KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE

Transkriptio

1 KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE Kuva: Yliopisto-lehti 08/17, Veikko Somerpuro 12/02/2018 1

2 Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa ja välittää monipuolista tutkimustietoa vähemmistöäidinkielien ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tarpeista eri koulumuodoissa. Tietoa koulutuksen resursseista ja pedagogisista käytänteistä tutkitaan ja etsitään 1) varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, 2) perusopetuksen, 3) ammatillisen koulutuksen, 4) lukion, 5) opettajankoulutuksen ja 6) täydennyskoulutuksen järjestäjiltä. Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuosina /02/2018 2

3 TUTKIMUSRYHMÄN JÄSENET Äidinkieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä -didaktiikka: Professori Liisa Tainio, dosentti Maria Ahlholm, FM Iina Grym, FM Ninni Lankinen Katsomusaineiden didaktiikka: Professori Arto Kallioniemi, TM Jussi Ikkala, TM Marja Laine Koulutuksen arviointikeskus: Apulaisprofessori Risto Hotulainen, KT Irene Rämä, KT Raisa Ahtiainen, muut asiantuntijat 12/02/2018 3

4 ALUSTAVIA TULOKSIA OPETTAJAN- KOULUTUSYKSIKÖIDEN KYSELYSTÄ Yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden osalta tutkimuksessa kartoitetaan 1) yksiköiden resursseja (opettajien määrä, opetustarjonta) ja kuinka hyvin ne vastaavat nykytarpeita 2) tulevaisuutta koskevia näkemyksiä 3) uusien toimintamallien kehittämiseen liittyviä seikkoja. Kyselyyn vastasivat kaikki 11 yliopistojen opettajankoulutusyksikköä. 12/02/2018 4

5 ALUSTAVIA TULOKSIA Erityisesti S2-didaktiikan opetus on hyvin edustettu AO:n pedagogisissa opinnoissa sekä LO-opinnoissa. EO- ja ELO-opinnoissa vain vähäisesti tai vain valinnaisina kursseina. Varsinaista R2-didaktiikkaa on vähän ja se on integroitu vieraiden kielten didaktiikkaan. Kansallisista vähemmistökielistä (saame, romanikieli, viittomakieli) erillistä ainedidaktiikkaa on tarjolla vain saamen osalta. 12/02/2018 5

6 ALUSTAVIA TULOKSIA Pienryhmäisten uskontojen didaktiikka tarjotaan vain yhdessä opettajankoulutusyksikössä LO- ja AO-opinnoissa, ja siinäkin integroituna kaikkien katsomusaineiden yhteiseen didaktiikkaan. Elämänkatsomustiedon didaktiikan järjestelyt vaihtelevat: osana filosofian didaktiikka, erillisenä 3-5 op opintojaksona tai integroituna humanististen aineiden didaktiikkaan (AO-koulutus); osana luokanopettajan monialaisia opintoja Presentation Name / Firstname Lastname 12/02/2018 6

7 ALUSTAVIA TULOKSIA Miten yksikössänne pystytään vastaamaan nykyisiin koulutustarpeisiin? Arviot opetustarjonnan riittävyydestä vaihtelevat koulutusyksiköiden välillä. Mikään yksiköistä ei ilmoita selviävänsä erinomaisesti ( kohtuullisen hyvin, kysyntään nähden riittävästi, vähimmäistarpeisiin pystytään vastaamaan ). Monet yksiköt mainitsevat kyselyn teemaan liittyvien opintojen tarjonnan kehityskohteenaan. Alueelliset erot nousevat esille: esim. mahdollisuus suorittaa opetusharjoittelu monikielisissä ja -kulttuurisissa ryhmissä, S2-opetusta ei ole tarjolla eikä siten harjoittelumahdollisuutta Arvioitiin, ettei suuria muutoksia ei ole tulossa tulevan viiden vuoden aikana. 12/02/2018 7

8 AMMATILLISET OPETTAJAKORKEAKOULUT 5 ammatillista opettajakorkeakoulua vastasi kyselyyn. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opinnot eroavat yliopistollisista opinnoista: ei spesifejä ainedidaktisia moduuleja. Opinnoissa ei ole erillisiä opintojaksoja vähemmistökieliin tai uskontoihin ja katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä, mutta niitä voidaan sivuta (esim. kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen). Opiskelijaryhmän tarpeista voi nousta esille koulutuksen aikana, jolloin teemoja voidaan tarkastella laajemmin. Osaamisen itsearviointi ja osaamisen tunnistaminen opintojen alussa mahdollistavat henkilökohtaisen opintopolun toteutumisen jokaiselle opiskelijalle opiskelija voi valita kehittämiskohteekseen esim. katsomuksiin liittyvän moninaisuuden kohtaamisen ja saada yksilöllistä ohjausta tähän. 12/02/2018 8

9 MENEILLÄÄN OLEVAT JA TULEVAT TUTKIMUSKYSELYT Tarkempaa tietoa käytännöistä kentältä saadaan perusopetuksen järjestäjien kyselyllä (opetus-/sivistystoimesta vastaavat kunnan johtavat viranhaltijat) lukioiden rehtoreiden kyselyllä ammatillisten oppilaitosten otantakyselyllä (ammatillisen tutkinnon yleissivistävä osuus Kuski-hankkeen teemoista) varhaiskasvatus- ja esiopetuskyselyllä (varhaiskasvatuksesta vastaavat kunnan johtavat viranhaltijat) Lisäksi selvitetään täydennyskoulutuksen tilannetta vähemmistöäidinkielien, eri uskontojen ja S2/R2- opettajankoulutuksen osalta 12/02/2018 9

10 ALUSTAVIA TULOKSIA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄJIEN KYSELYSTÄ Tutkimuskysely lähetettiin kaikkiin kuntiin (kaksikielisissä kunnissa erillinen lomake sekä suomenkielisestä että ruotsinkielisestä opetuksesta vastaavalle viranhaltijalle). Vastauksia tuli 121/324 (37,3%). Alueelliset erot: joissakin kunnissa opetetaan vain suomea äidinkielenä, joissakin jopa 45 eri äidinkieltä neljännes vastaajista (N=30/121, 24,8%) totesi, ettei pysty tällä hetkellä opetuksen järjestäjänä vastaamaan vähemmistökielten opetuksen tarpeeseen 12/02/

11 ALUSTAVIA TULOKSIA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄJIEN KYSELYSTÄ joissakin kunnissa opetetaan seitsemää kahdeksaa eri katsomusainetta, joissakin vain luterilaista ja ortodoksista uskontoa (enenevässä määrin islamia) sekä elämänkatsomustietoa noin viidennes vastaajista (N=21/121, 17,3%) totesi, ettei pysty tällä hetkellä opetuksen järjestäjänä vastaamana uskontojen ja katsomusten opetuksen tarpeeseen Vaikka nykyhetkellä pystyttäisiin tarjoamaan opetusta, opetuksen järjestäjä näkee tulevaisuuden haastavana katsomusaineissa: Toistaiseksi, mutta tilanne käy koko ajan haastavammaksi moninaisuuden lisääntyessä. Uskontojen toteuttaminen lukujärjestyksissä on monimutkaista ja vaatii monenlaisia kuljetusyms. järjestelyjä. Osassa vähemmistöuskontojen ryhmistä opettajan kelpoisuus on haaste. Huoltajien epätietoisuus uskonnonopetuksen tavoitteista ja pätevästä opettajasta (islam). Huolenaiheena on oppilaiden siirtyminen oman yhdyskunnan opetukseen. Nykyisellään kyllä. Ei kuitenkaan valmiuksia opettaa vähemmistöuskontoja jo[s] niiden kysyntä lisääntyy. Vaikeus löytää kelpoisia ja soveltuvia opettajia, mahdollinen eri kulttuuritausta voi vaikeuttaa opsin toteuttamista ja arvioinnin lainmukaisuutta. Pätevän ortodoksiopettajan saaminen haasteellista. 12/02/

