Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2017

2 Sisältö 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Käyttötalousosa yhteensä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase

3 3.4 Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkiota ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Liikelaitos Kuninkaantien työterveys Liikelaitos Porvoon tilapalvelut Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

4 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Porvoon kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös oli strategiakauden ( ) viimeinen. Samalla toimintavuoden aikana aloitettiin uuden kaupunkistrategian valmistelu, jonka valtuusto vahvistanee kesällä Tilinpäätös osoittaa, että keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet ja palvelujen laatu kyettiin eri toimialoilla ja kaupunkikonsernissa saavuttamaan. Toimintavuosi oli niin kansallisesti kuin Porvoon kaupungissa taloudellisen kasvun aikaa. Työllisyyden parantuminen ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys olivat merkityksellisiä kaupungin taloudelle ja toiminnalle. Huomionarvoista on kuitenkin huomioida myös vuoden aikana esiin nousseet haasteet. Toimintavuoden aikana kaupungin väliluku ei käytännössä kasvanut ja jatkuessaan vastaava kehitys muodostaisi merkittävän ongelman. Tulevaisuuden avainkysymys taloudenhallinnan ohella näyttääkin liittyvän positiivisen väestönkehityksen varmistamiseen ja erityisesti Porvoon sijaintiedun täysimääräiseen hyödyntämiseen väestöään kasvattavalla laajalla metropolialueella. Vuoden aikana kaupunkiorganisaation eri tasoilla valmistauduttiin mahdollisten maakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten edellyttämiin muutoksiin. Samalla reformien lainsäädäntötyön keskeneräisyys, vaikutusarviointien ja tavoitteiden ristiriitaisuudet sekä muutosten valtava mittasuhde muodostavat yhdessä aikataulutavoitteiden kanssa koko kaupungin toimintaan ja talouteen vaikuttavan epävarmuustekijän. Osana valmistautumista kaupunki aloitti syksyllä 2016 eräiden sote-palvelujen yhtiöittämismahdollisuuksien selvittämisen. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin syksyllä 2017, että siihen mennessä tehty selvitystyö Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisista tuottamisesta on riittävä, eikä tässä vaiheessa ole tarvetta jatkaa selvitystyötä. Asiaa ei esitetty asian erittäin merkittävästä periaatteellisesta luonteesta huolimatta valtuuston käsiteltäväksi. Velkamäärä kasvuun - mittavat investoinnit jatkuivat Toimintavuonna 2017 kaupungin talous heikentyi merkittävästi 4,8 miljoonan euron ylijäämäisestä tuloksesta huolimatta. Keskeisenä syynä on, että nettoinvestoinnit olivat toimintavuonna peräti 54 miljoonaa euroa mittavan useampivuotisen investointiohjelman vuoksi. Vuosikate ennen liikelaitosten yhdistelyä oli 24 miljoonaa euroa. Vaikka vuosikate vastasi pitkän aikavälin tavoitetasoa, voitiin sillä rahoittaa enää 52 prosenttia nettoinvestoinneista. Huolimatta siitä, että investoinnit olivat suunniteltuja ja koskevat tässä yhteydessä vain yhtä tilinpäätösvuotta, on silti todettava, että toimintavuoden investointitaso oli miltei kaksinkertainen saman vuoden reaalisiin voimavaroihin nähden. Kaupungin toimintatuotot olivat 74 miljoonaa euroa ja toimintakuluja syntyi 317 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ja kulut toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin. Kaupungin henkilöstömäärä ei toimintavuonna muuttunut olennaisella tavalla. Kaupungin velkamäärä nousi merkittävästi, noin 27 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 145 miljoonaa euroa. Lainamäärä asukasta kohti on 2891 euroa, joka vastaa arviolta keskimääräistä velkatasoa Suomen kunnissa vuonna Tulos mahdollistaa vapaaehtoisen varauksen tekemisen ja siten varautumisen kaupungin tulevaan maanhankintaan. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa 4,8 miljoonan euron ylijäämää. Koko kaupunkikonsernin tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen on 4 miljoonaa euroa. Konsernin lainakanta on 333 miljoonaa euroa, mikä on yhteensä 6633 euroa asukasta kohti. Koko konsernin lainamäärä kasvoi noin 38 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Elinvoimaisimpia kaupunkeja myös jatkossa Kaupungin velkamäärän arvioidaan nousevan yli 200 miljoonaan euroon jo vuonna 2020 käynnissä olevien mittavien koulu- ja päiväkoti-investointien vuoksi. Hyväksytyssä investointisuunnitelmassa ( ) on tämän lisäksi muita hankkeita kymmenien miljoonien eurojen edestä. Tiedossa on myös paljon investointitarpeita, jotka eivät sisälly investointiohjelmaan ja oletettavasti osa niistä tulee realisoitumaan ohjelmasta huolimatta. Vastaavasti käyttötalouden kestävyyden osalta tilatehokkuus ja sen optimointi tulevat muodostumaan yhdeksi keskeisimmistä kaupungin omassa päätöksenteossa olevista talouden ja verorasituksen hallintaan liittyvistä asioista. Toimintavuoden aikana kaupunkilaisten ja elinkeinoelämän palveluita voitiin edelleen kehittää myönteisellä tavalla. Mittavat rakennusinvestoinnit tulevaisuuteen ovat osana tätä kehitystä ja vahvistavat osaltaan kaupungin elinvoimaisia palveluita. Tutkimusten valossa Porvoo on erittäin kilpailukykyinen ja kaupunkien kansallista kärkeä elinvoimaisuuden suhteen. Hyvä historia ei kuitenkaan ole tae hyvästä tulevaisuudesta. Tästä syystä 2020 luvulle ulottuvan uuden kaupunkistrategian on vastattava paitsi kaupungin talouden kestävyyteen, mutta myös tulevan elinvoiman keskeisten rakennusaineiden löytämiseen ja hyödyntämiseen. Kaupungin osaava henkilöstö on osaltaan toimintavuonna 2017 luonut uuden kaupunkistrategian onnistumiselle hyvän pohjan. Jukka-Pekka Ujula Kaupunginjohtaja 4

5 1.1.2 Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio 5

6 Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Puheenjohtaja Mikaela Nylander RKP, 1. varapuheenjohtaja Matti Valasti SDP, 2. varapuheenjohtaja Taru Tujunen KOK asti Puheenjohtaja Mikaela Nylander RKP, 1. varapuheenjohtaja Matti Valasti SDP, 2. varapuheenjohtaja Jere Riikonen KOK-KD Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina : Ruotsalainen kansanpuolue 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 12, Kansallinen Kokoomus 9, Perussuomalaiset 6, Vihreä liitto 4, Suomen Keskusta 2, Vasemmistoliitto 1, Suomen Kristillisdemokraatit alkaen Ruotsalainen kansanpuolue 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 12, Kansallinen Kokoomus 7, Vihreä liitto 8, Suomen Keskusta 3, Perussuomalaiset 2, Suomen Kristillisdemokraatit 1, Vasemmistoliitto 1, Yhtenäisyysryhmä 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Puheenjohtaja Matti Nuutti SDP (varajäsen Tapani Eskola), 1. varapuheenjohtaja Berndt Långvik RKP (Mats Nyman), 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman KOK (Perttu Tuomaala), jäsenet Anders Rosengren (Catharina von Schoultz), Stina Lindgård (Pehr Sveholm), Bodil Lund (Janette Englund), Kristel Pynnönen (Antti Ansas), Jussi Sairanen (Jaakko Jalonen), Tuula Virkki (Mirja Suhonen), Raija Tölkkö (Silja Metsola), Markku Välimäki (Jere Riikonen), Sari Glad (Pirkko Ruohonen-Lerner), Jari Oksanen (Leila Nurmilaakso) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Jaakko Jalonen SDP (varajäsen Tapani Eskola), 1. varapuheenjohtaja Johan Söderberg RKP (Björn Sundqvist), 2 varapuheenjohtaja Anna-Stiina Lundqvist VIHR (Tuuli Hirvilammi), jäsenet Elin Blomqvist-Valtonen (Hanna Lönnfors), Bodil Lund (Laura Karén), Anders Rosengren (Christer Andersson), Pehr Sveholm (Patrik Björkman), Outi Lankia (Anne Korhonen), Markku Välimäki (Nea Hjelt), Nina Uski (Silja Metsola), Anette Karlsson (Markus Hammarström), Millariikka Rytkönen (Marianne Korpi), Joakim Lybeck asti (Jari Oksanen), Jari Oksanen (Tuomas Green) Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja Jukka Pekka Ujula, apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz, hallintojohtaja Outi Lehmijoki asti, rahoitusjohtaja Raija Vaniala, henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari, toimitilajohtaja Börje Boström, alkaen hallintojohtaja Roope Lenkkeri Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Puheenjohtaja Satu Leinonen SDP (varajäsen Anna-Mari Larke), varapuheenjohtaja Sirpa Hanska VIHR (Johanna Olkanen), jäsenet Mats Green (Magnus Björklund), Anne-May Ståhlberg-Kuovi (Carl-Johan Fröberg), Birgitta Vasara (Robin Flykt), Ilkka Alava (Matti Lehesniemi), Tuomas Jakovesi (Veikko Häkkinen), Petri Peltonen (Jorma Salopelto), Timo Lilja (Liisa Risti) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Sirpa Hanska VIHR (varajäsen Paula Teinonen-Lahti), varapuheenjohtaja Tuomas Kanervala KESK (Mauri Leiramo), jäsenet Ulf Lindholm (Mats Rosqvist), Juha Elo (Edvard Rehnstrand), Maj-Louise Wilkman (Janette Englund), Tuomas Jakovesi (Timo Simos), Juha Kittilä (Kari Mervasto), Tiina Sundqvist (Riitta Lahtela-Mällinen), Hanna Kähkönen (Paula Ojala-Ruuth). Ammattitilintarkastuksesta vastasi PwC Julkistarkastus Oy: Vastuullinen tilintarkastaja Outi Koskinen (KHT, JHT), muut tilintarkastajat Topi Katajala (JHT) Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä Puheenjohtaja Håkan Mansner PS, varapuheenjohtaja Antti Mattila SDP, jäsenet Maj-Louise Wilkman, Irmeli Hoffren, Michael Perukangas, (varajäsenet Kirsi Nurme, Aulis Ruuth, Heidi Antti-Lindholm, Jari Pesonen, Bengt Dahlqvist) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Leila Nurmilaakso VIHR, varapuheenjohtaja Eero Henttala, Kim Metso, Tuula Martin, Jamal Jamil (varajäsenet Kevin Servin, Heidi Häivälä, Mikael Sonck, Raimo Järvelä, Jussi Saari) Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Janette Englund RKP (varajäsen Marina Uddström), varapuheenjohtaja Silja Metsola KOK (Raija Tölkkö), jäsenet Torbjörn Blomqvist (Magnus Berg), Pehr Sveholm (Mats Rosqvist), Jaakko Jalonen (Markus Hammarström), Tom Ingelin (Jouni Roponen), Riitta Ahola (Arja Eenilä), Pekka Malin (Dan Tallberg), Juha Elo (Mikael Toivonen), Anne Wetterstrand (Marja Wilén), Paula Teinonen-Lahti (Outi Lankia) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Jarmo Grönman KOK (Dan Tallberg), varapuheenjohtaja Kristel Pynnönen RKP (Sara Tallsten), jäsenet Patrik Björkman (Pehr Sveholm), Laura Karén (Ingalill Tuomolin), Christer Andersson (Jerker Grönqvist), Mikko Valtonen (Tom Ingelin), Riitta Ahola (Päivi Mountraki), Mirja Suhonen (Anita Spring), Camilla Antas (Jaana Koskenniemi), Ritva Kilpirinne (Petter Punnonen), Mika Varpio (Tuomas Green) Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Hilkka Knuuttila KOK (varajäsen Heljä Pulli), varapuheenjohtaja Laura Karén (Anna Sjöblom), jäsen Elisabeth Svaetichin (Tia Laurmaa), Christian Gustafsson (Roger Öhman), Patrick Nyholm (Thomas Ekholm), Mirja Suhonen (Leena Kinnunen), Arja Eenilä (Tuula Martin), Veijo Eskelinen (Timo Kima), Pasi Siltakorpi (Jeremias Palomäki), Jere Riikonen (Otto Oksanen), Joonas Dachinger (Sakari Pellinen) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Elisabeth Svaetichin RKP (varajäsen Marina Uddström), varapuheenjohtaja Anita Spring SDP (Annamari Larke), jäsenet Frida Sigfrids (Sara Tallsten), Patrick Nyholm (Niklas Grönroos), Petri Pasanen (Ove Blomqvist), Tuula Virkki (Satu Leinonen), Tom Blomqvist (Oskari Kauppi), Hilkka-Leena Orava (Hilkka Knuuttila), Misin Opoja (Ville Strandvall), Pasi Siltakorpi (Markus Keskitalo), Jussi Impiö (Tatu Chanth) Alueellinen jätehuoltolautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Kristel Pynnönen Porvoo (varajäsen Anne Sjöström), varapuheenjohtaja Matti Kalvia Sipoo (Sini-Pilvi Saarnio), jäsenet Peter Granqvist Sipoo (Gunilla Holmberg), Sari Janhunen Pornainen (Risto Kuisma), Åke Laitinen Loviisa (Auli Lehto-Tähtinen), Pekka Malin Porvoo (Tom Ingelin), Pirkko Nokkala Porvoo (Timo Kima), Bernt Olin Porvoo (Roger Öhman), Stefan Rehnström Porvoo (Sanna Hänninen), Reija-Riikka Stenbäck Askola (Tommi Kärkkäinen), Camilla Stenvall Loviisa (Torbjörn Lönnfors) asti 6

7 1.6. alkaen puheenjohtaja Elin Andersson Porvoo (varajäsen Mikael Kulju), varapuheenjohtaja Kari-Matti Syrjäläinen Sipoo (Maria Forss), jäsenet Torolf Bergström Porvoo (Liisa Saarela), Marina Bruce Loviisa (Ralf Lindén), Ali Felin Askola (Irina Salojoki), Tuuli Hirvilammi Porvoo (Marianne Chanth), Henry Laitinen Loviisa (Auli Lehto-Tähtinen), Esa Lindell Porvoo (Irmeli Hoffrén), Esa Mäkinen Sipoo (Sini-Pilvi Saarnio), Patrick Nyholm Porvoo (Maria Väyrynen), Sari Silta Pornainen (Raimo Ruotsalainen) Sosiaali- ja terveyslautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Tapani Eskola SDP (varajäsen Kari Kytömaa), varapuheenjohtaja Björn Sundqvist RKP (Anne Sjöström), jäsenet Gia Mellin- Kranck (Christian Gustafsson), Johan Sandberg (Jonas Johansson), Matti Lehesniemi (Tuula Martin), Eila Kohonen (Heli Heiskanen), Perttu Tuomaala (Joel Karvinen), Lotta Hällström (Anneli Mäkinen), Hannu Martikainen (Karl Helenius), Johanna Olkanen (Maria Jylhä), Henna Oikarinen (Soili Koskelainen) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Tapani Eskola SDP (varajäsen Matti Lehesniemi), varapuheenjohtaja Björn Sundqvist RKP (Sebastian Sjöholm), jäsenet Gia Mellin-Kranck (Annette Forsblom), Jacqueline Utujije-Habiyakare (Charlotta Fagerberg), Stig Bäcklund (Sebastian Ekholm), Eila Kohonen (Ritva Hagström), Vesa Kettunen (Marko Peitsoma), Irmeli Hoffrén (Reijo Mokka), Marianna Sorvali (Soili Koskelainen), Jari Oksanen (Arthur van der Knaap), Ulla Raitimo (Anne Wetterstrand) Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme asti/ann-sofie Silvennoinen 7.8. alkaen, tehtäväaluepäälliköt Salla Paavilainen (sosiaali- ja terveystoimen johto), Kati Liukko (terveyspalvelut), Soili Partanen/Lea Laakso (vanhus- ja vammaispalvelut), Maria Andersson (sosiaali- ja terveyspalvelut) Sivistyslautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Ulf Backman RKP (varajäsen Elin Blomqvist-Valtonen), varapuheenjohtaja Nina Uski KOK (Kirsi Nuotio), jäsenet Cecilia Björkskog (Tomas Järvinen), Catharina von Schoultz (Lena Karlsson), Markus Hammarström (Kimmo Kamotskin), Marianne Korpi (Satu Leinonen), Juha Jokinen (Pekka Otollinen), Juha Kittilä (Srba Lukic), Sira-Liisa Martniku (Eija Kareno), Joakim Lybeck (Janne Ekman), Anne Korhonen (Kirsi Nurme) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Catharina von Schoultz RKP (varajäsen Cecilia Björkskog), varapuheenjohtaja Markus Hammarström SDP (Juha Jokinen), jäsenet Hanna Lönnfors (Emillia Mattsson), Mikael Kulju (Henrik Nymalm), Thomas Svedberg (Magnus Björklund), Marianne Korpi (Amani Bakri), Janne Ranta (Srba Lukic), Nea Hjelt (Anna Granfelt), Anne Korhonen (Eija Quinlan), Pete Lattu (Klaus Martin), Sanna Kivineva (Riikka Aapalahti) Sivistysjohtaja Hilding Mattsson, tehtäväaluepäälliköt Hilding Mattsson (sivistystoimen johto), Jari Kettunen (suomenkieliset koulutuspalvelut), Rikard Lindström (ruotsinkieliset koulutuspalvelut), Leila Nyberg (varhaiskasvatuspalvelut), Merja Kukkonen (kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut) Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta, 8 jäsentä Puheenjohtaja Ulf Backman Porvoo (varajäsen Janette Englund), varapuheenjohtaja Kaj Montonen Loviisa (Kielo Kallio-Taponen), jäsenet Maria Helgars Lapinjärvi (Ilkka Ceder), Jonna Mäenpää Myrskylä (Sten Lindgren), Anna Granfelt Porvoo (Kirsti Nuotio), Inger Sjöholm Sipoo (Hans-Peter Lindgren), Tero Suominen Askola (Saga Simelius-Nieminen), Asko Vilenius Pukkila (Jyrki Loijas) Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Liikelaitos Porvoon veden johtokunta, 5 jäsentä Puheenjohtaja Eero Henttala KOK (varajäsen Keijo Thesslund), varapuheenjohtaja Hans Högström RKP (Anja Laitimo-Strengell), jäsenet Outi Lankia (Sanna Törnroos), Teppo Lindh (Pekka Otollinen), Anita Spring (Ove Blomqvist) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Marianne Korpi SDP (varajäsen Ritva Hagström), varapuheenjohtaja Anne Sjöström (Alicia Bärlund), jäsenet Markus Keskitalo (Anne Wetterstrand), Oscar Lökfors (Leif Stenström), Reijo Mokka (Timo Kouki) Toimitusjohtaja Risto Saarinen Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta, 5 jäsentä Puheenjohtaja Anna Granfelt KOK Porvoo (varajäsen Hilkka Piipponen), varapuheenjohtaja Kari Kytömaa Porvoo (Kirsi Piirainen), jäsenet Antti Ansas Porvoo (Christian Gustafsson), Christer Silén Sipoo (Janica Sundbäck), Suvi Vuoksenranta Sipoo (Ari Oksanen) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Ulla Raitimo VIHR (varajäsen Marko Kangas) varapuheenjohtaja Lissa Leinonen Porvoo (Eila Kohonen), jäsenet Magnus Björklund Porvoo (Oscar Lökfors), Christer Silén Sipoo (Maria Forss), Suvi Vuoksenranta Sipoo (Ari Oksanen) Toimitusjohtaja Carita Schröder Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta, 5 jäsentä Puheenjohtaja Torolf Bergström SDP (varajäsen Tomi Mäkipää), varapuheenjohtaja Mats Nyman RKP (Niklas Grönroos), jäsenet Laura Ollila (Elisabeth Svaetichin), Sanna Hänninen (Katja Paasonen), Mikael Stjernberg (Keijo Rif) asti 1.6. alkaen puheenjohtaja Torolf Bergström SDP (Ove Blomqvist), varapuheenjohtaja Niklas Grönroos (Stig Bäcklund), jäsenet Anna Granfelt (Tanja Lähdeaho), Markku Mikkola (Leila Nurmilaakso), Eija Saarela (Hanna Karlsson) Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 7

8 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden kasvu on vahvistunut vuonna Keskeisinä tekijöinä suhdannenousun taustalla ovat olleet Suomen rajojen ulkopuolella olevat tekijät. Maailmankauppa on piristynyt ja kasvaa nopeasti. Maailmankauppa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin. Euroalueen talousnäkymät ovat vahvistuneet, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet lähelle finanssikriisiä edeltävää tasoa. Työllisyystilanne on hyvä. Euroalueen palkkakehitys on useissa maissa yhä maltillista, mikä heijastuu ostovoiman vaatimattomana kasvuna ja vaimeina inflaatio-odotuksina. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan reilusti yli 3 %. BKT saavuttanee lamaa edeltäneen vuoden 2007 tason vuonna Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana, asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Vienti kasvaa kysynnän vetämänä reippaasti v. 2018, tosin kuluvaa vuotta hitaammin. Yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukee edelleen viennin suotuisaa kehitystä. Vienti on jatkossakin pääosin tavaravientivetoista. Työllisyys on parantunut selvästi talouskasvun kiihtyessä. Inflaatio jää alhaiseksi, mutta se kiihtyy loppuvuotta kohden energian hintojen vetämänä. Työllisyyden kasvun jatkumiselle v on hyvät edellytykset. Avoimien työpaikkojen määrä on hyvin korkealla tasolla. Vuonna 2018 ansiotaso nousee 2 %, olettaen että tulevat palkkaratkaisut seuraavat pääosin teollisuuden viitoittamaa tasoa. Suotuisa suhdanne kohentaa julkista taloutta. Noususuhdanne lisää verotuloja, mikä vahvistaa sekä valtiontaloutta että kuntataloutta. Nousukausi ei kuitenkaan riitä poistamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Nopeasta talouskasvusta huolimatta julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen. Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, hieman 60 prosentin alapuolelle vuonna Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä. Kuntien tilinpäätösarviot vuonna 2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakkoodotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet. Kuntasektorin ulkoiset toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 2 prosenttiyksikköä muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Toimintatuotot vähenivät 6 prosenttia. Kuntien verotulot vuodelta 2017 kasvoivat koko maassa 450 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet laskivat 300 miljoonaa euroa. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan euroon. Kuntien lainakanta supistui pitkästä aikaa 16 miljardin euron tasolle. Kuntayhtymissä lainakanta sen sijaan kasvoi. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli ennakkotiedon mukaan euroa (2 938 euroa vuonna 2016). Itä-Uudenmaan alueen kehitys Itä-Uudenmaan kuntien (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Pukkila, Myrskylä) väkiluku oli vuoden 2017 lopussa asukasta. Alueen väestönkasvu oli noin 0,1 prosenttia. Porvoon kaupungin väkiluku oli asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 15 hengellä eli 0,03 prosenttia. Porvoon työttömyysaste oli vuoden 2017 lopussa 9,4 prosenttia. Työttömyysaste parani noin prosentin. Kaupungissa oli vuoden vaihteessa työttömänä henkilöä. Työttömien määrä väheni viime vuoden alusta 212 henkilöllä. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Porvoon kaupungin tuloslaskelma oli ylijäämäinen vuonna Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia oli 24 miljoonaa euroa, mikä on lähes 8 miljoonaa euroa heikompi kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteella voitiin rahoittaa vain noin puolet kaupungin 46 miljoonan euron nettoinvestoinneista. Loppuosa investoinneista rahoitettiin lainanotolla. Kaupungin lainamäärä on vuoden lopussa 145 miljoonaa euroa, mikä on noin 2891 euroa asukasta kohti. Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi 540 euroa. Kaupungin lainamäärä on lähes samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin. Kassavarat olivat vuoden päättyessä 28 miljoonaa euroa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Uudet kaupunginvaltuuston jäsenet valittiin keväällä Uusi kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran Valtio on jatkanut sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelutyötä. Lainsäädäntöä on tarkennettu perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella. Uusi korjattu lakiluonnos tulee käsittelyyn kevään 2018 aikana. Porvoo on osallistunut aktiivisesti Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalmisteluun. Kaupungin oma yhtiöittämisselvitys päätettiin keskeyttää. Selvitys koski pääosin terveysasemapalveluita ja suun terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiorakenteen uudistus otettiin käyttöön vuoden 2017 alusta. Muutos perustuu palvelukokonaisuuksiin. Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi Kelan hoidettavaksi jälkeen vaiheittain. Kaupungin maksatuksessa oli vielä muutaman kuukauden ajan edellisenä vuonna tehtyjä päätöksiä. Perustoimeentulotuen rahoitusvastuu jää kuitenkin kunnille, sillä rahoituskulut ja Kelan hallintokulut vähennetään valtionosuuksista. Harkinnanvarainen toimeentulotuki jää yhä kaupungin hoidettavaksi. 8

9 Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien vuoksi toimintaa on sijoitettu tilapäistiloihin. Kaupunki on käynnistänyt laajan elinkaarihankkeen uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseksi. Elinkaarihankkeen lisäksi rakennetaan myös tavanomaisella toteutustavalla useita kouluja ja päiväkoteja. Rakentamishankkeiden kokonaiskustannusarvio tarkennuksineen ylittää 110 miljoonaa euroa. Kaupungin asunto-omaisuuden fuusioiminen saatiin päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaupungin omistuksessa olevat aravarahoitteiset vuokratalot yhdistettiin Porvoon A-asunnot osakeyhtiöön ja vapaarahoitteiset vuokratalot Porvoon Vuokraasunnot osakeyhtiöön. Kaupunki yhtiöitti kaksi vuokrataloa asunto-osakeyhtiöiksi, joiden osakkeet tullaan myymään. Muiden kaupungin omistuksessa olleiden asuntoyhtiöiden sulautumiset kaupungin aravarahoitteiseen ja vapaarahoitteiseen yhtiöön on toteutettu vuoden 2017 loppuun mennessä. Koulutuskuntayhtymien tuleva järjestämisrakenne etenee. Itäisen Uudenmaan ammatillisen koulutuksen omistajina toimivat kunnat ovat selvittäneet toisen asteenammatillisen koulutuksen tulevaa järjestämistapaa useita vuosia. Kuntayhtymien Inveon ja IUKKY järjestämisoikeudet päättyvät vuonna Inveonin toiminta on tarkoitus yhdistää Prakticum Ab:n kanssa. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja Point Collegen järjestämisvastuulla olevat toiminnot yhdistetään uudeksi osakeyhtiöksi, josta Porvoon kaupungin omistusosuus olisi yli 50 prosenttia Kaupungin henkilöstö Henkilöstösuunnitelman mukaan vuonna 2017 kaupungin virkojen ja tehtävien lukumäärän tuli laskea yhteensä 19,2 vakanssilla. Henkilöstösuunnitelma tehdään vakanssien eli virkojen ja tehtävien perusteella, kun tilinpäätöksessä ja henkilöstöraportissa raportoidaan palvelussuhteita. Yhtä vakanssia kohden voi olla yksi vakinainen palvelussuhde ja useita määräaikaisia palvelussuhteita. Lukuja ei siten voi suoraan verrata keskenään. Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä väheni 57 palvelussuhteella edellisen vuoden loppuun verrattuna, mutta samanaikaisesti määräaikaiset palvelussuhteet lisääntyivät 56 palvelussuhteella. Tähän on vaikuttanut muun muassa epävarmuus sote- ja maakuntauudistuksen sekä sivistysverkkoratkaisun vaikutuksista tulevaisuuden henkilöstötarpeeseen. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä on laskenut, vaikka henkilöstömäärä on kasvanut, koska lomarahan määrä ja työnantajan sosiaaliturvamaksut ovat alentuneet. Työajan pidennyksen laskennalliseksi kustannusvaikutukseksi arvioitiin Porvoossa noin 1-1,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitukselle tehtiin kesäkuussa selvitys niistä mahdollisuuksista, joilla kilpailukykysopimuksen työaikalisäys voitaisiin toteuttaa siten, että siitä saadaan myös vastaava taloudellinen hyöty kaupungille. Toimialoilta kerätyssä selvityksessä todettiin, että työajanlisäys ei tuo ainakaan lyhyellä aikavälillä kustannussäästöjä, päinvastoin, opettajien osalta ratkaisu lisää menoja, koska työajan lisäys toteutetaan koulutuksena. Työaika on lisääntynyt pääosin 30 minuutilla viikossa eikä sillä ole vaikutusta henkilöstö- tai sijaistarpeeseen. Sen sijaan palvelun laadun arvioitiin paranevan mm. lääkäreiden ja hoitajien lisääntyneinä potilasaikoina. Lisäksi kiireen tuntu oli vähentynyt joissakin työyksiköissä. Kilpailukykysopimus vähensi palkkamenoja henkilöstölle maksettavan lomarahan leikkaamisen johdosta. Kilpailukykysopimus lisäsi vuosittaista työaikaa 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys toteutettiin pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla Vakinainen Määräaikainen Lyhytaikainen Yhteensä Koko kaupungin henkilöstömäärä (palvelussuhteiden määrä) TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj muutos, % muutos Konsernihallinto ,77 % 10,72 10,35 3,59 % Sosiaali- ja terveystoimi ,60 % 36,80 36,29 1,40 % Sivistystoimi ,30 % 50,82 50,94-0,22 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ,94 % 7,64 7,53 1,46 % Porvoon vesi ,00 % 2,00 1,92 4,28 % Kuninkaantien työterveys ,70 % 0,91 0,97-5,79 % Porvoon tilapalvelut ,61 % 7,03 7,48-5,94 % YHTEENSÄ ,28 % 115,93 115,45 0,41 % 9

10 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin kirjanpidollinen tulos oli tilikaudella positiivinen. Kaupungin velkamäärä kasvoi kuitenkin 27 miljoonaa euroa investointien rahoittamisen vuoksi. Vuosien taloussuunnitelmassa vuosikate on noin 20 miljoonaa euroa. Vuosikate riittää keskimäärin poistojen katteeksi. Kaupungin taloudellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta on kuitenkin vahvasti negatiivinen. Vuosikate riittää vain noin puoleen suunnitelluista nettoinvestoinneista. Rahoitusvaje joudutaan kattamaan mittavalla lainanotolla. Lainamäärä tullee nousemaan yli 200 miljoonaan euroon vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaupungin strategiassa on otettu kantaa talouden tervehdyttämiseen. Tavoitteena on mm. rakenteellisin ratkaisuin ja palveluverkon uudelleen suunnittelulla parantaa kustannustehokkuutta kaupungin toiminnoissa. Merkittävä investointipaine jatkuu tulevina vuosina, sillä sisäilmaongelmia on esiintynyt lukuisissa toimitiloissa. Sisäilmaongelmaa puretaan uudis- ja korjausrakentamisella. Toteutustapoina ovat sekä elinkaarisopimukset että perinteiset rakennuttamissopimukset. Uusien tilojen suunnittelussa pyritään taloudelliseen ja tehokkaaseen palveluverkkoon, jolla tulevaisuudessa voidaan hallita käyttötalouden kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä tehtävät valtakunnalliset ratkaisut tulevat muuttamaan kaupungin tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia olennaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät perustettavien maakuntien hoidettavaksi. Lakiesitykset annetaan kevään 2018 aikana. Maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Kaupungin budjetista ja päätösvallasta siirtyy pois runsas puolet. Verotuloista ja valtionosuuksista siirtyy maakunnalle enemmän. Kaupungin peruspääomaosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä siirretään maakunnalle korvauksetta samoin kuin kaikki sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen hallussa oleva irtain omaisuus. Korvauksetta luovutettavan omaisuuden tasearvo on noin 17 miljoonaa euroa. Todellinen arvo on korkeampi, sillä sijoitusten arvo kuntayhtymissä on kasvanut. Irtaimen omaisuuden käyttöarvo on merkittävästi poistokäytäntöä korkeampi. Kaupunki tulee vuokraamaan sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen käytössä olevat kiinteistöt maakunnalle valtion määrittämällä vuokrahinnalla 3 vuodeksi. Kiinteistöjen korjausja kunnossapitovastuu jää kaupungille. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtäminen maakunnalle vaikuttaa olennaisesti myös jäljelle jäävään kuntaorganisaatioon. Kaupungilla on runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyviä tukipalveluja ja hallinnon palveluja, joiden purkaminen tulee ratkaistavaksi samassa aikataulussa kuin aluehallintouudistus etenee. Osa tukipalvelujen ja hallinnon henkilöstöstä siirtyy maakunnan palvelukseen. Jäljelle jäävä hallinto ja tukipalvelut joudutaan organisoimaan ja mitoittamaan uudelleen. Julkisen talouden kestävyysvaje heijastuu kaupungin talouteen. Valtio on pyrkinyt keventämään omaa alijäämäänsä lukuisilla ylimääräisillä leikkauksilla kuntien valtionosuuksiin. Toisaalta valtio on myös pyrkinyt helpottamaan kuntien taloutta mm. asiakasmaksujen korotusmahdollisuudella, palvelujen järjestämisen helpotuksilla ja mitoitusten keventämisellä. Kunnassa todellisten säästötavoitteiden saavuttaminen riippuu kuitenkin kunnan omista päätöksistä ja kunnan valmiudesta käyttää valtionhallinnon tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupungin väestö ikääntyy. Vanhusväestön osuus koko väestöstä kasvaa noin 1-1,5 prosenttiyksikköä vuosittain vuoteen 2030 asti. Lasten ja nuorten osuus pysyy ennusteiden mukaan muuttumattomana. Työikäisen väestön osuus pienenee ja lukumääräisesti jopa laskee, vaikka kaupungin kokonaisväkiluku kasvaa. Työikäisen väestön määrän lasku heikentää kaupungin taloudellista asemaa, sillä kunnallisverotulojen tärkein lähde on palkkaverotus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Riskillä