Henki-Fennia. Toimintakertomus ja tilinpäätös

Transkriptio

1 Henki-Fennia 2008 Toimintakertomus ja tilinpäätös

2 Toimitusjohtajan katsaus Kuka sytyttää valot? Olemme joutuneet ennennäkemättömän finanssikriisin kurimukseen. Tulevaisuus on sumea olemme kuin pimeässä ja pitkässä tunnelissa vailla valoa. Myös henkivakuutusyhtiöt joutuivat viimeistään vuoden 2008 syksyllä sen tosiasian eteen, että mikään tehty sijoituspäätös ei estänyt syntyviä sijoitustappioita. Vaikka Henki-Fennian sijoitusallokaatio on ollut riskiä kaihtava, vaikka vuoden 2008 aikana suojattiin osakesalkkua ajoituksellisesti erinomaisesti ja vaikka osakepainoa merkittävästi ja oikea-aikaisesti vähennettiin, ei sijoitustoiminnan tuotto kääntynyt positiiviseksi. Tosin alaan verrattuna Henki- Fennian sijoitustoiminnan tappio oli yksi pienimmistä. Tässä yhteydessä: kiitos kaikille Fennian ja yhteistyökumppaneiden sijoitusammattilaisille niistä ratkaisuista, joilla suuremmat tappiot pystyttiin välttämään. Laskuperustekorkoisen vakuutussäästämisen kokonaistuotto asiakkaille pysyi korkealla tasolla. Henki-Fennia purki aikaisemmin kerättyjä varoja asiakashyvityksiin. Sijoitussidonnaisen vakuutuksen ottaneiden osalta arvojen romahtaminen näkyi suoraan säästön määrässä. Syntyneet tappiot voidaan ajan kanssa kattaa kurinalaisella jatkuvalla säästämisellä. Tappiota ei kannata nyt realisoida. Asiakkaiden luottamus Henki-Fennian toimintaan säilyi hyvänä. Tästä luottamuksesta pyydän saada kiittää kaikkia uusia ja vanhoja asiakkaitamme. Itse vakuutustoiminnan hoitaminen sujui terveesti ja kannattavasti. Yhtiön toimintamallien ja IT-järjestelmien kehittämiseen pystyttiin panostamaan voimakkaasti. Vaikka tehty panostus asettaa kustannustehokkuuden säilyttämiselle haasteen tulevien poistojen myötä, luodaan niillä mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa aikaisempaakin joustavammin ja tehokkaammin. Henkilöstön ilmapiiritutkimus kertoo Henki-Fennian olevan suositeltava, tasapuolisesti henkilöstöään kohteleva työpaikka, joka on yhteistyökyvyltään ja vaikuttamismahdollisuuksiltaan selkeästi muita organisaatioita parempi. Kiitos henkifennialaisille tehdystä hyvästä työstä! Vuoden aikana tapahtui ilahduttavia onnistumisia myynnin alueella. Fennia-kentän myynnissä päästiin valituilla palvelualueilla merkittävästi eteenpäin. Samoin Henki- Fennian yhteistyöverkosto varainhoito- ja rahastoyhtiöiden kanssa on vahvempi ja monipuolisempi kuin koskaan aikaisemmin. Myös yhteistyöverkostomme on elänyt finanssikriisin takia haasteellisia aikoja. Kiitos yhteistyöstä kaikille kumppaneillemme. Tulevat vuodet ovat haasteellisia. Riittävän sijoitustuoton aikaansaamista vaikeuttaa riskiottohalukkuuden pysyminen alhaisena. Uusi vakuutusyhtiölaki asettaa jo ennen Solvenssi II -määräysten täysmääräistä käyttöönottoa omat vaatimuksensa yhtiön riskienhallinnan kehittämiselle. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen vaihtoehdot muuttuvat, ja Suomen huoltosuhteen pitäminen terveellä tasolla edellyttää muutoksia lakisääteisiin järjestelmiin ja työelämään yleensä. Nämä aiheuttanevat myös henkivakuutusyhtiöille sopeutumisvaateita. Niistä uskon henkivakuutusyhtiöiden selviävän: palvelumme ovat myös jatkossa perusteltuja yrityksien ja yksilöiden varautuessa henkilöriskien varalle. Odotamme varmasti kaikki tunnelin pään tulevan näkyviin. Ennen sitä riittää yksikin valonlähde antamaan varmuutta seuraavien askeleiden ottamiselle. Pimeintä on yleensä ennen aamunkoittoa. Seppo Rinta toimitusjohtaja Sisältö 2 Toimitusjohtajan katsaus 3 Hallituksen toimintakertomus 5 Tuloslaskelma 6 Tase 8 Emoyhtiön rahoituslaskelma 9 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 12 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 23 Tilinpäätöksen tunnusluvut 26 Tunnuslukujen laskentakaavat 27 Riskit ja riskienhallinta 29 Hallituksen ehdotus tuloksen käsittelystä 30 Tilintarkastuskertomus 31 Henki-Fennian hallinto

