni olisi huomattu ja osattu auttaa adhd:n tuomissa vaikeuksissa Eteenpäin suuntautuvaa työtä, ratkaisukeskeinen työtapa. Tukemalla perheen voimavaroja Monet ovat eläneet vuosia, jopa vuosikymmeniä negatiivisuuden tai heikkouksien kierteessä -> Eivät usko itseensä ja osaamiseensa. -> Kierre tulee katkaista ja vaihtaa suuntaa. 8

9 Perheneuvola Palvelu alueellisesti eriytynyttä, kuvattiin pitkää jonotusaikaa, aliresursoitu ja ruuhkautunut palvelu. Aineistossa perheet kuvailevat menneensä perheneuvolan asiakkaiksi toiveikkaina ja odottavin mielin toivoen moniammatillista osaamista lapselleen tai nuorelleen. Kuvauksia perheen pettymyksestä siihen, ettei perheneuvolalla ole ollut tarjota moniammatillisesta henkilökunnasta huolimatta konkreettisia tukitoimia tai apua perheelle. Perheneuvolassa ei tarpeeksi tietämystä ADHD:sta, vahva vanhemmuuden syyllistäminen edelleen. Oletus, että kasvatuksen pulmia, vaikka kasvatus ja vuorovaikutus olisivat kunnossa -> Liian yksinkertainen malli, ei sovi kaikille perheille. -> Perheet, joilla kasvatusasiat kunnossa, eivät saaneet apua. Perheet kokevat, että perheneuvolasta on vaikea päästä eteenpäin, esimerkiksi erikoissairaanhoidon tutkimuksiin, hidastavat lapsen varhaista tukea. Lastensuojelu Ennalta ehkäisevää avohuollon palvelua eli tukitoimia perheeseen on vaikeata saada, ruuhkautunut palvelu, epäpäteviä työntekijöitä. Sosiaalitoimesta vanhempia on myös kehotettu tekemään lapsestaan lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimen tukitoimia saadakseen, vaikkei tarvetta lastensuojelulle perheessä ole. -> Lastensuojeluilmoituskaan ei ole auttanut saamaan tukea. Perheiden mukaan ADHD:sta ei ole riittävää tietoa ja ymmärrystä lastensuojelussa, joten ADHD-problematiikan mukaisia tukitoimia ei ole saatavilla. Lastensuojelu on hyvin vaihtelevaa, myös selkeitä ylilyöntejä viranomaisilta tapahtuu. Lastensuojelun asenteet kuvattiin monesti loukkaavana perhettä kohtaan. Kysymyksiä palveluiden merkityksestä? Tarpeellisia tukitoimia kasvatuksessa ja koulutuksessa Taitoajattelu tuen taustalla Lapsi ja nuori opettelee erilaisia taitoja: 1) Arjen taitoja: itsestä ja tavaroista huolehtiminen, ruokailu, pukeminen, siirtymistilanteet.. Toivoin, että minut ois huomioitu lapsena, jolla on ongelmia, eikä lapsena, joka on ongelma. 2) Kaveritaitoja: Sosiaaliset taidot, sosiaaliset tilanteet, tunnetaidot vuorovaikutuksen osana ym. 3) Säätelytaitoja: Itsensä säätely: toiminta, käyttäytyminen, tunteet (myös pettymyksensieto). 4) Kognitiivisia taitoja: Oppimiseen, ajatteluun ja muistiin liittyviä taitoja, yhdistyy koulussa oppiaineisiin. Huom! Pohdi tuen tarpeita yksilöllisesti nimenomaan taitoihin nähden, ei lapsen tai nuoren kronologiseen ikään (monella tukea tarvitsevalla henkilöllä jotkut taidot ovat ikätasoa jäljessä). 9

