Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2015

2 Sisältö 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Käyttötalousosa yhteensä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

3 3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Liikelaitos Kuninkaantien työterveys Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

4 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Porvoon kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 osoittaa, että keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin toimintavuoden aikana. Taloudellisessa mielessä tulos oli jopa arvioitua parempi ja vastasi osaltaan koko Suomen kuntakentän tilannetta vuonna Tilikauden tulos muodostui 0,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ollen siis lähes tasapainossa ja vuosikate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,5 miljoonaa euroa ollen yhteensä 23 miljoonaa euroa. Keskeinen syy arvioitua parempaan vuosikatteeseen oli verotulojen selkeä kasvu sekä käyttötalouden maltillinen, vain noin 1,2 prosentin, kasvu. Toimintatuotot olivat 67,6 miljoonaa euroa ja toimintakulut 315,3 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 20,2 miljoonaa euroa ja poistot 24,3 miljoonaa euroa, joten vuosikatteella pystyttiin lähes rahoittamaan poistot. Käyttötalouden osalta huomioitavaa on, että sekä henkilöstökulut että henkilöstön määrä laskivat toimintavuoden aikana. Kaupungin kokonaistaloudellinen asema pysyi tyydyttävällä tasolla ja velkamäärä laski kaupunkistrategisten linjausten mukaisesti noin 115 miljoonaan euroon. Toimintavuoden jälkeen lainamäärä tulee suunnitellusti kasvamaan seuraavina vuosina merkittävästi isosta investointitarpeesta johtuen. Osana näitä keskeisiä investointeja solmittiin toimintavuonna rakennuskustannuksiltaan noin 40 miljoonan euron sopimus viiden eri koulu- ja päiväkotihankkeen osalta. Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2015 talousarviota hyväksyessään uusia, strategiaa täydentäviä, linjauksia kaupungin talouden tervehdyttämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Toimintavuoden aikana valmisteltiin linjaukset ja ne hyväksyttiin elokuussa Linjausten perusteella on aloitettu toimenpiteitä ja selvityksiä, jotka tulevat konkretisoitumaan taloussuunnitelmavuosina. Keskeisenä lähtökohtana on palveluverkon tiivistämiseen, tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen liittyvät toimenpiteet. Onkin edelleen välttämätöntä, että erityisesti palveluverkkoa ja rakennetta tarkastellessa valmistaudutaan myös nykyisestä palvelutasosta poikkeaviin myös luopumista edellyttäviin - päätöksiin. Huolimatta siitä, että kaupungin talous toimintavuoden aikana oli arvioitua parempi, tulee jatkossa olemaan haasteellista ylläpitää talouden pitkän aikavälin tasapainoa. Vastuullinen taloudenhallinta edellyttääkin tiedolla johtamisen lisäksi avoimuutta, vastuunkantoa, sekä mahdollisimman laajaa yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Jukka-Pekka Ujula kaupunginjohtaja 4

5 1.1.2 Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio 5

6 Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) Matti Valasti (SDP) Taru Tujunen (KOK) Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina : Ruotsalainen kansanpuolue r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 12 Kansallinen Kokoomus r.p. 9 Perussuomalaiset r.p. 6 Vihreä liitto r.p. 4 Suomen Keskusta r.p. 2 Vasemmistoliitto 1 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (SDP) (varajäsen Tapani Eskola) Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Berndt Långvik (RKP) (varajäsen Mats Nyman) Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman (KOK) (varajäsen Perttu Tuomaala) Kaupunginhallituksen muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen RKP Anders Rosengren Catharina von Schoultz Stina Lindgård Pehr Sveholm Bodil Lund Janette Englund Kristel Pynnönen Antti Ansas SDP Jussi Sairanen Jaakko Jalonen Tuula Virkki Mirja Suhonen KOK Raija Tölkkö Silja Metsola KOK Markku Välimäki Jere Riikonen KD PS Sari Glad Pirkko Ruohonen-Lerner VIHR Jari Oksanen Leila Nurmilaakso Kaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksessa. Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Henkilöstöjohtaja Toimitilajohtaja Jukka Pekka Ujula Fredrick von Schoultz Outi Lehmijoki Raija Vaniala Anu Kalliosaari Börje Boström Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Satu Mäntyranta (SDP) (varajäsen Anna-Mari Pitkänen) Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Sirpa Hanska (Vihreät) (varajäsen. Johanna Olkanen) Tarkastuslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Mats Green Magnus Björklund Anne-May Ståhlberg-Kuovi Carl-Johan Fröberg Birgitta Vasara Robin Flykt Ilkka Alava Matti Lehesniemi Tuomas Jakovesi Veikko Häkkinen Petri Peltonen Jorma Salopelto Timo Lilja Liisa Risti Ammattitilintarkastuksesta vastasi PwC Julkistarkastus Oy Vastuullinen tilintarkastaja Outi Koskinen, KHT, JHTT Muut tilintarkastajat Topi Katajala, JHTT 6

7 Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä jäsen Janette Englund, puheenjohtaja Silja Metsola, varapuheenjohtaja Torbjörn Blomqvist Pehr Sveholm Jaakko Jalonen Tom Ingelin Riitta Ahola Pekka Malin Juha Elo Anne Wetterstrand Paula Teinonen-Lahti Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä jäsen Hilkka Knuuttila, puheenjohtaja Laura Karén, varapuheenjohtaja Elisabeth Svaetichin Christian Gustafsson Patrick Nyholm Mirja Suhonen Arja Eenilä Veijo Eskelinen Pasi Siltakorpi Jere Riikonen Joonas Dachinger Alueellinen jätehuoltolautakunta, 11 jäsentä jäsen Kristel Pynnönen, puheenjohtaja Matti Kalvia, varapuheenjohtaja Peter Granqvist Sari Janhunen Åke Laitinen Pekka Malin Pirkko Nokkala Bernt Olin Stefan Rehnström Reija-Riikka Stenbäck Camilla Stenvall Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsen Tapani Eskola, puheenjohtaja Björn Sundqvist, varapuheenjohtaja Gia Mellin Kranck Pasi Vehniäinen Matti Lehesniemi Eila Kohonen Perttu Tuomaala Lotta Hällström Hannu Martikainen Johanna Olkanen Henna Oikarinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut varajäsen Marina Uddström Raija Tölkkö Magnus Berg Mats Rosqvist Markus Hammarström Jouni Roponen Arja Eenilä DanTallberg Mikael Toivonen Marja Wilén Outi Lankia varajäsen Heljä Pulli Anna Sjöblom Tia Laurmaa Roger Öhman Thomas Ekholm Leena Kinnunen Tuula Martin Timo Kima Jeremias Palomäki Otto Oksanen Sakari Pellinen varajäsen Anne Sjöström Sini-Pilvi Saarnio Gunilla Holmberg Risto Kuisma Auli Lehto-Tähtinen Tom Ingelin Timo Kima Roger Öhman Sanna Hänninen Tommi Kärkkäinen Torbjörn Lönnfors varajäsen Kari Kytömaa Anne Sjöström Christian Gustafsson Jonas Johansson Tuula Martin Heli Heiskanen Joel Karvinen Anneli Mäkinen Kalle Helenius Maria Jylhä Soili Koskelainen Pia Nurme Piia Väntsi Lars Rosenberg/Kati Liukko Soili Partanen Maria Andersson 7

