TASEKIRJA 2016 Kirkkovaltuusto

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2016 Kirkkovaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Yleiskatsaus Hallinto Henkilöstö Väkiluku Talousarvion toteutuminen Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulot ja valtionrahoitus Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot (Vastuut ja vakuudet) Taseyksikkönä hoidettujen rahastojen tilinpäätöslaskelmat ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEITA KOSKEVAT LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista... 68

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Yleiskatsaus Jokioisten seurakunta toimintakertomus 2016 Jokioisten seurakunta kuuluu Suomen evankelis- luterilaisen kirkon Tampereen hiippakuntaan ja Tammelan rovastikuntaan. Seurakunnan talous on toistaiseksi mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstömäärän. Työyhteisössä tapahtui monia muutoksia vuoden jälkipuolella. Keskusteluja tukitoimintojen yhdistämisestä käydään rovastikunnan seurakuntien kesken. Veroprosentti on vuoden 2016 alusta ollut 1,85 %. Seurakunta on yhteisö, joka toteuttaa yhteyttään jumalanpalveluksissa mutta myös muissa kokoontumisissa. Kristillinen yhteys toteutuu ruohonjuuritason kohtaamisissa. Jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella on käynyt väkeä edellisvuoden tapaan. Pelkät päiväjumalanpalvelukset huomioon ottaen viikoittainen kirkossa kävijöiden määrä oli 1,7 % seurakuntalaisista. Kokonaiskirkon tasolla vastaava luku vuonna 2015 oli 1,6 % ja Tampereen hiippakunnassa 1,4 %. Kaikesta kirkkoa koskevasta kohusta huolimatta päiväjumalanpalveluksissa Suomessa käy keskimäärin yli seurakuntalaista viikoittain. Mikä muu yhteisö kykenee samaan? Kirkollisen osallistumisen vähenemistä ei silti voi kieltää. Selityksiä siihen on monia. Yhteiskunta on muuttumassa. Ihmiset kysyvät kaikessa vapaa-ajan osallistumisessa entistä enemmän mielekkyyttä oman itsen ja perheen kannalta. Internetin välityksellä täyttyy aikaisempaa merkittävämpi osa yhteisöllisyyden tarpeista. Olisikohan jo aika antaa seurakuntalaisten ottaa entistä suurempi vastuu toiminnan luomisesta? Pääjumalanpalvelus järjestettiin tarkasteluvuonna seurakuntatalossa neljä kertaa. Tilaisuuksissa oli puhujavieraat ja musiikkiohjelmaa. Osallistujia tilaisuuksiin kertyi hyvin. 1

4 Kaavio: Pääjumalanpalveluksiin (pun viiva) ja muihin jumalanpalveluksiin (lila viiva) osallistuminen sekä ehtoolliselle osallistuminen (oik. puol. kaavio) kokonaiskirkossa vuodesta 1995 alkaen Kaavio: Jumalanpalveluksiin (pun viiva) ja ehtoolliselle (sin viiva) osallistuminen sekä kirkkoon kuulumisprosentin kehitys (alempi kaavio) Jokioisissa vuodesta 1987 alkaen 2

5 Vaikka kirkon osallistumiskäyrät ovat olleet laskussa, edelleen kymmenestä suomalaisesta seitsemän kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Jokioisten asukkaista enemmän kuin kahdeksan kymmenestä kuuluu kirkkoon. Seurakuntatoiminnassa ei ole kyse pelkästään osallistujien määrästä, vaan olennaisen tärkeää on, että seurakuntalaiset kokevat toiminnan omakseen ja saavat aineksia kasvaa sekä uskossa että ihmisinä. Tarvitaan kokoavaa että sitouttavaa toimintaa. Perusseurakuntalaisten hiljaisen enemmistön tapaaminen toteutuu parhaiten henkilökohtaisissa kohtaamisissa. Kaikkia merkityksellisiä kohtaamisia ei tilastoida minnekään. Diakoniatyön merkittävä panos näkyy erityisesti eläkeläisten kerhoissa, joissa liikkuu runsaasti ikäihmisiä. Diakoniaruokailu jatkaa vakiintuneena työmuotona seurakuntatalossa. Jumalanpalveluksien toteutuksessa on vuoden mittaan avustanut eri tehtävissä lukuisa joukko kyläkuntia ja yhteistyötahoja, mistä jokaiselle lämmin kiitos. Kesäkauden kirkkokahvit sunnuntaisin jumalanpalveluksien yhteydessä ovat keränneet keskimäärin 34 henkeä kerrallaan, torstaitupaan on kokoontunut oma pienempi kävijäjoukkonsa. Alkuvuodesta kokoonnuttiin kinkereille koteihin perinteiseen tapaan. Seurakunnan kuorot ovat toimineet erityisen aktiivisesti ja rikastuttaneet jumalanpalveluselämää. Kanttori on laulattanut syyskauden alusta alkaen lähes viikoittain virsikirjaa läpi Virsimaratonilla. Diakoniatyö järjesti toritapahtuman, jossa seurakunnan bändinuoret musisoivat Heikki Lähdekorven johdolla. Seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä oli mukana. Seurakunnassa toimii lähetystyön johtokunta ja diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta ja kasvatuksen vastuuryhmä ja jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä. Nämä toimielimet suunnittelevat ja ohjaavat toimintaa. Diakonian vapaaehtoisia on ollut mukana diakoniatyön ruoan jakelussa. Vapaaehtoisia osallistui myös Forssan turvapaikanhakijoiden auttamiseen yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa entisen Rantasipin tiloissa ja Saksankadulla Forssassa. Seurakunnan lapsityö tavoittaa suuren joukon juuri sitä ikäryhmää, jonka osallistumista toimintaan eniten kaivataan. Perhekerho, seurakunnan päiväkerhot sekä varhaisnuorisotyön kerhot vetävät hyvin väkeä. Syksyllä lapsityö toteutti perheille useampia tapahtumia seurakuntatalossa. Lapsi- ja perheystävällisyys säilyy yhtenä toimintamme pitkän aikavälin painopisteenä. Lähetysväki on järjestänyt kiitettävästi erilaisia tilaisuuksia lähetyksen hyväksi syksyn lähetyslounaan lisäksi. Lähetyksen toimintapiiri ja Lähetyksen Ystävät ryhmä kokoontui säännöllisesti. Kroatialais-brasilialainen tanssi- ja musiikkiryhmä M18 vieraili Jokioisissa Paanan koululla toukokuussa. Nimikkolähettisopimuksia seurakunnalla on viisi. Seurakunta tukee Elina 3

6 Braz de Almeidaa Kroatiassa (Sanansaattajat ry) ja Satu ja Jorma Arkkilaa Keniassa (SLEY), huumevieroitustyötä Hong Kongissa (SLS), juutalaistyötä Jerusalemissa (Kylväjä ry) ja maahanmuuttajatyötä Berliinissä (SEKL). Syksyn 2017 piispantarkastusta varten alettiin valmistautua niin, että seurakunta oli koolla piispan johdolla syyskuussa ja työyhteisö konsulttien kanssa lokakuussa. Seurakunnan toiminnan tiedotuskanavana toimivat viikoittaiset kirkolliset ilmoitukset Forssan Lehdessä sekä seurakunnan uudet kotisivut osoitteessa: Lukkarialustalla toimivat seurakunnan nettisivut ovat olleet toiminnassa vuoden alusta. Seurakunta on verkostoitunut kunnan alueella moneen suuntaan. Verkostoituminen ilmenee vierailuissa kouluihin, päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon sekä yhteydenpidossa veteraaneihin ja paikallisiin laitoksiin ja yrityksiin. Pitkä perinne vierailuista LUKEn toimipaikkoihin joululaulujen merkeissä loppui viime vuonna seurakunnasta riippumattomista syistä. Mittava seurakuntalaisten ja vapaaehtoisten kuntalaisten joukko on vuoden 2016 aikana toiminut eri yhteyksissä yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa. Esitän parhaat kiitokseni kaikille seurakunnan työyhteydessä toimineille. Yhteistyö jatkuu! Jyrki Koivisto 4

7 1.2. Hallinto Kirkkovaltuusto Seurakunnan ylimpänä päättävänä hallintoelimenä toimii marraskuussa 2014 valittu kirkkovaltuusto, jonka toimikausi alkoi vuoden 2015 alusta ja päättyy vuonna Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Eeva-Liisa Breilin, varapuheenjohtajana Risto Suonpää ja sihteerinä Tiitta Moberg. Kirkkovaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja pöytäkirjoihin kirjattiin 30 pykälää. Vuoden 2016 aikana valtuusto käsitteli mm. seuraavia asioita: Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaali Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaali Vuonna 2015 ylittyneiden kustannuspaikkojen hyväksyminen Vuoden 2015 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen Vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2015 tileistä ja hallinnosta Vuoden 2017 veroprosentin määrittäminen Diakonityön lisätalousarvion vuodelle 2016 hyväksyminen Jokioisten seurakunnan edustajan valitseminen Kanta-Hämeen sairaalasielunhoidon yhteisjohtokuntaan Vuoden 2017 talousarvion käsittely ja hyväksyminen Kirkkovaltuuston jäsenet: Breilin Eeva-Liisa pj. 4/4 Junnila Sanni 1/4 Järvi Leena 4/4 Kankaanranta Lotta 4/4 Kiviharju Elina 4/4 Koskela Inkeri 4/4 Könkö Matti 4/4 5

8 Laine Kaija 3/4 Liuski Erja 3/4 Markkula Liisa 3/4 Paasikangas Jaana 3/4 Perälä Pirjo 2/4 Raiskio Kirsi 3/4 Sorri Ilona 3/4 Suokas Antti 3/4 Suonpää Juha 4/4 Suonpää Risto vpj. 4/4 Valonen Ulla 3/4 Widen Marja 4/4 Kokouksiin vuoden aikana osallistuneet varajäsenet: Lehtinen Sari 2/4 Mattinen Ilmari 1/4 Suovansalo Kaarina 1/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Jyrki Koivisto. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana toimi Antti Suokas. Sihteerinä toimi Tiitta Moberg. Kirkkoneuvoston kokouksiin osallistuivat myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eeva-Liisa Breilin ja varapuheenjohtaja Risto Suonpää. Kirkkoneuvoston tehtävänä on mm. toimia seurakunnan hengellisen työn ja muun toiminnan yleisessä johdossa, valmistella kirkkovaltuustossa esille tulevat asiat ja panna täytäntöön kirkkovaltuuston päätökset. Kirkkoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa. Pöytäkirjoihin kirjattiin 108 pykälää. Vuoden 2016 aikana kirkkoneuvosto käsitteli mm. seuraavia asioita: Kirkkoneuvostolle saapuneiden kolehti- ja avustusanomusten käsitteleminen Kirkkoherran ja talouspäällikön viranhaltija päätösten hyväksyminen Sivutoimiluvan käsitteleminen Virkavapauden myöntäminen Palkallisen vapaan myöntäminen kuntoutuksen ajaksi Loimaan pommituksessa 1940 kuolleiden nuorten haudan hoidon siirtäminen seurakunnan vastuulle 6

9 Soneran sopimuksen hyväksyminen Hautausmaan kausityöntekijöiden valitseminen Hautausmaan kesätyöntekijöiden valitseminen Työntekijöiden vuosiloma anomusten hyväksyminen Jokioisten Korvenkävijöille luvan myöntäminen laavun rakentamiseen partiokokolle Luvan myöntäminen Elonkierron tien parantamiseen ja tien käyttöön yleisötapahtumien aikana Kesänuorten palkkauksen muuttaminen kuukausipalkkaan KL-Kuntahankintojen kameravalvontasopimuksen piiriin liittyminen Koululaisten stipendit Ohjeistuksen laatiminen 50 ja 60 vuotiaiden sekä eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden merkkipäivän muistamista varten Kirkon kameravalvonta Seurakuntamestarin virantäyttö Seurakuntatalon ja pappilan käyttövesiputkisaneerauksen urakoitsijan valitseminen Nimikkolähettisopimusten hyväksyminen lähetystyönjohtokunnan esityksen mukaisesti Lastenohjaajan määrä-aikaisen työsopimuksen muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi Kanta ja Päijät-Hämeen alueen kehitysvammatyön pastorin viran perustamista koskevan sopimuksen hyväksyminen Kokous aloitettiin hautausmaakatselmuksella Seurakuntamestarin valinta Seurakuntatalon alakerran lattian korjaus Tiskikoneen ja uunin hankinta kesäkodille Forssan Herättäjä-yhdistyksen anomuksen käsitteleminen Kansan Raamattuseuran anomuksen käsitteleminen Päätös muistolehdon kukkatelineen hankkimisesta Tammelan rovastikunnan seurakuntarakennetta koskevaan ohjausryhmän raporttiin ikkunoita seurakuntien tulevaisuuteen tutustuminen 7

10 Jumalanpalvelusten järjestäminen seurakuntatalossa vuonna Diakonityön lisätalousarvion käsitteleminen kirkkovaltuuston hyväksymistä varten Hautausmaan kesäkukat 2017 Päätös hopealehdistä luopumisesta uusia haudanhoitosopimuksia tehdessä Seurakuntamestarin virkavapaus ja sitä koskevat järjestelyt Lape-Oma Häme hankkeeseen sitoutuminen Jokioisten seurakunnan edustajan valitseminen Kanta-Hämeen sairaalasielunhoidon yleisjohtokuntaan Talouspäällikön ja kirkkoherran viranhaltijapäätösten hyväksyminen Seurakuntamestarin viran täyttämättä jättäminen ja /emäntäseurakuntamestarin työsuhteen perustaminen määräajaksi Emäntä/seurakuntamestarin valinta Vuoden kirkkoneuvoston varsinaiset jäsenet: henkilökohtaiset varajäsenet: Koivisto Jyrki 8/10 Suokas Antti 10/10 Matti Könkö Junnila Sanni 8/10 Inkeri Koskela Järvi Leena 8/10 Eila Rantanen 1 Kankaanranta Lotta 10/10 Juha-Matti Heino Perälä Pirjo 10/10 Ilmari Mattinen Raiskio Kirsi 10/10 Ulla Valonen Suonpää Juha 9/10 Seppo Klemelä 1 Tiensuu Jussi 6/10 Kaarina Suovansalo 3 8

11 Kirkkoneuvoston alaiset johtokunnat ja vastuuryhmät Johtokunnat ovat kirkkovaltuuston asettamia, kirkkoneuvoston avuksi tarkoitettuja elimiä, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston vahvistamissa johtosäännöissä. Kirkkoneuvoston alaisia johtokuntia ovat diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta sekä lähetystyön johtokunta. Diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunta: Diakonia-ja yhteiskunnallisen työn johtokunnalla oli vuonna 2016 kolme kokousta, joista kirjoitettiin 37 pykälää pöytäkirjoihin. jäsenet: varajäsenet: Inkeri Koskela (pj) 3/3 Marjatta Perälä 0/3 Sirkku Oravainen 3/3 Kaija Laine 0/3 Matti Könkö 3/3 Erja Liuski 2/3 Eila Rantanen 3/3 Seppo Valtti 0/3 Seppo Klemelä 2/3 Mika Talvisilta 0/3 Kari Järvinen 0/3 Vesa-Matti Tuomola 0/3 Sanni Junnila (neuvoston edustaja) 3/3 Lähetystyön johtokunta: Toimintavuoden aikana on pidetty 5 kokousta, pöytäkirjaan on kirjattu 62 pykälää. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Kirsi Raiskio ja sihteerinä Anu Lummaa. Lähetystyöstä vastaava teologi on ollut Jyrki Koivisto. Johtokunnan kokouksiin on osallistuttu seuraavasti: Jäsenet: Varajäsenet: Raiskio Kirsi pj. 4/5 Sorri Tarja 5/5 Mänki Marianne 2/5 Kaari Maarit 3/5 Mattinen Ilmari 5/5 Uutela Jorma 3/5 Valonen Ulla 3/5 Kaakinen Ella 2/5 Iipola Isto 2/5 Saastamoinen Kalle 4/5 9

12 Suonpää Risto 5/5 Rantanen Eila 4/5 Koivisto Jyrki 4/5 Lummaa Anu 5/5 Perälä Pirjo (kn.ed.) 5/5 Jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä: Vastuuryhmän kokouksia on ollut toimintavuoden aikana kaksi. Puheenjohtajana on ollut Juha Oravainen ja sihteerinä Päivi Toikka. Juha Oravainen pj. 2/2 Leena Järvi kn. 0/2 Elina Kiviharju 0/2 Samuli Klemelä 1/2 Jyrki Koivisto 2/2 Liisa Markkula 0/2 Pirjo Silvo-Kivinen 2/2 Martti Sorri 2/2 Päivi Toikka 2/2 Johanna Parviala 1/2 Kasvatuksen vastuuryhmä: Toimintavuoden 2016 aikana vastuuryhmä kokoontui 2 kertaa. Varsinaiset jäsenet: läsnäolo: Korteniemi Henriikka 0/2 Kankaanpää Kristiina 2/2 Lehtinen Sari 2/2 Paasikangas Jaana 2/2 Sorri Ilona 1/2 Iipola Sanna-Reetta 0/2 Tiensuu Jussi (kn.edustaja) 0/2 Lähdekorpi Heikki, sihteeri 2/2 10

13 Sipilä Sanni 2/2 Mäntyvaara Elina 2/2 Parviala Johanna 1/2 Jyly Miia 1/ Tilintarkastus Kirkkovaltuuston vuosille valitsemana vastuullisena tilintarkastajana toimii KPMG Oy:n nimeämä KHT, JHTT Pertti Keskinen ja hänen varallaan JHTT Esko Säilä Taloushallinto Taloushallinnon käytännön tehtäviä hoitaa seurakunnan taloustoimisto. Toimintaan kuuluvat myös kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston asioiden valmistelu ja esityslistojen laadinta sekä osittain hankintatoimi. Seurakunta on ollut Kirkon palvelukeskuksen asiakas vuoden 2014 alusta lähtien. Palvelukeskuksen tarkoituksena on tuottaa palkka- ja taloushallinnon palveluita seurakunnille tasalaatuisesti ja kustannustehokkaasti. Taloustoimistossa työskentelevät talouspäällikkö ja osa-aikainen toimistoapulainen. Talouspäällikkö toimii seurakunnan palkka-asiamiehenä ja työsuojelupäällikkönä Kirkonkirjojenpito Kirjuri on kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä. Kirjurissa pidetään yllä jäsenten nykytietoja. Rekisterinpitäjinä ovat edelleen paikallisseurakunnat tai seurakuntien perustamat keskusrekisterit. Tavoitteena on saada seurakuntien kirjamuotoisten kirkonkirjojen ja perhelehtien materiaali osaksi Kirjuri-järjestelmää. Kirkonkirjojen ja perhelehtien digitointi on saatu päätökseen, mutta kaikki seurakunnat eivät vielä ole tarkastaneet digitoitua materiaalia. Kirkkohallitus on asettanut tarkistuksen valmistumiselle määrärajan mennessä. Jokioisten seurakunnassa digitointi ja aineiston tarkastus on saatu päätökseen jo vuoden 2014 aikana Kirkkoherranvirasto Virasto on avoinna arkipäivisin Väestökirjanpidon, arkistonhoidon, hautakirjanpidon ja laskutuksen lisäksi toimistosihteeri hoitaa seurakunnan viraston yleisöpalvelun ja puhelinvaihteen. Hän vastaa myös seurakunnan sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, sekä hoitaa haudanhoitoihin liittyvät toimistotehtävät laskutuksineen. 11

14 Kirkkoherranviraston kulut ylittyivät talousarvioon nähden tilikaudella 2016 kalustehankintojen vuoksi Muu yleishallinto Yleishallinnon kustannuspaikka sisältää työyhteisön yhteisiä yleishallinnon kustannuksia kuten työterveyshuollon ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Tampereen IT-keskuksen kustannukset ja kaikki puhelin sekä kopiointikulut kirjataan yleishallinnon kustannuspaikkaan. Kustannuspaikan koulutuskulut muodostuvat työsuojelukoulutuksesta sekä työnohjauskoulutuksesta. Palkkakustannuksissa on työsuojeluvaltuutetun palkkiot. Kuluneena vuonna yleishallinnon kustannuspaikka ylittyi It- ja laitekulujen osalta. Työntekijöille vuonna 2013 ostetut puhelimet ovat pikkuhiljaa tulleet tiensä päähän ja useamman työntekijän puhelin on vaatinut vaihtamista uuteen laitteeseen tämän vuoden aikana. Sekä kirkkoherranviraston että seurakuntatalon monitoimilaitteet vaihdettiin IT-alueen Canon sopimuksen mukaisesti uusiin laitteisiin. Tampereen It-keskuksen kulut ylittyivät reilulla tuhannella eurolla. 12

15 1.3. Henkilöstö Kertomusvuoden lopussa henkilöstön määrä oli 17 henkilöä. Kokoaikatyötä teki 13 ja osaaikatyötä neljä työntekijää. Osa-aikatyötä tehtiin lapsityössä, lähetystyössä ja hallinnossa. Kesäkaudella hautausmaan kausityöntekijöiden määrä oli neljä. Heidän lisäkseen hautausmaa työllisti kymmenen vähintään 16-vuotiasta nuorta kuukauden mittaisin työjaksoin. Leiri-isosia ja kerhonohjaajia vuonna 2016 oli yhteensä 25 ja diakoniatyö palkkasi kymmenen nuorta 9 päivän mittaiseen palvelussuhteeseen. Vapaaehtoistyön osuus on seurakuntatyössä merkittävä. Toimintavuoden aikana erilaisissa tehtävissä kuten diakonia- ja yhteiskunnallisessa työssä, lähetystyön toiminnassa sekä yleisesti seurakuntatyössä toimii runsaat 80 vapaaehtoista. Henkilöstöosio keskittyy kuitenkin palkattua henkilöstöä koskevien tietojen esittämiseen. Seurakunnan henkilöstörakenne on erittäin naisvaltainen. Henkilöstön työhistoriaa tarkastellaan vakituisen henkilöstön palvelusuhteen kestona. Yli 20 vuotta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olleita kertomusvuonna on ainoastaan yksi ja vuotta palveluksessa olleita on kolme. Vakituisten palvelusuhteiden keskiarvopalvelusaika on n. 8 vuotta. Henkilöstö Nimi Nimike Työhöntulovuosi Hacklin Helena lastenohjaaja (osa-aikainen) 2015 von Hertzen Sirpa toimistosihteeri 2006 Koivisto Jyrki kirkkoherra 2002 Kujansuu Tuija diakonia-avustaja 2000 Lummaa Anu lähetyssihteeri (osa-aikainen) 2008 Lähdekorpi Heikki nuorisotyönohjaaja 1993 Mettovaara Elina diakoni 2009 Moberg Tiitta talouspäällikkö 2011 Moisander Kirsi toimistoapulainen (osa-aikainen) 2012 Mäntyvaara Elina lastenohjaaja 2012 Parviala Johanna seurakuntapastori 2012 Salminen Marja-Liisa seurakuntamestari (kirkko) 2016 Savola Johan vs. seurakuntapastori (määräaik.) 2016 Summanen Paula lastenohjaaja (osa-aikainen) 2000 Toikka Päivi kanttori 2007 Toivola Piia seurakuntamestari (srktalo) 2014 Valtti Seija seurakuntamestari (srktalo)

16 Kirkon ja hautausmaan seurakuntamestari Piia Suonpää jäi virkavapaalle virastaan huhtikuun alussa ja hänen sijaisekseen palkattiin, jo useana kesänä hautausmaalla kausityöntekijän tehtävissä toiminut, Marja-Liisa Salminen. Suonpään irtisanouduttua Marja-Liisa valittiin avoimeksi julistettuun virkaan ja hän aloitti Myös seurakuntatalon seurakuntamestari Piia Toivola irtisanoutui virastaan vuoden lopussa. Virka jätettiin täyttämättä ja perustettiin määräaikainen seurakuntamestarin / emännän työsuhde ajalle Osa-aikaisesta lastenohjaajan toimesta hoitovapaalla ollut Sonja Airikka irtisanoutui toimestaan. Hänen sijaisuuttaan hoitanut Helena Hacklin jatkoi toimessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa alkaen. Seurakuntapastorin määräaikaisessa sijaisuudessa aloitti pastori Johan Savola. Päiväkerhotyössä koko syksyn jatkuneessa sijaisuudessa toimi Maija-Leena Kulmala. Kirkkoherranvirastossa ja taloustoimistossa oli työharjoittelussa ajalla Eliisa Sallila liiketalouden aikuisopiskelija Forssan ammatti-instituutista. Kanttorin sijaisena hänen vuosilomansa aikana toimi Tuomo Sorri ja kesänuorisotyönohjaajana Saana Ojala. Kertomusvuonna myönnettiin sairauslomaa sairauden johdosta 13 työntekijälle, joille kertyi sairauslomapäiviä yhteensä 387 kalenteripäivää, 285 työpäivää. Sairaspoissaolojen määrä nelinkertaistui kuluneena vuotena. Työtapaturmia ei tilastoitu yhtään. Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Eläkekulut sisältävät palkoista lasketut KIEL-maksut ja muut henkilöstökulut sisältävät palkoista lasketun sosiaaliturvamaksun sekä työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista. Henkilöstökulujen osuus seurakunnan toimintamenoista vuonna 2016 oli 56,5 %. Henkilöstökulut pysyivät melkein samassa kuin viime vuonna vaikka seurakunnassa on ollut pitkiä sairausloman sijaisuuksia koko vuoden. Tämä selittyy osaksi, sillä että noin puolet henkilökunnasta vaihtoi lomarahat vapaaksi. Henkilöstömenot Henkilöstömenot Palkat Eläkekulut Muut henkilöstökulut Henkilöstökulut yhteensä

17 Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota seurakunta järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja ja parantaakseen seurakunnan henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Seurakunnassa koulutus toteutetaan kirkkoneuvoston hyväksymän, talousarviovuodeksi sekä suunnitelmavuosille laaditun, henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelman mukaan. Vuonna 2016 talousarviossa henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelman mukaiseen koulutukseen varattiin yhteensä 8.820,00 euroa ja kuluja kirjattiin 7.830,39 euroa. Seurakunnan työterveyshuollosta vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Seurakunnalla on voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu lakisääteinen työterveyshuolto, korvausluokka I. Työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna 2016 olivat 2.798,40 euroa. Kela korvaa noin puolet työterveyshuollon kustannuksista työnantajalle. Seurakunnan henkilöstö kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin ja lisäksi seurakunnassa on ryhmähenkivakuutus. Yhteistyötoimikuntaan kaudella kuuluvat työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö Tiitta Moberg ja työntekijöiden edustajina työsuojeluvaltuutettu Piia Suonpää sekä varavaltuutetut Heikki Lähdekorpi ja Piia Toivola. Suonpään Piian tilalle kesken kauden valittiin Elina Mettovaara. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Työhyvinvointia tutkittiin vuoden aikana Kevan julkishallinnon työhyvinvointikyselyä hyödyntämällä. Yhteistyötoimikunta järjesti vuonna 2016 henkilökunnalle kaksi virkistyspäivää. Keväällä vietettiin urheilullinen iltapäivä Vesihelmessä, joka sisälsi ohjattua kuntosalia, joogaa ja uimista. Syksyllä kävimme Turussa tutustumassa tuomiokirkkoon sekä merimuseoon. 15

18 1.4. Väkiluku Viime vuosina seurakuntien määrä on vuosittain vähentynyt niin, että Suomessa oli vuonna seurakuntaa, joista itsenäisiä 285 ja ruotsinkielisiä 56. Tampereen hiippakunnassa on jatkettu vapaaehtoisuuden pohjalta seurakuntarakennekeskustelua. Tammelan rovastikunnan seurakuntarakenteen ohjausryhmä julkaisi kesällä raportin Ikkunoita seurakuntien tulevaisuuteen. Raporttia on jaettu seurakunnan nettisivujen kautta. Raportista selviää, että rovastikunnan seurakuntien jäsenmäärä, kuten koko kirkonkin, on ollut laskussa. Se taas luo paineita seurakuntien toiminnalle ja henkilöstölle talouden kiristymisen muodossa. Jokioisissa seurakunnan jäsenmäärä on laskenut vuoteen 2005 verrattuna 720 hengellä eli lähes 14 %:lla. Luvussa näkyy paikkakunnan muuttotappion vaikutus ja kasteiden väheneminen mutta myös kirkosta vieraantuminen. Vertailun vuoksi vanhojen puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet 25 45% vuosina , vihreiden ja perussuomalaisten jäsenmäärän kasvaessa. Suurimpien sanomalehtien levikit ovat laskeneet vuosina miltei neljänneksellä, Helsingin Sanomien jopa 30 %:lla. Tähän rinnastaen kirkolla ei mene niinkään huonosti. Vuosi Yht Seurakunnan jäseniä Kirkosta eronneet Kokonaispoistuma

19 1.5. Talousarvion toteutuminen Seurakuntatyö Seurakunnan toimintaa toteuttavat yhtäältä seurakuntalaiset, heidän valtuuttamansa edustajat sekä seurakunnan työntekijät. Seurakuntatyön pitkäjänteisiksi tavoitteiksi ovat nousseet kaksi ominaisuutta: jumalanpalvelus toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa, ja seurakuntalaisia rohkaistaan löytämään oma palvelutehtävänsä. Kokonaiskirkon resurssien vähetessä lähiseurakuntien yhteistyön lisääminen sekä seurakuntalaisten entistä suurempi osallistaminen ja vastuuttaminen merkitsevät entistä enemmän. Erityisjumalanpalveluksista voi mainita seurakuntatalon jumalanpalvelukset, perhekirkon sekä motoristimessun. Kirkkokahvien ja pihatupatoiminnan sekä lähetys- ja seurakuntapiirien ja kinkerien järjestämisessä seurakuntalaiset ovat osoittaneet seurakuntamyönteisyyttä ja tarmoa. Kirkkokuoro ja muut kuorot ovat toimineet kiitettävästi jumalanpalveluselämän rikastuttamiseksi. Ehtoollisavustajat ovat sitoutuneet tehtäväänsä. Jumalanpalveluksen muuhun vastuunkantoon seurakuntalaisia on osallistunut pyydettäessä. Seurakunnalla on hyvät ja toimivat suhteet kunnallisiin tahoihin. Yhteistyötä kirkollisten järjestöjen kanssa on ollut tilaisuuskohtaisesti Jumalanpalveluselämä Toiminta Jumalanpalveluskävijät Ehtoollisella kävijät Jokioinen, jp-kävijä - % 2,01 1,76 1,89 1,77 1,86 1,81 1,95 1,92 2,1 1,67 Koko maa, jp-kävijä -% 1,9 1,8 1,8 1,7 1,6 1,3 1,6 1,6 1,6 Tre hiip.k. jp-kävijä -% 1,7 1,7 1,7 1,5 1,4 1,2 1,4 1,6 1,4 17

20 Päiväjumalanpalveluksien osanotto on pysynyt kohtuullisen tasaisena, ehtoollisella kävijöiden määrä on laskenut koska sanajumalanpalveluksia oli vuoden aikana aikaisempaa enemmän (26 kpl). Jäsenmäärään suhteutettuna osallistuminen on jatkunut vakaana. Kanttorin johdolla laulettiin Virsimaratonissa virsikirjaa läpi. Kauneimpien joululaulujen osallistujamäärä väheni Hautaan siunaaminen Toimitus lukumäärä Hautaan siunaamiset 54 Jok srk, yht Muut kirkolliset toimitukset Toimitus lukumäärä Kasteet 33 Vihkimiset 8 Konfirmaatioita toimitettiin kolme. Rippikoulun kävi 69 nuorta, joista 64 Jokioisista Aikuistyö Perhepiiri kokoontui pienellä joukolla vuoden aikana säännöllisesti. Naisten aamukahvitoiminta oli säännöllistä ja aktiivista koko vuoden ajan. Myös raamattupiiri jatkoi toimintaansa Muut seurakuntatilaisuudet Tähän osastoon kuuluvat lähinnä seurakuntapiirit ja kinkerit. Kinkereitä pidettiin kylillä 13 kertaa. Osallistujia oli 215 henkeä. Työntekijät pitivät hartauksia vuoden aikana mm. lntalankartanossa, dementiakeskus Sateenkaaressa, hoivakoti Vanha Pehtoorissa ja kouluilla. Jokioisten sotaveteraanien seurakuntatilaisuuksia on ollut 9 ja niihin osallistui yhteensä 217 henkilöä. 18

21 Tiedotus ja viestintä Seurakunnan kirkolliset ilmoitukset ilmestyvät viikoittain Forssan Lehdessä. Seurakunnan www-sivut ja kausiohjelmat täydentävät seurakunnan tiedotusta. Uudet nettisivut päästiin julkaisemaan vuoden 2016 alussa osoitteessa Musiikkityö Vastuuhenkilöt Musiikkityöstä vastaa kanttori yhdessä jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmän, muitten työntekijöitten ja vapaaehtoisten ja palkattujen avustajien kanssa. Sijaisuuksiin on yhä saatu apu Sorrin perheestä. Toiminta-ajatus Musiikkitoiminnan tehtävänä on ylläpitää ja edistää musiikin monipuolista käyttöä seurakunnan kaikissa toiminnoissa ja luoda mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen. Musiikki liittyy oleellisesti Jumalan tekojen ylistykseen antaen näin uskonelämälle ilmaisumuodon. Toiminta Kuorot Kirkkokuorossa on 20 laulajaa. Kokoontumisia oli 49, joista esiintymisiä 12, joista jumalanpalveluksia 7. Kuoro vieraili perinteisesti Intalankartanossa pääsiäisaamuna ja jouluaamuna. Laululinnut -tyttökuorossa oli keväällä 13 laulajaa, syksyllä viisi. Harjoitukset olivat viikottain. Kuoro esiintyi kerran jumalanpalveluksessa ja kerran Palvelutalossa. Kuoro lopetti harjoitukset syyslomaan. Laulupiiri on harjoitellut yhdessä Jokkis-ukkojen kanssa 17 kertaa. Kuorolaisia on 9. Jokkis-ukot on esiintynyt yhdessä Laulupiirin kanssa 15 kertaa ja omana ryhmänään lisäksi 12 kertaa. Laulajia on 9. Jumalanpalveluksiin yhteiskuoro on tuonut oman lisänsä viisi kertaa. Eläkeläiskuorot ovat vierailleet säännöllisesti kerran kuussa Intalankartanossa. Aikuisten kuorot lauloivat Virsikirjan lisävihkon käyttöönottojuhlassa lisävihkoa tutuksi. Konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia on ollut 39. Ne ovat keränneet yhteensä 1650 osallistujaa. Kauneimmat joululaulut tapahtumien suosio väheni. Viisikielinen laulutilaisuuksia järjestettiin neljä kertaa, mutta laulajia oli vähän. Viisi konserteista on saavuttanut n.100 henkilön rajan. Konsertteja on ollut tavanomaista enemmän (11) ja osallistujia yhteensä 886. Yhteislaulutilaisuuksia on ollut myös 11, osallistujia 521, 19

22 yhteensä lähes 1400 henkeä. Perinteiset neljä Kauneimmat joululaulut-tilaisuutta toivat paikalle alle 400 henkeä (2015:500, 2014:636, 2011: 591). Virsimaraton aloitettiin syksyllä. Virsikirjaa on laulettu tunnin ajan torstaisin 17 kertaa. Samalla on opeteltu myös lisävihkon lauluja. Mukana on ollut keskimäärin 15 henkeä. Yhteistyö: Nuorisotyö on tuonut oman panoksensa jumalanpalveluselämään nuorten bändin avustaessa useissa jumalanpalveluksissa. Muut muusikot Seurakunta tarjoaa tilaisuuden esiintymiskokemuksen hankkimiseen jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Toteutuminen Kuorojen jäsenmäärä on ennallaan. Kuorolaiset ovat uskollisia ja aktiivisia ja kirkkokuoro on saanut uusia laulajia keskuudestamme poistuneiden tilalle. Lapsikuoron lopettaminen on ollut raskas päätös. Musiikkityö tekee yhteistyötä muitten toimialojen kanssa. Virsimaraton on löytänyt uskolliset osallistujansa. Virsikirjan lisävihko on tuonut oman lisänsä toimintavuoteen. Seurakunnan vakiintuneisiin musiikkiryhmiin osallistuneiden määrän kehitys: 2010: : : : : : : Päiväkerhotyö Toiminta-ajatus Päiväkerho on lapsen kasvupaikka, jossa toimitaan kasvatuskumppanuudessa hänen perheensä kanssa. Kerhossa painottuvat lapsesta välittäminen, lapsuuden ilon kokemukset ja lapsen hengellisen herkkyyden vaaliminen. Toiminta Päiväkerhoryhmiä oli keväällä ja syksyllä 4. Lapsia ryhmissä oli yhteensä 78. Seurakuntatalolla järjestettiin vuoden aikana kaksi perhejumalanpalvelusta, jossa keväällä (huhtikuu) osallistujia oli yhteensä 59 ja syksyllä (marraskuu) 120. Perhejumalanpalvelusten jälkeen alakerrassa oli askartelua koko perheelle. Jumalanpalveluksissa mukana toteutuksessa oli kaikki lastenohjaajat. Muu toiminta Järjestettiin perheiden pihapääsiäinen, johon kutsuttiin mukaan kaikkia päiväkerholaisia sekä perhekerholaisia. Mukana Johanna Parviala ja Elina Mettovaara sekä lastenohjaajat. Päiväkerhoissa on ollut vuoden aikana neljä pyhäkoulua, joita pitivät seurakunnan hengellisen työn tekijät. 20

23 Päiväkerhoissa oli vanhemmille suunnattuja avointen ovien päiviä sekä keväällä että syksyllä ja näissä kävijöitä oli yhteensä 163 (aikuiset ja sisarukset). Päiväkerholaisten kevätretki tehtiin Hämeen Luontokeskukseen, osallistujia oli 30 (4-5-vuotiaat). Lastenohjaajat olivat mukana eskari-ykkös-kakkosluokkalaisten kesäkerhossa (valmistelu ja ohjaus) sekä ykkös-kakkosluokkalaisten kesäleirillä (valmistelu ja ohjaus) työajan eli klo Uutena toimintana oli kerhoon tutustumisilta tuleville kerholaisille ja vanhemmille, kävijöitä yhteensä oli 65. Syksyllä (lokakuu) järjestettiin kolmatta kertaa Isä-lapsi-ilta, jossa osallistujia oli 47. Ohjaajina toimivat Elina Mäntyvaara, Heikki Lähdekorpi ja Jyrki Koivisto. Teimme myös tutustumisretken Jokioisten kirjastoon. Kävelimme kirjastolle srk-talolta ja vietimme siellä koko kerhoajan. Joulukuussa järjestettiin srk-talon alakerrassa perinteinen joulukorttiaskarteluilta, jossa osallistujia oli 50. Joulukuussa päiväkerhon joulujuhla oli kirkossa, jossa osallistujia oli yhteensä 145. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen 1. Toimintaa rakennetiin lapsilähtöisesti ja aikuisvetoisesti. Toteutimme toimintaa liikkuen, leikkien, tutkien ja yhdessä ihmetellen. Lapsella oli oikeus toteuttaa itseään kerhossa ja olla aktiivinen seurakunnan jäsen. Jokainen lapsi kohdattiin rauhassa vähintään kerran kerhon aikana (dialogi). 2. Päiväkerhossa kunnioitetaan perhettä lapsen ensisijaisena kasvupaikkana ja pyritään hyvään ja toimivaan vuorovaikutukseen lapsen perheen kanssa (kasvatuskumppanuus). Vanhemmilla tarjottiin mahdollisuus vanhempainvarttiin, missä voi rauhassa keskustella lapsen asioista. Perheitä kutsuttiin mukaan seurakunnan toimintaan esim. perhejumikseen ja perheille suunnattuihin tapahtumiin. 3. Seurakunnan nettisivut saatiin uusittua ja ne ovat nyt huomattavasti paremmat pyhäkoulutyö Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Tavoitteeksi asetettiin laadukkaan pyhäkoulutoiminnan toteutuminen vierailuina päiväkoteihin ja päiväkerhoon. Sunnuntaipyhäkouluja järjestettiin kerran vuonna Päiväkotien pyhäkoulujen pitämiseen osallistuivat seurakunnan hengellisen työn työntekijät. Tavoitteet saavutettiin. Säännöllinen pyhäkoulutoiminta Pyhäkouluja pidettiin vuonna 2016 Teerimäen ja Mäntypuiston päiväkodeissa sekä Miinan koulun esikouluryhmässä seitsemän kertaa. Teerimäessä ryhmiä oli kolme, 21

24 Mäntypuistossa kaksi. Lisäksi Mäntypuiston esikouluryhmä Toimelasta osallistui syksyllä Miinan esikouluryhmän kanssa samoihin pyhäkouluihin ja syksyllä heillä oli oma pyhäkoulunsa. Kuuman koulun esiopetusryhmässä pidettiin pyhäkoulua keväällä kaksi kertaa, mutta syksyllä kolme kertaa. Ryhmiä oli yhteensä seitsemän. Seurakunnan omissa päiväkerhoissa pyhäkouluja pidettiin seitsemän kertaa kahdessa eri ryhmässä. Sunnuntaipyhäkoulut Vähäisen osallistujamäärän takia vuonna 2014 on päätetty lopettaa sunnuntaipyhäkoulujen järjestäminen. Lähetysjohtokunnan valmistelemassa jumalanpalveluksessa kuitenkin vapaaehtoinen seurakuntalainen piti pyhäkoulun vuonna Osallistujia pyhäkouluun oli 3. Tapahtumat 4-vuotissynttärit seurakuntatalolla keräsi sankareita perheineen paikalle 75. Syntymäpäiväsankarit saivat lahjaksi kehystetyn enkelikortin ja rukouksen. Kehtoluokkatyö Kaikille 1-4-vuotiaille Jokioisten seurakuntaan kuuluville lapsille lähetettiin syntymäpäiväonnittelukortti. Eskarikirkot Keväällä 2016 esikoulun opettajilta tuli toive päästä eskariryhmien kanssa tutustumaan kirkkoon. Syksyllä koulun alettua jokainen eskariryhmä teki retken kirkkoon ja nuorisotyönohjaaja Sanni Sipilä ja kanttori Päivi Toikka esittelivät eskareille kirkkoa ikätason mukaan yhdessä ihmetellen Varhaisnuorisotyö Toiminta-ajatus Seurakunnan varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on tarjota 7-14-vuotiaille mielekästä vapaa-ajantoimintaa. Toiminnan tehtävänä on luoda varhaisnuorelle mahdollisuus löytää kristillisestä uskosta elämän kestävä perusta, josta voi ammentaa voimaa ja tukea arkielämään ja joka antaa mahdollisuuden turvalliseen kasvuun kohti aikuisuutta. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Varhaisnuorisotyön tavoite oli, että seurakunnan järjestämää kerhotoiminta olisi monipuolista. Tavoitteena oli myös järjestää teemallisia toiminnallisesti aktiivisia leirejä. Tavoitteiden saavuttamiseksi kerhonohjaajat saivat itse päättää kerhonsa aiheen ja suunnitella sisällön. Teemaleirejä järjestettiin ja niihin osallistui mukavasti väkeä. Tavoitteet saavutettiin. 22

25 Toiminta Kerhot Vuoden aikana erilaisia toimintakerhoja oli 1-6 luokkalaisille 9 kpl, kerhonohjaajia oli yhteensä 17. Kerhoissa jäseniä keväällä ja syksyllä n. 38 (ainakin joka kolmas kerta käyvää kerholaista). Kesällä järjestettiin yhdessä lapsityön kanssa viikon ajan päiväkerhomaista kesäkerhoa eskari- 2.luokkalaisille. Siihen osallistui yhteensä 29 lasta. Kerhonohjaajien koulutus ja muu toiminta Keväällä Tampereen hiippakunnan yhteiseen kerhonohjaajapäivään Janakkalassa Jokioisilta osallistui 6 kerhonohjaajaa. Keväällä kerhonohjaajille oli kerran kuussa palaveri nuorisotyönohjaajan kanssa. Syksyllä kerhonohjaajakoulutus toteutettiin rovastikunnallisena yhden päivän täsmäkoulutuksena Siikjärven leirikeskuksessa Somerolla. Kevään päätteeksi kerhonohjaajille järjestettiin kiitosilta, johon osallistui 6 nuorta. Kiitosillassa kokoonnuttiin nuorisotyönohjaajan kotiin grillijuhliin ja mentiin vielä illan päätteeksi keilaamaan. Koko vuoden ajan kerhonohjaajiin on oltu viikoittain yhteydessä ja he ovat saaneet nuorisotyönohjaajalta tukea Whatsappin välityksellä. Leirit Koulutyö Leirejä pidettiin Kiipun kesäkodilla neljä (yhteensä 7 vuorokautta), joista kaksi oli kesällä ja kaksi syyslomalla. Jokaisella leirillä oli jokin teema, jonka mukaan ohjelma oli suunniteltu. Kesäleirien teemana oli kala ja kuutamoleirien teemana oli enkeli. Yhteistyössä diakoniatyön kanssa järjestettiin isovanhempien ja lastenlasten leiripäivä. Kesän pienten leirille saatiin lisää osallistujia sillä, että lastenohjaajat olivat päivällä mukana ja illalla ja yöllä oli koko ajan joku vapaaehtoinen seurakuntalainen paikalla. Turvallisuussuositusten mukaan jokaista alkavaa kymmentä lasta kohti täytyy olla yksi aikuinen, joten lisäaikuisella saimme lisää leiriläisiä. Päivänavauksia pidettiin Paanan koululla joka toinen viikko. Miinan ja Kuuman kouluilla päivänavauksia pidettiin kerran kuussa. Päivänavausten pitämiseen osallistuivat seurakunnan toiminnallisen työn tekijät. Kouluilla pidettiin pääsiäiskierros pääsiäisen aikoihin, jossa tuotiin pääsiäisen sanomaa esille laulujen ja kertomusten kautta. Kouluun lähtevien siunaaminen koulutielle oli kesän lopulla Jokioisten kirkossa, mukana myös MLL:n Jokioisten osasto. Jokaiselle koulun aloittavalle srk lahjoitti virsikirjan. Koulujen 1-2 luokkalaisille pidettiin koulupyhäkoulua 4 kertaa. Ryhmiä oli keväällä 6 ja syksyllä 6. Pyhäkoulutunteja oli siis yhteensä luokkalaisille järjestettiin yhdessä koulun ja kunnan nuorisotyön kanssa ryhmäyttävät seiskapäivät. Niihin osallistui jokainen Paanan koulun 7-luokka, joita on yhteensä neljä. 23

26 Syksyllä aloitettiin Paanan koululla kerran viikossa tapahtuva koulupäivystys, jossa nuorisotyönohjaaja oli tavattavissa yhden pitkän välitunnin ajan. Koulupäivystyksen kautta nuoret saivat kysellä rippikoulu- ja isosasioita ja tulla juttelemaan mieltä painavista asioista. Tapahtumat Kymppisynttärit keräsi vuotiasta seurakuntatalolle. Nuorisotyönohjaajat pitivät Mansikki-maatalousnäyttelyssä seurakunnan kojua, jossa sai kohdata nuorisotyönohjaajia, laulaa lastenlaulukaraokea, pelata Raamattu-muistipeliä ja hiljentyä rukousalttarin ääressä. Kerhotoiminta kevät: Kerhotoiminta syksy: Kokkikerho lk, Olokolo Kokkikerho lk Olokolo Kokkikerho lk Olokolo Kokkikerho lk Olokolo Liikuntakerho lk Miinan koulu Liikuntakerho lk Miinan koulu Liikuntakerho lk Miinan koulu Palloilukerho lk Palloilukerho lk Torstaikolo lk Aktiivikerho lk Miinan koulu Miinan koulu Olokolo Olokolo Partiotoiminta Jokioisten Korvenkävijöiden hallitukseen vuonna 2016 kuuluivat lippukunnanjohtaja Laura Saastamoinen, apulaislippukunnanjohtaja Toivo Vainio, rahastonhoitaja Jan Hulshof, sihteeri Piritta Anttila, Patrik Sarin, Leevi Hautamäki ja Sami Salmi. Jäsenrekisterinhoitajana sekä koulutusvastaavana oli Leena Vainio. Muut pestit: kalustonhoitaja Toivo Vainio vastaava akela Jan Hulshof (sudenpentutoiminnasta vastaava) 24

27 turva-aikuinen Toivo Vainio Lippukunnan jäsenmäärä oli 98 jäsentä, eli jäsenmäärä on hieman laskenut Naisia jäsenistä oli 33 % ja miehiä 67 %. Viikkotoiminta Kololla kokoontui kevätkaudella seitsemän ryhmää. Näissä ryhmissä kävi viikoittain vuotiaita keskimäärin 55 ja johtajia 19. Johtajista kahdeksan oli aikuisia, eli yli 22-vuotiaita. Syyskauden alkaessa ryhmien lukumäärä nousi kahdeksaan. Kahdeksassa ryhmässä kololla kokoontui joka viikko 7-15-vuotiaita keskimäärin 55 ja johtajia 19, joista aikuisia Rippikoulutyö Toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatuksena on evankeliumin välittäminen koko ikäluokalle rippikoulusuunnitelma 2001 hengessä, uutta suunnitelmaa v odotellessa. Puolivuotisen rippikoulun tavoitteena on tukea nuorta hänen kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen sekä sitouttaa häntä seurakunnan elämään ja nuorten toimintaan. Rippikoulussa tarjotaan turvallinen tila elämän peruskysymysten, myös hengellisten ja eksistentiaalisten kysymysten kohtaamiseen ja pohdintaan. Kasvatussuunnitelmassa mainitut painopistealueet pyritään huomioimaan yleisesti. Toiminta Rippikouluja järjestettiin kolme, joista yksi talvilomalla Kuusamon Käylässä ja kaksi Kiipun kesäkodilla. Opetukseen osallistuivat nuorisotyönohjaajat, papit, diakoni, kanttori sekä lähetyssihteeri. Opetukseen ja leiriläisten elämään osallistuivat myös kesätyöntekijät Saana Ojala ja Tuomo Sorri kunnan ja seurakunnan (80/20) erityisnuorisotyöntekijä Sanni Ristolainen. Myös isoset olivat merkittävässä osassa kesän rippikoulutyön kokonaisuutta. Leirimuotoisen rippikoulun kävi oman srk:n jäsenistä 64 henkilöä, muista srk:sta viisi. Kolme nuorta kävi rippikoulunsa muualla kuin kotiseurakunnassaan. Yksi rippikoululainen kastettiin ennen konfirmaatiota. Rippikoulun opetusohjelmaan kuului 10 tutustumiskertaa seurakunnan tilaisuuksiin (nuortenillat, jumalanpalvelukset, konsertit, kinkerit ym.) Vanhemmille järjestettiin vanhempainillat. Kesän ryhmien vanhempainillat yhdistettiin, koska osallistujia on vain muutama/ryhmä. Konfirmaatiomessun jälkeen opetukseen osallistuneet työntekijät vierailivat isosten kanssa useiden konfirmoitujen kotona. Isoset saivat työpanoksestaan korvaukseksi koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen. Rippikoulut ovat maksuttomia, mutta Käylän riparilaisilta perittiin bussimaksun ja matkan ruokailujen kattamiseksi

28 Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Rippikoulut toteutetaan sisältönsä osalta rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Käytännön ratkaisuissa olisi lähes rajattomat muuntelumahdollisuudet. Monia asioita voisi tehdä toisin, mutta käytännössä työntekijöiden aika- ja voimavararesurssit kaatavat idealistiset suunnitelmat koskien esim. teemoitettuja ripareita, päivärippikoulua, sisällön käsittelyn monipuolistamista, leirijumisten ja raamisten muokkaamista ja monenlaista uudelleen ideointia ym. Vanhat ratkaisut ovat toimivia ja niilläkin pärjätään vuodesta toiseen. Nuorten sitouttaminen srk:n toimintaan onnistuneen rippileirikokemuksen jälkeen on sitten se haaste. Tässä ovat apuna kerhonohjaajatoiminta, isoskoulutus, erilaiset leirit ja tapahtumat Nuorisotyö Toiminta-ajatus Nuorisotyön tarkoitus on järjestää 14 n. 20 vuotiaille nuorille mielekästä toimintaa, jossa nuoren peruskysymyksiä pohditaan niin uskonelämän kuin kaiken muunkin elämän alueilla. Nuorelle annetaan mahdollisuus turvalliseen kasvamiseen kohti aikuisuutta. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen Nuorille pyrittiin järjestämään mielenkiintoista ohjelmaa, johon nuori haluaa sitoutua. Vanhat nuoret olivat aktiivisia, mutta osa heistä siirtyi opiskelijaksi toiselle paikkakunnalle. Isoskoulutukseen tuli syksyllä uusia 12 ja vanhoja jatkoi n 18. Retki Maata Näkyvissä-festareille osallistui koko viikonlopuksi 11 ja perjantaireissuun osallistui 28. Nuorten tavoittaminen tapahtui Paanan koulun kautta, sekä somessa mm. Facebookryhmissä. Perinteisiä kirjeitä lähetettiin 4 kertaa vuodessa, koska sillä tavoitettiin varmasti kaikki halukkaat. Toiminnan kristillinen sisältö. Ohjelmat (Nuorten illat, Gospel-liikunta, sekä leirit ja retket) alkoivat ja päättyivät hartauteen/rukoukseen. Nuoret ovat oppineet tähän. Toimintaa Nuorten illat ym: Isoskoulutus: * Perjantaisin srk-talolla 27 kertaa. Osallistujia Avustajina isosporukkaa. * Lautapeli-illat Norsussa 31 kertaa. Wiljami Virtanen ohjaajana. * Gospel-liikuntaa Miinan koululla kevätkaudella 6 kertaa. * Pekka Laukkarisen gospel-konsertti srk-talolla. 45 osallistui. * Keväällä n. 23 aktiivista * Syksyllä aloitti 12 uutta (+ 18 wanhaa jatkoi) * Isosiltoja srk-talolla 4 kertaa. * Viikonloppuleirejä 2 kertaa kesäkodilla. 26

29 * Rovastikunnallinen isospäivä Forssassa Erityisnuorisotyö: Leirit: Retket * Kouluyhteistyönä päihdekasvatusta ja oppilashuoltoryhmä. * Isostoimintaa yhteistyönä. * Leirejä kesäkodilla 3 kertaa (kesällä 2 ja syksyllä). * Riparijatkis elokuussa kesäkodilla. * Uusi Alku Lempäälässä 5.1. Mukana 15 nuorta. * Retki Akaan seurakunnan nuorten iltaan Mukana oli 15. * Retki Lopelle Herz-gospelkonserttiin * Maata näkyvissä Turussa Koko viikonloppuun osallistui 11 ja perjantaina mukana oli 28. Muuta: * Nuorten aikuisten (18 30 v.) leiri Kesäkodilla ja illanvietto seurakuntatalolla. Heitä pyydettiin myös moniin tehtäviin avustajiksi. * Paanan koululla aloitettiin syksyllä päivystys torstaisin klo 12 välitunnilla. * Nuorten bändi osallistui konfirmaatiojumalanpalveluksiin, sekä toritapahtumaan. * Amazing Grace pyöräilytapahtuma toteutettiin viimeisen kerran Lounais-Hämeessä Mukana oli 50 eri-ikäistä pyöräilijää, joista suurin osa tältä seudulta Perhekerhotyö Toiminta-ajatus Perhekerho on monimuotoinen lasten ja heidän läheistensä kohtauspaikka. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin, lapset yhdessä aikuisen kanssa. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Perhekerho on lapsiperheille matalan kynnyksen seurakunta ja vertaisryhmä, joka tarjoaa vaihtelua arkisen aherruksen keskellä. Perhekerho sisältää yhteisen kirkkohetken, erilaista tekemistä tai teemojen käsittelyä sekä yhdessä olemista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Toiminta Seurakuntatalon iso perhekerho kokoontui keväällä 16 ja syksyllä 14 kertaa eli yhteensä 30 kertaa. Kerhon jälkeen oli aina mahdollisuus ruokailuun yhdessä lasten kanssa, hinta 4 27

30 euroa aikuiselta ja lapsilta maksuton. Toukokuussa perhekerho teki retken Hämeen luontokeskukselle Tammelaan. Perhekerhossa oli kirjoilla keväällä 34 aikuista ja 51 lasta ja syksyllä 47 aikuista ja 71 lasta. Perhekerhon toteutuksesta ja ohjauksesta vastaa seurakunta, mutta yhteistyötä tehdään myös MLL:n Jokioisten osaston kanssa, joka maksaa mehut (=maidot) ja kahvit. Seurakunnan työntekijöistä perhekerhosta vastaa Elina Mäntyvaara ja mukana ohjaamassa on seurakunnan työntekijöitä vuorollaan. Latovainion perhekerho aloitti toimintansa syksyllä 2015 ja toimintaa jatkettiin, koska ihmiset löysivät hyvin kerhoon ja sille oli siis selkeä tarve. Kerho kokoontui keväällä ja syksyllä 14 kertaa eli yhteensä 28 kertaa. Kerhossa tarjotaan mehu ja kahvi, ei ruokailua. Kerhossa kävi keskimäärin 12 lasta ja 5-7 aikuista. Kerhosta vastaa Sanni Sipilä. Pienimpien perhekerho kokoontui syksyllä 4 kertaa. Kerho ei jatkunut syksyllä. Tilalle suunniteltiin alkamaan toista perheen pienimmille suunnattua perhekerhoa, joka ei alkanut, koska työntekijöitä ei ollut riittävästi suunniteltua toimintaa varten (sairasloma). Muuta toimintaa Lisäksi järjestimme perhekerholaisten vanhemmille suunnatun tapahtuman: Lapsen hätäensiapuilta, johon osallistui 25 henkilöä. Lisäksi järjestettiin perhekerhon äideille suunnattu ilta: Sinun vuorosi loistaa, johon osallistui 6 äitiä. Toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutuminen 1. Tukea perheitä kristillisessä kasvatuksessa ja omassa jaksamisessa. - Kohtaamiset työntekijän kanssa, Miten jaksat? Oletko saanut nukkua? - Kerho antoi mahdollisuuden kohdata muita aikuisia ja lapsia - Ruokailu aina perhekerhon päätteeksi - Yhteiset kerhorukoukset ja esirukoukset, kirkkovuoden mukaiset hengelliset laulut ja virret sekä mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin kirkon työtekijöiden kanssa 2. Saada vanhemmat ja lapset kokemaan seurakunta kodikkaaksi ja turvalliseksi. - Perhekerhon ohjaajat ottivat kerholaiset vastaan henkilökohtaisesti kerhon alkaessa. - Perhekerhossa kerrottiin seurakunnan muista tilaisuuksista, jotka oli kohdistettu erityisesti lapsiperheille mm. perhejumalanpalvelukset 28

31 Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Toiminta-ajatus: Huolehtia seurakunnan yhteisen palvelutehtävän hoitamisesta ja kehittämisestä. Pitää yhteyttä työelämään ja tukea työttömiä. Tukea perheitä jaksamaan arjessa. Järjestää toimintaa eläkeläisille, jotta osallistujien hengellinen, henkinen ja fyysinen vireys säilyisi mahdollisimman pitkään. Toiminta: Diakoniatyöllä oli henkilökohtaisia asiakkaita 125, jotka kohdattiin yhteensä 310 kertaa; näistä 104 kertaa vastaanotolla, 170 kertaa kodeissa ja 36 kertaa muualla. Taloudellista apua seurakunta jakoi 11163,38 eurolla (sis. SPR:ltä jouluavustuksia varten saadun 1650 euroa) ja Turusta saatua Pågenin leipää 23 kertaa (hakijoita henkilöä/jakokerta). Vapaaehtoiset toimijat hakivat ja jakoivat leivät joka toinen viikko. 70 ja 75 vuotta täyttävät kutsuttiin yhteiseen juhlaan helatorstaina. Juhlijoita oli paikalla 80 henkilöä. Toukokuussa järjestettiin kansanlaulumessu, johon kutsuttiin myös asukkaita Intalankartanosta, josta oli osallistujia. Yhteisvastuukeräystä tuettiin lounaalla, vapaaehtoisten järjestämällä kotikonsertilla, arpajaisilla ja kolehdeilla sekä lista-ja lipaskeräyksellä. Yksityiset seurakuntalaiset tekivät lahjoituksia yhteisvastuulle esim. kutomalla sukkia ja lahjoittamalla arpajaispalkintoja. Johtokunnan aloitteesta syntynyt toritapahtuma syksyllä ja jouluaaton juhla keräsivät perinteisesti hyvän määrän osallistujia, jouluaattoa seurakuntatalolla oli viettämässä 40 ihmistä. Kerran viikossa järjestettävässä diakoniaruokailussa kävi keskimäärin 25 henkeä/viikko. Eläkeläisten kerhot kokoontuivat keskiviikkoisin Latovainion rukoushuoneella ja torstaisin seurakuntatalolla. Jokaisessa kerhossa oli seurakunnan emännän laittama ruokatarjoilu, 5 / ruokailija. Kerhoissa kävi viikoittain keskimäärin 37 henkeä. Diakoniatyöntekijä ohjasi kerhot ja muut seurakunnan työntekijät vierailivat kerhoissa. Eri alojen asiantuntijoita kävi myös vierailemassa kerhoissa. Maaliskuussa kerhot tekivät retken Forssan museoon ja ravintola Vanhaan Värjäriin. Eläkeläisten kerhoihin sai ottaa taksin 3,5 omavastuuhinnalla. Tätä mahdollisuutta käytti säännöllisesti 11 kerholaista ja satunnaisesti muutama muu. Uutena työmuotona helmikuussa alkoi vapaaehtoisten järjestämä Kohtaamispaikka. Se on avointen ovien toimintaa diakoniatoimistossa kerran viikossa kaksi tuntia, johon voi tulla juomaan kahvia ja juttelemaan. Pienimuotoista ohjelmaa oli joka kerta. Osallistujia oli viikoittain keskimäärin 16 henkeä. 29