HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA 2.1

Transkriptio

1 HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA 2.1 Hoitotyön kliiniset opettajat: Haapa Toni Eckardt Margit Koota Elina Kukkonen Pia Pohjamies Netta Ruuskanen Susanna

2 SISÄLLYS LUKIJALLE... 5 SANASTO OPPIMINEN JA OHJAUS Oppiminen käsitteenä Oppimisnäkemykset Reflektion merkitys oppimiselle Itseohjautuvuuden merkitys oppimiselle Oppimistyylit ja erilaiset oppijat Esimerkkejä opetus- ja ohjausmenetelmistä Terveysalan tutkinnot osana suomalaista koulutusjärjestelmää OPPIMISYMPÄRISTÖ Potilas osana opiskelijan oppimista Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä Mobiililaitteet oppimisen tukena harjoittelussa Ohjaussuhde OPISKELIJAOHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN Opiskelijaohjauksen resurssit Opiskelijan ohjausprosessi Harjoittelupaikan hakeminen Opiskelijan perehdytys Oppimistavoitteiden asettaminen Ohjauskeskustelut Palautteen antaminen Opiskelijan arvioiminen harjoittelun aikana Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet Harjoitteluyksiköstä johtuvat haasteet Opiskelijasta johtuvat haasteet Ohjaajana toimiminen haasteellisissa opiskelijaohjaustilanteissa Monikulttuurinen ohjaus Yleiset harjoitteluun liittyvät periaatteet Harjoittelusopimukset ja laskutus Opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista tiedottaminen OPISKELIJAOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Opiskelijaohjauksen laadun arviointi Opiskelijaohjaajana kehittyminen

3 4.3. Opinnäytetyöt ja projektityöt HUS:ssa FAQ - usein esitetyt kysymykset opiskelijaohjauksesta LÄHTEET

4 LIITTEET Liite 1. Esimerkki merkityksellisten tapahtumien tekniikasta Liite 2. Esimerkki käsitekartasta Liite 3. Ohje tapausesimerkin rakentamisesta Liite 4. Esimerkki oppimispäiväkirjan ohjeistuksesta opiskelijalle Liite 5. Kansainvälisen vaihto-opiskelijan ohjausprosessi HUS:ssa Liite 6. Johtajaylilääkärin ohje 6/2014 Liite 7. Ohjaajan muistilista Liite 8. Tehtäviä opiskelijoille harjoittelun ajalle Liite 9. HUS-periaatteet Jobiili-ilmoituksen sisällöstä Liite 10. Ohje opiskelijalle CV:n laadintaan harjoittelupaikan hakemista varten Liite 11. Esimerkki Tervetuloa-kirjeen sisällöstä Liite 12. Esimerkki opiskelijan perehdytyskortista Liite 13. Ohjaajan muistilista kirjallisen arvioinnin koostamiseen Liite 14. Toimintamalli vuokaaviona harjoittelun haasteellisiin tilanteisiin Liite 15. Toimintaohje opiskelijaan kohdistuvan häirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle Liite 16. Toimintaohje koskien päihtynyttä opiskelijaa harjoittelussa Liite 17. Esimerkki varhaisen tuen keskustelun kirjaamislomakkeesta Liite 18. Johtajaylilääkärin ohje 2/2018 ja Liite 2 Liite 19. Terveydenhuollon opiskelija potilaan hoidon dokumentoijana harjoittelujaksolla Liite 20. Johtajaylilääkärin ohje 2/2017 Liite 21. Toimintaohje koskien opiskelijan biologisia altistumisia Liite 22. Toimintaohje koskien opiskelijan tapaturmaa harjoittelun aikana Liite 23. Esimerkki HUS Harjoittelulaskutuksen liitteen täytöstä Liite 24. CLES-saatekirje opiskelijalle Liite 25. Johtajaylilääkärin ohje 2/2015 4

5 LUKIJALLE Opiskelijan osaamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta onnistunut harjoittelu on merkityksellinen. Terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ohjauksen toteuttaminen ja sen kehittäminen ovat oleellinen osa kaikkien terveydenhuollon toimintaympäristöjen toimintaa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) hoitotyön toteutusta, johtamista, rakenteita ja toivottuja tuloksia kuvataan hoitotyön ammatillisessa toimintamallissa. Tämä noudattaa magneettisairaala-mallia, jossa keskeisintä on potilashoidon hyvät tulokset ja niihin pyritään osaavan henkilökunnan avulla. Opiskelijaohjauksella on tässä merkittävä rooli. Laadukkaan opiskelijaohjauksen avulla varmistetaan tulevien hoitotyöntekijöiden osaaminen ja toisaalta vahvistetaan HUS:n vetovoimaisuutta työnantajana. [1, 2, 3.] Käsikirjan tarkoituksena on tuoda työvälineitä opiskelijaohjaukseen. Käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää opiskelijoiden ohjauskäytänteitä HUS-alueella ja siten parantaa ohjauksen laatua ja opiskelijan oppimista harjoittelun aikana. Käsikirjan sisältö perustuu näyttöön perustuvaan tietoon opiskelijaohjauksesta sekä kansallisiin suosituksiin ja ohjeistuksiin. Tämä HUS opiskelijaohjauksen käsikirja on tarkoitettu kaikkiin HUS:n harjoitteluyksiköihin, joissa ohjataan terveysalan opiskelijoita. Käsikirjaa voivat käyttää kaikki opiskelijaohjaukseen osallistuvat. HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjan ensimmäinen versio julkaistiin vuonna Käsikirjan käyttöä HUS:ssa arvioitiin kesällä 2016 ja saatujen tulosten perusteella käynnistettiin käsikirjan päivittäminen. Tämä uudistettu HUS opiskelijaohjauksen käsikirja 2.0 on toimitettu sähköisessä muodossa, jolloin se on helposti kaikkien saatavilla ja toisaalta sitä voidaan jatkuvasti päivittää toiminnan muuttuessa. Uutena asiasisältönä käsikirjaan on lisätty mm. tietoa oppimisesta ja ohjaamisesta, terveysalan tutkinnoista Suomessa, monikulttuurisesta ohjauksesta ja haasteellisista opiskelijaohjaustilanteista. Lisäksi toimintaohjeita 4

6 ja harjoittelun periaatteita on päivitetty. Ohjaajilta saadun palautteen perusteella käsikirjaan lisättiin usein esitetyt kysymykset (FAQ) auttamaan käytännön ohjaustilanteiden ratkaisemisessa. Toivomme tämän käsikirjan uudistetun version palvelevan entistä paremmin opiskelijaohjauksen toteuttamista ja kehittämistä. Opitaan yhdessä ja toisiltamme! Helsingissä Käsikirjan päivittäjät: Haapa Toni Halme Kirsi Koota Elina Kukkonen Pia Laaksonen Timo Patanen Heli Pohjamies Netta Ruuskanen Susanna Päivitys 2.1.-versioon Patanen Heli 5

7 SANASTO CV Curriculum vitae eli ansioluettelo on opiskelijan harjoittelupaikkahakemukseen liitettävä luettelo opiskelijan aikaisemmista harjoittelupaikoista, työpaikoista, tutkinnoista ja kursseista tms. Harjoittelu Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (AMK) ja työssäoppiminen (II-aste). Harjoitteluyksikkö Kaikki HUS:n toimintayksiköt, joissa toteutetaan opiskelijaohjausta. Itsearviointi Opiskelijan oma arvio itsestään, omasta osaamisestaan ja oppimisprosessistaan. Itseohjautuvuus Opiskelijan kyky ohjata omaa oppimistaan, joka edellyttää tietoisuutta ja vastuuta omasta oppimisestaan. Itseohjautuvuus on kulttuurisidonnaista. Se kehittyy prosessinomaisesti ja siihen vaikuttavat mm. opiskelijan motivaatio ja opeteltava asia. Näyttöön perustuva toiminta Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä esimerkiksi opiskelijaohjauksessa. Ohjaaja Laillistettu tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö tai osastosihteeri, joka ohjaa opiskelijaa harjoitteluyksikössä. Ohjaus Opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutussuhde, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Ohjauksella pyritään aina laajentamaan ymmärrystä ohjauksen kohteena olevasta asiasta. Tässä käsikirjassa ohjauksella tarkoitetaan myös laajemmin koko opiskelijaohjausta. Ohjausosaaminen Ohjaaja osaa käyttää erilaisia opetus- ja ohjausmenetelmiä tavoitteellisesti huomioiden opiskelijan yksilölliset oppimistarpeet ja tavat, jotka tukevat opiskelijan oppimisprosessia. Opettaja Oppilaitoksessa toimiva harjoittelun ohjaava opettaja, jolla on opettajalta vaadittava ylempi korkeakoulututkinto, oman opetusalan sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto, kolmen vuoden työkokemus sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pedagogiset opinnot. Opetussuunnitelma Suunnitelma opetuksen tavoitteista, sisällöistä, menetelmistä ja arviointikeinoista. Opiskelija Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa (apuvälineteknikko (AMK), bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), geronomi (AMK), hammasteknikko (AMK), jalkaterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), kätilö (AMK), naprapaatti (AMK), optometristi (AMK), osteopaatti (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK), toimintaterapeutti (AMK)) tai sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (lähihoitaja) suorittava henkilö. 7

8 Opiskelijavastaava Laillistettu tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö tai osastosihteeri, jonka vastuualueena harjoitteluyksikössä on opiskelijaohjaus. Oppilaitos Ammattikorkeakoulu tai II asteen oppilaitos. Oppiminen Oppiminen on muutosta opiskelijan tiedoissa, taidoissa, arvoissa, asenteissa ja ajattelussa. Oppimisella pyritään siihen, että opiskelija pystyy toimimaan ympäristössä paremmin. Oppimisympäristö Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden muodostama kokonaisuus, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat (esimerkiksi harjoitteluyksikkö). Osastonhoitaja Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka toimii harjoitteluyksikön esimiehenä, jolla on kokonaisvastuu yksikkönsä opiskelijaohjauksesta. Potilas Terveyden- tai sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö. Pedagogiikka Kasvatukselliset periaatteet siitä, kuinka opetusta tai ohjausta järjestään. Reflektio Omien tunteiden, odotusten ja ajatusten tunnistamista, ilmaisua ja käsittelyä. Reflektiossa opitut asiat liitetään laajempaan asiayhteyteen ja niitä peilataan aiempiin kokemuksiin ja ajatuksiin. SWOT-analyysi Nelikenttämenetelmä, jota käytetään oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Sen avulla tehdään näkyväksi vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats). 8

9 1. OPPIMINEN JA OHJAUS 1.1. Oppiminen käsitteenä Oppimista lähestytään toisaalta oppijan omana tiedonrakenteluna, toisaalta opiskelijan osallistumisena käytännön toimintaan. Keskeistä on se, että opiskelija nähdään aktiivisena omaa oppimistaan ja oppimisprosessiaan ohjaavana toimijana. Opiskelija ei ole vain tiedon vastaanottaja, vaan hänen oppimisensa on sidoksissa toimintaympäristöön ja sen tarjoamiin kokemuksiin samalla kun oppiminen on riippuvaista hänen omasta toiminnastaan. [98, 99.] Jokainen opiskelija tulee harjoitteluun omista lähtökohdistaan; aiempi osaaminen, oppimistarpeet ja oppimisen keinot vaihtelevat ja määrittävät osaltaan oppimisprosessia. Vaikka opiskelijan ajatellaan olevan vastuussa omasta oppimisestaan, ohjaajan on tärkeä olla tietoinen opiskelijan oppimisprosessista, jotta hän voi omalla ohjaustoiminnallaan tukea sitä. Käsitykset siitä, mitä ja miten pitäisi oppia, mikä on oppijan rooli sekä mikä on opetuksen ja ohjauksen merkitys, tulee aina huomioida. Koska käsitys oppimisesta vaikuttaa ohjaamiseen, on ohjaajan hyvä pysähtyä pohtimaan omia lähtökohtaoletuksiaan: onko opiskelija passiivinen tiedon vastaanottaja vai nähdäänkö opiskelijan oppiminen yhteisenä tiedonrakenteluna, jossa tiedon jakaminen ja asioiden yhdessä pohtiminen korostuvat. [100, 98, 99.] Oppimisen käsite voidaan ymmärtää monin eri tavoin ja sitä kuvataan usein muistamisena, ymmärtämisenä sekä laajimmillaan muuttumisena. Ohjauksen avulla ohjaaja tukee opiskelijan oppimisprosessia ja siten vaikuttaa opiskelijan oppimiseen. Ohjauksen toteuttamiseen ohjaaja tarvitsee tietoa eri oppimisnäkemyksistä, oppimistyyleistä ja erilaisista oppijoista. Ohjaaja voi ohjauksessaan käyttää erilaisia opetus- ja ohjausmenetelmiä riippuen opetettavasta asiasta sekä opiskelijan lähtökohdista. [4,5,6.] 9

10 1.2. Oppimisnäkemykset Oppimiskäsitys on jokaisen ihmisen henkilökohtainen käsitys oppimisesta. Oppimisnäkemyksellä tarkoitetaan laajemmin tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä teoriaa, jonka avulla selitetään oppimista. [5, 6.] Oppimisnäkemyksissä (teorioissa) kuvataan opetuksen prosessin toimijoina opettajaa sekä oppijaa. Seuraavassa sovelletaan oppimisnäkemyksiä harjoitteluyksikköön, jossa nämä toimijat ovat ohjaaja ja opiskelija. Oppimiseen vaikuttavat oppimiskäsitysten ja opetustyylin lisäksi ohjaajan käsitykset oppimisesta ja ohjaamisesta. Oppimisnäkemysten pääsuuntauksia edustavat behavioristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen ja kokemuksellinen oppimisnäkemys. Niitä voidaan luokitella taustalla olevan teorian mukaan, mutta myös tiedon käsittelytavan perusteella yksilön tai yhteisön näkökulmasta. [5, 6.] Erilaiset oppimisnäkemykset toimivat ohjaajan työvälineenä ohjaamisessa. Ohjauksen taustalla oleva oppimisnäkemys on aina tilanne- ja ympäristösidonnainen. 10

11 Behaviorismi Behavioristisen oppimisnäkemyksen mukaan opiskelija on tiedon passiivinen vastaanottaja eli hänen roolinsa on olla ohjauksen kohteena. Oppimisprosessi alkaa opiskelijan saamasta ulkoisesta ärsykkeestä. Ohjaajan rooli on aktiivinen ja tavoitteena on siirtää tietoa pienissä osissa opiskelijalle. Ohjaus etenee osista kokonaisuuksiin ja perustuu vahvasti opiskelijan muistiin ja ulkoa opetteluun, ei tiedon sovellettavuuteen. Ohjausta suunniteltaessa oletetaan, että opiskelijoiden lähtökohdat ovat tasavertaiset. [7, 100.] Kognitivismi Kognitiivisen oppimisnäkemyksen mukaan opiskelija on aktiivinen ja tavoitteellinen tiedon vastaanottaja, käsittelijä, tuottaja ja tulkitsija. Opiskelija oppii uusia asioita liittämällä ne olemassa oleviin tietoihinsa ja taitoihinsa. Kognitiivisissa oppimisnäkemyksissä pyritään kuvaamaan, millä tavoin opiskelija käsittelee tiedollista ainesta. Oppiminen nähdään yksilöllisenä tapahtumana, jossa opiskelija ja opittava asia ovat vuorovaikutuksessa. Tällöin tiedon prosessointi on merkittävämpi kuin tulos. Ohjaajan rooli on määrittää oppimisen suuntaviivat ja ohjata opiskelijan omaehtoista oppimista. [9, 7, 6.] Konstruktivismi Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on sidoksissa yksilön ympäristöön ja tilanteeseen. Oppiminen liittyy aina toimintaan, jota ohjaavat tarpeet, aikeet ja odotukset. Oppiminen on opiskelijan aktiivista älyllistä toimintaa, jossa hän tulkitsee havaintojaan aikaisemman tietonsa ja kokemustensa pohjalta. Uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä. Oppimisen kriteerit määrittelevät tavoitteen, mutta oppimista säätelee opiskelija itse. Konstruktivismissa ohjaajan rooli on tukea ja ohjata opiskelija uusien tietorakenteiden muodostamisessa. [7, 6.] Konstruktivismissa nähdään tiedon ym- 11

12 märtäminen vastakohtana behaviorismin ulkoa opettelemiselle. Konstruktivistiseen oppimisnäkemykseen sisältyy useita oppimisen näkökulmia, joissa on merkityksellistä sosiaalinen vuorovaikutus sekä opiskelijan oma aktiivinen rooli tiedon muodostamisessa. [8.] Kokemuksellinen oppiminen Kokemuksellisessa oppimisessa lähtökohtana on, että opiskelijan tiedot ja taidot kehittyvät toiminnan ja tekemisen kautta. Voidaan ajatella, että toimintaympäristö haastaa opiskelijan toimimaan ja tekemään. Oppiminen alkaa omakohtaisesta kokemuksesta, jolloin opiskelija alkaa pohtia toimintaansa ja kokemaansa. Opiskelija pyrkii myös systematisoimaan ja ymmärtämään kokemaansa, sekä liittämään sen aiemmin oppimaansa käytännölliseen tai teoreettiseen kehykseen. Oppimiseen vaikuttavat useat oppijan omat ajattelu- ja tiedonkäsittelyn prosessit: muistaminen, oppimisen keinot, tiedonkäsittelyn tapa, aiemmat oppimiskokemukset ja reflektio. Oppimiseen vaikuttavat myös tunteet ja sillä, oppiiko opiskelija omasta halusta vai pakosta, on merkitystä oppimistulosten kannalta. Oppimisen kannalta keskeistä on, että opiskelija pystyy antamaan merkityksen omalle oppimiskokemukselleen. [100, 101, 98, 99.] Vinkkejä ohjaajalle oppimisnäkemyksistä: Pohdi, miten sinä ajattelet oppimisen tapahtuvan? Mikä on sinun oppimiskäsityksesi? Muista, että oppimisnäkemykset vaikuttavat kaikkeen oppimiseen ja opettamiseen/ohjaamiseen! Vältä tiedon kaatamista opiskelijalle, sen sijaan auta häntä oivaltamaan keskeiset potilaan hoitoon liittyvät tekijät. 12

13 1.3. Reflektion merkitys oppimiselle Reflektio on sitä, että opitut asiat liitetään laajempaan asiayhteyteen ja niitä peilataan aiempiin kokemuksiin ja ajatuksiin. Keskeistä on se, että opiskelija pohtii tietoisesti oppimiskokemuksiaan ja pyrkii ymmärtämään niitä. Kokemusten analysoinnin lisäksi teoriatiedon yhdistäminen käytäntöön mahdollistuu. Reflektio kohdistuu kokemuksiin, tunteisiin ja oppimisen sisältöön. [102, 103, 104, 105]. Reflektio vaatii käynnistyäkseen kokemuksen, joka pakottaa yksilön pohtimaan. Tällaisena toimii parhaiten jokin monimutkainen tilanne, esimerkiksi opiskelijan kokemus epäonnistumisesta. Reflektiota tapahtuu toiminnan aikana ja sen jälkeen. Reflektiota tapahtuu myös silloin, kun ihminen haluaa pohtia, miten voisi valmistautua tuleviin tapahtumiin tai miten voisi toimia jatkossa. Reflektio voi siis käynnistyä kokemuksen kanssa eriaikaisesti. [104, 106.] Reflektiotaidot ovat yksilön kykyä säädellä omaa oppimistaan ja tietämistään, jolloin hän tunnistaa joustavasti oman osaamisensa ja tietämisensä rajat. Tällä puolestaan on vahva yhteys osaamisen kehittymiseen. Opiskelijan osaaminen vahvistuu, kun hän hakee eri näkökulmia kokemukseen, puntaroi eri vaihtoehtojen välillä ja perustelee ajatuksiaan teoriatiedolla. [102.] Taito reflektoida on yksilöstä riippuvaista ja vaatii opiskelijan motivaatiota. Kaikki eivät ole taipuvaisia tai halukkaita reflektioon [104]. Reflektiotaito ei rajoitu pelkästään tutkinnon suorittamiseen ja ohjattuun harjoitteluun, vaan sen merkitys on suuri myös valmistumisen jälkeen; reflektio auttaa ammattilaisiakin tarkkailemaan omaa toimintaansa, kehittymään ammatillisesti ja arvioimaan omaa ammattitaitoaan. [107, 105.] Harjoittelussa ohjaajan kanssa käydyt ohjauskeskustelut ja opiskelijan itsearviointi ovat ensiarvoisia reflektiokyvyn kehittymisessä. Sen perustana on ohjaajan ja opiskelijan välille kehittynyt luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Oh- 13

14 jaajan kannattaakin tietoisesti kiinnittää huomiota reflektiota tukevien keskustelujen käymiseen ja luottamuksellisen suhteen solmimiseen opiskelijan kanssa. [108.] Reflektiota vahvistaa myös oppimispäiväkirjan kirjoittaminen sekä vertaiskeskustelut opiskelijakollegojen kanssa [109]. Vinkkejä ohjaajalle reflektiosta: Ota huomioon, että asiantuntijaksi ei voi kehittyä ilman reflektiota! Muista, että reflektointiin tarvitaan aikaa, joten suunnittele ajankäyttö ohjauksessa. Hyödynnä erilaisia malleja reflektiokeskustelun toteuttamisessa. Löydät niistä esimerkin liitteestä Itseohjautuvuuden merkitys oppimiselle Itseohjautuvuudella tarkoitetaan yksilön kykyä ohjata omaa oppimistaan ja ottaa vastuuta siitä. Itseohjautuvuus on edellytys, että opiskelija saa valmiuksia 14

15 toimia ammatissaan. Lisäksi itseohjautuvuus luo pohjan elinikäiselle oppimiselle, joka auttaa häntä kehittymään ammatissaan myöhemminkin. [110, 111.] Vaikka itseohjautuvuudessa korostuu opiskelijan oma toiminta, ei itseohjautuvuus ole yksin tekemistä, vaan se vaatii opiskelijan ja ohjaajan aktiivista vuorovaikutusta harjoittelun tavoitteista ja oppimisen päämääristä. Itseohjautuvuuden kehittyminen on nähtävissä mm. siinä, että opiskelija osaa suunnitella omaa oppimistaan ja ohjata omaa oppimisprosessiaan tavoitteellisesti. Hän osaa myös arvioida omaa toimintaansa ja tavoitteiden saavuttamista. [111, 112.] Ohjaajan tehtävänä on tukea opiskelijan itseohjautuvuutta harjoittelussa. Varsinkin opiskelun alkuvaiheessa opiskelija kaipaa ohjaajan apua harjoittelun oppimismahdollisuuksien ja toiminnan kokonaisuuden oivaltamisessa. Ohjauskeskustelut ovat keskeisessä roolissa itseohjautuvuuden vahvistumisessa, varsinkin jos opiskelija kohtaa haasteellisia tilanteita tai hänen osaamisensa ei ole riittävää. Itseohjautuvuutta tukevat opiskelijan ohjaajalta saama jatkuva palaute, taitojen harjoittelu ja vaatimus suunnitella ja perustella omaa toimintaansa. [110, 111.] Vinkkejä ohjaajalle itseohjautuvuudesta: Tiedosta, että itseohjautuva opiskelija hakeutuu oppimistilanteisiin saavuttaakseen asetetut harjoittelun tavoitteet. Vahvista opiskelijan itseohjautuvuutta antamalla aikaa, tilaa ja palautetta opiskelijalle. Muista, että opiskelijan jättäminen yksin tilanteisiin ei ole itseohjautuvuuden tukemista Oppimistyylit ja erilaiset oppijat Oppimistyyli on tapa, jolla hankitaan ja käsitellään tietoa helpoimmin ja mieluiten. Se määrittelee miten opittavaa asiaa lähestytään tai jäsennetään omassa opiskelussa. Jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen oppimistyyli, joka 15

16 kehittyy koko eliniän, lapsuudesta aikuisuuteen. Se muokkautuu erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Oppimistyylien tunnistamisesta, soveltamisesta ja yhdistämisestä on hyötyä sekä ohjaajalle että opiskelijalle. Ohjaajan olisi hyvä kysyä ohjaustilanteita suunnitellessaan, mikä on opiskelijalle ominaisin oppimistyyli. [10, 7.] Erityisesti opintojen alkuvaiheessa opiskelija tarvitsee ohjausta tiedonkäsittelytaidoissa sekä oppimisstrategioiden hallinnassa [11]. Oppimistyylejä kuvataan eri tavoilla ja käsitteillä: mm. toimintatavan (Aktivisti, Pragmaatikko, Teoreetikko, Pohdiskelija) ja aistihavaintoihin perustuvan VAKTmallin (Visuaalinen, Auditiivinen, Kinesteettinen, Taktiilinen) mukaan. Taulukoihin 1 ja 2 on tiivistetty se, miten oppimistyyli näkyy opiskelijan toiminnassa ja mikä oppimistyylien mukaista oppimista edistää. 16

17 Taulukko 1. Oppijan oppimistyyli toimintatavan mukaan [Mukaillen 7, 12.] Oppimistyyli Aktivisti aktiivinen osallistuja Pragmaatikko käytännön toteuttaja Teoreetikko looginen ajattelija Pohdiskelija harkitseva tarkkailija Opiskelijan toiminta käytännössä Oppii parhaiten ollessaan yhtä aikaa mukana monessa lyhyessä ja nopeatempoisessa toiminnassa. Oppii parhaiten saadessaan välittömästi mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön. Oppii parhaiten työtä tekemällä. Oppii parhaiten silloin, kun oppimistilanteessa on mahdollista kysellä ja kokeilla. Omaa hyvät teoreettiset tiedot ja voi tarvita ohjaajan tukea teorian ja käytännön yhdistämisessä. Oppii parhaiten ajattelemalla ennen toimintaa ja tarkkailemalla sekä analysoimalla. Vinkki ohjaajalle Aktivistin oppimista edistää, kun hänellä on mahdollisuus osallistua useisiin erilaisiin oppimistilanteisiin harjoittelun aikana. Pragmaatikko haluaa paljon käytännön tehtäviä, joita hän saa koittaa itse ohjatusti. Teoreetikko kaipaa mahdollisuuksia teoriatiedon lukemiseen ennen käytännön tekemistä ja keskustelua ohjaajan kanssa hänen oppimisestaan. Pohdiskelija tarvitsee aikaa valmistautua tekeillä olevaan asiaan esim. ohjeistusten lukemisen kautta. Taulukko 2. Oppijan oppimistyyli aistihavaintojen mukaan [Mukaillen 10, 6.] Aistihavaintojenmukainen oppimistyyli Opiskelijan toiminta käytännössä Visuaalinen näköaistin avulla oppiva Auditiivinen kuuloaistin avulla oppiva Kinesteettinen liikeaistin avulla oppiva Taktiilinen tuntoaistin avulla oppiva Näytä minulle... Kerro minulle... Anna minä kokeilen... Anna minä tunnustelen... 17

18 Ohjaajan olisi hyvä myös miettiä omaa oppimistaan ja ohjaustyyliään, koska ohjaaja ohjaa oppijaa oman oppimistavan ja ohjaustyylinsä kautta. Esimerkiksi teoreettinen ohjaaja saattaa laittaa käytännönläheisen opiskelijan lukemaan kirjallisuutta, vaikka tämä oppisi paremmin tekemällä. Ohjaustyyli tulee siis olla opiskelijalähtöinen ja tukea opiskelijan tapaa oppia. Erilainen oppija voi olla kuka tahansa. Tyypillistä erilaiselle oppijalle on erilainen tapa opiskella tai hahmottaa oppimista. Hänellä voi olla haasteita sekä opintojen suorittamisessa että arkielämässä. Haasteet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalis-kulttuurisia ja ne voivat johtaa opintojen viivästymiseen tai jopa koulutuksen keskeyttämiseen. Opiskelija yleensä tunnistaa itse oppimisen haasteensa, mutta ohjaajan on vaikea niitä nähdä. [13.] Esimerkiksi lukihäiriöstä kärsivä opiskelija saattaa tarvita ohjaajalta monipuolisesti eri ohjausmenetelmien käyttöä ja asioiden toistoa [14]. Muita oppimista haastavia tekijöitä ovat esimerkiksi opiskelijan jännittäminen, motivaation puute tai uupumus. Lisäksi oppimiseen vaikuttavat vahvasti oppimisympäristö, -kulttuuri sekä perhesuhteet. [13.] Harjoitteluun voi kuulua erilaisia haasteita, jotka voivat estää opiskelijan osaamisen kehittymistä. Opiskelija voi kokea harjoittelun aloittamisen ahdistavaksi ja stressaavaksi. [15.] Uusi harjoitteluyksikkö ja harjoittelun aikaiset uudet oppimistilanteet voivat aiheuttaa opiskelijalle epävarmuutta, joka voi heijastua hänen toiminnassaan. Erityisen kuormittaviksi asioiksi opiskelija saattaa kokea vuorovaikutuksen potilaan ja omaisten kanssa, kuolevan potilaan kohtaamisen ja kliinisten taitojen oppimisen. Opiskelijan henkilökohtaiset asiat voivat vaikuttaa hänen jaksamiseensa, joita ovat esimerkiksi työ-, opiskelu- ja sosiaalisen elämän yhteensovittaminen sekä taloudelliset haasteet. [16, 17.] Ohjaajan tulee huomioida opiskelijan ohjauksessa osaamisen kehittymistä estävät tekijät. Hänen tulee omalla toiminnallaan tukea ja edistää opiskelijan osaamisen kehittymistä [17]. Ohjaaja toimii roolimallina opiskelijalle [18, 19, 20]. Hänen tehtävänään on järjestää opiskelijalle oppimistilanteita ja antaa 18

19 riittävästi aikaa tietojen ja kliinisten taitojen oppimiselle [21, 22]. Ohjaajan hyvät vuorovaikutustaidot ja ystävällinen asenne opiskelijaa kohtaan luovat turvallisen ilmapiirin opiskelijan osaamisen kehittymiselle. Harjoittelun edetessä opiskelijan itseohjautuvuuden tukeminen on keskeistä. [21, 20.] Vinkkejä ohjaajalle oppimistyyleistä ja erilaisista oppijoista: Muista, että oppimistyyli on yksilöllinen. Tiedosta oma oppimistyylisi! Kysy opiskelijaltasi miten hän oppii parhaiten ja suunnittele ohjausta sen pohjalta Esimerkkejä opetus- ja ohjausmenetelmistä Ohjauksessa ohjaaja voi hyödyntää eri opetus- ja ohjausmenetelmiä. Seuraavassa esitellään neljä menetelmää, joita voidaan käyttää ohjauksen tukena harjoitteluyksiköissä. 19

20 Käsitekartta Käsitekartalla tarkoitetaan graafista tiedon esittämismenetelmää, jota käytetään tietyn aihepiirin tietorakenteen tai teeman kuvailuun [6, 23]. Käsitekartta ei vie paljon tilaa eikä vaadi erikoisia oppimisympäristöjä [24]. Käsitekartassa keskeisin asia tai teema sijoitetaan paperin keskelle; keskuksesta piirretään puumaisesti siihen liittyviä tekijöitä. Käsitekarttojen on todettu auttavan asiakokonaisuuksien ymmärtämistä. [25, 6, 23.] Esimerkiksi harjoittelun alussa opiskelijaa voidaan pyytää tekemään käsitekartta jostain harjoitteluyksikön keskeisestä toimintakäytännöstä. Harjoittelun lopulla opiskelijaa pyydetään täydentämään karttaa oppimansa perusteella. Käsitekartta voi näin olla osa arviointia [26, 6]. Liitteessä 2 on esimerkki käsitekartasta. Merkityksellisten tapahtumien tekniikka Merkityksellisten tapahtumien tekniikka (MTT) sopii terveysalan opiskelijoiden ohjaukseen harjoittelussa. Menetelmää voidaan verrata valokuvan ottamiseen. Merkityksellisessä tekniikassa opiskelija tai opiskelijaryhmä kertoo tai kirjoittaa tapahtumasta, joka on vaikuttanut tai koskettanut heitä opiskelun aikana. Tapausten reflektoinnissa voi tulla esille hyvinkin henkilökohtaisia ja herkkiä aiheita. Menetelmä vaati ohjaajalta ohjaus- ja ihmissuhdetaitoja. [27, 6.] Merkityksellisten tapahtumien tekniikkaa voidaan yhdistää myös muihin opetusmenetelmiin. Esimerkiksi oppimispäiväkirjatapahtumat voidaan reflektoida merkityksellisten tapahtumien tekniikkaa avuksi käyttäen. [28, 29, 30, 31.] Liitteessä 1 on esimerkki merkityksellisten tapahtumien tekniikasta. Tapausesimerkki Tapausesimerkkeihin perustuva opetus on yksi ongelmalähtöisen oppimisen muoto, jossa tosielämän tilannetta simuloidaan ajattelun avulla. Opetusmenetelmänä se sijoittuu ajattelutaitoon ja tekemällä oppimiseen liittyvien menetelmien välimaastoon. Parhaiten se soveltuu opiskelijalle, joilla on kyky hahmot- 20

21 taa tapaus mielessään ja käsitellä sitä kuin reaalimaailman tapahtumaa. Tapausesimerkissä ohjaaja antaa opiskelijalle tapauksen, jota opiskelija alkaa purkaa itsenäisesti tehden siitä johtopäätöksiä ja yleistyksiä. Tapaukset voivat olla kertomuksia, malleja, kuvauksia, ratkaisuja ja sovelluksia. Opiskelija työstää esimerkkitapausta hyödyntäen aiempaa osaamistaan sekä tarvittaessa etsii uutta tietoa. [6, 32.] Tapausten yhteydessä opiskelijalle voidaan antaa kysymyksiä, joihin hän etsii vastauksia [33, 6]. Oppikirjat ja artikkelit sisältävät valmiita potilastapauksia, joita voidaan hyödyntää [33]. Menetelmänä tapausesimerkin on esitetty kehittävän kokonaisuuksien ymmärtämiseen, tiedon soveltamiseen, käytännön ongelmanratkaisuun, eri ratkaisuvaihtoehtojen arviointiin ja optimaalisen ratkaisuvaihtoehdon valintaan liittyviä kykyjä [34, 33, 6]. Menetelmän vahvuutena on, että se antaa opiskelijalle kiinnekohdan, johon etsiä tietoa ja muokata olemassa olevaa osaamistaan. Tapaukset toimivat hyvänä testialustana jo opittujen asioiden soveltamiseen ja siten ne tukevat opiskelijan soveltamistaitojen kehittymistä sekä päätöksentekokykyä. [35, 6.] Liitteessä 3 on ohje tapausesimerkin rakentamiseen. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on opiskelijan kirjoittama asiakirja. Se voi sisältää opittuja asioita, heränneitä kysymyksiä, suunnitelmia, ongelmakohtia ja pohdintaa. Keskeistä oppimispäiväkirjassa on opiskelijan oma reflektoiminen ja syvällinen omaa oppimista koskeva pohdinta. Oppimispäiväkirjassa opiskelija työstää ja kirjoittaa omia ajatuksiaan, jotka saattavat selventää niitä syventäen oppimista. Oppimispäiväkirjan tarkoitus on jäsentää opiskelijan oppimista ja sen kehittymistä. [23.] Oppimispäiväkirjan on todettu auttavan opiskelijaa yhdistämään teoriaa käytäntöön, tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä yhdistämään uusia ideoita ja käsitteitä aiemmin opittuun [36]. Oppimispäiväkirja tarjoaa opiskelijalle myös mahdollisuuden purkaa harjoittelun aikana kokemiaan tunteita ja auttaa ymmärtämään omia reaktioitaan [28]. Opiskelijan oppimista ja kirjoittamista voidaan ohjata kysymysten avulla [37] ja näin 21

22 ollen oppimispäiväkirja mahdollistaa reflektoinnin ohjaajan kanssa. Liitteessä 4 on esimerkki oppimispäiväkirjan ohjeistuksesta opiskelijalle. Ohjauksella on useita ulottuvuuksia. On hyvä löytää tasapaino opiskelijan omien ratkaisujen löytämisen ja ohjaajan antaman suoran neuvon välillä. Ohjaajan oman ohjaustyylin mukauttaminen opiskelijan oppimisen tapoihin sekä osaamistarpeisiin on tärkeää. Tämä ei tarkoita sitä, että tekisi opiskelijan puolesta, vaan sitä, että ohjaaja mahdollistaa opiskelijan oman ajattelun aktivoitumisen ja kehittymisen. Ohjaaja voi auttaa opiskelijaa jäsentämään ja syventämään ymmärrystään esittämällä kysymyksiä tai neuvoa opiskelijaa yksityiskohtaisestikin työtehtävän opettelussa. Neuvominen ei tarkoita aina suoran vastauksen antamista. Ohjaaja voi myös pyytää opiskelijaa pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja ja kertoo oman vaihtoehtonsa vasta sitten. [113.] Vinkkejä ohjaajalle opetus- ja ohjausmenetelmistä: Kokeile rohkeasti eri opetusmenetelmien käyttöä opiskelijaohjauksessa! Eri opetusmenetelmiä voi myös yhdistää ja käyttää samanaikaisesti. Laadi yksikköösi kuvauksia esitettyjen opetusmenetelmien käytöstä! (kts. liitteet 1-4) 1.7. Terveysalan tutkinnot osana suomalaista koulutusjärjestelmää Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin, jotka ovat perusopetus, toisen asteen koulutus sekä korkea-asteen koulutus (Kuvio 1). Terveysalan koulutusta tarjotaan toisella asteella ja korkea-asteella ja näiden koulutusten tutkintoihin liittyviä harjoitteluja voidaan suorittaa HUS:ssa. [67, 114, 115]. Opiskelijaohjauksen näkökulmasta ohjaajalla olisi hyvä olla käsitys terveysalan tutkinnoista osana koulutusjärjestelmää, sillä harjoitteluun tulevan opiskelijan oppimispolun ymmärtäminen on keskeistä ohjauksen suunnittelun ja toteuttamisen näkökulmasta. 22

23 Tohtorintutkinnot Lisensiaatin tutkinnot (yliopistot) Ylemmät korkeakoulututkinnot (yliopistot) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (ammattikorkeakoulut) KORKEA- ASTEEN KOULUTUS Alemmat korkeakoulututkinnot (yliopistot) Työkokemus 3 vuotta Ammattikorkeakoulututkinnot (ammattikorkeakoulut) TOISEN ASTEEN KOULUTUS Ylioppilastutkinnot (lukiot) Ammatilliset tutkinnot Erikois- Perustutkinnotutkinnot Ammatti- Ammatilliset tutkinnotammatti- tutkinnot (Ammatilliset oppilaitokset, aikuisoppilaitokset ja oppisopimuskoulutus) PERUSOPETUS (peruskoulut: luokat 1-9 (sekä mahdollinen lisäopetus 10-luokka)) Kuvio 1. Suomen koulutusjärjestelmän rakenne [mukaillen 116.] Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulusta ohjaa Opetushallitus laatimalla opetussuunnitelman perusteet, jonka pohjalta oppilaitos rakentaa oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne koostuu perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Tutkintorakenteet esitetään kuvioissa 2 ja 3. Nämä tutkinnot antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. [Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 117.] 23

24 Ammatillinen perustutkinto on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille, sen laajuus on 180 osaamispistettä, joka muodostuu ammatillisen tutkinnon osista (135 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Koulutuksen keksimääräinen kesto on kolme vuotta. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 30 osaamispistettä harjoittelua eri tutkinnon osissa. Ammattitaitovaatimusten saavuttaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä harjoittelun yhteydessä. Ammattiosaamisen näytön vastaanottamiseen ei tarvita erillistä koulusta ja sen voi ottaa vastaan opiskelijalle nimetty ohjaaja. [117.] Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on suunnattu henkilöille, joilla on työkokemusta tai jotka ovat suorittaneet vähintään toisen asteen tutkinnon. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen yhteydessä puhutaan näyttötutkinnoista, jotka suoritetaan työpaikoilla osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa. Tähän voi sisältyä edeltävä harjoittelu, jonka tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa tutkintotilaisuuteen. Ennen tutkintotilaisuutta opiskelija kirjoittaa henkilökohtaisen tutkintotilaisuuden suunnitelman (hensu), jossa näkyy ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkintotilaisuutta varten nimetään erillinen työelämäarvioija, jolla pitää olla tähän erillinen koulutus ja joka ei voi toimia opiskelijan harjoittelun ohjaajana. Tutkintotilaisuus käydään ns. kolmikantana, jossa paikalla ovat oppilaitoksen opettaja, työelämäarvioija sekä työnantajan edustaja. Erikoisammattitutkinnossa on osoitettava vaativampien työtehtävien hallintaa ja syvällistä osaamista, jollakin ammatin erikoisalueella. [117.] 24

25 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto*, lähihoitaja osaamisalat: - ensihoito - jalkojenhoito - kuntoutus - lasten ja nuorten hoito ja kasvatus - mielenterveys- ja päihdetyö - sairaanhoito- ja huolenpito - suun terveydenhoito - vammaistyö - vanhustyö - asiakaspalvelu ja tietohallinta Kuvio 2. Toisen asteen ammatilliset tutkinnot: perustutkinnot [mukaillen 115.] Terveysalan ammattitutkinnot: - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon em.* osaamisalat sekä - jalkojenhoito - kipsausala - obduktio-preparattori Sosiaali- ja terveysalojen yhteiset ammattitutkinnot: - kehitysvamma-ala - päihdetyö Terveysalan erikoisammatti-tutkinnot: - kipsimestari - psykiatrinen hoito Sosiaali- ja terveysalojen yhteiset erikoisammatti-tutkinnot: - kehitysvamma-ala - näkövammais-taitojen ohjaaja - puhevammaisten tulkki - työvalmennus - vanhustyö Kuvio 3. Toisen asteen ammatilliset tutkinnot: ammatti- ja erikoisammattitutkinnot [mukaillen 115.] 25

26 Korkea-asteen koulutus Korkeakoulutusta ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriö mm. lainsäädännön keinoin. Korkeakouluille ei ole erikseen määriteltyjä yhteisiä opetussuunnitelmien perusteita, vaan jokainen korkeakoulu tekee oman opetussuunnitelmansa. [Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 118, 114, 115]. Valtakunnallisesti ammattikorkeakoulut tekevät keskenään yhteistyötä ja tästä esimerkkinä on Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus-hanke, jossa on määritelty tarvittavaa ammatillista osaamista ja keskeisiä sisältöjä [119, 118]. Terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on opintopistettä ja koulutus kestää kokopäiväopintoina keskimäärin vuotta. Ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan (AMK) tutkintoihin sisältyy sairaanhoitajan tutkinto (210 opintopistettä). Terveysalan ammattikorkeakoulu opintoja voidaan opiskella suomen-, ruotsin tai englanninkielellä ja tutkinnot on listattu kuviossa 4. [114.] Ammattikorkeakoulututkintojen rakenne muodostuu perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa ohjatusti erityisesti ammattiopintojen keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Terveysalalla ammattitaitoa edistävän harjoittelun laajuus on vähintään kolmasosa koulutuksen pituudesta. [67.] Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen ammattitaitoa voi syventää suorittamalla ammatilliset erikoistumisopinnot, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai muita ammattikorkeakouluissa aikuiskoulutuksena tarjottavia opintoja. Avoimissa ammattikorkeakouluissa (ei tutkintoon johtava koulutus) voi suorit- 26

27 taa teoriaopintoja sekä ammattitaitoa edistävää harjoittelua. [114.] Huomioitavaa kuitenkin on, että HUS:ssa voi suorittaa harjoittelua vain tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija. Terveysalan ammattikorkeakoulu-tutkinnot: - apuvälineteknikko (AMK) - ensihoitaja (AMK) - fysioterapeutti (AMK) - geronomi (AMK) - hammasteknikko (AMK) - jalkaterapeutti (AMK) - kuntoutuksen ohjaaja (AMK) - kätilö (AMK) - naprapaatti (AMK) - optometristi (AMK) - osteopaatti (AMK) - röntgenhoitaja (AMK) - sairaanhoitaja (AMK) - suuhygienisti (AMK) - terveydenhoitaja (AMK) - toimintaterapeutti (AMK) Ammattikorkeakoulututkinnot (ammattikorkeakoulut) Terveysalan englanninkieliset ammattikorkeakoulu-tutkinnot: - Bachelor of Health Care (Esimerkiksi Degree Programme in Nursing) - Bachelor of Social Services and Health Care Kuvio 4. Ammattikorkeakoulututkinnot [mukaillen 67.] Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi HUS:ssa voi harjoitella myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. He opiskelevat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Suomen ulkopuolella. Lähtökohtaisesti vaihto-opiskelijat tulevat harjoitteluun suomalaisen oppilaitoksen kautta. Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden ohjausprosessi HUS:ssa on kuvattu liitteessä 5. Vinkkejä ohjaajalle terveysalan tutkinnoista: On hyvä tuntea, miten sosiaali- ja terveysalan tutkinnot sijoittuvat suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Perehdy tarkemmin myös oman opiskelijasi koulutuspolkuun. 27 Muistathan, että kansainvälisen vaihto-opiskelijan ohjaaminen mahdollistaa kulttuurisen osaamisen ja kielitaidon vahvistumisen sekä pääset vertailemaan eri maiden hoitokäytänteitä.

28 2. OPPIMISYMPÄRISTÖ 2.1. Potilas osana opiskelijan oppimista Opiskelijan oppimisen kannalta yksi keskeisimmistä asioista on vastavuoroinen yhteistyösuhde potilaan kanssa. Potilas on omien voimavarojensa ja tahtonsa mukaisesti aktiivinen osallistuja opiskelijan oppimisprosessissa. Hän on oman tilanteensa asiantuntija neuvoen sairauteensa ja hoitoonsa liittyvissä asioissa, kertoen itsestään, sairastumisestaan, sairauden kanssa elämisestä sekä hoitoon liittyvistä vointia edistäneistä tai heikentäneistä asioista. Potilas voi rohkaista opiskelijaa ja antaa kannustavaa palautetta opiskelijan toteuttamasta hoidosta ja siten vahvistaa opiskelijan opiskelumotivaatiota sekä luottamusta omaan osaamiseensa. [44, 120, 121.] Ohjaajan on hyvä tiedostaa potilaan ja opiskelijan välisen yhteistyösuhteen merkitys opiskelijan oppimiselle ja tukea tätä ohjauksellisin keinoin. Toisaalta ohjaajan tulee huomioida potilaan oikeudet hoidon aikana. HUS:n sairaaloissa noudatetaan Johtajaylilääkärin ohjetta 6/2014 opetuspotilaan asemasta ja potilastietojen ja kudosten käytöstä opetuksessa (liite 6). Ohje sisältää yleisiä periaatteita opetuspotilaiden kohtelusta, tiedottamisesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilaisiin liittyvien asiakirjojen ja opetusmateriaalin käytöstä. Ohjetta sovelletaan kaikkiin sairaaloissa opetettaviin terveydenhuollon ammattihenkilöiksi opiskeleviin Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä Ainoastaan harjoitteluyksikön tilat, henkilökunta ja potilaat eivät automaattisesti muodosta oppimisympäristöä, vaan siihen tarvitaan ammattilaisten sekä opiskelijoiden oppimisen edistämistä ja tukemista erilaisin keinoin [38]. On tärkeää, että opiskelijan harjoittelun toteutus on etukäteen suunniteltu ja mietitty omassa yksikössä (liite 7: ohjaajan muistilista). Näin ollen ohjaukseen vaadittava aika on helpompi järjestää. 28

29 Harjoitteluyksikön kliininen erikoisala ei ole oppimisympäristön laatua määrittävä tekijä, vaan sitä määrittävät enemmän harjoitteluyksikön ohjauskäytänteet, sosiaaliset rakenteet ja potilashoidon laatu [39]. Harjoitteluyksikön oppimisen salliva ja opiskelijalähtöinen ilmapiiri on merkityksellinen opiskelijan tietojen ja taitojen sekä ammatillisen identiteetin omaksumisen näkökulmasta. Lisäksi oppimisen salliva ympäristö luo pohjan opiskelijan itseluottamuksen muodostumiselle. [40, 41, 42.] Erityisesti haasteellisissa potilaan hoitotilanteissa opiskelijan oppimista tukeva ilmapiiri korostuu [43]. Opiskelijaohjauksen laatuvaatimuksena nähdään koko henkilökunnan kollegiaalinen käyttäytyminen toisiaan kohtaan, sitoutuminen, motivaatio ja myönteinen asenne opiskelijaohjaukseen [44, 45, 46, 47]. Opiskelijaohjauksen ollessa laadukasta harjoitteluyksikön toimintaa ohjaavien arvojen tulee olla tiedostettuja, julkisia ja esillä. Tämä edellyttää sitä, että työyhteisö on yhdessä keskustellut harjoitteluyksikön toiminnan arvoperustasta ja työyhteisön jäsenet ovat siihen sitoutuneita. Ohjaajan tehtävä on toimia siltana arvoja konkretisoitaessa ja niistä keskusteltaessa yksittäisen potilaan hoidossa. [48, 44, 46.] Harjoitteluyksikössä arvoista ja eettisistä ongelmista keskusteleminen on merkityksellistä [49]. Eettisten ongelmien huomioiminen ja käsittely ohjaajan tukemana 29

30 on ensiarvoisen tärkeää, sillä ne muovaavat opiskelijan ammatti-identiteettiä [50, 51, 52]. Opiskelijan kanssa on hyvä käydä läpi mitä harjoitteluyksikössä on mahdollista oppia, miten oppiminen harjoittelun aikana tapahtuu, mitkä ovat harjoitteluyksikön rutiinit ja hoitokäytänteet sekä mistä potilashoidon laatu harjoitteluyksikössä muodostuu. Opiskelijan kanssa on hyvä keskustella HUS:n ja harjoitteluyksikön arvoista sekä siitä, millaista on potilaan hyvä hoito ja kirjaaminen. Laadukkaan harjoitteluyksikön toiminta niin potilashoidossa kuin opiskelijanohjauksessa tulee perustua parhaaseen mahdolliseen näyttöön. Toimintaa pitää pystyä perustelemaan tutkitun tiedon, hyväksi havaitun toimintanäytön tai kokemukseen perustuvan näytön valossa [53.] Harjoitteluyksikössä tulee olla huomioitu myös sairaalaorganisaatioon liittyvät erityispiirteet: potilasturvallisuus, työturvallisuus, salassapito- ja tietoturva-asiat sekä henkilökunnan esimerkillinen toiminta infektioiden torjunnassa [44, 46] Mobiililaitteet oppimisen tukena harjoittelussa Opiskelijoiden omat mobiililaitteet, esimerkiksi älypuhelin tai tabletti voivat toimia oppimisen tukivälineenä harjoittelussa ja niitä käytetäänkin monipuolisesti oppilaitosten opetuksessa. Opiskelija voi mobiililaitteensa avulla hakea tietoa, käyttää sanakirjoja tai hyödyntää eri sovelluksia ja sosiaalista mediaa oppimiseen. Mobiililaitteiden avulla voidaan myös kommunikoida harjoittelua ohjaavan opettajan kanssa ja reflektoida harjoittelun tapahtumia. [122, 123, 124.] Harjoitteluyksikössä tulee ymmärtää, että mobiililaitteiden käyttö voi olla osa opiskelua. Opiskelijalle tulee harjoitteluyksikössä selvittää mobiililaitteiden käyttöön liittyvät lääkintätekniikan rajoitteet sekä aseptiset ja tietosuojaan liittyvät seikat. On hyvän tavan mukaista, että mobiililaitteita ei käytetä välittömässä potilashoidossa ja, että laitteet pidetään äänettömällä sekä huolehdi- 30

31 taan hyvästä käsihygieniasta laitteiden käytön yhteydessä. Mobiililaitteet mahdollistavat kuvaamisen sairaalassa, josta on olemassa ohje HUS:n henkilökunnalle. Tämä ohje on hyvä käydä läpi harjoittelun perehdytyksessä. Matkapuhelimen käytöstä HUS:ssa on annettu menettelyohje (2014) HUS- Kuvantamisen lääkintätekniikan toimesta. (Intranet > Organisaatio > HUS Logistiikka > Lääkintätekniikka > Asiakasohjeet) Menettelyohjeessa todetaan, että matkapuhelimien (ml. älypuhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet yms. mobiililaitteet) käyttöä rajoitetaan sairaalan hoito- ja tutkimustiloissa, mutta yleisissä tiloissa se on sallittua. Vinkkejä ohjaajalle harjoitteluyksikön toiminnasta: Keskustele kollegoidesi kanssa, miten koko työyhteisönne voi olla mukana tukemassa opiskelijan oppimista! Keskustele opiskelijan kanssa hoitotyön eettisten periaatteiden, arvojen ja potilasturvallisuuden toteutumisesta yksikössäsi! Mikäli harjoitteluyksikössä on hiljaisia hetkiä, niin voit soveltaa ohjauksessasi liitteessä 8 olevia tehtäviä opiskelijoille harjoittelun ajalle Ohjaussuhde Ohjaussuhteella tarkoitetaan ohjaajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutussuhdetta [39, 54, 108, 101, 112]. Ohjaussuhde on parhaimmillaan tasa-arvoinen yhteistyösuhde, mutta samalla se on aina myös roolisuhde. Ohjaussuhteen osapuolten on tunnettava roolinsa, jotta vuorovaikutus sujuisi ja ohjaus onnistuisi. Yksilöllinen ohjaussuhde ja henkilökohtainen ohjaaja ovat tutkimusten mukaan merkittävimpiä tekijöitä opiskelijan oppimisessa, mutta tarvitsevat toteutuakseen hyvää suunnittelua, organisointia ja esimiehen tukea. [mm. 55, 56, 47, 125.] Ohjaussuhteen muodostumiseen vaikuttavat lisäksi myös ohjaukseen liittyvät aikaisemmat kokemukset ja odotukset [45]. 31

32 Ohjaussuhde tukee opiskelijan oman päätöksentekokyvyn kehittymistä ja potilaan hoidon ymmärtämistä. Molemmat ohjaussuhteen osapuolet kantavat vastuuta oppimisprosessin edistymisestä. Ohjaussuhteen luomisessa korostuu ohjaajan kyky ja taito ottaa opiskelija mukaan työyhteisöön ja auttaa opiskelijan sopeutumista oppimisympäristöön. Opiskelijan oppimista helpottaa, kun hän tuntee kuuluvansa osaksi työyhteisöä. Opiskelija myös uskaltaa hakeutua oppimistilanteisiin helpommin, reflektoida kokemuksiaan sekä pyytää palautetta ja ohjausta. [108, 101, 112.] Eri toimijoiden roolit opiskelijaohjauksessa Ohjaussuhteessa opiskelijan tulee tiedostaa oma vastuunsa oppimisprosessissa sekä sitoutua tavoitelähtöiseen opiskeluun. Opiskelijalta vaaditaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta sekä vastuuta tavoitteidensa laatimisesta ja saavuttamisesta. Hänen tulee tunnistaa osaamisalueensa, vahvuutensa, kehittymistarpeensa ja osata arvioida kriittisesti omaa toimintaansa. Opiskelijan vastuulla on pyytää palautetta aktiivisesti, mutta myös harjaantua antamaan palautetta 32

33 ohjaajalleen. Opiskelijan tulee osata ottaa palaute vastaan ammatillisesti. [44, 46.] Ohjaaja sitoutuu opettamaan ja ohjaamaan sekä arvioimaan opiskelijan oppimista ja ammatillista kehittymistä. Hän vastaa opiskelijan ohjauksesta ja sen jatkuvuudesta. Ohjaaja luo omalta osaltaan avoimen ja turvallisen ilmapiirin oppimiselle. Ohjaussuhde on yhteistyösuhde ohjaajan ja opiskelijan välillä, joka ilmentyy yhteisvastuuna ohjauksen tuloksista. [55.] Ohjaajan tulee ottaa huomioon opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen sekä yksilölliset ohjaukseen vaikuttavat tekijät suunnitellessaan oppimista parhaiten tukevaa ohjausta. Ohjaaja huomioi ohjauksessaan teorian ja käytännön. Ohjaaja antaa ja vastaanottaa palautetta säännöllisesti sekä arvioi omaa toimintaansa ohjaajana ja ammattihenkilönä. [57a, 57b, 44, 46, 47.] Ohjaaja tarvitsee tukea ja palautetta esimieheltä, mutta myös kollegoiltaan. Mahdollisuus saada opettaa ja oppia edistää ohjaajan sitoutumista opetus- ja ohjaustoimintaan. [55.] Ohjaajan lisäksi harjoitteluyksikössä toimii yksikön opiskelijavastaava, jonka rooli opiskelijaohjauksessa ja sen kehittämisessä on keskeinen. HUS:ssa on määritelty opiskelijavastaavana toimimisen sisältöä (2014) (Intranet >Haku > Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä). Osastonhoitajan rooli opiskelijan ohjauksessa on tärkeä, koska esimiehen tehtävä on osaamisen johtaminen. Osastonhoitajan toimintatapa muodostaa harjoitteluyksikön sosiaalisen rakenteen perustan. Harjoitteluyksikön epämuodollinen ja välitön ilmapiiri saa opiskelijan kokemaan osaston pedagogiset lähtökohdat ja harjoitteluyksikössä toteutuvan ohjauksen myönteisesti. Osastonhoitaja edistää ja arvioi näyttöön perustuvan hoidon toteutumista sekä henkilökunnan tiedonhankintatapoja. Hän arvioi opiskelijoiden ja työntekijöiden oppimistapoja sekä sitä, minkälaisen ammatillisen roolimallin opiskelija omaksuu harjoitteluyksikössä. [58, 59, 60.] 33

34 Osastonhoitaja tuntee henkilökuntansa osaamistason, osoittaa ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia ja tukee henkilökuntaa työssä ja jaksamisessa. Osastonhoitaja on keskeisessä asemassa oppimisympäristön luomisessa ja osaston toimintakulttuurin kehittämisessä. Osastonhoitaja tukee harjoitteluyksikön keskustelevaa ilmapiiriä, jonka avulla hoitamisen taustalla oleva hiljainen ammattitieto ja asiantuntijuus välittyvät opiskelijoille. Osaston johtamisen kannalta on keskeistä kehittää ja arvioida harjoitteluyksikön eettistä työtä ohjaavia periaatteita ja kollegiaalista otetta sekä tapaa reflektoida toimintaa. [58, 59, 60.] Oppilaitoksen opettaja vastaa opiskelijan harjoittelun kokonaisuudesta. Pitämällä säännöllisesti yhteyttä opiskelijaan ja harjoitteluyksikköön hän tukee opiskelijaa saavuttamaan harjoittelun edellyttämät tiedot ja taidot. Yhteistyössä ohjaajan kanssa opettaja arvioi opiskelijan oppimista ja osaamista. Opettaja voi antaa myös ohjaajalle ohjaajan ammatillista kasvua ja kehitystä tukevaa palautetta. [44, 46, 61.] Tarvittaessa opettaja auttaa ohjaajaa ym- 34

35 märtämään harjoittelun tavoitteet ja arviointiperusteet [62]. Opetussuunnitelman tuntemus on yksi opettajan tärkeimmistä osa-alueista harjoittelun ohjauksessa [45]. Hoitotyön kliinisen opettajan työn tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille laadukas ohjaus ja hyvä oppimisympäristö. Hoitotyön kliininen opettaja tukee ja vahvistaa ohjaajien ohjausvalmiuksia mm. näyttöön perustuvan ohjaajakoulutuksen avulla. Lisäksi hän auttaa ja tukee henkilökuntaa haasteellisissa opiskelijaohjaustilanteissa. Opiskelijan oppimista vahvistetaan harjoittelussa mm. yleisperehdytyksen ja reflektiokeskustelujen avulla. Uusien opetus- ja ohjausmenetelmien avulla varmistetaan opiskelijan oppiminen, oppimisen soveltaminen sekä teorian ja käytännön yhdistyminen. [44, 57b.] Hoitotyön kliiniset opettajat toimivat kehittäjinä, kouluttajina, konsultteina ja tutkijoina myös vastuualueettaan laajemmin kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Vinkkejä ohjaajalle ohjaussuhteesta: Ota selvää, miten eri toimijoiden tehtävät opiskelijaohjauksessa toteutuvat teidän yksikössänne. Pyydä tarvittaessa apua harjoittelua ohjaavalta opettajalta esimerkiksi silloin, jos harjoittelun tavoitteet tuntuvat epäselviltä. Keskustele oman esimiehesi kanssa opiskelijaohjaukseen käytettävästä resurssista. 3. OPISKELIJAOHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Opiskelijaohjauksen resurssit Opiskelijan harjoittelun suunnittelu sekä toteutuksesta huolehtiminen kuuluvat opiskelijaohjauksen perusteisiin [57a]. Laadukkaan opiskelijaohjauksen toteut- 35

36 tamiseen tarvitaan henkilö-, materiaali-, ja aikaresursseja. Jokaisessa harjoitteluyksikössä tulee olla opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö (tai henkilöt) eli opiskelijavastaava. Hän nimeää jokaiselle opiskelijalle 1-3 omaa ohjaajaa, huomioiden opiskelijan ohjaus- ja oppimistarpeet sekä harjoitteluyksikön toiminnan luonteen. [48, 44, 46.] Ohjaaja tarvitsee opiskelijaa ohjatessaan päivitettyä ohjausosaamista kliinisen osaamisen lisäksi [45, 63, 47]. Ohjaajilla tulee siis olla mahdollisuus osallistua ohjaajakoulutuksiin. Opiskelijan, ohjaajan ja harjoitteluyksikön vastuulla on huolehtia osaltaan, että opiskelijalla on riittävästi yhteisiä työvuoroja ohjaajiensa kanssa. Toteuttaessaan laadukasta ohjausta, nimetyille ohjaajille tulee resursoida aikaa opiskelijaohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi ohjaaja tarvitsee erikseen resursoitua työaikaa alkukeskusteluun, ohjauskeskusteluihin, väli- ja loppuarviointiin ja niihin valmistautumiseen. [48, 44, 46.] Tutkimusten mukaan yhteisillä työvuoroilla ja resursoidulla ajalla on merkitystä ohjausprosessin onnistumiseen [mm. 64, 39, 45, 42, 47]. Harjoitteluyksikössä tulee olla jokaisessa työvuorossa ohjaajia, joiden osaaminen on opiskelijan käytettävissä. Oppimistilanteiden, opiskelumateriaalin ja -välineiden sekä mahdollisuuden järjestäminen tiedonhankintaan kuuluu ohjaajien ja harjoitteluyksikön velvollisuuksiin [48, 57a, 44, 46]. Vinkkejä ohjaajalle opiskelijaohjauksen resursseista: Edellytä opiskelijaa noudattamaan nimettyjen ohjaajien työvuoroja, jotta ohjaussuhde toimisi parhaiten! Mikäli opiskelijan oma(t) ohjaaja(t) ei ole työvuorossa, opiskelijalle tulee nimetä korvaava ohjaaja ja etukäteen informoida heitä tästä. Käytä luovuutta ohjauksessa, jotta rajallinen aikaresurssi hyödynnetään tehokkaasti. Järjestä opiskelijallesi itseopiskelumateriaalin ja välineiden avulla oppimistilanteita (vrt. liite 8)! 36

37 3.2. Opiskelijan ohjausprosessi Harjoittelupaikan hakeminen Ammattikorkeakouluopiskelijat hakevat harjoittelupaikkaa Jobiili-järjestelmän kautta. Jobiili on ammattikorkeakoulujen ja harjoittelupaikkoja tarjoavien harjoitteluyksiköiden välinen sähköinen harjoittelupaikkojen varausjärjestelmä. Jobiili-järjestelmä on käytössä kaikissa sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa. Palvelu löytyy osoitteesta Kaikki HUS:n harjoitteluyksiköt ilmoittavat harjoittelupaikoistaan Jobiili-järjestelmän kautta. Jokaisella käyttäjällä on omat tunnukset järjestelmään ja harjoittelupaikkailmoitukset tehdään kaksi kertaa vuodessa. Ilmoitukset kevään harjoittelupaikoista viedään järjestelmään lokakuussa ja syksyn osalta huhtikuussa. Tarkat päivämäärät, jolloin ilmoitukset tulee olla opiskelijoiden nähtävillä sekä varattavissa tiedotetaan lukukausittain. Jobiili-järjestelmän käyttöoikeudet perustuvat eri rooleihin. HUS-alueella rooleista sovitaan tulosyksiköittäin ja sairaanhoitoalueittain. Organisaation ylläpitäjä mm. luo harjoitteluorganisaation ja jakaa organisaationsa sisällä käyttäjäoikeudet. Yksikön ylläpitäjä luo harjoitteluyksikön kuvauksen, harjoittelupaikkailmoitukset ja jakaa käyttäjäoikeudet yksikön sisällä. Yksikön harjoittelupaikkavastaava (esim. yksikön opiskelijavastaava) sopii yhdessä yksikön ylläpitäjän kanssa harjoittelupaikkailmoituksen laatimisesta, pyytää yksikön ylläpitäjältä käyttäjäoikeudet ja saa tiedon opiskelijasta, kun harjoittelupaikkavaraus on hyväksytty ammattikorkeakoulun opettajan toimesta. Yksikön selailija pääsee tarkastelemaan oman yksikkönsä harjoittelupaikkavaraustilannetta. Harjoittelupaikkaa tarvitseva opiskelija varaa paikan (harjoitteluviikot) järjestelmästä. Ammattikorkeakoulun opettaja arvioi, onko harjoittelupaikka soveltuva opiskelijalle ja vahvistaa sen. Kun opiskelija on varannut harjoittelupaikan 37

38 Jobiili-järjestelmän kautta, hänen laatimansa CV on harjoitteluyksikön Jobiilikäyttäjien nähtävillä. Jobiili-järjestelmä lähettää opettajan vahvistuksesta ilmoituksen yksikön ylläpitäjälle ja harjoittelupaikkavastaavalle. Ilmoituksen tekemiseen ja Jobiilin hallinnointiin on saatavilla käyttöohjeet ja videokoulutus. HUS-periaatteet Jobiili-ilmoituksen sisällöstä on kuvattu liitteessä 9. Liitteessä 10 on kuvattu asiat, jotka tulisi ilmetä harjoittelupaikkaa hakevan opiskelijan CV:stä. Toisen asteen oppilaitokset eivät kuulu Jobiili-järjestelmän piiriin. Nämä oppilaitokset hakevat harjoittelupaikkoja erikseen sovittujen käytänteiden mukaisesti. Oppilaitosten tulee vahvistaa II-asteen opiskelijoiden harjoittelupaikat viimeistään kahta viikkoa ennen harjoittelun alkamista sekä toimittaa opiskelijan CV harjoitteluyksikköön. Vinkkejä ohjaajalle opiskelijan harjoittelupaikan hakuprosessista: Ota selvää kuka yksikössäsi tekee Jobiili-ilmoituksen! Tutustu oman yksikkösi Jobiili-ilmoitukseen, jotta tiedät sen sisällön! Lisätietoa löydät ja HUS opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän sivuilta. YouTubesta löydät Jobiilin työnantajan ohjeet (videoina) Opiskelijan perehdytys Opiskelijaohjauksen laatuvaatimuksena on, että opiskelijan perehdytyksessä luodaan turvalliset ja hyvät mahdollisuudet harjoittelulle sekä tuetaan opiskelijaa pääsemään työyhteisöön ja sen toimintaan mukaan [44, 46]. Perehdytyksen voidaan katsoa alkavan jo ennen opiskelijan saapumista harjoitteluyksikköön. Harjoitteluyksikön kuvauksen tulee olla ajantasainen ja monipuolinen 38

39 sekä HUS-internet sivuilla että Jobiili-ilmoituksessa, jotta opiskelija saa hyvän ennakkokäsityksen tulevasta harjoittelupaikastaan. Harjoitteluyksikkö lähettää opiskelijalle Tervetuloa-kirjeen (esimerkki Tervetuloa-kirjeen sisällöstä, liite 11), joka sisältää keskeisiä asioita liittyen tulevaan harjoitteluun, harjoitteluyksikköön ja sen toimintaan. Tervetuloa-kirjeeseen voi liittää opiskelijan perehdytysoppaan tai muuta ennakkomateriaalia, johon opiskelijan tulee tutustua ennen harjoitteluun saapumista. Opiskelijalle kannattaa lähettää etukäteen myös ohjaajien työvuorot esim. kahdelle ensimmäiselle harjoitteluviikolle. Etukäteen saatujen työvuorojen avulla opiskelijan on mahdollisuus sovitella muuta elämää harjoittelun ajalle. Ohjaajan tulee tutustua opiskelijan CV:en ennen opiskelijan saapumista harjoitteluyksikköön. Tutustumalla CV:en ohjaaja saa käsityksen opiskelijan aikaisemmasta kokemuksesta ja osaamisesta. Ohjaajan kannattaa tutustua myös eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Niistä moni on nähtävissä oppilaitosten kotisivuilla. Tutustumalla opiskelijan opintojen vaiheeseen, osaamisen tasoon, tavoitteisiin ja valmistautumalla hyvin opiskelijan saapumiseen harjoitteluyksikköön, opiskelijalle luodaan turvallisuuden tunnetta ja varmuutta harjoittelun alusta alkaen. Kun opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi, hän uskaltaa kysyä kysymyksiä ja olla mukana haasteellisissakin tilanteissa. [65, 53.] Opiskelijan saapuminen harjoitteluyksikköön tulee suunnitella hyvin etukäteen. Opiskelijalla tulee olla tiedossa ennen harjoittelun alkua harjoitteluun saapumisaika, -paikka ja henkilö, joka ottaa hänet vastaan. Opiskelijan perehdytykseen osallistuvien henkilöiden tulee olla valmistautuneita ja varata riittävästi aikaa opiskelijan vastaanottamiseen. On keskeistä, että harjoitteluyksikön osastonhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijavastaava tapaavat aina harjoitteluun saapuvan opiskelijan. 39

40 Harjoittelun edetessä Opiskelija perehdytetään suunnitelmallisesti harjoitteluyksikköön ja sen toimintakäytäntöihin (esimerkiksi yksikön paloturvallisuus- ja elvytysohjeet). Perehdytyksessä keskeistä on opiskelijan oppiminen ja oma aktiivisuus. Perehdytyksen tukena on harjoitteluyksikön päivitetty perehdytysmateriaali, esimerkiksi perehdytyskortti. Liitteessä 12 on kuvattuna esimerkki opiskelijan perehdytyskortista. Materiaali voi sisältää tietoa esimerkiksi harjoitteluyksikön historiasta, kuvauksen henkilöstöstä, työelämän pelisäännöistä, opiskelijan velvollisuuksista, työturvallisuudesta, työsuojeluun liittyvistä asioista, harjoitteluyksikön toiminta-ajatuksesta, toimintaympäristöstä, ohjaamisesta sekä muusta taustaaineistosta. Apuna voidaan käyttää muuta tukimateriaalia mm. vuosikertomus, henkilöstölehdet, www-sivut (internet ja intranet) sekä työtehtäviin liittyvät materiaalit, kuten opaskirjat, esitteet ja työohjeet. [44, 46.] Perehdytyksessä tulee huolehtia, että opiskelija on tietoinen työturvallisuudesta ja toiminnasta poikkeusoloissa. Perehdytyksessä varmistetaan, että opiskelija tietää työelämän pelisäännöt, toimintamallit, arvot ja toimintaa ohjaavat 40

41 periaatteet. Opiskelijan ollessa harjoittelussa mielenterveys- tai päihdetyön yksikössä hänen tulee olla tietoinen työnohjauksen merkityksestä sekä mahdollisuuksien mukaan sopia siitä yhdessä ohjaajan kanssa. Vinkkejä ohjaajalle opiskelijan perehdytyksestä: Varmista, että yksikölläsi on ajantasainen Tervetuloa kirje opiskelijalle! Tutustu aina opiskelijasi CV:en ja oppilaitoksen opetussuunnitelmaan! Suunnittele etukäteen opiskelijallesi selkeä perehdytysprosessi ja sen eteneminen! Varmista, että yksikössäsi on laadukasta perehdytysmateriaalia saatavilla! Oppimistavoitteiden asettaminen Tavoite ilmaisee jonkin pyrkimyksen, päämäärän tai kohteen [66]. Harjoittelun tavoitteiden tarkoituksena on kuvata, mitä opiskelijan odotetaan osaavan harjoittelun suoritettuaan. Tavoitteiden asettamisella pyritään kuvaamaan, mitä opiskelija tietää, ymmärtää tai kykenee tekemään oppimisen tuloksena. Tavoitteet tulee ilmaista selkeästi ja yksinkertaisesti tietoina, taitoina tai asenteina ja niiden toteutumista on kyettävä arvioimaan. [6.] Ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman tavoitteet perustuvat opetusministeriön asettamiin ammattitaitovaatimuksiin ja toisen asteen oppilaitoksissa opetushallituksen laatimiin sosiaali- ja terveysalan tutkintoa koskeviin säädöksiin [67, 68]. Onnistuneen harjoittelun näkökulmasta on tärkeää, että ohjaaja tuntee opetussuunnitelman tavoitteet. Opiskelijan laatimat henkilökohtaiset tavoitteet konkretisoivat opetussuunnitelman tavoitteita. [45.] 41

42 Esimerkki opetussuunnitelman tavoitteesta: Opiskelija osaa toimia eettisten ohjeiden mukaisesti ja pohtia toimintaansa. Esimerkki opiskelijan tavoitteista harjoittelujaksolla: Kohtaan potilaan kunnioittavasti, aidosti ja tasavertaisena Sovellan hoitotyön eettisiä ohjeita ja periaatteita potilashoidossa Opiskelijat kokevat oppilaitoksessa oppimassaan ja käytännön toiminnassa eroja. Teorian ja käytännön yhdistyminen on keskeinen haaste harjoittelun aikana. Opiskelijat voivat kokea harjoittelun tavoitteiden asettamisen vaikeaksi ja siksi ohjaajan tulee osata ohjata opiskelijoita tavoitteiden laatimisessa. Tavoitteiden saavutettavuus suhteessa harjoitteluyksikön tarjoamiin oppimistilanteisiin on keskeistä tavoitteiden asettamisessa [45]. Ohjaajan tulee keskustella opiskelijan kanssa siitä, mitä harjoitteluyksikössä voi oppia [48]. Tavoitteiden aikatauluttaminen ja tavoitteiden yksilöiminen opiskelijan oppimistarpeiden pohjalta ovat keskeisiä osatekijöitä tavoitteiden asettamisessa [69]. Hyvän tavoitteen laatukriteerit on kuvattu kuvioon 5 [6]. Specific eli tarkka S Measurable eli mitattavissa Achievable eli saavutettavissa Relevant eli tarkoituksenmukainen M A R MILLAINEN ON HYVÄ TAVOITE? Timed eli aikataulutettu T Kuvio 5. Hyvän tavoitteen laatukriteerit [Mukaillen 6.] 42

43 Tavoitteiden kirjoittamisessa voi käyttää apuna Bloomin taksonomian (taulukko 3) mukaisia verbejä. Bloomin taksonomiassa osaaminen on jaettu kuudelle tasolle - mieleenpalauttaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, syntetisoiminen, arvioiminen. Tiedon käsittely monimutkaistuu siirryttäessä tasolla ylöspäin. Tavoitteita laadittaessa tulee miettiä, millaista tiedon omaksumista harjoittelujaksolla opiskelijalta vaaditaan. Esimerkiksi päästäkseen soveltamaan tietoa, tulee hänellä ensin olla tarvittava tieto ja ymmärrys asiasta. [6.] Taulukko 3. Bloomin taksonomia [mukaillen 6.] Bloomin taksonomian tasot Taso 6: arvioiminen Taso 5: syntetisoiminen Taso 4: analysoiminen Taso 3: soveltaminen Taso 2: ymmärtäminen Taso 1: mieleenpalauttaminen Tiedon omaksuminen Opiskelijalla on kyky arvioida asioiden/toimintansa seurauksia. Opiskelijalla on kyky luoda jotain uutta olemassa olevan tiedon pohjalta. Opiskelijalla on kyky pilkkoa asia pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet. Opiskelijalla on kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa. Opiskelijalla on kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa. Opiskelijalla on kyky muistaa asioita siinä muodossa kuin ne on opeteltu. Toimintaa kuvaavat verbit Opiskelija perustelee, vertailee, tulkitsee, suhteuttaa. Opiskelija suunnittelee, kehittää, laajentaa, yleistää. Opiskelija analysoi, arvioi, yhdistää, kyseenalaistaa. Opiskelija soveltaa, muuttaa, rakentaa, yleistää, käyttää, toteuttaa. Opiskelija luokittelee, erottelee, selittää, tekee yhteenvedon, kuvaa. Opiskelija listaa, määrittelee, tunnistaa, löytää. 43

44 Vinkkejä ohjaajalle opiskelijan oppimistavoitteiden asettamiseen: Huolehdi, että opiskelijan alustavat harjoittelun tavoitteet on laadittu ensimmäisen harjoitteluviikon loppuun mennessä! Varmista, että tavoitteisiin on mahdollisuus päästä annetussa harjoittelutuntimäärässä. Huomioi, että opiskelijan tulee hyväksyttää tavoitteensa myös ohjaavalla opettajalla! Muista, että tavoitteita voidaan täsmentää harjoittelun aikana esimerkiksi väliarvioinnin yhteydessä. Varmista, että opiskelijan tavoitteet ovat arvioitavissa sekä mitattavissa. Ne auttavat sinua ohjaajana mm. oppimistilanteiden valinnassa, palautteen antamisessa ja haastavissa tilanteissa. Huolehdi, että opiskelijan tavoitteet ovat häntä ohjaavien henkilöiden tiedossa. Vaadi opiskelijalta sitoutuneisuutta tavoitteiden saavuttamisessa! 44

45 Ohjauskeskustelut Ohjauskeskustelu on ammatillinen keskustelu, jolle tunnusomaista on pyrkiminen tiettyyn tavoitteeseen [70]. Opiskelijan osaamisen kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että ohjaaja on läsnä. Ohjaaja antaa opiskelijalle mahdollisuuden jakaa omia kokemuksiaan, tunteitaan sekä ajatuksiaan hänen kanssaan ohjauskeskusteluiden avulla [18, 53]. Ohjauskeskusteluissa oppimisen reflektio on oleellinen ja tarpeellinen osa harjoittelua opiskelijan osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Ohjauskeskustelussa opiskelijaa autetaan tekemään näkyväksi ja reflektoimaan omaa tilannettaan, ajatuksiaan, käsityksiään ja ratkaisujensa perusteita (mitä opin ja mitä tunsin). Ohjauskeskustelussa tulee käyttää avoimia kysymyksiä, niin että kysymykseen ei voi vastata ainoastaan kyllä tai ei. Avoimilla kysymyksillä tavoitellaan syvällisempää ymmärrystä asiasta. Suljettuja tai ohjaavia kysymyksiä tulisi välttää, sillä ne tukahduttavat helposti keskustelun ja johtavat vaillinaiseen ymmärrykseen. [19, 16, 21, 53.] Sama asia kysyttynä suljetulla ja avoimella kysymyksellä: Tekisitkö saman uudelleen? (suljettu kysymys) Miten tekisit saman asian uudelleen? (avoin kysymys) Ohjaaja toimii keskustelussa vastuullisena ammattilaisena ja yhdessä kulkijana [71, 72]. Tärkeää on, että keskustelussa vallitsee positiivinen ilmapiiri ja yhteisymmärrys. Henkilökohtaiset asenteet, arvostukset, motiivit ja kokemukset värittävät keskustelua. [42, 71.] 45

46 Vinkkejä ohjaajalle ohjauskeskusteluista: Muista varata aikaa ohjauskeskusteluihin opiskelijan kanssa. Ohjauskeskustelun pääroolissa on opiskelija ja hänen kokemuksensa. Aloita ohjauskeskustelu vaikka näin: Mistä harjoitteluusi liittyvästä asiasta haluaisit meidän keskustelevan? Palautteen antaminen Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat merkityksellinen osa laadukasta oppimisprosessia. Opiskelija tarvitsee palautetta oppimisensa tueksi [73, 126]. Ohjaajan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hän antaa opiskelijalle palautetta ja suunnittelee palautteenantotilanteet etukäteen [126, 127]. Palaute luokitellaan yleisesti positiiviseen palautteeseen ja rakentavaan palautteeseen. [74, 75.] Ohjaajan antama palaute tulee kohdistua toimintaan ja sen avulla oppimista ohjataan haluttuun suuntaan (rakentava palaute) tai oppimista vahvistetaan (positiivinen palaute). Palautteen tulisi sisältää kuvaus ja arviointi nykyisestä toiminnasta sekä ehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Palautetta annetaan tilannekohtaisesti toiminnan yhteydessä tai heti sen jälkeen sekä ennalta sovituissa palautekeskusteluissa. Molempien muotojen yhdistäminen johtaa oppimisen kannalta parhaimpaan lopputulokseen ja oppija alkaa aktiivisesti pyytää palautetta. Palaute tulisi aina antaa rauhallisessa ympäristössä ja avoimesti keskustellen, lähtien liikkeelle opiskelijan itsearvioinnista. [75.] Harjoittelun ohjauksen laatuvaatimusten ja kriteereiden [44, 46] sekä terveysalan koulutuksen harjoittelun suositusten [48] mukaan palautteen tulee olla jatkuvaa, rakentavaa sekä ammatillista kasvua edistävää. Palautetta tulee antaa sekä suullisesti että kirjallisesti, jolloin se tukee oppimisen arviointia. Sään- 46

47 nöllisen kirjallisen palautteen antamiseen soveltuu esim. reissuvihko, johon ohjaajat kirjaavat työvuorokohtaisesti palautetta ja huomioita opiskelijan oppimisesta. Oikein annettu palaute tukee sekä oppimista että opitun soveltamista ja vaikuttaa positiivisesti opiskelijan oppimismotivaatioon. [44, 46, 126.] Mikäli opiskelija ei saa palautetta harjoittelun aikana, vaikuttaa se opiskelijan osaamiseen ja oppimiseen. Opiskelijan oppiminen voi estyä ilman palautetta, sillä hän ei kykene ohjaamaan omaa oppimistaan tavoitteiden suuntaan eikä näe oppimismahdollisuuksia. Ilman palautetta opiskelijan on vaikea muuttaa toimintaansa, sillä palautteen tulee sisältää oikeat toimintatavat. Myös opiskelijan itsearviointitaidot ja oppimismotivaatio jäävät puutteellisiksi ilman palautetta, eikä hän opi tunnistamaan omia vahvuuksiaan tai kehittymisen kohteitaan. [127.] Opiskelijalla on vastuu pyytää palautetta oppimisestaan aktiivisesti ja huomioida se toiminnassaan sekä myös antaa palautetta ohjaajalle ja koko harjoitteluyksikölle. [44, 46, 126.] 47

48 Positiivinen palaute Positiivinen palaute annetaan usein toiminnan yhteydessä ja se kohdistuu palautteen saajan tekemiin oikeisiin ratkaisuihin ja toimintoihin vahvistaen niitä [75]. Positiivinen palaute koetaan usein epäviralliseksi tai sitä ei mielletä palautteeksi lainkaan [74]. Positiivinen palaute tulisikin aina nostaa uudelleen esiin ennalta sovituissa, virallisissa palautekeskusteluissa rakentavan palautteen rinnalle [75]. Korkealaatuisen positiivisen palautteen on todettu olevan yhteydessä opiskelijan parempiin suorituksiin harjoittelussa [76]. Esimerkkejä positiivisen palautteen antamisesta: Hienoa Maija, suoriuduit toimenpiteestä mallikkaasti. Olit suunnitellut hyvin tekemisesi. Huomioit hyvin aseptiikan, potilaan Jatka samaan malliin. Hyvä Henri, olet oppinut hyvin osaston päivärytmin ja tartut tehtäviin itsenäisesti! Rakentava palaute Rakentavan palautteen tarkoituksena on saada aikaan muutos opiskelijan toiminnassa. Keskeistä on, että opiskelija ymmärtää oman oppimisen ja kehittymisen tarpeensa [126]. Rakentavan palautteen antamisessa on tärkeää huomioida että palaute kohdistuu opiskelijan toimintaan. Rakentava palaute annetaan heti arvioitavan toiminnan jälkeen ja siihen tarkasti kohdennettuna, kahden kesken, avoimesti sekä huomioiden vastaanottajan kyky ottaa palautetta vastaan. Rakentava palaute saattaa herättää vahvoja tunteita ja se kertoo vastaanottajan kyvystä käsitellä saamaansa palautetta sekä siitä, kuinka henkilökohtainen ja tärkeä palautteen kohteena oleva asia on. Rakentavassa palautteessa tulee aina olla mukana myös positiivisia asioita. [77, 75.] Ohjaajalta saadun korkealaatuisen rakentavan palautteen on todettu olevan yhteydessä opiskelijan täsmällisempään itsearviointiin [76, 128]. 48

49 Rakentavaa palautetta voi antaa monilla eri tavoilla esimerkiksi hampurilaismallin (kuvio 6) tai Pendleton-mallin (kuvio 7) avulla [129, 130]. Hampurilaismallissa on tarkoitus aloittaa palaute positiivisella asialla ja jatkaa rakentavalla osuudella, esim. toiminnan kehittämisehdotuksilla. Palaute tulee päättää positiivisiin asioihin [77]. Pendelton-malli perustuu opiskelijan ja ohjaajan väliseen vuoropuheluun. Ohjaaja tekee avoimia kysymyksiä ja opiskelijan annetaan kertoa oma näkemyksensä. Opiskelijan kerrottua näkemyksensä ohjaaja antaa palautteen opiskelijalle. Pendleton-malli mahdollistaa opiskelijan itsearvioinnin ja reflektion ja ohjaajan antaman palautteen yhdistämisen. [130.] Aloita keskustelu positiivisilla asioilla Käsittele toiminta, johon halutaan muutosta Päätä tilanne myönteisiin asioihin Kuvio 6. Hampurilaismalli rakentavan palautteen antamiseen [Mukaillen 77, 75.] Esimerkki rakentavan palautteen antamisesta hampurilaismallilla: Ohjaaja: Suoriuduit toimenpiteestä hyvin. Jatkossa Sinun tulee vielä huomioida aseptiikka, koska unohdit ottaa käsidesiä ennen tehtävää. Treenataan tätä vielä yhdessä, niin opit sen erinomaisesti. Hienoa, miten hyvin huomioit potilaan tehtävän aikana. 49

50 Minun olisi pitänyt Osasin Sujui hyvin Miten tehtävä sujui mielestäsi? Mikä sujui hyvin? Mihin sinun olisi pitänyt kiinnittää huomiota? Kuvio 7. Pendeltonin-malli rakentavan palautteen antamiseen [Mukaillen 130.] Esimerkkejä rakentavan palautteen antamisesta Pendelton-mallilla Ohjaaja: Mikä toimenpiteessä sujui hyvin? Mitä tunsit osaavasi? Opiskelija: Opiskelijan annetaan kertoa oma näkemyksensä Ohjaaja: Osasit suunnitella toimenpiteen suorittamisen. Osaat ohjata potilasta hyvin ja huomioit potilaan toimenpiteen aikana. Ohjaaja: Millaisia kehittymistarpeita sinulla on? Mitä sinun tulisi vielä (toimenpiteestä) oppia? Opiskelija: Opiskelijan annetaan kertoa oma näkemyksensä Ohjaaja: Kiinnitä huomiota vielä aseptiikkaan ja käsihygieniaan. Vinkkejä ohjaajalle palautteen antamisesta: Vahvista opiskelijan osaamista antamalla positiivista palautetta! Tue palautteella muutosta opiskelijan toiminnassa, joka johtaa oppimiseen! Anna palaute aina kahden kesken, kasvotusten ja oikea-aikaisesti! Muista, että rakentavassa palautteessa on aina mukana myös jotain positiivista! 50

51 Opiskelijan arvioiminen harjoittelun aikana Arviointi sisältyy aina oppimiseen, ohjaamiseen sekä opettamiseen. Arviointi on väline, jolla opiskelijan osaaminen tehdään näkyväksi harjoittelun aikana. Arvioinnin avulla määritellään mitä opiskelija on oppinut ja mihin oppimista suunnataan arvioinnin jälkeen. [44, 45, 46, 47.] Arviointi on tärkeää opiskelijan ammatillisen kehittymisen kannalta, koska siinä verrataan ja varmistetaan opiskelijan suoriutuminen suhteessa omiin tavoitteisiin, opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä ammatin osaamisvaatimuksiin [78, 73, 45, 47]. Arvioinnissa tulisi ottaa aina myös huomioon opiskelijan vuorovaikutustaidot, sitoutuminen ohjaussuhteeseen, ammatillisuus ja eettinen osaaminen, jotka jäävät usein vaille huomioita arvioinnissa [62]. Arviointi on vahvasti sidoksissa arvoihin ja arvostukseen. Arviointi edellyttää ohjaajalta korkeaa eettistä ammattitaitoa ja moraalia, koska arvioinnissa on kyse vallan käyttämisestä suhteessa opiskelijaan. Ohjaajan tulee tiedostaa vastuunsa eettisesti kestävän arvioinnin antamisesta. [79, 48, 45.] Tämä tarkoittaa sitä, että arviointi kohdistuu osaamiseen ja sen kehittymiseen eikä opiskelijan persoonaan. Arviointi tulee toteutua prosessina koko harjoittelujakson aikana. Opiskelijan osaamisen arviointi voidaan kokea haasteellisena johtuen puutteellisista arviointitaidoista sekä kyvystä ymmärtää arviointiperusteita. Lisäksi arviointia voi olla vaikea tehdä, mikäli ohjaaja ei ole työskennellyt arvioitavan opiskelijan kanssa riittävästi harjoittelun aikana. Arviointitaidoissa voi kehittyä kouluttautumalla ja sillä, että perehtyy arvioinnin perusteisiin sekä arvioinnissa käytettäviin välineisiin. [62, 80, 81.] Arviointitilaisuuksiin osallistuvat opiskelija, nimetty ohjaaja sekä mahdollisuuksien mukaan opettaja. Opiskelijan lähtötason kartoittaminen ja tavoitteiden asettaminen käynnistävät arviointiprosessin. [44, 45, 46.] Väliarvioinnilla 51

52 täsmennetään tavoitteita, arvioidaan jo opittuja taitoja ja vahvuuksia sekä ohjataan oppimista. Väliarvioinnilla on keskeinen merkitys opiskelijan opittujen taitojen syventämisessä ja soveltamisessa. Nimetty ohjaaja antaa suullisen ja kirjallisen arvioinnin, joka perustuu opiskelijan tavoitteisiin ja itsearviointiin. Ohjaajan antaman loppuarvioinnin tarkoituksena on tehdä yhteenveto harjoittelusta. Loppuarvioinnissa tuodaan esiin opiskelijan vahvuuksia sekä niitä asioita, joissa opiskelijan tulisi harjaantua jatkossa sekä tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua (liite 13). Harjoittelujakson hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää aina harjoittelua ohjaava opettaja. [48, 44, 46, 126.] Kuviossa 8 kuvataan harjoittelun kokonaisuutta oppimisen ja arvioinnin näkökulmasta. Lähtötason arviointi Tavoitekeskustelu Palautekeskustelut Väliarviointi Palautekeskustelut Loppuarviointi Kuvio 8. Harjoittelun kokonaisuus oppimisen ja arvioinnin näkökulmasta Harjoitteluyksikkö voi laatia omia arviointikriteerejä opiskelijalle, jotka perustuvat mm. yksikön oppimismahdollisuuksiin ja/tai oppimistavoitteisiin. Arvioinnissa on hyvä noudattaa yhdenmukaisia periaatteita, jotta voidaan turvata ammatissa tarvittavan osaamisen kehittyminen opintojen aikana. Opiskelijan tulee saada tietää harjoittelua koskevat arviointikriteerit heti jakson alussa. [48, 131.] 52

53 Hyvän arviointitilanteen elementit Arviointitilanteiden järjestäminen ja sen suunnittelu ovat keskeisiä tekijöitä arviointiprosessin onnistumisen kannalta. Väliarvioinnin sekä loppuarvioinnin ajankohdat tulee sopia heti harjoittelun alussa. Tavoitteena on, että arviointitilanteisiin osallistuu oppilaitoksen harjoittelua ohjaava opettaja, mutta aina se ei ole mahdollista. Opiskelijalla on oikeus väli- ja loppuarvioon, vaikka ohjaava opettaja ei olisikaan paikalla, tuolloin ne pidetään ohjaajan ja opiskelijan kesken. Arviointitilanteen kolmikantakeskustelu (opiskelija, ohjaaja ja opettaja) voidaan toteuttaa myös erilaisin menetelmin: perinteisesti kasvotusten tai muun yhteyden avulla (puhelin- tai videoyhteys). [44, 46.] Ohjaaja varaa arviointitilanteisiin rauhallisen tilan, joissa keskustelut voidaan käydä rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Ohjaaja valmistautuu etukäteen arviointitilanteisiin palauttamalla mieleensä opiskelijan oppimistavoitteet. Ohjaajan tulee perustaa harjoittelujakson arviointi aina koulun opetussuunnitelman asettamiin harjoittelun tavoitteisiin sekä opiskelijan omiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Ohjaajan tulee varmentaa, että arviointi suuntaa opiskelijan oppimista eteenpäin. Ohjaajan on myös keskityttävä positiivisten asioiden vahvistamiseen. Ohjaajan tulee lisäksi varata tai pyytää itselleen aikaa kirjallisen arvioinnin kirjoittamiseen. Mikäli ohjaaja kokee, ettei ole työskennellyt riittävästi opiskelijan kanssa arvioidakseen häntä, hän kyselee kollegoiltaan palautetta opiskelijasta. [82, 6.] Opiskelijaa pyydetään valmistautumaan arviointitilanteisiin tekemällä itsearvioinnin omasta osaamisestaan ja kehittymisestään suhteessa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Opiskelija voi arvioida itseään esimerkiksi SWOTanalyysin avulla, jossa hän erittelee omia osaamiseensa liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee ymmärtää missä asioissa hänen tarvitsee kehittyä ja miten hän saavuttaa mahdolliset kehittymishaasteet. Arviointitilanne alkaa aina siten, että opiskelija kertoo oman näke- 53

54 myksensä omasta osaamisestaan ja kehittymisestään. Itsearvioinnin tavoitteena on tuottaa syväoppimista ja vahvistaa ongelmanratkaisutaitoja. Itsearvioinnin tueksi opiskelijan tulisi saada mahdollisimman paljon rakentavaa ja realistista palautetta ja arviointia opintojensa aikana. [82, 6, 128.] Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus antaa suullista palautetta saamastaan ohjauksesta. Täten myös ohjaaja voi kehittyä omassa ohjaustehtävässään. Mikäli opiskelija on tyytymätön saamaansa harjoittelun arviointiin, hänellä on oikeus vaatia siihen suullista tai kirjallista oikaisua 14 päivän kuluessa arvioinnin saamisesta. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä harjoittelua ohjanneeseen opettajaan. Ohjaava opettaja (ei opiskelija) on tarvittaessa yhteydessä harjoitteluyksikköön. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014.) Vinkkejä ohjaajalle opiskelijan arvioimisesta: Ota selvää, mitkä ovat yksikkösi yleiset arviointikriteerit opiskelijalle! Muista pitää aina väliarviointi opiskelijan kanssa viimeistään harjoittelun puolessa välissä! 3.3. Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet Opiskelijan harjoittelun aikana voi ilmetä erilaisia haasteita, jotka voivat liittyä niin harjoitteluyksikön toimintaan kuin opiskelijan heikkoon orientaatioon, puutteellisiin oppimisvalmiuksiin, heikkoon motivaatioon tai epäammatilliseen toimintaan [132]. Haasteiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta tilanne saadaan ratkaistua onnistuneesti. Haasteellisissa ohjaustilanteissa korostuu ohjaajan antama tuki opiskelijalle sekä opiskelijan, ohjaajan ja opettajan välinen yhteistyö. Tilannetta lähdetään ratkaisemaan aina ensin ohjaajan ja opiskelijan välisellä rakentavalla palautekeskustelulla ja hyödyntämällä monipuolisia ohjauskeinoja. [ ] Mikäli tilanne ei ratkea, pidetään ns. varhaisen tuen keskustelu. 54

55 HUS:ssa on tuotettu toimintamalli vuokaaviona harjoittelun haasteellisiin tilanteisiin (liite 14.) Harjoitteluyksiköstä johtuvat haasteet Harjoitteluyksikössä voi esiintyä erilaisia haasteita, esimerkiksi eettisiä ongelmatilanteita tai yksikön toiminnan äkillisiä muutoksia, jotka voivat muodostua opiskelijan oppimisen esteeksi. Henkilökunnan epäkollegiaalinen tai negatiivinen suhtautuminen opiskelijoihin voidaan nähdä myös ongelmana harjoitteluyksikössä [50, 133]. Opiskelijaan kohdistuva sanallinen tai sanaton häirintä voi pahimmillaan aiheuttaa opiskelijalle psykosomaattisia oireita ja ammatillisen kasvun pysähtymistä. Ohjaaja voi mm. negatiivisella, epäoikeudenmukaisella tai ammattitaidottomalla toiminnallaan vaikuttaa heikentävästi opiskelijan motivaatioon ja sitä kautta oppimiseen [86, 87]. Mikäli havaitaan, että harjoitteluyksikössä häiritään opiskelijaa, niin harjoitteluyksikön tulee olla valmiina ja kykenevä puuttumaan siihen. [Työturvallisuuslaki 738/2002, 87.] Ohjaajien tulee toiminnallaan luoda avoin ja turvallinen ilmapiiri oppimiselle [44, 46]. 55

56 HUS:ssa opiskelijat rinnastetaan työntekijöihin ja siksi opiskelijaan kohdistuvaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun on nollatoleranssi. Henkilökunnan tulee puuttua tilanteeseen, jos huomataan, että opiskelijaa häiritään tai kohdellaan epäasiallisesti. Näiden tilanteiden varalta on tehty toimintaohje, jossa kuvataan opiskelijaan kohdistuvan häirinnän tunnistamista, siihen puuttumista ja selvitysprosessia (liite 15) Opiskelijasta johtuvat haasteet Opiskelijasta johtuvien haasteiden syynä voivat olla esimerkiksi: opiskelijan puutteelliset oppimisvalmiudet, motivaatio-ongelmat, sitoutumattomuus harjoitteluun, epäammatillinen toiminta, henkilökohtaiset ongelmat tai toiminta vastoin harjoitteluyksikön periaatteita. [84, 13, 85, 132]. Potilasturvallisuuden vaarantaminen, opiskelijan päihtyneisyys (liite 16) tai uhkaava käytös johtavat välittömästi toimenpiteisiin ja arviointiin harjoittelun jatkumisesta. Harjoitteluyksikössä olevan opiskelijan henkilökuntaan tai opiskelijakollegoihin kohdistama häirintä selvitetään, kuten opiskelijaan kohdistuvissa häirintätilanteissa (liite 15) Ohjaajana toimiminen haasteellisissa opiskelijaohjaustilanteissa Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet ovat usein ratkaistavissa varhaisella puuttumisella ja hyvällä ohjauksella niin, että harjoittelu etenee suunnitellusti. Haasteellisia tilanteita pyritään selvittämään ensin harjoitteluyksikössä antamalla opiskelijalle palautetta hänen osaamisestaan ja toiminnastaan ja kannustamalla taitojen opettelemiseen ja teoreettisen tietopohjan vahvistamiseen. Jos tilanteeseen ei saada ratkaisua, otetaan yhteyttä ohjaavan opettajaan. Ohjaajan tulee tiedottaa opiskelijaa yhteydenotosta ja sen syistä. Yhdessä ohjaavan opettajan kanssa järjestetään varhaisen tuen keskustelu. [13, 83, 132, 134.] 56

57 Varhaisen tuen keskustelu suunnitellaan etukäteen ja siihen osallistuvat opiskelija, ohjaaja sekä ohjaava opettaja. Mikäli opettaja ei pääse osallistumaan keskusteluun, voidaan pyytää mukaan yksikön opiskelijavastaava tai osastonhoitaja. Haasteelliset tilanteet tulee olla kuvattuna kirjallisesti esimerkein ennen varhaisen tuen keskustelua ja niistä kannattaa keskustella myös muiden ohjaajien tai yksikön opiskelijavastaavan kanssa. Varhaisen tuen keskustelussa jokainen tuo esille oman näkökulmansa, opiskelija aloittaa ensimmäisenä. Keskustelussa esille tulleet ja sovitut asiat kirjataan erilliselle lomakkeelle (liite 17). Sovituille asioille määritellään seuranta-aika ja uuden keskustelun ajankohta. [88, 132.] Haasteellisen opiskelijaohjaustilanteen lopputuloksena voi olla joskus harjoittelujakson keskeyttäminen tai hylkääminen. Vinkkejä ohjaajalle haasteellisista opiskelijaohjaustilanteista: Puutu haasteellisiin opiskelijaohjaustilanteisiin varhaisessa vaiheessa! Ohjaajan tulee ylläpitää hyvää vuorovaikutusta opiskelijaan myös haastavissa ohjaustilanteissa. Muista aina kirjata esimerkein haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet. Älä hyväksy häirintää yksikössäsi! 3.4. Monikulttuurinen ohjaus Kulttuurilla tarkoitetaan esimerkiksi tietylle ihmisryhmälle tai kansalle ominaisia tapoja/perinteitä, arvoja, normeja ja sääntöjä [135]. Kulttuuri on käsitteenä laaja-alainen ja monitasoinen [136]. Monikulttuurisuudessa puolestaan keskeistä on yhteiskunnan kulttuurinen monimuotoisuus, joka sisältää erilaisia kulttuurillisia, maailmankatsomuksellisia, kielellisiä ja uskonnollisia ryhmiä, jotka elävät samassa ajassa ja paikassa [137, 138]. Esimerkiksi jossakin työyhteisössä voi olla eri kulttuurien edustajia, mutta yhdessä he ryhmänä muodostavat oman kulttuurinsa, sillä he jakavat työhön liittyviä yhteisiä arvoja sekä toimintatapoja. 57

58 Monikulttuurinen ohjaus on ohjausta, neuvontaa ja tukea ohjattavalle, joka on kulttuuriselta taustaltaan erilainen verrattuna ohjaajaan. Sille ominaista on tukeminen, joka auttaa ohjattavaa sopeutumaan uuteen ympäristöön. Monikulttuurisen ohjauksen seurauksena opiskelijaohjaajan kulttuurinen osaaminen lisääntyy ja se tarjoaa ohjaajalle mahdollisuuden tarkastella ja kehittää omaa työtään uudesta näkökulmasta. [139, 140.] Monikulttuurisen ohjauksen lähtökohtana on kulttuurinen osaaminen, joka muodostuu kulttuurisesta tuntemuksesta, tietoisuudesta ja taidoista. Kulttuurisella tuntemuksella tarkoitetaan eri kulttuurien asenteiden, arvojen, uskomusten ja tapojen tuntemusta. Kulttuurisella tietoisuudella tarkoitetaan omien ennakkoluulojen, stereotypioiden ja asenteiden tiedostamista. Kulttuurisilla taidoilla tarkoitetaan kielitaitoa ja kykyä opettaa muille monikulttuurisuuteen liittyviä asioita. [141.] Monikulttuurisen ohjauksen avulla voidaan tietoisesti lisätä monikulttuurista ajattelua ja eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden huomioimista. Tavoitteena on pyrkiä varmistamaan, että ohjauksessa otetaan riittävästi huomioon opiskelijoiden tarpeita. [139, 140, 138, 142.] Ohjaajan kulttuurisen osaamisen kehittyminen edellyttää herkkyyttä, kykyä kohdata epäselviä ja ennakoimattomia tilanteita sekä asioita. Tällä tarkoitetaan suvaitsevaisuutta, joustavuutta, ei-arvottavaa suhtautumista asioihin ja ilmiöihin, avoimuutta, tietoisuutta omista arvoista, normeista sekä asenteista. [139, 141, 138, 143.] Eri kulttuuritaustaisen opiskelijan ohjaaminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa työtään ja sen merkitystä uudesta näkökulmasta. Se mahdollistaa myös oman työn kehittämisen ja tuleviin työntekijöihin vaikuttamisen. Vieraassa kulttuurissa harjoittelu voi olla haastavaa opiskelijalle. Esimerkiksi opiskelija kohtaa ja pyrkii omaksumaan omasta kulttuuristaan poikkeavan tavan tehdä työtä. [140, 144.] 58

59 Toisesta kulttuurista ja eri kielialueilta tulevien opiskelijoiden harjoitteluun liittyvissä erityiskysymyksissä sovelletaan HUS:n ohjetta: maahanmuuttaja HUS:n palveluksessa (Pysyväisohje 2/2010) (Intranet> Organisaatio >Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet). Opiskelijan kielitaito harjoittelussa Kaikissa terveydenhuollon tehtävissä tarvitaan Suomen virallisten kielten taitoa, jotka ovat suomi ja ruotsi. Lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito, jota tarvitaan mm. potilastietojen dokumentointiin, potilasturvallisuuden varmistamiseen sekä ammattihenkilöstön väliseen yhteistyöhön. Työnantajalla on velvollisuus varmistua ja huolehtia terveydenhuollon ammattihenkilöstön riittävästä kielitaidosta [145]. Opiskelijoiden osalta HUS:ssa on määritelty ohjauskieliksi Suomen viralliset kielet (suomi ja/tai ruotsi). Tämä koskee myös niitä opiskelijoita, jotka opiskelevat Suomessa englanninkielisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa 59

60 (esim. Degree Programme In Nursing). Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tulee pystyä kirjaamaan ja saavuttamaan harjoittelun tavoitteet sekä vastaanottamaan ohjauksen suomen virallisella kielellä. Kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita voidaan ohjata muilla kielillä. Harjoittelupaikkaa varatessaan opiskelija määrittää kielitaitonsa tason, jonka tulee käydä ilmi opiskelijan CV:stä. Opiskelija voi määrittää oman kielitaitonsa erilaisilla asteikoilla, kuten: alkeet, välttävä, tyydyttävä, hyvä, erinomainen, äidinkieli. Harjoitteluyksikkö voi tarvittaessa arvioida opiskelijan kielitaidon ennen harjoitteluun saapumista. Tällöin vältytään tilanteelta, jossa opiskelijan puutteellinen kielitaito havaitaan vasta harjoittelun alettua. Kielitaidon arviointi tulee suorittaa hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua esimerkiksi pyytämällä opiskelijaa käymään harjoitteluyksikössä. Opiskelijaa voi pyytää kertomaan itsestään ja kielitaitoa voidaan arvioida esimerkiksi potilastapauksen avulla. Opiskelijan kielitaidon arvioinnissa huomioidaan millaisiin kielenkäyttötilanteisiin opiskelija harjoitteluyksikössä joutuu, jotta voitaisiin ennakoida opiskelijan selviytymistä harjoittelussa mm. vuorovaikutustilanteet potilaan, omaisen ja 60

61 henkilökunnan kanssa. Arvioinnissa on hyvä huomioida myös, että kielenkäytössä kielen eri osa-alueiden taidot kietoutuvat yhteen, ja näitä taitoja on myös mielekästä testata yhdessä. Esimerkiksi keskustelussa tarvitaan sekä kuullun ymmärtämisen että puhumisen taitoja. [146, 147.] Ohjaajan tottumattomuus puhua suomea tai ruotsia, muiden kuin sitä äidinkielenään puhuvien kanssa, on yksi mahdollinen tekijä mikä aiheuttaa haasteita opiskelijan ja ohjaajan välisessä vuorovaikutuksessa [148, 149, 147]. Ohjaajan on tärkeää kiinnittää asiaan huomiota ja miettiä miten itse käyttää omaa äidinkieltään, jotta hän pystyy tukemaan opiskelijan kielitaidon kehittymistä harjoittelun aikana [145, 147]. Ohjaajan puheen tulee olla selkokielistä ja puheen rytmi rauhallista. Lisäksi ohjaajan tulee varmistaa, että opiskelija on ymmärtänyt viestin. [150, 147.] Opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna haasteet ammattihenkilöstön kanssa kommunikoidessa voivat olla esimerkiksi sanallisesta raportoinnista keskeisen sisällön poimiminen, käytettävä ammattisanasto sekä lyhenteiden ymmärtäminen [148, 147]. Harjoittelussa vuorovaikutustilanteet ovat vaativia, sillä opiskelijan tulee ymmärtää potilaiden ja omaisten lisäksi moniammatillista työyhteisöä. Lisäksi opiskelijan täytyy ottaa huomioon, että kaikki eivät ole tottuneita kommunikoimaan virheellisesti ääntävän kanssa. Stressaavissa tilanteissa sujuvaakin suomea puhuva opiskelija voi unohtaa sanoja. [151, 147.] Osallisuus ja työyhteisön jäseneksi pääseminen ovat kielellinen ja vuorovaikutuksellinen prosessi. Opiskelija, joka ei puhu tai puhuu huonosti Suomen virallista kieltä, voi kokea ulkopuolisuuden tunnetta. Tämä voi johtaa siihen, että hän on riskissä joutua sosiaalisesti ja ammatillisesti eristäytyneeksi. [149, 147.] Näin ollen opiskelijan oppimista arvioidessa, ohjaajan tulee olla tietoinen, että kielitaidon taso saattaa vaikuttaa oppimisympäristöön sitoutumiseen [152, 147]. 61

62 Vinkkejä ohjaajalle monikulttuurisesta ohjauksesta ja opiskelijan kielitaidosta: Ole kiinnostunut opiskelijan omasta kulttuuritaustasta ja opettele lausumaan opiskelijan nimi oikein. Puhu selkokielellä, vältä ammattislangia ja monimutkaisia sanontoja. Ohjaa johdonmukaisesti ja varmista, että opiskelija on ymmärtänyt. Ohjaa opiskelijaa pitämään muistikirjaa/sanastoa yksikön hoitotyön terminologiasta ja muista vieraista käsitteistä. Anna opiskelijalle enemmän aikaa vuorovaikutustilanteisiin sekä tehtävään valmistautumiseen ja suorittamiseen (mm. raportointi, potilastietoihin tutustuminen, potilaan ohjaus). Pohdi, mihin kulttuureihin itse koet kuuluvasi Yleiset harjoitteluun liittyvät periaatteet Harjoittelun yhtenä sisältönä on ammatillisen työroolin ja organisaation toimintatapojen omaksuminen sekä noudattaminen. Nämä ovat tärkeitä harjoitteluyksikköön sopeutumisen ja kollegiaalisuuteen kasvamisen näkökulmasta. Harjoitteluyksiköiden ja ohjaajien tehtävänä on ohjeistaa opiskelijoita myös yleisistä harjoitteluun liittyvistä periaatteista. 62

63 Alle 18-vuotiaan opiskelijan harjoittelu Yleisenä periaatteena alle 18-vuotias voi suorittaa harjoittelun HUS:n harjoitteluyksiköissä. Jollain yksiköllä saattaa olla toiminnan kannalta perusteltuna pitää 18 ikävuotta rajana harjoittelun suorittamiselle. Opiskelijan rokotukset ja tartuntataudit Lue Johtajaylilääkärin ohje 2/2018 sekä JYL-ohjeen liite 2 (HUS:n ohje oppilaitoksille tartuntatautilain soveltamisesta) (liite 18) Opiskelijoiden terveydenhuolto, ml. rokotukset ja terveydentilan selvitykset, hoidetaan opiskeluterveydenhuollon kautta. Opiskelijan on oltava hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon rokotussuojan ja tartuntatautilain mukaisen terveydentilan varmistamiseksi. Rokotukset tulee ottaa viimeistään 1 kuukausi ennen harjoittelun alkua. Oppilaitokset tarkistavat, että opiskelijalla on vaaditut dokumentit, jotka voidaan vaatia esitettäväksi harjoittelussa. Sopivuuden varmistaminen on harjoittelupaikan esimiehen lakisääteinen velvollisuus ja harjoittelujakso voi peruuntua, jos sopivuutta ei voida varmistaa. Harjoittelun ohjauskieli HUS:ssa on määritelty ohjauskieliksi Suomen viralliset kielet (suomi ja/tai ruotsi). Tämä koskee myös niitä opiskelijoita, jotka opiskelevat Suomessa englanninkielisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa (esim. Degree Programme in Nursing). Opiskelijan tulee pystyä kirjaamaan ja saavuttamaan harjoittelun tavoitteet sekä vastaanottamaan ohjauksen Suomen virallisella kielellä. Kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita voidaan ohjata myös muilla kielillä. 63

64 Lasten ja nuorten parissa suoritettava harjoittelujakso Opiskelijan tulee opiskeluoikeuden arviointia varten pyydettäessä toimittaa rikosrekisterilaissa tarkoitettu ote omaan oppilaitokseensa, jos opiskelijan opintoihin tai opintoihin kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 ja Yliopistolaki 558/2009). Velvollisuus otteen toimittamisesta työnantajalle koskee palvelussuhteessa työskenteleviä. Se ei koske oppilaitosten kautta tapahtuvaa opiskelijoiden työharjoittelua tai muuta opiskelua käytännön työtehtävien yhteydessä. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Rikostaustan selvittäminen lasten kanssa työskenteleviltä Pysyväisohje 5/2017 (Intranet > Organisaatio > Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet > Rikostaustan selvittäminen lasten kanssa työskenteleviltä). Opiskelijan hygienia harjoittelussa Opiskelijan hyvään henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluu omasta puhtaudesta ja työvaatetuksen siisteydestä huolehtiminen. Opiskelijan tulee tutustua ja noudattaa sairaalahygieniayksikön ohjeistuksia harjoittelunsa aikana. Linkki: Infektioidentorjuntayksikön kotisivu (Intranet > Potilaan hoito > Infektiotaudit > Infektioiden torjuntaohjeet). Opiskelijan työvaatetus harjoittelun aikana Opiskelijan työvaatetuksen osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin henkilökuntaa koskevassa työvaateohjeessa (Pysyväisohje 7/2014) (Intranet > Organisaatio > Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet > Työvaateohje). 64

65 Opiskelijan tulee käyttää HUS:n tarjoamaa työvaatetusta, mikäli työtehtävät edellyttävät sen käyttöä. Oppilaitos maksaa HUS:lle korvauksen opiskelijoiden työvaatetuksesta. Työvaatetusta käytetään hygieenisistä syistä ja sen tulee peittää alle puetut omat vaatteet. Työvaatetus vaihdetaan säännöllisesti puhtaaseen, päähineet tai huivit tulee vaihtaa päivittäin. Päähineet ja huivit tilataan sairaalapesulasta, omat huivit eivät kuulu työvaatetukseen. Potilasvaatteet eivät ole työvaatteita. Työjalkineina opiskelija käyttää omia puhtaita sisäkenkiä, joilla saa kulkea sairaalan alueella. Nimineula tulee olla esillä kaikilla HUS:ssa harjoittelevilla opiskelijoilla. Opiskelija tuo oman nimineulan mukanaan harjoitteluun tullessaan. Salassapito- ja käyttäjäsitoumus sekä HUS:n verkkotunnukset Opiskelijalle haetaan HUS:n verkkotunnukset (ei sähköpostiosoitetta) harjoittelun ajaksi. Opiskelija saa tarpeenmukaiset tunnukset potilastietojärjestelmiin potilaan hoidon seurantaa ja dokumentointia varten [89]. 65

66 Tunnukset haetaan yksikön esimiehen toimesta intranetin atk-avun verkkopalvelun kautta (Intranet > Atk-avun verkkopalvelu > Käyttäjätunnusten hakeminen > Käyttäjätunnukset ja oikeudet > Opiskelija / Ei HUS:n palkkalistalla). Sairaanhoitajaopiskelijat saavat käyttöönsä sairaanhoitajaopiskelijaprofiilit, jotka mahdollistavat mm. lääkkeen antokirjauksen ja poiston. Ennen käyttäjätunnusten hakemista opiskelijan henkilöllisyys tulee tarkistaa. Jokaisen harjoittelujakson alussa ennen käyttäjätunnusten luovuttamista opiskelijan kanssa pitää käydä läpi HUS:n Salassapito- ja käyttäjäsitoumuslomakkeen sisältö ja sen jälkeen opiskelija allekirjoittaa lomakkeen (Intranet > Palvelut >Lomakkeet). Potilastietojärjestelmiin kirjaaminen toteutetaan ohjaajan ohjauksessa. Potilasasiakirja-asetuksen mukaan terveydenhuollon opiskelijan tekemät merkinnät hyväksyy hänen esimiehensä, ohjaajansa tai edellä mainittujen valtuuttama henkilö. Opiskelijan tulee tehdä merkinnät käyttäen henkilökohtaisia verkko- ja käyttäjätunnuksia. Tarkemmat ohjeet opiskelijan tekemästä hoidon kirjaamisesta löytyy liitteestä 19. Opiskelijan osallistuminen lääkehoitoon harjoittelun aikana Lue johtajaylilääkärin ohje 2/2017 (liite 20). Opiskelijalla tulee olla suoritettuna hyväksytysti opetussuunnitelman mukaiset, ko. harjoitteluun liittyvät lääkehoidon teoria- ja laboraatioopinnot sekä lääkelaskutentit. Mikäli opiskelijalla on käytössään lääkehoitopassi, opiskelija on velvollinen dokumentoimaan siihen oman lääkehoidon osaamisen edistymisen. Ohjaaja on velvollinen seuraamaan ja täyttämään opiskelijan lääkehoitopassia niiltä osin kuin opiskelijan lääkehoidon osaaminen harjoittelujakson aikana kehittyy. 66

67 Tutustu lääkehoitopassin sähköiseen versioon internetissä osoitteessa: (Katso esittelyvideo: ohjaajat). Tunnukset lääkehoitopassiin sisäänkirjautumista varten saat hoitotyön kliinisiltä opettajilta osoitteesta: Opiskelijan työaika Opiskelija noudattaa harjoitteluyksikössä toteutettavaa työaikaa. Opiskelijan tulee noudattaa ohjaajiensa työvuoroja niiltä osin kuin ohjaaja arvioi sen opiskelijan oppimisen kannalta hyödylliseksi. Työvuorot tulee aina suunnitella yhdessä ohjaajan kanssa. Työvuorot suunnitellaan aina kerrallaan koko harjoittelujakson ajalle siltä osin kuin ohjaajien työvuoroja on saatavilla. Iltavuorot, viikonloput sekä yövuorot kuuluvat opiskelijan harjoitteluun harjoitteluyksikön työajan puitteissa. 67

68 Opiskelijan oppimista tukee se, että hän osallistuu harjoitteluyksikön toimintaan ja potilaan hoitoon eri vuorokauden aikoina. Viikkotuntimäärä tulee lähtökohtaisesti suunnitella tunnin mukaisesti. Pitkiä työvuoroja (enemmän kuin 8h) ei suositella tehtäväksi eikä niitä tule käyttää harjoitteluviikkojen lyhentämiseen. Pitkät työvuorot eivät lähtökohtaisesti tue opiskelijan oppimista. Vuorokausi- ja viikkolepo tulee toteutua työvuorosuunnitelmassa. Varmistetaan vähintään 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika työvuorojen välillä ja kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika (Työaikalaki 605/1996). Tämän tulee toteutua silloinkin, kun opiskelija käy harjoittelun ohella työssä tai suorittaa kahta harjoittelua samanaikaisesti. Esim. oman työn yövuorosta aamuvuoroon harjoitteluun saapuminen ei ole suotavaa sen rikkoessa työaikalakia. Tällöin ohjaajan tai yksikön esimiehen tulee arvioida opiskelijan työkyky tilannekohtaisesti ja mietittävä tarvittavat toimenpiteet. Työvuorotaulukko Työvuorotaulukko on virallinen asiakirja tehdyistä harjoittelutunneista. Työvuorotaulukko täytetään kuulakärkikynällä. Työvuorotaulukkoon merkitään työvuorojen suunnitelma ja toteuma. Mahdolliset muutokset kirjataan punaisella kynällä työvuorotaulukkoon niin, että alkuperäinen suunniteltu työvuoro jää näkyviin. Poissaolot merkitään työvuorotaulukkoon #-merkillä. Koulupäivät merkitään työvuorotaulukkoon K-kirjaimella. Työvuorosuunnitelma tulee olla aina henkilökunnan nähtävillä. Mikäli työvuoroja täytyy muuttaa, on muuttamisesta neuvoteltava ohjaajan ja esimiehen/vuorovastaavan kanssa ja muutokset merkitään punaisella kynällä niin, että alkuperäinen suunniteltu työvuoro jää näkyviin. Ennen harjoittelun päättymistä ohjaaja allekirjoittaa opiskelijan työvuorotaulukon. Tämän jälkeen työvuorotaulukkoon ei saa enää tehdä muutoksia. 68

69 Opiskelijalle jää alkuperäinen työvuorotaulukko ja harjoitteluyksikköön jää kopio työvuorotaulukosta. Opiskelijan tauot harjoittelupäivän aikana Opiskelija noudattaa harjoitteluyksikön ohjeistuksia taukojen pitämisestä. KVTES:n mukaisesti työpäivään kuuluu lepo-/ruokatauko (30 minuuttia), esimerkiksi yksi 20 minuutin lepo-/ruokatauko ja lisäksi yksi 10 minuutin lepo-/ruokatauko (KVTES 2017). Opiskelijan tulee sopia taukojen pitämisestä ohjaajan kanssa ja ilmoittaa niiden alkamisesta ohjaajalle. Tauot tulee ajoittaa harjoitteluyksikön toiminnan mukaan. Opiskelijan ruokailu henkilöstöravintolassa Opiskelijalla on mahdollisuus harjoittelun aikana ruokailla henkilöstöravintolassa. Korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja alennukseen aterian hinnasta ruokaillessaan ravintoloissa, jotka ovat KELA:n ateriatuen piirissä (esim. Ravioli). Opiskelijahintaisen lounaan saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai KELA:n ateriatuki-korttia esittämällä. Toisen asteen opiskelijoiden ruokailun järjestämisestä vastaa lähtökohtaisesti oppilaitos. Oppilaitosten käytännöt vaihtelevat, joten toisen asteen opiskelijoiden tuleekin selvittää ruokailuun liittyvät käytänteet ja korvattavuudet omasta oppilaitoksestaan. Opiskelijan sairauspoissaolot Opiskelijan tulee ilmoittaa sairauspoissaolosta viipymättä harjoitteluyksikköön sekä ohjaavalle opettajalleen. 69

70 Poissaolo tulee ilmoittaa aina puhelimitse ja määräajaksi esimiehelle/vuorovastaavalle. Opiskelija selvittää poissaolojensa korvattavuuden ohjaavalta opettajalta. Opiskelija toimittaa tarvittaessa sairauspoissaolotodistuksen oppilaitokseen ja sopii ohjaavan opettajan kanssa harjoittelun etenemisestä. Opiskelijan raskaus harjoittelun aikana Opiskelijan on hyvä ilmoittaa raskaudestaan etukäteen yksikön esimiehelle. Esimies ohjeistaa opiskelijaa yksikön työturvallisuusriskeistä [Työturvallisuuslaki 738/2002], jotka tulee huomioida raskaana olevan henkilön kohdalla. Opiskelijan raskauden aikana arvioidaan tapauskohtaisesti opiskelijan selviytyminen harjoittelusta. Päätökseen vaikuttavat mm. opiskelijan työkyky, oppimistavoitteet sekä harjoitteluyksikön toiminnan luonne. HUS on savuton sairaala - tupakointi harjoittelun aikana Opiskelijoita koskevat samat säännöt kuin henkilökuntaakin. Linkki: Savuton sairaala (Pysyväisohje 8/2013) (Intranet > Henkilöstö > Savuton sairaala). Sähköisten viestintävälineiden käytön periaatteet harjoittelun aikana Opiskelijoiden internetin ja sosiaalisen median käyttöä koskee sama ohjeistus kuin HUS:n henkilökuntaa. Linkki: Sähköisten viestintävälineiden käytön periaatteet (Pysyväisohje 9/2018) (Intranet > Organisaatio > Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet). 70

71 Toisesta kulttuurista tuleva opiskelija harjoittelussa Toisesta kulttuurista ja eri kielialueilta tulevalle opiskelijalle harjoitteluun liittyvissä erityiskysymyksissä sovelletaan HUS:n ohjeita. Erityiskysymyksiä ovat mm. yhdenvertainen kohtelu, perehdyttäminen ja eri uskonnon mukanaan tuomat erityiskysymykset. Linkki: Maahanmuuttaja HUS:n palveluksessa (Pysyväisohje 2/2010) (Intranet > Organisaatio > Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet). Opiskelijan altistuminen verelle, eritteille sekä tuberkuloosille ja muille biologisille altisteille Ohjeistus siitä, miten tilanteessa tulee toimia, löytyy liitteestä 21. Toimintaohje koskien opiskelijan biologisia altistumisia Opiskelijan tapaturma tai väkivaltatapaturma harjoittelun aikana Ohjeistus siitä, miten tilanteessa tulee toimia, löytyy liitteestä 22. Toimintaohje koskien opiskelijan tapaturmaa harjoittelun aikana 71

72 Päihtynyt opiskelija harjoittelussa Ohjeistus siitä, miten tilanteessa tulee toimia, löytyy liitteestä 16. Toimintaohje koskien päihtynyttä opiskelijaa harjoittelussa Opiskelijaan kohdistuva häirintä tai ristiriitatilanteet harjoittelussa Ohjeistus siitä, miten tilanteessa tulee toimia, löytyy liitteestä 15. Toimintaohje koskien opiskelijaan kohdistuvasta häirinnästä ja ristiriitatilanteista harjoittelussa 3.6. Harjoittelusopimukset ja laskutus Harjoitteluyksiköitä ja oppilaitoksia velvoittavilla sopimuksilla turvataan laadukas oppimisympäristö opiskelijan harjoittelun tavoitteiden saavuttamiseksi [48, 44, 46]. HUS-kuntayhtymällä on sopimukset useiden eri ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Voimassaolevat harjoittelu- ja työssäoppimissopimukset löytyvät HUS Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän työtilasta kohdasta oppilaitossopimukset (Intranet > Haku > Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä > Oppilaitossopimukset). Mikäli opiskelija tulee muusta kuin jo sopimuksen omaavasta oppilaitoksesta, tulee oppilaitoksen kanssa laatia opiskelijakohtainen harjoittelusopimus harjoittelun ajalle. Harjoittelusopimukset laaditaan aina esimiestasolla. Opiskelija ei voi harjoitella ilman voimassaolevaa harjoittelusopimusta. Opinto- ja vierailukäynti HUS-kuntayhtymä perii oppilaitoksilta korvauksen yli tunnin kestävistä opintoja vierailukäynneistä (tmv.). Vierailukäynti voi olla esimerkiksi tutustuminen yksikön toimintaan. Laskutus suoritetaan käyttämällä HUS-harjoittelulaskun liitettä, katso tarkemmat ohjeet kohdasta laskutus. 72

73 Harjoittelu työsuhteessa Harjoittelusopimusta ei sovelleta HUS-kuntayhtymässä virka- tai työsopimussuhteessa olevaan opiskelijaan. Toisin sanoen HUS:ssa ei makseta palkkaa harjoittelun ajalta. Mikäli oppilaitos ja opiskelija ovat sopineet, että harjoittelu suoritetaan työsuhteessa, on se oppilaitoksen ja opiskelijan välinen asia. Tämä ei velvoita HUS:a, vaan opiskelija rinnastetaan työntekijään ja hänen kanssaan ei käydä tavoite- ja palautekeskusteluja eikä erillistä harjoittelun arviointia kirjoiteta. Laskutus Opiskelijan harjoittelun sekä opinto- ja vierailukäyntien laskutuksessa käytetään HUS harjoittelulaskun liitettä, joka täytetään huolellisesti ja allekirjoitetaan harjoitteluyksikössä. HUS harjoittelulaskutuksen liitteet ovat saatavissa Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän työtilasta opiskelijoiden harjoittelulaskujen liitelomakkeet. (Intranet > Haku > Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä > Opiskelijoiden harjoittelulaskujen liitelomakkeet). Harjoittelulaskun liitteeseen merkitään: Oppilaitoksen tiedot (Oppilaitoksen nimi, koulutusohjelma, laskutusosoite, ohjaava opettaja) HUS- kuntayhtymän tiedot (HUS:n sairaanhoitoalue/toimialue/liikelaitos / osaamiskeskus, harjoittelupaikka/-osasto, harjoittelupaikan kustannuspaikkanumero, kirjanpitokoodi, harjoittelupaikan osastonhoitajan / opiskelijavastaavan / opiskelijaohjaajan allekirjoitus ja nimenselvennys sekä ohjauksesta vastaavan ylihoitajan allekirjoitus ja nimenselvennys) Opiskelijaan ja harjoitteluun tai opinto- ja vierailukäyntiin liittyvät tiedot (Opiskelijan nimi ja kurssinumero, harjoittelun ajankohta, suunniteltujen päivien lkm., poissaolopäivät lkm., laskutettavat päivät, laskutettavat viikot ja suojavaatteiden käyttöviikot tai vierailukäyntiä koskevat tiedot) 73

74 Harjoittelulaskun liitteessä on laskutusohjeet sähköistä ja manuaalista täyttämistä varten Liitteenä esimerkki (liite 23), jossa nämä asiat havainnollistuvat. Harjoittelulaskun liitteeseen merkitään aina suunniteltujen harjoittelupäivien lukumäärä sekä poissaolopäivien lukumäärä. Poissaolopäiviä ei vähennetä laskutettavista, elleivät ne ylitä 10 harjoittelupäivää. Harjoittelun keskeytyessä sairauden tai muun perustellun syyn takia, laskutetaan keskeytyksen ilmoituspäivästä, kuitenkin enintään kahden harjoitteluviikon ajalta. Jos vahvistetut harjoitteluviikot peruutetaan myöhemmin kuin 14 kalenteripäivää ennen varattua ajankohtaa, laskutetaan peruutetun harjoittelujakson pituudesta 50 %. Jos vahvistettuja harjoitteluviikkoja ei peruuteta tai peruutus tapahtuu harjoittelujakson alkamisen jälkeen, laskutetaan koko harjoittelujakso 100 %. Harjoitteluyksikössä tulee varmistaa, että jokaisesta opiskelijasta on lähetetty HUS harjoittelulaskun liite. Harjoittelulaskun liite lähetetään harjoitteluyksiköstä eteenpäin heti harjoittelun päätyttyä allekirjoitettavaksi yhteisesti sovitulle henkilölle HUS-kuntayhtymän sisällä (esimerkiksi osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja tai kliininen opettaja). Tämän jälkeen harjoittelulaskun liite lähtee oman alueen ohjeistuksen mukaan laskutukseen. Harjoittelulaskun liitteen mukaan ei laiteta kopiota opiskelijan työvuorotaulukosta. Suositellaan kuitenkin, että kopio työvuorotaulukosta säilytetään harjoitteluyksikössä kolmen vuoden ajan joko paperisena tai skannattuna. Opiskelijaohjauksesta saadun korvauksen käyttö HUS:ssa HUS:n kanssa harjoittelusopimuksen tehneet ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset suorittavat HUS-kuntayhtymän oppilaitosten kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen hinnoitteluliitteen mukaista korvausta opiskelijan ohjatusta harjoittelusta. HUS:n tulosyksiköt/sairaanhoitoalueet/liikelaitokset toimivat itsenäisesti ja ovat määritelleet omat toimintatapansa ohjauksesta saa- 74

75 tavan korvauksen jakamista varten. Ohjauskorvaussumma muodostuu tulosyksikkö/sairaanhoitoalue/liikelaitos -kohtaisesti opiskelijoiden yksikössä suorittamista harjoitteluviikoista ja niistä maksetuista korvauksista. Opiskelijaohjauksesta ja työssäoppimisesta saadut korvaukset käytetään henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukemiseen sekä harjoittelun toteutumisesta aiheutuviin hallintokustannuksiin. Ohjauskorvauksella tuetaan koulutusta ja kehittämistä, opiskelijaohjausvalmiuksia, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä osallistumista kansallisiin tai kansainvälisiin konferensseihin. Vinkkejä ohjaajalle harjoittelusopimuksista ja laskutuksesta: Varmista osastonhoitajaltasi, että opiskelijasta on voimassaoleva harjoittelusopimus, mikäli hän tulee muualta kuin pääkaupunkiseudun oppilaitoksista. Muista HUS:n harjoittelulaskun liitteen täyttö, allekirjoitus ja lähetys heti harjoittelun päätyttyä! 3.7. Opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista tiedottaminen Laadukkaaseen opiskelijaohjaukseen kuuluu hyvä tiedottaminen. Monipuolinen ja tehokas tiedottaminen oppilaitoksen ja harjoitteluyksiköiden välillä tukee harjoittelun onnistumista. Suunnitellulla tiedottamisella voidaan varmistaa harjoitteluyksikön ja oppilaitoksen sekä opiskelijan sitoutuminen ohjaukseen ja oppimiseen. Oppilaitoksissa ja harjoitteluyksiköissä tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista tiedottaminen. Henkilön nimeäminen on jokaisen organisaation vastuulla. [48, 90, 91, 44, 46.] 75

76 HUS:n ja oppilaitosten välinen tiedotus HUS:n hoitotyön johto ja opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä (OOAR) vastaa tiedottamisesta oppilaitoksiin. HUS:n ja oppilaitosten internet sivuilta on mahdollista saada tietoa harjoitteluun liittyvistä ohjeista ja käytänteistä. Opinnäytetyöt, harjoittelutehtävät, kehittämistyöt sekä HUS:n ja oppilaitosten väliset yhteistyöprojektit voivat myös toimia tiedottamisen väylänä organisaatioiden välillä [vrt. 92]. Oppilaitoksessa tuotetaan harjoitteluohje harjoitteluyksiköihin, jonka opiskelijat tuovat tullessaan. Harjoitteluohje sisältää: mm. harjoittelujakson tavoitteet, arviointikriteerit, opiskelijan oppimistehtävät sekä harjoittelua ohjaavan opettajan yhteystiedot [44, 46, 42]. Hyks-sairaanhoitoalueen hoitotyön kliiniset opettajat toimivat kiinteässä yhteistyössä oppilaitosten opettajien kanssa. Hoitotyön kliiniset opettajat tiedottavat HUS:n harjoitteluyksiköihin liittyviä asioita oppilaitoksille. Vastaavasti hoitotyön kliiniset opettajat tiedottavat HUS:n harjoitteluyksiköitä oppilaitosten opetukseen ja harjoittelun käytänteisiin liittyvistä asioista. 76

77 HUS:n sisäinen tiedottaminen HUS:n intranetissä tiedotetaan harjoitteluun liittyvistä ohjeista ja käytänteistä omalle henkilökunnalle. Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän (OOAR) työtilassa on löydettävissä mm. opiskelijaohjauksen toteuttamiseen liittyviä ohjeita. Linkki: Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän työtila (Intranet >Haku > Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän työtila). HUS:n hoitotyön kliiniset opettajat tai lähiesimiehet tiedottavat ajankohtaisista opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista henkilökuntaa. Harjoitteluyksikön sisäinen tiedottaminen Opiskelijavastaava päivittää vähintään vuosittain yksikön opiskelijaohjauskansion sisältöä [44, 46]. Harjoitteluyksikön opiskelijavastaava tiedottaa ohjaajia ja muuta henkilökuntaa harjoitteluun tulevista opiskelijoista ja harjoitteluun liittyvistä asioista [90]. Opiskelijavastaava nimeää opiskelijoille henkilökohtaisen ohjaajan ennen harjoittelun alkua [42]. Vinkkejä ohjaajalle opiskelijaohjaukseen liittyvien asioiden tiedottamisesta: Ota selvää, kuka yksikössäsi tiedottaa opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista! Varmista omalta osaltasi, että opiskelijaohjauskansio tai muu materiaali on ajantasainen! Voit aina olla yhteydessä Hyks-sairaanhoitoalueen hoitotyön kliinisiin opettajiin ja kysyä oppilaitoksiin sekä harjoittelukäytänteisiin liittyvistä asioista. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen: 77

78 78

79 4. OPISKELIJAOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 4.1. Opiskelijaohjauksen laadun arviointi Opiskelijaohjauksen laadun arvioinnin mittari (CLES) kuvaa oppimisympäristöä ja ohjauksen laatua, neljällä eri osa-alueella. Opiskelija arvioi harjoitteluyksikön ilmapiiriä, hoidon lähtökohtia, ohjauksellisia lähtökohtia, ohjaussuhteen toimivuutta ja oppilaitoksen opettajan osuutta harjoittelussa. Lisäksi opiskelija voi antaa vapaamuotoista kirjallista palautetta kuluneesta harjoittelusta. CLESmittari pohjautuu Mikko Saarikosken väitöskirjaan [58] ja se tulee sanoista Clinical Learning Environment Supervision scale. Sitä on myöhemmin laajennettu kuvaamaan myös oppilaitoksen opettajan osuutta (CLES + T). Mittari on laajasti käytössä Suomessa sekä myös kansainvälisesti. [39, 93.] HUS:ssa se on ollut käytössä vuodesta 2007 lähtien, saadun opiskelijapalautteen avulla kehitetään opiskelijaohjausta. 79

80 Opiskelija vastaa sähköisesti kyselylomakkeeseen mielellään harjoittelun viimeisellä viikolla. On suositeltavaa, että opiskelija vastaa kyselyyn harjoitteluyksikössä. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja luottamuksellista, siihen kuluu aikaa noin 15 minuuttia. Opiskelija tarvitsee ohjeen kyselyyn vastaamiseen, josta käy ilmi harjoitteluyksikön tunnistetiedot ja kyselyn salasana. Kysely löytyy osoitteesta (liite 24 kyselyn saatekirje opiskelijoille). Kyselyn tulokset raportoidaan vuosittain harjoitteluyksiköihin esimiehille. Tulokset tulee käsitellä harjoitteluyksikössä esimerkiksi osastotunnilla ja niistä ilmenevien kehittämistarpeiden avulla tulee asettaa tavoitteet ohjauksen laadun systemaattiselle parantamiselle. Vinkkejä ohjaajalle opiskelijaohjauksen laadun arvioinnista: Kannusta opiskelijaasi antamaan CLES-palaute harjoittelusta! Kiinnitä erityisesti huomiota CLES:stä nouseviin kehittämistarpeisiin omassa ohjaustyössäsi. Kysy ja kannusta opiskelijaa antamaan myös suullista palautetta Sinulle ohjaajana ja yleisesti harjoittelusta Opiskelijaohjaajana kehittyminen Jokaisella HUS:n työntekijällä on ohjausvelvollisuus [Terveydenhuoltolaki 1326/2010]. Tätä tehtävää hoitaessaan ohjaaja tarvitsee monenlaisia tietoja ja taitoja ohjatessaan opiskelijaa. Ohjaajan ihmissuhdetaidot, kiinnostus ohjaamisesta sekä substanssiosaaminen ovat merkityksellisiä. Pedagoginen osaaminen; ohjausosaaminen ja ohjaamisen taidot, reflektio- ja arviointiosaaminen ovat ohjaamisen kannalta keskeisiä [47] ja niiden katsotaan olevan tekijöitä, jotka tekevät ohjauksesta vaikuttavaa [94]. Kehittyäkseen ohjaajana, ohjaaja 80

81 tarvitsee ohjausosaamisen eri osa-alueisiin koulutusta, tietojen ja taitojen päivitystä sekä aikaa valmistautua [6, 47]. Taulukossa 4 on kuvattu hyvän ohjaajan ominaisuuksia, joiden tiedostaminen on ohjaajana kehittymisen lähtökohta. Ohjaajana kehittyminen vaatii koulutuksen ja ajan lisäksi myös yhteistyötä ja verkostoitumista muiden ohjaajien kanssa [55, 6]. Verkostoituminen niin oman yksikön kuin muidenkin harjoitteluyksiköiden ohjaajien kanssa, tarjoaa ohjaajille uusia näkökulmia ohjaamiseen sekä hyvien käytänteiden jakamista [6, 47]. Vaikka ohjaaminen on palkitsevaa, se voi olla myös haasteellista [6]. Pyrkiessään tarjoamaan opiskelijalle parasta mahdollista ohjausta, ohjaaja voi kuormittua. Ohjaaja tarvitsee tukea ensisijaisesti koko organisaatiolta, esimieheltään sekä kollegoiltaan [95]. Mikäli ohjaaja kokee kuormittuvansa, on ensisijaisen tärkeää, että hänellä olisi mahdollisuus puhua asiasta esimiehensä kanssa. HUS on organisaationa vastuussa opiskelijaohjauksen laadusta ja sen tehtävä on sitouttaa ohjaajat ohjaustehtäväänsä [96] sekä turvata ohjaajien asianmukainen koulutus [97, 131, 153]. HUS tukee henkilökunnan ohjausosaamista järjestämällä eri laajuisia opiskelijaohjaajakoulutuksia ohjaajille, yksiköiden opiskelijavastaaville sekä osastonhoitajille. Koulutusten tavoitteena on muun muassa osallistujien pedagogisten (opiskelijaohjaus) valmiuksien tukeminen. Lisäksi tavoitteena on kehittää osallistujien valmiuksia analysoida ohjaussuhteen merkitystä opiskelijan oppimisen ja ammatillisen kasvun tukena. Osallistujat oppivat myös reflektoimaan näkemyksiään ja kokemuksiaan muiden ohjaajien kanssa ja perehtyvät opiskelijaohjausta koskevaan tutkittuun tietoon. Myös HUS-alueella toimivat ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset tarjoavat opiskelijaohjaaja- ja arvioitsijakoulutuksia. 81

82 Taulukko 4. Hyvän ohjaajan ominaisuuksia ja niiden ilmeneminen käytännössä [mukaillen 6.] Hyvän ohjaajan ominaisuuksia Motivoiva, innostava ja sitoutunut ohjaamiseen Näkee jokaisen tilanteen mahdollisena oppimistilanteena Vastaa opiskelijan tavoitteisiin Antaa aikansa, tietonsa ja kokemuksensa opiskelijan käyttöön Antaa opiskelijalle vastuuta sopivassa määrin Läsnäoleva ja halukas kuuntelemaan Esimerkki miten ilmenee käytännössä Käy tavoitekeskustelun opiskelijan kanssa Pitää kiinni sovituista tapaamisista Tutustuu opiskelijan tavoitteisiin Työskentelee opiskelijan kanssa enemmän kuin 40 % harjoittelusta Antaa opiskelijan tehdä asioita itsenäisesti, mutta ohjatusti Ottaa vastuuta opiskelijan oppimisesta Ihmisläheinen ja empaattinen lähestymistapa Huomioi opiskelijan tarpeet ja jännityksen Kyselee ja haastaa opiskelijaa Jakaa tietoaan ja osaamistaan Kannustaa ammatilliseen kasvuun Reflektoi opiskelijan kanssa, etsii uusia ideoita, on avoin keskustelulle Antaa rakentavaa palautetta Kannustaa opiskelijaa kriittiseen ajatteluun Tukee, kun opiskelijalla on vaikeuksia oppia Kehittää omaa ohjaamistaan On kollegiaalinen ja ammatillinen Pyytää kollegoita osallistumaan opiskelijan ohjaukseen ja ottamaan hänet mukaan Asettaa opiskelijan tarkoituksenmukaisiin oppimistilanteisiin Tietää opiskelijan oppimistehtävistä Toimii näyttöön perustuen Osaa annostella tietoa opiskelijalle oikeassa suhteessa Sitoutuu reflektiokeskusteluihin Antaa sekä positiivista että rakentavaa palautetta säännöllisesti Huomioi opiskelijan aikaisemmat kokemukset Ei pidä opiskelijaa työvoimana, vaan antaa hänelle aikaa oppimiseen Osallistuu ohjaajakoulutuksiin ja on halukas kehittämään omaa ohjaamistaan Osoittaa ammatillista käytöstä ja toimii hyvänä roolimallina 82

83 4.3. Opinnäytetyöt ja projektityöt HUS:ssa Terveysalan opintoihin sisältyy pakollisena osana opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt, joiden tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan sekä taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä [67]. Opinnäytetyöt* voivat luonteeltaan teoreettisia, tutkimuksellisia tai toiminnallisia. Ne opinnäytetyöt, joissa hyödynnetään HUS:n potilaita, henkilökuntaa, varoja, tiloja, laitteita, asiakirjoja, tietojärjestelmiä, rekistereitä tai muuta HUS:lle kuuluvaa resurssia, edellyttävät tutkimuslupaa. HUS:ssa tehtävistä opinnäytetöistä on annettu johtajaylilääkärin ohje (2/2015), joka löytyy liitteestä 25. Myös opiskelijoiden erillisiin projektitöihin (tmv.), joihin sisältyy tutkimuksellinen tai toiminnallinen osuus HUS:ssa, tarvitaan tutkimuslupa. Ennen opinnäytetyön tai projektityön aloittamista opiskelijan tulee olla yhteydessä siihen HUS:n tulosyksiköön tai liikelaitokseen, jossa työ tullaan suorittamaan. Opiskelija suunnittelee yhteistyössä ohjaavan opettajan sekä HUSvastuuhenkilön kanssa opinnäytetyön toteuttamisen ja hakee tarvittavat luvat kunkin tulosyksikön tai liikelaitoksen käytänteiden mukaisesti. 83

84 * Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä ammattikorkeakoulussa tehtäviä opinnäytetöitä ja yliopistossa tehtävää kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaa opinnäytetyötä. Tieteellisiin tutkimuksiin haetaan lupa erillisen tutkimuslupaohjeistuksen mukaisesti. Vinkkejä ohjaajalle opiskelijoiden opinnäytetöistä tai projektitöistä HUS:n internet-sivuilta löytyy ohjeet tutkimusluvan hakemiseen ja siihen tarvittavat lomakkeet ( Voit ehdottaa aiheita opiskelijoiden opinnäytetöille tai projektitöille oman alueesi esimiehelle, hoitotyön kliiniselle asiantuntijalle tai opettajalle. 84

85 FAQ - usein esitetyt kysymykset opiskelijaohjauksesta 1. Miksi opiskelijaa pitää arvioida? Harjoittelun arvioinnin avulla varmistetaan, että opiskelija edistyy opinnoissaan ja saavuttaa vaadittavan ammattiosaamisen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja kehittymistä. Arvioinnin tavoitteena on potilasturvallisuuden ja hoidon laadun varmistaminen. Ohjeita opiskelijan arviointiin löydät HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjasta (katso liite 13 ja luku 3.2.6). 2. Tarvitseeko opiskelijan työskennellä aina nimetyn ohjaajansa kanssa? Ei tarvitse. Opiskelija voi hyvin olla myös muun henkilökunnan ohjattavana. Opiskelijalla tulee olla työvuorokohtaisesti nimetty ohjaaja harjoittelussa. Harjoittelun nimetyn ohjaajan vastuulla on kerätä palautetta henkilökunnalta opiskelijan edistymisestä, jos hän ei itse ole työskennellyt opiskelijan kanssa. 3. Mitä teen ensimmäiseksi kun opiskelija saapuu yksikköön? Toivota opiskelija tervetulleeksi yksikköösi ja kysy millä nimellä hän haluaa itseään kutsuttavan. Perehdytä opiskelija lyhyesti yksikkösi tiloihin esim. näyttämällä missä henkilökohtaisia tavaroita voi pitää. Lopuksi esittele opiskelija muille työvuoron työntekijöille. Käy opiskelijan kanssa läpi, mitä odotat häneltä opiskelijana ja mitä hän odottaa sinulta ohjaajana. 4. Mitä teen jos opiskelija ei pärjää harjoittelussa? Ota asia heti puheeksi opiskelijan kanssa. Kysy opiskelijalta, miten hänen harjoittelunsa on sujunut ja käykää tavoitteiden mukainen ohjauskeskustelu. Kerro omista havainnoistasi. Pohtikaa yhdessä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja auta opiskelijaa konkretisoimaan tavoitteitaan. Ole tarvittaessa yhteydessä oppilaitoksen ohjaavaan opettajaan. 85

86 5. Pitääkö opiskelijan noudattaa henkilökunnan antamia ohjeita? Kyllä. Harjoittelun aikana opiskelija on HUS:n vastuuyksikön työnjohdon alaisena ja noudattaa HUS-kuntayhtymän ohjeita ja sääntöjä. Harjoittelun tavoitteisiin kuuluu ammatillisen käyttäytymisen ja työelämätaitojen oppiminen. 6. Voiko harjoitteluyksikkö määrittää opiskelijan harjoittelun pituuden? Ei voi. Terveydenhuollon koulutusta sääntelevät monet lait ja kansainväliset sopimukset (esim. EU-direktiivit). Harjoittelu kuuluu olennaisena osana terveysalan koulutukseen, joka sisältyy opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma määrittää harjoittelun tavoitteet ja keston. Harjoittelun tavoitteet asetetaan aina harjoittelujakson pituuteen suhteutettuna. 7. Miten ohjaajana voin tukea englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevan opiskelijan harjoittelua? Ole kiinnostunut opiskelijan omasta kulttuuritaustasta ja opettele lausumaan opiskelijan nimi oikein. Puhu opiskelijalle selkokielellä, vältä ammattislangia ja monimutkaisia sanontoja. Ohjaa johdonmukaisesti ja varmista, että opiskelija on ymmärtänyt ohjauksen. Anna opiskelijalle aikaa vuorovaikutustilanteisiin sekä tehtävään valmistautumiseen ja suorittamiseen. Voit ohjata opiskelijaa pitämään kirjaa vieraista käsitteistä ja ammattisanastosta. Lisätietoa löydät HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjasta (katso luku 3.4). 8. Osaanko varmasti ohjata opiskelijaa ja miten voin syventää ohjausosaamistani? Opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen tiedetään olevan kansallisesti hyvällä tasolla. Toisaalta, jos koet epävarmuutta, voit hakeutua HUS OPO 1 -koulutukseen päivittämään ohjaustaitojasi. Ohjaustaitojen syventämiseen on tarkoitettu HUS OPO 2 -koulutus. Myös opiskelijavastaavien verkostotapaamiset ovat hyvä foorumi ohjaustaitojen päivittämiseen sekä verkostoitumiseen muiden opiskelijavastaavien kanssa. 86

87 9. Mikä on oppilaitoksen ohjaavan opettajan rooli harjoittelun aikana? Opettajan rooli harjoittelussa on riippuvainen opiskelijan tai harjoitteluyksikön tarpeista. Hän osallistuu harjoittelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin pitämällä yhteyttä opiskelijaan ja/tai harjoitteluyksikköön harjoittelujakson aikana. Opettaja ohjaa ja varmistaa, että opiskelijan tavoitteet ovat opetussuunitelman mukaisia. Hän vastaa opiskelijan harjoittelun hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 10. Ovatko oppilaitoksen ohjaavan opettajan arviointikäynnit välttämättömiä? Eivät ole. Oppilaitokset vastaavat osallistumisestaan harjoittelun arviointiin kolmikantakeskustelussa (opiskelija, opettaja, ohjaaja) vähintään kerran harjoittelujakson aikana, mutta tilaisuuksissa voidaan hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. 11. Voiko perustason opiskelija tulla harjoitteluun erikoissairaanhoitoon? Kyllä voi. Perustason opiskelija voi harjoitella vaativammassakin yksikössä, koska opiskelijan tavoitteet ohjaavat aina harjoittelua. Hyvin laaditut tavoitteet auttavat ohjaajaa ohjaamaan tavoitteen mukaisen osaamisen saavuttamista sekä rajaamaan ulkopuolelle opintojen vaiheen kannalta ei-tarkoituksenmukaiset asiat. Tavoitteiden laadinnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi Bloomin taksomoniaa. Lisätietoa löydät HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjasta (katso luku 3.2.3). 12. Mistä motivaatiota opiskelijaohjaukseen? Ensinnäkin kirkasta itselle se, miksi opiskelijoita ohjataan. Harjoittelu on ainutkertainen kokemus opiskelijalle ja heistä tulee meidän tulevia kollegoita. Opiskelijan kehittyminen ja häneltä saatu positiivinen palaute ovat parhaat motivaation lähteet. Joskus on hyväksyttävä se tosiasia, ettei opiskelijaohjaus aina välttämättä onnistu toivotulla tavalla eikä siitä kannata lannistua. Ohjauksessa 87

88 epämukavuusalueelle joutuminen voi olla hyväksi, siellä opit enemmän ja kehityt entistä paremmaksi ohjaajaksi. Tue ja anna positiivista palautetta kollegallesi opiskelijaohjauksesta. Ohjaajan on myös pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja osaamisestaan. 13. Tarvitseeko opiskelijan henkilöllisyyttä tarkistaa harjoitteluyksikössä? Kyllä. Opiskelijan henkilöllisyys tulee tarkistaa kun hänelle haetaan HUSverkkotunnukset tai hän saa kulkuluvan / avaimet. Mikäli kysymyksessä on henkilö (esimerkiksi kansainvälinen opiskelija), jolla ei ole suomalaista sosiaaliturvatunnusta, hänen henkilöllisyytensä tarkistetaan voimassa olevasta passista tai henkilökortista. 88

89 LÄHTEET 1. HUS Hoitotyötä potilaan parhaaksi. Saatavissa: 2. HUS Hoitotyön vuosikertomus Saatavissa: 3. Ohranen T, Ruuskanen S, Mella P, Patanen H & Pohjamies-Molander N Ammattikorkeakouluissa ja II asteen oppilaitoksissa opiskelevien ohjattu harjoittelu. HUS:n opiskelijaohjauksen nykytilan kartoitus. Raportti. Saatavissa: 4. Bowden J & Marton F The university of learning beyond quality and competence in higher education. London: Kogan Page. 5. Lindblom-Ylänne S, Nevgi A & Kaivola T Oppimis- ja tietokäsityksistä opetustapaan. Teoksessa Lindblom Ylänne S. & Nevgi A (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY Walsh D The nurse mentor s handbook. Supporting students in clinical practice. Englanti: McGraw-Hill Education. 7. Nevgi A & Lindblom-Ylänne S Oppimisnäkemykset antavat perustan opetukselle. Teoksessa Lindblom Ylänne S. & Nevgi A (toim.) Yliopisto- ja korkeakoulu opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY Miettinen R Varieties of constructivism in education: Where do we stand? Journal Lifelong Learning in Europe 7 (1), Lehtinen E & Kuusinen J Kasvatuspsykologia. Juva: WSOY. 10. Dunn R Learning styles: Theory, research and practice. National Forum of Applied Educational Research Journal 13 (1), Vesterinen A, Komulainen K, Hiller-Ikonen A, Latva-Korpela I & Colliander T Hoitotyön opiskelijoiden ammatillinen osaaminen opintojen eri vaiheissa. Tutkiva Hoitotyö 12 (2), D Amore A, James S & Mitchell E Learning styles of first-year undergraduate nursing and midwifery students: A cross-sectional survey utilising the Kolb Learning Style Inventory. Nurse Education Today 32, Luhanga F, Yonge O & Myrick F Precepting an unsafe student: The role of the faculty. Nurse Education Today 28, Price G & Gale A How do dyslexic nursing students cope with clinical practice placements? The impact of dyslexic profile on the clinical practice of dyslexic nursing students: Pedagogical issues and considerations. Learning disabilities a Contemporary Journal 4 (1), Thomas J, Jack BA, Jinks AM Resilience to care: A systematic review and metasynthesis of the qualitative literature concerning the experiences of student nurses in adult hospital settings in the UK. Nurse Education Today 32,

90 16. Manning A, Cronin P, Monaghan A & Rawlings-Anderson K Supporting students in practice: An exploration of reflective groups as a means of support. Nurse Education in Practice 9, Gidman J, MacIntosh A, Melling K & Smith D Student perceptions of support in practice. Nurse Education in Practice 11, Sarajärvi A & Isola A Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön toiminta ja siihen yhteydessä olevat tekijät käytännön harjoittelujaksoilla. Hoitotiede 18 (5), Duffy A Guiding students through reflective practice The preceptors experiences. A qualitative descriptive study. Nurse Education in Practice 9, Jokelainen M, Jamookeeah D, Tossavainen K & Turunen H Finnish and British mentors conceptions of facilitating nursing students placement learning and professional development. Nurse Education Today 13, Newton JM, Billet S & Ockerby CM Journeying through clinical placements An examination of six student cases. Nurse Education Today 29, Pahkala T, Lukkarinen H & Kääriäinen M Hoitotyön opiskelijoiden kliininen osaaminen. Hoitotiede 25 (1), Ayaz Khan B, Ali F, Vazir N, Barolia R & Rehan S Students perceptions of clinical teaching and learning strategies: A Pakistani perspective. Nurse Education Today 32, Senita J The use of concept maps to evaluate critical thinking in the clinical setting. Teaching and Learning in Nursing 3, Hicks-Moore SL Clinical concept maps in nursing education: An effective way to link theory and practice. Nurse Education in Practice 5, MacNeil MS Concept mapping as a means of course evaluation. Journal of Nursing Education 46 (5), Alphonso CD Reflection on a critical incident. Contemporary Nurse 24, Craft M Reflective writing and nursing education. Journal of Nursing education 44 (2), Irvine FE, Roberts GW, Tranter S, Williams L & Jones P Using the critical incident technique to explore student nurses perceptions of language awareness. Nurse Education Today 28, Dolansky MA, Druschel K, Helba M & Courtney K Nursing student medication errors: A case study using root cause analysis. Journal of Professional Nursing 29 (2), Luparell S Faculty encounters with uncivil nursing students: an overview. Journal of Professional Nursing 20 (1), Popil I Promotion of critical thinking by using case studies as teaching method. Nurse Education Today 31 (2) Delpier T Cases 101: Learning to teach with cases. Nursing Education Perspectives 27 (4),

91 34. Durand M, O Connor F, Albert M, Boutain D & Brandt P Case-based teaching and learning experiences. Issues in Mental health Nursing 22, Sandstrom S Use of case studies to teach diabetes and other chronic illnesses to nursing students. Journal of Nursing Education 45 (6), Langley E, & Brown S Perceptions of the use of reflective learning journals in online graduate nursing education. Nursing Education Perspectives 31 (1), Kennison, M Developing reflective writing as effective pedagogy. Nursing Education Perspectives 33 (5), Hopia H, Hynynen P, Lundahl R, Perttula T & Tiikkainen P Työympäristö oppimisympäristöksi auditointimalli sosiaali- ja terveysalan harjoittelun kehittämisessä. Tutkiva Hoitotyö 5 (4), Saarikoski M, Kaila P & Leino-Kilpi H Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus hoitajaopiskelijoiden kokemana muutokset kymmenvuotiskaudella. Hoitotiede 21 (3), Edwards H, Smith S, Courtney M, Finlayson K & Chapman H Impact of clinical placement location on nursing student s competence and preparedness for practice. Nurse Education Today 24, Croxon L & Maginnis C Evaluation of clinical teaching models for nursing practice. Nurse Education Today 9, Jokelainen M, Jamookeeah D, Tossavainen K & Turunen H Building organizational capacity for effective mentorship of pre-registration nursing students during placement learning: Finnish and British mentors conceptions. International Journal of Nursing Practice 17, Romppanen M Hoitotyön opiskelijoiden merkitykselliset hoitamisen kokemukset ja niistä oppiminen kliinisessä oppimisympäristössä. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. 44. ValOpe (Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto) Opiskelijaohjauksen laatusuositukset. Saatavissa: Luojus K Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli- ohjaajien näkökulma. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. 46. PKSSK Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit sosiaali- ja terveysalalla. Saatavissa osoitteessa: Jokelainen M The elements of effective student nurse mentorship in placement learning environments. Systematic review and Finnish and British mentors conceptions. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. 48. Heinonen N Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003: Sarajärvi A Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön näkemyksen muotoutuminen sairaanhoitajakoulutuksen aikana. Akateeminen väitöskirja. Oulun yliopisto. Hoitotieteenja terveyshallinnonlaitos. 91

92 50. Brunou S Sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjattujen käytännön harjoittelujen aikana ilmenneet eettiset ongelmat. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. 51. Numminen O Nursing ethics education in Finland from the perspective of code of ethics. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. 52. Epstein I & Carlin K Ethical concerns in the student/preceptor relationship: A need for change. Nurse Education Today 32, Jonsén E, Melender HL & Hilli Y Finnish and Swedish nursing students' experiences of their first clinical practice placement A qualitative study. Nurse Education Today 33, Gallagher P Preconceptions and learning to be a nurse. Nurse Education Today 27, Vuorinen R, Meretoja R & Eriksson E Hoitotyön ohjatun harjoittelun sisältö, edellytykset ja vaikutukset systemoitu kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede 17 (5), Papastavrou E, Lambrinou E, Tsangari H, Saarikoski M & Leino-Kilpi H Student nurses experience of learning in the clinical environment. Nurse Education in Practice 10, a. Meretoja R, Häggman-Laitila A, Lankinen I, Sillanpää K, Rekola L & Eriksson E Lähiohjaaja sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Tutkiva Hoitotyö 4 (2), b. Meretoja R, Eriksson E, Häggman-Laitila A, Kumpula M, Rekola L & Sillanpää K Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kliinisen osaamisen ohjaaminen ohjausmallin kehittäminen ja arviointi hoitotyön ja ensihoidon alueella. KLOK-loppuraportti Saarikoski M Clinical learning environment and supervision. Development and validation of the CLES evaluation scale. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. 59. O Driscoll MF, Allan HT & Smith PA Still looking for leadership Who is responsible for student nurses learning in practice. Nurse Education Today 30, Congdon G, Baker T & Cheesman A Enhancing the strategic management of practice learning through the introduction of the role of learning environment manager. Nurse Education Today 13, Price L, Hastie L, Duffy K, Ness V & McCallum J Supporting students in clinical practice: Pre-registration nursing students views on the role of the lecturer. Nurse Education Today 31, McCarthy B & Murphy S Assessing undergraduate students in clinical practice: Do preceptors use assessment strategies. Nurse Education Today 28, Romppanen M Hoitotyön opiskelijan merkitykselliset hoitamisen kokemukset ohjauksen ja johtamisen haasteena. Pro Terveys 4, Yonge O, Krahn H, Trojan L & Haase M Supporting preceptors. Journal for Nurses in Staff Development 18,

93 65. Thorkildsen K & Råholm MB The essence of professional competence experienced by Norwegian nurse students: A phenomenological study. Nurse Education in Practice 10 (4), MOT Kielitoimiston sanakirja. Saatavissa: OPM Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006: Opetushallitus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet. Määräys Helsinki: Hakapaino Oy. 69. Eller L, Lev E & Feurer A Key components of an effective mentoring relationship: A qualitative study. Nurse Education Today 34 (5), Mykrä T Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla. Opetusministeriö ja Opetushallitus. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. 71. Kostiainen J & Hupli M Ohjaajan ja opiskelijan välinen ohjauskeskustelu ohjatussa harjoittelussa käsiteanalyysi hybridisen mallin mukaan. Hoitotiede 25 (1), Ekebergh M A learning model for nursing students during clinical studies. Nurse Education in Practice 11, Fitzgerald M, Gibson F & Gunn K Contemporary issues relating to assessment of pre-registration nursing students in practice. Nurse Education in Practice 10, Eraut M Feedback. Learning in Health and Social Care 5 (3), Clynes MP & Raftery SEC Feedback: An essential element of student learning in clinical practice. Nurse education in Practice 8, Plakth Y, Shiyovich A, Nusbaum L & Raizer H The association of positive and negative feedback with clinical performance, self-evaluation and practice contribution of nursing students. Nurse Education Today 33, Dohrenwend A Serving up the feedback sandwich. Family Practice Management 9 (10), Clemow R An illuminative evaluation of skills rehearsal in a mentorship course. Nurse Education Today 27 (1), Allen C & Simpson A Peers and partners: Working together to strengthen preceptorship in mental health nursing. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 7, Butler MP, Cassidy I, Quillinan B, Fahy A, Bradshaw C, Tuohy D, O Connor M, McNamara MC, Egan G & Tierney C Competency assessment methods Tool and processes: A survey of nurse preceptors in Ireland. Nurse Education in Practice 11, Cassidy I, Butler MP, Quillinan B, Egan G, McNamara MC, Tuohy D, Bradshaw C, Fahy A, O Connor M & Tierney C Preceptors views of assessing nursing students using a competency based approach. Nurse Education in Practice 12,

94 82. Neary M Teaching, assessing and evaluation for clinical competence. A practical guide for practitioners and teachers. Iso-Britannia: Ashord Colour Press. 83. Halme A & Särkioja T Toimintamallin kehittäminen terveysalan opiskelijoiden kliinisen harjoittelun haasteellisiin tilanteisiin. Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla. Toinen terveysalan koulutuksen kansallinen konferenssi Helsinki. (Posteriesitys) 84. Koskela H Opiskelijoiden haasteellisuudesta ammattiopintoihin sitoutumisen substanssiteoriaan. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 85. Hensman M & Anderson C `Improvement notices` for physiotherapy students on practice placement: Two case studies. NET Networking for education in healthcare Cambridge. (Suullinen esitys) 86. Hakojärvi HR, Salminen L & Suhonen R Hoitohenkilökunnan opiskelijoihin kohdistama henkinen väkivalta ohjatussa harjoittelussa kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede 23 (3), Hakojärvi HR, Salminen L & Suhonen R Health care students personal experiences and coping with bullying in clinical training. Nurse Education Today 34 (1), Sharples K, Kelly D & Elock K Supporting mentors in practice. Nursing Standard 21, STM Potilasasiakirjojen laatiminen ja käsittely. Opas terveydenhuollolle (2012:4). Saatavissa: Hutchings A, Williamson G & Humphreys A Supporting learners in clinical practice: Capacity issues. Journal of Clinical Nursing 14, Murray S & Williamson G Managing capacity issues in clinical placements for preregistration nurses. Journal of Clinical Nursing18, Jokinen P, Mikkonen I & Pietarinen-Lyytinen R Ohjaajien kokemuksia osallistumisesta harjoittelun kehittämisprojektiin. Tutkiva Hoitotyö 5 (2), Warne T, Johansson UB, Papastavrou E, Tichelaar E, Tomietto M, Van den Bossche K, Folers Vizcaya Moreno M & Saarikoski M An exploration of the clinical learning experience of nursing students in nine European countries. Nurse Education Today 30, Carlson E, Wann-Hansson C & Pilhammar E Teaching during clinical practice: Strategies and techniques used by preceptors in nursing education. Nurse Education Today 29, Omansky GL Staff nurses experiences as preceptors and mentors: An integrative review. Journal of Nursing Management 18, Saarikoski M & Leino-Kilpi H The clinical learning environment and supervision by staff nurses: developing the instrument. International Journal of Nursing Studies 39, Mårtensson G, Engström M, Mamhidir AG & Kristofferzon ML What are the structural conditions of importance to preceptors performance? Nurse Education Today 33,

95 2.0 versioon lisätyt lähteet: 98. Anderson I Identifying different learning styles to enhance the learning experience. Nursing Standard 31, (7), Falk K, Falk H & Jakobsson Ung E When practice proceeds theory A mixed method evaluation of students learning experiences in an undergraduate study program in nursing. Nurse Education Today 16, Falk K, Falk H & Jakobsson Ung E When practice proceeds theory A mixed method evaluation of students learning experiences in an undergraduate study program in nursing. Nurse Education Today 16, Illeris K The Development of a Comprehensive and Coherent Theory of Learning. European Journal of Education 50, (1), Lúanaigh PO Becoming a professional: What is the influence of registered nurses on nursing students' learning in the clinical environment? Nurse Education in Practice 15, Boenink A, Oderwald A, Jonge P, Tilburg W & Smal J Assessing student reflection in medical practice. The development of an observer-rated instrument: reliability, validity and initial experiences. Medical Education 38, Dempsey S & Warren-Forward HM Development of the Newcastle Reflective Analysis Tool. Focus on Health Professional Education: A multi-disciplinary journal 11 (1), Mann K, Gordon J & MacLeod A Reflection and reflective practice in health professions education: a systematic review. Advances in Health Science Education 14, Mälkki K Theorizing the Nature of Reflection. Academic Dissertation. Studies in Education-al Sciences 238. Institute of Behavioral Sciences. University of Helsinki Mälkki K & Lindblom-Ylänne S From reflection to action? Barriers and bridges between higher education teachers thoughts and actions. Studies in Higher Education (37), 1, Chapman N, Dempsey S & Warren-Forward HM Workplace diaries promoting reflective practice in radiation therapy. Radiography 15, Hilli Y, Melender H-L, Salmu M & Jonsen E Being a preceptor- A Nordic qualitative study. Nurse Education Today 34, Findlay N, Dempsey S & Warren-Forward HM Development of the Newcastle. Reflec-tive Analysis Tool. Focus on Health professional education 11 (1), Embo M, Driessen E, Valcke M & van der Vleuten C A framework to facilitate selfdirected learning, assessment and supervision in midwifery practice: A qualitative study of super-visors perceptions. Nurse Education in Practice 14, Löfman P Tapaustutkimus itseohjautuvuudesta sairaanhoitajakoulutuksen eri vaiheissa. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 58. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto Pront L, Gillham D & Schuwirth LWT Competencies to enable learning-focused clincal supervision: a thematic analysis of the literature. Review. Medical Education 50,

96 113. Frisk T Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Euroopan unioni. Euroopan aluekehitysrahasto. Euroopan sosiaalirahasto. Uudistettu painos OPH 2016a. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Saatavissa: OPH 2016b. Ammattikoulutus. Saatavissa: OPH 2016c. Tutkintorakenne. Saatavissa: OPH Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Saatavissa: Koivula M Koulutuksen suunnittelu. Teoksessa: Koivula M, Wärnå-Furu C, Saaranen H, Ruotsalainen H & Salminen L (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma Eriksson E, Korhonen T, Merasto M & Moisio EL Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Bookwell Oy, Porvoo Suikkala A Nursing student-patient relationship and associated factors. Annales Universi-tatis Turkuensis D 788, Turku Suikkala A, Kivelä E & Käyhkö P Collaborative learning in gerontological clinical settings: The students perspective. Nurse Education in Practice 17, Morley DA Supporting student nurses in practice with additional communication tools. Nurse Education in Practice 14, Tower M, Latimer S & Hewitt J Social networking as a learning tool: nursing students` perception of efficacy. Nurse Education Today 34, Strandell-Laine C, Stolt M, Leino-Kilpi H & Saarikoski M Use of mobile devices in nursing student nurse teacher cooperation during the clinical practicum: an integrative review. Nurse Education Today 35, Papastavrou E, Dimitriadou M, Tsangari H, Andreou C Nursing students satisfaction of the clinical learning environment: a research study. BMC Nursing 15: Calleja P, Harvey T, Fox A & Carmichael M Feedback and clinical practice improvement: A tool to assist workplace supervisors and students. Nurse Education in Practice 17, Allen L & Molloy E The Influence of a preceptor-student Daily Feedback Tool on clini-cal feedback practices in nursing education: A qualitative study. Nurse Education Today 49, Kajander-Unkuri S, Leino-Kilpi H, Katajisto J, Meretoja R, Räisänen A, Saarikoski M, Salminen L & Suhonen R Congruence between graduating nursing students self-assessments and men-tors assessments of students nurse competence. Collegian 23, Kolb DA Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Develoment. Prentice-Hall, Inc., Englewood Cliffs, N.J. 96

97 130. Pendleton D The consultation: An approach to learning and teaching. Oxford, UK: Oxford University Press Helminen K Nursing students final assessment in clinical practice. Perceptions of teachers, students and mentors. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta Juntunen J, Ruotsalainen H, Tuomikoski A-M & Kääriäinen M Haasteelliset opiskelijaohjaus-tilanteet terveysalalla opiskelijaohjaajien käsityksiä. Hoitotiede 28 (2), Budden LM, Birks M, Cant, R & Bagley T Australian nursing students experience of bullying and/or harassment during clinical practice. Collegian 24, Kelton M Clinical Coaching, An innovative role to improve marginal nursing students' clinical practice. Nurse Education in Practice 14, Oxford online dictionaries. Language matters. Oxford University Press 2015 Saatavissa: Kaufman G & McCaughan D The effect of organizational culture on patient safety. Nursing Standard. 27, 43, Jirwe M, Gerrish K, Keeney S & Emami A Identifying the core components of cultural competence: findings from a Delphi study. Journal of Clinical Nursing. 18, Mulder R, Koivula M & Kaunonen M Hoitohenkilökunnan monikulttuurinen osaaminen pilottitutkimus. Tutkiva hoitotyö 13(1), Metsänen R Monikulttuurinen ohjaus käytännössä vahvaa ja uutta, omaa ja lainattua, läheltä ja kaukaa. (toim.) Helander J. Ammatillisen opettajan käsikirja. Hämeen ammattikorkea-koulu. Hämeenlinna Opetushallitus Informaatioaineistot 2011:7. Kopijyvä Oy Dunaway K, Morrow J & Porter B Development and validation of the cultural competence of program evaluators (CCPE) self-report scale. American Journal of Evaluation 33(4), Koivula M Monikulttuurisuuden haasteet terveydenhuollossa ja koulutuksessa. (toim.) Saaranen T, Koivula M, Ruotsalainen H, Wärnå-Furu C & Salminen L. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma. Tallinna Repo H, Vahlberg T, Salminen L, Papadopoulos I & Leino-Kilpi H The cultural competence of graduating nurse students. Journal of Transcultural Nursing 28 (1), Cha-Nam S, Fine J & Chia-Chen Chen A Culturally competent nurse educators in clinical teaching. Nursing Education Perspectives 37 (4), OKM 2014, Kielitaidon määrittämine sekä kielitaidon ja EU/ETA alueen ulkopuolella hankitun koulutuksen täydentäminen terveysalalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014: Kokkonen M, Laakso S & Piikki A Arvaanko vai arvioinko? Saatavissa: 97

98 147. Mikkonen K Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica Olson MA English as a second language (ESL) nursing student success: a critical review of the literature. Journal of Cultural Diversity 19 (1), Pitkäjärvi MA English-language-taught degree programmes in faculties of healthcare in finnish universities of applied sciences: students and teachers conceptions of the implementation. Academic dissertation. Helsinki University Bolderston A, Palmer C, Flanagan W & McParland, N The experiences of English as second language radiation therapy students in the undergraduate clinical program: Perceptions of staff and students. Radiography 14, Hansen E & Beaver S Faculty Support for ESL Nursing Students: Action Plan for Success. Nursing Education perspectives 33 (4), San Miguel C & Rogan F Clinical expectations: What facilitators expect from ESL students on clinical placement. Nurse Education in Practice 12, Tiainen AI Sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun ohjaajien ohjausorientaatio ja sen muutokset Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Lait ja asetukset Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Saatavissa: KVTES Saatavissa: Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998. Saatavissa: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994. Saatavissa: Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Saatavissa: Työaikalaki 605/1996. Saatavissa: Työturvallisuuslaki 738/2002. Saatavissa: Yliopistolaki 558/2009. Saatavissa: Kuvat Johanna Kojola, Anne Karhu & HUS kliiniset valokuvaajat 98

99 HUS:n kliiniset opettajat, hoitotyö Margit Eckardt esh, THM, TM HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Toni Haapa sh (AMK), TtM HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Kirsi Halme sh, TtM HYKS Naistentaudit ja synnytykset Elina Koota sh, TtM HYKS Akuutti Pia Kukkonen sh, TtM HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Timo Laaksonen sh, TtM HYKS Psykiatria Heli Patanen rh (AMK), KM HUS Kuvantaminen Netta Pohjamies sh-th (AMK), TtM HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia Susanna Ruuskanen sh, TtM HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Leena Timonen esh, THM HYKS Vatsakeskus 99

100 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 1. Esimerkki Merkityksellisten Tapahtumien Tekniikasta (MTT) [Mukaillen 6.] Merkityksellisen tapahtuman kuvaaminen Pyydä opiskelijaa kuvaamaan merkityksellinen tapahtuma mahdollisimman yksityiskohtaisesti alusta loppuun Opiskelija kuvaa omaa toimintaansa tilanteessa Opiskelija kuvaa toisten ihmisten toimintaa tilanteessa Tapahtumaa kuvatessa voidaan käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Mitä tapahtui? Missä kaikki tapahtui? Milloin kaikki tapahtui? Kuinka kaikki tapahtui? Keitä oli paikalla (älä käytä nimiä, vaan rooleja ja salanimiä)? Merkityksellisen tapahtuman analysointi ja arviointi Mitä opit tapahtumasta? Pyydä opiskelijaa erittelemään tapahtumaan liittyneitä omia tunteita Kysy opiskelijalta; miksi hän koki tapahtuman merkittävänä? Keskustele opiskelijan kanssa tapahtuman lopputuloksesta ja sen vaikutuksista tilanteessa mukana olleille Pohtikaa yhdessä tapahtuman laajempia yhteyksiä Pohtiessanne tapahtumaa voitte käyttää seuraavia kysymyksiä: Kuinka toimit tilanteessa? Kuinka muut toimivat tilanteessa? Millainen vaikutus tapahtumalla oli sinuun ja muihin? Miksi tilanteessa olijat toimivat niin kuin toimivat? Merkityksellisestä tapahtumasta oppiminen Mitä tekisit toisin seuraavalla kerralla? Miten tapahtumaa voisi selittää ja mikä tieto lisäisi sen ymmärrystä? Vinkki ohjaajalle: Voit käyttää merkityksellisten tapahtumien tekniikkaan liittyviä kysymyksiä soveltuvin osin myös harjoittelun ohjaus- sekä reflektiokeskustelussa

101 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 2. Esimerkki käsitekartasta Seuraavassa on esimerkin avulla esitetty yksi aihe, jota ohjaaja voi opettaa opiskelijalle käsitekarttaa apuna käyttäen. Esimerkin tarkoituksena on havainnollistaa käsitekartan käyttöä opiskelijan ohjauksessa eikä se ole täydellinen opetettavan sisällön suhteen. Potilaan ravitsemus Ihon kunnon tarkistaminen Potilaan yleistila Preoperatiivinen vaihe Antibiootti profylaksia Leikkaustekniikka Leikkauksen puhtausluokka Intraoperatiivinen vaihe Kirurgisen haavainfektion ehkäisyyn vaikuttavia tekijöitä Postoperatiivinen vaihe Haavahoito

102 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 3. Ohje tapausesimerkin rakentamisesta [33] 1. Potilastapauksen voi kirjoittaa itse tai käyttää valmiita potilastapauksia (esim. oppikirjoista, artikkeleista löytyy potilastapauksia). Valmiita potilastapauksia voi muokata yksikön tarpeisiin sopivaksi. Potilastapausta luotaessa apuna voi käyttää hoitotyön (tai lääketieteen) oppikirjoja/artikkeleita, farmakologiaan, laboratorioon tai diagnostiikkaan liittyviä lähteitä. Potilastapauksen voi miettiä esim. kliinisten taitojen, ravitsemuksen tai etiikan näkökulmasta. 2. Potilastapauksen rakentamisessa tulee ensin miettiä tapausharjoituksen tavoitteet. Mitä opiskelijan halutaan oppivan tapausharjoituksen avulla? 3. Potilastapauksen pituus ja monimutkaisuus määräytyy oppimistavoitteiden sekä sairauden tai potilaan tilan mukaan. Vähintään tapauksessa tulee ilmetä potilaan pääasiallinen hoidon tarve. Lyhyet kuvaukset ovat käyttökelpoisia korostamaan toiminnan tärkeyttä esim. elvytystilanteet tai tuomaan esiin tiettyjä käsitteitä esim. verenpainearvot. Lyhyet taustatiedot voidaan muotoilla raportin muotoon (päivystys, leikkaussali, valvontayksikkö tai vuoronvaihtoraportti)

103 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 3. Lyhyet kuvaukset johdattelevat opiskelijaa tunnistamaan keskeisiä taustatietoja. Mitä taustatietoja puuttuu? Lyhyitä taustatietoja voidaan käyttää ilmentämään opiskelijalle erilaisia tapoja kerätä tietoa. Potilaan tilan arviointiin liittyvien määreiden listaaminen antaa opiskelijalle selkeän kuvan tilaan liittyvästä tyypillisestä arvioinnista. Monimutkaiset potilastapaukset soveltuvat tuomaan esiin todellisten kliinisten tilanteiden monimuotoisuutta. Yksityiskohtaiset taustatiedot sopivat osoittamaan opiskelijalle oleelliset tiedot tapaukseen liittyen tai niiden tyypillisen esitystavan. Potilastapaus voidaan personoida mm. lisäämällä tapaukselle nimi, kuvailla potilaan toimintakyky, perhesuhteet, selviytymisstrategia, päihteiden käyttö, monikulttuurisuus, erilaiset terveyskäsitykset jne. Monimutkaiseen potilastapaukseen voi liittää potilaan tilan arviointiin liittyviä sekoittavia määreitä ja pyytää opiskelijaa tulkitsemaan löydöksiä. Vaihtoehtoisesti osittaiset tai puutteelliset potilaan tilan arviointiin liittyvät tiedot vaativat opiskelijaa tunnistamaan keskeisiä puuttuvia osatekijöitä. 4. Potilastapausta rakennettaessa siihen voi liittää myös laboratoriotuloksia ja diagnostiikkaan liittyviä tietoja. Yksityiskohtaiset ja totuudenmukaiset laboratoriotulokset ja diagnostiikka antavat opiskelijalle mahdollisuuden analysoida ja tunnistaa keskeisiä löydöksiä. Laboratoriotuloksiin ja diagnostiikkaan liittyvät tiedot voivat olla myös suppeita tai puutteellisia. Myös lääkärin määräykset ja hoitotyön auttamismenetelmät voidaan lisätä potilastapaukseen tai jättää pois. Opiskelijaa voi ohjeistaa tunnistamaan hoitotyön auttamismenetelmät ja määräykset, jotka pitää kyseenalaistaa tai laittaa tärkeysjärjestykseen niiden käyttöönotto

104 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite Potilastapaukseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä opiskelijan oppimisen kannalta. Opiskelijan oppimista voidaan ohjata seuraavasti: Tunnistamaan puuttuvat taustatiedot: Hoidon tarpeet ja taustatiedot, potilaan tilan arviointi, laboratorio- ja diagnostiikkatulokset Analysoimaan potilaan tilan arviointiin liittyviä tietoja Tunnistamaan potilaan hoidon tarpeita Laatimaan hoitosuunnitelma Asettamaan hoidon tarpeita ja arvioitavia hoidon tavoitteita Tunnistamaan ja laittamaan tärkeysjärjestykseen hoitotyön toimintoja Arvioimaan hoidon lopputuloksia ja hoitotyön toimintojen toimivuutta Tunnistamaan mahdollisia potilaan tilan muutoksia Kysymykset voivat sisältää uusia löydöksiä, jotka korostavat mahdollisia muutoksia potilaan tilassa johtuen erilaisista syistä esim. komplikaatioista, hoitotyön toimintojen seurauksista ja lääkkeiden vaikutuksista. 6. Viimeinen vaihe on potilastapauksen tarkistaminen. Tarkista oikeinkirjoitus sekä sisällön johdonmukaisuus esim. vastaavatko laboratoriotulokset patofysiologiaa? Onko sisältö looginen? Pyydä kollegaa arvioimaan epäjohdonmukaisuudet potilastapauksessa ja mahdolliset virheet. Pyydä myös opiskelijoita arvioimaan potilastapausta ja muokkaamaan sitä tarvittaessa

105 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 4. Esimerkki oppimispäiväkirjan ohjeistuksesta opiskelijalle OPISKELIJAN OPPIMISPÄIVÄKIRJA Kirjoita päiväkirjaa erilliseen vihkoon tai word-tiedoston muotoon IDEA IDEA: Kirjoita päiväkirjaasi jokaisen päivän jälkeen eri aiheista: - - pohdintojasi, oivalluksiasi, kysymyksiäsi - kritiikkiäsi, mielipiteitäsi, tunteitasi, analyysejasi VASTAA KYSYMYKSIIN -> Opi tarkkailemaan omaa oppimistasi!! - Mitä uutta opin? Mitä opin tänään itsestäni? - Mihin voin hyödyntää oppimaani? - Olenko tyytyväinen omaan opiskeluuni? EXTRA EXTRA: Laita päiväkirjan väliin muuta näyttöä kiinnostuksestasi ja osaamisestasi - lehtileikkeitä (analysoi), seuraa tiedotusvälineitä Harjoittelun lopussa päiväkirjasta voidaan keskustella ohjaajan kanssa ja sen avulla voidaan arvioida oppimistasi jakson aikana (mikäli tästä on sovittu yhteisesti jakson alussa). Muista kuitenkin tämä: Älä kirjoita päiväkirjaa ohjaajaasi varten vaan itseäsi varten!!

106 KANSAINVÄLISEN VAIHTO-OPISKELIJAN OHJAUSPROSESSI HUS:ssa KANSAINVÄLISEN VAIHTO-OPISKELIJAN HARJOITTELUPAIKAN HAKEMINEN a. Jobstep -järjestelmän kautta oppilaitoksen opettaja varaa enintään 5 viikon pituisen syventävän tason harjoittelupaikan sähköisestä varausjärjestelmästä ja on heti yhteydessä yksikön yhteyshenkilöön varmistaen harjoittelun järjestymisen muulla kuin HUS virallisilla ohjauskielillä (suomi/ruotsi) b. Nimetyn yhteyshenkilön kautta oppilaitoksen opettaja on suoraan yhteydessä sairaanhoitoalueen tai liikelaitoksen yhteyshenkilöön KANSAINVÄLISET VAIHTO-OPISKELIJAT JA TIEDOTTAMINEN Oppilaitos tiedottaa harjoitteluyksikköä vaihto-opiskelijasta viimeistään kahta viikkoa ennen harjoittelun alkua o vaihto-opiskelijan CV ja yhteystiedot o oppilaitoksen ja ohjaavan opettajan yhteystiedot o harjoittelun sisältöön liittyvät tavoitteet, arviointi ja -käytännöt, tuntimäärä vastaa HUS harjoittelusopimuksen mukaisista kohdista, kuten opiskelijan terveydentila ja vaadittavat rokotukset, vakuutukset HUS tiedottaa internet-sivuilla organisaatiosta ja vaihto-opiskelijoiden harjoittelusta yksikkö tiedottaa vaihto-opiskelijan ohjaavaa opettajaa viimeistään kahta viikkoa ennen harjoittelun alkua saapumisesta sekä harjoitteluyksikön yhteystiedoista OHJAAVA OPETTAJA pitää yhteyttä vaihto-opiskelijaan, ohjaajaan sekä perehdyttää ohjaajan opiskelijan harjoitteluun sekä tukee opiskelijaa/ohjaajaa harjoittelun aikana o kuten vaihto-opiskelijan osaamisen lähtötaso ja valmiudet osallistua esim. lääkehoitoon, kirjaamiseen, hoitotoimenpiteisiin, kts. HUS ohjeet seuraa ja arvioi yhdessä ohjaajan ja vaihto-opiskelijan kanssa harjoittelun toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista KV-OPISKELIJA on tutustunut harjoitteluyksikköön ennen harjoittelun alkamista esimerkiksi internet-sivujen kautta sitoutuu toimimaan harjoittelussa HUS:n työyksikön työjohdon ja valvonnan alaisena sekä HUS sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. on aktiivinen, itseohjautuva ja vastaa omien tavoitteidensa saavuttamisesta OHJAAJA perehdyttää vaihto-opiskelijan yksikköön o Esittelee vaihto-opiskelijan henkilökunnalle o Käy läpi yksikön toimintaa ja vaihto-opiskelijan rooliin liittyviä asioita mm. yksikön tilat, säännöt ja ohjeet tietosuoja ja salassapito asiat sekä potilasturvallisuus työelämän pelisäännöt tukee vaihto-opiskelijan sopeutumista suomalaisiin hoitokäytäntöihin ja kulttuuriin ohjaa vaihto-opiskelijaa oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti; tavoitteet, arviointi pitää loppuarvioinnin oppilaitoksen ohjeiden mukaisesti Pohjautuu Sosiaali- ja terveysministeriön Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu suositukseen (STM 2004), HUS opiskelijoiden harjoitteluprosessiin ja AMK-yhteistyöhön

107 KANSAINVÄLISEN VAIHTO-OPISKELIJAN HARJOITTELUPAIKAN HAKEMINEN a. Jobstep -järjestelmän kautta HYKS-alueen tulosyksiköt b. Nimetyn yhteyshenkilön kautta HUS-Kuvantaminen: Hoitotyön kliininen opettaja Heli Patanen HUS-LAB: Resurssipäällikkö Tuija Ohranen Hyvinkään sairaanhoitoalue: Koulutussuunnittelija Päivi Mella Lohjan sairaanhoitoalue: Ylihoitaja Eija Lamberg Porvoon sairaanhoitoalue: Johtava ylihoitaja Tuulia Koponen Raaseporin sairaanhoitoalue: Johtava ylihoitaja Tuula Silvola 2

108 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto OPETUSPOTILAAN ASEMA JA POTILASTIETOJEN JA KUDOSTEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 Johdanto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaalat toimivat opetussairaaloina, joissa esimerkiksi lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvia kliinisiä opintoja ja käytännön harjoittelujaksoja. Potilaan tutkimukseen ja hoitoon osallistuminen on välttämätön osa näiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kouluttautumista. Tässä ohjeessa kuvataan HUS:n sairaaloissa noudatettavia yleisiä periaatteita opetuspotilaiden kohtelusta, tiedottamisesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilaisiin liittyvien asiakirjojen ja opetusmateriaalin käytöstä. Ohjetta sovelletaan kaikkiin sairaaloissa opetettaviin terveydenhuollon ammattihenkilöiksi opiskeleviin. Ohjeisto ei koske niitä tilanteita, joissa opiskelija toimii työsuhteessa sairaalaan (esim. amanuenssina tai lääkäri- ja hoitohenkilöstön sijaisena). HUS:n eri yksiköt voivat tarvittaessa antaa asiasta omien erikoistarpeidensa mukaisia yksityiskohtaisempia ohjeita, mutta niiden tulee olla yhteneviä tämän ohjekirjeen kanssa. 2 Lainsäädännölliset edellytykset ja niiden yhteensovittaminen Potilaslaissa säädetään, että potilaan hoito on järjestettävä hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Perustuslaki takaa oikeudet henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, mihin myös potilaan itsemääräämisoikeus sisältyy. Perustuslaki toisaalta säätää oikeudesta sosiaaliturvaan, mikä sisältää myös oikeuden riittäviin terveyspalveluihin. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle nämä palvelut. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden opetus kliinisine opintoineen ja käytännön harjoitteluineen ovat perusedellytys sille, että julkinen valta pystyy turvaamaan jatkuvasti riittävät terveydenhuoltopalvelut. Potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa opetuksen kannalta sitä, että potilaalta on saatava tietoon perustuva suostumus opetuspotilaana ololle ja että tästä kieltäytyminen ei saa vaikuttaa millään tavoin annettavaan hoitoon. Tietoon perustuvalla suostumuksella tarkoitetaan, että asianomainen saa oman tiedontarpeensa kannalta riittävät tiedot, joiden pohjalta hän voi arvioida, antaako hän suostumuksensa vai ei. Potilaalla tulee myös olla mahdollisuus milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa ja näin keskeyttää opetuspotilaana oleminen. HUS:ssa annettavassa opetuksessa on yhdistettävä toisaalta lainsäädännön edellyttämä potilaan itsemääräämisoikeus ja yksityiselämän suoja ja toisaalta opetuksen toteuttaminen siten, että julkinen terveydenhuolto pystyy myös jatkossa tuottamaan riittäviä ja laadukkaita terveyspalveluita.

109 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto Yleisiä periaatteita 4 Suostumus opetuspotilaaksi Opetusta antavan henkilön on kohdeltava potilasta opetustilanteessa erityisen hienotunteisesti, ystävällisesti ja kunnioittavasti, koska hän toimii mallina opiskelijoille. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on otettava huomioon. Potilaan tietosuojaa ei saa opetuksen vuoksi vaarantaa. Opiskelijoiden velvollisuutena puolestaan on osoittaa arvostavansa potilasta ja ymmärtävänsä tilanteen ainutkertaisuuden hänen kannaltaan. Opetusta antavan tehtävänä on valvoa opetustilannetta kaikilta osin. Opetustilanteen ilmapiirin vuoksi opetusryhmän koko tulee pyrkiä pitämään riittävän pienenä ja opetusta antavan on tarkasti harkittava, kuinka monen opiskelijan voidaan kohtuudella sallia tutkivan samaa potilasta. Tämä on erityisen tärkeää yksityisyyden herkimmille alueille kohdistuvissa tutkimuksissa taikka jos kohteena ovat lapset tai psykiatriset potilaat. Kaikkien asianosaisten on omalla käytöksellään edesautettava myönteisen kuvan syntymistä opetustilanteesta ja osoitettava opetuspotilaalle arvostavansa hänen panostaan. Riittävän tietosuojan varmistamiseksi opiskelijan tulee olla antanut kirjallinen salassapitositoumus HUS:lle. Salassapitositoumuksen opiskelija antaa ennen ensimmäistä opetustilanteeseen tai harjoittelujaksoon osallistumistaan. Opetuksen antajan tulee varmistua siitä, että opiskelijat tietävät salassapitosäännökset ja ymmärtävät niiden merkityksen ja että opiskelijat ovat antaneet salassapitositoumuksen. Potilaiden tulee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa saada tieto siitä, että sairaala toimii opetussairaalana. Siitä, mitä opetussairaalana toimiminen potilaiden ja sairaalan kannalta merkitsee, tulee olla saatavissa informaatiota kaikissa HUS:n toimipisteissä ja HUS:n internet-sivuilla. Potilaille on hyvä korostaa suostumuksen merkitystä opetuksen kannalta ja opetuspotilaaksi suostumisen tärkeyttä sairaalalle ja opiskelijoille. Ajanvarauspotilaille toimitetaan ajanvarauskirjeen yhteydessä tiedote HUS:n asemasta opetussairaalana. Tiedotteessa toivotaan, että hänen hoitoonsa voi osallistua sekä lääketieteen että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Jos kysymyksessä on vajaakykyinen potilas, informoidaan asiasta häntä ja hänen huoltajiaan tai edunvalvojaansa. Kirjeessä selvitetään opetuspotilaana olon arvo ja sen merkitys sekä pyydetään hänen suostumustaan opetuspotilaaksi. Potilaalle on kerrottava myös mahdollisuudesta milloin tahansa kieltäytyä opetuspotilaana olosta. Potilas voi myös valita, missä laajuudessa hän suostumuksensa antaa. Ajanvarauskirjeeseen voidaan liittää kirjallinen suostumuslomake, mikäli jo etukäteen on tiedossa, että kyseinen potilas haluttaisiin opetuspotilaaksi. Potilaan kieltäytyessä kokonaan tai osittain opetuspotilaana olosta, merkitään kieltäytyminen hänen potilasasiakirjoihinsa. Kieltäytyminen merkitään esitiedot-kohtaan siihen saakka, kunnes potilaskertomus saadaan muokatuksi sellaiseksi, että kieltäytyminen voidaan rastittamalla merkitä asianomaiseen kohtaan.

110 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto Potilaille, jotka tulevat ilman ajanvarausta, selvitetään yllä olevat seikat sisääntulohaastattelun yhteydessä samalla, kun selvitetään muun ohella, keille omaisille tietoja hänen hoidostaan voi antaa. Näissä tilanteissa sisääntulohaastattelun tekevä lääkäri tai hoitaja merkitsee potilaan mahdollisen kieltäytymisen potilasasiakirjoihin. Kieltäytymisen merkitseminen potilasasiakirjoihin on käytännön työn joustavuuden kannalta paras vaihtoehto, koska valtaosa HUS:n potilaista antaa suostumuksensa. Näin ollen kieltäytyminen tulee paremmin havaituksi sekä noudatetuksi. Mikäli merkintä on jostain syystä jäänyt kieltäytyneen potilaan osalta merkitsemättä, vastaa merkinnän puuttumisesta sisääntulohaastattelun tehnyt lääkäri tai hoitaja. Suostumus on kysyttävä hoitojaksokohtaisesti tietyn saman sairauden hoitoon nähden. Suostumusta kysyttäessä potilaalle selvitetään ennen hoitotoimenpidettä opetustilanteessa suoritettavan toimenpiteen merkitys ja vaikutukset, opetustilanteen luonne ja kulku pääpiirteissään sekä opetuksen merkitys osana terveydenhuollon ammattihenkilöstön ammattitaidon kehittämistä. Potilaalle kerrotaan, että hän voi vapaasti päättää suostumuksestaan ja että hän saa samanlaisen hoidon riippumatta siitä, salliiko hän opiskelijoiden osallistumisen vai ei. Suostumus pyritään kysymään mahdollisimman varhain rauhallisessa tilanteessa ilman, että opiskelijat ovat kuuntelemassa. Akuuteissa tilanteissa tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Erityistä huolellisuutta tietoon perustuvan suostumuksen pyytämisessä on noudatettava tilanteissa, joissa opetus voi merkitä ylimääräistä rasitusta potilaalle tai hänellä on vaikeuksia ymmärtää opetuksen merkitystä esimerkiksi psykiatrisen tai neurologisen sairauden, päihteiden käytön tai anestesian vuoksi. Vajaavaltaisen alaikäisen osalta on muistettava, että suostumus kysytään hänen huoltajaltaan/huoltajiltaan tai muulta lailliselta edustajaltaan. Alaikäisen potilaan oma mielipide opetuspotilaana olemiseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään opetukseen osallistumisestaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on kuultava sen selvittämiseksi, millainen menettely parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Akuuttia hoitoa vaativissa tilanteissa, joissa potilas ei kykene ilmaisemaan kantaansa opiskelijoiden hoitoon osallistumisesta, käytetään tapauskohtaista harkintaa. Lähtökohtaisesti potilaan ei tule olla opetuspotilaana tilanteessa, joissa häneltä tai hänen edustajaltaan ei voida suostumusta saada. Opetuksen toteuttaminen tietyillä erikoisaloilla voi sanotusta syystä kuitenkin kohtuuttomasti vaarantua. Tällaisessa tilanteessa on käytettävissä olevin keinoin selvitettävä potilaan aiempaa suhtautumista opetuspotilaana oloon, pyydettävä suostumus mahdollisesti läsnä olevalta läheiseltä taikka tapauskohtaisesti harkittava, voiko opetuspotilaana olo vaarantaa potilaan yksityisyyttä. On huomattava, että käytännön opetus akuuttien tilanteiden oikeasta hoitamisesta on asianmukaisten terveyspalvelujen tuottamisen kannalta erityisen tärkeää. Opetusta antava on vastuussa siitä, että opetuspotilaaksi ei pyydetä potilaita, jotka ovat siitä kieltäytyneet.

111 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto Tutkimuksen ja hoidon laadun varmistaminen ja vastuu 6 Potilastietoihin ja -asiakirjoihin tutustuminen 7 Opetusmateriaali 8 Kudosten käyttö opetukseen Opetustilanteessa potilaalle tehtyjen tutkimusten ja annetun hoidon laadusta vastaa se terveydenhuollon ammattihenkilö, joka muutenkin vastaa potilaan hoidosta ko. tilanteessa. Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Jos potilas ei suostu olemaan opetuksen kohteena, myöskään häntä koskevia asiakirjoja ei saa käyttää opetuksessa, ellei potilas ole antanut tähän nimenomaista suostumusta. Opiskelijoilla on salassapito- ja vaitiolovelvollisuus kaikkeen tietoon, jonka he ovat potilaista saaneet. Salassapitovelvollisuus säilyy opetuksen päättymisen jälkeenkin. Tässä ohjeessa opetusmateriaalilla tarkoitetaan opetuksessa käytettäviä potilaasta otettuja valokuvia, videoita, röntgenkuvia ja muita vastaavia tallenteita sekä muita potilasasiakirjoja ja niiden osia. Potilasta koskevan opetusmateriaalin luominen, käyttäminen ja säilyttäminen edellyttävät potilaan tietoista suostumusta, mikäli potilas voidaan tunnistaa tallennetusta materiaalista. Tällöin on kyse henkilötiedoista, vaikka potilaan nimeä tai sosiaaliturvatunnusta ei näytettäisikään. Asiaa harkittaessa on muistettava, että jo kohtalaisen yleisetkin tiedot saattavat mahdollistaa potilaan tunnistamisen (esim. esitiedoissa mainittu 35-vuotias nainen, joka toimii kauppaoppilaitoksen rehtorina todennäköisesti mahdollistaa monille potilaan tunnistamisen). Lupa opetusmateriaalin valmistamiseen onkin syytä kysyä aina, jos täydellisen anonymiteetin säilyminen on vähänkään epävarmaa. Jos kyseessä on vajaavaltainen potilas, suostumus kysytään huoltajalta tai muulta lailliselta edustajalta. Suostumus kirjataan sairauskertomuksen esitiedot-osaan. Erityistä huolellisuutta ja harkintaa on noudatettava tallennettaessa potilasta koskevaa opetusmateriaalia sähköisiin oppimisympäristöihin. Opetusmateriaalia tulee säilyttää erillään potilaskertomuksesta sillä tavoin, että säilytyspaikan perusteella ei voida päätellä, kenen tiedoista opetusmateriaalissa on kyse. Hoidon, taudinmäärityksen tai kuolemansyyn selvittämisen vuoksi otettuja kudosnäytteitä voidaan luovuttaa ja käyttää lääketieteelliseen opetukseen sen terveydenhuollon toimintayksikön tai muun yksikön luvalla, jonka toimintaa varten näyte on otettu, jos näytteitä luovutettaessa tai käytettäessä ei käsitellä henkilötietoja. Opetuskäyttö ei saa haitata kudosnäytteiden alkuperäisen käyttötarkoituksen toteuttamista.

112 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) luvalla voidaan ruumiinavausten yhteydessä ruumiita käyttää, sekä ruumiiden elimiä, kudoksia ja soluja irrottaa muuhunkin kuin kuolemansyyn selvittämiseen liittyvään lääketieteelliseen opetustoimintaan. Opetuskäyttö ei saa haitata kuolemansyyn selvittämistä taikka säädettyä elimien, kudoksien tai solujen irrottamista ihmisen sairauden tai vamman hoitoon. Opetustoimintaa on harjoitettava vainajaa kunnioittaen ja siten, ettei vainajan ulkonäkö olennaisesti muutu. Opetustoimintaa ei saa harjoittaa, jos on syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut sitä. 9 Vastuu ja valvonta Tämä ohje sitoo kaikkia opetustilanteeseen osallistuvia. Sen noudattamista valvoo esimiesorganisaatio samoin periaattein kuin muidenkin HUS:n ohjeiden noudattamista. Opetuspotilasta koskevat muistutukset ja kantelut käsitellään samojen periaatteiden mukaisesti kuin muutkin muistutukset ja kantelut Vastuu vahingoista määräytyy potilasvahinkolain ja vahingonkorvauslain mukaan. 10 Ohjeen voimaantulo 11 Lisätietojen antaminen Tämä ohje tulee voimaan välittömästi. Lisätietoja antavat ylilääkäri Ari Lindqvist, puh ja hallintolakimies Tuula Gottleben-Davari, puh Markku Mäkijärvi johtajaylilääkäri VIITTEET Perustuslaki (731/1999) Kudoslaki (101/2001) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Hallintolaki (434/2003) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) Potilasvahinkolaki 585/1986 Vahingonkorvauslaki 412/1974 Asetukset HUS:n tietosuoja- ja tietoturvaohjeet

113 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 7. Ohjaajan muistilista Ennen harjoittelua Opiskelijan CV luettu Opiskelijan opintojen vaihe selvitetty ja alustava harjoittelusuunnitelma tehty Opiskelijan saapumisesta harjoitteluyksikköön sovittu Opiskelijan saapuminen harjoitteluun Pukukaappi järjestetty Avaimet/kulkulupa järjestetty Opiskelija allekirjoittanut salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen Opiskelijalle haettu verkko- ja käyttäjätunnukset sähköisiin potilastietojärjestelmiin Opiskelijan sekä ohjaavan opettajan yhteystiedot saatu harjoitteluyksikköön Harjoitteluyksikön toiminta ja tilat esitelty Opiskelijalle annettu opiskelija- ja perehdytyskansio tutustuttavaksi Harjoitteluun liittyvät lomakkeet (arviointilomake, työvuorotaulukko jne.) käyty läpi Opiskelijan suunnittelemat työvuorot tarkistettu Opiskelijan osaamisen lähtötaso kartoitettu Harjoittelujaksoa suunniteltu yhdessä opiskelijan kanssa Harjoittelun edetessä Tavoitekeskustelu käyty harjoittelun ensimmäisellä viikolla Opiskelijan harjoittelun tavoitteet tarkistettu ja hyväksytty toisella viikolla Ohjaava opettaja hyväksynyt opiskelijan harjoittelun tavoitteet Opiskelijan harjoittelun tavoitteet näkyvillä harjoitteluyksikössä Palautteenantotapa sovittu opiskelijan kanssa (päivittäinen, viikoittainen) Väliarviointi annettu ja loppuarvioinnin ajankohta sovittu Opiskelijaa ohjattu tavoitteisiin perustuen ja opiskelijalähtöisesti Opiskelijan ammatillista kehittymistä tuettu Ohjauskeskusteluja käyty harjoittelun aikana Harjoittelun aikaisen tehtävän tekemisessä ohjattu opiskelijaa Oppimista mahdollisesti estäviä tekijöitä tunnistettu ja niihin puututtu Harjoittelun lopussa Loppuarviointi kirjoitettu ja annettu Kannustettu opiskelijaa täyttämään CLES-palaute Työvuorotaulukko allekirjoitettu ja kopio otettu harjoitteluyksikköön Harjoittelun laskuliitelomake täytetty Tehty

114 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 8. Tehtäviä opiskelijoille harjoittelun ajalle Opiskelijoiden harjoittelun aikaiset tehtävät annetaan oppilaitoksista ja niihin on erikseen annettu käytettävä aika. Nämä ovat opiskelijoiden ensisijaisia harjoittelutehtäviä (kts. kohta 1.). Opiskelijan harjoittelun aikana saattaa tulla tilanteita, jolloin harjoitteluyksikössä on hieman hiljaisempaa eikä yksikössänne ole siten riittävästi mielekkäitä oppimistilanteita. Tämän kaltaisessa tilanteessa ohjaaja voi hyödyntää seuraavia tehtävänantoja ohjauksen tukena (mikäli opiskelijoiden ensisijaiset harjoittelutehtävät on jo tehty). Tarkoituksena on, että opiskelijat saisivat tehdä heidän oppimistaan tukevia harjoituksia rauhallisten hetkien aikana. Tehtävien valinnassa tulee kuitenkin aina huomioida kyseisen opiskelijan opintojen vaihe, harjoittelun vaihe sekä se mitä opiskelija on jo aikaisemmin oppinut/tehnyt (esim. osa opiskelijoista on saattanut suorittaa verkkokursseja koulussa). Opiskelijan kanssa on erityisen tärkeä käydä yhdessä läpi valittu tehtävänanto sekä opiskelijan lopputuotos. 1. Opiskelija(t) tekee harjoitteluun liittyviä tehtäviä * harjoittelun tavoitteet * työvuorosuunnittelu * harjoittelun oppimistehtävän tekeminen * itsearviointi loppuarviointia varten * CLES (vapaaehtoinen) 2. Opiskelija(t) voi tutustua harjoitteluyksikön * elvytysvälineistöön ja elvytykseen yleensä * palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyviin asioihin * potilasturvallisuussuunnitelmaan * lääkehoitosuunnitelmaan * haavanhoitotuotteisiin (laatii niistä käsitekartan tms. tiivistelmän) 3. Hiljaisina hetkinä voi opiskelijan kanssa käydä tavoitekeskusteluja, ohjauskeskusteluja sekä väliarvioinnin

115 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite Opiskelija(t) voi perehtyä ja suorittaa seuraavia verkkokursseja: => ko. osoitteesta opiskelija voi tehdä seuraavia kursseja - Elvytys - Testaa tietosi alkoholiongelmaisen hoidosta - Tupakasta vieroitus: riippuvuuden hoito ja motivoiva haastattelu - Verenpaineen mittaaminen => ko. osoitteesta opiskelija voi tehdä seuraavia esim. kursseja - EKG:n perusteet ja systemaattinen tulkinta - Vanhusten lääkehoito - Haavojen ABC => ko. osoitteesta opiskelija voi opiskella osiot: sähköinen resepti, tietojen turvallinen käsittely, rakenteinen kirjaaminen ja potilastiedon arkisto + testata osaamisensa => ko. osoitteesta opiskelija voi suorittaa potilastiedon arkiston verkkokoulun osat testata osaamisensa => todistus voidaan tulostaa. 5. Opiskelija(t) voi tehdä tutustumiskäyntejä ennalta sovitusti sairaalan sisällä oppimista tukeviin yksiköihin. 6. Osastotunnin alustus Opiskelija(t) valitsee yhteistyössä harjoitteluyksikön kanssa aiheen ja perehtyy siihen tekemällä siitä tiedonhaun ja laatii alustuksen osastotunnille

116 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 8. * Esimerkiksi kirurgisen potilaan ravitsemustilan arviointi tai tutkimusklubi. => Aiheeseen syventyminen ja tiedonhaku mm. intrasta. => Powerpoint esityksen laatiminen (max. 10 dia) - josta käy ilmi: mistä on kyse, miksi asia on tärkeä ja miten vaikuttaa potilaan hoitoon? miten voisi soveltaa ko. harjoitteluyksikössä? => Osastotuntialustus (max. 15 min) 7. Opiskelija(t) voi perehtyä seuraaviin Hoitotyön tutkimussäätiön tuottamiin suosituksiin ja käsikirjaan. => näistä opiskelija voi tehdä myös alustuksen osastotunnille, mikäli näitä ei ole vielä käyty läpi harjoitteluyksikössä => opiskelija voi laatia itselleen näistä tiivistetyt muistiinpanot => opiskelijaa voi ohjeistaa pohtimaan suositusten toteutumista tai menetelmiä niiden soveltamiseen harjoitteluyksikössä => opiskelijaa voi ohjeistaa pohtimaan mitä uutta hän oppi suosituksista, miten hänen osaaminen syventyi ja miten hän aikoo soveltaa oppimaansa 8. Opiskelija(t) voi laatia tietopaketin itselleen harjoitteluyksikön keskeisestä potilasryhmästä / sairaudesta / hoidosta. * Opiskelija(t) kokoaa word-pohjaan mm. seuraavia asioita * Tässä voidaan käyttää käsitekarttatekniikkaa => mistä sairaudessa on kysymys? => etiologia, syntymekanismi, tyypilliset oireet => keskeiset tutkimukset => hoitomuodot ja miten ne vaikuttavat => millaista lääkehoitoa käytetään? - tyypillisten lääkkeiden: vaikuttavat aineet, käyttöindikaatiot, kontraindikaatiot, seurattavat vaikutukset, haittavaikutukset

117 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite Opiskelija(t) voi valmistautua kädentaitojen opetteluun * tekemällä suunnitelman (paperille), jossa he miettivät kuinka valmistaudutaan hoitotoimenpiteen suorittamiseen ja mitä välineitä siihen tarvitaan. Lisäksi he miettivät kuinka hoitotoimenpiteen suorittavat ja miten arvioivat sen vaikuttavuutta/onnistumista? * hoitotoimenpide voi olla esimerkiksi: haavanhoito, katetrointi ja perifeerisen suoniyhteyden avaaminen. * suunnitelmaa käytetään myöhemmin taitojen oppimisen yhteydessä. 10. Opiskelija(t) voi laskea lääkelaskuharjoituksia Opiskelija(t) voi tutustua hyödyllisiin internetsivustoihin (etsi hakusanalla: HUSvideot)

118 HUS-periaatteet Jobiili-ilmoituksen sisällöstä HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 9. Jobiili-ilmoituksen tekoa varten löydät kirjalliset ohjeet ( tai voit katsoa esittelyvideot ( hakusanalla Jobiili), mutta sitä ennen huomioi seuraavat HUSperiaatteet Jobiili-ilmoituksen sisällöstä. Jobiili-otsikko Yksikkö Ilmoituksen tila Paikka on avoinna haettavaksi Käyntiosoite, postinumero, postitoimipaikka Yhteyshenkilöt Periaatteet / sisällöt / mainittavat asiat Yksikön virallinen nimi (ei sisäisessä käytössä olevia lyhenteitä). Varmistetaan, että ilmoitus on julkaistu -tilassa, vain silloin se on opiskelijoiden nähtävissä. Ilmoituksen voi passivoida vain lukukauden päätyttyä. Tilastoinnin takia ilmoituksia ei tule poistaa. Alasvetovalikosta valitaan varattavan lukukauden hakuaika. Harjoittelupaikan sijainti ilmoitetaan selkeästi käyttäen sairaalan käyntiosoitetta ja postinumeroa (esim. Sairaalakatu 1, Vantaa). Yhteyshenkilöksi valitaan yksikön opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö, joka osaa tarvittaessa vastata opiskelijoiden kysymyksiin. Tutkintonimikkeet Tähän valitaan kaikki ne tutkintonimikkeet, joiden opiskelijat voivat harjoitella yksikössä (esim. hoitotyössä: ensihoitaja, kätilö, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja). Harjoittelun luokittelu Varattavissa ensisijaisesti Ohjauskielet Vain loppuvaiheen opiskelijoille Myös avoimen AMK:n opiskelijoille Tähän valitaan monipuolisesti niitä avainsanoja, joita kyseisellä tutkintonimikkeellä yksikössä voidaan suorittaa. Oppilaitokset, joiden opiskelijat pääsevät varaamaan harjoittelupaikkaa heti hakuajan alkaessa. Muut opiskelijat pääsevät varaamaan 30pv myöhemmin. HUSalueella tämä tarkoittaa, että valitaan vähintään seuraavat ammattikorkeakoulut: Arcada, DIAK, Laurea ja Metropolia. Tähän valitaan HUS:n viralliset ohjauskielet (suomi ja ruotsi) Tämä valitaan jos harjoittelupaikkaan otetaan vain loppuvaiheen opiskelijoita*. Tämä valinta on aina perusteltava erikseen. Perustelusta tulee käydä ilmi yksikön soveltumattomuus alkuvaiheen opiskelijoille. *Loppuvaiheen opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka on suorittanut tutkintoonsa** kuuluvista harjoitteluista 70 %. Myös opinnäytetyö luetaan kuuluvaksi harjoitteluihin. Tämä tarkoittaa käytännössä yli 70 opintopistettä harjoitteluita. **Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kohdalla tämä lasketaan sairaanhoitajan tutkinnosta (koska he suorittavat aina myös sh-tutkinnon). Tätä ei valita, koska HUS ei tarjoa harjoittelupaikkoja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille (kts. HUS harjoittelusopimukset) Harjoittelun ku Tähän kirjoitetaan kuvaus harjoittelupaikasta siten, että se auttaa opiskelijaa va-

119 vaus Opiskelijalta vaaditaan ennen harjoittelun aloitusta Lisätiedot Harjoittelijoita otetaan vastaan aikavälillä Harjoittelijoita yhtä aikaa maks. Harjoittelijoita yhteensä maks. Lyhin varattava jakso (viikkoa) Paikkoja HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 9. litsemaan harjoittelupaikkaa. Kerrotaan esimerkiksi, millaisesta harjoitteluympäristöstä on kyse, millaisia asiakkaita/potilaita paikassa on, minkä ammattiryhmän jäseniä paikassa työskentelee, millaisia taitoja harjoittelupaikassa on mahdollisuus oppia. Lisäksi voit kertoa esimerkiksi harjoittelun työajoista ja muista paikan valintaan vaikuttavista asioista. Tähän kirjoitetaan tietoihin ja taitoihin liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi: Opiskelijan tulee hallita lääkehoidon perusteet. Lisäksi kirjoitetaan myös HUS:n edellyttämät rokotukset, kielitaito (suomi ja ruotsi), rikosrekisteriotteen tarpeellisuus sekä muut mahdolliset huomioitavat asiat. Tässä kuvataan muita harjoittelupaikkaan liittyviä tietoja, kuten ensimmäisen harjoittelupaivän aloitus, ennakkomateriaali, johon opiskelijan on hyvä tutustua sekä tervetuloa-kirjeen lähettämisen ajankohta. Tähän valitaan aikaväli kokonaisina viikkoina. Kevätlukukauden paikat avataan viikoille 2 22 ja syyslukukauden viikoille edellyttäen, että yksikössä on toimintaa ko. viikoilla. Tässä kuvataan opiskelijoiden samanaikainen maksimimäärä per viikko. Tämä ei ole pakollinen tieto eikä tätä tule käyttää kuin poikkeustapauksissa. Jobiili järjestelmä tarjoaa tässä automaattisesti 0 viikkoa ja tätä ei tule muuttaa. Lähtökohtaisesti opiskelijat noudattavat opetussuunnitelmien mukaisia harjoittelujaksojen pituuksia täten yksikkö ei voi määrittää minimipituutta harjoittelulle. Alle ilmestyneeseen taulukkoon voi tarkentaa monta harjoittelijaa kullakin viikolla voi olla yhtäaikaisesti. Tässä kohdassa voidaan esimerkiksi lisätä ylimääräisiä paikkoja joillekin viikoille

120 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 10. Ohje opiskelijalle CV:n laadintaan harjoittelupaikan hakemista varten (CV= curriculum vitae, ansioluettelo) Hyvin tehty cv antaa ammatillisen ja myönteisen kuvan harjoittelupaikan hakijasta. Cv:n päivittäminen harjoitteluiden jälkeen ja opintojen edetessä on tärkeää. Henkilötiedot Mukaan liitetään puhelinnumero ja koulun antama sähköpostiosoite. Käytämme koulun osoitetta kommunikoinnissa ja odotamme sitä myös opiskelijoilta. Hakemus Opiskelija kuvaa aikaisemmin oppimaansa, alustavat tavoitteensa ja odotuksiaan jaksolle. Koska opintorekisterin suoritusmerkinnät eivät kirjaudu reaaliaikaisesti, mukaan liitetään arvio harjoittelun alkuun mennessä kertyvistä opintopisteistä. On hyvä tuoda esille myös ne harjoittelut, jotka opiskelija suorittaa ennen ko. harjoitteluun saapumista vaikka siis vielä niitä ei ole suorittanut. Opinnot Osion jokainen kohta täytetään huolellisesti. Siinä luetellaan selkeästi edeltävät ammattiopinnot, muut tutkinnot ja niihin liittyvä työkokemus. Työ- ja harjoittelukokemus Osiossa kuvataan harjoittelut ja harjoittelupaikat sekä alan työkokemus. Pelkkä aikaisemman harjoittelupaikan nimi ei kerro lukijalle riittävästi, vaan tarvitaan lyhyt kuvaus harjoitteluyksikön erityispiirteistä, erikoisaloista, hoitotyöstä ja potilas/asiakasryhmistä sekä keskeisistä opituista asioista. Sama koskee aikaisempia alan työpaikkoja. Lisätietona voidaan kertoa muusta työkokemuksesta ja oleellisista asioista, esim. järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta

121 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 11. Esimerkki Tervetuloa-kirjeen sisällöstä: Kohdennus aina opiskelijalle henkilökohtaisesti esim. Hei Maija, Harjoitteluyksikön esittely: koko, eri ammattiryhmät, toimintatapa- ja aika Harjoitteluyksikössä hoidettavat potilaat Harjoitteluyksikön yhteystiedot Kulkuyhteydet julkiset liikennevälineet sekä parkkipaikat Mitä opiskelijalta edellytetään? valmiutta noudattaa oman ohjaajan työvuoroja Nimetyn ohjaajan nimi ja opiskelijan työvuorot (esim. kopio ohjaajan kahden ensimmäisen viikon työvuorolistasta) maininta, että opiskelijan tulee olla suorittanut opetussuunnitelman mukaiset lääkehoidon tietopuoliset opinnot ja lääkelaskut hyväksytysti hoitotyön opiskelijan tulee osoittaa osaamisensa lääkehoitopassin tai muun osaamiskuvauksen avulla materiaali johon tutustua etukäteen: HUS:n sivut, osaston www-sivut, muu kirjallisuus terveydentila ja rokotukset HUS ohjeen mukaisesti maininta sairaalahygienian noudattamisesta, esimerkiksi käsien ihon kunnon tarkistaminen ennen harjoittelua lisäksi rakenne- ja geelikynnet, kynsilakka ovat kiellettyjä HUS:ssa maininta savuttomasta sairaalasta Miten ensimmäisen päivä etenee? kuka vastaanottaa ja mihin kellonaikaan avaimet, suojavaatteet ja pukukaapit ruokailu Mitä opiskelijan tulee ottaa mukaan harjoitteluun saapuessaan? työkengät ja nimineula harjoitteluun liittyvät asiakirjat esim. arviointilomakkeet, kätilötyön käsikirja, lääkehoitopassi tms. kynä ja muistiinpanovälineet rahaa ja lukko pukukaappia varten mikäli sellainen tarvitaan Kannustetaan opiskelijaa yhteydenottoon halutessaan Lämmin loppulause kirjeen loppuun luo tervetulleen olon opiskelijalle Huomioidaan tervetuloa-kirjeen ulkoasu, että se on selkeä, yksinkertainen ja voisi sisältää kuvia Muistahan, että Tervetuloa-kirje on rekrytoinnin alku

122 TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA Tiedän harjoitteluyksikön elvytyskäytänteet ja elvytysvälineiden sijainnin Tiedän harjoitteluyksikön palo ja pelastustoimintaohjeet sekä hätäpoistumistiet Olen tutustunut toimintaan poikkeustilanteen sattuessa (mm. vartijat, tapaturmat, väkivaltatilanteet, hälytyslaitteet) VIESTINTÄ Olen tutustunut harjoitteluyksikön potilastietojärjestelmiin ja kirjaamisen käytänteisiin Olen osallistunut potilaiden hoitoon liittyvään viestintään (mm. raportointi, hoitokokoukset, meetingit, puhelintiedustelut) Olen osallistunut henkilöstön väliseen viestintään (mm. osastokokoukset, tunnit) Olen osallistunut opiskelijoiden olohuoneeseen Olen osallistunut sisäiseen koulutukseen (mm. hoitotyön meetingit) Toteutunut Toteutunut HARJOITTELUN PÄÄTTYESSÄ Olen jättänyt harjoitteluyksikköön kopiot työvuorotaulukoista Olen vastannut opiskelijaohjauksen laatukyselyyn (CLES+T): Ammattilaiselle Opiskelijalle Harjoittelu ja työssäoppiminen Opiskelija palaute Terveysalan opiskelijat opiskelijaohjauksen laatukysely Olen palauttanut kulkuluvat ja avaimet sovittujen käytänteiden mukaisesti Toteutunut OPISKELIJAN PEREHDYTYSKORTTI Muuta mukavaa muistettavaa Harjoitteluyksikön nimi Opiskelijan nimi Tämän perehdytyskortin tarkoituksena on tukea opiskelijaa perehtymään harjoitteluyksikköön. Perehdytyskortin tavoitteena on auttaa opiskelijaa sopeutumaan harjoitteluyksikön käytäntöihin sekä edistää opiskelijan oppimista harjoittelun aikana. Opiskelija on itse velvollinen huolehtimaan siitä, että kortissa mainitut asiat on käyty läpi harjoittelun aikana.

123 HARJOITTELUN LÄHTÖKOHDAT Olen osallistunut tuloinfoon Olen laatinut tavoitteet harjoittelulle ja keskustellut niistä ohjaajani kanssa Olen laatinut työvuorot ohjaajieni työvuorojen mukaisesti Olen sopinut ohjaajani ja ohjaavan opettajani kanssa väliarvioinnin sekä loppuarvioinnin ajankohdan Olen keskustellut molemminpuolisesta jatkuvan palautteen antamisesta ohjaajani kanssa Olen tutustunut harjoitteluyksikön perehdytysmateriaaliin Olen keskustellut harjoitteluyksikön pelisäännöistä ohjaajani kanssa TYÖYKSIKKÖ Olen tutustunut harjoitteluyksikön henkilökuntaan Olen tutustunut harjoitteluyksikön yleisiin sekä henkilökunnan tiloihin Olen tutustunut potilastiloihin (esim. potilashuoneet, WC, päiväsali) Tiedän keskeisten hoitovälineiden ja laitteiden sijainnin Tiedän harjoitteluyksikön päiväjärjestyksen (esim. työajat, ruokailuajat, lääkärin kierrot) Olen tutustunut harjoitteluyksikön ympäristö ja jätehuoltoasioihin TURVALLISUUS Olen allekirjoittanut HUS mikroverkon käyttäjätunnus ja salassapitolomakkeet Olen saanut harjoittelukohtaiset HUS verkkotunnukset Ymmärrän vaitiolo ja salassapitosuostumuksen merkityksen (mm. tiedonvälitys, sosiaalinen media) Olen tutustunut potilasturvallisuuden periaatteisiin (laite, hoito ja lääketurvallisuus) Olen tutustunut henkilöturvallisuuden periaatteisiin (mm. hygienia ohjeistus, ulkoasu, suojaus, ergonomia, säteily ja laiteturvallisuus) Olen tutustunut sairaalahygienia ohjeisiin (mm. aseptiikka, käsihygienia) Olen tutustunut potilaan hoitoon liittyvien poikkeamien raportointiin (HaiPro) Toteutunut Toteutunut Toteutunut HOITOTYÖ Olen tutustunut harjoitteluyksikön hoitotyötä ohjaaviin arvoihin ja periaatteisiin Olen tutustunut harjoitteluyksikön Potilaan hyvä hoitooppaaseen Olen tutustunut potilaan hoitopolkuun ja siihen liittyvään hoitotyöhön (potilaan vastaanottaminen, hoitosuunnitelma, kotiuttaminen/ jatkohoitoon siirtyminen) Olen tutustunut harjoitteluyksikön käytössä olevaan hoitotyön toimintamalliin (esim. yksilövastuinen hoitotyö, modulaarinen hoitotyö, ryhmätyömalli) Olen tutustunut harjoitteluyksikön moniammatilliseen hoitotyöhön Tiedän harjoitteluyksikön yhteistyötahot POTILAS Olen tutustunut harjoitteluyksikön potilaskutsulaitteiden käyttöön Olen tutustunut harjoitteluyksikön potilaiden tutkimus ja hoito ohjeisiin Olen tutustunut harjoitteluyksikön keskeisimpiin potilasryhmiin ja heidän hoitoonsa LÄÄKEHOITO Olen näyttänyt lääkehoitopassin ohjaajalleni ja huolehtinut sen täydentämisestä harjoittelun aikana Olen tutustunut harjoitteluyksikön lääkehoitosuunnitelmaan Olen tutustunut harjoitteluyksikön lääkevalikoimaan Olen tutustunut harjoitteluyksikön keskeisempiin lääke ja nestehoitolaitteisiin sekä välineisiin Olen tutustunut lääke ja nestehoidon toteuttamiskäytäntöihin sekä ohjeistuksiin Olen tutustunut harjoitteluyksikön lääkehoidon kirjaamisen käytäntöihin Toteutunut Toteutunut Toteutunut

124 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 13. Ohjaajan muistilista kirjallisen arvioinnin koostamiseen Muistettavat asiat Huomioitu Lue ensin opiskelijan tekemä itsearviointi Käy läpi opiskelijan saama kirjallinen palaute esim. reissuvihkosta ja/tai keskustele opiskelijaa ohjanneiden ohjaajien kanssa Käytä ensisijaisesti oppilaitoksen omaa arviointilomaketta Arvioi mahdollisimman objektiivisesti opiskelijan osaamisen kehittymistä harjoittelun aikana älä vertaa muihin Arvioi opiskelijan oppimistuloksia sekä oppimisprosessia: Kuvaa opiskelijan tavoitteiden saavuttamista Kuvaa onko jokin tavoitteista jäänyt toteutumatta Kuvaa mitä keinoja opiskelija on käyttänyt tavoitteidensa saavuttamiseen Arvioi opiskelijan tavoitteiden lisäksi ammatin osaamisvaatimuksia Tuo esille myös kehittämisehdotuksia tuleviin harjoitteluihin / työelämään Loppuarviointi on yhteenveto harjoittelusta älä arvioi asioita, joista ei ole keskusteltu harjoittelun aikana Keskustele opiskelijan kanssa kirjallisen arvioinnin sisällöstä ennen kuin annat sen hänelle

125 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 14. Toimintamalli vuokaaviona harjoittelun haasteellisiin tilanteisiin (Halme A.) Aikajana Harjoittelun puoliväli/ viikko Yhteydenotto opettajaan ja tarvittaessa tiimikeskustelun järjestäminen, osastoryhmänpäällikölle tiedottaminen, jos ei paikalla, päätöksien kirjaaminen Tilanne ei selviä, yhteys opettajaan Kliininen opettaja ottaa haasteellisen tilanteen puheeksi opiskelijan kanssa, sovittujen toimenpiteiden kirjaaminen Tilanne selviää viikko Tarvittaessa opiskelijavastaavan konsultointi Osastonhoitaja ottaa haasteen puheeksi opiskelijan kanssa, sovittujen toimenpiteiden ja seurannan kirjaaminen Ohjaajan tai ohjaajien puheeksiottokeskustelu opiskelijan kanssa, keskustelun kirjaaminen lomakkeeseen Haasteellisen tilanteen tunnistaminen, päätös puheeksiottamisesta Työyhteisössä keskustelu yleisellä tasolla harjoittelun haasteellisista tilanteista, yhteinen oppiminen Apuna haasteellisen tilanteen tunnistamisessa: laki ja asetukset, opetussuunnitelma ja osaamisvaatimukset, harjoittelun tavoitteet, teoriatieto, harjoittelun sitoumus, hylätyn/ täydennettävän harjoittelun kriteerit Yhteydenotto opiskelijan ohjaavaan opettajaan Keskustelu kliinisen opettajan ja osastonhoitajan kanssa Opiskelijan ja ohjaajan keskustelu Terveyshaasteen tunnistaminen Tieto taidon kehittämishaasteet Alaistaitojen kehittämishaasteet Kielitaidon tai kulttuurin aiheuttamat haasteet Ihmisten kohtaamisen haasteet Harjoittelun hylkäämisen uhka Terveyshaasteet

126 HUS Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä TOIMINTAOHJE OPISKELIJAAN KOHDISTUVAN HÄIRINNÄN JA RISTIRIITATILAN- TEIDEN VARALLE Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli työntekijään tai opiskelijaan kohdistuu häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Tämä toimintaohje koskee tilannetta, jossa opiskelijaan kohdistuu häirintää harjoittelujakson aikana HUS:n henkilökunnan tai toisen opiskelijan toimesta. Opiskelijaan kohdistuvan häirinnän tunnistamisessa, puuttumisessa ja selvitysprosessissa menetellään noudattaen HUS toimintaohjetta työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle: Häirinnän tunnistaminen Tässä ohjeessa häirinnällä tarkoitetaan harjoittelussa olevaan opiskelijaan kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa toimintaa tai muuta epäasiallista kohtelua. Epäasiallinen kohtelu voi ilmentyä mm. seuraavalla tavoilla: ohjaamatta jättäminen, puhumattomuus, kielteisyys, ivallisuus, opiskelijan arvosteleminen ja negatiivisiin asioihin keskittyminen arviointitilanteissa. Häirintä käsittää myös sukupuolisen häirinnän ja syrjinnän mm. ihon värin, sukupuolen, iän, uskonnon, tai terveydentilan perusteella. Käyttäytymistä on pidettävä häirintänä myös silloin, kun tekijän on tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä loukkaa opiskelijan arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin. Välitön puuttuminen ja selvitysprosessi Opiskelijat rinnastetaan HUS:n henkilöstöön ja tämä tarkoittaa sitä, että työyksiköissä on nollatoleranssi myös opiskelijoiden häirinnän suhteen. Opiskelijat ovat harjoittelujaksoillaan työyhteisöissä myös arvioinnin kohteena, joten työyhteisöillä on suuri vastuu opiskelijan hyvinvoinnin varmentamisesta. Jokaisen työntekijän velvollisuuteen kuuluu puuttua tilanteeseen, jossa havaitsee opiskelijaan kohdistuvaa häirintää harjoitteluyksikössä. Opiskelijaan kohdistuvaan häirintään puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska harjoittelujaksot kestävät ajallisesti lyhyitä aikoja. Opiskelijan velvollisuutena on ilmoittaa häirinnästä ensin häiritsijälle ja sitten harjoitteluyksikön esimiehelle, tai jos häirintää aiheuttaa esimies, niin tämän esimiehelle. Tämän jälkeen esimiehellä on velvollisuus lähteä selvittämään ja ratkaisemaan tilannetta HUS toimintaohjeen mukaisesti viivytyksettä. Lisäksi oppilaitoksen ohjaavan opettajan tulee olla tietoinen opiskelijaan kohdistuneesta häirinnästä ja sen selvitysprosessista. Mikäli asian selvittämisessä tarvitaan puolueetonta osapuolta, niin mukaan selvitykseen voidaan kutsua alueen kliininen opettaja tai ylihoitaja. Asian selvittämisen yhteydessä käydyt keskustelut kirjataan HUS:n virallisille puheeksiottokeskustelulomakkeelle ja ne säilytetään osastolla. Keskusteluissa, joissa opiskelija on osallisena, on hänellä oikeus saada itselleen kopio puheeksiottokeskustelulomakkeesta. Jos häirintä jatkuu käsittelyn jälkeen tai asia vaatii laajempaa selvittelyä, etsitään ratkaisua esimiehen johdolla kuhunkin tilanteeseen soveltuvin keinoin esimerkiksi vaihtamalla

127 HUS Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä opiskelijoiden ohjaajia tai mahdollisuuksien mukaan harjoitteluyksikköä. Samalla sovitaan, miten esimies ja asianosaiset seuraavat tilannetta. Opiskelijaan kohdistuneen häirinnän selvitysprosessi ei saa vaikuttaa opiskelijan saamaan ohjaukseen eikä harjoittelun arviointiin. Harjoittelun lopuksi esimies käy opiskelijan kanssa keskustelun harjoittelujaksosta ja sen sujumisesta. Keskustelun tarkoituksena on varmentaa, että opiskelija on saanut työrauhan häirinnän selvittämisen ja ratkaisun jälkeen.

128 . HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA LIITE TOIMINTAOHJE KOSKIEN PÄIHTYNYTTÄ OPISKELIJAA HARJOITTELUSSA Toimintaohje koskee tilanteita, joissa opiskelija saapuu päihtyneenä harjoitteluun. Toimintaa ohjaavat HUS:n päihdeohjelma liitteineen (Intranet > Henkilöstö > Työhyvinvointi > Työkykyä tukevat ohjelmat > Päihdeohjelma) sekä opiskelijan opiskelun osalta oppilaitosten omat toimintaohjeet. Epäiltäessä, että opiskelija on päihtynyt saapuessaan harjoitteluun, hänet poistetaan työpaikalta. Opiskelijan tila on aina kuitenkin ensin arvioitava ja tarvittaessa hänet ohjataan opiskelijaterveydenhuollon piiriin selviämään. Opiskelijan on mahdollisuus puhaltamalla osoittaa, ettei hän ole alkoholipäihtynyt. Poistamisesta ovat vastuussa harjoittelupaikan esimies tai esimiehen poissa ollessa vuorosta vastaava hoitaja. Mikäli opiskelija ei suostu pyynnöstä huolimatta poistumaan tai tilanne arvioidaan siten, että poistamisesta aiheutuu vaaraa henkilökunnalle tai potilaille, kutsutaan paikalle ensisijaisesti vartija tai toissijaisesti poliisi. Tapahtuman jälkeen harjoittelupaikan esimies tai harjoittelujaksosta vastaava ohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaa ohjaavaan opettajaan ja kertovat tapahtuneesta. Tapahtunut kirjataan harjoittelun arviointilomakkeelle. Kirjaamisen tekevät kaksi tilanteessa mukana ollutta hoitajaa. Tilanteesta kirjataan - opiskelijan nimi - tapahtuman ajankohta - tapahtuman kuvaus - syy mikä on saanut henkilöstön epäilemään päihtymystä - jatkotoimenpiteet - tilanteessa mukana olleiden henkilöiden nimet Tapaus käsitellään kolmikantakeskustelussa mahdollisimman pian. Keskustelussa ovat läsnä ohjaava opettaja, opiskelija sekä opiskelijan ohjaaja ja harjoittelupaikan esimies. Tilaisuudessa osapuolet käyvät läpi tapahtuneen ja päättävät harjoittelun jatkumisesta. Harjoittelu keskeytetään toistaiseksi kunnes kolmikantakeskustelu on käyty. Päihtyneenä saapuminen harjoitteluun on peruste katkaista harjoittelujakso. Tarvittavaa huumausainetestausta ohjaavat oppilaitosten omat toimintaohjeet. Laatija: Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä Tarkastus: Hallintoylilääkäri Hyväksytty: Hoitotyön johtoryhmä Linkit tarkistettu: Helsingin ja Uudenmaan PL 100 Puh sairaanhoitopiiri Stenbäckinkatu 9 Faksi (09) etunimi.sukunimi@hus.fi HUS

129 HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 17. Esimerkki varhaisen tuen keskustelun kirjaamislomakkeesta Opiskelijan nimi Kurssitunnus Puhelin Opiskelijan oppilaitos Koulutusohjelma Opiskelijan harjoittelujakso ja ajankohta Harjoitteluyksikkö Opiskelijan harjoittelun ohjaava opettaja ja yhteystiedot Harjoitteluyksikön esimies ja yhteystiedot Puheeksiottokeskustelun päivämäärä ja läsnäolijat Mistä haasteellisessa tilanteessa on kyse/ mistä tunnistettiin? Milloin? Ketkä läsnä? Puheeksiottamisen aloitteentekijät Puheeksiottokeskustelussa sovitut asiat Seurannan jälkeen havaitut seikat Jatkokeskustelun päivämäärä ja läsnäolijat Jatkokeskustelussa sovitut asiat Seurannan jälkeen havaitut seikat

130 Opiskelijan harjoittelun arviointi, sanallinen arviointi liitteeksi Lisätietoja Päivämäärä, allekirjoitukset ja nimenselvennykset Jatkokeskustelun päivämäärä, allekirjoitukset ja nimenselvennykset

131 Johtajaylilääkärin ohje nro 2/2018 HUS:N TYÖNTEKIJÖITÄ, VUOKRATYÖNTEKIJÖITÄ JA HARJOITTELUSSA OLEVIA OPIS- KELIJOITA KOSKEVA TARTUNTATAUTILAIN SOVELTAMINEN Kumoaa johtajaylilääkärin ohjeen 6/ Johdanto 2 Terveystarkastukset ja rokotukset Uusi tartuntatautilaki 1227/2016 on tullut voimaan Tartuntatautilaki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajan varmistumaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden parissa työskentelevän henkilökunnan ja opiskelijoiden riittävästä rokotussuojasta alkaen. Tartuntatautilaki velvoittaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä alle kouluikäisten hoitotehtävissä työskentelevien henkilöiden terveydentilan selvitystä siitä, ettei hän sairasta keuhkotuberkuloosia ja elintarviketyötä tekeviltä selvitystä, ettei hän sairasta salmonellaa. Tartuntatautilain mukaan rokotusten tarkoituksena on suojata potilaita ja asiakkaita. Siten työntekijöiden rokotukset lisäävät potilasturvallisuutta. Työturvallisuuslainsäädännön mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. HUS:ssa henkilöstön influenssarokotuskattavuus on ollut yli 95 % jo ennen tartuntatautilain rokotuspykälän voimaantuloa ja korkean rokotuskattavuuden säilyminen on erittäin tärkeää sekä potilas- että työturvallisuuden kannalta. Tämä ohje koskee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asiakas- ja potilastiloissa työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat joko HUS:ssa palvelussuhteessa tai vuokratyöntekijöitä tai opiskelijoita. Tässä ohjeessa työntekijällä tarkoitetaan sekä viranhaltijaa että työsopimussuhteista työntekijää. Johtajaylilääkärin ohjeessa ja sen liitteissä kuvattu toimintatapa aloitetaan HUS:iin palvelussuhteeseen tulevien osalta lähtien. HUS:n palvelussuhteessa ennen aloittaneet työntekijät esittävät selvitykset esimiehelleen viimeistään ja nämä selvitykset vaiheistetaan tulosalueittain erillisen aikataulutuksen mukaan. HUS edellyttää, että opiskelijoilla ja vuokratyöntekijöillä on esittää selvitys viimeistään Aiheeseen liittyvät tarkemmat ohjeet ovat tämän ohjekirjeen liitteinä. HUS:ssa palvelussuhteessa olevien työntekijöiden tartuntatauteihin liittyvät terveystarkastukset ja rokotukset hoidetaan HUS-Työterveydessä. Vuokratyöntekijöiden tartuntatauteihin liittyvät terveystarkastukset ja rokotukset hoidetaan vuokratyönantajan kautta. Vuokratyönantaja valvoo ohjeistuksen toteutumista ja pyydettäessä esittää tarvittavat dokumentit.

132 Johtajaylilääkärin ohje nro 2/2018 Opiskelijoiden terveydenhuolto hoidetaan oppilaitoksen kautta. Oppilaitokset tarkistavat, että opiskelijalla on vaaditut dokumentit, jotka voidaan vaatia esitettäväksi harjoittelussa. Oppilaitokset valvovat tämän ohjeistuksen toteutumista. 3 Lisätiedot Lisätietoja antavat: HUS:n työntekijöiden osalta Tulosalueiden henkilöstöpäälliköt ja esimiehet Opiskelijoiden ja vuokratyöntekijöiden osalta Eeva Ruotsalainen Apulaisylilääkäri, infektiolääkäri 4 Voimaantulo Tämä ohje tulee voimaan Tartuntatautilain 48 astuu voimaan Petri Bono Vs. johtajaylilääkäri Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki 1227/2016, 48, 55, 56 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017 LIITTEET 1. HUS:n henkilöstöä koskeva tartuntatautilain soveltaminen 2. HUS:n ohje oppilaitoksille tartuntatautilain soveltamisesta 3. HUS:n ohje vuokratyönantajille tartuntatautilain soveltamisesta 4a. Tartuntatautikysely työntekijälle 4b. Tartuntatautikysely vuokratyöntekijälle tai opiskelijalle 5. Tartuntatautiselvitys työntekijälle tai opiskelijalle JAKELUT Intranet HUS:n esimiehet ja henkilöstöpäälliköt HUS:n henkilöstöjohto ja rekrytointi HUS-Työterveys HUS:n työsuojelu HUS:n opetushoitajat ja kliiniset opettajat Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto, opintotoimisto HYKS-Instituutti, tutkimusjohtaja HUS-alueen sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ja II-asteen oppilaitokset Opiskelijaterveydenhuolto Vuokratyönantajat HUS-Logistiikka (sopimukset) TIEDOKSI HUS-alueen kunnat HUS:n infektiolääkärit ja hygieniahoitajat

133 Johtajaylilääkärin ohje 2/ 2018, Liite 2 Liite 2. HUS:N OHJE OPPILAITOKSILLE TARTUNTATAUTILAIN SOVELTAMISESTA Tämä ohje koskee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työharjoittelussa olevia ja heidän oppilaitoksiaan. Opiskelijoiden terveydenhuolto hoidetaan oppilaitoksen kautta. Johtajaylilääkärin ohjeessa ja sen liitteissä kuvattu toimintatapa aloitetaan lähtien. HUS edellyttää, että opiskelijoilla on esittää selvitys viimeistään Työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava tartuntatautilain 48 pykälän mukaisesti joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja. Työnantaja voi käyttää vain erityisestä syystä rokottamatonta opiskelijaa asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita potilaita tai asiakkaita. HUS:ssa tällaisia tiloja ovat kaikki asiakas- ja potilastilat sekä sairaan- ja potilaskuljetus. Vaatimus koskee ko. tiloissa pääsääntöisesti tai toistuvasti työskenteleviä. Rokotukset ovat vapaaehtoisia. Lisäksi vaaditaan tartuntatautilain 55 ja 56 pykälien mukainen terveydentilan selvitys keuhkotuberkuloosista ja salmonellasta. Tuberkuloosiselvitys koskee terveydenhuollon toimintayksiköissä harjoittelevia opiskelijoita. HUS:ssa terveydenhuollon toimintayksiköitä ovat sairaalat ja avohoitoyksiköt. Salmonellaselvitys koskee elintarviketyössä harjoittelevia. HUS:ssa elintarviketyötä tehdään HUS- Tukipalveluiden potilas- ja henkilöstöruokailussa. Opiskeluterveydenhuolto huolehtii yhdessä oppilaitoksen kanssa siitä, että opiskelijalla on tartuntatautilain mukaiset edellytykset toimia työharjoittelussa. Opiskelijan on oltava hyvissä ajoin ennen työharjoittelun alkua yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon rokotussuojan ja tartuntatautilain mukaisen terveydentilan varmistamiseksi. Oireinen opiskelija ei saa aloittaa harjoittelujaksoaan ennen oireiden syyn selvittämistä. Oppilaitokset ja opiskeluterveydenhuolto voivat hyödyntää HUS:n liitteitä 4 ja 5. Opiskeluterveydenhuolto antaa tartuntatauteja koskevan selvityksen (Liite 5), jossa todetaan sopivuus tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin työharjoittelussa. Ko. selvityksen opiskelija voi esittää oppilaitokselle ja työharjoitteluun tullessaan esimiehelle (vapaaehtoinen). Sopivuuden varmistaminen on harjoittelupaikan lakisääteinen velvollisuus ja harjoittelujakso voi peruuntua, jos sopivuutta ei voida varmistaa. Tartuntatautilain edellyttämät rokotukset tai taudin antama suoja Tuhkarokko - MPR (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) -rokotus tai tuhkarokkorokotus. - Rokotukset tuhkarokkoa vastaan aloitettiin vuonna 1975 ja MPR-rokotukset neuvoloissa vuonna Ennen vuotta 1970 syntyneet tulkitaan tuhkarokon sairastaneiksi. - Suoja tuhkarokkoa vastaan on syntynyt, mikäli on sairastanut taudin tai saanut 2 x rokotuksen (MPR- tai tuhkarokkorokote). - Rokotussuoja täydennetään, jos opiskelija ei ole sairastanut tuhkarokkoa, ei ole saanut yhtään rokotetta tai on saanut vain yhden rokotteen tuhkarokkoa vastaan. Vesirokko - Suomalaisista noin 95 % on sairastanut vesirokon 12. ikävuoteen mennessä. Syyskuussa 2017 aloitettiin rokotukset vesirokkoa vastaan neuvoloissa, joten työikäiset eivät ole saaneet rokotuksia osana rokotusohjelmaa. - Suoja vesirokkoa vastaan on syntynyt, mikäli on sairastanut taudin tai saanut 2 x rokotuksen. - Rokotussuoja täydennetään, mikäli opiskelija ei ole sairastanut vesirokkoa, ei ole saanut yhtään rokotetta tai on saanut vain yhden rokotteen vesirokkoa vastaan. Kausiinfluenssa - Kausi-influenssarokotus vuosittain; uusitaan joka syksy ennen influenssakauden alkua. - Sairastettu tauti ei anna suojaa seuraavalle tai kuluvalle kaudelle.

134 Johtajaylilääkärin ohje 2/ 2018, Liite 2 Hinkuyskä - Jos harjoittelujakso tapahtuu tiloissa, joissa hoidetaan alle 1-vuotiaita lapsia (esim. Lastensairaala, lasten vuodeosasto, lasten poliklinikka, lasten päivystys, synnytysosasto, synnyttäneiden osasto, perhepesähotelli, neuvola): - dtap-rokote: suoja kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää (difteria, tetanus ja pertussis) vastaan, erillistä hinkuyskärokotetta ei ole toistaiseksi saatavilla. - dtap-rokote hinkuyskää vastaan uusitaan 5 vuoden välein. - dtap-rokote annetaan vasta, kun edellisestä dt-rokotuksesta (kurkkumätäjäykkäkouristus) on kulunut 2 vuotta. - Opiskelijaterveydenhuollon ei tule tilata dtap-rokotetta turhaan varastoon, vaan rokote kannattaa tehostaa vasta siinä vaiheessa, kun opiskelija on menossa hinkuyskäsuojan osalta vaadittavaan työharjoittelupaikkaan. Tartuntatautilain edellyttämät terveydentilan selvitykset Tuberkuloosi Tuberkuloosikysely toteutetaan uuden harjoittelujakson alkaessa, jos edellisestä on kulunut 2 vuotta. Keuhkoröntgen otetaan aina, jos - on tuberkuloosiin viittaavia oireita Keuhkoröntgen otetaan oireettomilta vain, jos - on aiemmin sairastanut tuberkuloosin - työskentelee vastasyntyneiden osastolla ja on syntyisin korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maasta ( 50 / ) kts. maaluettelo THL:n sivuilta. - on työskennellyt terveydenhuollossa tai ollut potilaana yhtäjaksoisesti vähintään 3 kuukautta maassa, jossa tuberkuloosin ilmaantuvuus on erittäin korkea ( 150/ ), kts. maaluettelo THL:n sivuilta. - on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosin ilmaantuvuus on erittäin korkea ( 150/ ), kts. maaluettelo THL:n sivuilta. - oireettomalta opiskelijalta ei tarvitse uusia keuhkoröntgeniä uuden työsuhteen alkaessa 2 vuoden välein, vaan tuberkuloosikysely riittää ja mikäli tulisi oireita esille, otetaan keuhkoröntgen. Annetaan opiskelijalle informaatiota tuberkuloosin oireista ja ohjataan olemaan viipymättä yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon, mikäli kyseisiä oireita ilmaantuu. Salmonella Kaikille elintarviketyöhön harjoitteluun tuleville tehdään oirekysely ja annetaan informaatiota elintarviketyön hyvistä hygieniakäytännöistä. Jos elintarviketyöhön tulevalla opiskelijalla on parhaillaan tai hänellä on ollut edeltävän kuukauden aikana ripulitauti, otetaan F-BaktVIP (21088). Lisäksi ohjataan olemaan viipymättä yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon, mikäli ilmaantuu ripulitauti tai esim. perheenjäsenellä todetaan salmonellatartunta, kts. toimenpideohje THL:n sivuilta. Vastasyntyneiden osastoilla ja äidinmaitokeskuksissa työskenteleviltä sekä oireettomilta työntekijöiltä matkan jälkeen on poistunut vaatimus rutiininomaisesta ulosteen salmonellaviljelystä. Muuta huomioitavaa HUS:iin työharjoitteluun tulevat opiskelijat kuuluvat B-hepatiittirokotusten (kolmen rokotteen sarja) kohderyhmään osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokotukset tulisi aloittaa opiskelun alkuvaiheessa siten, että ainakin kaksi annosta rokotetta on annettu ennen kuin opiskelija aloittaa työharjoittelun, jossa hänellä on riski saada B-hepatiittitartunta.

135 Johtajaylilääkärin ohje 2/ 2018, Liite 2 Käsien ihon on oltava kunnossa harjoittelujaksolle tultaessa. Opiskelijalla ei saa olla geeli- tai rakennekynsiä. MRSA- tai muita resistenttejä bakteereja etsitään viljelyillä vain sairaalan infektioidentorjuntayksikön erillisen pyynnön perusteella. Ennen harjoittelujaksoa opiskelijan on tiedettävä tavanomaiset varotoimet ja harjoittelujakson aikana toteutettava niitä jokaisen potilaan hoidossa. Tavanomaiset varotoimet sisältävät mm. oikean käsihygienian, verivarotoimet, suojainten käytön ja eritetahradesinfektion. Opiskelijalle sattuneessa veritapaturmatilanteessa on aina välittömästi neuvoteltava potilaan hoidosta vastaavan lääkärin tai päivystävän lääkärin kanssa veritartuntariskin arvioimiseksi. Opiskelijoille sattuneista biologisista altistumisista ilmoitetaan HUS-riskit -ohjelman kautta.

136 Hoitotyön tiedonhallinnan asiantuntijaryhmä, Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä Terveydenhuollon opiskelija potilaan hoidon dokumentoijana harjoittelujaksolla Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/ Potilasasiakirjojen laatimisesta: Potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon opiskelijat saavat tehdä merkintöjä toimiessaan laillistetun ammattihenkilön tehtävässä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :n 3 momentin mukaisesti. Muutoin terveydenhuollon opiskelijan tekemät merkinnät hyväksyy hänen esimiehensä, ohjaajansa tai tämän valtuuttama henkilö. Kaikille terveydenhuollon opiskelijoille tulee hakea henkilökohtaiset tunnukset potilastietojärjestelmään. Harjoittelussa ei saa käyttää muita kuin näitä opiskelijatunnuksia. Tässä kohdassa terveydenhuollon opiskelijoilla tarkoitetaan terveysalan AMK-opiskelijoita (esim. sairaanhoitaja-, röntgenhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelija) ja terveysalan II-asteen opiskelijoita (lähihoitajaopiskelija). Alla olevat ohjeet koskevat kaikkia edellä mainittuja, HUS:ssa harjoittelujaksolla olevia opiskelijoita. Fysioterapeuttiopiskelijoiden kirjauksista on oma ohjeensa: oterapiaopiskelijoiden%20tekemä%20kirjaaminen%20hus2015.pdf Moniammatilliset määräykset ja ohjeet (Uranus/Miranda): Opiskelijalla oikeus kirjata potilaan hoitoon liittyviä määräyksiä ja ohjeita moniammatillisiin määräyksiin ja ohjeisiin (MMO). Opiskelijan tekemät merkinnät MMO:ssa näkyvät pinkillä tekstillä, koska määräykset vaativat aina vahvistamisen. Määräyksen kirjanneen henkilön tiedoissa lukee esim. sairaanhoitaja (opiskelija). Opiskelijan kirjaamat määräykset ja ohjeet tulee ohjaavan terveydenhuollon ammattilaisen vahvistaa (Ok - Vahvistaminen painikkeella tai hiiren oik. Vahvistaminen). Ohje löytyy Lääkitysosio (Uranus/Miranda): Opiskelijalla ei ole oikeutta kirjata potilaan lääkemääräyksiä. Opiskelija pystyy lukemaan lääkitystietoja, selaamaan omassa organisaatiossa kirjattuja reseptejä, tekemään interaktiotarkistuksen sekä tulostamaan kotilääkekortin. Lisäksi opiskelija pystyy tekemään lääkkeen antokirjauksen. Opiskelijan antokirjaamat lääkkeet tulee ohjaavan terveydenhuollon ammattilaisen vahvistaa hoitokertomuksen puolella (antokirjaukset menevät automaattisesti hoitokertomukseen, pitää olla hoitopäivä/käynti perustettuna) lääkkeen anto ja vaikuttavuus otsikon selite kentässä. Ohje löytyy

137 2 Potilaskertomuksen ammatilliset näkymät (HOI): Opiskelijalla on oikeus kirjata potilaan hoitoon liittyviä yhteenvetoja. Opiskelijan tekemät kirjaukset HOI näkymälle pitää merkinnästä vastaavan (=ohjaajan) tarkastaa ja hyväksyä, muuten järjestelmä ei anna tallentaa tekstiä. Ilman vahvistamista teksti ei myöskään siirry potilastiedon arkistoon eikä Omakantaan. Opiskelijan tulee laittaa kirjaamansa tekstit merkinnästä vastaavan muistilistalle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Esitiedot, keskeiset tiedot ja hoitopäivä/käynti (Uranus/Miranda): Opiskelijalla on oikeus kirjata potilaan hoitoon liittyviä merkintöjä hoitokertomukseen. Opiskelijan merkintöjen vahvistamiseen ei ole olemassa teknistä toiminnallisuutta. Opiskelijan merkintöjen vahvistaminen tapahtuu ohjaajan toimesta kirjaamalla opiskelijan tekstien perään oma nimi (omilla käyttäjätunnuksilla). Ohjaajan tulee vahvistaa merkinnät vähintään opiskelijan työvuoron päätteeksi. Jos opiskelija on tehnyt potilaan hoidosta useampia merkintöjä työvuoron aikana, riittää ohjaajan hyväksymismerkintä viimeisen opiskelijan laatiman tekstin perässä. Esim. Hoitotaulukko (Uranus/Miranda): Opiskelijalla on oikeus kirjata, muokata ja poistaa havaintoarvoja mm. potilaan fysiologisia suureita. Hoitotaulukossa ei ole olemassa teknistä vahvistamistoiminnallisuutta. Jos havaintoarvot viedään hoitokertomuksen hoitopäivälle/käynnille vahvistaminen yllä olevan hoitokertomuksen hoitopäivän/käynnin ohjeen mukaisesti. 2