10 Huomio palautteenantoon Samoilla lapsilla ja nuorilla on monesti paljon tuen ja ohjauksen tarvetta. Taidot vaativat harjoittelua. Lapsi ja nuori tarvitsee uusien toimintamallien opetusta. Lapsi ja nuori ei hyödy kielteisestä palautteesta. (esim. jälki-istunnot ja jäähyt eivät opeta lapselle mitään, kehotan välttämään niitä). -> Samalla heikennämme lapsen tai nuoren itsetuntoa ja käsitystä itsestään. -> Henkilön psyykkinen kehitys vaurioituu. -> Jättää jäljen myös pitkällä aikavälillä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki POL 16 Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Jokaisella lapsella ja nuorella on lakisääteinen oikeus tukeen: 1) oppimiseen liittyvissä pulmissa JA 2) koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Lapselle tulee siis määritellä tukitoimia esimerkiksi tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukemiseen vaikkei olisi oppimisvaikeuksia (tai oppiaineisiin liittyviä pulmia)! Tukitoimia antavat esimerkiksi luokanopettaja, aineenopettaja, ohjaajat ja avustajat, erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja ja erityisluokanopettaja. -> Yhteistyö! Varhainen, ennaltaehkäisevä tuki Voimatyökalut reppuun! Mitä taitoja haluaisit opettaa lapselle ja nuorelle reppuun tulevaisuuden voimavaroiksi, voimatyökaluiksi? Laki ohjaa varhaiseen tukeen heti tuen tarpeen ilmaannuttua. Tuen tarve tulee tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yksilöllisesti kohdennetulla tuella voidaan edistää kehitystä, Kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa vastoinkäymisiä, kuinka selviämme niistä yli? Itse oppimista ja lapsen hyvinvointia. Tukitoimilla voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä, kehittymistä ja kumuloitumista. Resilienssi Inkluusioperiaate ohjaa tukitoimien järjestämistä. Tosin joillekin lapsille erityisryhmä on perusteltu esim. häiriöherkkyyden tai keskittymisen tukimuotona. So Tärkeä tuen jatkumo luokalta toiselle, koulutuksesta toiseen. Sin t se ali sia ys nikky do tai t sää te lyky ky Hyvän huom aamine Tunn e taido n t Tukea diagnoosilla vai ilman? Tukitoimien kirjaaminen Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia on n % lapsista ja nuorista. Vrt. ADHD-diagnoosi on maailmanlaajuisesti n. 5% lapsista ja nuorista. Väite: Oppilas tarvitsee diagnoosin tukitoimia koulussa saadakseen. -> Ei tarvitse. Lainsäädännössä todetaan tukitoimia annettavan tuen tarpeen mukaan, ei diagnoosiperustaisesti. -> Kasvattajat ja opettajat toimivat pedagogisin perustein, lääketiede sairauksien luokitusjärjestelmäperustaisesti. -> Tuemme varhaiskasvatuksessa ja koulussa kaikkia tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria ilman lääketieteellisiä termejä. Henkilölle asetetaan pedagogisiin asiakirjoihin (oppimissuunnitelma/tehostettu tuki, HOJKS/erityinen tuki) pedagogisesti merkitykselliset tavoitteet. (Huom. Ei pelkkiä lääketieteellisiä diagnooseja). Kirjaaminen on tärkeätä! -> Lapsen ja nuoren oikeusturva -> Ammattilaisen oman selustan varmistaminen. -> Jos opettaja ei edes esitä tukea, hän on virkavastuussa, ettei ole tukea tarjottu! Kirjatut tukitoimet velvoittavat koulun henkilökuntaa tukeen. 10