3 Hallituksen toimintakertomus 2008 Hallituksen toimintakertomus Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian kymmenes toimintavuosi oli kaksijakoinen. Toisaalta sijoitusmarkkinan romahduksen myötä tulos vuodelta 2008 on tappiollinen ja yhtiön vakavaraisuus aleni. Toisaalta toiminnallisesti pystyttiin voimakkaasti kehittämään yhtiötä entistä tehokkaammaksi ja Fennian myyntiorganisaation tekemä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen myynti kasvoi merkittävästi. Henki-Fennian omistavat Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 60 % ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 40 % osuuksin. Vakuutustoiminta Henki-Fennian maksutulo oli 54,7 miljoonaa euroa (63,2 milj. euroa) ja se aleni 13 %, kun ennakkotietojen mukaan koko henkivakuutustoimialan maksutulo aleni noin 6 %. Säästöhenkivakuutusten maksutulo laski alalla yli 30 % ja Henki-Fenniassa yli 40 %. Riski- ja eläkevakuutuksessa markkina-asema säilyi lähes ennallaan ja riskihenkivakuutuksen maksutulo nousi. Yhtiön maksutulosta henkivakuutuksia oli 20,3 miljoonaa euroa (27,9 milj. euroa) ja eläkevakuutuksia 34,4 miljoonaa euroa (35,2 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo aleni ja oli 16,8 miljoonaa euroa (28,9 milj. euroa), ja niiden osuus yhtiön maksutulosta oli 31 % (46 %). Maksutulo jatkuvamaksuisista vakuutuksista oli 47,0 miljoonaa euroa (51,2 milj. euroa) ja sen osuus kokonaismaksutulosta oli 86 % (81 %). Maksetut korvaukset nousivat 76,0 miljoonaan euroon (55,2 milj. euroa), josta takaisinostojen osuus oli 35,6 miljoonaa euroa (24,8 milj. euroa). Säästösummien takaisinmaksut olivat 9,7 miljoonaa euroa (4,2 milj. euroa). Riskiliikkeen tulos oli lähes edellisen vuoden tasoa noin 3 miljoonaan euroa. Liikekulut alenivat 6,8 miljoonaan euroon (7,1 milj. euroa). Liikekustannussuhde oli 91,0 % (90,6 %). Yhtiön tulokseen sidottujen vakuutussäästöjen kokonaistuottotaso vaihteli vuonna ,2 4,8 % välillä riippuen vakuutuslajista ja vuosineljänneksestä. Myönnetyt asiakashyvitykset olivat 4,6 miljoonaa euroa, joista 4,4 miljoonaa euroa rahoitettiin aikaisemmin muodostunutta lisäetujen vastuuta käyttämällä. Tulosvaikutteisesti asiakashyvityksiä kirjattiin yhteensä 0,2 miljoona euroa (6,2 milj. euroa). Sijoitustoiminta Yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin oli -26,8 miljoonaa euroa (26,9 milj. euroa). Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli -4,4 % (4,6 %). Sijoitusomaisuus käyvin arvoin (sisältää kertyneet korot) oli vuoden lopussa 573 miljoonaa euroa (632 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 60 % sekä rahamarkkina-sijoitusten ja talletusten osuus 14 %. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 8 % ja kiinteistösijoitusten osuus 12 %. Muita sijoituksia oli 5 %. Lisäksi sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja oli 154 miljoonaa euroa (226 milj. euroa) ja niiden nettotuotto oli -70,1 miljoonaa euroa (8,3 milj. euroa). Henki-Fennian sijoituskanta käyvin arvoin Kiinteistösijoitukset 12,4 % Muut sijoitukset 5,1 % Muut rahoitusmarkkinavälineet 14,4 % Osakkeet ja osuudet 8,2 % Joukkovelkakirjalainat 59,9 % Henki-Fennia 3

