TASEKIRJA 2017 Kirkkovaltuusto

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2017 Kirkkovaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Yleiskatsaus Hallinto Henkilöstö Väkiluku Talousarvion toteutuminen Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulot ja valtionrahoitus Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia kosekavat liitetiedot Taseyksikkönä hoidettujen rahastojen tilinpäätöslaskelmat ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEITA KOSKEVAT LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista 68 Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Yleiskatsaus Jokioisten seurakunta toimintakertomus 2017 Jokioisten seurakunta kuuluu Suomen evankelis- luterilaisen kirkon Tampereen hiippakuntaan ja Tammelan rovastikuntaan. Seurakunta on yhteisö, joka toteuttaa yhteyttään jumalanpalveluksissa mutta myös muissa kokoontumisissa. Kristillinen yhteys toteutuu ruohonjuuritason kohtaamisissa. Viikoittain kirkossa kävi pelkissä päiväjumalanpalveluksissa keskimäärin 1,6 % seurakuntalaisista eli nykyjäsenmäärällä noin 70 henkeä. Yhteiskunta rakenteineen on muutoksessa. Osallistumisen hiipuminen kirkon tilaisuuksiin kokonaiskirkossa ja paikallistasolla on todellisuutta. Ihmiset kysyvät kaikessa vapaa-ajan osallistumisessa entistä enemmän mielekkyyttä oman itsen ja perheen kannalta. Internetin välityksellä täyttyy aikaisempaa merkittävämpi osa yhteisöllisyyden tarpeista. Muutos ei ole loppumassa vaan jatkuu. Kirkon on tarpeen keskittää toimintojaan samalla kun pidetään huoli paikallisesta jatkuvuudesta. Seurakunnan veroprosentti on vuoden 2016 alusta ollut 1,85%. Talous on toistaiseksi mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden. Seurakuntarakennneselvitys sai jatkoa kun kapituli asetti kirkkoherra Timo Kumpusen vetämään Forssan ja ympäristöseurakuntien seurakuntarakenneselvitystä. Kirkkoherra Kumpusen tehtävänä on laatia esitys tulevasta rakenneratkaisusta alueen seurakuntien luottamuselimille vuoden 2018 syksyyn mennessä. Kirkossa on otettu käyttöön uusi lähes reaaliaikainen tilastointijärjestelmä. Monipuolista tilastotietoa ja grafiikkaa omasta tai jostain muusta seurakunnasta tai vaikkapa kokonaiskirkosta voi tutkia osoitteessa Niiden luotettavuus on varsin hyvä ja paranee ensi vuodesta eteenpäin. Ensimmäisen vuoden tilastot ovat suuntaa antavia. 1

5 Kaavio: Jumalanpalveluksiin (sin. viiva) ja ehtoolliselle (pun. viiva) osallistuminen sekä kirkkoon kuulumisprosentin kehitys (alempi kaavio) Jokioisissa vuodesta 1987 alkaen Vaikka kirkon osallistumiskäyrät ovat olleet laskussa, edelleen kymmenestä suomalaisesta seitsemän kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Jokioisten asukkaista enemmän kuin kahdeksan kymmenestä kuuluu kirkkoon. Seurakuntatoiminnassa ei ole kyse pelkästään osallistujien määrästä, vaan olennaisen tärkeää on, että seurakuntalaiset kokevat toiminnan omakseen ja saavat aineksia kasvaa sekä uskossa että ihmisinä. Seurakuntalaisten hiljaisen enemmistön tapaaminen toteutuu parhaiten henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Diakoniatyön merkittävä panos näkyy erityisesti eläkeläisten kerhoissa, joissa liikkuu runsaasti ikäihmisiä. Diakonian vapaaehtoiset ovat pyörittäneet avustusruoan jakelua. Diakoniatyö järjesti toritapahtuman, jossa seurakunnan nuoret musisoivat toriaukiolla. Diakoniaruokailu jatkaa vakiintuneena työmuotona seurakuntatalossa. Vapaaehtoiset pyörittävät Ventälän päädyssä myös Kohtaamispaikka-kahvilaa tiistaisin. Jumalanpalveluksien toteutuksessa on vuoden mittaan avustanut eri tehtävissä lukuisa joukko kyläkuntia ja yhteistyötahoja, mistä jokaiselle lämmin kiitos. Kesäkauden kirkkokahvit sunnuntaisin jumalanpalveluksien yhteydessä ovat keränneet keskimäärin 34 henkeä kerrallaan, torstaitupaan on kokoontunut oma pienempi joukkonsa. Keväällä alkoi seurakuntalaisten toteuttama jumalanpalvelus, Messupysäkki, seurakuntatalossa kerran kuussa. 2

6 Alkuvuodesta kokoonnuttiin kinkereille koteihin perinteiseen tapaan. Seurakunnan kuorot ovat toimineet erityisen aktiivisesti ja rikastuttaneet jumalanpalveluselämää. Kanttori on laulattanut syyspuolelle saakka lähes viikoittain virsikirjaa läpi Virsimaratonilla. Syyskuun lopulla toteutettiin seurakunnassa piispantarkastus piispa Matti Revon johdolla. Ennen tarkastusta oli ollut kokonaisen vuoden aikana muutama valmisteleva tapahtuma työntekijöille, seurakuntalaisille ja luottamushenkilöille. Kertomusvuonna Suomi juhli 100-vuotista itsenäisyyttään. Tätä juhlistettiin ekumeenisella kuuden seurakunnan järjestämällä Suomalaisella Messulla Feeniks-hallissa Tilaisuus keräsi halliin noin 130 kuorolaista ja noin 750 osallistujaa ympäri seutukuntaa. Pekka Simojoen EtCetera-kuoro vieraili Jokioisten kirkossa Seurakunnan lapsityö tavoittaa suuren joukon juuri sitä ikäryhmää, jonka osallistumista toimintaan eniten kaivataan. Seurakunnan päiväkerhot sekä erityisesti perhekerho ja perhetyö tavoittavat runsaasti pikkulapsia ja äitejä. Lapsi- ja perheystävällisyys säilyy yhtenä toimintamme pitkän aikavälin painopisteenä. Lähetysväki on järjestänyt kiitettävästi erilaisia tilaisuuksia lähetyksen hyväksi syksyn lähetyslounaan lisäksi. Lähetyksen toimintapiiri ja Lähetyksen Ystävät ryhmä kokoontui säännöllisesti. Nimikkolähettisopimuksia seurakunnalla on viisi. Seurakunta tukee Elina Braz de Almeidaa Kroatiassa (Sanansaattajat ry) ja Satu ja Jorma Arkkilaa Keniassa (SLEY), huumevieroitustyötä Hong Kongissa (SLS), juutalaistyötä Jerusalemissa (Kylväjä ry) ja maahanmuuttajatyötä Berliinissä (SEKL). Seurakunnassa toimii lähetystyön johtokunta ja diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta ja kasvatuksen vastuuryhmä ja jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä. Nämä toimielimet suunnittelevat ja ohjaavat toimintaa. Seurakunta on monipuolisesti verkostoitunut. Verkostoituminen ilmenee vierailuissa kouluihin, päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon sekä yhteydenpidossa veteraaneihin ja paikallisiin laitoksiin ja yrityksiin. Seurakunnan tiedotuskanavana toimivat viikoittaiset kirkolliset ilmoitukset Forssan Lehdessä sekä seurakunnan kotisivut osoitteessa: Mittava seurakuntalaisten ja vapaaehtoisten kuntalaisten joukko on vuoden 2017 aikana toiminut eri yhteyksissä yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa. Samalla kun saamme aloitella jo toista vuosisataa itsenäisessä kotimaassa, esitän parhaat kiitokseni kaikille seurakunnan työyhteydessä toimineille. Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä. Sananlaskut 14:34 Jyrki Koivisto 3

7 1.2. Hallinto Kirkkovaltuusto Seurakunnan ylimpänä päättävänä hallintoelimenä toimii marraskuussa 2014 valittu kirkkovaltuusto, jonka toimikausi alkoi vuoden 2015 alusta ja päättyy vuonna Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Eeva-Liisa Breilin, varapuheenjohtajana Risto Suonpää ja sihteerinä Tiitta Moberg. Kirkkovaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja pöytäkirjoihin kirjattiin 40 pykälää. Vuoden 2017 aikana valtuusto käsitteli mm. seuraavia asioita: Kirkkovaltuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, varasihteeri, suhteellisten vaalien lautakunnan, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan, kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten, diakonia ja yhteiskunnallisen työn johtokunnan sekä lähetystyön johtokunnan puheenjohtajien, jäsenten ja varajäsenten valinnat Vuoden 2016 luottotappion kirjaaminen Vuonna 2016 ylittyneiden kustannuspaikkojen hyväksyminen Vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen Vastuuvapauden myöntäminen hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille Ventälän ikkunaremonttilainan takaisin maksu kertasuorituksena ja siihen liittyvä talousarvio muutos Ilona Sorrin ero kirkkovaltuustosta Seurakunnan taloussäännön päivittäminen Seurakuntamestarin viran lakkauttaminen Veroprosentin määrääminen vuodelle Luottotappiokirjaus vuodelle 2017 Talousarvioin ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 201 4

8 Kirkkovaltuuston jäsenet: Breilin Eeva-Liisa pj. 4/4 IIpola Sanna-Reetta 0/1 Junnila Sanni 4/4 Järvi Leena 3/4 Kankaanranta Lotta 4/4 Kiviharju Elina 2/4 Koskela Inkeri 2/4 Könkö Matti 4/4 Laine Kaija 3/4 Liuski Erja 4/4 Markkula Liisa 3/4 Paasikangas Jaana 2/4 Perälä Pirjo 4/4 Raiskio Kirsi 3/4 Sorri Ilona 0/2 Suokas Antti 4/4 Suonpää Juha 4/4 Suonpää Risto vpj. 4/4 Valonen Ulla 2/4 Widen Marja 3/4 Kokouksiin vuoden aikana osallistuneet varajäsenet: Esala Martti 1/4 Iipola Sanna-Reetta 1/4 Kankaanpää Kristiina 1/4 Mattinen Ilmari 1/4 Mänki Marianne 1/4 Pirttimäki Taru 1/4 Rantanen Eila 1/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Jyrki Koivisto. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana toimi Antti Suokas. Sihteerinä toimi Tiitta Moberg. Kirkkoneuvoston kokouksiin osallistuivat myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eeva-Liisa Breilin ja varapuheenjohtaja Risto Suonpää. Kirkkoneuvoston tehtävänä on mm. toimia seurakunnan hengellisen työn ja muun toiminnan yleisessä johdossa, valmistella kirkkovaltuustossa esille tulevat asiat ja panna täytäntöön kirkkovaltuuston päätökset. Kirkkoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana 9 kertaa. Pöytäkirjoihin kirjattiin 112 pykälää. 5

9 Vuoden 2017 aikana kirkkoneuvosto käsitteli mm. seuraavia asioita: Kolehtisuunnitelman hyväksymien alkuvuodeksi 2017 Vuoden 2017 ensimmäisen kirkkovaltuuston kokouksen valmistelu Kirkkoherran ja talouspäällikön viranhaltijapäätösten hyväksyminen Kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Edustajien valinta Forssan seurakunnan perheneuvonnan johtokuntaan Jumalanpalvelus ja musiikkityön vastuuryhmän jäsenten valinta vuosiksi Kasvatuksen vastuuryhmän jäsenten valinta vuosiksi Kirkkoneuvoston edustajien valinta lähetystyönjohtokuntaan sekä diakonia ja yhteiskunnallisen työnjohtokuntaan Kirkkoherran ja talouspäällikön viranhaltijapäätösten hyväksyminen Seurakuntatalon vuoden 2017 investointien toteuttaminen Seurakunnan jäsenyys Suomen kirkkomusiikkiliitossa Hautausmaan kausityötekijöiden valinta Hautausmaan kesätyöntekijöiden valinta Työntekijöiden vuosilomien hyväksyminen Nuorisotyönohjaajan perhevapaan sijaisuus Tilintarkastuskertomuksen 2016 hyväksyminen Koulunuorison stipendit Seurakuntatalon lattiamateriaalin valinta Turvallisuus- ja ruokailuvastuut rippileireillä Kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Kannanotto Forssan seurakunnan kirkkoneuvoston päätökseen, jossa esitetään selvityksen laatimista seurakuntien yhdistymisestä tai seurakuntayhtymästä Tammelan rovastikunnassa Kirkkoneuvoston lausunto seurakunnan tilasta ja seurakunnan kehittämistarpeesta Seurakuntatalon lattiamateriaalin valinta Seurakuntatalon maalämpöurakoitsijan valinta 6

10 Lastenohjaajan määräaikaisen työsopimuksen hyväksyminen Toimistoapulaisen ja seurakuntamestareiden vaativuusryhmä muutos Mikkolantorpan myynti Kirkkoneuvoston lausunto yhteisen keskusrekisterin perustamisesta Loppuvuoden 2017 kolehtisuunnitelma Valmiussuunnitelman päivittäminen Seurakunnan lausunto kirkon tulevaisuusvaliokunnan mietinnöstä Hautausmaan kesäkukkatoimittajan 2018 valinta Emäntä/seurakuntamestarin työsuhteen jatkaminen toistaiseksi voimassa olevana Diakonityön avustusmäärärahojen käyttö Seurakunnan edustajien valinta vanhusneuvostoon It-yhteistyösopimuksen hyväksyminen Seurakunnan edustajan nimeäminen rovastikunnalliseen ohjausryhmään Talouspäällikön ja kirkkoherran viranhaltijapäätösten hyväksyminen Kolehtisuunnitelman hyväksyminen alkuvuodelle 2018 Vuoden kirkkoneuvoston varsinaiset jäsenet: henkilökohtaiset varajäsenet: Koivisto Jyrki 9/9 Suokas Antti 8/9 Matti Könkö Junnila Sanni 7/9 Inkeri Koskela 1 Järvi Leena 9/9 Eila Rantanen Kankaanranta Lotta 9/9 Juha-Matti Heino Perälä Pirjo 9/9 Ilmari Mattinen Raiskio Kirsi 8/9 Ulla Valonen Suonpää Juha 9/9 Seppo Klemelä Tiensuu Jussi 9/9 Kaarina Suovansalo Eeva-Liisa Breilin kv.pj. 9/9 Risto Suonpää kv.vpj. 8/9 7

11 Kirkkoneuvoston alaiset johtokunnat ja vastuuryhmät Johtokunnat ovat kirkkovaltuuston asettamia, kirkkoneuvoston avuksi tarkoitettuja elimiä, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston vahvistamissa johtosäännöissä. Kirkkoneuvoston alaisia johtokuntia ovat diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta sekä lähetystyön johtokunta. Diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta: Diakonia-ja yhteiskunnallisen työn johtokunnalla oli vuonna 2017 neljä kokousta, joista kirjoitettiin 33 pykälää pöytäkirjoihin. jäsenet: varajäsenet: Inkeri Koskela (pj) 4/4 Marjatta Perälä 0/4 Sirkku Oravainen 4/4 Kaija Laine 1/4 Matti Könkö 3/4 Mika Talvisilta 0/4 Eila Rantanen 3/4 Vesa-Matti Tuomola 0/4 Seppo Valtti 3/4 Seppo Klemelä 0/4 Erja Liuski 4/4 Kari Järvinen 0/4 Sanni Junnila (neuvoston edustaja) 2/4 Lähetystyön johtokunta: Toimintavuoden aikana on pidetty 6 kokousta, joista yksi (4 / 6) oli sähköpostikokous. Pöytäkirjaan on kirjattu 62 pykälää. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Kirsi Raiskio ja sihteerinä Anu Lummaa. Lähetystyöstä vastaava teologi on ollut Jyrki Koivisto. Johtokunnan kokouksiin on osallistuttu seuraavasti: Jäsenet: Varajäsenet: Raiskio Kirsi pj. 6/6 Sorri Tarja 5/6 Mänki Marianne 3/6 Kaari Maarit 3/6 Mattinen Ilmari 3/6 Uutela Jorma 2/6 8

12 Valonen Ulla 2/6 Kaakinen Ella 0/1 Iipola Isto 5/6 Saastamoinen Kalle 4/6 Suonpää Risto 6/6 Rantanen Eila 3/6 Koivisto Jyrki 6/6 Yliskylä Eila 0/5 Lummaa Anu 6/6 Perälä Pirjo (kn.ed.) 5/6 Jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä: Vastuuryhmän kokouksia on ollut toimintavuoden aikana kaksi. Puheenjohtajana on ollut Juha Oravainen ja sihteerinä Päivi Toikka. Juha Oravainen pj. 2/2 Leena Järvi kn. 2/2 Elina Kiviharju 0/2 Samuli Klemelä 0/2 Jyrki Koivisto 2/2 Liisa Markkula 2/2 Pirjo Silvo-Kivinen 0/2 Martti Sorri 2/2 Päivi Toikka 2/2 Johanna Parviala 0/2 Kasvatuksen vastuuryhmä: Toimintavuoden 2017 aikana vastuuryhmä kokoontui 2 kertaa. Varsinaiset jäsenet: läsnäolo: Korteniemi Henriikka 1/2 Kankaanpää Kristiina 1/2 Lehtinen Sari 2/2 Paasikangas Jaana 1/2 Saastamoinen Laura 2/2 9

13 Sorri Ilona 0/2 Iipola Sanna-Reetta 1/2 Tiensuu Jussi (kn.edustaja) 1/2 Lähdekorpi Heikki, sihteeri 2/2 Sipilä Sanni 1/2 Mäntyvaara Elina 1/2 Parviala Johanna 1/2 Jyly Miia 1/ Tilintarkastus Kirkkovaltuuston vuosille valitsemana vastuullisena tilintarkastajana toimii KPMG Oy:n nimeämä KHT, JHTT Pertti Keskinen ja hänen varallaan JHTT Esko Säilä Taloushallinto Taloushallinnon käytännön tehtäviä hoitaa seurakunnan taloustoimisto. Toimintaan kuuluvat myös kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston asioiden valmistelu ja esityslistojen laadinta sekä osittain hankintatoimi. Seurakunta on ollut Kirkon palvelukeskuksen asiakas vuoden 2014 alusta lähtien. Palvelukeskuksen tarkoituksena on tuottaa palkka- ja taloushallinnon palveluita seurakunnille tasalaatuisesti ja kustannustehokkaasti. Taloustoimistossa työskentelevät talouspäällikkö ja osa-aikainen toimistoapulainen. Talouspäällikkö toimii seurakunnan palkka-asiamiehenä ja työsuojelupäällikkönä Kirkonkirjojenpito Kirjuri on kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä. Kirjurissa pidetään yllä jäsenten nykytietoja. Rekisterinpitäjinä ovat edelleen paikallisseurakunnat tai seurakuntien perustamat keskusrekisterit. Tavoitteena on saada seurakuntien kirjamuotoisten kirkonkirjojen ja perhelehtien materiaali osaksi Kirjuri-järjestelmää. Jokiosilla virkatodistukset ja sukututkimukset tehdään jo kokonaan kirjurin tietokantoja käyttäen. 10

14 Kirkkoherranvirasto Virasto on avoinna arkipäivisin Väestökirjanpidon, arkistonhoidon, hautakirjanpidon ja laskutuksen lisäksi toimistosihteeri hoitaa seurakunnan viraston yleisöpalvelun ja puhelinvaihteen. Hän vastaa myös seurakunnan sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, sekä hoitaa haudanhoitoihin liittyvät toimistotehtävät laskutuksineen Muu yleishallinto Yleishallinnon kustannuspaikka sisältää työyhteisön yhteisiä yleishallinnon kustannuksia kuten työterveyshuollon ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Tampereen IT-keskuksen kustannukset, kaikki puhelin sekä kopiointikulut ja sähköisen varausjärjestelmä Katrinan kulut kirjataan yleishallinnon kustannuspaikkaan. Kustannuspaikan koulutuskulut muodostuvat työsuojelukoulutuksesta sekä työnohjauskoulutuksesta. Palkkakustannuksissa on työsuojeluvaltuutetun palkkiot.. 11

15 1.3. Henkilöstö Kertomusvuoden lopussa henkilöstön määrä oli 16 henkilöä. Kaksi työsuhdetta oli määräaikaisia. Kokoaikatyötä teki 12 ja osa-aikatyötä neljä työntekijää. Osa-aikatyötä tehtiin lapsityössä, lähetystyössä ja hallinnossa. Seurakunnan henkilöstörakenne on erittäin naisvaltainen. Työntekijöiden keski-ikä on 48,5 vuotta. Henkilöstön työhistoriaa tarkastellaan vakituisen henkilöstön palvelusuhteen kestona. Yli 20 vuotta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olleita kertomusvuonna on ainoastaan yksi ja vuotta palveluksessa olleita on kaksi. Vakituisten palvelusuhteiden keskiarvopalvelusaika on n. 7,5 vuotta. Kesäkaudella hautausmaan kausityöntekijöiden määrä oli neljä. Kausityöntekijöiden apuna oli yksi henkilö kolmen kuukauden mittaisessa työsuhteessa. Työkokeilussa hautausmaatyössä oli yksi henkilö koko kauden (touko-lokakuu). Hautausmaa työllisti kymmenen vähintään 16-vuotiasta nuorta kuukauden mittaisin työjaksoin. Leiri-isosia ja kerhonohjaajia vuonna 2017 oli yhteensä 25 ja diakoniatyö palkkasi kymmenen nuorta 9 päivän mittaiseen palvelussuhteeseen auttamaan vanhuksia heidän koteihinsa arkisissa askareissa. Vapaaehtoistyön osuus on seurakuntatyössä merkittävä. Toimintavuoden aikana erilaisissa tehtävissä kuten diakonia- ja yhteiskunnallisessa työssä, lähetystyön toiminnassa sekä yleisesti seurakuntatyössä toimii runsaat 80 vapaaehtoista. Henkilöstöosio keskittyy kuitenkin palkattua henkilöstöä koskevien tietojen esittämiseen. Henkilöstö Nimi Nimike Työhöntulovuosi Hacklin Helena lastenohjaaja (osa-aikainen) 2015 Heikkilä Marika seurakuntamestari/emäntä 2017 Jyly Miia lastenohjaaja (määräaik./osa.aik.) 2017 von Hertzen Sirpa toimistosihteeri 2006 Koivisto Jyrki kirkkoherra 2002 Kujansuu Tuija diakonia-avustaja 2000 Lummaa Anu lähetyssihteeri (osa-aikainen) 2008 Lähdekorpi Heikki nuorisotyönohjaaja 1993 Mettovaara Elina diakoni 2009 Moberg Tiitta talouspäällikkö 2011 Moisander Kirsi toimistoapulainen (osa-aikainen) 2012 Mäntyvaara Elina lastenohjaaja 2012 Parviala Johanna seurakuntapastori 2012 Ojala Saana nuorisotyönohjaaja (määräaik.) 2017 Salminen Marja-Liisa seurakuntamestari (kirkko) 2016 Sipilä Sanni nuorisotyönohjaaja (äitiyslomalla) 2014 Toikka Päivi kanttori 2007 Valtti Seija seurakuntamestari (srktalo)

16 Vuoden 2016 lopussa perustetussa määräaikaisessa ( ) seurakuntamestarin / emännän työsuhteessa toimi Marika Heikkilä. Päiväkerhotyössä harjoittelija kevätkauden toiminut kirkon lastenohjaaja opiskelija Miia Jyly valmistui ja jatkoi syyskauden lastenohjaajan sijaisuudessa. Nuorisotyönohjaajan perhevapaan sijaisuutta seurakunnassa on hoitanut alkaen Saana Ojala. Kesätyöntekijänä nuorisotyössä toimi Anni Katajamäki. Seurakuntapastorin määräaikaisena sijaisena toimi asti Johan Savola, ja hänen jälkeensä asti Mari Mutanen. Seurakunnassa työt vuonna 2000 aloittanut Paula Summanen jäi eläkkeelle. Paula työskenteli ensin nuorisotyönohjaajana ja vuoden 2010 kesäkuusta alkaen lapsityössä vastaavana ohjaajana. Kertomusvuonna myönnettiin sairauslomaa sairauden johdosta kahdeksalle työntekijälle, joille kertyi sairauslomapäiviä yhteensä 550 kalenteripäivää, 452 työpäivää. Palkallista tilapäistä hoitovapaata kertomusvuonna myönnettiin 10 työpäivää. Työtapaturmia tilastointiin yksi. Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Eläkekulut sisältävät palkoista lasketut KIEL-maksut ja muut henkilöstökulut sisältävät palkoista lasketun sosiaaliturvamaksun sekä työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista. Henkilöstökulujen osuus seurakunnan toimintamenoista vuonna 2017 oli 57,3 %. Henkilöstökulut nousivat viime vuodesta 0,8. Henkilökunnalla oli mahdollisuus tänäkin vuonna vaihtaa lomarahat vapaaksi, mutta vain viisi käytti mahdollisuuden. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota seurakunta järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja ja parantaakseen seurakunnan henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Seurakunnassa koulutus toteutetaan kirkkoneuvoston hyväksymän, talousarviovuodeksi sekä suunnitelmavuosille laaditun, henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelman mukaan. Vuonna 2017 talousarviossa henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelman mukaiseen koulutukseen varattiin yhteensä ,50 euroa, mutta kuluja kirjattiin ainoastaan 5.577,12 euroa. Osa koulutukseen varatuista määrärahoista jäi sairauslomien vuoksi käyttämättä. Seurakunnan työterveyshuollosta vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Seurakunnalla on voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu lakisääteinen työterveyshuolto, korvausluokka I. Työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna 2017 olivat 1.129,83 euroa. Kela korvaa noin puolet työterveyshuollon kustannuksista työnantajalle. Seurakunnan henkilöstö kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin ja lisäksi seurakunnassa on ryhmähenkivakuutus. 13

17 Yhteistyötoimikunnan kokoonpanoa kaudella on jouduttu useampaan kertaan vaihtamaan työntekijöiden irtisanoutumisten vuoksi. Toimintavuonna 2017 siihen kuuluivat työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö Tiitta Moberg ja työntekijöiden edustajina työsuojelun varavaltuutettu Heikki Lähdekorpi sekä Elina Mettovaara ja Sirpa von Hertzen. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa ja kokouksista kirjattiin 25 pykälää. Tiitta Moberg ja Sirpa von Hertzen osallistuivat TTK:n järjestämälle kunta-alan ja seurakuntien työsuojelun peruskurssille (40h) Vuoden lopulla työntekijät kävivät virkistysmatkalla Tallinnassa. Matkan ohjelmaan kuului myös tutustuminen Kaarlin seurakuntaan. Jokioisten Seurakunta Henkilöstökulut 2017 Palkat ja palkkiot ,66 Eläkekulut ,84 Muut henkilösivukulut 15845,28 Saadut henkilöstökorvaukset 30907,07 Muut henkilöstökulujen oikaisut (+/-) 441,71 Aktivoidut palkat, eläke- ja henkilösivukulut 0,00 Yhteensä ,00 Matka-, majoitus- ja ravitsemiskulut 11976,51 Koulutuskulut ja koulutusmatka, majoitus- ja ravitsemiskulut 5745,12 Työterveyshuolto 1129,83 Työssä jaksaminen (työnohjauspalvelut + liikunta- ja kulttuurisetelit) 0,00 Yhteensä 18851,46 Jokioisten hautainhoitorahasto Henkilöstökulut 2017 Palkat ja palkkiot 24430,59 Eläkekulut 5649,03 Muut henkilösivukulut 692,52 Saadut henkilöstökorvaukset 106,68 Muut henkilöstökulujen oikaisut (+/-) -6041,60 Aktivoidut palkat, eläke- ja henkilösivukulut 0,00 Yhteensä 36707,06 Matka-, majoitus- ja ravitsemiskulut 93,59 Koulutuskulut ja koulutusmatka, majoitus- ja ravitsemiskulut 14 0,00 Työterveyshuolto 0,00 Työssä jaksaminen (työnohjauspalvelut + liikunta- ja kulttuurisetelit) 0,00 Yhteensä 93,59

18 1.4. Väkiluku Viime vuosina seurakuntien määrä on vuosittain vähentynyt niin, että Suomessa oli vuonna seurakuntaa. Tampereen hiippakunnassa on jatkettu vapaaehtoisuuden pohjalta seurakuntarakennekeskustelua. Joitakin liitosneuvotteluja on käynnissä. Jokioisissa seurakunnan jäsenmäärä on laskenut vuoteen 2006 verrattuna 775 hengellä eli 15 %:lla. Luvussa näkyy paikkakunnan muuttotappion vaikutus ja kasteiden väheneminen mutta myös kirkosta vieraantuminen. Kyseessä on hidas ympäröivän kulttuurin muutos, joka vaikuttaa viiveellä kirkkoonkin. Vuosi Yht Seurakunnan jäseniä Kirkosta eronneet

19 1.5. Talousarvion toteutuminen Seurakuntatyö Seurakunnan toimintaa toteuttavat yhtäältä seurakuntalaiset, heidän valtuuttamansa edustajat sekä seurakunnan työntekijät. Seurakuntatyön pitkäjänteisiksi tavoitteiksi ovat nousseet kaksi ominaisuutta: jumalanpalvelus toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa, ja seurakuntalaisia rohkaistaan löytämään oma palvelutehtävänsä. Kokonaiskirkon resurssien vähetessä lähiseurakuntien yhteistyön lisääminen sekä seurakuntalaisten entistä suurempi osallistaminen ja vastuuttaminen merkitsevät entistä enemmän. Erityisjumalanpalveluksista voi mainita seurakuntatalon jumalanpalvelukset, perhekirkon sekä motoristimessun. Kirkkokahvien ja pihatupatoiminnan sekä lähetys- ja seurakuntapiirien ja kinkerien järjestämisessä seurakuntalaiset ovat osoittaneet seurakuntamyönteisyyttä ja tarmoa. Kirkkokuoro ja muut kuorot ovat toimineet kiitettävästi jumalanpalveluselämän rikastuttamiseksi. Ehtoollisavustajat ovat sitoutuneet tehtäväänsä. Jumalanpalveluksen muuhun vastuunkantoon seurakuntalaisia on osallistunut pyydettäessä. Erityisesti kerran kuussa sunnuntaisin kokoontuva Messupysäkki on noussut esiin uutena vapaaehtoisuuden ja yhteyden muotona kuluvan vuoden aikana. Tilaisuus alkaa aina ruokailulla ja jatkuu seurakuntalaisten toteuttamana jumalanpalveluksena. Keskimäärin Messupysäkkiin osallistui 28 ihmistä, joista 25 henkeä kävi myös ehtoollisella. Seurakunnalla on hyvät ja toimivat suhteet kunnallisiin tahoihin. Yhteistyötä kirkollisten järjestöjen kanssa on ollut tilaisuuskohtaisesti Jumalanpalveluselämä 16

20 Toiminta Jumalanpalveluskävijät Ehtoollisella kävijät Jokioinen, jp-kävijä - % 1,76 1,89 1,77 1,86 1,81 1,95 1,92 2,1 1,90 1,92 Koko maa, jp-kävijä -% 1,8 1,8 1,7 1,6 1,3 1,6 1,6 1,6 1,5 1,91 Tre hiip.k. jp-kävijä -% 1,7 1,7 1,5 1,4 1,2 1,4 1,6 1,4 1,3 1,7 Päiväjumalanpalveluksien osanotto on pysynyt kohtuullisen tasaisena. Ehtoollisella kävijöiden määrä on hieman noussut vaikka sanajumalanpalveluksia oli vuoden aikana 36. Jäsenmäärään suhteutettuna osallistuminen on jatkunut vakaana Hautaan siunaaminen Toimitus lukumäärä Hautaan siunaamiset Muut kirkolliset toimitukset Toimitus lukumäärä Kasteet 37 Vihkimiset 15, vain osa jokioislaisia Konfirmaatioita toimitettiin kolme. Rippikoulun kävi 65 nuorta, joista 63 Jokioisista Aikuistyö 17