8 Sivistyslautakunta jäsen Ulf Backman, puheenjohtaja Nina Uski, varapuheenjohtaja Tim Karike Catharina von Schoultz Markus Hammarström Marianne Korpi Juha Jokinen Juha Kittilä Sira-Liisa Martniku Joakim Lybeck Anne Korhonen Sivistysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sivistystoimen johto Suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut varajäsen Elin Blomqvist Kirsti Nuotio Tomas Järvinen Lena Karlsson Kimmo Kamotskin Satu Leinonen Pekka Otollinen Srba Lukic Eija Kareno Janne Ekman Kirsi Nurme Hilding Mattsson Hilding Mattsson Jari Kettunen Rikard Lindström Leila Nyberg Jari Kettunen/Merja Kukkonen Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Ulf Backman, puheenjohtaja Janette Englund Loviisa Kaj Montonen, varapuheenjohtaja Kielo Kallio-Taponen Lapinjärvi Maria Helgars Ilkka Ceder Myrskylä Jonna Mäenpää Sten Lindgren Porvoo Katja Paasonen Kirsti Nuotio Sipoo Inger Sjöholm Hans-Peter Lindgren Askola Tero Suominen Saga Simelius-Nieminen Pukkila Asko Vilenius Jyrki Loijas Pelastusjohtaja Liikelaitos Porvoon veden johtokunta jäsen Eero Henttala, puheenjohtaja Hans Högström, varapuheenjohtaja Outi Lankia Teppo Lindh Anita Spring Toimitusjohtaja Olavi Liljemark varajäsen Keijo Thesslund Anja Laitimo-Strengell Sanna Törnroos Pekka Otollinen Ove Blomqvist Risto Saarinen Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Anna Granfelt, puheenjohtaja Kirsti Nuotio Porvoo Kari Kytömaa, varapuheenjohtaja Kirsi Piirainen Porvoo Antti Ansas Christian Gustafsson Sipoo Christer Silén Janica Sundbäck Sipoo Suvi Vuoksenranta Ari Oksanen Toimitusjohtaja Carita Schröder Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta jäsen varajäsen Torolf Bergström, pj Tomi Mäkipää Mats Nyman, vpj Niklas Grönroos Laura Ollila Elisabeth Svaetichin Sanna Hänninen Katja Paasonen Mikael Stjernberg Keijo Rif Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 8

9 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote on yhä lähes 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin 7 vuotta sitten. Suomen talous on kärsinyt jo neljä peräkkäistä nollakasvun tai taantuman vuotta. Viime vuonna kasvu tosin nousi hieman nollan yläpuolelle. Merkittävää suhdannekäännettä ei kuitenkaan vielä ole näkyvissä. Pitkän taantuman syynä ovat ulkomaankaupan ongelmat ja kotimaisen kulutuksen heikentyminen. Viennin kasvua hidastavat rakenteellisten ongelmien ohella matala investointiaste, Venäjän kauppapakotteet ja vastapakotteet sekä kustannuskilpailukyvyn heikko taso. Muiden euromaiden taloudessa on joitakin nousun merkkejä. Hintojen nousu on pysähtynyt. Hintatasoa laskivat muun muassa asuntolainojen korkojen lasku ja polttonesteiden hintojen lasku. Rakennuskustannukset laskivat myös lievästi. Koko talouden palkkasumma oli prosentin verran suurempi kuin edeltävänä vuonna. Keskimääräinen ansiotaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla prosentilla ja reaaliansiot hieman enemmän. Kuluttajien luottamusindikaattori on merkittävästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Näkemykset omasta ja Suomen taloudesta olivat edelleen varovaiset ja kuva työttömyydestä on synkkä. Sen sijaan odotukset omista säästämismahdollisuuksista olivat hyvät. Työttömyys on laajaa ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Heikon taloustilanteen aikana ei pystytä luomaan riittävästi uusia työpaikkoja poistuvien tilalle. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime vuoden työttömyysaste heikkeni jälleen 9,4 prosenttiin. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 19,2 prosenttia saman ikäisestä työvoimasta. Viime vuoden työllisyysaste pysytteli noin 68 prosentissa. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen on karkaamassa yhä kauemmaksi. Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä on ylittänyt EU:n asettaman 3 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös julkinen velka on 60 prosentin tuntumassa. Kuntien tilinpäätösarviot vuonna 2015 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,8 prosenttia edellisvuodesta ja toimintatuotot vähenivät 0,2 prosenttia. Palvelujen ostot kasvoivat 2,8 prosenttia ja henkilöstökulut 0,6 prosenttia. Menojen kasvu ja tulojen väheneminen heikensivät toimintakatteita lähes 4 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia ja valtionosuudet 0,3 prosenttia. Porvoossa verotulot kasvoivat nopeammin noin 5,5 prosenttia johtuen kunnallisveroprosentin korotuksesta, mutta valtionosuudet laskivat jopa 5,7 prosenttia. Kuntien vuosikate oli noin 1,8 mrd euroa, joka oli lähes 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailukelpoisuuta heikentävät vuonna 2014 toteutetut liikelaitosten ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset, joista kirjattiin laskennallisia myyntivoittoja. Kuntien lainakanta oli 15,2 miljardia euroa, jossa oli kasvua 0,6 miljardia euroa. Lainakannan kasvuvauhti on hidastunut. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys Itä-Uudenmaan kuntien (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Pukkila, Myrskylä) asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vuoden 2015 lopussa asukasta. Alueen väestönkasvu oli noin 0,35 prosenttia. Porvoon kaupungin asukasluku oli asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 171 hengellä eli 0,3 prosenttia. Syntyneiden enemmyys oli 88 henkeä, kuntien välinen nettomuutto - 25 henkeä ja nettomaahanmuutto 108 henkeä. Porvoon seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 11,3 prosenttia ja Loviisan seutukunnan työttömyysaste 14,5 prosenttia. Porvoon kaupungissa oli vuoden vaihteessa työttömänä henkilöä ja työttömyysaste oli 11,4 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 217 hengellä. Työ- ja elinkeinoministeriön laskema työttömyysaste koko maassa oli 14,4 prosenttia. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Porvoon kaupungin talous oli tasapainossa vuonna Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia oli lähes 18 miljoonaa euroa, mikä on noin 6,5 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteella voitiin rahoittaa 15 miljoonan euron investoinnit. Verotulojen kasvu auttoi parempaan tulokseen. Omaisuuden myyntitulot kasvoivat runsaalla miljoonalla e urolla edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut laskivat lähes miljoonalla eurolla. Palvelujen ostot sen sijaan nousivat miljoonalla eurolla. Avustuksiin käytettiin 2,5 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kaupungin lainamäärä on vuoden lopussa 115 miljoonaa euroa, mikä on noin 2300 euroa asukasta kohti. Asukaskohtainen lainamäärä on noin 500 euroa pienempi kuin kunnissa keskimäärin. Lainamäärä laski 0,7 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti kaupungin maksuvalmiutta voitiin vahvistaa. Kassavarat olivat vuoden päättyessä 3,3 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden alussa. 9