4 Tulos ja vakavaraisuus Emoyhtiön liiketappio oli -25,6 miljoonaa euroa (liikevoitto 26,1 milj. euroa). Konsernin liiketappio oli -25,9 miljoonaa euroa (liikevoitto 25,6 milj. euroa). Finanssikriisin seurauksena emoyhtiön toimintapääoma aleni 47,8 miljoonaan euroon (91,3 milj. euroa), mutta ylittää sille asetetut vähimmäisvaatimukset hyvin. Yhtiön vakavaraisuuspääoma aleni 52,5 miljoonaan euroon (95,3 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 9,4 % (16,1 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Henki-Fennian hallitukseen kuuluivat jäseninä kauppaneuvos Eero Lehti (puheenjohtaja), toimitusjohtaja Pekka Sairanen (varapuheenjohtaja) saakka, toimitusjohtaja Antti Vaahto, toimitusjohtaja Lasse Heiniö, toimitusjohtaja Antti Kuljukka ja filosofian tohtori Matti Ruohonen lukien sekä varajäseninä toimitusjohtaja Elmar Paananen asti ja johtaja Eeva Grannenfelt. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Seppo Rinta. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä yhdeksän kokousta. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 83 % ja varajäsenten 94 %. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2008 keskimäärin 29 henkilöä (27). Konsernirakenne Henki-Fennian konserniin kuuluu tilikauden päättyessä seuraavat kaksitoista yhtiön täysin omistamaa kiinteistöyhtiötä: Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1, Kiinteistö Oy Kaakkurin Liikekeskus, Kiinteistö Oy Kalevankatu 9, Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1-5, Kiinteistö Oy Nevametsä, Kiinteistö Oy Pirkkalan Tuottotie, Kiinteistö Oy Sellukatu 5, Kiinteistö Oy Teohypo, Kiinteistö Oy Tuusulan Pakkasraitti 2 A, Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 ja Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus ja tilikauden aikana hankittu Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1. Lisäksi konserniin on yhdistelty osakkuusyhtiönä HF-Asunnot Oy. Riskienhallinta Henki-Fennian riskienhallinnan perustana toimii hallituksissa vuosittain käsitelty Fennia-konsernin riskienhallintasuunnitelma. Liiketoiminnoista riippumaton sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan tilaa. Sijoitustoiminta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään sijoitussuunnitelmaan, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Näkymät alkaneella tilikaudella Sijoitusmarkkinan epävarmuus ja reaalitalouden taantuma vaikeuttavat myös Henki-Fennian toimintaa vuonna Kuluvan vuoden yli mahdollisesti siirtyvä sijoitustoiminnan tervehtyminen merkitsee erityistä harkintaa lisäkorkojen myöntämiselle. Valtiovallan toimenpiteet säästämisen veroympäristössä voivat aiheuttaa ennakoimattomia muutoksia erityisesti eläkevakuutuksien kysyntään. Myös muiden henkivakuutustuotteiden kysynnän ennakointi on vaikeaa, mutta on todennäköistä, että maksutulo ei tule ylittämään vuoden 2008 tasoa. Yhtiölle onkin tärkeää huolehtia erityisesti olemassa olevien sopimusten hoitamisesta ja kiinnittää yleistä huomiota perushenkivakuutusturvan tärkeyteen. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Henki-Fennian hallitus on päättänyt hakea lisäpääomitusta omistajilta varmistamaan sijoitustoiminnan tavoitteiden mukainen tuottotaso. 4 Henki-Fennia

5 Tuloslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot , 4 Sijoitusten arvonkorotus , 4 Muut vakuutustekniset tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun kokonaismuutos Kannansiirto Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun kokonaismuutos Kannansiirto Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut , 4 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu , 4 Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut Muut Osuus osakkuusyrityksen tappiosta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden tappio/voitto Henki-Fennia 5

6 Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Sijoitukset yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Henki-Fennia

7 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden tappio/voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Jälleenvakuutustoiminnasta Laskennalliset verovelat Muut velat Siirtovelat Henki-Fennia 7

8 Emoyhtiön rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Voitto varsinaisesta toiminnasta ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten vähennys/lisäys Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Henki-Fennia

9 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu noudattaen kirjanpito-, osakeyhtiöja vakuutusyhtiölakia sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston antamia päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Sijoitusten kirjanpitoarvo Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Niiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset on kirjattu tulokseen. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Aineettomat oikeudet (atk-ohjelmat) 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta Toimisto-, liike-, ja teollisuusrakennukset vuotta Rakennusten ainesosat vuotta Kuljetusvälineet ja atk-laitteet 3 5 vuotta Konttorikoneet ja -kalusto 7 vuotta Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoitusten käypä arvo Kiinteistökannasta teetetään määrävuosittain arviot niiden käyvistä arvoista. Arviot on laatinut valtakunnallinen, muun toimintansa ohella kiinteistöjen arvioimiseen erikoistunut yhtiö. Kiinteistöjen käyvät arvot määritetään kiinteistökohtaisesti tehtyjen arvioiden pohjalta. Markkinatilanteesta johtuen tilinpäätöksessä on käytetty varovaista arvostusta. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Henki-Fennia 9

10 Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fenniassa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole esitetty varovaisuuden periaatetta noudattaen konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä, vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä aiheutuvat verovelat. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 26 %. Vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: yksilöllisessä henki- ja eläkevakuutuksessa ml. kapitalisaatiosopimukset käytettävä laskuperustekorko on ennen alkaneiden sopimusten osalta 4,5 % ja jälkeen alkaneiden osalta 3,5 % ja jälkeen alkaneiden osalta 2,5 %. Osassa kapitalisaatiosopimuksia laskuperustekorko on 2 %. vapaamuotoisen ryhmäeläkevakuutuksen osalta laskuperustekorko on 3,5 %. Ennen kertyneen vastuuvelan osalta laskuperustekorkomuutoksen (4,25 %:sta 3,5 %:iin) vaikutus on aktivoitu vastuuvelkaan ja poistetaan tasaisesti 15 vuoden aikana. ennen alkaneiden yksilöllisten eläkevakuutusten laskuperustekorkovaatimuksen alentamiseksi on vastuuvelkaan vuonna 2007 tehty 10 miljoonan euron täydennys, minkä ansiosta tuottovaatimus tälle kannalle on noin 3,6 %. Vakuutusmaksuvastuusta on vähennetty yksilöllisen henkija eläkevakuutuksen osalta aktivoitu hankintameno. Tämän ns. zillmeroinnin kuoletusaika määräytyy vakuutuskohtaisesti ja on enintään 7 vuotta. Zillmerointi on määrätty siten, että vakuutuksien vastaiset kuormitukset riittävät kuoletusten tekemiseen tulevaisuudessa. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian kohtuusperiaatetta ja lisäetutavoitteita on täsmennetty alkaen. Uusissa tavoitteissa otetaan huomioon vallitseva markkinatilanne, lisäetujen tason jatkuvuus sekä yhtiön vakavaraisuustavoite ja omistajien omalle pääomalle asettama tuottotavoite. Lisäksi selkeyte- 10 Henki-Fennia

11 tään lisäetujen jakosääntöjä eri vakuutuslajien ja laskuperustekorkolupausten välillä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajien asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin, kuin sijoitussuunnitelma edellyttää vuosittain määritellyn tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Konsernitilinpäätös Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt kaksitoista (11 vuonna 2007) tytäryhtiötä ovat kaikki kiinteistöyhtiöitä. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmällä HF-Asunnot Oy, jonka äänivallasta konserni omistaa 40 %. Henki-Fennia 11

12 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo Henkivakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Muu kapitalisaatiosopimus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta Henki-Fennia

13 Maksetut korvaukset Ensivakuutus Henkivakuutus Eläkevakuutus Jälleenvakuutus - 23 Maksetut korvaukset yhteensä Josta: Takaisinostot Säästösummien takaisinmaksut Muut Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus maksetuista korvauksista Henkivakuutuksen lisäedut Hyvitysten ja alennusten vaikutus vakuutustekniseen tulokseen Tulevien lisäetujen vastuun muutos tilikaudelta Vuonna 2008 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavoitteita. Tähän päästiin purkamalla aiempina vuosina kartutettua lisäetujen vastuuta. Vuonna 2008 ei tehty siirtoja lisäetujen vastuuseen. Henki-Fennia 13

14 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot 2 Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Saman konsernin yrityksille Muille yrityksille Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Henki-Fennia

15 Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotosta Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kulut Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua sekä arvonalennuksia ja niiden palautuksia Sijoitusten arvonkorotus Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Henki-Fennia 15

16 Liikekuluerittelyt Tuloslaskelman liikekulujen erittely Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot Muut vakuutusten hankintamenot Vakuutusten hankintamenot yhteensä Vakuutusten hoitokulut Hallintokulut Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot Yhteensä Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Liikekulut Sijoitustoiminnan hoitokulut Yhteensä Toimintokohtaiset suunnitelmapoistot Maksetut korvaukset Liikekulut Sijoitustoiminnan hoitokulut Yhteensä Erittelyt henkilöstökuluista, henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallitus, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Toimitusjohtajalle ja hallitukselle myönnettyjä rahalainoja ei ole. Toimitusjohtajaa ja hallitusta koskevia vakuuksia ja vastuusiotumuksia ei ole. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Konttorihenkilöstö Myyntihenkilöstö Henki-Fennia