12 ALUSTAVIA TULOKSIA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄJIEN KYSELYSTÄ Vähemmistöäidinkielten opettajien taustat hyvin moninaiset, esimerkiksi alempi tai ylempi korkeakoulututkinto kotimaastaan, mutta ei välttämättä pedagogisia opintoja tai opetettavan aineen sisältöopintoja pätevyys kotimaassaan esim. kurdi: alempi korkeakoulututkinto, omassa kotimaassa pätevä kurdin kielen ja kirjallisuuden opettaja suomalainen luokanopettajan pätevyys (KM-tutkinto) ja mahdollisesti myös aineenopettajan pätevyys jossain muussa kuin opettamassaan vähemmistöäidinkielessä esim. somali: pätevä luokanopettaja ja biologian opettaja ei opettajankoulutusta tai korkeakoulututkintoa esim. tamili: koulunkäynninohjaaja esim. romanikielessä (N=6) ei yhtään muodollisesti pätevää opettajaa (koulutustausta koulunkäynninohjaaja) 12/02/

13 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke 1/2017 6/ PL 9, Helsingin yliopisto

14 - Opettajankoulutuksen ja valmistavan opetuksen yhteistyö - Opettajien täydennyskoulutustyöpajat (seuraava ) - Tutkimus: olemassa olevan tiedon kokoaminen, uusien tutkimuskysymysten tunnistaminen, video- ja haastatteluaineiston keruu - Toimiviksi havaittujen käytäntöjen levittäminen kentän tietoon Tavoitteet

15 Juuri nyt pohdimme, 1. Alkavaa kielitaitoa Miten alkavaa kielitaitoa tuetaan ryhmämuotoisessa ja inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa? Miten kielen rakenteita opetetaan implisiittisesti mutta suunnitelmallisesti arjen rutiinien kautta? 2. Tiedonalakohtaista tietoa Millaista on kielellisesti vastuullinen pedagogiikka eri oppiaineissa? Millä tavalla monikielinen käsitteiden oppiminen toteutetaan silloin, kun opettaja ei ymmärrä oppijan ensikieltä tai aiempaa koulunkäyntikieltä? 3. Myöhäistä lukemaan oppimista Mitä välineitä peruskoulunopettajalla on tukea myöhäistä lukemaan oppijaa ryhmäopetuksessa? Millaisia ovat oraalisen tiedonhankinnan menetelmät ja miten niitä kehitetään?

16 Hankkeen johtaja dosentti Maria Ahlholm Hankesuunnittelija FM Ninni Lankinen Tohtorikoulutettavat KM Tatsiana Shestunova, FM Salla-Maaria Suuriniemi, FL Marjo Yli-Piipari Graduntekijät Maija Jonkka, Netta Lindborg, Anni Ratilainen, Emma Sten Yhteistyössä myös Kentän ja tutkimuksen yhteistyön apuna - Avoin lukupiiri - Avoimet datasessiot - Päivittyvä verkkosivusto - Materiaalipankki FT Päivi Portaankorva- Koivisto (matematiikan didaktiikka), FT Marjo Savijärvi Valmistavan opetuksen opettajista koostuva työtiimi

17 Ahlholm, M. (2015) Englanti venäjänkielisen alakoululaisen suomen kielen oppimisen tukena. Kalliokoski, J., Mård-Miettinen, K. & Nikula, T. (toim.) Kieli koulutuksen resurssina: vieraalla ja toisella kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2015 / n:o 8, Ahlholm, M. & Portaankorva-Koivisto, P. (2018) The language factor - what exactly is it? Russian and Finnish speaking bilinguals solving mathematical tasks. Nordic Studies in Mathematics Education 4/2018 (tulossa). Andonov, L. (2013) Valmistavan opetuksen vuosi: merkitysneuvotteluja kielestä ja identiteetistä. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 44-3 Muutamia tuloksia näissä artikkeleissa ja useissa pro graduissa Aiemmasta Kasvatustieteellisen tiedekunnan valmistavan opetuksen hankkeesta (Long Second) valmistunut yhteensä yhdeksän pro gradua suomen oppiaineeseen ja kasvatustieteisiin.