10 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon suunniteltu uudistus on laajentunut aluehallintouudistukseksi. Alueilla toimiville maakunnille on suunniteltu laajasti myös muita alueellisia tehtäviä kuin sosiaalija terveydenhuollon palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kuntien budjeteista on yksinään noin puolet. Kaupunginvaltuusto antoi lausunnon valtionhallinnon uudistuslinjauksista. Ratkaisematta on yhä keskeisiä verotukseen, rahoitukseen ja omaisuuden siirtoihin liittyviä kysymyksiä. Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys valmistui. Porvoo oli valmis jatkovaiheen yhdistymissopimusneuvotteluihin. Muut kunnat kuitenkin päättivät, etteivät osallistu jatkovaiheeseen. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntien ylimääräiset valtionosuuksien leikkaukset sisältyvät lain uusiin valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Porvoon valtionosuudet supistuvat uusien ja muuttuneiden laskentatekijöiden vuoksi noin runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat jatkuivat yhä ja toimintaa on sijoitettu tilapäistiloihin. Sisäilmaongelmien takia suljettuna ovat Näsin päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Kevätkummun koulu, Vårberga skola, Tolkis skola sekä osat Keskuskoulusta ja Lyceiparkens skolasta. Elinkaarihankkeen kilpailutus on suoritettu. Elinkaarihanke sisältää koulujen ja päiväkotien suunnittelun ja uudisrakentamisen viiteen eri kohteeseen. Hankintaan kuuluu myös kiinteistönhoito ja tilojen puhtaanapitopalvelut 20 vuoden ajaksi. Hankkeen arvioitu rakentamiskustannus on yhteensä noin 44 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan kaupungin ottamalla lainarahoituksella. Elintarvikelaboratorion toiminta lopetettiin vuoden alusta lukien kilpailulain sekä taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusarvioiden perusteella. Röntgenin ja laboratorion toiminnat siirrettiin vuoden alusta HUS-Kuvatamiselle ja HUSLABille. HUS on tuottanut myös yhteispäivystyspalvelun vuoden alusta lukien. Omenamäen palvelukeskuksessa avattiin Ruori palvelupiste, joka tarjoaa neuvontaa ja palveluohjausta ikäihmisille. Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuki laajeni ja kustannusvastuuta siirrettiin merkittävässä määrin valtiolta kunnille. Työmarkkinatuki kasvoi 75 prosenttia yli 4 miljoonaan euroon. Suomeen tuli syksyn 2015 aikana yli turvapaikanhakijaa, mikä oli noin 10-kertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. SPR perusti myös Porvooseen väliaikaisen vastaanottokeskuksen Johannisbergiin ja Karijärven kurssikeskukseen. Alaikäisinä tulleita turvapaikanhakijoita on sijoitettuna myös Borgå Folkakademin tiloihin Kaupungin henkilöstö Henkilöstösuunnitelman mukaan vuonna 2015 kaupungin virkojen ja tehtävien lukumäärän tuli laskea yhteensä 54 vakanssilla, joista 9 on virkoja. Henkilöstösuunnitelma tehdään vakanssien eli virkojen ja tehtävien perusteella, kun tilinpäätöksessä ja henkilöstöraportissa raportoidaan palvelussuhteita. Yhtä vakanssia kohden voi olla yksi vakinainen palvelussuhde ja useita määräaikaisia palvelussuhteita. Lukuja ei siten voi suoraan verrata keskenään. Kaupungin henkilöstön palvelussuhteiden määrä väheni yhteensä 45 palvelussuhteella, ilman lyhytaikaisia palvelussuhteita 69 palvelussuhteella. Suurin muutos tapahtui määräaikaisen henkilöstön määrässä, joka laski 39 palvelussuhteella. Vakinaisten määrä väheni 20 palvelussuhteella edellisen vuoden loppuun verrattuna. Lyhytaikaisia sijaisia on ollut 14 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Lyhytaikaisten alle 13 päivän palvelussuhteiden määrä vaihtelee vuosittain vuodenvaihteeseen osuvien lomien ja muiden poissaolojen vaikutuksesta. Kaupungin henkilöstömenoihin kohdennettiin n. 1 % (1,5 miljoonaa euroa) vähennys, joka vastasi noin 35 henkilötyövuoden verran palkkakustannuksia. Vähennys sisältyi alkuperäiseen talousarvioon. Henkilöstömenot toteutuivat lähes 100 %:sti ja palvelussuhteiden määrä väheni 45 palvelussuhteella Vakinainen Määräaikainen Lyhytaikainen Yhteensä Koko kaupungin henkilöstömäärä (palvelussuhteiden määrä) TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj muutos, % muutos, % Konsernihallinto ,39 % 10,63 10,64-0,09 % Sosiaali- ja terveystoimi ,20 % 35,69 36,41-1,98 % Sivistystoimi ,86 % 50,88 50,98-0,20 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ,00 % 7,68 7,45 3,09 % Porvoon vesi % 1,81 1,84-1,63 % Kuninkaantien työterveys ,70% 1,24 1,26-1,59 % Porvoon tilapalvelut ,73 % 7,37 7,84-5,99 % YHTEENSÄ ,33 % 115,30 116,42-0,96 % 10

11 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen talous on ollut viimeiset vuodet taantumassa. Alkuvuoden 2016 ennusteissa on ennakoitu uutta globaalia talouden hidastumista. Jos maailmantalous ei piristy, lähtökohdat kuluvalle vuodelle ovat entistä heikommat. Suomen talouskasvu lähtee liikkeelle viennin kasvun myötä, josta on toistaiseksi vain vaimeita merkkejä. Suomen Pankin ennusteen mukaan merkittävää suhdannekäännettä ei vieläkään ole näkyvissä. Yksityinen kulutus ja rakentaminen ovat hiukan piristyneet, mutta viennissä ei ole tapahtunut selvää käännettä. Tuotannolliset investoinnit eivät viime vuosina ole riittäneet kattamaan edes pääoman kulumista. Tuoreet yrityskyselyt ennakoivat tuotannollisten investointien lievää piristymistä tänä vuonna. Kaupungin taloudellinen tulos oli tilikaudella lähes tasapainossa ja tyydyttävällä tasolla. Toiminnan tulos oli vain lievästi negatiivinen. Vuosien taloussuunnitelmassa vuosikate on noin miljoonaa euroa. Vuosikate ei täysin riitä kattamaan poistoja tai nettoinvestointeja. Kaupungin strategiassa on otettu kantaa talouden tervehdyttämiseen. Tavoitteena on mm. rakenteellisin ratkaisuin ja palveluverkon uudelleen suunnittelulla parantaa kustannustehokkuutta kaupungin toiminnoissa. Kaupungilla on tulevina vuosina merkittävä investointipaine, sillä sisäilmaongelmat ovat laajenneet lukuisiin toimitiloihin. Investointipainetta puretaan uudisrakentamisella sekä elinkaarisopimuksin että perinteisin rakennuttamissopimuksin. Uusien tilojen suunnittelussa pyritään taloudelliseen ja tehokkaa seen palveluverkkoon, jolla tulevaisuudessa voidaan hallita käyttötalouden kustannusten kasvua. Kaupungin velkaantuminen on vähentynyt viimeisen kuuden vuoden aikana noin 37 miljoonalla eurolla. Vuoden 2016 talousarvion mukaan velkamäärä kuitenkin kasva a peräti 31 miljoonalla eurolla investointihankkeiden rahoittamisen vuoksi. Seuraavien vuosien velkaantumisen tasoon tulevat vaikuttamaan erityisesti investointipaineen purkaminen, yleisen talouden kehitys ja kaupungin tulorahoituksen riittävyys. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä tehtävät valtakunnalliset päätökset tulevat muuttamaan kaupungin tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia olennaisesti. Noin puolet budjetista siirtynee pois kaupungin suorasta päätösvallasta. Alueellinen rahoitusvastuu sote-palveluista tulee todennäköisesti kasvamaan, vaikkakaan kuntakohtaisia laskelmia ei ole toistaiseksi julkistettu. Kaupungilla on runsaasti sote-palveluihin liittyviä tukipalveluja, joiden purkaminen tulee ratkaistavaksi samassa aikataulussa kuin sote-ratkaisu etenee. Julkisen talouden kestävyysvaje heijastuu kaupungin talouteen. Valtio on tehnyt lukuisia ylimääräisiä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Valtio on myös toisaalta pyrkinyt helpottamaan kuntien taloutta mm. eri maksujen korotusmahdollisuudella, palvelujen järjestämisen helpotuksilla ja mitoitusten keventämisellä. Säästötavoitteiden saavuttaminen riippuu kuitenkin kunkin kunnan valmiudesta tehdä valtionhallinnon tavoitteiden mukaisia päätöksiä. Kaupungin väestön ikääntyminen noin 1-1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain jatkuu keskimäärin vuoteen 2030 asti. Ikääntymisen seurauksena työikäisen väestön osuus ja myös määrä vähenee. Työikäisen väestön väheneminen vaimentaa kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvua ja kaupungin verotulojen kasvua. Riskillä tarkoitetaan mahdollista haitallista tapahtumaa tai tekijää, joka voi toteutuessaan aiheuttaa menetyksiä tai tappioita, vaarantaa tavoitteiden saavuttamista, kuntakonsernin toimintaa, sen jatkuvuutta tai mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kunnan ja kuntakonsernin riskit jaetaan strategisiin riskeihin, operatiivisiin riskeihin, taloudellisiin riskeihin sekä vahinkoriskeihin. Kaupungin riskien itsearviointi tehtiin edellisen kerran vuonna Maaliskuussa 2015 kaupunginvaltuusto vahvisti koko kaupunkikonsernia koskevat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaista riskien tunnistamista, arviointia ja seurantaa koko organisaatiossa. Riskienhallinnan menetelmien kehittämisen avulla pyritään parantamaan niitä perusedellytyksiä, joita tarvitaan tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutumiseksi Arvio merkittävimmistä riskeistä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainasalkun suojausaste oli vuoden päättyessä 29 prosenttia ja korkosidonnaisuusaika 2,2 vuotta. Lainojen ja korkosuojausten keskikorko oli 0,79 prosenttia Vaasan hallinto-oikeus piti voimassa Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen vuodelta 2013 koskien Porvoon seurakuntayhtymän omistuksessa olevan Mätäjärven entisen kaatopaikan alueen kunnostamisvastuuta. Päätöksen mukaan kunnostamisvastuu kuuluu seurakuntayhtymän sijasta kaupungille. Alue on siirtynyt seurakunnan omistukseen vuonna 1981 tehdyllä maanvaihtokirjalla. Kaupunki on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Toteutuessaan taloudellisen riskin suuruus voi olla 2,4-15 miljoonan euron välillä riippuen vaadittavasta puhdistuksen tasosta. Ulkoinen toimintaympäristö vaikuttaa Porvoon kaupungin toimintaedellytyksiin ja toimintaprosesseihin. Merkittävimmät toimintaympäristön haasteet ja riskit liittyvät Porvoon näkökulmasta mm. sote-uudistukseen, muutoksiin kunnille määrättävissä uusissa tehtävissä ja vastuissa, lainsäädäntöön, maahanmuuttotilanteen vaikutuksiin sekä pitkäaikaistyöttömyyteen. Kaupungin velkaantuminen on yhä merkittävä taloudellinen riski, vaikka velan määrä on laskenut noin 37 miljoonalla vuodesta Kaupungin lainakanta vuoden 2015 päättyessä oli 115 miljoonaa euroa. Kaupungin lainat ovat euromääräisiä eikä niihin näin liity valuuttariskiä. Lainat on hajautettu eri pituisiin sekä Vuonna 2014 kaupunki kärsi 2 miljoonan euron takaustappion Porvoon saariston vesihuoltolaitososuuskunnalle myönnetystä lainasta. Osuuskunnan konkurssin välttämiseksi liiketoiminta, pääosa verkostosta ja velat on päätetty siirtää osaksi liikelaitos Porvoon Veden toimintaa. Suunnitelman mukaan takaustappio korkoineen tulee maksetuksi takaisin 12 vuoden kuluessa. Henkilöstöön liittyvät riskit muodostuvat pääosin osaavan henkilöstön saatavuuteen etenkin määrätyissä ammattiryhmissä. Lisäksi riskinä henkilöstön ikääntyessä on henkilöstön työkyvyn ja osaamisen ylläpitäminen eläkeikään saakka. 11

12 Omaisuudesta ja omistamisesta johtuvia riskejä liittyy konserniyhteisöomistuksiin. Konsernivalvontaa pyritään toteuttamaan kuntalain edellyttämällä tavalla ja varmistamaan näin omistajaarvon säilyminen. Tällä hetkellä konsernivalvonta ei toimi kaikelta osin tarkoituksenmukaisesti. Toimenpiteitä konserniohjauksen kehittämiseksi jatketaan vuonna Kaupungin vaikutusmahdollisuudet etenkin suurten kuntayhtymien toimintaan ovat vähäiset, jolloin esim. erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden järjestäminen ei välttämättä toteudu kaupungin kannalta taloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Itä-uudenmaan koulutuskuntayhtymä päätti purkaa peruspääoman ehtoisia rahastosijoituksia omaan taseeseensa kertyneen alijäämän kattamiseksi. Purkupäätöksen vuoksi kaupunki joutuu alaskirjaamaan sijoituksia kuntayhtymässä ja alentamaan oman pääoman eriä. Toimenpide supistaa kaupungin taseessa kertynyttä ylijäämää noin 1,8 miljoonalla eurolla ja heikentää kaupungin taloudellista asemaa. Omaisuuteen, toimintaan, vastuuvelvollisuuteen ja henkilöstöön liittyvät vahinkoriskit on vakuutettu. Vakuutussopimukset uusittiin vuoden 2014 alussa ja vakuutusturvaa lisättiin merkittävästi. Vakuutusturvaa päivitetään tarvittaessa. Kaupungin toimitiloissa on todettu lukuisia sisäilmaongelmia, jotka ovat johtaneet tilojen sulkemisiin ja tilapäisiin järjestelyihin. Kiinteistöomaisuuden hoitoa ja kiinteistöjen kunnossapitoa kehitetään mm. uusilla sopimusmalleilla, kuntokartoituksilla sekä korjaus- ja uudisrakentamisella. Merkittävillä panostuksilla investointeihin pyritään turvaamaan terveet ja toiminnallisesti paremmat tilat tulevaisuudessa. Operatiiviseen toimintaan liittyvänä riskinä tulee jatkuvasti tunnistaa normaaliolojen häiriötilanteet sekä tilanteet, jotka johtavat poikkeusoloihin. Poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Valmiussuunnittelun kehittämistyö jatkuu. Kaupungin johtoryhmä ja erityisvastuussa olevat viranhaltijat ovat osallistuneet säännöllisesti valmiussuunnitteluun ja valmiuskoulutuksiin. Merkittäviä tunnistettuja riskejä liittyy myös suuriin asukasryhmiin kohdistuviin palveluihin kuten kaupungin vesihuoltoon sekä ruokapalveluihin. Näiden osalta riskien toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta toteutuessaan niillä voi olla merkittävät vaikutukset esim. kuntalaisten terveydelle. Porvoon ympäristön tila 2015 on yleisesti katsottuna ollut vakaa. Seurantatutkimusten mukaan Ilman laadussa ja vesistöjen tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Ilman laatu on bioindikaattorien perusteella viimeisen kymmenen vuoden aikana jonkin verran parantunut. Tässä suhteessa kuormitetuimpia alueita ovat Kilpilahti, kaupungin keskusta ja vilkkaimpien liikenneväylien varret. Kilpilahden teollisuusalue kuormittaa ympäristöä monin tavoin. Häiriötilanteissa on esiintynyt tilapäisesti kohonnutta häiritsevää melua ja hajua. Ympäristölupaehtojen päästöraja-arvoja ei pääsääntöisesti ole ylitetty. Jätevesien keskitetty pistekuormitus jokiin on vähentynyt, mutta maa- ja metsätalousalueiden kuormitus, jossa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä, peittää muutokset alleen. Lyhytaikaisia vaihteluja vesien laadussa esiintyy vuodenajasta ja säästä riippuvasti. Merialueen kuormitus on vähentynyt, mutta happikatoiset syvänteet syöttävät ravinteita sisäiseen kiertoon vielä pitkään Ympäristötekijät Kaupunkikehitys ja lupa- ja valvonta vastuualueet ovat yhdessä vastanneet rakennetun ympäristön laadusta ja viihtyisyydestä. Uusilla rakennettavilla alueilla tämä on tarkoittanut mm. varhaista poikkihallinnollista kuulemista ja rakentajien tehostettua neuvontaa. Porvoo kuuluu HINKU kuntien ryhmään ja tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen 80 prosentin leikkausta 2007 päästötasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2015 aikana tavoitteesta oli toteutunut reilu kolmannes. Poikkihallinnollinen ilmastonmuutostyöryhmä on koordinoinut kaupungin eri sektoreilla tapahtuvaa työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaupunki haastoi Porvoossa sijaitsevat yritykset ja yksityishenkilöt ilmoittamaan ilmastoystävälliset tekonsa internet-sivuilla olevaan HIN- KUmappiin. Tunnuslukuja Ympäristönsuojelun viranomaistyö, Liikenne Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun silloilla yht. keskim. vuorokausiliikenne ajon./vrk Tilapalvelujen hallinnoimien kiinteistöjen sähkönkulutus kwh * öljynkulutus litraa * Kevyen liikenteen väylän pituus, km *lukuja ei ole vielä saatavilla 12

13 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalakiin lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna Kaupungin hallintosääntö on päivitetty vastaamaan kuntalain muutoksia. Kuntalain muutoksen keskeinen sisältö on täsmennetty kaupunginhallituksen, lautakuntien ja kaupunginjohtajan tehtäviin ja päätösvaltaan sekä erikseen hallintosäännön 39 :ään Kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kuntalain 14 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Perusteista on päätetty kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2015 ja niiden jalkauttaminen organisaatioon on käynnistetty vuoden aikana. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee näkyä kaikissa kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, valvonnasta ja toteuttamisesta vastaa kaupunginhallitus sekä lautakunnat ja johtokunnat omilla toimialoillaan. Johtavat viranhaltijat ja toimintayksiköiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat valvonnasta vastuussa olevalle ylemmälle toimielimelle tai viranhaltijalle. Sisäisen tarkastuksen järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Kaupungin tehtävät on järjestettävä ja hoidettava taloudellisesti ja riskejä välttäen niin, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on kaikilla tehtäväalueilla ja tulosyksiköillä. Näillä tulee olla hyvää hallinto- ja johtamistapaa edistävät menettelyt ja käytännöt (hallintosääntö 31 ). Toimialat ja liikelaitokset ovat antaneet selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä, joista on koottu seuraava yhteenveto. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimialoilla ja liikelaitoksissa ei ole havaittu puutteita lakien ja säännösten, kaupungin hallintosäännön tai sisäisten ohjeiden noudattamisessa. Johtavat virkamiehet ovat valvoneet päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamista. Työyksiköiden ja henkilökunnan tuntemusta työhön liittyvien sääntöjen, ohjeiden ja päätösten noudattamisesta varmistetaan johtoryhmätyöskentelyn, esimieskokousten, säännöllisten työpaikkakokousten sekä muun sisäisen viestinnän keinoin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista on seurattu ja raportoitu säännöllisesti. Kuukausi- ja osavuosiraportit on käsitelty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa sekä sisäisesti eri johtoryhmissä. Talouden ja toiminnan ohjaus ja seuranta on kytketty yhteen vuosikellossa. Tuloksellisuuden arvioinnin edellytysten kehittämistä on tehty osana vuosikellon mukaista seurantaa sekä vuonna 2015 käynnistetyssä tietojohtamisen kehitysohjelmassa. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattista, ennakoivaa ja kattavaa menettelytapaa, jonka avulla tunnistetaan ja arvioidaan toiminnan ja toimintaympäristön riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi ja raportoimiseksi. Kokonaisvaltainen riskienhallinta tarkoittaa, että riskinäkökulma on sisällytetty kaikkeen kunnan ja kuntakonsernin toimintaan. Riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastaavat johtavat viranhaltijat ja toimintayksiköiden esimiehet. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilöstöllä on riittävät tiedot sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Koko kaupunkikonsernia koskevissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on kuvattu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut eri organisaatiotasoilla, riskienhallintaprosessin vaiheet sekä kriteerit riskien arvioimiselle ja niihin suhtautumiselle. Riskienhallinta toteutuu osana toimintaprosesseja ja siitä raportoidaan osana tilinpäätöstä. Riskienhallinnan merkityksen korostaminen, systemaattisen riskienhallintaprosessin toteutumisen varmistaminen ja yhtenäinen riskienhallinnan raportointi koko organisaatiossa on riskienhallintatyön kehittämisen keskeinen tavoite. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessin ohjattua läpivientiä yksikkötasolla on pilotoitu. Emokaupungin riskien itsearviointia on toteutettu vuosina Liikelaitoksista Porvoon Vesi on päivittänyt riskikartoituksen v ja sen arvioidaan olevan ajan tasa lla. Liikelaitos Tilapalveluissa on vuoden 2015 aikana kehitetty systemaattista riskienhallintaa koko liikelaitoksen osalta. Vuoden 2015 lopussa kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin uuden tietoturvapolitiikan. Muu tietoturvaohjeistus on samassa yhteydessä uudistettu ja sen jalkautus organisaatioon on käynnistetty. Tietohallinnon jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmien laatiminen on meneillään ja se saatetaan loppuun vuonna Työsuojeluriskien arvioinnit ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Koulutusta ja raportointia on päivitetty vastaaman työturvallisuuslakia. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että olemassa olevat hallintomenettelyt ja valvonta on riittävää ja järjestelmä toimii tarkoituksenmukaisesti. Vahinkoriskit on kartoitettu vakuutusten kilpailuttamisen yhteydessä vuonna Vakuutuksilla pyritään kattamaan henkilövahinkojen, omaisuusvahinkojen sekä toiminnan keskeytymisen ja toiminnan vastuun riskien taloudelliset seuraamukset. Vakuutusturvaa ja sen päivitystarvetta käydään säännöllisesti läpi yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa. Vakuutusturvaan liittyvistä asioista on järjestetty koulutusta esimiehille. 13

14 Valmiussuunnittelutyötä on jatkettu kaupungin johtoryhmässä ja toimialoilla. Kaupungin yleinen valmiussuunnitelma on hyväksytty vuonna Investointikohteiden riskienhallintapäätökset tehdään kohteiden teknisten ja kaupallisten asiakirjojen laatimisvaiheessa. Projektien valvontaorganisaatio vastaa riskienhallinnasta rakennuskohteiden toteutuksen aikana. Toimitilajohtaja vastaa työmaaorganisaation valvonnasta. Kaupungin keskeisten toimintaprosessien kuvaamista ja kehittämistä on jatkettu. Työn tavoitteena on varmistaa mm. riittävä riskienhallinnan toteutuminen. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Toimialojen antamien selontekojen perusteella ei ole havaittavissa seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa nykyisiä hankintakäytäntöjä. Hankintapäätökset on tehty lainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaisesti sekä määrärahojen puitteissa. Kilpailutusprosesseissa toimialat tekevät yhteistyötä hankintapalveluyksikön kanssa. Kappaleessa mainittuja tapauksia lukuun ottamatta omaisuuden luovutuksiin tai omaisuuden arvoihin ei ole kohdistunut arvonalennuksia, menetyksiä, korvaus - tai muita oikeudellisia vastuita. Sopimustoiminta Sopimusseuranta on hoidettu asianmukaisesti ja ajantasaisesti nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta. Käytössä olevaa sopimushallintaohjelmaa ja toimialojen omia seurantamenetelmiä on kehitetty, mutta järjestelmä ei kaikilta osin palvele sopimusseurannan tarpeita. Riskejä sisältyy jossain määrin sopimusehtojen noudattamisen valvontaan sekä sopimusten määräaikojen seuraamiseen. Tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden valvomisessa käytetään apuna erillistä toimittajien seurantapalvelua. Sosiaali- ja terveystoimessa on edellisvuosien tapaan osana sopimushallintaa tehty useita suunnitelmallisia valvonta- ja yhteistyökäyntejä sopimuskumppaneiden toimintayksiköihin. Järjestelmällisiä puutteita sopimuskumppanin toiminnassa ei ole valvontakäyntien johdosta havaittu. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastuksen järjestämisestä vastaa kaupunginjohtaja ja tehtävän hoitamisesta controller. Sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan, konserniohjauksen ja konsernivalvonnan sekä toiminnan ja talouden raportoinnin arviointi. Sisäisen tarkastuksen raportti toteutuneista toimeksiannoista sekä työsuunnitelma seuraavalle vuodelle on käsitelty kaupunginhallituksessa ja kaupungin johtoryhmässä. Sisäisen valvonnan kehittäminen Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteita pyritään kehittämään organisaation kaikilla tasoilla. Jokaisen toimialan, tehtäväalueen, tulosyksikön ja kustannuspaikan oma johtamisjärjestelmä, oma sisäinen valvonta ja sisäiset kontrollit ovat ensisijainen keino toiminnan laillisuuden, oikeellisuuden ja tuloksellisuuden varmistajana. Tavoite on, että toimialat ja tehtäväalueet tuottavat omaan toimintaympäristöön soveltuvat sisäisen valvonnan ohjeet ja käytännöt. Controller-toiminto avustaa ja konsultoi tässä tehtävässä. Konsernivalvonnan painoarvo on kasvanut kuntien toimintaympäristön muutoksen sekä kuntalain konsernia koskevien tiukentuneiden säädösten johdosta. Konsernivalvonnan kehittämisen tarpeet on otettu huomioon mm. controllerin toimintasuunnitelmassa. Tuloksellisuuden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnin parantamiseksi jatketaan kehitystyötä. Vuonna 2015 käynnistettiin tietojohtamisen ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa päätöksenteon tukena käytettävän tiedon laa tua ja saatavuutta. Myös Kuntaliiton tuottavuusvertailun käyttöönotto vuonna 2016 tukee tietojohtamisen edellytyksiä. Toimialojen raportoimat sisäisen valvonnan kehittämissuunnitelmat liittyvät vastaavasti tietojohtamisen edellytysten parantamiseen, prosessien sujuvoittamiseen ja prosessien riskienhallinnan varmistamiseen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen jalkauttamiseen konkreettisiksi toimenpiteiksi. 14