17 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus 38 Veroneuvonta 14 Muut palkkiot 2 54 Lähipiiriliiketoimet Lähipiiriin kuuluvat Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia ja efennia. Liiketoimet on toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin. 6. Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Sijoitukset Sijoitukset Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä hankintameno arvo arvo hankintameno arvo arvo Kiinteistösijoitukset Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Lainasaamiset Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta Arvostusero (käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus) Ei-suojaavien johdannaisten arvostusero Henki-Fennia 17

18 7. Kiinteistösijoitusten muutokset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Arvonalentumiset Tilikauden arvonalentumiset -216 Arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Saamiset Muut saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Alkuperäinen Käypä Alkuperäinen Käypä hankintameno arvo hankintameno arvo Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelkaa vastaavat sijoitukset Rahat ja pankkisaamiset ym. saamiset sisältävät tilinpäätöshetkellä voimassa olevien maksettujen vakuutusten nettomaksuja, joita ei vielä ole sijoitettu Henki-Fennia

19 9. Merkittävimmät osakeomistukset, muut sijoitukset Osuus kaikista Kirjanpitoarvo Käypä arvo osakkeista % Kotimaiset osakkeet Uudenmaan Pääomarahasto Oy 12, Avara Suomi Oyj 6, Muut Ulkomaiset osakkeet Muut Sijoitusrahasto-osuudet Aberdeen Indirect Property Partners Aktia Inflation Bond+ D Alken European Opportunity R Avenir B AXA Rosenberg US Equity Alpha B - EUR BGF World Healthscience Fund - A Brevan Howard Fund Class B Cognis I Fund Class B Series CQS Capital Structure Arbitrage Feeder Fund A EPI Baltic I Oy eq Arvonkasvattajat 2 (Kasvu) eq Eurooppa Osinko 1 K (Kasvu) eq Pikkujättiläiset 2 (Kasvu) Evli Alpha Bond B Evli Corporate Bond A Evli Emerging Markets Debt A Evli Emerging Markets Debt B Evli Eur. High Yield A Evli Eur. Inv. Grade A Evli Europe Quant Index A Evli Global Infrastructure A Evli Japan Quant Index A Evli Ruble Debt A Evli Tavoitekorko B (Kasvu) Evli USA Quant Index A FIM Euro High Yield FIM Korko Optimaattori K Fourton Odysseus GLG EuropeanLong-Short Fund I ICECAPITAL Euro Fl R B ICECAPITAL Global U & E B Ignis Argonaut European Alpha A Invesco Asia Infrastruct - A - USD Invesco Pan European Structured Eq-A JPM US Select Equity A Henki-Fennia 19

20 Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kauppakeskuskiinteistöt FEA Ky O'Connor Market Neutral Long/Short M OP-High Yield A SAM Sustainable Enhanced Europe C SEB Hedge Fund of Funds Moderate ( ) Sarja I Seligson & Co Rahamarkkinarahasto A Sponda Kiinteistörahasto I Ky Taaleritehdas Rupla Osake A UBS Neutral Alpha Strategies (Euro) Ltd - Class B Series Muut Kirjanpitoarvo Käypä arvo Pääomarahasto-osuudet Access Capital LP Auda Capital III L.P Duke Street Capital VI LP The Triton Fund II L.P The First European Fund Investments UK Ltd Partnership Nexit Infocom 2000 Fund Limited Partnership Permira Europe II LP Partners Group European Buyout Muut Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset emoyhtiö Aineettomat oikeudet Ennakko- Kalusto Yhteensä ja muut pitkävaikutteiset maksut menot Hankintameno Edellisenä vuonna loppuun poistetut Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Edellisenä vuonna loppuun poistetut Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Henki-Fennia

21 11. Oma pääoma Sidottu Osakepääoma 1.1. / Ylikurssirahasto 1.1. / Sidottu oma pääoma yhteensä Vapaa Hallituksen käyttövarat 1.1. / Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden tappio Vapaa oma pääoma yhteensä Oma pääoma yhteensä Voitonjakokelpoiset varat Tilikauden tappio Hallituksen käyttövarat 8 Edellisten tilikausien voitto Voitonjakokelpoiset varat Velat Muut velat Saman konsernin yrityksille Vakuutusmaksuvastuu Vakuutusmaksusta on vähennetty vakuutusten aktivoituja hankintamenoja (zillmeeraus) Henkivakuutus Eläkevakuutus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Henki-Fennia 21

22 Vakuudet ja vastuusitoumukset Arvonlisäverovastuut Arvonlisäverotuksen ryhmärekisteröintiin liittyen yhtiö on muiden Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman verovelvollisuusryhmän jäsenten kanssa yhteisvastuullisesti vastuussa ryhmän tilitettävistä arvonlisäveroista Konserniyritykset Muut yritykset Sijoitussitoumukset Sitouduttu merkitsemään pääomarahastojen osuuksia Kohde- etuusarvo Käypä arvo Valuuttajohdannaiset Termiini- ja futuurisopimukset Osakejohdannaiset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Vakavaraisuustunnusluvut Toimintapääoma Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen Vapaaehtoiset varaukset ja poistoero Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Kuluksi merkitsemättömät aineettomat hyödykkeet Muut erät Toimintapääoma yhteensä Runsasvahinkoisten vuosien varalle vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyvä tasoitusmäärä Vakavaraisuuspääoma Vakuutusyhtiölain 11 luvun 12 :n toimintapääomavaatimus Vakavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla olevaan vakuutustekniseen vastuuvelkaan vähennettynä tasoitusmäärällä ja 75 %:lla sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta 9,4 % 16,1 % 22 Henki-Fennia

23 Tilinpäätöksen tunnusluvut Tulosanalyysi, Vakuutusmaksutulo Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut sekä arvonkorotukset ja niiden oikaisut Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Muut vakuutustekniset tuotot Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Liiketappio/voitto Tasoitusmäärän muutos Lisäedut Tappio/voitto ennen varauksia ja veroja Verot Konsernin tappio/voitto tilikaudelta Kokonaisvakuutusmaksutulo (t ) Liikekustannussuhde kuormitustulosta 91,0 % 90,6 % 103,3 % 100,8 % 114,3 % Liikekustannussuhde taseen loppusummasta 0,9 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Toimintapääoma (t ) Vähimmäistoimintapääoma (t ) Vakavaraisuuspääoma (t ) Vakavaraisuusaste 9,4 % 16,1 % 18,2 % 18,1 % 15,5 % Kokonaistulos (t ) Kokonaispääoman tuotto -3,5 % 6,4 % 5,5 % 8,6 % Tunnusluvut ovat emoyhtiön luvuista laskettu lukuunottamatta tuloanalyysia. Henki-Fennia 23

24 Sijoitusjakauma (käyvin arvoin) % % % % Lainasaamiset 195 0,0 0,0 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat 1), 2) , , , ,6 * sisältää korkorahastoja , , , ,1 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1), 2), 3) , , , ,9 * sisältää korkorahastoja , , , ,2 Osakkeet ja osuudet , , , ,4 Kiinteistösijoitukset 4) , , , ,5 * sisältää sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä , , , ,1 Muut sijoitukset , , , ,6 Sijoitukset yhteensä , , , ,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 3,41 4,13 4,22 4,09 1) Sisältää kertyneet korot. 2) Korkorahastoista pitkän koron rahastot sisältyvät joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastot muihin rahoitusmarkkinavälineisiin. 3) Sisältää taseen sijoituksiin kuuluvat talletukset. 4) Sisältää niiden sijoitusrahastojen osuudet ja sijoitukset niihin rinnastettaviin yhteissijoitusyrityksiin, jotka sijoittavat kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin. Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely Suorat nettotuotot Lainasaamiset 6 Joukkovelkakirjalainat Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut Arvonmuutokset kirjanpidossa 1) Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainat Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoitustoiminnan nettotuotot kirjanpidossa Arvostuserojen muutos 2) Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainat Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Johdannaisten osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta ) Myyntivoitot ja tappiot sekä muut kirjanpidon arvonmuutokset 2) Taseen ulkopuoliset arvonmuutokset 24 Henki-Fennia