11 Ennakointi ja strukturointi Selkeät toimintatavat ja rutiinit auttavat lasta ja nuorta. Opettaja suunnittelee oppitunnin kulun, strukturoi aiheen, käytettävät materiaalit, ajankäytön, vaihtoehtoiset toimintatavat.. Päivän ohjelma aina esille kirjallisesti ja/tai kuvin havainnollistamisen ja toiminnanohjauksen tueksi. -> Toteutuneet kohdat voi yliviivata tai poistaa koulupäivän aikana. Tehkää yhdessä luokan/ryhmän sopimukset (allekirjoittakaa ne yhdessä), tarvittaessa käykää läpi päivittäin Ennakoi tulevat tapahtumat, anna aikaa sopeutua: Lähdetään 15 minuutin päästä 10 minuutin 5 minuutin Tarkista onko ohjeistuksesi kuultu kuten sen tarkoitit: kertoisitko omin sanoin mitä tapahtuu 15 minuutin päästä? Opi ennakoimaan ongelmatilanteet (oppilastuntemus). Johdonmukaisuus Tukea tarvitsevat lapset ja nuoret oireilevat enemmän epäjohdonmukaisesta kasvatuksesta ja opetuksesta. Eri toimijoiden (opettajat, ohjaajat, hoitajat ym.) samanlainen toimintatapa -> Samat säännöt (myös rajat!). -> Johdonmukaiset, riittävät yksilölliset tukimuodot. -> Monenlaiset opetusmenetelmät. -> Aistien huomioiminen niin opetuksessa kuin opetustilankin kannalta (kuormittuneet aistit voivat häiritä, jopa estää oppimista!). Huom! Koulun tukena myös lapsen huoltajien tulee noudattaa johdonmukaista kasvatusta: Rajat, uusien toimintamallien opettaminen arkeen, positiivinen palaute ym. Vapaa kasvatus ei toimi! Huomio ohjeistukseen Tuki tarvitaan myös tehtävän tai tilanteen ohjeistukseen. Ohjeista aina edestäpäin. Tehokeinona oppilaan nimen sanominen tai vaikka olkapäästä koskettaminen. -> Tarkkaavaisuus valpastuu. Anna yksi lyhyt toimintaohje kerrallaan (myös monivaiheisissa ohjeistuksissa). Varmista, että henkilö on ymmärtänyt ohjeen ja pystyy toimimaan sen mukaisesti (huomioi toiminnanohjaus). Uusi ohje vasta kun edellisen mukaan on toimittu. Anna ohjeet aina myös muutoin kuin suullisesti (esim. kuvat, kirjallisesti, näyttämällä). Ohjeistus on tehokkaampi kuin kielto, se kertoo lapselle/nuorelle mitä toivot hänen tekevän: kävele on tehokkaampi kuin älä juokse. EI-sana kärsii inflaation jo lapsena. Miten ohjeistat? Vaihtoehtojen karsiminen Jos on liikaa vaihtoehtoja, lapsi helposti jumittuu valintaan eikä pääse alkuun itse tekemisessä. Aikuinen tekee ESIVALINNAN jos on tarjolla paljon vaihtoehtoja tekemisessä (esim. materiaalit, tehtävät, pelit, leikit, välineet). -> Anna esimerkiksi kaksi vaihtoehtoa, joista lapsi saa valita -> Seuraavalla kerralla vaihtoehdot voivat olla erilaiset. -> Samalla tuetaan henkilön toiminnanohjausta. Tue toiminnanohjausta Oman toiminnan suunnittelu, aloitus ja eri välivaiheiden kautta toiminnan itsenäinen jatkaminen ja valmiiksisaattaminen on hankalaa. Kyse ei ole siitä, etteikö oppilas osaisi tehdä! Kun oman toiminnan ohjaaminen ei itsenäisesti onnistu, asioita on vaikeata aloittaa ja saada valmiiksi. -> Jatkuva epäonnistuminen nakertaa oppilaan itsetuntoa ja hän kokee itsensä huonoksi tai erilaiseksi. Lapsi tai nuori tarvitsee siis aikuisen tukea itsenäiseen toimintaan jokaisella oppitunnilla...ja myös oppituntien välillä (siirtymät seuraavalle tunnille, pihaleikkeihin/välitunnille) ja oppituntien jälkeen (kotimatka). 11