21 Perhepiiri kokoontui pienellä joukolla vuoden aikana säännöllisesti. Naisten aamukahvitoiminta oli säännöllistä ja aktiivista koko vuoden ajan. Myös raamattupiiri jatkoi toimintaansa. Uutena toimintana alkoi keväällä messupysäkki Muut seurakuntatilaisuudet Tähän osastoon kuuluvat lähinnä seurakuntapiirit ja kinkerit. Kinkereitä pidettiin kylillä 11 kertaa. Osallistujia oli 174 henkeä. Työntekijät pitivät hartauksia vuoden aikana mm. lntalankartanossa, dementiakeskus Sateenkaaressa ja hoivakoti Vanha Pehtoorissa. Jokioisten sotaveteraanien seurakuntatilaisuuksia on ollut 9 ja niihin osallistui 253 henkilöä Tiedotus ja viestintä Seurakunnan kirkolliset ilmoitukset ilmestyvät viikoittain Forssan Lehdessä. Seurakunnan www-sivut ja kausiohjelmat täydentävät seurakunnan tiedotusta. Nettisivut toimivat osoitteessa Myös Facebook toimii seurakunnan viestintäkanavana etenkin lapsi-, perhe ja nuorisotyössä Musiikkityö Vastuuhenkilöt Musiikkityöstä vastaa kanttori yhdessä jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmän, muiden työntekijöiden, vapaaehtoisten ja palkattujen avustajien kanssa. Sijaisuuksiin on saatu apu Sorrin perheestä. Toiminta-ajatus Musiikkitoiminnan tehtävänä on ylläpitää ja edistää musiikin monipuolista käyttöä seurakunnan kaikissa toiminnoissa ja luoda mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen. Musiikki liittyy oleellisesti Jumalan tekojen ylistykseen, antaen näin uskon elämälle ilmaisumuodon. Toiminta Kuorot Kirkkokuorossa on 24 laulajaa. Vuoden aikana oli yhteensä 56 kokoontumista. Harjoituksia oli 36 (+ 10 esiintymisen edellä ollutta harjoitusta) ja esiintymisiä 20: jumalanpalveluksia 11, konsertteja tai muita musiikkitilaisuuksia kuusi (6) 18

22 sekä muita esiintymisiä ja vierailuja yhteensä kolme (3). Kuoro vieraili perinteisesti Intalankartanossa pääsiäisaamuna ja jouluaamuna. Kirkkokuoro ja Päivi Toikka lauloivat osia Matteus-passiosta omassa konsertissa ja osallistuivat Hämeenlinnan Matteus-passioesitykseen, sekä valtakunnallisille Kirkon musiikkijuhlille Helsingissä. Laulupiiri on harjoitellut yhdessä Jokkis-ukkojen kanssa 22 kertaa. Laulupiiriläisiä on kahdeksan ja Jokkis-ukkoja on 10. Yhteisen kuoron nimeksi on vakiintunut Jokkislaulajat. Jokkislaulajilla on ollut vuoden aikana 24 esitystä. He ovat vierailleet säännöllisesti kerran kuussa Intalankartanossa. Konsertteja on ollut 6 ja osallistujia yhteensä yli 600. Lisäksi jokioislaisia osallistui myös Forssan Feeniksissä pidettyyn Suomalainen messuproduktioon. Yhteislaulutilaisuuksia on ollut virsimaratonien lisäksi kolme Kauneimmat joululauluttilaisuutta. Ne toivat paikalle 350 henkeä (2016: 390, 2015: 500, 2014: 636, 2011: 591). Kansanlaulumessua laulettiin lisäksi kolme kertaa. Virsimaraton saatettiin syksyllä päätökseen. Virsikirjaa laulettiin tunnin ajan torstaisin ja syksyllä 2017 keskiviikkoisin 33 kertaa (syksyllä kertaa), yhteensä 50 tuntia. Samalla opeteltiin myös lisävihkon laulut. Mukana oli keskimäärin 15 henkeä. Yhteistyö: Nuorisotyö on tuonut oman panoksensa jumalanpalveluselämään nuorten bändin avustaessa useissa jumalanpalveluksissa. Muut muusikot Seurakunta tarjoaa tilaisuuden esiintymiskokemuksen hankkimiseen jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Mm. viulistit Katri Nuutinen, Saara Lidauer, Iida ja Eeli Klemelä sekä Aada Klemelä, harmonikka, ovat esiintyneet eri tilaisuuksissa. Heikki Leino ja Linnea Penttilä ovat avustaneet laulaen. Entisistä lapsikuorolaisista saatiin Luciakulkue Kauneimpiin joululauluihin. Toteutuminen Kuorojen jäsenmäärä on ennallaan, jopa vähän kasvusuunnassa. Kuorolaiset ovat uskollisia ja aktiivisia ja kirkkokuoro on saanut uusia laulajia. Musiikkityö tekee yhteistyötä muitten toimialojen kanssa. Kauneimpien joululaulujen osallistujamäärä jatkaa laskuaan. Virsimaraton löysi uskolliset osallistujansa. Seurakunnan vakiintuneisiin musiikkiryhmiin osallistuneiden määrän kehityksen notkahdukseen on vaikuttanut lapsikuoron päättyminen: 2011: : : : : : : Päiväkerhotyö Toiminta-ajatus 19

23 Päiväkerho on lapsen kasvupaikka, jossa toimitaan kasvatuskumppanuudessa hänen perheensä kanssa. Kerhossa painottuvat lapsesta välittäminen, lapsuuden ilon kokemukset ja lapsen hengellisen herkkyyden vaaliminen. Toiminta Päiväkerhoryhmiä oli keväällä neljä ja syksyllä kolme. Lapsia ryhmissä oli yhteensä 75. Seurakuntatalolla järjestettiin vuoden aikana (lokakuussa) yksi perhejumalanpalvelus, jossa osallistujia oli yhteensä 94. Perhejumalanpalveluksen jälkeen alakerrassa oli askartelua koko perheelle. Jumalanpalveluksen toteutuksessa mukana oli kaksi lastenohjaajaa. Muu toiminta Lastenohjaajat olivat mukana toteuttamassa Jeesuksen jalanjäljissä, pääsiäisen 4 huonetta kokonaisuutta. Suunnittelimme, toteutimme ja ohjasimme viimeisen huoneen eli pääsiäisen. Päiväkerhoissa on ollut vuoden aikana neljä pyhäkoulua, joita pitivät seurakunnan toiminnalliset työntekijät. Päiväkerhoissa oli vanhemmille suunnattuja avointen ovien päiviä keväällä ja näissä kävijöitä yhteensä 42 (aikuiset ja sisarukset). Pidimme yhden kokonaisen kerhon kirkolla. Lasten kanssa käytiin kirkossa, hautausmaalla ja pihatuvalla sekä leikittiin pappilan pihalla, 25 osallistujaa. Päiväkerholaisten kevätretki tehtiin Hämeen Luontokeskukseen, osallistujia 28 (4-5- vuotiaat). Lastenohjaajat olivat mukana eskari-ykkös-kakkosluokkalaisten kesäkerhossa (valmistelu ja ohjaus). Elokuussa pidettiin kerhoon tutustumisilta tuleville kerholaisille ja vanhemmille, kävijöitä yhteensä 46. Lokakuussa järjestettiin neljättä kertaa Isä-lapsi-ilta, jossa osallistujia oli 39. Ohjaajina toimivat Elina Mäntyvaara, Heikki Lähdekorpi ja Jyrki Koivisto. Marraskuussa järjestettiin srk-talon alakerrassa perinteinen joulukorttiaskarteluilta, jossa osallistujia oli 34. Joulukuussa päiväkerhon joulujuhla oli kirkossa, jossa osallistujia oli yhteensä