tarkoitetaan haitallista tekijää tai tapahtumaa, jonka toteutuessa kaupunkikonserni ei saavuta sille asetettuja tavoitteita. Riski voi toteutuessaan aiheuttaa tappioita tai menetyksiä, tai se voi vaarantaa kuntakonsernin toimintaa tai sen jatkuvuutta. Riski voi olla myös menetetty mahdollisuus. Strategiset riskit Strategiset riskit ovat kaupungin pitkän aikavälin tavoitteita ja niiden kannalta olennaisia menestystekijöitä uhkaavia riskejä. Strategisena, toimintaympäristöön vaikuttavana riskinä nähdään etenkin käynnissä oleva maakunta- ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus, jonka vaikutukset talouteen ja toimintaan ovat vielä monelta osin avoimia. Asukasmäärän kehittyminen on keskeinen tekijä alueen elinkeinoelämän ja kehittymisen kannalta. Porvoon asukasmäärä kasvaa tällä hetkellä pääasiassa syntyneiden enemmyyden ja maahanmuuton ansiosta, kuntien välinen nettomuutto vaihtelee vuosittain. Väestön ikärakenteeseen liittyy riski, kun yli 65-vuotiaiden osuus työikäisestä väestöstä tulee entisestään kasvamaan. Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät kaupungin talouden tasapainoon, investointeihin ja rahoitukseen. Kaupungin velkaantuminen on merkittävä taloudellinen riski tulevina vuosina. Kaupunki investoi voimakkaasti koulu- ja päiväkoteihin, joiden määrä noussee yli 110 milj. euroon. Ennakoitu vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen ja rahoitusvaje joudutaan kattamaan lainanotolla. Investoinnit on toisaalta nähtävä kuitenkin myös riskienhallintatoimenpiteenä, jolla parannetaan omaisuuden arvoa ja saatetaan korjausvelka hyvälle tasolle. 10

11 Rahoitusriskejä voidaan hallita erilaisilla rahoitusinstrumenteilla ja johdannaisilla. Tilikauden aikana kaupunki on käyttänyt koronvaihtosopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Korkoriski muodostuu pääosin lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Korkoriskiä hallitaan osin kiinteäkorkoisilla lainoilla ja osin korkojohdannaisilla. Lainasalkun suojausaste oli 18 prosenttia ja korkosidonnaisuusaika 1,3 vuotta. Lainojen ja korkosuojausten keskikorko oli 0,44 prosenttia. Luottoriski liittyy rahoituksen hankintaan ja asiakkaiden maksukykyyn. Rahoituksen hankinnassa pyritään käyttämään useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja. Saamisiin liittyviä merkittäviä luottotappioita ei ole tiedossa. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita. Valuuttariskiä ei kaupungin toiminnoissa ole. Maksuliikenne on lähes kokonaan euromääräistä ja kaikki lainat ovat euromääräisiä. Konserniyhteisöomistuksiin liittyy riskejä, joilla voi olla toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Konserniohjausta ja -valvontaa on tehostettu mm. riskienhallinnan järjestämisen näkökulmasta. Mätäjärven kaatopaikan kunnostusvastuu on huomioitu jo edellisessä vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Toiminnalliset riskit Toiminnalliset eli operatiiviset riskit ovat kaupungin organisaation päivittäisen toiminnan jatkuvuutta, prosesseja ja järjestelmiä uhkaavia riskejä. Operatiivisen toiminnan riskit syntyvät erilaisista häiriötilanteista. Häiriötilanteet hallitaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Häiriötilanne voi vaatia tehostamaan viranomaisten yhteistoimintaa ja johtamista. Tämä kohdistuu esimerkiksi tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitoon sekä siitä tiedottamiseen. Kaupungin johtoryhmä kehittää varautumista ja osallistuu säännöllisesti valmiuskoulutuksiin. Toiminnallisena riskinä nähdään myös osaavan henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen liittyvät haasteet. Tietojärjestelmien toimintahäiriö voi heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapitoa. Tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyviä riskejä hallitaan monin tavoin, mm. ohjeistuksella ja koulutuksella sekä teknisin keinoin. Merkittäviä tunnistettuja riskejä liittyy suuriin asukasryhmiin kohdistuviin palveluihin kuten kaupungin vesihuoltoon sekä ruokapalveluihin. Näiden riskien toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta toteutuessaan niillä saattaa olla merkittävät vaikutukset esim. kuntalaisten terveydelle. Näiden riskien varalta on olemassa omat riskienhallintamenettelynsä sekä toimintamallit tilanteissa, joissa riski realisoituu. Vahinkoriskit Vahinkoriskejä voi aiheutua odottamattomista ja äkillisistä tapahtumista, joista voi seurata onnettomuus, rikkoutuminen tai vahingonkorvausvelvollisuus. Vahinko- ja vastuuriskejä rajataan vakuuttamalla. Kaupungin vakuutussopimukset kilpailutettiin vuonna 2017 ja uusi sopimus astui voimaan vuoden 2018 alussa. Kilpailutuksen yhteydessä vakuutettavat riskit käytiin kattavasti läpi ja vakuutusturvaan tehtiin tarvittavat päivitykset. Viime vuosina kaupungin toimitiloissa on todettu lukuisia sisäilmaongelmia, jotka ovat johtaneet tilojen sulkemiseen ja tilapäisjärjestelyihin. Kiinteistöomaisuuden hoitoa kehitetään erilaisilla yhteistyömalleilla, kuntokartoituksilla sekä korjaus- ja uudisrakentamisella. Työsuojeluriskejä arvioidaan säännöllisesti. Esimiehiä ja muuta henkilöstöä koulutetaan työturvallisuudesta monin eri tavoin Ympäristötekijät Merkittävimmäksi ympäristökysymykseksi on noussut ilmastonmuutos. Se on globaali ilmiö, mutta vaikutukset on havaittavissa myös Porvoossa. Vuoden keskimääräisissä lämpötiloissa, sademäärissä ja sääjaksojen kestossa saavutetaan usein poikkeuksellisia lukemia pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna. Talvet ovat vähälumisia, sateet ja tuulet saattavat olla poikkeuksellisen voimakkaita. Talvikauden pidentynyt lumeton sulan maan jakso lisää eroosiota peltoalueilta ja heikentää rannikkovesien tilaa. Sään ääri-ilmiöt koettelevat sekä luonnon, että rakennetun ympäristön kestävyyttä. Hulevesien hallinta on noussut entistä merkittävämmäksi haasteeksi niin kaava-alueilla kuin haja-asutusalueillakin. Hulevesien lisäksi rakentamisessa on varauduttava merenpinnan kohoavaan yläveden korkeustasoon ja jokien varsilla kesätulviin voimakkaiden sadejaksojen vuoksi. Jokien valumaalueilla tehostunut maankuivatus ja toisaalta virtausta tasaavien järvien vähäisyys jokien varrella myötävaikuttavat tulvariskiin. Porvoon kaupunki on omalta osaltaan ottanut ilmastonmuutoksen torjunnan haasteen vastaan ja lähtenyt yhteisen, poikkihallinnollisen työryhmän avulla toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen etenemisen hidastamiseksi. Porvoo kuuluu HINKU kuntien ryhmään ja tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen 80 prosentin leikkausta 2007 päästötasoon verrattuna 2030 mennessä. Vuoden 2017 aikana tavoitteesta oli toteutunut yli kolmannes. Kaupunki on haastanut myös Porvoossa sijaitsevat yritykset ja yksityishenkilöt mukaan ja ilmoittamaan ilmastoystävälliset tekonsa myös internet-sivuilla olevaan HINKU kansioon. Porvoon ympäristön tila on pääsääntöisesti vakaa ja hyväkin, mutta siinä näkyvät asumisen, liikenteen, maatalouden ja teollisuuden kuormituksen jäljet. Seurantatutkimusten perusteella on ilman laatu Porvoossa hyvä lukuun ottamatta kaupunkikeskustan kevätkautista pölyistä jaksoa ja Kilpilahden teollisuusalueen lähiympäristöä, jossa hiilivety-, hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidien päästöt rasittavat ilman laatua teollisuusalueen sisällä ja kulloinkin tuulen alapuolelle jäävällä sektorilla. Vilkkaiden liikenneväylien varsilla ovat hiukkas- ja typen oksidien pitoisuudet ja myös melutaso koholla. Vuoden 2017 kesäkuussa Porvoossa siirryttiin käyttämään kaikissa dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa biopohjaista, uusiutuvaa NesteMy- polttoainetta, jonka hiilidioksidipäästöt ja hiukkaspäästöt ovat vähäisemmät kuin tavallisessa polttoaineessa. Muualta meille kulkeutuvien ilman epäpuhtauksien määrä, ns. taustakuormitus on laskemaan päin. Tämä ei koske kasvihuoneilmiötä aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä, joiden 11

12 määrä on jatkuvasti ollut nousussa kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Vesistöjen tilassa ei ole tapahtunut 2017 aikana suuria muutoksia. Maa- ja metsätalousalueet ovat edelleen vesistöjemme suurin kuormitustekijä. Jokien ja rannikon merialueen vesi on ravinteiden kuormittamaa ja sameata. Itämeren altaan vedenlaadussa edellisenä vuonna havaittu myönteinen kehitys ei ole 2017 oleellisesti edistynyt. Myönteistä kehitystä jarruttavat syvänteissä esiintyvät hapettomat vyöhykkeet, joissa pohjaan laskeutuneita ravinteita liukenee uudelleen aktiiviseen kiertoon. Yhdyskuntajätevesien vesistökuormitus on vähentynyt laajentuneen viemäriverkon, Hinthaaran jätevedenpuhdistamon sulkemisen ja pienkuormittajien vesienkäsittelyn tehostumisen ansiosta. Kaupunki jätti Mätäjärven kaatopaikan kunnostuksen ympäristölupahakemuksen AVI:lle. Maanomistaja, Porvoon seurakuntayhtymä jätti lupahakemuksesta muistutuksen, jossa vaaditaan kaupungilta alueen täydellistä puhdistamista massojen vaihdolla niin, että maankäytön rajoitukset poistuisivat. KHO:n päätöksessä kaupungilta edellytettiin pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien riskien poistamista. Puhdistamista valvova ELY-keskus on osaltaan hyväksynyt kaupungin kunnostussuunnitelman, joka perustuu jätetäytön eristämiseen ja vesienhallintaan. Hankkeen kustannusarvio on 2,5-3,5 milj.euroa. Maanomistajan vaatima, massojen vaihtoon perustuva kunnostus toisi lisäkustannuksia noin 10 milj. euroa. Kunnostuksen kustannusten paino on vuosilla Varaus koskee kuntatekniikan talousarviota. Porvoolla on nyt käytössään paikallista, hyvälaatuista pohjavettä ja tekopohjavettä. Saatavissa oleva määrä on toistaiseksi riittävä. Tarve on kuitenkin kasvussa ja pohjavesialueilla on omat riskinsä. Saksanniemen vedenottamolla veden laatu on osittain riippuvainen Porvoonjoen veden laadusta ja Sannaisten vedenottamolla vastaavasti Myllykylän järven veden laadusta. Kaikilla pohjavesialueillamme kulkee maanteitä ja niillä on asutusta sekä maataloutta lähiympäristössä. Nämä riskitekijät ovat johtaneet Porvoon Veden suunnitelmiin varmistaa hyvälaatuisen juomaveden saanti lännestä rakentamalla yhteys Päijännetunneliin. Ympäristöön kohdistuvaa riskiä poikkeustilanteissa kasvattavat lähialueiden ydinvoimalat ja petrokemian teollisuus sekä yleiset riskitekijät, kuten ulkopoliittiset jännitteet tai terrorismin uhka. Nämä korostavat tarvetta varautua puhtaan veden, ilman ja ravinnon saamiseen myös poikkeustilanteissa ja haastavat miettimään ennalta toimintamalleja näissä tilanteissa. Tunnuslukuja Ympäristönsuojelun viranomaistyö, Liikennemäärä Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun sillalla, ajon./vrk, yht Tilapalvelujen hallinnoimien kiinteistöjen sähkönkulutus kwh * öljynkulutus litraa * Kevyen liikenteen väylän pituus, km ,5 * tietoja ei saatavillaa 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kaupungin valvontajärjestelmä koostuu sisäisestä ja ulkoisesta valvonnasta. Ulkoisen valvonnan tärkein osa on hallinnon ja talouden tarkastus eli tilintarkastus. Sisäinen valvonta on organisaation itsensä toteuttamaa valvontaa, jolla viranhaltija- ja luottamushenkilöjohto pyrkii varmistamaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Kuntalain 14 :n mukaan kaupunginvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Vuonna 2015 vahvistetut perusteet koskevat kaikkia kuntakonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kuntakonsernin toimintaa, josta kunta vastaa omistuksen, ohjaus-ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan organisointia ja vastuita koskevat määräykset on sisällytetty lisäksi hallintosääntöön kaupunginhallituksen, lautakuntien ja kaupunginjohtajan tehtäviin ja päätösvaltaan sekä erikseen hallintosäännön 39 :än. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Selonteko perustuu toimialojen ja liikelaitosten tekemään itsearviointiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan eri osa-alueiden toteutumisesta. Johtamistapa ja organisaatiokulttuuri Jokaisen toimialan, tehtäväalueen, tulosyksikön ja kustannuspaikan oma johtamisjärjestelmä, oma sisäinen valvonta ja sisäiset kontrollit ovat ensisijainen keino toiminnan laillisuuden, oikeellisuuden ja tuloksellisuuden varmistajana. Toimialojen ja tehtäväalueet tuottavat omaan toimintaympäristöön soveltuvat sisäisen valvonnan ohjeet ja käytännöt. 12