12 Opeta tunnetaitoja Itsesäätely on monesti hankalaa ja tunnesäätely sen myötä. Lapsi tai nuori saattaa toimia ensin impulssien ja emootioiden viemänä, ja pohtia vasta sitten mitä tuli tehtyä. Puutteellisilla tunnetaidoilla tulee myös helposti väärinkäsityksiä esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa ja se aiheuttaa ristiriitatilanteita. Monenlaisten tunteiden tunnistamista, omien tunnetilojen säätelyä ja tunteessa toimimista tulee harjoitella. Tulee opettaa myös havaitsemaan toisten henkilöiden tunnetiloja. Esim. Aggressiivisen käytöksen tai käytöshäiriön takana on yleensä puutteelliset tunnetaidot (ja opittu malli). Opeta sosiaalisia taitoja Sosiaaliset taidot ovat täysin opeteltavia taitoja. Esimerkiksi aggressiivisuutta pidetään sosiaalisten taitojen vastakohtana. Jos lapsella tai nuorella ei ole taitoja toimia, hän valitsee helpon selviytymismallin, aggressiivisuuden. Sosiaaliset taidot peilautuvat sosiaalisiin suhteisiin, kaveritaitoihin. Sosiaaliset taidot ovat käytössä sosiaalisissa tilanteissa. Onkin tärkeätä auttaa ja opettaa toimintamalleja toisten kanssa toimimiseen erilaisissa tilanteissa. -> Oppilaalle hankalalta tuntuvilta ns. vapaissa tilanteissa esim. välitunnilla, pari- tai ryhmätöissä, kaverisuhteissa. Huomioi aistit Aistien herkkyys on hyvin yleistä kaikissa neurologispohjaisissa oireissa. -> Lisäominaisuus henkilössä. Kuormittuvat aistit voivat estää oppimisen. Kuormittuvat aistit aiheuttavat lapselle ja nuorelle levottomuutta ryhmässä/luokassa. Huomio etenkin näköaistiin (valkoinen loisteputkivalo tilassa), tuntoaistiin (toisten lasten kosketus) ja kuuloaistiin (yleinen häly ryhmässä). Mahdollista myös rauhallinen tila, jossa aistikuormaa voi purkaa hoitopäivän/koulupäivän aikana. Koulutuspolun tukeminen Pitkäjänteistä toimintaa, johdonmukaisuus Järjestelmällinen tukeminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, toiselle asteelle, korkea-asteelle ja aikuisuuteen, työelämään.. Erityinen näkökulma koulutusasteiden nivelvaiheisiin! 1) Esikoulu -> alkuopetus 2) Alakoulu -> yläkoulu 3) Perusopetus -> toinen aste 4) Koulutus -> työelämä. Koulutuspolun tukeminen Koulutuspolun tukeminen Kodin ja koulun yhteistyö tärkeätä (samat pelisäännöt ja tavoitteet) Moniammatillinen yhteistyö (sektoreiden välinen yhteistyö) Tiedonkulun varmistaminen Samat tavoitteet (mikä on yksilöllinen tavoite?) Kannustaminen vs. dissaaminen Huomaatko heikkoudet vai vahvuudet? Tavoitteena vahva itsetunto ja minäkäsitys Ohjaaminen aikuisuuteen vahvojen alueiden kautta! 12

13 Missä kohtaa on riski putoamiseen? Peruskoulu kannattelee suht hyvin (erityisopettajajärjestelmä, tukitoimien määrittely perusopetuslaissa vahvasti) Toisella asteella kaikki muuttuu! Erityisopettajat heikommin koulutettuja, itsenäisiä tunteja, opetuksettomia päiviä, erityisopettajia vähemmän, nuoren OLETETAAN olevan itseohjautuva! Nuori, jolla on toiminnanohjauksen pulmia, ei ole omatoiminen 16-18v. ->Varmista nuoren siirtyminen toiselle asteelle ja opintoihin tukitoimien saaminen! -> Erityisopetus, opinto-ohjaus ja nuorisotyö yhteistyössä mukaan! -> VAHVA TUKIVERKKO NUORUUDEN AJAN AVUKSI Tietokirja tarkkaavuuden ja toiminnaohjauksen tukemisesta Sisältää tarvittavat vahvuusperusteiset tukimuodot: Varhaiskasvatuksessa Peruskoulussa Toisella asteella Korkea-asteella Työelämässä Sisältää koulun siirtymävaiheiden huomioinnin. Tilaa VIP-hintaan 33e osoitteesta: Soveltuu niin ammattilaisille kuin huoltajillekin. EHKÄISEE KOULUPUDOKKUUTTA JA SYRJÄYTYMISTÄ! Yhteys: Kotisivu: