Valtion ja maakunnan välinen aluekehittämiskeskustelu

Transkriptio

1 Valtion ja maakunnan välinen aluekehittämiskeskustelu Uudenmaan ALKE-simulointi pidettiin On osa laajempaa Uudenmaan JTS -prosessia TEM:n ohjekirje syksyn prosessista : Agendalle nostetaan erityisesti ilmiölähtöisiä, strategisia asioita Kiinnitetään huomiota keskustelun fokusointiin ja aikajänteeseen Erityisesti keskusteluissa huomioidaan asioita, joilla on taloudellista vaikutusta

2

3

4 SISÄINEN ULKOINEN Uudenmaan aluekehittämiskeskustelun prosessikaavio 2018: YO + AMK keskustelu MHS Konserni- ja elinvoimatoimikunta? MHS MV? MYR MHS Palautekeskustelu TEM:n ohje: aikataulu ja tilannekuva Toimialakohtaiset keskustelut STM, LVM, MMM, YM, OKM, SM?? Aluekehittämiskeskustelu Kesäkuu 2018 Heinäkuu 2018 Elokuu 2018 Syyskuu 2018 Lokakuu 2018 JTS 2019 OJR SJR? ALKE JoRy ALKE JoRy OJR SJR ALKE JoRy? Koordinaatioryhmä Määrällinen tilannekuva vk 27 ALKE JoRy, pj. Ossi Savolainen Koordinaatioryhmä Yrittäjäfoorumi Koordinaatioryhmä Laadullinen tilannekuva vk 35 Keskusteluagenda vk 39 ALKE Valmisteluryhmä Tilannekuvan päivitys Keskustelu- ja hallitusohjelmakysymykset Luonnos

5 UUDENMAAN VALMISTELUVAIHEEN MAAKUNTASTRATEGIA VISIO 2030: Euroopan paras alue elää ja toimia Painopisteet: Ihmisten hyvinvointi keskiössä Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Rohkeasti uudistuvat palvelut Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous Kärkitavoitteet : EU:n hyvinvoivin alue Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa Edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla Haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Uudellamaalla älykkään erikoistumisen (RIS3) periaattein valitut kärkiteemat ovat viimevuosien ajan olleet kehittämispanosten kohteina. Älykkään erikoistumisen strategiaa on päivitetty ja kärkiteemoja ovat nyt Kaupunkien cleantech, Terveys ja hyvinvointi, Teollisuuden digitaalinen uudistuminen sekä Ihmisten kaupunki. Kaikissa kärjissä useiden toimialojen osaaminen yhdistyy uusiksi innovaatioiksi ja toimintamalleiksi. Alueen erityisenä vahvuutena on monialaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osallistuminen kehittämiseen yhdessä yritysten ja kuntien kanssa. Uusin kärkiteemamme Ihmisten kaupunki vahvistaa asukasnäkökulmaa älykkäiden kaupunkien ja kaupunkipalvelujen kehittämisessä. TOIMINNALLISET ALUEET Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue ylittää maakunnan rajat. Maakunnan sisäiset asiointialueet leikkaavat toisiaan. Pääkaupunkiseudun lisäksi asiointi- ja yhteistoiminta-alueiksi luetaan pääkaupunkiseudun kehyskunnat käsittävä KUUMA-alue sekä Länsi- ja Itä-Uusimaa. Uusimaa kuuluu keskeisesti sekä Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen, että Suomen kasvukäytävään, joiden kanssa valtio on tehnyt kasvusopimukset, kuten myös pääkaupunkiseudun ja Lahden kanssa puhtaan teknologian edistämiseksi ja markkinoimiseksi. Lohja Hyvinkää Helsinki Porvoo Uusimaa on asukkaan metropolimaakunta. Maakunnassa on 26 kuntaa, joista 13 on kaupunkeja. Väestöstä 80 prosenttia ja väestönkasvusta 95 prosenttia sijoittuu kaupunkialueille. Uudenmaan pinta-ala on km2, josta 85 prosenttia on maa- ja metsätalousaluetta. Maakunnan väestötiheys on 180 as/km2 ja merenrantaa sillä on noin 300 kilometriä.

6 VÄESTÖDYNAMIIKKA 2000-luvulla Uudenmaan väestö on kasvanut kaikkiaan yli henkilöllä, vuosittaisen kasvuvauhdin ollessa keskimäärin yhden prosentin luokkaa. Viime vuonna maakunnan väestö kasvoi yhteensä asukkaalla. Nopeaa väestönkasvua selittävät ennen kaikkea kaupungistuminen ja pääkaupunkiseudulle kohdistuva positiivinen nettomaahanmuutto. Kasvava maahanmuutto on maakunnalle mahdollisuus, mutta se edellyttää tehokasta ja onnistunutta kotouttamista. Helsinki ympäristöineen on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Viime vuonna Uudenmaan väestönkasvusta 90 prosenttia suuntautui pääkaupunkiseudun kuntiin. Keskittyvä väestönkasvu mahdollistaa työvoiman tarjonnan ja palvelujen kysynnän, mutta aiheuttaa alueellista ja väestöllistä eriarvoisuutta. Uudellemaalle laadittujen vaihtoehtoisten väestö- ja työpaikkaprojektioiden mukaan koko maakunnan väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä jopa 2,1 miljoonaan asukkaaseen. Uudenmaan seuduista pääkaupunkiseutua ja KUUMA-seutua kasvattavat sekä luonnollinen väestönkasvu että muuttovoitto. Itä- ja Länsi-Uudellamaalla luonnollinen väestönkasvu sen sijaan on pysähtynyt ja kääntynyt jopa negatiiviseksi. Vieraskielisten henkilöiden väestöosuus on kasvanut maakunnassa viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2017 vieraskieliä oli 13 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Edellisestä vuodesta heidän määränsä kasvoi henkilöllä vuotiaista vieraskielisiä oli jo joka viides. Maakunnan sisällä vieraskielisten väestöosuus on suurin pääkaupunkiseudulla (16 prosenttia) ja pienin Länsi-Uudellamaalla (4,5 prosenttia). Kaikista Suomen vieraskielisistä Uudellamaalla asuu reilusti yli puolet. Koko Suomen tapaan myös Uudellamaalla väestön ikärakenne on vanhentunut viime vuosina voimakkaasti. Maakunnan sisällä kehityksessä on kuitenkin suuria eroja eri alueiden välillä. Pääkaupunkiseudulla kasvanut maahanmuutto on hillinnyt maakunnan väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä, sillä maahan muuttavat henkilöt ovat tyypillisesti nuoria aikuisia. Voimakkaimmin väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt Länsi- ja Itä-Uudellamaalla, joissa eläkeläisiä on yli viidennes väestöstä. Näillä alueilla väestö on myös ikääntynyt nopeammin kuin muualla maassa keskimäärin ja väestöennusteiden mukaan tilanne tulee heikkenemään entisestään tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Länsi- ja Itä-Uudellamaalla väestöllinen huoltosuhde nousee vuoteen 2040 mennessä noin 80 prosenttiin. Uudellemaalle laadittujen väestöprojektioiden mukaan huoltosuhde saattaa nousta useilla alueilla huomattavasti tätäkin korkeammaksi.

7 ALUETALOUDEN, TYÖLLISYYDEN JA KUNTATALOUDEN DYNAMIIKKA Uusimaa on Suomen yrityselämän keskittymä. Maakunnassa sijaitsee noin kolmannes maan työpaikoista ja syntyy 39 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen kilpailu edellyttää jatkuvaa elinkeinojen uudistumista sekä kilpailukyvyn ylläpitämistä. Tämän vuoksi Uudellamaalla tarvitaan yhä enemmän panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen. Vain näin voimme vastata muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin. Uudenmaan selkeä vahvuus on alueen elinkeinorakenteen monipuolisuus. Elinkeinorakenteen elinvoimaisuutta ovat vahvistaneet entisestään lukuisat alueelle sijoittuneet kansainväliset yritykset, väestön korkea koulutustaso sekä uudet startup-yritykset. Maakunnan elinkeinorakenteelle on tunnusomaista osaamisintensiivisten palvelualojen suuri osuus. Toimialoista informaatio- ja viestintäalan, finanssialan ja koulutuksen sekä tieteellisen toiminnan ja innovoinnin osuus työpaikoista on selvästi korkeampi kuin muualla Suomessa keskimäärin. Myös Suomen kulttuurialan työpaikat ovat keskittyneet vahvasti Uudellemaalle. Viimeisen kahden vuoden aikana Uudenmaan talouskehitys on ollut vahvassa kasvussa. Vuonna 2017 maakunnan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 6,7 prosenttia ja suhdannetietojen mukaan kasvu näyttäisi jatkuneen myös kuluvan vuoden puolelle. Päätoimialoista liikevaihdon kasvu on ollut voimakkainta teollisuudessa ja rakentamisessa. Talouden kasvupohja näyttäsi laajentuneen myös vientiin, sillä viime vuonna sen arvo kasvoi noin 14 prosenttia. Koko maan viennin arvosta Uudenmaan osuus oli lähes kolmannes. Viimeisimmän yritysbarometrin mukaan lähes puolet alueen yrityksistä arvioi suhdannenäkymiensä paranevan entisestään seuraavan vuoden aikana. Uudenmaan yksi suurimmista haasteista tulee kuitenkin liittymään siihen, miten käynnissä oleva talouden positiivinen kasvukehitys pystytään turvaamaan myös lähitulevaisuudessa. Talouden noususuhdanne näyttää viimein heijastuneen myös maakunnan työmarkkinoille. Vuoden 2018 kesäkuussa Uudellamaalla oli työttömiä työnhakijoita 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden toiselle neljännekselle laskettu työllisyysaste oli puolestaan kohonnut jo 74,7 prosenttiin. Työmarkkinoiden selkeästä piristymisestä huolimatta Uudellamaalla asuu edelleen lähes kolmannes kaikista maan työttömistä. Myös maakunnan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat yhä huolestuttavan korkealla tasolla. Uudellamaalla työllisyyden kasvua on hidastanut erityisesti työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut suhteessa työttömiin työnhakijoihin ja maakunnan yritykset ovat raportoineet vaikeudesta löytää osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa. Yksi tapa vastata osaamisen kohtaanto-ongelmiin on panostaa entistä voimakkaammin aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajien työllistymistä edistäviin palveluihin. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista onkin kriittinen menestystekijä Uudellemaalle ja siten myös koko Suomelle.

8 YRITYS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN SEKÄ OSAAMISEN DYNAMIIKKA Innovaatiotoiminta Uudellemaalle ovat keskittyneet toimialat, jotka hyötyvät skaalaeduista sekä hyvästä saavutettavuudesta. Niitä ovat liike-elämän palvelut, informaatioalat, luovat alat sekä korkean teknologian tuotanto. Näitä aloja yhdistää myös innovatiivisuus ja korkea osaaminen. Uudenmaan kärki- ja kasvualat liittyvät digitaalisuuteen, energiaan ja ympäristöön sekä hyvään arkeen ja terveyteen. Edellytykset uusien kasvuyritysten syntyyn on luotu muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen startup-toimintojen kautta. Ongelmallista onkin, että TKI-rahoitus suhteessa BKT:een on laskenut merkittävästi vuodesta 2010 lähtien. Pääkaupunkiseutu muodostaa innovaatiotoiminnan ytimen. Lisäksi KUUMA-seutu ja keskimääräistä teollistuneemmat Länsi- ja Itä-Uusimaa ovat merkittäviä käytännön innovaatiotoiminnassa ja tarjoavat suuret mahdollisuudet Suomen kasvulle. Esimerkiksi Kilpilahti kemianteollisuudessa ja Hyvinkää teknologiateollisuudessa ovat dynaamisia osaamiskeskittymiä. Lisäksi he, joilla on jo jokin tutkinto, tarvitsevat vähintään täydentävää koulutusta. Yritystoiminta Vuonna 2016 Uudellamaalla sijaitsi yritystä, mikä vastasi yli kolmasosaa koko maan yrityskannasta. Näissä yrityksissä työskenteli 44 prosenttia kaikkien Suomen yritysten henkilöstöstä ja syntyi 52 prosenttia liikevaihdosta. Aloittavien ja lopettaneiden yritysten määrä on säilynyt maakunnassa suhteellisen vakaana viime vuosina. Kaikista Uudenmaan alueella työssäkäyvistä kahdeksan prosenttia oli viimeisimmän tiedon mukaan yrittäjiä. Uudellamaalla toimivista yrityksistä 92,6 prosenttia on mikroyrityksiä, 7,1 prosenttia pk-yrityksiä ja 0,3 prosenttia suuryrityksiä. Suuryritysten matalasta suhteellisesta osuudesta huolimatta niissä työskentelee 45 prosenttia maakunnan kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä ja syntyy 44 prosenttia liikevaihdosta. Kaikista Suomen suuryrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla. Viimeisimmällä mitatulla kasvukaudella kaikista Suomen kasvuyrityksistä Uudellamaalla toimi 44 prosenttia. Kasvuyritysten määrä lisääntyi edellisestä kasvukaudesta noin viisi prosenttia. Kasvukauden aikana näiden yritysten liikevaihto kaksinkertaistui ja henkilöstömäärä jopa 2,5-kertaistui. Viime vuosina ulkomaalaistaustaisten yritysten toimipaikkamäärä on kasvanut Uudellamaalla voimakkaasti. Vuosien 2013 ja 2016 välillä näiden toimipaikkojen määrä lisääntyi maakunnassa lähes 12 prosenttia. Samaan aikaan kotimaisten yritysten toimipaikkamäärä kasvoi ainoastaan hieman yli yhden prosenttiyksikön verran. Kaikista Suomen ulkomaalaistaustaisista yritystoimipaikoista Uudellamaalla sijaitsee 57 prosenttia. Myös maakunnan yritysneuvonnan asiakkaista lähes kolmannes on nykyisin ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Osaaminen Digitalisaatio ja teknologian kehitys murtavat töiden sisältöä, työnteon tapoja, toimintamalleja ja ammatteja. Tämä edellyttää jatkuvaa tutkimusta ja kehittämistä sekä ennen kaikkea osaamisen päivittämistä, esimerkiksi aikuiskoulutuksen keinoin. Uudellamaalla korkeakoulutettujen väestöosuus on korkeampi kuin muualla maassa keskimäärin. Myös korkeakoulutuksen saavutettavuus ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet ovat täällä eurooppalaista huipputasoa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että vuotiaiden korkeakoulutettujen määrä on alkanut laskea ja lähestyä vuotiaiden tasoa. Uudellamaalla on myös lähes toisen asteen tutkintoa vailla olevaa vuotiasta. Vieraskielisiä työikäisiä on puolestaan yli ja heistä noin puolella ei ole tutkintoa. Lisäksi he, joilla on jo jokin tutkinto, tarvitsevat vähintään täydentävää koulutusta.

9 LIIKKUMISEN, ASUMISEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN DYNAMIIKKA Uudenmaan haasteena on työvoiman liikkuvuuden esteet. Pääkaupunkiseudulle pendelöi kotimaasta noin työntekijää, joista maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin Pääkaupunkiseudulla tehdyt liikkumisen parantamistoimenpiteet helpottavat myös maakunnan ulkopuolella asuvien elämää. SAVU-selvityksen mukaan 81 prosenttia uusmaalaisista asuu alueilla, joilla joukkoliikenteen saavutettavuus on hyvällä tai kohtuullisella tasolla. Kansainvälinen saavutettavuus on merkittävä menestystekijä koko Suomelle. Helsingin satama nousi vuonna 2017 Euroopan vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi 12,3 miljoonalla laivamatkustajallaan. Helsinki-Vantaan lentokentälle keskittyy puolestaan 94 prosenttia maamme kansainvälisestä lentoliikenteestä. Vuosittain Helsinki-Vantaa palvelee jo yli 16 miljoonaa kansainvälistä lentomatkustajaa. Suomen ainoalla kansainvälisellä matkustajajunayhteydellä Helsingistä Pietariin ja Moskovaan matkusti vuonna junamatkustajaa. Edellisestä vuodesta matkustajamäärä kasvoi noin matkustajalla. Asuntojen hinta ja muuta maata nopeampi hintojen nousu on osoitus Uudenmaan vetovoimasta, mutta se on myös merkittävä ongelma työvoiman saannille monilla aloilla. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset. Uudellemaalle on valmistunut jo pitkään väestönkasvuun nähden liian vähän asuntoja. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2015 noin viidesosa Suomen kokonaispäästöistä. Vuodesta 1990 päästöt vähenivät noin 11 prosenttia. Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta Helsingin tapaan vuoteen 2035 mennessä. Espoo on asettanut tavoitteen jo vuoteen Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa, myös lisääntyvää panostusta julkisen hallinnon, tutkimuksen ja yrityselämän osapuolilta. Vuoden 2018 poikkeuksellisen kuuma kesä toi kaikkien näkyviin rannikkovesien ja joidenkin järvien huonon tilan. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on kasvattanut Uudenmaan taajamien osuutta maakunnan pinta-alasta vuodesta 2000 yhteensä 13 prosenttia. Kyseinen kehitys on vähentänyt maakunnan luonto- ja maaseutualueita. Samalla pohjavesien pilaantumisriski on lisääntynyt.

10 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN DYNAMIIKKA Uusimaa tarjoaa maailman parhaita mahdollisuuksia hyvään elämään. EU:n 272 NUTS2- tilastoalueen vertailu kertoo, että Uudellamaalla asukkaat luottavat omiin oikeuksiinsa ja valinnanmahdollisuuksiinsa. Lisäksi maakunta tarjoaa asukkailleen eriomaiset edellytykset korkeakoulutukseen sekä tiedon hankkimiseen. Ihmisten hyvinvoinnin osalta parantamisen varaa maakunnalla on koetussa terveydenhuoltoon pääsyssä sekä erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa. Maakunnassa on kaikkiaan runsas lapsiperhettä, mikä vastaa noin 42 prosentin osuutta kaikista perheistä. Avioerojen määrä maakunnassa on suuri, mikä näkyy runsaana yksinhuoltajaperheiden määränä (24 prosenttia). Lasten huostaanottoja oli Uudellamaalla vuonna 2016 ikäryhmistä eniten vuotiailla ja kaikkiaan vuotiaiden huostaanottoja oli paljon myös koko maan tilanteeseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla huostaanottoja on eniten. Vajaa viidennes yläkouluikäisistä, viidennes lukiolaisista ja noin neljännes ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista kokee terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi. Työikäisten terveydentilaa heikentävät erityisesti merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus ja ylipainon lisääntyminen. Uudenmaan väestö on keskimääräistä terveempää ja hyvinvoivempaa. Maakunnan väestömäärä mahdollistaa myös monipuoliset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Toisaalta maakunnassa ilmenee myös suurkaupunkien ongelmia. Niiden seurauksena alueella asuu paljon ihmisiä ja perheitä, jotka eivät ilman apua tule toimeen. Esimerkiksi vuotiaiden ikäluokassa toimeentulotukea saavien osuus on kasvanut jo neljään prosenttiin. Myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuoret) osuus on noussut 8,5 prosenttiin. Joillain Itä-Helsingin alueilla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on peräti 40 prosenttia vuotiaista. Vastaava tilanne on myös useilla maakunnan reuna-alueilla. Esimerkiksi Hangossa samasta ikäryhmästä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa on lähes kolmasosa. Osuus on kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattaessa. Kaupungistumiskehitys on lisännyt Uudenmaan asukkaiden ja yritysten mahdollisuuksia toimia ja kehittyä. Kaupungistumisen haittapuolena on ilmennyt kuitenkin liikenneinfran ja asumisen ongelmia, jotka heijastuvat erityisesti köyhiin kaupunkilaisiin. Asunnottomuutta on torjuttu alueella pitkään, mutta se on edelleen haaste. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ilmennyt asuinalueiden sosiaalinen segregaatio edellyttää jatkossa vahvoja toimenpiteitä haitallisen kehityksen ehkäisemiksi.