25 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Sijoitustoim. nettotuotot Sitoutunut Tuotto -% sitoutuneelle pääomalle käyvin arvoin 1) pääoma 2) Lainasaamiset ,4 0,0 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat 3) ,4 2,1 1,6 4,7 * josta korkorahastoja ,0 0,8 6,3 11,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 3) ,9 3,9 2,9 2,1 * josta korkorahastoja ,0 3,1 3,0 2,2 Osakkeet ja osuudet ,1 9,0 17,8 31,7 Kiinteistösijoitukset 4) ,0 21,2 5,9 6,6 * josta sijoitusrahastoja ja yhteisijoitusyrityksiä ,5 3,7 2,7 3,7 Muut sijotukset ,5 6,2 5,2 4,6 Sijoitukset yhteensä ,2 4,8 5,0 8,1 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -970 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,4 4,6 4,9 8,0 1) Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin = Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos - kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Kassavirralla tarkoitetaan ostojen / kulujen ja myyntien / tuottojen erotusta. 2) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin / kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. 3) Sisältää ko. sijoituksiin tilastoitavien korkorahastojen tuotot. 4) Sisältää kiinteistösijoituksiin tilastoitavien sijoitusrahastojen ja yhteisssijoitusyritysten tuotot. Henki-Fennia 25

26 Tunnuslukujen laskentakaavat Vakuutusmaksutulo = vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Liikekustannussuhde (% kuormitustulosta) = + liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + korvausten selvittelykulut kuormitustulo Liikekustannussuhde (% taseen loppusummasta) = + kokonaisliikekulut aloittavan taseen loppusumma Kokonaistulos = liikevoitto (tappio) +/- taseen ulkopuolisten arvostuserojen muutos Toimintapääoma ks. laskelma liitetiedoissa Vakavaraisuuspääoma = toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus Vakavaraisuusaste (% ) = vakavaraisuuspääoma + vakuutustekninen vastuuvelka - tasoitusmäärä - 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka lasketaan jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen. Kokonaispääoman tuotto käyvin arvoin (%) = +/- liikevoitto tai tappio + rahoituskulut + perustekorkokulu (vakuutuksille vuoden aikana hyvitetty laskuperustekorko) +/- sijoitusten arvostuserojen muutos + taseen loppusumma - sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka +/- sijoitusten arvostuserot Tunnusluvun jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen mukaisten arvojen keskiarvona. Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle käyvin arvoin (%) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismäärälle ottaen huomioon kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä = Tunnusluku lasketaan keskiarvona kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. 26 Henki-Fennia

27 Riskit ja riskienhallinta Riskienhallinnalla osana sisäistä valvontaa tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, rajoittamista ja valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata strategiassa ja toimintasuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja varmistaa, että yhtiön ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn. Yhtiön riskienhallinnan perustana toimii Fennia-konsernin riskienhallintasuunnitelma, joka on käsitelty yhtiön hallituksessa. Fennia-konsernin riskienhallinnan johtoryhmä koordinoi ja ohjaa riskienhallinnan ylläpito- ja kehittämistyötä. Liiketoiminnoista riippumaton sisäinen tarkastus seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä. Vakuutustoiminnan sijoitusriskit Yhtiön sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa hyväksyttävällä riskitasolla mahdollisimman hyvä tuotto siten, että yhtiö ylittää vaaditun vakavaraisuustason ja että sijoitusomaisuus on riittävä ja rakenteeltaan sopiva vastuuvelan kattamiseen. Merkittävimmät sijoitustoiminnan tulosta uhkaavat riskit ovat sijoitusten arvojen aleneminen ja vastuuvelan tuottovaatimukseen nähden alhainen sijoitusten tuotto. Näitä riskejä pyritään rajoittamaan hajauttamalla sijoituskantaa mahdollisimman hyvin. Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain sijoitussuunnitelman, jossa määritellään sijoituskannan tavoiteallokaatio ja omaisuuslajikohtaiset minimi- ja maksimirajat sekä sijoitustoiminnan organisointi ja päätös- ja toimivaltuudet. Vakuutustoiminnan riskit Henkivakuutustoiminnan merkittävin vastuuvelkaan sisältyvä riski on taattuun laskuperustekorkoon liittyvä korkoriski. Lisäksi vastuuvelkaan sisältyy takaisinostoriski, joka on merkittävin laskuperustekorollisissa vakuutuksissa. Eläkevakuutuksissa takaisinosto on mahdollista ainoastaan poikkeustapauksissa, joten takaisinostoriski on suurin säästövakuutuksissa ja kapitalisaatiosopimuksissa. Tätä riskiä pienentää sopimusten ensimmäisiin vuosiin sisältyvät takaisinostosanktiot. Henkivakuutuksiin sisältyvistä vakuutusteknisistä riskeistä merkittävimpiä ovat kuoleman ja työkyvyttömyyden kattavat turvat. Näitä riskejä rajoitetaan vastuunvalinnalla sekä asettamalla myönnettäville turville ylärajoja. Riski- ja kustannusvastaavalla hinnoittelulla on oleellinen merkitys. Jälleenvakuutuksen avulla rajoitetaan yksittäisiä suuria korvauksia. Eläkevakuutuksiin liittyvistä vakuutusteknisistä riskeistä merkittävin on eliniän kasvu. Vakuutusmatemaattiset oletukset ja mallit Takuutuottoisen vastuuvelan laskennassa käytetty laskuperustekorko vaihtelee välillä 2,0 4,5 % ja keskimääräinen laskuperustekorko koko takuutuottoisen vastuuvelan osalta on noin 3,3 %. Henki- ja eläkevakuutusten kuolevuusperusteina käytetään alalla yleisesti sovellettavia kuolevuusperusteita. Määrällisiä tietoja sijoitussalkun riskimuuttujista Muutoksen vaikutus Henki-Fennian vakavaraisuuspääomaan Korkosijoitukset Korkotaso +1 %-yksikköä -12 milj. e Osakesijoitukset Arvonmuutos -20 % -3 milj. e Kiinteistösijoitukset Arvonmuutos -10 % -7 milj. e Markkinariski Markkinariskejä ovat korkojen, valuutta- ja osakekurssien, volatiliteettien tai muiden markkinahintojen muutosten vaikutukset yhtiöiden tulokseen ja vakavaraisuuteen. Arvioitaessa ja mitoitettaessa koko sijoitussalkun markkinariskiä käytetään riskikertoimia, jotka on johdettu kunkin sijoitusluokan pitkän ajan volatiliteetista. Markkinariskin seuranta on jaoteltu korko-, osake-, kiinteistö-, pääomarahasto- ja hedge fund- riskeihin. Valuutta- ja luottoriskit kvantifioidaan ja huomioidaan erikseen kokonaisriskin tasoa asetettaessa. Korkosalkkujen korkoriskiä seurataan modifioidulla duraatiolla. Riskitason mitoituksessa otetaan huomioon vastuuvelan asettamat vaateet sijoitusallokaatiolle ja tuottotasolle. Sijoitusmarkkinoiden kehityksestä laaditaan erilaisille skenaarioille perustuvia laskelmia. Keskeinen menetelmä markkinariskin hallinnassa on sijoitusallokaatioraportointi siihen kytkettyine tunnuslukuineen sekä arvonmuutosriski/ riskinkantokykysuhdemittari. Henki-Fennia 27

28 Luottoriski Arvopaperisijoituksissa luottoriski on lainanottajan kyky selviytyä vastuistaan. Luottoriskiä kuvataan yleensä lainanottajan luottokelpoisuusluokituksella. Riski luottoluokituksen laskusta on osa luottoriskiä. Arvopaperisijoituksissa luottoriski ilmenee erityisesti joukkovelkakirjalainasijoituksissa ja rahamarkkinasijoituksissa liikkeeseenlaskijoittain sekä ns. vastapuoliriskinä esimerkiksi johdannaissitoumuksissa. Lainasalkussa syntyvät luottoriskit tunnistetaan ja mitataan luottoluokitusten ja hajautusasteen perusteella. Luottoriskiä hallinnoidaan salkun hajautusastetta, luottoluokitusta ja instrumenttivalintaa koskevilla rajoitteilla ja limiiteillä sekä yritystodistusten osalta lainanottajakohtaisilla nimirajoitteilla. Likviditeettiriski Likviditeettiriski tarkoittaa sitä, että yhtiö ei kykene selviytymään maksuvelvoitteistaan. Riski voi aiheutua siitä, että ei osata varautua likviditeettitarpeeseen tai sijoitettua varallisuutta ei saada myydyksi vaadittavassa aikataulussa. Sijoitussalkkua koostettaessa huomioidaan yhtiön likviditeettivaatimukset. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka aiheutuvat riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä tai tietotekniikasta. Mahdolliset menetykset voivat johtua myös toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai juridisista tekijöistä. Liiketoiminnan vastuuhenkilöt kartoittavat riskit vuotuisen toiminnan suunnittelun yhteydessä tekemällä toimintokohtaisia riskianalyysejä. Kartoituksen jälkeen arvioidaan riskien vaikutukset liiketoimintaan ja riskien toteutumisen todennäköisyydet. Kaikissa toiminnoissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja -ohjeita. Yhtiölle on laadittu jatkuvuussuunnitelma, jonka pohjalta avaintoimintoja voidaan jatkaa mahdollisessa häiriötilanteessa. 28 Henki-Fennia