24 Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen 1. Tavoitteena oli itsetunnon vahvistaminen ja siinä käytimme apuna pienten lasten kiusaamisen ehkäisyyn suunniteltua PIKI-materiaalia (kirja + toiminta). Toimintaa rakennetiin lapsilähtöisesti ja aikuisvetoisesti. Toteutimme toimintaa liikkuen, leikkien, tutkien ja yhdessä ihmetellen. Lapsella oli oikeus toteuttaa itseään kerhossa ja olla aktiivinen seurakunnan jäsen. Jokainen lapsi kohdattiin rauhassa vähintään kerran kerhon aikana (dialogi). 2. Päiväkerhossa kunnioitetaan perhettä lapsen ensisijaisena kasvupaikkana ja pyritään hyvään ja toimivaan vuorovaikutukseen lapsen perheen kanssa (kasvatuskumppanuus). Vanhemmilla tarjottiin mahdollisuus vanhempainvarttiin, missä voi rauhassa keskustella lapsen asioista. Perheitä kutsuttiin mukaan seurakunnan toimintaan esim. perhejumikseen ja perheille suunnattuihin tapahtumiin pyhäkoulutyö Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Tavoitteeksi asetettiin laadukkaan pyhäkoulutoiminnan toteutuminen vierailuina päiväkoteihin ja päiväkerhoon. Päiväkotien pyhäkoulujen pitämiseen osallistuivat seurakunnan hengellisen työn työntekijät. Tavoitteet saavutettiin. Säännöllinen pyhäkoulutoiminta Pyhäkouluja pidettiin vuonna 2017 Teerimäen ja Mäntypuiston päiväkodeissa sekä Miinan, Kuuman ja Toimelan esikouluryhmissä. Teerimäessä ryhmiä oli kolme, Mäntypuistossa kaksi. Yhteensä ryhmiä oli 8. Lisäksi pyhäkoulua pidettiin seurakunnan kahdessa päiväkerhossa. Pyhäkouluja pidettiin 4 kertaa keväällä ja 4 kertaa syksyllä. Tapahtumat 4-vuotissynttärit seurakuntatalolla keräsi sankareita perheineen paikalle 65. Syntymäpäiväsankarit saivat lahjaksi Atte ja Anna sarjan Rukous kantaa kirjan. Kehtoluokkatyö Kaikille 1-4-vuotiaille Jokioisten seurakuntaan kuuluville lapsille lähetettiin syntymäpäiväonnittelukortti. Kirjeen mukana toimitettiin myös lapsityön infokirje. Eskarikirkot Syksyllä koulun alettua jokainen eskariryhmä teki retken kirkkoon, ja vs. nuorisotyönohjaaja Saana Ojala ja kanttori Päivi Toikka esittelivät eskareille kirkon esineistöä ja tiloja, ikätason huomioiden Varhaisnuorisotyö 21

25 Toiminta-ajatus Seurakunnan varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on tarjota 7-14-vuotiaille mielekästä vapaa-ajantoimintaa. Toiminnan tehtävänä on luoda varhaisnuorelle mahdollisuus löytää kristillisestä uskosta elämän kestävä perusta, josta voi ammentaa voimaa ja tukea arkielämään, ja joka antaa mahdollisuuden turvalliseen kasvuun kohti aikuisuutta. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Varhaisnuorisotyön tavoite oli, että seurakunnan järjestämää kerhotoiminta olisi monipuolista. Tavoitteena oli myös järjestää teemallisia, toiminnallisesti aktiivisia leirejä. Tavoitteiden saavuttamiseksi kerhonohjaajat saivat itse päättää kerhonsa aiheen ja suunnitella sisällön. Leirejä järjestettiin ja niihin osallistui mukavasti väkeä. Tavoitteet saavutettiin. Toiminta Kerhot Vuoden aikana erilaisia toimintakerhoja oli luokkalaisille 9 kpl. Kerhonohjaajia oli yhteensä 18. Tammikuun alussa järjestettiin yhteistyössä lapsityön kanssa viikon ajan päiväkerhomaista talvikerhoa eskari-2. luokkalaisille. Kerhoon osallistui 21 lasta. Kesällä järjestettiin samankaltainen kesäkerho, johon osallistui 27 lasta. Kerhonohjaajien koulutus ja muu toiminta Keväällä Tampereen hiippakunnan yhteiseen kerhonohjaajapäivään Tampereella osallistui seurakunnastamme 6 kerhonohjaajaa. Keväällä kerhonohjaajille oli noin joka toinen kuukausi palaveri nuorisotyönohjaajan kanssa. Syksyllä kerhonohjaajakoulutus toteutettiin rovastikunnallisena yhden päivän täsmäkoulutuksena Jokioisten seurakuntatalolla. Kevään päätteeksi kerhonohjaajille järjestettiin kiitosretki Turun Flowparkiin. Kiitosretki oli yhteinen Forssan seurakunnan kanssa, ja seurakunta kustansi matkan ja Flowpark-pääsymaksun lisäksi ruokailun Skanssin Raxissa. Koko vuoden ajan kerhonohjaajiin on oltu viikoittain yhteydessä, ja he ovat saaneet nuorisotyönohjaajalta tukea Whatsappin välityksellä. Leirit Leirejä pidettiin Kiipun kesäkodilla 3. Sekä luokkalaisille, että luokkalaisille järjestettiin 3 päivän leirit. Lisäksi luokkalaisille pidettiin yksi päiväleiri heille, jotka eivät ilmoittautuessa mahtuneet varsinaiselle leirille. Lisäksi järjestettiin Perheiden Kiipupäivä, johon perheet saivat tulla leikkimään, pelailemaan ja saunomaan. Pienempien leirille oli paljon kysyntää, mutta myös peruuntumisia tuli huomattavan paljon luokkalaisten leirillä osallistujia oli 14, ja lisäpäivässä 7. Osallistumisemme Tampereen hiippakunnan Pihka 4 leirille peruuntui vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi, joten järjestimme luokkalaisille oman leirin Kiipulla. Tälle leirille osallistui 11 lasta. Koulutyö Päivänavauksia pidettiin Paanan, Miinan ja Kuuman kouluilla kerran kuussa. Päivänavausten pitämiseen osallistuivat kasvatuksen pappi, sekä nuorisotyönohjaajat. 22

26 Syksyllä Paanan koululla aloitettiin luokkalaisten omat aamunavaukset, jotka oli suunnattu erityisesti heidän ikätasolleen. Hiljaisella viikolla järjestettiin pääsiäisvaellus seurakuntatalolla, johon osallistui lähes kaikki luokat Jokioisten alakouluista. Kierros sisältä palmusunnuntai-, kiirastorstai-, pitkäperjantai- ja pääsiäishuoneet, joissa käytiin osallistavasti läpi pääsiäisen ajan tapahtumia. Kouluun lähtevien siunaaminen koulutielle oli kesän lopulla Jokioisten kirkossa, mukana myös MLL:n Jokioisten osasto. Jokaiselle koulun aloittavalle seurakunta lahjoitti virsikirjan. Koulujen luokkalaisille pidettiin koulupyhäkoulua 4 kertaa. Ryhmiä oli keväällä 7 ja syksyllä 7. Pyhäkoulutunteja oli siis yhteensä 52. Koulujen alussa syksyllä 7.-luokkalaisille järjestettiin ryhmäyttävät seiskapäivät, yhdessä koulun ja kunnan nuorisotyön kanssa. Niihin osallistui jokainen Paanan koulun 7-luokka, joita on yhteensä kolme. Paanan koululla päivystettiin kerran viikossa pitkällä välitunnilla. Koulupäivystyksen kautta nuoret saivat kysellä rippikoulu- ja isosasioita ja tulla juttelemaan mieltä painavista asioista. Myös luokkalaisia tavoitettiin päivystyksen kautta hyvin, ja sen yhteydessä heitä oli helppo tiedottaa heitä koskevista tapahtumista. Lisäksi seurakunnan Snapchatissa saatiin kymmeniä uusia seuraajia luokkalaisista, mikä lisäsi tiedottamista ja yhteydenpitoa. Tapahtumat Talvirieha yhteistyössä Jokioisten Korvenkävijöiden kanssa. Poikailta (18 osallistujaa) ja tyttöilta (25 osallistujaa) järjestettiin maaliskuussa. Kymppisynttärit keräsi vuotiasta seurakuntatalolle. Nuorisotyönohjaajat pitivät Mansikki-maatalousnäyttelyssä seurakunnan kojua, jossa sai kohdata nuorisotyönohjaajia, laulaa lastenlaulukaraokea, pelata Raamattu-muistipeliä ja hiljentyä rukousalttarin ääressä luokkalaisten pitsaa & tuunausta iltapäivä lokakuussa keräsi 21 osallistujaa. Kerhotoiminta kevät: 2 kokkikerhoa, liikuntakerho ja palloilukerho. Kerhotoiminta syksy: 2 kokkikerhoa, puuhakerho, 2 liikuntakerhoa, 2 palloilukerhoa Partiotoiminta Jokioisten Korvenkävijöiden hallitukseen vuonna 2017 kuuluivat lippukunnanjohtaja Laura Saastamoinen, apulaislippukunnanjohtaja Piritta Anttila, rahastonhoitaja Jan Hulshof, sihteeri Sanna-Reetta Iipola, Patrik Sarin, Antti Marjamäki, Johanna Hulshof ja Sami Salmi. Jäsenrekisterinhoitajana sekä koulutusvastaavana oli Leena Vainio. Muut pestit: kalustonhoitaja Toivo Vainio vastaava akela Jan Hulshof 23

27 turva-aikuinen Toivo Vainio Lippukunnan jäsenmäärä oli 99 jäsentä, Naisia jäsenistä oli 33 %, ja miehiä 67 %. Kololla kokoontui kevätkaudella seitsemän ryhmää. Näissä ryhmissä kävi viikoittain vuotiaita keskimäärin 55 hlö ja johtajia 19 hlö. Johtajista kahdeksan oli aikuisia, eli yli 22- vuotiaita. Syyskauden alkaessa ryhmien lukumäärä nousi kahdeksaan. Kahdeksassa ryhmässä kololla kokoontui joka viikko 7-15-vuotiaita keskimäärin 55 hlö ja johtajia 19 hlö, joista aikuisia Rippikoulutyö Toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatuksena on evankeliumin välittäminen koko ikäluokalle rippikoulusuunnitelma 2017 hengessä. Puolivuotisen rippikoulun tavoitteena on tukea nuorta hänen kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen sekä sitouttaa häntä seurakunnan elämään ja nuorten toimintaan. Rippikoulussa tarjotaan turvallinen tila elämän peruskysymysten, myös hengellisten ja eksistentiaalisten kysymysten kohtaamiseen ja pohdintaan. Kasvatussuunnitelmassa mainitut painopistealueet pyritään huomioimaan yleisesti. Toiminta Rippikouluja järjestettiin kolme, joista yksi talvilomalla srk-talossa ja kaksi Kiipun kesäkodilla. Monivuotinen perinne Käylän hiihtolomariparista kariutui osallistujamäärän pienuuteen. Opetukseen osallistuivat nuorisotyönohjaajat, papit, diakoni, kanttori sekä lähetyssihteeri. Opetukseen ja leiriläisten elämään osallistuivat myös kesätyöntekijä Anni Katajamäki ja kunnan ja seurakunnan (80/20) erityisnuorisotyöntekijä Sanni Ristolainen. Myös isoset olivat merkittävässä osassa kesän rippikoulutyön kokonaisuutta. Heitä olivat Fanny Suominen, Hilma Suominen, Katri Koli, Emma Ampuja, Marcus Sarin, Amadeus Ampuja, Tiia Jauhiainen, Minttu Viljanen, Anna Rajala, Elena Kreivi, Katariina Koisti, Janita Jauhiainen, Mikke Tuorila ja Joona Penna. Leirimuotoisen rippikoulun kävi oman srk:n jäsenistä 65 henkilöä, muista srk:sta kaksi. 11 nuorta kävi rippikoulunsa muualla kuin kotiseurakunnassaan. Yksi rippikoululainen kastettiin ennen konfirmaatiota. 24

28 Rippikoulun opetusohjelmaan kuului 10 tutustumiskertaa seurakunnan tilaisuuksiin (nuortenillat, jumalanpalvelukset, konsertit, kinkerit ym.) Vanhemmille järjestettiin vanhempainillat. Kesän ryhmien vanhempainillat yhdistettiin, koska osallistujia on vain muutama/ryhmä. Konfirmaatiomessun jälkeen opetukseen osallistuneet työntekijät vierailivat isosten kanssa useiden konfirmoitujen kotona. Isoset saivat työpanoksestaan korvaukseksi koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen. Rippikoulut ovat maksuttomia jokioislaisille nuorille. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Rippikoulut toteutetaan sisältönsä osalta rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Käytännön ratkaisuissa olisi lähes rajattomat muuntelumahdollisuudet. Monia asioita voisi tehdä toisin, mutta käytännössä työntekijöiden aika- ja voimavararesurssit kaatavat idealistiset suunnitelmat koskien esim. teemoitettuja ripareita, sisällön käsittelyn monipuolistamista, leirijumisten ja raamisten muokkaamista ja monenlaista uudelleen ideointia ym. Vanhat ratkaisut ovat toimivia ja niilläkin pärjätään vuodesta toiseen. Nuorten sitouttaminen srk:n toimintaan onnistuneen rippileirikokemuksen jälkeen on sitten se haaste. Tässä ovat apuna kerhonohjaajatoiminta, isoskoulutus, erilaiset leirit ja tapahtumat Nuorisotyö Toiminta-ajatus Nuorisotyön tarkoitus on järjestää 14 n. 20 vuotiaille nuorille mielekästä toimintaa, jossa nuoren peruskysymyksiä pohditaan niin uskonelämän kuin kaiken muunkin elämän alueilla. Nuorelle annetaan mahdollisuus turvalliseen kasvamiseen kohti aikuisuutta. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Nuorille pyrittiin järjestämään mielenkiintoista ohjelmaa, johon nuori haluaa sitoutua. Vanhat nuoret olivat apuna ohjelmien toteutuksessa. Isoskoulutukseen ilmoittautui syksyllä uusia 23, mutta vain n. 10 jatkoi aktiivisesti. Vanhoja nuoria ilmoittautui mukaan 15, joista vain muutama oli aktiivisesti mukana. Valitettavasti pitää todeta, että nuorten sitoutuminen srk:n toimintaan on nyt melko vähäistä. Nuorten tavoittaminen tapahtui mm. Paanan koulussa, jossa pidettiin päivystystä kerran viikossa. Myös somessa mm. Facebookryhmissä tavoitettiin nuoria. Perinteisiä kirjeitä lähetettiin neljä kertaa vuodessa, koska sillä tavoitettiin varmasti kaikki halukkaat. Lisäksi tekstiviestit luetaan tarkemmin kuin WhatsApp-viestit, joten tekstareita lähettiin n. kerran kuussa. Toiminnan kristillinen sisältö: Ohjelmat (Nuorten illat, peli-illat sekä leirit ja retket) alkoivat ja päättyivät hartauteen/rukoukseen. Nuoret ovat oppineet tähän. Toimintaa 25

29 Nuorten illat ym: * Perjantaisin srk-talolla 24 kertaa. Osallistujia Avustajina isosporukkaa. * Lautapeli-illat Norsussa 29 kertaa. Wiljami Virtanen ohjaajana. * Nuoret Intalassa laulamassa 1.6. * PARK 7 gospel-konsertti 10.9 srk-talolla. 80 osallistui. Isoskoulutus: * Keväällä n. 15 aktiivista * Syksyllä aloitti 23 uutta (+ 15 wanhaa jatkoi) * Isosiltoja srk-talolla 5 kertaa. * Viikonloppuleirejä 2 kertaa kesäkodilla. * Rovastikunnallinen isospäivä Tammelassa * Valtakunnallinen isosseikkailu Salossa Mukana 12 nuorta. Erityisnuorisotyö: * Kouluyhteistyönä päihdekasvatusta ja oppilashuoltoryhmä. * Isostoimintaa yhteistyönä. Leirit ja retket: * Leirejä kesäkodilla 4 kertaa. * Riparijatkis elokuussa kesäkodilla. * Retki Maata Näkyvissä-festareille osallistui koko viikonlopuksi 8 ja lauantaireissuun osallistui 15. Muuta: * Nuorten aikuisten (18 30 v.) illanviettoja pidettiin 2 kertaa. * Paanan koululla päivystys torstaisin klo 12 välitunnilla. * Nuorten bändi osallistui konfirmaatiojumalanpalveluksiin, sekä toritapahtumaan Perhekerhotyö Toiminta-ajatus Perhekerho on monimuotoinen lasten ja heidän läheistensä kohtauspaikka. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin, lapset yhdessä aikuisen kanssa. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Perhekerho on lapsiperheille matalan kynnyksen seurakunta ja vertaisryhmä, joka tarjoaa vaihtelua arkisen aherruksen keskellä. Perhekerho sisältää yhteisen kirkkohetken, erilaista tekemistä tai teemojen käsittelyä sekä yhdessä olemista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Toiminta Seurakuntatalon iso perhekerho kokoontui keväällä 17 ja syksyllä 15 kertaa eli yhteensä 32 kertaa. Keskimäärin kävijöitä oli 62 per kerhokerta. Kerhon jälkeen oli aina mahdollisuus ruokailuun yhdessä lasten kanssa, hinta 4 euroa aikuiselta ja lapsilta maksuton. Toukokuussa perhekerho teki retken Mehukattimaahan Turkuun, osallistujia retkelle oli

30 Perhekerhossa oli kirjoilla keväällä 42 aikuista ja 76 lasta ja syksyllä 40 aikuista ja 65 lasta. Perhekerhon toteutuksesta ja ohjauksesta vastaa seurakunta, mutta yhteistyötä tehdään myös Mll:n Jokioisten osaston kanssa, joka kustantaa maidot ja mehut. Perhekerhosta vastaa Elina Mäntyvaara ja toisena ohjaajana vuorottelevat Elina Mettovaara ja Johanna Parviala. Latovainion perhekerho kokoontui rukoushuoneella keväällä 15 ja syksyllä 14 kertaa eli yhteensä 29 kertaa. Kerhossa tarjotaan mehu ja kahvi, ei ruokailua. Kerhossa kävi keskimäärin 13 kävijää. Kerhosta vastaa vs. nuorisotyönohjaaja Saana Ojala joka vuorottelee ohjauksessa Heikki Lähdekorven kanssa. Iltaperhekerho aloitti toimintansa päiväkerhotiloissa syksyllä ja kokoontui 7 kertaa. Keskimäärin kävijöitä oli 36 per kerhokerta. Kävijämäärä yllätti ja toiminta jatkuu ainakin toisen vuoden. Kerhosta vastaa ja sitä ohjaavat Elina Mäntyvaara ja Helena Hacklin. Muuta toimintaa Lisäksi järjestimme perhekerhon äideille suunnatun illan, johon osallistui 6 äitiä. Ohjaajina Elina Mäntyvaara ja Elina Mettovaara. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen 1. Tukea perheitä kristillisessä kasvatuksessa ja omassa jaksamisessa. - Kohtaamiset työntekijän kanssa, Miten jaksat? Oletko saanut nukkua? - Kerho antoi mahdollisuuden kohdata muita aikuisia ja lapsia - Ruokailu aina perhekerhon päätteeksi - Yhteiset kerhorukoukset ja esirukoukset, kirkkovuoden laulut ja teemat - mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin kirkon työtekijöiden kanssa 2. Saada vanhemmat ja lapset kokemaan seurakunta kodikkaaksi ja turvalliseksi. - Perhekerhon ohjaajat ottivat kerholaiset vastaan henkilökohtaisesti kerhon alkaessa. - Perhekerhossa kerrottiin seurakunnan muista tilaisuuksista, jotka oli kohdistettu erityisesti lapsiperheille mm. perhejumalanpalvelukset Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Toiminta-ajatus: Huolehtia seurakunnan yhteisen palvelutehtävän hoitamisesta ja kehittämisestä. Pitää yhteyttä työelämään ja tukea työttömiä. Tukea perheitä jaksamaan arjessa. Järjestää 27

31 toimintaa eläkeläisille, jotta osallistujien hengellinen, henkinen ja fyysinen vireys säilyisi mahdollisimman pitkään. Toiminta: Diakoniatyöllä oli henkilökohtaisia asiakkaita 154, jotka kohdattiin yhteensä 301 kertaa; näistä 131 kertaa vastaanotolla, 133 kertaa kodeissa ja 37 kertaa muualla. Taloudellista apua seurakunta jakoi ,10 eurolla (sis. SPR:ltä jouluavustuksia varten saadun 1650 euroa) ja Turusta saatua Pågenin leipää 21 kertaa (hakijoita henkilöä/jakokerta). Vapaaehtoiset toimijat hakivat ja jakoivat leivät joka toinen viikko. 70 ja 75 vuotta täyttävät kutsuttiin yhteiseen juhlaan helatorstaina. Juhlijoita oli paikalla 110 henkilöä. Toukokuussa järjestettiin kansanlaulumessu Intalassa. Yhteisvastuukeräystä tuettiin lounaalla, jonka Martat järjestivät Suomi100-teemalla, talviriehatapahtumalla, arpajaisilla ja kolehdeilla sekä lista-ja lipaskeräyksellä. Yksityiset seurakuntalaiset tekivät lahjoituksia yhteisvastuulle esim. kutomalla sukkia ja lahjoittamalla arpajaispalkintoja. Johtokunnan aloitteesta syntynyt toritapahtuma syksyllä ja jouluaaton juhla keräsivät perinteisesti hyvän määrän osallistujia, jouluaattoa seurakuntatalolla oli viettämässä 37 ihmistä. Hiljaisella viikolla oli seurakuntatalolla Pääsiäishuoneet, jotka tavoittivat kaikki jokioislaiset koululaiset ja perhekerholaiset. Kaikille seurakuntalaisille huoneet olivat avoinna kolmena iltana. Kerran viikossa järjestettävässä diakoniaruokailussa kävi keskimäärin 25 henkeä/viikko. Eläkeläisten kerhot kokoontuivat keskiviikkoisin Latovainion rukoushuoneella ja torstaisin seurakuntatalolla. Jokaisessa kerhossa oli seurakunnan emännän laittama ruokatarjoilu, 5 / ruokailija. Kerhoissa kävi viikoittain keskimäärin henkeä. Diakoniatyöntekijä ohjasi kerhot ja muut seurakunnan työntekijät vierailivat kerhoissa. Eri alojen asiantuntijoita kävi myös vierailemassa kerhoissa. Eläkeläisten kerhoihin sai ottaa taksin 3,5 omavastuuhinnalla. Tätä mahdollisuutta käytti säännöllisesti 15 kerholaista ja satunnaisesti muutama muu. Toimintaansa jatkoi vapaaehtoisten järjestämä Kohtaamispaikka. Se on avointen ovien toimintaa diakoniatoimistossa kerran viikossa kaksi tuntia, johon voi tulla juomaan kahvia ja juttelemaan. Pienimuotoista ohjelmaa oli joka kerta. Osallistujia oli viikoittain keskimäärin 17 henkeä. Uutena toimintana Sopukassa alkoi Avoimet ovet perjantaisin. Paikalla oli vapaaehtoinen työntekijä, tarjolla kahvia ja mahdollisuus katsella kirpputoritarjontaa. Avoimissa ovissa kävi viikoittain keskimäärin 10 henkeä. 28