15 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden 2015 tulokseen on yhdistelty kaupunkiorganisaatioon kuuluvat liikelaitokset ja taseyksikkö. Tuotoista ja kuluista on eliminoitu sisäiset erät. Tilikauden yhdistelty tulos oli miljoona euroa alijäämäinen ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa -0,2 miljoonan euron alijäämää. Liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli 2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset tulot olivat 69 miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2 miljoonaa euroa, mikä oli 3 prosenttia. Ulkoiset menot olivat 315 miljoonaa euroa. Ulkoisten menojen kasvu oli noin 4 miljoonaa euroa, mikä oli 1,2 prosenttia. Toimintakate oli 246 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkeni 2 miljoonaa euroa, mikä oli 0,7 prosenttia. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista parani hieman 2 1,4 prosenttiin. Vuotta aikaisemmin osuus oli 21 prosenttia. Verotuloja kertyi 222 miljoonaa euroa, mikä on 11,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Verotulojen kasvu oli 5,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Kunnallisveroja kertyi 8 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteisöveroa 2 miljoonaa euroa enemmän ja kiinteistöveroa noin miljoona euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen kasvu oli mahdollista kunnallisverotuksen veroprosentin 0,5 prosenttiyksikön ja kiinteistöveroprosenttien 0,05 prosenttiyksikön korotuksen ansiosta. Kunnallisverotulot kasvoivat myös verotilitysjärjestelmässä tehdyistä oikaisuista, jotka tuottivat noin puolet kunnallisverotulojen kasvusta. Valtionosuudet vähenivät 3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Valtionosuuksien ylimääräiset leikkaukset jatkuvat. Korkotaso on ollut vuodesta 2009 lähtien erittäin matala. Korkotaso nousee ja palautuu normaalitasolle vasta, kun talous kääntyy nousuun. Korkokulut laskivat 0,5 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen erotus oli noin 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2015 vuosikate oli 23 miljoonaa euroa, mikä on 7,5 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate ennen liikelaitosten yhdistelyä oli 18 miljoonaa euroa. Vuosikate on parantunut verotulojen kasvun ja käyttötalouden maltillisen kehityksen myötä, vaikka valtionosuudet laskivat merkittävästi. Tilinpäätöksen asukaskohtainen vuosikate oli 467 euroa ja edellisenä vuonna 319 euroa. Kaupungin talous on tilikaudella keskimäärin tasapainossa. Vuosikatteella voitiin rahoittaa 115 prosenttia nettoinvestoinneista ja 96 prosenttia poistoista. Kaupungin poistot ovat noin 20,8 miljoonaa euroa ja liikelaitosten poistot noin 3,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehdyt tilinpäätössiirrot koskevat maanhankintarahaston varoilla tehtyjä kiinteistökauppoja ja pelastuslaitoksen investointi- ja poistoerovarauksia. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä päätti purkaa peruspääomarahastoja. Kaupungin osuus rahastopurusta eli 1,8 miljoonaa euroa on kirjattu sijoitusomaisuuden vähennykseksi ja edellisten tilikausien ylijäämän vähennykseksi. Tilikauden tulos on 0,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan taseen kertyneestä ylijäämästä. Tilinpäätöksen alijäämäkirjauksen ja rahastopurun jälkeen taseen kertynyt ylijäämä vähenee 43,8 miljoonaan euroon. TULOSLASKELMA (Sisältää liikelaitokset), Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 21,4 21,0 Vuosikate / Poistot, % 96,0 61,5 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

16 1.3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli 3,6 miljoonaa euroa. Nettoinvestointeihin liikelaitokset mukaan lukien käytettiin 20,2 miljoonaa euroa ja ilman liikelaitoksia 14,6 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit kasvoivat miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Tilivuoden rahoituksen rahavirta oli -0,3 miljoonaa euroa. Uusia lainoja otettiin 0,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vanhoja lainoja lyhennettiin. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat tekijät helpottivat likviditeettiä 0,6 miljoonalla eurolla. Investointien tulorahoitusprosentti eli vuosikatteen osuus nettoinvestoinneista oli 115 prosenttia, kun se oli edellisenä vuonna 83 prosenttia. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti, joissa huomioidaan investointien lisäksi lainojen lyhennykset, oli 54 prosenttia. RAHOITUSLASKELMA (Sisältää liikelaitokset), Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 15 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Toiminnan ja investointien rahavirta viideltä edelliseltä vuodelta oli 23 miljoonaa euroa. Viiden vuoden yhteenlasketun rahavirran tulee olla positiivinen eli ylijäämäinen, jotta se täyttää kunnille asetetun omarahoitusvaatimuksen Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku nousi yhteen edellisen vuoden 0,4:stä. Lainanhoitokate parani lainamäärän laskun ja tulorahoituksen kohentumisen ansiosta. Uusia talousarviolainoja nostettiin 22 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 22,7 miljoonaa euroa. Lainamäärä laski noin 0,7 miljoonalla eurolla. Kaupungin kassavarat olivat vuoden päättyessä 25 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius helpottui, kun kassavarat kasvoivat 3,3 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys oli vuoden päättyessä 26 päivää ja vuotta aikaisemmin 22 päivää. Tavoiteltavana maksuvalmiustasona voidaan pitää noin 30 päivän maksuvalmiutta. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta milj Investointien tulorahoitus, % 115,4 82,7 Lainanhoitokate 1,0 0,4 Kassan riittävyys, pv Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/ (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainahoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluku arvo on yli 2. Lainanhoitokate on tyydyttävä tunnusluvun arvoilla 1-2 ja heikko, jos arvo on pienempi kuin 1. Investointien tulorahoitus % = 100 x vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investoinneista on rahoitettu vuosikatteella. Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Rahavarat Rahavarat

17 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta heikkeni hieman 44,3 prosenttiin. Kaupungin oma pääoma laski maanhankintarahaston käytön ja ylimääräisen koulutuskuntayhtymästä johtuvan 1,8 miljoonan euron vähennyksen vuoksi. Taseen omavaraisuusasteen tavoitearvo on vähintään 50 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko vuoden tulorahoituksesta parani 47,6 prosenttiin. Suhdeluku parani, koska lainamäärä laski ja tulorahoitus kasvoi. Suhteellisen velkaantuneisuuden tulee olla alle 50 prosenttia. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2015 päättyessä on 115 miljoonaa euroa, joka on 2302 euroa asukasta kohti. Ennakkotiedon mukaan kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus asukasta kohti on 2793 euroa, mikä on noin 500 euroa enemmän. TASE, VASTAAVAA TASE, VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset V Edellisten tilikausien menot yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAA- 2. Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken- C PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN Osakkeet ja osuudet PÄÄOMAT 2. Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot 3 4. Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen 1. Valtion toimeksiannot 3 pääomat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet E VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja C VAIHTUVAT VASTAAVAT vakuutuslaitoksilta I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Liittymismaksut ja muut II Saamiset velat Pitkäaikaiset saamiset II 1. Myyntisaamiset Lyhytaikainen Lainasaamiset 2. Lainat rahoitus- ja 3. Muut saamiset vakuutuslaitoksilta Lyhytaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Siirtosaamiset Muut velat Siirtovelat III Rahoitusomaisuusarvopaperit Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Asukasluku indeksoituna (2006=100) 11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 5.4.2018 Päiväys: 5.4.2018 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 31.10.2012 vahvistanut kunnallisvaalituloksen Porvoon kaupungissa.

Keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 31.10.2012 vahvistanut kunnallisvaalituloksen Porvoon kaupungissa. Kunnallisvaalit Kommunalvalet 2012 Keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 31.10.2012 vahvistanut kunnallisvaalituloksen Porvoon kaupungissa. Kunnallisvaaleissa 28.10.2012 valittiin seuraavat henkilöt ja

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot