ReadAll-peli digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin
|
|
- Matilda Hovinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ReadAll-peli digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin Lea Nieminen, Jarkko Hautala, Riikka Heikkilä, Vesa Rantanen, Juha-Matti Latvala & Ulla Richardson Suurelle osalle koulutulokkaista lukeminen on vielä mysteeri, mutta sen ratkaisemiseen käydään käsiksi heti ensimmäisistä kouluviikoista alkaen. Samaan aikaan opinpolun alussa on myös monia, jotka ovat jo ottaneet haltuunsa lukutaidon alkeet. Silti heilläkin riittää vielä oppimista ja harjoittelua lukemisen saralla. Suomalaislapset oppivat nopeasti lukemaan: jouluun mennessä valtaosa syksyllä koulunsa aloittaneista saa jo selvää kirjainjonoista. Tästä voimme kiittää selkeää kirjoitusjärjestelmäämme, jossa kukin kirjain on aina saman äänteen merkki ja kutakin äännettä merkitään aina samalla kirjaimella. Näin selkeästä järjestelmästä voivat monet vain haaveilla: kiinalaislapsilta vie vuosia oppia sen verran kirjoitusmerkkejä, että sanomalehden lukeminen onnistuu, eikä englantilaislapsillakaan ole helppoa oman oikeinkirjoituksensa kanssa. Olipa kirjoitusjärjestelmä mikä tahansa, lukeminen on yksi tärkeimmistä koulussa opittavista taidoista ellei peräti tärkein. Sen lisäksi, että lukeminen on oppimisen kohteena, siitä tulee oppilaalle hyvin nopeasti myös keskeinen oppimisen työkalu. Lukeminen on väline, jolla hankitaan tietoa ja muovataan omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Sen avulla saadaan oivalluksia ja koetaan elämyksiä. 70 Oppimisen tulevaisuus
2 Lukemalla käsitellään tunteita ja vaikeitakin asioita. Lukemisen kautta voi syventyä omaan ja toisten kulttuuriin. Kirjoitettu kieli ja lukeminen ovat läsnä kaikkialla ympärillämme. Se näkyy myös vastikään käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa, jossa alkuopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen kuvauksessa sana teksti vilahtelee tämän tästä: Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Lukutaitoa on siis tarkoitus oppia mutta myös käyttää heti ensimmäiseltä luokalta alkaen. Tuoreessa opetussuunnitelmassa uudet oppimisympäristöt ovat vahvasti esillä. Oppimisympäristö tarkoittaa niitä tiloja ja paikkoja, joissa oppiminen tapahtuu, mutta myös niitä välineitä, palveluita ja materiaaleja, joita koulussa käytetään. Tämä tuo joustavuutta myös lukemiseen ja lukemisen opetteluun. Tutkimustietoon pohjaava Ekapeli on digitaalinen oppimisympäristö, joka tukee lukemisen oppimista. Peli on ollut käytössä jo vuosia Suomen kouluissa ja kodeissa. Omassa tutkimushankkeessamme rakennamme Ekapelin hengessä uutta ReadAll-peliä, jolla pystytään harjoittelemaan ja arvioimaan lukutaitoa entistä laajemmin. Lähtötasosta tai kielitaustasta riippumatta lapset voivat ottaa suomen kielen lukutaidon alkeet haltuunsa taulutietokoneen tai älypuhelimen pelimaailmassa, omaan tahtiinsa harjoitellen niin kotona kuin koulussakin. Sama peliympäristö antaa palautetta edistymisestä ja ohjaa pelaajan tarkoituksenmukaisten harjoitusten pariin. Lukemisen prosessit Lukemaan oppiminen on prosessi, jossa edetään kirjainten ja kielen yhteenkuuluvuuden oivalluksesta pikku hiljaa kohti ymmärtävää lukemista. Toisille meistä tämä yhteys on avautunut yksittäisten ReadAll-peli digitaalinen apu lukutaidon 71
3 kirjainten ja niistä rakennettujen tavujen kautta. Tavaajasukupolvi lienee jo reippaasti keski-iässä. Toisille liukuminen kirjaimesta toiseen on ollut se metodi, jolla opettaja on paljastanut lukemisen saloja. Hitaasta yksittäisten sanojen lukemisesta olemme siirtyneet vähitellen lyhyisiin lauseisiin ja virkkeisiin, ja samalla lukunopeus on kasvanut ja virheet vähentyneet. Näin on alkanut myös paremmin valjeta lukemisen perimmäinen tarkoitus. Kyse ei olekaan ongelmanratkaisutehtävästä, jossa pitää saada yksittäinen sana selville, vaan sanoista muodostuu ymmärrettäviä ajatuksia, tapahtumaketjuja, tarinoita, tietotekstejä, vitsejä, runoja, sarjakuvan puheenvuoroja, ruokaohjeita, twiittejä ja muuta vastaavaa. Myös lukeminen itsessään on prosessi, ja onnistuakseen se edellyttää monenlaisia taustataitoja. Tekninen lukutaito, se että saa kirjoitetun sanan selville, vaatii kielen äännetietoisuutta ja kykyä hakea sanoja nopeasti omasta sanavarastosta. Kielen äänteiden ja kirjainten yhdistäminen toisiinsa onnistuu helpommin, kun oppijalla on selkeä käsitys siitä, mitä äänteitä kielessä on ja mitä tapahtuu, kun esimerkiksi äänteiden järjestystä vaihdetaan. Vanhat kunnon lastenlorut ja kielellä leikittely eivät siis olekaan vain ajanvietettä, vaan niihin kätkeytyy tärkeää harjoittelua, joka auttaa lasta tulemaan tietoiseksi oman kielensä pienimmistä yksiköistä. Nopea sananhaku on monissa tutkimuksissa todettu lukutaidon sujuvuuden kannalta tärkeäksi. Kun edessä oleva kirjainjono alkaa tarkentua lukijalle, aivot tekevät samalla töitä löytääkseen sitä vastaavan sanan varastosta. Mitä nopeampaa haku on, sitä nopeammin sana lopulta selviää, ja lukija voi siirtyä seuraavaan sanaan. Selvää on myös se, että oikea sana löytyy sitä varmemmin, mitä laajempi sanavarasto lukijalla on. Oman kielen tuntemus on siis tärkeää, jotta äännetietoisuus ja sananhaku eli lukemisen alemman tason prosessit toimisivat hyvin ja siirtyminen ymmärtävään lukemiseen olisi sujuvaa. Lukemisen ylemmän tason prosesseilla tarkoitetaan luetun ymmärtämistä ja kykyä hyödyntää lukemaansa. Silloin tär keään 72 Oppimisen tulevaisuus
4 rooliin nousee työmuisti eli se osa muististamme, jossa varastoimme tietoa lyhyeksi ajaksi ja käsittelemme sitä. Työmuistin kyvyt ovat kuitenkin rajalliset. Hitaalle lukijalle luetun ymmärtäminen voi olla vaikeaa, koska virkkeen alku ehtii pudota työmuistista pois jo ennen kuin lukija pääsee sen loppuun. Pelkkien virkkeiden loppuosien perusteella tekstin ajatus jää vaillinaiseksi, ehkä perin kummalliseksikin. Työmuistin tehtävä on myös tarkkailla, syntyykö luetusta järkevä ajatus. Jos sellaista ei muodostu, on palattava takaisin ja luettava sama kohta uudelleen. Muistin avulla tehdään myös kytköksiä luetun ja aiemmin opitun välille. Aiempi tieto toimii kiintopisteenä, johon uutta tietoa voidaan yhdistää. Ymmärtämisen myötä lukija oppii myös ennakoimaan tekstiä niin, että joka sanaa ei tarvitse lukea alusta loppuun kirjain kirjaimelta: lentää kuumailjatkuu mitä todennäköisimmin -mapallolla. Lukemisen kehitys yksittäisten sanojen selville saamisesta aina syvälliseen, tulkitsevaan ymmärtämiseen saakka on pitkä prosessi. Siihen kytkeytyy myös lapsen muiden tiedonkäsittelytaitojen kehitys. Lukemaanoppimispelillä voidaan tukea ennen kaikkea prosessin alkuvaiheita, teknistä lukutaitoa ja lukusujuvuutta, ja siten luoda paremmat edellytykset orastaville luetun ymmärtämisen taidoille. Pelillä tukea aloittelevalle lukijalle Miten ReadAll-peli sitten opettaa lukemisen alkeita? Ja miksi opettamiseen tarvitaan peli, jos luokassa on opettajakin? ReadAll-peli lähtee liikkeelle pienistä kielen yksiköistä ja niitä vastaavista kirjoitusmerkeistä, siis äänteistä ja kirjaimista. Kun kuulokkeissa kuuluu /a/, oppija etsii kosketusnäytöltä A:n ja napauttaa sitä. Palaute kertoo heti oikeasta vastauksesta samoin väärästä, jos pelaaja olisikin tullut valinneeksi A:n sijaan esimerkiksi I-kirjaimen. Peli etenee kirjain-äännepareista tavujen kautta yksittäisiin sanoihin ja niiden tunnistamiseen lapsen taitojen määräämällä tahdilla. Peli vie ReadAll-peli digitaalinen apu lukutaidon 73
5 oppijan tekemään yhä uudenlaisia valintoja ja luokitteluja: Valitse sanoista kaikki eläinten nimet, Onko lause Puolukat ovat sinisiä oikein vai väärin?, Mikä sana ei kuulu joukkoon? ja niin edelleen. Lukutaitoa käytetään yhä vaativampien tehtävien tekemiseen, kun teknisen lukutaidon rinnalla aletaan harjaannuttaa lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämistä. ReadAll-peli on mukana kaikissa lukemaanoppimisprosessin vaiheissa. Toisaalta sillä tuetaan myös lukemisen taustalla olevia kognitiivisia, tiedonkäsittelyyn liittyviä prosesseja. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun tehtävissä harjoitellaan kirjain-äännevastaavuutta, opetellaan erottamaan toisiaan muistuttavia äänteitä tai tavuja, tai kun tehtävät vaativat nopeaa sanojen tunnistusta tai työmuistin käyttämistä. Oppijat ovat erilaisia, ja siksi oivallus kielen ja kirjoituksen yhtey destä voi syntyä monin eri tavoin. Joku katsoo asioita kokonaisuuden kannalta ja oivaltaa kirjoitetun sanahahmon ja puhutun sanan vastaavuuden. Tästä ehkä alkaa tarkempi kirjoituksen ja puheen pilkkominen kirjaimiin ja äänteisiin. Toisille on luontevampaa koota kokonaisuus pienistä yksiköistä, siis äänteistä ja niitä vastaavista kirjaimista kokonaisiksi sanoiksi. ReadAll-pelissä oppija pääsee kokeilemaan näitä erilaisia oivallustapoja: välillä on luettava ruudulla nopeasti välähtäviä sanoja, toisaalla rakennetaan sanoja annetuista kirjaimista tai etsitään kuullun tavun tai sanan kirjoitettua vastinetta ruudulta. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa oppia lukemaan. Todennäköisesti harjaantunut tekninen lukutaito hyödyntää monia eri tapoja kirjoitetun sanan tunnistuksessa. Tämän monitahoisen ilmiön perinpohjainen selvittäminen teettää tutkijoilla vielä runsaasti työtä. ReadAll-peli sopii hyvin yhteen uuden opetussuunnitelman kanssa. Opetussuunnitelma korostaa henkilökohtaisia oppimispolkuja, ja se on myös Ekapelin kantavia ideoita. Pelitulosten perusteella harjoiteltaviksi valikoituvat juuri ne asiat, joissa lapsella tuntuu vielä olevan opittavaa: jos M ja N osoittautuvat vaikeiksi, niiden 74 Oppimisen tulevaisuus
6 tunnistusharjoittelua jatketaan muiden kirjain-äänneparien ohella. Tutkimuksissa on huomattu, että lukivaikeuslapset hyötyvät toistavasta harjoittelusta, mutta luokassa opettaja ei välttämättä pysty sellaista järjestämään. Tällaisessa tilanteessa peli on avuksi. Peli myös tunnistaa hyvän osaamisen ja etenee silloin nopeammin uusiin kenttiin ja tehtäviin. Tällöinkin se edistää ja tukee oppimista. Samalla peli tarjoaa vaihtelua luokan työtapoihin ja opettajalle mahdollisuuden eriyttää opetustaan. Kaikki tämä on linjassa opetussuunnitelman kanssa, jossa kehotetaan hyödyntämään opetuksessa pelien ja pelillisyyden tarjoamia mahdollisuuksia. Arviointia leikiten Opetussuunnitelmauudistuksen myötä perinteisistä koulun arvioin titavoista ollaan luopumassa. Alakoulussa numeroarviointi on yhä harvinaisempaa. Arviointi sinänsä ei katoa, se vain muuttaa muotoaan keskustelevammaksi ja yksilön omaa edistymistä paremmin kuvaavaksi. Arvioinnin kohteena on oppilaan edistyminen verrattuna hänen aikaisempaan osaamiseensa eikä niinkään ulkoapäin asetettuihin tavoitteisiin nähden. Koulun on huolehdittava siitä, että oppilas saa säännöllisesti oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa omasta edistymisestään. Koulun tehtävänä on myös pystyä tavoittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ne oppilaat, joille oppiminen tuottaa tavallista enemmän vaikeuksia. Varhaisella ongelmien havaitsemisella pyritään saamaan oppilas asiantuntevan tuen piiriin mahdollisimman aikaisin. Tällä pyritään estämään ongelmien kasautuminen, monimuotoistuminen ja pitkittyminen. Varhainen havaitseminen tarkoittaa käytännössä arviointia, jonka avulla oppilaan tarvitsema tuki pystytään valitsemaan ja kohdentamaan oikein. Erityisen tärkeää vaikeuksien varhainen havaitseminen ja oikeanlaisen tuen antaminen on silloin, kun ongelmat ilmenevät lukutaidossa. Alkuopetuksen yhtenä tavoitteena on luoda vankka ReadAll-peli digitaalinen apu lukutaidon 75
7 pohja taidolle, joka tästä eteenpäin on keskeinen oppimisen väline. Lukutaidon ongelmilla on siis taipumus kasautua myös muiden oppiaineiden ja varsin pian myös lapsen oppimismotivaation ja itsetunnon ongelmiksi. Lukemisen vaikeudet voivat näyttäytyä eri tavoin. Joillakin ongelmana on hidas lukeminen, toisilla taas ongelmia tuottaa lukemisen epätarkkuus. Kummassakin tapauksessa luetun ymmärtäminen hankaloituu. Toisaalta luetun ymmärtämisessä voi olla vaikeuksia, vaikka lukunopeus ja -tarkkuus olisivatkin hyvällä tasolla. Lisäksi joillakin piilevä lukemisen vaikeus tulee esiin vasta toisen kielen yhteydessä. Monilla lukivaikeuksisilla on ongelmia myös kirjoittamisessa. Lukemisen ongelmien moninaisuudesta voi jo päätellä, että niille ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä. Siksi pelkkä lukemisen ongelman havaitseminen ei vielä paljasta, mikä olisi sopivin tapa auttaa lasta eteenpäin lukupolulla. Tarvitaan monimuotoista ja tutkimustietoon pohjautuvaa arviointia, jossa tarkastellaan myös lukemisen taustatekijöitä. Arvioinnin ei tarvitse olla erillinen toimenpide. Hyvin suunnitellussa oppimisympäristössä opettelu ja arviointi yhdistyvät luontevasti. Oppijan kannalta on tärkeää, että arviointi ei ole päätepiste vaan luonteeltaan jatkuvaa ja oppimista eteenpäin ohjaavaa. Näin se toimii apuvälineenä oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimisessa. Samalla kun oppilas, opettaja ja vanhemmat saavat tärkeää tietoa lapsen osaamisesta, he saavat myös opastusta siitä, miten kannattaa jatkaa eteenpäin. ReadAll-pelissä palaute- ja arviointikäytänteet on pyritty rakentamaan edellä mainittujen periaatteiden mukaisiksi. Pelaaja saa välittömän palautteen jokaisesta vastauksestaan. Lisäksi väärin menneet vastaukset korjataan heti, eli pelaajalla on mahdollisuus oppia tekemästään virheestä välittömästi. Pelien tapaan tehtäväkentässä onnistumista palkitaan pisteillä ja kolikoilla. Suoriutuminen erityyppisissä tehtävissä antaa tärkeää tietoa osaamisen tasosta ja edistymisestä, mutta lapsi ei koe sitä arviointina. Saatujen tulosten 76 Oppimisen tulevaisuus
8 perusteella määräytyy myös se, minkälaisia tehtäviä peli tarjoaa lapselle seuraavaksi. Tämän päivän koulussa kehittyvän lukutaidon arvioinnissa on kaksi tasoa: toisaalta pyritään mahdollisimman varhain tunnistamaan ne oppilaat, jotka tarvitsevat tukea lukemaan oppimisessa, ja toisaalta arvioidaan niiden oppilaiden kehitystä, jotka jo saavat lisätukea oppimiseen. Tuen tarpeessa olevien oppijoiden tunnistamiseksi arviointia tehdään koko luokalle, mutta yleisesti käytössä olevilla, jo melko vanhoilla menetelmillä tämä oppilaskohtainen arvioin ti vaatii paljon aikaa ja resursseja. Jos luokassa on 20 oppilasta ja jokainen heistä käyttää arviointitehtäviin 45 minuuttia, kuluu tähän etukäteisjärjestelyineen ja tuloskoonteineen helposti kokonainen viikko erityisopettajan työaikaa. Samalla jokainen lapsi vuorollaan joutuu olemaan pois opetuksen piiristä arvioinnin ajan. ReadAll-pelillä pyritään tekemään arvioinnista helpompaa ja nopeampaa. Arviointitehtävät tehdään pelin lomassa, tulokset ovat saatavilla heti ja koko luokka voi pelata peliä samanaikaisesti taulutietokoneilla, jolloin säästyy runsaasti aikaa ja muita resursseja. Arviointiin tarkoitetuissa kentissä tehtävien esikuvina ovat olleet lukemisvaikeuksien diagnosoinnissa käytetyt erilaiset testit. Nämä arviointitehtävät kohdistuvat lukutaitoon joko suoraan tai epäsuorasti. Lukutaitoon suoraan suunnatuissa tehtävissä arvioidaan lukemisen sujuvuutta tai luetun ymmärtämistä. Epäsuorissa tehtävissä sen sijaan selvitetään lukemisen taustatekijöitä, kuten äännetietoisuutta, tuttujen asioiden nopeaa nimeämistä, sanavaraston laajuutta tai työmuistin kapasiteettia. Digitaalisesti tehtävän arvioinnin ja tukitarpeen seulonnan voi väittää olevan tasapuolisempaa kuin kasvokkain tapahtuva arvioin ti tai testaus. Kasvokkain tapahtuvassa tilanteessa testaaja saattaa lukea ohjeen väärin tai painottaa eri lukukerroilla ohjetta eri tavoin. On myös hyvin tavallista, että arviointitehtävissä pitää reagoida kuultuun ärsykkeeseen, kuten äänteisiin, tavuihin, sanoihin tai numerosarjoihin, jotka testaaja lukee ääneen. Myös siinä saattaa ReadAll-peli digitaalinen apu lukutaidon 77
9 tulla virheitä, vaihtelua tai eripituisia taukoja ärsykkeiden välille. Kaikki tämä voi vaikuttaa lapsen suoriutumiseen ja tuloksiin. Sen sijaan digitaalisessa tehtävässä jokainen oppilas kuulee täsmälleen samanlaiset ohjeet ja ärsykkeet. Testitilanteen tasalaatuisuutta lisäävät kuulokkeet, joiden kautta ohjeet ja ärsykkeet kuullaan. Näin jokainen oppilas saa yksilöllisen työrauhan isossakin luokassa. Digitaalisella arvioinnilla ja seulonnalla on myös kääntöpuolensa, jota ei saa sivuuttaa. Kahdenkeskisessä arviointitilanteessa opettaja saa oppilaasta paljon muutakin informaatiota kuin tehtävävastaukset. Hän pystyy tarkkailemaan muun muassa sitä, kuinka keskittyneesti ja sinnikkäästi lapsi tehtäviä tekee, ja pystyy myös rytmittämään tilanteen niin, että lapsi jaksaa osoittaa taitojaan parhaiten. Digitaalisessa arvioinnissa toinen osapuoli on kone, joka rekisteröi vastaukset ja antaa seuraavan tehtävän. Oppilaan on helppo käydä tehtävät läpi nopeasti, keskittymättä, ikään kuin automaattiohjauksella ja vastauksia sattumanvaraisesti naputellen. Myös digitaalinen arviointitilanne tarvitsee siis valvojan. Kaikesta huolimatta digitaalinen peli ja sen sisältämät, erityisesti arviointiin keskittyvät tehtävät antavat mahdollisuuden varhaiseen, monipuoliseen ja resurssitehokkaaseen lukivaikeuksien seulontaan. Lukutaitopelin rakentaminen tieteen kymmenottelu Kun halutaan opettaa ja arvioida taitoa sekä tukea oppimisprosessia tehokkaalla tavalla, menetelmän pohjaksi on löydyttävä tutkimustuloksia siitä, miten taito kehittyy, mitä ongelmia siinä on havaittu ja mistä ongelmat johtuvat. Lisäksi valmiin menetelmän toimivuudesta ja tehokkuudesta on saatava näyttöä, ja myös tämä tapahtuu tutkimuksen kautta. ReadAll-pelinkin taustalla on monitieteinen joukko tutkijoita: kielitieteilijöitä, psykologeja, kasvatustieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, matemaatikkoja ja informaatioteknologian osaajia. 78 Oppimisen tulevaisuus
10 Lukiessaan ihminen käsittelee kieltä. Näin ollen kielitieteilijöiden tietämys kielen rakenteesta ja tehtävistä on ReadAll-pelin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kielitiedon pohjalta voidaan muokata tarkoituksenmukaiset tehtävät juuri suomen lukutaidon harjaannuttamiseen. Toisaalta kasvatustieteilijöiden ja psykologien tietämys lukemaan oppimisesta ja siinä esiintyvistä vaikeuksista sekä niiden syistä mahdollistaa erilaisten oppimispolkujen hahmottamisen myös peliin. Samalta tieteelliseltä pohjalta on rakennettu myös erilaiset lukutaidon ja sen taustatekijöiden arviointivälineet, jotka ReadAll-pelissä on muutettu digitaaliseen muotoon. Sovellussuunnittelijoiden tehtävänä on luoda pelimaailma ja irrottaa peli tutkijoiden tiedemaailmasta niin, että siitä tulee lapsen kannalta kiinnostava, innostava, koukuttava ja hauska. Yhdessä matemaatikkojen ja tilastotieteilijöiden kanssa he rakentavat myös ne järjestelmät, joiden avulla peli mukautuu kunkin pelaajan taitoihin ja tarjoaa oikeanlaista haastetta. Sama monitieteinen joukkue myös testaa, millainen vaikuttavuus pelillä on eli tukeeko se lukemaan oppijaa oikealla tavalla. Pelisisältöjä muokataan vaikuttavuustutkimuksen tulosten perusteella, ja vasta tämän jälkeen peli on valmis käyttöön. Uuden ReadAll-pelin tavoitteena on olla tukemassa kaikkia lukemaan oppijoita. Tämänkaltaiset tuotteet osoittavat, miten lähellä tiede on jokapäiväistä elämää. Olemalla käytännöllinen voi olla samalla myös vahvasti mukana tieteen trendeissä. ReadAll-peli digitaalinen apu lukutaidon 79
11 ReadAll-peli digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin Heinola, K., J.-M. Latvala, R. Heikkilä & H. Lyytinen (2010). Lukutaidon ennustaminen esikouluiässä. Lapsen tuen tarpeen tunnustaminen lukemaan oppimisessa ensimmäisellä ja toisella luokalla. NMI-Bulletin 20:4, Latvala, J.-M. & H. Lyytinen (2011). LukiMat ja Ekapeli. Ennaltaehkäisevää tukea suomalaisille lukiriskilapsille. Psykologia 46:2 3, Richardson, U. & H. Lyytinen (2009). Lukivaikeutta ennaltaehkäisevä harjoittelu. Teoksessa O. Aaltonen, R. Aulanko, A. Iivonen, A. Klippi & M. Vainio (toim.), Puhuva ihminen. Puhetieteiden perusteet. Helsinki: Otava. Lisälukemistoa 143
12 Richardson, U. & H. Lyytinen (2014). The GraphoGame Method. The theoretical and methodological background of the technologyenhanced learning environment for learning to read. Human Technology 10:1,
Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena
Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotLukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%
www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille
LisätiedotEKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA
JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotPari sanaa arvioinnista
Pari sanaa arvioinnista Joensuun seudun ops Jokaisella oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen jokaisena työpäivänä (Perusopetuslaki 30) Mitä minun tulee tehdä, liittyen oppiainekohtaisiin
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotTuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI
www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
Lisätiedotwww.lukimat.fi ja Ekapeli
www.lukimat.fi ja Ekapeli Lukemisen ja matematiikan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti Virtuaaliopetuksen päivät 2011 FT Juha Matti Latvala Niilo Mäki Instituutti LukiMat hanke Opetus ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotTyöskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9
Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Tämän yhteenvedon pohjana on Vasa övningsskolan opettajien laatima ruotsinkielinen aineisto työskentelyn arvioinnin perusteista; lähtökohtana opetussuunnitelman
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU
Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotARVIOINTI veso-iltapäivä alakoulut OPS 2016
ARVIOINTI veso-iltapäivä 29.3.17 alakoulut OPS 2016 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotNäin oppiminen muuttuu Helsingissä
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotDigitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana Viisi keskeistä trendiä Kirsi Harra-Vauhkonen Toimitusjohtaja, Sanoma Pro Educa 26.1.2018 @kirsi_k @SanomaPro #digioppiminen Tarjoamme oppimisen ja
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotOpettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka
Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Omppu-diplomivihko 3.-4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotOppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotOsaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotLUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6
LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 3. - 4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotOppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotYmpäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio
Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio ja robotisaatio Hyvinvoinnin ongelmat eli niin sanottu
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotVEKTOR- HARJOITUSOHJELMA
VEKTOR- HARJOITUSOHJELMA Ha Vektor On suunniteltu 6-8-vuotiaille lapsille matematiikan perusteiden oppimiseen MUTTA sopii iästä riippumatta kaikille, joilla on matematiikan oppimisvaikeuksia ja/tai hahmotusvaikeuksia
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotOps14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014
Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotAjatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla
Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan
LisätiedotLAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin
LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.
LisätiedotPelattavuus ja tutkittavuus samassa oppimispelissä?
Pelattavuus ja tutkittavuus samassa oppimispelissä? Vesa Rantanen Kuinka tehdä hittipeli? Tätä kysymystä on varmasti pohdittu usein monissa pelialan työyhteisöissä. Suomessa tunnetaan hyvin Rovio ja Supercell,
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotSiilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1
Siilinjärven alakoulujen opettajat 4.4.2017 Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1 Ohjelma Klo 13.45 Asiaa arvioinnista formatiivisesta arvioinnista oppiaineiden arvioinnista nivelvaiheiden arvioinnista Asiaa
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotOppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.
Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotFormatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?
Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TAITOJA
KOULUTULOKKAAN TAITOJA Pukee itse ja osaa sitoa kengännauhat. Syö haarukalla ja veitsellä. Osaa käydä itsenäisesti WC:ssä ja pesulla/suihkussa. Liikuntatuntien jälkeen tulee peseytyä. Osaa huolehtia omista
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
Lisätiedot