13 Organisaation tehtävät ja päätösvalta on vahvistettu hallintosäännössä. Henkilöstöllä on tehtäväkuvaukset, jotka tarkistetaan vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Tehtäväalueiden tavoitteet vahvistetaan vuosittain talousarviossa ja niiden toteutumista seurataan kaupungin johtoryhmässä sekä toimialojen johtoryhmissä ja esimiestapaamisissa. Toteumasta ja poikkeamien syistä raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa ohjaa vuosikello. Toimivaltuuksien ylittämistä tai väärinkäytöksiä ei ole vuoden aikana havaittu. Viranhaltijapäätösten tekemisestä on järjestetty koulutusta. Konsernin yhteisiä ja toimialojen sekä yksiköiden omia ohjeita päivitetään lainsäädännön ja toiminnan vaatimusten muuttuessa. Ohjeiden noudattamisessa ei vuoden aikana ole havaittu merkittäviä puutteita. Henkilökunnan tuntemusta työhön liittyvien sääntöjen, ohjeiden ja päätösten noudattamista varmistetaan johtoryhmätyöskentelyn, esimieskokousten, säännöllisten työpaikkakokousten sekä muun sisäisen viestinnän keinoin. Henkilöstöä koskevat päämäärät tuodaan näkyväksi strategiakauden mittaisessa henkilöstöohjelmassa. Kaikilla organisaatiotasoilla laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma jonka toteutumista seurataan. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan kolmen vuoden välien toteutettavan henkilöstökyselyn avulla. Kysely toteutettiin jälleen vuonna Työturvallisuutta johdetaan, ohjeistetaan ja seurataan keskitetysti. Henkilöstön perehdyttämiseen on olemassa yhteiset toimintamallit ja ohjeet. Riskien arviointi Yksiköiden toiminnassa arvioidaan jatkuvasti niiden omaan toimintaan ja kriittisiin prosesseihin liittyviä riskejä. Kaupungin toimintaympäristöön ja toiminnan organisointiin liittyviä riskejä arvioidaan kaupungin johtoryhmässä koko kaupungin tasolla mm. muodostettaessa kantaa ulkoisiin ja sisäisiin muutoksiin tai muutosuhkiin. Systemaattinen riskien arviointi sisältyy strategian valmistelun yhteydessä tehtävään toimintaympäristöanalyysiin. Riskienhallintaprosessi on kuvattu valtuuston vahvistamissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa. Riskienhallintaprosessin yhtenäistäminen organisaatiossa on kesken. Tavoitteena on vuosikelloon sidottu, kattava ja yhtenäinen raportointi riskien arvioinnin ja toimenpiteiden suunnittelun tuloksista. Työsuojeluriskit arvioidaan työpaikoilla kolmen vuoden välein ja tarvittaessa useammin. Kaupungin henkilö-, omaisuus- ja vastuuriskit arvioitiin uudelleen vakuutuskilpailutuksen yhteydessä v Vakuutusturvaa päivitetään aina tarpeen mukaan. Valvontatoimet Valvontatoimilla tarkoitetaan organisaation toimintaprosesseihin ja työrutiineihin kytkeytyviä kontrolleja. Johto ja esimiehet vastaavat oman vastuualueensa osalta riittävien valvontatoimien määrittelemisestä ja niiden toteutumisesta. Säännöllisellä tavoitteiden seurannalla ja poikkeamien analysoinnilla arvioidaan ovatko kontrollit riittävät. Keskitetysti ohjattuja ja läpi organisaation toteutuvia kontrolleja ovat muun muassa tavoitteiden seurannan ja raportoinnin prosessit sekä ostamiseen, hankintoihin, maksamiseen, sopimushallintaan, omaisuuden ja varojen valvontaan ja tietoturvaan liittyvät ohjeiden mukaiset menettelyt. Projektien suunnitteluun ja hallintaan on otettu käyttöön välineitä ja malleja, joilla pyritään varmistamaan projektien sisäisen valvonnan toteutuminen. Vaaralliset työyhdistelmät eliminoidaan eriyttämällä työtehtäviä esimerkiksi laskuntarkastuksessa. Sopimussuhteita valvotaan muun muassa tekemällä valvontakäyntejä palveluntuottajana toimiviin yksiköihin. Sosiaali- ja terveystoimi on jatkanut Lean-menetelmään perustuvaa johtamismallin käyttöönottoa. Myös muiden keskeisten prosessien mallintamista on jatkettu tarkoituksena muun muassa tunnistaa mahdolliset kontrollipuutteet. Informaatio ja viestintä Eri tietolähteistä saadaan toimintaa, taloutta tai olosuhteita koskevaa tietoa toiminnan johtamisen, valvonnan toteuttamisen ja seurannan käyttöön. Tietoa tarvitaan myös päättäjien, kuntalaisten, viranomaisten ja muiden sidosryhmiä varten. Tietohallinto tukee kaupunkiorganisaation toimintaa luotettavan, nykyaikaisen ja tarkoituksenmukaisen palvelu- ja järjestelmäkokonaisuuden avulla. Tiedolla johtamisen kehitystyötä on vuonna 2017 jatkettu tavoitteena parantaa valmisteluun, päätöksentekoon ja toiminnan ohjaamiseen tarvittavan tiedon tuottamista. Kaupungin viestintää johtaa ja valvoo kaupunginhallitus. Operatiivisesta viestinnän ohjaamisesta ja koordinoinnista vastaa viestintäyksikkö. Viestintä tiedottaa myös kaupungin johdon ja konsernijohdon toiminnasta sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksistä. Toimialoille on nimetty omat viestintävastaavat, jotka ohjaavat viestinnän toteuttamista omilla toimialoillaan. Valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja jaostojen esityslistat sekä niiden liitteet julkaistaan ennen kokousta kaupungin internetpalvelussa. Pöytäkirjat julkaistaan internetissä niiden valmistuttua. Viranhaltijapäätökset lähetetään tiedoksi asianosaisille ja ne asetetaan julkisesti nähtäville. Organisaation sisäinen viestintä koostuu muun muassa johtoryhmä-, esimies- ja työpaikkakokouksista, henkilöstön koulutuksista ja infoista, intran viestinnästä ja viikkokirjeistä. Seuranta ja kehittäminen Toimialat, tehtäväalueet, tulosyksiköt ja kustannuspaikat ovat vastuussa sisäisen valvonnan kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja parannustoimenpiteiden toteuttamisessa. Kaupungin controller-toiminto avustaa tässä tehtävässä ja valmistelee koko kaupungin yhteisiä toimintamalleja. Controller-toiminnon vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa linjataan painopisteet kaupunkitason kehittämiselle. Konsernivalvonta on merkittävä sisäisen valvonnan osa-alue. Vuonna 2017 konsernivalvontaa ja -ohjausta kehitettiin vahvistamalla konserniyhteisöille omistajapoliittiset linjaukset sekä linjaamalla yhteisöjen hallitusten valintaa ja hallitustyöskentelyn tavoitteita. Työ jatkuu hallitustyöskentelyn kehittämisellä ja konserniohjeiden päivittämisellä vuonna