PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VAN- HUSTEN LAITOSHOIDON LIIKELAITOS KYSTERI

Transkriptio

1 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VAN- HUSTEN LAITOSHOIDON LIIKELAITOS KYSTERI Palvelualuekertomus 2013

2 Palvelualuekertomus Numero 2 (44) n hallinto Sisällys 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 2. KYSTERIN TOIMINTA-ALUE Väestö Alueen kuntien ja KYSTERI liikelaitoksen talouskatsaus Organisaatio Henkilöstö RISKIT JA SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO TOIMINTAKAUDELTA KEHITTÄMISTOIMINTA KYSTERIN TULOSLASKELMA HALLINTO-, TALOUS- JA TUKIPALVELUT Johtokunta KYSTERIN strategian ja puitesuunnitelman toteutuminen Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut Tietohallinto Kiinteistö- ja muut tukipalvelut TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA Asiakaslähtöisyys Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaamisen tukeminen Palvelujen toimivuus Palveluyksiköiden toiminnalliset kuvaukset Hyvien toimintamallien tunnistaminen ja vertaileminen Merkittävimmät ulkoisten palvelujen tuottajat palveluyksiköille Taloudellisuus ja tehokkuus Jäsenkuntien palvelut ja maksuosuudet 43 n hallinto

3 Palvelualuekertomus Numero 3 (44) n hallinto 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2013 on perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos n toinen talousarvio- ja tilivuosi. n tulokertymä muodostuu pääasiassa jäsenkunnilta kannettavista ennakoista, jotka perustuvat arvioituihin suoritemääriin ja n tuotehinnastoon. Vuonna 2013 jokaisen palveluyksikön tavoitteena oli tilinpäätöksessä nollatulos. Kuntakohtainen toteuma riippuu kuitenkin palvelujen käytöstä. Koska vuoden 2013 suoritemääristä kertyvä tulokertymä jäi osittain alle suunnitellun, niin kokonaisuuden näkökulmasta tämä edellyttää hintojen nostamista tilinpäätösvaiheessa. Palveluyksiköiden menoissa kiinnitettiin erityistä huomiota henkilöstökuluihin. Kokonaisuutena vuoden 2013 toiminnallista ja taloudellista tulosta voidaan pitää hyvänä. Palvelutoimintaa ja sen kattavuutta seurataan ja arvioidaan kunnittain toteutuneiden palvelusuoritteiden määrällä 1000 asukasta kohti. n alueella palveluja pystyttiin toteuttamaan palveluyksiköittäin suunnitellusti ja hoidon saatavuus vastaanottotoiminnassa sekä suun terveydenhuollossa toteutui hoitotakuun mukaisesti. Päiväaikaisen toiminnan tehostaminen vastaanottotoiminnassa on selkeä kehittämiskohde, jonka suuntaisesti 2013 Kaavin terveysasemalla uudistettiin toimintakäytäntöjä. Tätä kehittämistyötä jatketaan muilla terveysasemilla. n ongelmat henkilöstön saatavuudessa ovat olleet vähäisiä. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sijaistarpeessa oli puutteita Koillisella alueella. Tilanne korjaantui tältä osin elokuussa, ja loppuvuoden aikana saatiin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vakanssit täytetyksi. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana toteutettiin kuntaneuvottelut vuosien puitesuunnitelman valmisteluun liittyen ja vuoden 2014 lähtökohtien ja tavoitteiden tarkastelemiseksi. Neuvotteluista voidaan todeta, että kuntien taloustilanteen kireys aiheuttaa painetta liikelaitoksen talouden suunnitteluun. Kiristyvän taloustilanteen hallinta on avannut keskustelun palvelurakenteista ja -tasosta. Taloustilanteen niin vaatiessa joudutaan laitoshoidon ja osittain päivystysjärjestelyjen rakenteelliseen muutokseen. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen suunnitelmallinen vähentäminen on tavoitteena. Liikelaitos on pyrkinyt avoimuuteen ja tarkastelemaan palveluprosesseja yhteisen hyödyn näkökulmasta niin kuntien kuin myös erikoissairaanhoidon palvelutuotannon suhteen. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma ja liikelaitoksen oma Sote -eheys - hanke ovat nostaneet nämä teemat keskiöön. KYSin tuottavuushankkeen edistäminen on myös liikelaitoksen näkökulmasta keskeistä, jotta koko sosiaali- ja terveystoimen kustannusrakennetta saadaan sopeutettua. Liikelaitoksen henkilökunta on osallistunut aktiivisesti sairaanhoitopiirin tuottavuushankkeen työryhmiin. Lainsäädännön edellyttämää Sote-eheyttä valmisteltiin alkuvuodesta 2013 ja toisen vuosikolmanneksen aikana ohjausryhmässä päätettiin jatkovalmistelujen linjaukset tavoitteena integraation toteutuminen vuonna Tulevan toiminnan suunnittelua ohjaa jatkossa kuntien hyväksynnässä oleva n kuntien terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma ja kansallinen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. n hallinto

4 Palvelualuekertomus Numero 4 (44) n hallinto 2. KYSTERIN TOIMINTA-ALUE 2.1 Väestö Alueen väestön ikärakenne ja väestökehitys sekä huoltosuhde n alueen kuntien väestön kokonaismäärä on n alueen kolme palveluyksikköä ovat kooltaan lähes samankokoisia. Nilakan alueen väestö on Leppävirran ja Koillis-Savon ( ). Loppuvuoden 2012 mukaisesti koko alueen väestöstä oli vuotiaita 13,5, vuotiaita 58,9 ja yli 65 vuotiaita 27,6 prosenttia ja vuotiaiden osuus on pienempi ja yli 65 vuotiaiden suurempi kuin muualla Pohjois-Savossa. Leppävirran palveluyksikössä on enemmän 0-14 vuotiaita kuin Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköissä. Nilakassa on puolestaan enemmän yli 65 -vuotiaita kuin Leppävirralla ja Koillis-Savossa. (Tilastokeskus ) n alueen kuntakohtaisessa tarkastelussa n alueella yli 65 vuotiaiden suurin osuus on Rautavaaralla ja Vesannolla. Seuraavaksi eniten heitä on Pielavedellä. Leppävirralla yli 65- vuotiaita on n alueen kuntien vertailussa vähiten. (Taulukko 1.) n alueen kuntien taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2012 koko maan ja Pohjois-Savon alueen keskiarvon yläpuolella. n alueen kunnista Pielavedellä ja Vesannolla oli korkein huoltosuhde vuonna (Taulukko 1.) ( Taulukko 1. KYSTERIn alueen, Pohjois-Savon ja koko maan väestön 0-14, ja yli 65 - vuotiaat (n ja % osuus väestöstä) sekä huoltosuhde Väestö %-osuudet Väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus Yhteensä *) Keitele ,6 60,5 26,9 65 Pielavesi ,7 55,7 29,6 79 Tervo ,2 60,6 29,2 65 Vesanto ,4 56,0 32,6 79 Juankoski ,7 61,7 25,6 62 Kaavi ,8 57,0 29,2 76 Rautavaara ,1 56,5 32,3 77 Leppävirta ,9 60,2 24,9 66 KYSTERIn alue ,5 58,9 27,6 70 POHJOIS-SAVO ,4 63,8 20,8 57 KOKO MAA ,4 64,8 18,8 54 *) väestöllinen huoltosuhde = alle 15-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden n alueella väestön määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähenee vuosien ja 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa. Kasvu on selkeintä Leppävirralla, Juankoskella ja Keiteleellä. Väestöennusteiden mukaisesti tarkasteltaessa 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on kuitenkin n alueen kunnissa maltillisempaa kuin kokonaisuudessaan Pohjois-Savossa. (Taulukko 2.). n hallinto

5 Palvelualuekertomus Numero 5 (44) n hallinto Taulukko 2. KYSTERIn alueen 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2012 ja ennuste vuodelle 2030 Väestö v Ennuste v Muutos Ennuste 2030 Yht. 75 v. % Yht. 75 v. % % v.osuus % Keitele , , ,4 Pielavesi , , ,2 Tervo , , ,1 Vesanto , , ,5 Nilakka , ,9 31 Juankoski , , ,2 Kaavi , , ,5 Rautavaara , , Koillis-Savo , ,8 30 Leppävirta , , POHJOIS-SAVO ,4 67 Lähde. Tilastokeskus Kuntien väestöstä vuonna 2012 yli 85 vuotiaiden osuus oli suurin Vesannolla (5 %) ja pienin Leppävirralla (2,9 % ). Näin jakautui myös 75-vuotiaiden osuus. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vanhin väestö on n alueen kunnista Tervossa (Taulukko 2.). Alueen väestön koulutustaso n alueen kuntien väestöstä tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2011 tilastojen mukaan vähän yli puolet (56,3 %, vrt. Pohjois-Savo 67,7 ja koko maa 67,7 %) ja ilman tutkintoa olevia vajaa puolet (43,4 %, vrt. Pohjois-Savo 32,3 ja koko maa 32,3 %). Tutkinnon suorittaneista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 42,6 (vrt. Pohjois-Savo 43 ja koko maa 39,5 %) ja korkea-asteen tutkinnon 14,4 prosenttia (vrt. Pohjois-Savo 24,7 ja koko maa 28,2 %). Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita oli n alueen väestöstä eniten Leppävirralla (21,7 %) ja vähiten Koillis-Savossa (12,6 %). Ilman tutkintoa olevia oli eniten Koillis-Savossa (45,1 %) ja vähiten Leppävirralla (35,9 %). Edellä kuvatut tiedot on koottu Pohjois-Savon liiton tilastotiedoista vuodelta (Taulukko 3.) Taulukko vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukan vuotta Tutkinnon suorittaneita Keskiaste Korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä täyttänyt % 15-v % 15-v % 15-v % 15-v väestö henk. täyttäneistä henk. täyttäneistä henk. täyttäneistä henk. täyttäneistä Keitele , , , ,3 Pielavesi , , , ,7 Tervo , , , ,3 Vesanto , , , ,0 Nilakka , , , ,1 Juankoski , , , ,3 Kaavi , , , ,9 Rautavaara , , , ,1 Koillis-Savo , , , ,1 Leppävirta , , , ,9 KYSTERIN alue 56,3 42,6 14,4 43,4 POHJOIS-SAVO , , , ,3 KOKO MAA , , , ,3 Lähde: Pohjois-Savon liitto n hallinto

6 Palvelualuekertomus Numero 6 (44) n hallinto Alueen väestön työttömyysaste Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 n alueen kunnissa 11 prosenttia (ka). Pohjois-Savossa työttömyysaste oli tuolloin 10,7 ja koko maan 9,4 prosenttia. Korkein työttömyysaste n alueen kunnista oli vuonna 2012 Kaavilla (12,3 %) ja matalin Tervossa (9,4 %) Pitkäaikaistyöttömiä on väestöstä eniten Keiteleellä (3,5 %) ja vähiten Rautavaaralla (1,8 %). Nuorisotyöttömien osuus on suurinta Leppävirralla (18,1 %) ja vähäisintä Vesannolla (6,9 %). Vaikeasti työllistyviä on n alueen kuntien väestöstä kokonaisuudessaan hieman yli neljä prosenttia. (Pohjois-Savon liitto, 2013) Alueen väestön hyvinvointi ja terveydentila Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kuviossa 1 on kuvattu n alueen kuntien väestön ikävakioidut sairastavuusindeksit. Voidaan todeta, että vuonna 2012 sairastavuusindeksi oli korkein Rautavaaralla ja matalin Leppävirralla. Vuosien vertailussa sairastavuusindeksit ovat laskeneet vuonna 2012 Kaavilla ja Rautavaaralla. Vesannolla ikävakioitu sairastavuusindeksi kasvoi tuolloin. Kuvio 1. KYSTERIN alueen kuntien ikävakioidut sairastavuusindeksit vuosina n alueen väestön ikävakioidut sairastavuusindeksit vuosina ,6 146,9 127,4 122,5 128,9 149,4 129, Lähde THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet (Kela ikävakioitu) 2.2 Alueen kuntien ja KYSTERI liikelaitoksen talouskatsaus Verotulot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot Kuviossa 2 on kuvattu n alueen kuntien taloutta toimintatulojen ja menojen, verotulojen ja valtionosuuksien avulla ( /asukas). n alueen kunnista heikoin toimintakate vuonna 2012 oli Rautavaaralla. Parhaimmat toimintatuotot olivat Tervossa. Suurimmat verotulot / asukas olivat Juankoskella ja pienimmät Vesannolla. Valtion osuuksia eniten sai tuolloin Rautavaara ja vähiten Leppävirta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintamenot ovat kasvaneet, mutta valtionosuudet ja verotulot eivät ole kasvaneet riittävästi kattaakseen kuntien vuosikatteen heikentymisen. n hallinto

7 Palvelualuekertomus Numero 7 (44) n hallinto Kuvio 2. KYSTERIn alueen kuntien talous: toimintatulot, - menot, verot ja valtionosuudet, / asukas vuonna 2012 KYSTERIN alueen kuntien talous vuodelta 2012 Leppävirta Rautavaara Kaavi Juankoski Vesanto Tervo Pielavesi Keitele Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Juankoski Kaavi Rautavaara Leppävirta Toimintamenot /asukas Toimintatuotot /asukas Valtionosuudet, /asukas Verotulot, / asukas Väestö Lähde: Tilastokeskus Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas ilmaistaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Taulukossa 4 on kuvattu n alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset vuodelta Tämä oli n ensimmäinen toimintavuosi. n alueen kuntien keskinäisessä vertailussa suurimmat sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot tuolloin olivat Vesannolla (P-S vrt. luku 126) ja pienimmät Leppävirralla (P-S vrt. luku 94). Vuonna 2011 suurimmat sosiaali- ja terveystoimen menot olivat Rautavaaralla. Suurimmat sosiaalitoimen menot olivat vuonna 2012 Rautavaaralla (P-S vrt. luku 138) ja pienimmät Leppävirralla (P-S vrt. luku 71). Erikoissairaanhoidon menot olivat Vesannolla suurimmat ja Keiteleellä pienimmät. (Taulukko 4) Taulukko 4. Sosiaali- - ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas vuonna 2012 n hallinto

8 Palvelualuekertomus Numero 8 (44) n hallinto KYSTERIn talouskatsaus Tässä talouskatsausosiossa käydään läpi n talousarvion toteumista. Toimintavuoden 2013 n hallinnon, Leppävirran, Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköiden käyttötalouden toteutumisvertailut ovat tämän palvelualuekertomuksen sivuilla Koko n tasolta tuloslaskelman toteutumisvertailu on kuvattu luvussa 5. Liikevaihto n liikevaihto oli yhteensä 31, 6 M. Poistoja oli yhteensä ,93 euroa. Poistot koostuivat sijoitusrahastoon kiinnitetyistä omaisuuseristä. Kuntayhtymän yhdistelmätilillä oli vuoden vaihteessa 4,508 M. lle perustettiin sijoitusrahasto, johon lle toiminnan luovuttaneiden kuntayhtymien ja kuntien taseessa ollut omaisuus siirrettiin. Sijoitusrahaston säännön mukaan rahastoon siirtyi luovutushetkellä tasearvoltaan vähintään 8000 :n omaisuus. Rahaston pääoma oli yhteensä ,14. Toimintatulot n jäsenkunnilleen myymät palvelut toteutuivat talousarvioon verraten noin 96 %:sti. Jäsenkuntamyynti oli yhteensä 30,488 M. Hoitopalveluja myytiin ulkokunnille 16 % yli talousarvion, yhteensä 1,08 miljoonaa euroa. Muu ulkoinen myynti ylittyi yhteensä 45 % ( ). Liiketoiminnan muut tuotot, johon luetaan mukaan asiakasmaksut, olivat 4,3 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat yhteensä ,01 ja muille maksetut korot yhteensä ,90. Poistoja oli yhteensä ,93. Poistot koostuivat sijoitusrahastoon kiinnitetyistä omaisuuseristä. Toimintamenot n henkilöstökulut toteutuivat talousarvioon verrattuna 93,7 %:sti, josta palkat toteutuivat 96 %:sti. Henkilöstömenot olivat yhteensä 21,710 M, josta palkkojen osuus oli 17,988 M. Eläkemenoihin ei sisälly eläkemenoperusteisia eläkemenoja. Lisäksi ns. varhaiseläkemaksuja (= varhe) ei myöskään kohdistunut lle yhtään. Materiaalin ostot alittivat talousarvion noin 6 %:lla. Apteekkitarvikemenot ylittivät talousarvion 6 %:lla. Materiaalin ostot olivat yhteensä 2,2 M (talousarvio 2,38 M ). Palveluiden ostot ylittivät talousarvion 7,8 %:lla. Ulkoisten palveluiden ostot yhteensä olivat 7,7 M ja sisäisten palveluiden ostot 0,61 M, yhteensä palveluiden ostot olivat 8,34 M. Menojen ylitys johtui pääosin ICT - menoista ja asiantuntijapalveluista. Atk-menoja ostettiin yhteensä 1,2 M, joka ylittyi 4,8 %:lla. Näillä katettiin kaikki ostot Istekiltä, mukaan lukien atklaitteiden hankinnat palvelupakettina sekä ohjelmistojen kehittämiskulut ja lisenssimaksut. Postipalvelut ylittyivät 49,5 %:lla ( ). Telepalvelut toteutuivat talousarvion mukaan. Tutkimus- ja hoitopalvelut kokonaisuudessaan ylittivät arvion 14,7 %:lla. Ne olivat yhteensä 3,9 M. Siitä laboratoriopalveluiden osto Islabilta oli 1,7 M, mikä on 7,6 % yli arvioidun. Muut tutkimus- ja hoitopalvelut ylittyivät 14,4 % koko palvelualueella 1, 0 M. Tämä ylitys johtuu Koillis-Savon ostopalveluista. Työterveyshuollon menot ylittivät selkeästi budjetoidun, 42,5 %:lla. n hallinto

9 Palvelualuekertomus Numero 9 (44) n hallinto Muut menot ja vuokrat toteutuivat n palvelualueena tasolla tarkasteltuna lähes budjetoidusti. Kunnille maksettiin vuokratuloa toimintavuoden aikana 3,3 M. Rahoitusmenoissa on varauduttu peruspääoman koron maksuun jäsenkunnille sekä sijoitusrahaston pääomasta maksettavaan korkoon. Korkokulut ovat yhteensä ,90. Rahoitustuloja on kertynyt yhdistelmätilin korosta kaikkiaan ,01. Sijoitusrahaston pääoma oli yhteensä euroa. KYSTERI liikelaitoksen tilikauden tulos on +-0. Investointien toteutuminen n vuoden 2013 talousarviossa ei varauduttu investointimenoihin. Tietohallinnollinen infrastruktuuri ja päätelaitteet on hankittu Istekiltä palvelupakettina. Rahoituslaskelman toteutuminen n rahavarojen muutos on yhteensä ,22. Yhdistelmätilin saldo oli ,55. Peruspääoma on yhteensä Liikealijäämä on ,11 euroa. Tilikauden tuloksen yli-/alijäämä on nolla euroa. Poistot ovat yhteensä ,93 (talousarvio ,93 ). Nettorahoitustuotot ovat yhteensä 5 853,11 (talousarvio ). Palveluyksikkökohtaiset tulokset olivat vuonna 2013 seuraavat: PY 400 Hallinto Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason. Palvelujen ostot kuntayhtymältä ylittivät budjetoidun tason 2,4 %:lla. Muut budjetoidut menot alittivat talousarvion. Tulos poistojen jälkeen on nolla euroa. n hallinto

10 Palvelualuekertomus Numero 10 (44) n hallinto KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2013 PY400 KYSTERIN HALLINTO TILINPÄÄTÖS ALKUPERÄINEN TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA Tot.% 2012 TALOUSARVIO Liiketoiminnan muut tuotot , , ,20 76,32 Materiaalit ja palvelut , , ,44 74,15 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,72 17,74 Ostot tilikauden aikana , , ,72 17,74 Ulkoiset , , ,72 17,74 Palvelujen ostot , , ,72 74,75 Ulkoiset , , ,39 54,76 Palvelualueen sisäiset Kuntayhtymältä , , ,67 102,43 Henkilöstökulut , , ,12 84,07 Palkat ja palkkiot , , ,69 85,41 Henkilösivukulut , , ,43 78,63 Eläkekulut , , ,55 76,14 Muut henkilösivukulut , , ,88 87,21 Liiketoiminnan muut kulut , , ,37-82,66 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , , ,01-26,36 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,01 618,98 Korkotuotot , , ,01 119,36 Muille maksetut korkokulut -9,76 0 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta -500, , ,00 18,04 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0, , ,00 n hallinto

11 Palvelualuekertomus Numero 11 (44) n hallinto PY 410 Leppävirta Tulot Myyntitulot ylittivät budjetoidun tason. Ylitys selittyy lähinnä ulko- ja jäsenkuntakuntamyynnillä. Maksuissa jäätiin budjetoidusta tasosta (toteuma 94,6 %). Tuet ja avustukset (työterveyshuollon korvaukset) ja valtiolta saadut koulutuskorvaukset toteutuivat hieman yli budjetoidun tason. Menot Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason. Materiaalin ostot (aineet, tarvikkeet, tavarat) ylittivät budjetoidun tason, näin myös palvelujen ostot. Jälkimmäinen asia selittyy pääasiassa ostopalveluina korvatuilla henkilöstöresursseilla. Tutkimus- ja hoitopalvelut toteutuivat hieman yli budjetoidun 2,2 %. Kuntoutuspalveluiden ostot alittivat budjetoidun tason (1,8 %). Vuokramenot alittuivat hieman. Kokonaisuutena palveluyksikön vuoden 2013 tilinpäätös on poistojen jälkeen nolla euroa. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2013 PY410 LEPPÄVIRTA TILINPÄÄTÖS ALKUPERÄINEN TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA Tot.% 2012 TALOUSARVIO Liikevaihto , , ,12 100,62 Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille , , ,68 100,33 Hoitopalveluiden myynti ulkokunnille , , ,07 104,38 Muu ulkoinen myynti , , ,37 203,68 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,08 101, Materiaalit ja palvelut , , ,06 104,36 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,25 104,93 Ostot tilikauden aikana , , ,25 104,93 Ulkoiset , , ,36 98,30 Kuntayhtymältä , , ,61 122,43 Palvelujen ostot , , ,81 104,21 Ulkoiset , , ,75 109,81 Palvelualueen sisäiset , , ,70 76,32 Kuntayhtymältä , , ,76 126,81 Henkilöstökulut , , ,69 97,61 Palkat ja palkkiot , , ,85 100,07 Henkilösivukulut , , ,54 87,12 Eläkekulut , , ,32 87,07 Muut henkilösivukulut , , ,22 87,32 Poistot ja arvonalentumiset , , ,22 n hallinto

12 Palvelualuekertomus Numero 12 (44) n hallinto Suunnitelman mukaiset poistot , , ,22 Liiketoiminnan muut kulut , , ,33 107,25 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 2 388, , ,28-24,01 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,28 Muille maksetut korkokulut , , ,28 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0, , ,00 0,00 PY 420 Nilakka Tulot Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille alitti budjetoidun tason (-8,65 %). Ulkokunta myynti puolestaan ylittyi selkeästi. Maksutuotot alittivat budjetoidun (-0,2 %). Tuet ja avustukset (työterveyshuollon korvaukset) ja valtioilta saadut koulutuskorvaukset toteutuivat yli budjetoidun tason kuten myös vuokratulot. Menot Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason (-7,73 %). Alitus johtui pääosin lääkärihenkilöstöstä. Hoitohenkilöstö ylittyi hieman. Myös materiaalin ostot alittivat selkeästi budjetoidun tason (- 13,1 %). Apteekkitavaroiden ostoissa oli ylitystä 1,19 prosenttia. Palvelujen ostot ylittyivät euroa. Vuokramenot alittivat budjetoidun tason. Kokonaisuutena palveluyksikön vuoden 2013 tilinpäätös on poistojen jälkeen nolla euroa. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2013 PY420 NILAKKA TILINPÄÄTÖS ALKUPERÄINEN TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA Tot.% 2012 TALOUSARVIO Liikevaihto , ,86 Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille , , ,14 92, ,41 90,65 Hoitopalveluiden myynti ulkokunnille , , ,59 145,48 Muu ulkoinen myynti , , ,68 165,38 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,35 106,88 Materiaalit ja palvelut , , ,23 96,48 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,83 87,42 Ostot tilikauden aikana , , ,83 87,42 Ulkoiset , , ,60 81,44 Kuntayhtymältä , , ,77 107,19 n hallinto

13 Palvelualuekertomus Numero 13 (44) n hallinto Palvelujen ostot , , ,40 99,40 Ulkoiset , , ,70 103,73 Palvelualueen sisäiset , , ,26 76,33 Kuntayhtymältä , , ,16 101,65 Henkilöstökulut , , ,42 92,27 Palkat ja palkkiot , , ,91 95,03 Henkilösivukulut , , ,51 80,86 Eläkekulut , , ,01 82,63 Muut henkilösivukulut , , ,50 74,16 Poistot ja arvonalentumiset , ,61 0,39 100,00 Suunnitelman mukaiset poistot , ,61 0,39 100,00 Liiketoiminnan muut kulut , , ,31 96,34 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 9 937, , ,44 71,29 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,56 *** Muille maksetut korkokulut , , ,56 *** TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0, , ,00 0,00 PY 430 Koillis-Savo Tulot Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille alitti budjetoidun tason (-1,15 %). Ulkokunta myynti puolestaan ylittyi. Tuet ja avustukset (työterveyshuollon korvaukset) ja valtiolta saadut koulutuskorvaukset toteutuivat yli budjetoidun tason. Menot Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason (- 7 %). Myös materiaalin ostot alittivat selkeästi budjetoidun tason (-6,6 % ). Palvelujen ostot ylittyivät reilusti. Palvelujen ostoissa budjetoitua suurempi kuluerä oli henkilökuntaresurssien korvaaminen ostopalveluilla. Kokonaisuutena palveluyksikön vuoden 2013 tilinpäätös on poistojen jälkeen nolla euroa. n hallinto

14 Palvelualuekertomus Numero 14 (44) n hallinto KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2013 PY430 KOILLIS-SAVO TILINPÄÄTÖS ALKUPERÄINEN TILINPÄÄTÖS POIKKEAMA Tot.% 2012 TALOUSARVIO Liikevaihto , , ,29 99,03 Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille , , ,09 98,73 Hoitopalveluiden myynti ulkokunnille , , ,56 104,44 Muu ulkoinen myynti , , ,24 104,28 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,78 100, Materiaalit ja palvelut , , ,54 110,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,50 93,39 Ostot tilikauden aikana , , ,50 93,39 Ulkoiset , , ,47 88,35 Kuntayhtymältä , , ,97 115,13 Palvelujen ostot , , ,04 115,04 Ulkoiset , , ,67 122,30 Palvelualueen sisäiset , , ,58 76,23 Kuntayhtymältä , , ,95 120,44 Henkilöstökulut , , ,85 92,81 Palkat ja palkkiot , , ,55 94,63 Henkilösivukulut , , ,30 85,01 Eläkekulut , , ,01 83,60 Muut henkilösivukulut , , ,29 90,99 Poistot ja arvonalentumiset , , ,10 Suunnitelman mukaiset poistot , , ,10 Liiketoiminnan muut kulut , , ,64 104,85 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 1 489, , ,94 3,35 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,06 Muille maksetut korkokulut , , ,06 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄ- MÄ) 0, , ,00 0,00 n hallinto

15 Palvelualuekertomus Numero 15 (44) n hallinto Yhteenveto Vuonna 2013 budjetoinnin laadinnassa voitiin arvioida ensimmäistä toimintavuotta. Päätöksissä on linjattu, että liikelaitos tarvittaessa tarkistaa palveluyksikkökohtaista hinnoittelua. Näin pyritään siihen, että kustannukset kohdistuisivat palveluyksiköihin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Hinnat tarkistettiin tilinpäätöksessä kustannuksia vastaavasti ja niin, ettei palveluyksikkötasoilla kerry merkittävää yli tai alijäämää. Hintojen tarkistusten muutokset ovat alla koottuna. Tarkistetut hinnat: Leppävirta - Avosairaanhoidon suoritehinta + 1,21 % - Vuodeosaston hoitopäivähinta + 0,37 % - Suun terveydenhuollon suoritehinnat - 4,82 % Nilakka - Avosairaanhoidon suoritehinta - 3 % - Vuodeosaston hoitopäivähinta - 16,25 % - Suun terveydenhuollon suoritehinnat - 16,22 % Koillis-Savo - Avosairaanhoidon suoritehinta + 3,4 % - Vuodeosaston hoitopäivähinta - 6,05 % - Suun terveydenhuollon suoritehinnat - 6,62 % Tarkistetun hinnoittelun pohjalta voidaan todeta, että avohoidon suoritteiden asukaskohtainen hinta palveluyksiköissä vaihtelee 394,71 623,39 euron, suun terveydenhuollon 52,10 90,50 euron ja vuodeosastojen 178,87 660,69 euron välillä. Tehdyssä tarkastuksessa avoterveydenhuollon hintojen hajonta säilyi entisellään, suun terveydenhuollon hintojen pieneni ja vuodeosastojen hoitopäivähintojen hieman suureni. 2.3 Organisaatio Palvelujärjestelmä ja rakenne KYSTERIN keskushallinto ja palvelujen järjestämisvastuu Juankosken kaupunki, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat siirsivät perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun n kuntayhtymälle. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin kolmesta palvelualueesta. (Kuvio 3.) Tuotettavat palvelut jäsentyvät lähi-, seudullisiksi ja alueellisesti palveluiksi. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva puitesuunnitelma valtuustokausittain. Puitesuunnitelma käsitellään sairaanhoitopiirin ja kuntien valtuustoissa. Samoin sairaanhoitopiiri ja kunnat valmistelevat vuosittain palvelusopimuk- n hallinto

16 Palvelualuekertomus Numero 16 (44) n hallinto set kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa puitesuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Puitesuunnitelma on kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen strateginen suunnitelma, jonka avulla suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja dokumentoidaan kuntalaisille hankittavia palveluja koskevat tavoitteet ja toimintalinjat sekä palveluihin suunniteltavat muutokset siten, että ne muodostavat lähtökohdat palvelusopimusten ja talousarvioiden laadinnalle. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi on muodostettu sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteinen toimielin, tilaajatoimikunta, jossa on sairaanhoitopiirin ja kuntien edustus. Tilaajatoimikunnan esittelijänä toimii johtajaylilääkäri. Johtokunta vastaa tuottajan toiminnasta. KYSTERIn alueen kahdeksan kuntaa muodostavat kolme seudullista palveluyksikköä, jotka ovat tulosvastuullisia toiminnallisia yksiköitä ja joilla on oma johtonsa (Kuvio 4.). Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto muodostavat Nilakan palveluyksikön, ön kuuluvat Kaavi, Juankoski ja Rautavaarassa. Kolmannen palveluyksikön muodostaa Leppävirta. Väestöpohja on yhteensä asukasta. Kuvio 3. Organisaatio KYS Sairaanhoitopiirin johtaja Johtoryhmä HALLINTOKESKUS KLIINISET HOITOPALVELUT KLIINISET TUKIPALVELUT KYSTERI- LIIKELAITOS Kuvio 4. Liikelaitoksen organisaatio n hallinto

17 Palvelualuekertomus Numero 17 (44) n hallinto Liikelaitoksen toimintaa johtaa johtokunnan valitsema toimitusjohtaja. Hallinnossa toimivat toimitusjohtajan lisäksi, johtava hoitaja, hallintopäällikkö sekä hallintosihteeri. Liikelaitoksella on oma johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä asioiden valmistelussa Johtoryhmässä on myös henkilöstön edustaja. n taloushallinto tukeutuu KYSin taloushallintoon. Kirjanpito, laskutus, arkistointi, palkkaohjelmat ovat muun muassa yhteisiä. llä on kuitenkin joitakin omia keskitettyyn järjestelmään tukeutuvia toimintamalleja, mikä johtuu organisaatiomallista ja toimintojen hajautuksesta. Henkilöstöhallinnon tukitehtävät hoidetaan ssä hajautetusti pääosin omana toimintana. 2.4 Henkilöstö ssä henkilöstöä on täytetyissä viroissa ja toimissa yhteensä 420. Täyttämättömät vakanssit mukaan laskien määrä on 423. Henkilöstö jakautuu siten, että heistä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä on yhteensä 40,5, hoitohenkilöstöä 301,5 ja huolto-, toimisto, -tutkimus ja hallintohenkilöstöä 78. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat suurimpana ryhmänä laitoshuoltajat. Taulukoon 5 on koottu n henkilöstö ja heidän ikäjakauma kuvioon 5. Tässä taulukossa ei ole huomioitu vakanssien jakoa ja toimen tai viran osittaista hoitamista tai osaaikaisuutta. Taulukossa on n henkilöstön tilanne Vuonna 2013 ssä oli eripituisissa palvelusuhteissa töissä keskimäärin 496,7 henkilöä. Henkilöstö jakautui siten, että heistä vakinaisia oli 385 (77,5 %) ja määräaikaisia 112 (22,5 %). Palveluyksiköiden vertailussa määräaikaisten työntekijöiden käyttö on ollut runsainta Nilakassa ja vähintä Koillis- Savossa. (Psshp, tuloskortti , Taulukko 8, sivu 33 ). Henkilöstön ikäjakauma on kuvattu kuviossa 5. Taulukko 5. KYSTERIN henkilöstö n hallinto

18 Palvelualuekertomus Numero 18 (44) n hallinto Kuvio 5. KYSTERIN henkilöstön ikäjakauma KYSTERIn henkilöstön ikärakenne Alle ja yli 3. RISKIT JA SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO TOIMINTAKAUDELTA Yleistä n ja samalla n liikelaitoksen valvontajärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat toimivasta johdosta riippumaton ulkoinen valvonta ja osana operatiivista johtamista toimiva sisäinen valvonta. liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty n ohjeistuksella, jonka liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt. Toimintaprosesseja on arvioitu sisäisen valvonnan näkökulmasta, ts. sisäinen valvonta on otettu käyttöön osaksi arkityötä. Kokonaisuutena sisäisen valvonnan toimivuutta arvioidaan vuosittain toteutettavalla sisäisen valvonnan raportoinnilla. Yleisten sääntöjen noudattamisen ja laillisuusvalvonnan rinnalla sisäinen valvonta kohdistetaan myös riskienhallintaan riskiprofiilin suuntaisesti. Palveluyksiköt ovat toteuttaneet oman sisäisen valvontaprosessinsa annettujen ohjeiden mukaisesti. Palveluyksiköiden hallinnon sisäinen valvonta on toteutettu palvelualueen toimesta ja hallintopäällikkö on toteuttanut palvelualueen keskushallinnon sisäisen valvonnan. Liikelaitoksen riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintakeinojen kuvaaminen on toteutettu palvelualuehallinnon ja palveluyksiköiden välisissä yhteisissä tapaamisissa. Sisäinen valvonnan avulla organisaation toiminnasta, sen tavoitteiden mukaisuudesta ja ohjeiden mukaisesta toiminnasta on saatu varsin luotettava kuva. VUOSI 2013 Yleiset havainnot Liikelaitoksen toiminnan käynnistymisprosessi on ohitettu. Toiminta on vakiintunut ja seurantatiedot kustannusten ja toiminnan näkökulmasta ovat vertailtavia. Toiminnallisesti parhaat käytännöt on tunnistettu ja otettu käyttöön. Henkilöstön osalta harmonisointityö on toteutunut. n hallinto

19 Palvelualuekertomus Numero 19 (44) n hallinto Vuoden 2013 painotuksia Henkilöstön palkat, etuudet ja osittain myös työaikamuodot on harmonisoitu. Lisäksi henkilöstön mitoitusta on arvioitu pääasiallisesti keskittyen vuodeosastoihin. Tavoitteena on pitkäaikaisten hoitopaikkojen määrän vähentäminen yhteistyössä kuntien kanssa. Potilastietojärjestelmän vaatimat kehittämistoimenpiteet on toteutettu, muun muassa sähköisen reseptin käyttöönotto toteutui helmikuussa Potilastietojärjestelmän käytön seurannassa on jouduttu toimimaan vielä ilman tarkennettua suunnitelmaa, koska lokitietojen tarkastamiseen liittyvä KYSin ohje ei ole ollut vielä käytössä. Jatkossa tukeudutaan siihen. Henkilöstöä on lisäkoulutettu toiminnan kehittämisen näkökulmasta ja uusia järjestelmiä käyttöön otettaessa. Valmistuneen raportointijärjestelmän kehittämistä on jatkettu. Vuoden 2013 tarkastusten yhteydessä todettuihin virheisiin ja puutteisiin on reagoitu. Yleisen oikeellisuuden tarkastamisen rinnalla tavoitteena on suunnata sisäistä valvontaa syvemmin riskienhallinnan kautta syntyneen riskiprofiilin tarkasteluun. Riskienhallinta Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa häiriötön palvelutuotanto. Riskienhallinta on liikelaitoksessa jatkuva prosessi ja tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Raportointi on tärkeä osa riskienhallintaa ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Raportoinnin läpikäymistä toteutetaan suunnitelmallisesti. Menotalouden ja potilastietojärjestelmän kautta syntyvää tietoa seurataan kuukausitasolla ja osavuosikatsauksissa. Riskienhallinnan työkalujen avulla on tunnistettu toimintaan liittyviä riskejä, joista on valittu vakavimmat ja vaikeasti hallittavat riskit. Näiden hallintakeinoja arvioitiin ja laadittiin suunnitelmat riskeihin varautumisessa. Tunnistetuista ja arvioiduista riskeistä merkittävimmiksi riskeiksi nousivat vuonna 2013 seuraavat: konesalin tuhoutuminen tai merkittävä käyttökatko, uhkaava väkivallanteko, kuntien maksukyvyn ja yleensäkin taloudellisen tilanteen heikentyminen, potilastietojärjestelmän tekniikan ja soveltuvuuden pettäminen ja se, ettei saada pätevää henkilöstöä. Lisäksi sote - rakenne kysymyksen epävarmuus, avainhenkilöiden vaihtuvuuteen liittyvät riskit, sote - eheys hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit ja tuottavuusohjelman vaikutukset perusterveydenhuollon toimintaan. Potilasturvallisuussuunnitelma on osa riskienhallintaa. Tähän liittyen koko hoitohenkilöstö suorittaa kymmenen erillisen osion sisältävän Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuskokonaisuuden. Merkittävimpiin toiminnallisiin, taloudellisiin, potilas-, henkilöstö- ja omaisuusriskeihin on varauduttu henkilöstön perehdytyksellä, koulutuksella ja johtosäännön mukaisella johtamis- ja organisaatiojärjestelmällä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta liikelaitoksessa noudatetaan n hankintaohjetta. Hankintavaltuudet on määritelty hankinta- ja johtosäännön soveltamisohjein sekä viranhaltija- n hallinto

20 Palvelualuekertomus Numero 20 (44) n hallinto tasoisin delegointipäätöksin. Hankintapäätöksiä on tarkastettu osana sisäistä valvontaa. Puutteita ei ole todettu. IS- Hankinta Oy vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materiaalitoimen tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista ns. HALO- yhteisöjen alueella. on Halo- yhteisön jäsen ja siten IS- Hankinta Oy on merkittävä yhteistyökumppani sosiaali- ja terveystoimen hankinnoissa. Tavoitteiden toteutuminen ja tuloksellisuuden arviointi Tavoitteiden toteutumista ja tuloksellisuuden arviointia on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksessä ja palvelualuekertomuksessa palveluyksiköitä koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Palvelutoiminnan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on raportoitu ja käsitelty johtokunnan kokouksissa ja johtoryhmän kokouksissa säännöllisesti. Sopimusten hallinta Sopimusten hallinnan kehittämisessä on päästy varsin hyvään tilanteeseen. Tämä on ollut vuoden 2013 sisäisen tarkastuksen kehittämiskohde. Sopimusten hallinta selkeytyy vuonna 2014 käyttöön otettavan DOHA sopimusrekisterin avulla. Kehityskohteita vuodelle 2014 Johtoryhmätyöskentelyä tulee tehostaa. Kokoontumisajankohdat sovitaan etukäteen suunnitelmallisesti. Lisäksi tavoitteena jatkossa on lyhyemmissä kokouksissa käyttää hyväksi sähköisiä kokousjärjestelyjä. Koulutusten toteuttamisessa hyödynnetään videointitekniikkaa. Henkilöstöhallinnossa pyritään hallitsemaan ylitöiden syntymistä 4. KEHITTÄMISTOIMINTA Liikelaitoksena organisoitu perusterveydenhuollon toiminta osana sairaanhoitopiirin toimintaa on merkittävä näköalapaikka yhdessä toimimisen kehittämiseen. Liikelaitos on organisaationa nuori ja toiminnan kehittämistyö näin alussa. Liikelaitoksen sisäisen toiminnan kehittämisessä on hyödynnetty n kolmen hyvin lähelle samankokoisen palveluyksikön toiminnallisten ja taloudellisten tietojen vertailua. Palveluyksiköiden vertailukelpoisuus synnyttää hyvän asetelman taloudellisuuden ja tuottavuuden arvioitiin ja mahdollisuuden parhaiden toimintamallien löytämiseen ja monistamiseen palveluyksiköiden välillä. Vuoden 2013 toiminnan kehittämiseen liittyviä kehittämishankkeita: Vuoden 2013 aikana jatkettiin Sote-eheys hanketyötä omana toimintana. Hanke eteni suunnitellusti. Sitä jatketaan vuosien Toiminta käynnistyy vuonna eresepti - hanke päättyi tammikuun lopulla 2013 ja sähköinen resepti otettiin käyttöön helmikuussa. Tämä onnistui ongelmitta. Vuoden 2013 aikana käynnistyi sähköisen potilastiedon n hallinto

21 Palvelualuekertomus Numero 21 (44) n hallinto arkiston käyttöön ottoon tähtäävä hanke KArkisto hanke. Tämä hanke jatkuu edelleen vuoden 2014 aikana. Tässä hankkeessa n edustajat ovat mukana ja lisäksi toteuttamista varten on oma projektiryhmä. liikelaitos on ollut mukana vuoden 2013 aikana Alue Pegasoksen kehitystyössä toimintamallien edelleen kehittämisen suunnittelussa ja ottanut kantaa yhteiseen organisoitumiseen niin pääkäyttäjä- kuin manageritoiminnoissa. Tässä asiassa muutokset toteutuivat marraskuussa Alue Pegasoksen manageritoiminta hoidetaan Istekistä ja llä on jokaisessa palveluyksikössä pääkäyttäjä. Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintamallien suunnittelu ja alueen apuvälinetarpeiden kartoitus saatettiin loppuun keväällä 2013 (AAPA - hanke). Hanketyö päättyi tältä osin. Toiminta käynnistyy vuonna Henkilöstömme on ollut mukana useissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa (muun muassa Kotoa kotiin, Tuloskortti, Infoke, Kaatumisen ehkäisy, Kuntouttava työote, Työn kierto hankkeet). Tämän lisäksi n henkilökuntaa on koulutettu käyttämään potilasturvallisuuteen liittyviä laatutyökaluja. Vastaanottotoiminnassa (poliklinikka, lääkärit ja hoitajat) toteutetun potilastyytyväisyyskyselyn tuloksia käytiin läpi vuoden 2013 alkupuolella palveluyksiköittäin. Näiden pohjalta esitettiin kehittämistavoitteita. Vastaanottotoiminnassa lääkäreiden ja hoitajien työparityömallin käyttöönotto on toiminnallisena tavoitteena. Kaavin terveysasemalla tämän toimintamalli otettiin käyttöön Muutosta valmisteltiin hankkeena. Keskeistä tässä oli kokonaisuudessaan toiminnan organisoinnin suunnittelutyö. Tähän kuuluvia ratkaisuja vaativia asioita olivat muun muassa työtilat, väestön jakautuminen työpareille, tiedottaminen, prosessin kuvaaminen ja hoitohenkilöstön koulutukset. Näihin koulutuksiin osallistuivat myös Juankosken ja Rautavaaran hoitajat. Sairaanhoitopiirissä käynnistyi vuonna 2013 Tuottavuushankeohjelma hanke. Hankkeen tehtävänä on kehittää terveydenhuollon hoitoketjuja ja palvelulogistiikkaa asiakkaan tarpeista lähtien vailla keinotekoisia raja-aitoja. Toiminnallisia muutoksia tavoitellaan kumppanuuteen perustuen muodostamalla yhdessä sovittuja optimaalisia palvelukokonaisuuksia. Tämän hankkeen johtoryhmässä on palvelualueen hallinnosta edustus ja työryhmissä edustajia palvelualueelta ja yksiköistä. n hallinto

22 Palvelualuekertomus Numero 22 (44) n hallinto 5. KYSTERIN TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA VUODELTA Liikevaihto , ,57 Hoitopalveluiden myynti jäsenkunnille , ,25 Hoitopalveluiden myynti ulkokunnille , ,86 Muu ulkoinen myynti , ,46 Liiketoiminnan muut tuotot , ,20 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,84 Ulkoiset , ,25 Kuntayhtymältä , ,59 Palvelujen ostot , ,98 Ulkoiset , ,50 Kuntayhtymältä , , , ,82 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,55 Henkilösivukulut , ,53 Eläkekulut , ,49 Muut henkilösivukulut , , , ,08 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,90 Liiketoiminnan muut kulut , ,80 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , ,83 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,95 Muille maksetut korkokulut , ,12 Korvaus peruspääomasta , ,11-500, ,83 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00 0,00 n hallinto

23 Palvelualuekertomus Numero 23 (44) n hallinto 6. HALLINTO-, TALOUS- ja TUKIPALVELUT 6.1 Johtokunta Vastuuhenkilö: Johtokunnan puheenjohtaja Paula Tiihonen, esittelijä toimitusjohtaja Mikko Korhonen, vs. toimitusjohtaja Hannele Holopainen Liikelaitosta johtaa valtuuston ja hallituksen alaisena johtokunta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja riskienhallinnasta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunnan tehtävistä määrätään johtosäännössä. 6.2 KYSTERIn strategian ja puitesuunnitelman toteutuminen Toiminta-ajatus ja visio n toiminta-ajatus - on edistää alueen väestön terveyttä ja järjestää yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tarpeellinen sairauksien hoito. n visiona on - on tarjota parasta perusterveydenhuoltoa n strategian toteutuminen Liikelaitoksella palveluntuottajana on oma puitesuunnitelmaan pohjautuva strategia. Strategia on keskeinen väline liikelaitoksen ja sen palveluyksiköiden toiminnan viitoittajana. n strategia valmistellaan nelivuotiskausittain (valtuustokausittain) ja sitä tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. n ensimmäistä strategiaa luotiin KYSTERI- hankkeessa määriteltyjen toimintalinjausten ja puitesuunnitelman hengessä. Lisäksi elementtejä strategiseen ajatteluun on haettu sairaanhoitopiirin strategiasta. KYSTERIn strategiassa on seitsemän keskeistä päämäärää 1. Väestön terveyden edistäminen Väestön terveyden edistäminen on nähtävä useiden hallinnon alojen vahvana yhteistyönä. Kunnissa on valmisteilla hyvinvointikertomukset, joissa linjataan kuntatasolla hyvinvoinnin edistämisen pääpainoalueet. Perusterveydenhuollon toimijana toimii yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa niin hyvinvointikertomusten tavoitteiden toteuttamisessa kuin sairauksin primääri- ja sekundääripreventiossakin. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa terveyden edistämisen näkökulmasta on osin vielä vakiintumatta. liikelaitoksesta on ollut edustajat mukana n terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn maakunnallisessa työryhmässä. n hallinto

24 Palvelualuekertomus Numero 24 (44) n hallinto 2. Palvelujen tasapuolinen saatavuus Tavoitteena on, että palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavat tekijät seurannan perusteella edellyttävät. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. ssä tehtävä yhdenmukaistamistyö tasapainottaa aikajänteellä palvelukulttuurien eroja poimien parhaita ja kustannustehokkaimpia käytäntöjä edelleen edistettäväksi. Lainsäädännöllinen normi palvelujen saatavuudessa eli hoitotakuu on toteutunut kaikissa toimipisteissä. 3. Lähipalvelujen turvaaminen n strategian yksi keskeisimpiä tavoitteita on lähipalvelujen turvaaminen. Strategisessa ajattelussa oleellista on turvata lähipalvelut ja keskittää ne palvelut, joissa suuremmalla organisaatiokokonaisuudella on saavutettavissa kustannustehokkuutta. Näitä tunnistettuja keskitettyjä palveluita ovat tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto mukaan lukien rekrytointi. Näitä edelleen keskittämällä ja kehittämällä sekä kilpailuttamalla voidaan tulevaisuudessa kustannustaakkaa keventää. Palvelutuotannossa haasteena on ollut lähipalvelujen turvaaminen erityistyöntekijöiden ja lääkärihenkilökunnan saatavuudessa. Ongelma on valtakunnallinen ja koskee ssä pidempien matkojen päässä olevien terveysasemien toiminnan turvaamista. 4. Tasapainoinen palvelurakenne Tasapainoista palvelurakennetta tavoiteltaessa on oleellista, että liikelaitoksen toiminnan rajapinnat ja mitoitukset niin kuntien omaan palvelutuotantoon kuin erikoissairaanhoidon palvelutuotantoon nähden ovat selkeät. n valmisteluprosessin ja kahden toimintavuoden ajan liikelaitos on pitänyt prioriteettina rajapintatarkastelua. Osaoptimointia vältetään ja pyritään saavuttamaan koko palveluprosessia ajatellen hyvä palvelujen laadullinen toimivuus ja kokonaiskustannusten kannalta optimaalisin tulos. Vuoden 2013 aikana käynnistynyt sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma ja toisaalta liikelaitoksen Sote-eheys - hanke pitävät tämän teeman keskiössä ja valmistelussa useamman vuoden ajan. 5. Sujuvat palveluketjut Asiakasnäkökulmasta, mutta myös kustannusten kannalta, on optimaalista tavoitella sellaista tilaa, jossa potilas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Toiminnallisesti tämä tavoite ulottuu oman organisaation palveluprosessien lisäksi erikoissairaanhoidon ja kuntien toimintaan liittyviin palveluprosesseihin. Tavoitetta on tarkasteltu muun muassa ikäihmisten pitkäaikaisen laitoshoidon määrän ja siirtoviivemaksujen kertymisen arvioinnilla. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikkö ja Tuottavuushankkeen ryhmät toteuttavat hoitoprosesseja kuvaavaa selvittelytyötä. liikelaitos on ollut näissä prosesseissa aktiivisesti mukana. n hallinto

25 Palvelualuekertomus Numero 25 (44) n hallinto 6. Vetovoimainen toimintakulttuuri Henkilöstö on liikelaitoksen tärkein voimavara. Vetovoimaisella toimintakulttuurilla edesautetaan henkilöstön työhyvinvointia ja toisaalta helpotetaan rekrytointia. Uusi suurempi organisaatio on tuonut mukanaan positiivista kehittämisilmapiiriä. Vertaisoppimisen hyödyntäminen on tuonut palveluyksiköille mahdollisuuden vertaisarviointiin, mikä näkyy pyrkimyksenä sisäisen toiminnan edelleen kehittämisessä esimerkiksi vastaanottopalveluissa. Keskitetty rekrytointitoiminta ja oppilaitosyhteistyö ovat avanneet uusia mahdollisuuksia rekrytoinnin edelleen kehittämiseen. Rekrytointia on pyritty hallitsemaan toimintavuonna mm. osallistumalla rekrytointitapahtumiin ja kilpailutuksilla. Tilanne onkin korjaantunut merkittävästi. Vuoden 2013 painopistealueena on rekrytointitoiminnan edelleen kehittäminen. 7. Hallittu kustannuskehitys Palvelujen uudelleenjärjestelyn avulla pyritään muun muassa ikärakennekehityksen johdosta kasvavien tarpeiden tyydyttämiseen tarpeen kasvua vastaavasti toimimaan pienemmällä resursoinnilla. Merkittävimmät hyödyt saadaan toiminnallisista järjestelyistä. ssä keskitettyjä palveluita ovat tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto, mukaan lukien rekrytointi. Varsinkin tietohallinnollisen infrastruktuurin harmonisointi, on omiaan säästämään kustannuksia siirryttäessä kansallisten palvelujen käyttöön ereseptin kuin myös kantapalvelujen käyttöönoton yhteydessä. Suhteellisen pienten ja haavoittuvien toimintayksiköiden toiminta voidaan turvata suuremman palvelukokonaisuuden avulla. Tämän tavoitteen voi katsoa toteutuneen kahtena ensimmäisenä toimintavuonna. Kustannusten suora vertaaminen menneiden vuosien kustannustasoon on edelleen haasteellista, koska n käynnistymisen yhteydessä tapahtui myös toiminnallisia muutoksia. Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta vastaa Soisalon työterveyshuolto liikelaitos ja ensihoidon palvelut sairaanhoitopiiri. Lisäksi kotisairaanhoidosta ja kuntien kotipalvelusta muodostettiin kuntiin kotihoidon yksiköt. Kustannusten kannalta oleellisia tekijöitä on tavoitteissa mainitut tasapainoinen palvelurakenne ja sujuvat palveluketjut. Toisin sanoen kokonaiskustannus on ratkaiseva, syntyi kustannus liikelaitokseen kuuluvan kunnan tai erikoissairaanhoidon toiminnasta. Tämä kustannuskehityksen hallinta on keskeistä tulevien vuosien taloussuunnittelussa. Puitesuunnitelman tavoitteet ja niiden toteutuminen Talouteen ja asiakasnäkökulmaan liittyvät tavoitteet ja niiden toteutuminen on kommentoitu omissa osiossaan palveluyksiköiden toiminnan kuvauksissa. Tilaaja - tuottaja toiminta Palvelusopimuksen toteutumista kommentoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Toimintamallina ns. sisäinen tilaaja - tuottaja malli on käynnistynyt ja toiminnan voidaan jo katsoa vakiintuneen. Taloussuunnitteluprosessiin pyritään sitomaan tilaajatoimikunta ja kunnat aiempaa vahvemmin mukaan. Tilaajatoimikunta on kokoontunut vuoden 2013 aikana neljä kertaa. n hallinto

26 Palvelualuekertomus Numero 26 (44) n hallinto Kilpailutus Ensimmäisenä toimintavuotena kilpailutettiin merkittävimmät ulkopuolisten toimijoiden sopimukset. Näitä olivat mammografia seulontatutkimukset, lääkäreiden viikonloppupäivystyksen tuottaminen, radiologiapalvelut, veteraani avohoitopalvelut ja lääkärien ostopalveluna toteutettava päiväaikainen vastaanottotoiminta sekä toimintaterapian palvelut. Kokonaisuutena arvioiden kilpailuttamalla on saavutettu merkittäviä taloudellisia säästöjä ja merkittäviä ulkopuolisia sopimuksia ei ole nyt kilpailutettavissa. Sote - eheys Paras lainsäädännön mukaan kuntien tulee siirtää sosiaalitoimi lukuun ottamatta päivähoitoa samaan organisaatioon terveydenhuollon kanssa mennessä. Tähän liittyen toimintavuonna 2012 organisoiduttiin suunnittelutyöhön. Toimeenpanon suunnittelutyö jatkettiin hanketyönä johtoryhmä- ja työryhmätyöskentelynä vuonna Yhteisen toiminnan aloittamisajankohdasta pyydettiin syksyllä 2013 kunnilta vastausta. Näiden perusteella Sote -eheys johtoryhmä linjasi toiminnan aloittamisen vuodelle Näin ollen valmistelutyö jatkuu edelleen vuosina Laitoshoidon osuus yli 75 määrään suhteutettuna in kuuluvien kuntien väestökehitys on ollut taantuvaa ja väestömäärän ennustetaan edelleen vähenevän tarkastelujaksolla, joka ulottuu vuoteen Ikärakenteeltaan n alueen väestö on Pohjois-Savon mittakaavassa hyvin ikääntynyttä. Tämä aiheuttaa paineita palvelutarjontaan ja rahoituksen riittävyyteen. Ikäihmisten palveluissa yhteistyö ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne mahdollistavat kustannustehokkaan kokonaisratkaisun ilman osaoptimointia. Lähtökohtana voidaan pitää laitoshoidon purkamista ikäihmisten laatusuosituksen tasolle. Vuodeosastojen toiminnan suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että KYSissa vuodeosastotoiminta vähenee ja muuttuu lyhytkestoisemmaksi. Siirtoviivemaksuja ei saa kertyä. Uudessa kansallisessa ikäihmisten laatusuosituksessa esitetään, että 2-3 % yli 75-vuotiaista saa olla pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tämä tarkoittaa n tasolla kahdella prosentilla arvioituna 49 pitkäaikaishoidon laitospaikkaa. Kaikissa n alueen kunnissa on ollut tavoitteena pitkäaikaisen laitoshoidon korvaaminen asumispalveluratkaisuilla. Tervossa, Rautavaaralla ja Kaavilla näin jo toimitaan. ssä pitkäaikaishoidon laitospaikkoja vuoden 2013 lopussa oli yhteensä noin 70 (suositus 3 %, 86). Siirtoviivemaksut Siirtoviivemaksuja kohdistuu kunnille, jos erikoissairaanhoidosta ei saada sijoitettua potilaita hoidon niin vaatiessa terveyskeskusten vuodeosastoille hoitoon. Vuoden 2013 aikana n alueen kunnille ei ole kohdistunut siirtoviivemaksuja. Päivystyskäyntien määrä Toiminnallisena tavoitteena on päiväaikaisen toiminnan tehostaminen siten, että päivystyskäyntien määrä on laskeva. Tarkasteltaessa päivystyskäyntien kokonaismäärää vuoteen 2012 verrattaessa voidaan todeta, että päivystyksen käyttö on vähentynyt Koillis-Savossa 10 %, Nilakassa 3,6 %. Leppävirralla se on säilynyt ennallaan. n hallinto

27 Palvelualuekertomus Numero 27 (44) n hallinto 6.3 Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut PY 400 Vastuuhenkilö Toimitusjohtaja Mikko Korhonen Hallinto Liikelaitoksen toimintaa johtaa johtokunnan valitsema toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tukena toimii liikelaitoksen hallinto, jossa työskentelee toimitusjohtajan lisäksi johtava hoitaja, hallintopäällikkö ja hallintosihteeri. Ensimmäisen toimintavuoden aikana liikelaitoksen strategia ja liiketoimintasuunnitelma vahvistettiin. Puitesuunnitelma päivitettiin kevään 2013 aikana. Palvelutuotanto pohjautuu puitesuunnitelmaan perustuviin palvelusopimuksiin. Toimintavuoden 2013 aikana liikelaitoksen johtokunta on kokoontunut seitsemän kertaa. Liikelaitoksen johtoryhmä on kokoontunut noin kerran kuukaudessa pois lukien lomakaudet. n keskushallinnon tehtävänä on liikelaitoksen tuotantotoiminnan ja laadun kehittäminen, viestinnästä ja suhdetoiminnasta sekä talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta huolehtiminen sekä muiden liikelaitoksen hallinto- ja talousasioiden sekä sisäisen valvonnan hoitaminen. Näiden tehtävien lisäksi keskushallinnon vastuulla on ollut kehittämistoiminta ja keskitettyjen hankintojen organisointi. Talous- ja henkilöstöhallinto n taloushallinto tukeutuu mahdollisimman paljon KYSin taloushallintoon. Kirjanpito, laskutus, arkistointi, raportointi ja palkkaohjelmat ovat muun muassa yhteisiä. llä on kuitenkin joitakin omia keskitettyyn järjestelmään tukeutuvia toimintamalleja, mikä johtuu organisaatiomallista ja toimintojen hajautuksesta. Henkilöstöhallinnon tukitehtävät hoidetaan ssä hajautetusti pääosin omana toimintana. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiossa tukeudutaan pääosin sairaanhoitopiirin järjestelyihin ja linjauksiin. lle valittiin oma työsuojeluvaltuutettu syksyllä Palvelu- ja työsuhde-etujen harmonisoimiseksi ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana oli liikelaitokselle nimetty oma työtyhmä, jossa on johdon edustuksen lisäksi järjestöjen edustus. Näiden kahden toimintavuoden aikana on linjattu harmonisoinnin periaatteita, koottu tehtävänkuvaukset ja työn vaativuuden arviointi ammattiryhmittäin ja henkilöstön palkkojen harmonisaatio. Tässä yhteydessä saatiin lähes 80 %:lle henkilöstöstä ammattiryhmittäin sama palkka. 6.4 Tietohallinto n toiminnan käynnistyessä tehtiin mittava laitekannan harmonisointi ja modernisointi. Liikelaitoksen tietohallinnon infrastruktuurista, sovelluksista ja pääte- ja oheislaitteista vastaa Istekki oy. Tietohallinnollista yhteistyötä on leimannut myös vahva alueellinen ulottuvuus, joka parhaiten näkyy potilastietojärjestelmän kehitystyössä. Kumppani organisaatioiden kanssa rakennettu uusi alueellinen potilastietojärjestelmä kattaa valtaosan maakunnasta. Liikelaitoksen rekisterin pitäjänä toimii. Sairaanhoitopiirin tietohallinto on ohjannut ja tukenut asiantuntijuudellaan liikelaitoksen tietohallinnollista kehitystyötä. n hallinto

28 Palvelualuekertomus Numero 28 (44) n hallinto Tietosuojavastaavan ja potilasasiamiehen osalta liikelaitos tukeutuu sairaanhoitopiirin järjestelyihin kuitenkin siten, että molemmille vastuualueille on nimetty yhdyshenkilöt palveluyksiköihin. 6.5 Kiinteistö- ja muut tukipalvelut liikelaitos on vuokrannut toimintansa vaatimat tilat toiminta-alueensa kunnilta ja kunnat tuottavat ruokahuollon palvelut vuodeosastoille ja henkilöstön työpaikkaruokailuun. Laitoshuolto toteutetaan omana toimintana. Vaatehuollon tuottaa Sakupe. Laitoshuollon mitoitukseen, toimintatapojen yhtenäistämiseen ja harmonisointiin ostettiin vuoden 2013 asiantuntijapalveluja Servicalta. 7. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA Asiakaslähtöisyys Keskeisin toiminnan päämäärän ssä on turvata lähipalvelujen saatavuus. ssä tavoitteena on taata toimiva yhteydenottomahdollisuus terveydenhuoltoon ja hoidon tarpeen arvioon sekä pääsy terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle hoitotakuulainsäädännön asettamien määräaikojen puitteissa. Hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireellinen potilaan tutkimus ja hoito toteutetaan sairauden edellyttämällä tavalla. n internetsivuilla n kotisivuilla () on väestölle tietoa n palveluista, ajankohtaisista asioista ja lisäksi sinne on koottu hoitotakuutiedotteet ja yhteystiedot. KYSTERI tiedottaa hoitotakuun toteutumisesta kolme kertaa vuodessa toukokuussa, syyskuussa ja joulukuun tilanne tilinpäätöksen yhteydessä. Kokonaisuudessaan hoitotakuu toteutui lain mukaisesti vuonna Kiireettömän hoidon tarpeen arviointi toteutui kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Tammi-joulukuussa lääkäreiden vastaanotoille hoitoon pääsy toteutui 14 päivän ja hoitajien vastaanotoille 5 päivän kuluessa. Hoitoa odottamaan laitetaan potilastietojärjestelmään potilaita silloin, kun suunnitellaan etukäteen määritellylle kuukaudelle pitkäaikaissairauteen liittyvä seurantakäynti. Suunniteltu vastaanottokäyntiä odottavia oli vuoden 2013 viimeisellä kolmanneksella siten, että alle kuukauden päähän oli suunniteltu aika puolella potilaista, 1-2 kuukauden päähän 13 %:lla, 2-3 kuukauden päähän 8 %:lla ja yli kolmen kuukauden päähän vajaalla kolmanneksella asiakkaista (29 %). Suun terveydenhuollossa kiireelliseen hoitoon n palveluyksiköissä pääsee saman päivän aikana. Hoidon tarpeen arviointi pyritään tekemään saman päivän aikana yhteydenotosta, kuitenkin viimeistää kolmen päivän sisällä. Kiireettömään hammashoitoon pääsee Leppävirralla ja Koillis-Savossa 4-8 viikon kuluessa, joskus jopa nopeammin. Nilakassa kiireettömään hoitoon pääsy on vaihdellut 1-4 kk:teen hammashoitolasta riippuen. Perutut ajat täytetään. Puhelinyhteydensaanti on varmistettu n terveysasemilla siten, että on arkisin virkaaikana kahdeksassa kunnassa yhteensä 20 suoraa numeroa, joitten avulla välitön yhteydensaanti terveysasemien vastaanotoille toteutuu lain mukaisesti. Lisäksi käytössä on Nispa takaisinsoittojärjestelmä, johon asiakas voi jättää viestin hoitajalle. Viestiin vastataan samana päivänä. Vuoden 2013 Nispan raportointitietojen mukaan palveluyksiköissä oli käsitelty kaikki soittopyynnöt. Takaisinsoittojen käsittelyviiveen keskiarvo oli Koillis-Savossa kaksi tuntia, Leppävirralla 16 minuuttia ja Nilakassa 1 tunti 13 minuuttia. Puhelujen kesto oli kaikilla vajaa kolme minuuttia. n hallinto

29 Palvelualuekertomus Numero 29 (44) n hallinto Asiakasnäkökulmasta potilastyytyväisyyttä ja - turvallisuutta, potilaiden omahoitoa ja sairauksien ennalta ehkäisyä pyritään tehostamaan. Edellä mainittuun liittyen voidaan seurantatiedoista todeta seuraavaa. Potilasasiamiehelle tuli suoria yhteydenottoja n alueelta vuoden aikana 43 kappaletta ja lisäksi palveluyksiköihin nimetyille potilasasiamiesyhdyshenkilöille 56 kappaletta. Pääasiallisimmat yhteydenoton syyt olivat hoidon laatuasiat (n = 13). Näistä 11 tapausta johti muistutuksen tekemiseen. Edellisistä kuusi tapausta koski huonoa kohtelua. Hoitovahinkoepäilyjä oli kaikkiaan 9 tapausta. Näistä kuusi tapausta johti potilasvahinkoilmoituksen tekemiseen. Hoitoon pääsystä valitti viisi henkilöä ja sairaalamaksuja koskevia valituksia oli neljä. Lisäksi yhteensä viisi valitusta koski tiedonsaantioikeutta omassa asiassa, tapaturmavahinkoa ja esinevahinkoa. Potilasasiamiehen tekemät toimenpiteet kohdistuivat suurimmaksi osaksi kuunteluun ja neuvontaan. Potilasasiamiehen näkemyksen mukaan potilaita ja omaisia informoidaan ja ohjataan näistä asioista varsin tehokkaasti. HaiPro eli vaaratapahtumien raportointijärjestelmä on ollut käytössä n toiminnan ajan. n alueelle tuli vuonna 2013 HaiPro ilmoituksia yhteensä 190 kappaletta. Näistä oli käsitelty 92 % ja neljä prosenttia oli käsittelyssä. Eniten ilmoituksia oli lääkehoitoon liittyen (n = 147 ), sitten tiedonkulkuun (n = 23) ja kolmanneksi muuhun hoitoon ja seurantaan (n =5) ja tapaturmiin ja onnettomuuksiin liittyen sekä väkivaltaisuuteen liittyen (n = 10). (Kuvio 6). Riskiluokkiin jaoteltuna tapahtumista 133 oli merkityksettömiä (69 %), niissä vähäinen riski oli 42 (22 %) tapauksessa ja kohtalainen riski kolmessa tapauksessa. Potilaalle ei haittaa aiheutunut 60 % tapauksista, haitta oli lievä 24 %:ssa tapauksista. Kohtalainen haitta aiheutui yhdessä tapauksessa ja yhdessä tapauksessa vakava haitta. Yksikölle merkittävin seuraus tapahtumista oli lisätyön tai vähäisten hoitotoimenpiteiden lisääntyminen (36,3 %). Kuvio 6. Tapahtuman tyyppi Tavoitteisiin on lisäksi asetettu potilaiden omahoidon ja sairauksien ehkäisyn tehostaminen. Tämä kehittämistyö on käytännössä toteutunut osittain. Työtä jatketaan kaikissa palveluryhmissä n hallinto

30 Palvelualuekertomus Numero 30 (44) n hallinto 7.2 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaamisen tukeminen n henkilöstövoimavarojen hallinnan ja osaamisen tukemisen tavoitteena on kohdentaa voimavaroja henkilöstön osaamisen kehittämiseen, onnistuneeseen rekrytointiin ja perehdytykseen. Lisäksi tavoitteena on edesauttaa henkilöstön työhön sitoutumista ja pyrkiä luomaan hyvinvoiva ja vetovoimainen työyhteisö. Vertaisoppimista hyödynnetään palveluyksiköiden ja - ryhmien kesken. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrällistä suhdetta ja henkilöstön työpanoksen kehitystä seurataan suunnitelmallisesti. Lisäksi seurataan koulutussuunnitelman toteutumista, koulutusmääriä ja tästä aiheutuvia kustannuksia. Vuonna 2013 ssä oli eripituisissa palvelusuhteissa töissä keskimäärin 496,7 henkilöä. Henkilöstö jakautui siten, että heistä vakinaisia oli 385 (77,5 %) ja määräaikaisia 112 (22,5 %). Palveluyksiköiden vertailussa Määräaikaisten työntekijöiden käyttö on ollut runsainta Nilakassa ja vähintä Koillis-Savossa. (Psshp, tuloskortti , Taulukko 6.) Taulukko 6. KYSTERIn palveluyksiköiden vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuonna 2013 Henkilöstötunnusluvut, henkilöstö keskimäärin Tammi - joulukuu 2013 PY430 KOILLIS-SAVO PY 410 LEPPÄVIRTA PY420 NILAKKA Muutos Muutos Muutos Henkilöstö keskimäärin ,9 3 Henkilöstö keskimäärin ,8-1,9 Henkilöstö keskimäärin 206, ,9 - vakinaiset ,4-1,1 - vakinaiset ,6 1,6 - vakinaiset 156,7 158,1 1,5 - määräaikaiset 28,3 27,5-0,8 - määräaikaiset 30 31,4 1,4 - määräaikaiset 49,4 52,8 3,5 Lääkärit 12,4 12,3-0,1 Lääkärit 12,7 14 1,3 Lääkärit 18,6 20,3 1,6 Tutkimushenkilöstö 2 2 0,1 Tutkimushenkilöstö 1,3 1,5 0,2 Tutkimushenkilöstö 1,8 2 0,2 Hoitohenkilöstö ,2-1,8 Hoitohenkilöstö ,4 Hoitohenkilöstö 149,9 152,8 2,8 Huolto-, toimisto- ja Huolto-, toimisto- ja Huolto-, toimisto- ja hallintohenkilöstö 25,3 25,4 0,1 hallintohenkilöstö 20,4 20,5 0,1 hallintohenkilöstö 35,7 36 0,2 Vuonna 2013 n henkilöstöllä oli poissaoloja yhteensä henkilötyöpäivää. Näistä sairauspoissaoloja 18,8 %, vuosilomapäiviä lähes puolet (45 %) ja lakisääteisiä ja muita poissaoloja yli kolmasosa (36,2 %). Vuoteen 2012 verrattaessa tavoitteiden mukaisesti sairauspoissaolojen määrä on laskenut 20,4 prosentista 18,8 prosenttiin. Rekrytoinnissa onnistuttiin siten, että lääkäreiden kaikki virat täytettiin viimeisen vuosikolmanneksen aikana. Tukija liikuntaelinsairaudet olivat työterveyshuollosta saadun tiedon mukaan suurin sairauspoissaoloja aiheuttava syyryhmä, joskin näiltä osin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Taulukossa 7 on kuvattu vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön työpanos. Tästä todettakoon, että kokonaisuudessaan Nilakan vakinaisen henkilöstö työpanos laski vuosien välisessä vertailussa ja Leppävirran Määräaikaisten työpanoksen kasvu oli suurinta Nilakassa ja vähäisintä Koillis-Savossa. n hallinto

31 Palvelualuekertomus Numero 31 (44) n hallinto Taulukko 7. KYSTERIn vakinainen henkilöstö ja vakinaisen sekä sijaishenkilöstön työpanos vuonna 2013 Nettotyöpanos Tammi - joulukuu 2013 PY430 KOILLIS-SAVO PY 410 LEPPÄVIRTA PY420 NILAKKA Muutos Muutos Muutos Nettotyöpanos ,1-2,1 Nettotyöpanos ,1 1,9 Nettotyöpanos 158,9 160,4 1,6 - vakinaiset 84 83,6-0,4 - vakinaiset 79,3 79,7 0,4 - vakinaiset 113,7 112,6-1 - määräaikaiset 26,2 24,5-1,7 - määräaikaiset 26,9 28,4 1,5 - määräaikaiset 45,2 47,8 2,6 Lääkärit 10,4 10-0,4 Lääkärit 10,1 11,1 1 Lääkärit 14,7 16 1,3 - vakinaiset 8 9,1 1,1 - vakinaiset 7,5 8 0,6 - vakinaiset 10,1 11,4 1,3 - määräaikaiset 2,4 1-1,4 - määräaikaiset 2,7 3,1 0,4 - määräaikaiset 4,6 4,6 0 Tutkimushenkilöstö 1 1,1 0,1 Tutkimushenkilöstö 0,7 0,7 0,1 Tutkimushenkilöstö 1,6 1,8 0,2 - vakinaiset 0,9 1,1 0,1 - vakinaiset 0,4 0,3-0,1 - vakinaiset 1,6 1,8 0,2 - määräaikaiset määräaikaiset 0,3 0,4 0,1 - määräaikaiset Hoitohenkilöstö 79 77,5-1,5 Hoitohenkilöstö 79,5 80,4 0,9 Hoitohenkilöstö ,3 0,3 - vakinaiset 60,4 59,3-1,2 - vakinaiset 60,3 60,4 0 - vakinaiset 81,2 80,5-0,6 - määräaikaiset 18,6 18,2-0,4 - määräaikaiset 19,1 20 0,9 - määräaikaiset 32,8 33,8 1 Huolto-, toimisto- ja Huolto-, toimisto- ja Huolto-, toimisto- ja hallintohenkilöstö 19,9 19,5-0,4 hallintohenkilöstö 16 15,9-0,1 hallintohenkilöstö 28,6 28,4-0,2 - vakinaiset 14,6 14,1-0,5 - vakinaiset 11,2 11-0,2 - vakinaiset 20,8 19-1,9 - määräaikaiset 5,3 5,4 0,1 - määräaikaiset 4,8 4,9 0,1 - määräaikaiset 7,8 9,4 1,6 Vuodelle 2013 laaditun koulutussuunnitelman toteutumista on arvioitu osavuosikatsauksissa ja palvelualuekertomuksessa. n henkilöstöstä on vuoden aikana osallistunut koulutukseen yhteensä 468 henkilöä. Koulutuksen käytetyt 951,4 henkilötyöpäivää jakautuivat siten, että niistä käytti huolto-, toimisto- ja hallintohenkilöstöstä 8 %, hoitohenkilöstöstä 78 %, lääkäreistä ja suun terveydenhuollosta sekä tutkimushenkilöstöstä 14 %. Työaikaa koulutukseen käytettiin 0,9 % kokonaistyöajasta. Koulutuskustannukset vuoden 2013 olivat yhteensä 96819,19 euroa. Koulutussuunnitelman mukaiset koulutukset toteutuivat. Tämän lisäksi henkilöstö on käynyt hyvin kattavasti alkusammutus-, Avekki, elvytys-, infektioiden torjunta, potilasturvallisuus- ja tietoturva- ja suoja- sekä sähköisen potilastiedon Kanta-arkisto koulutukset. Perehdytykseen laadittiin vuoden 2013 aikana yleisohje ja paikalliset palveluyksikkö- ja ryhmäkohtaiset ohjeet. Lisäksi n työntekijöiden perehtymistä tuetaan KYSin intranetiin kootun verkkopohjaisen perehdytyssivuston, iopen avulla. Rekrytoinnissa ollaan mukana KYSin rekrytointijärjestelmässä, jossa on käytössä Kuntarekry ohjelmisto. Tämän on koettu auttavan ja tukevan hyvin henkilöstön rekrytointia avoimiksi tulevien sijaisuuksien, toimien ja virkojen haussa. Yhtenäiset hakuajat ja ilmoitukset ovat käytössä Vetovoimaisuutta ja henkilöstön työhön sitoutumista on pyritty edesauttamaan henkilöstön koulutuksella ja verkostoitumisella sekä uuden tekniikan ja laitteiston käyttöön otolla. Työhyvinvointiin edistämiseen on kohdennettu erillismäärärahaa 30 / henkilö. Työpaikkaselvityksiä toteutettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman edellyttämällä tavalla. Kehityskeskustelut toteuttamisessa uudistettiin käytännöt siten, että keskustelujen toteuttamisessa hyödynnetään verkkolomakkeita ja tehdyt kehityskeskustelut raportoituvat sähköiseen muotoon. Henkilöstöryhmien yhteisissä kokoontumisissa on toiminnoittain käyty läpi nykyisiä käytäntöjä ja toimintatapoja. Samalla on pohdittu kehittämistavoitteita. ja pyritty tunnistamaan parhaita toimintamalleja edelleen monistetavaksi. Palveluyksikkö- ja ryhmätasolla on toimintatavoissa eroja. Ryhmämuotoisen toiminnan edelleen kehittäminen on kehitysteemana edelleen suunnitteluvuosina. n hallinto

32 Palvelualuekertomus Numero 32 (44) n hallinto Vuoden 2013 palkkojen toteuma alittuu budjetin mukaisista palkkamenoista 3,5 prosentilla. Taulukkoon 8 on koottu vuoden 2013 talousarvio ja toteuma sekä budjetista toteutunut osuus (%). Taulukossa 10 on yhteenveto n henkilöstön vuoden 2013 palkkamenoista. Taulukko 8. KYSTERIn henkilöstön palkkamenot vuonna 2013 Toteuma 2013, Talousarvio 2013, % Budjetista Palkkamenot , ,00 95,5 Lääkärit , ,00 86,8 Tutkimushenkilöstö , ,00 94,6 Hoitohenkilöstö , ,00 96,7 Huolto-, toimisto- ja hallintohenkilöstö , ,00 113,0 Henkilöstön työterveyshuolto n henkilökunnan työterveyshuollon palvelut tuottaa Soisalon työterveyshuolto. Työterveyshuollon sisältö noudattelee KYSin henkilöstölle järjestettävän työterveyshuollon mukaista mallia. Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Käytössä on työkyvyn varhaisen tukemisen ja sairauspoissaolojen seurantamalli sekä päihdetyön hoitoonohjausmalli. Työssä jaksamista tuetaan, reagoidaan varhain ongelmiin ja pyritään ennaltaehkäisemään niitä. Työterveyshuollon toiminnan painopistealueita ovat työntekijän psyykkisen kuormituksen huomioinen, työssä jaksamisen edistäminen ja muutoksissa tukeminen sekä varhaisen puuttumisen mallin käyttöön otto. Ja lisäksi painopistealueina ovat ikääntyvien työntekijöiden huomioiminen, heidän työssä jaksamisen tukeminen ja edistäminen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien huomioiminen ja ennaltaehkäisyn tehostaminen ja työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioiminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan ja - valtuutetun kanssa kolme kertaa vuodessa työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat työterveyshuollosta saadun tiedon mukaan suurin sairauspoissaoloja aiheuttava syyryhmä, joskin näiltä osin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty huomiota. n henkilöstön työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2013 Leppävirran, 80210,90, Koillis-Savon 79191,38, Nilakan palveluyksiköissä 85934,14 ja palvelualueen hallinnossa (tth:n matka ym. kustannukset) 2617, Palveluiden toimivuus Tässä osassa kuvataan palveluyksiköiden näkemyksiä palveluiden toimivuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta ja sitä kuinka palvelusopimusten mukainen palvelutuotanto on toteutunut sekä miten määrälliset tavoitteet ovat toteutuneet palveluyksiköissä ja koko n tasolla. (Kuviot 7-15) n hallinto

33 Palvelualuekertomus Numero 33 (44) n hallinto Palveluyksiköiden toiminnalliset kuvaukset, vastuuhenkilö: palveluyksikön johtaja Jari Lukkarinen n Leppävirran palveluyksikön toiminta on nyt toisen toimintavuoden aikana ollut selväpiirteisempää edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilökunta on kiitettävästi omaksunut muuttuneet, lähinnä tietotekniset, käytännöt. Suurin muutos vuonna 2013 on ollut sähköiseen e-reseptiin siirtyminen, mikä myös on onnistunut hyvin. Vastaanottotoiminta Palveluyksikön vastaanottotoiminta on toiminut suunnitellusti mukaan lukien kesäaika, jolloin toimittiin juhannuksen jälkeen kuusi viikkoa päivystysluonteisesti. Kaikki lääkäreiden virat ovat olleet täytettyinä ja myös hoitohenkilökuntaa on ollut riittävästi. Ostopalveluna on hankittu, kuten aiemminkin, psykiatrian ja geriatrian erikoislääkäreiden palveluja. Puheterapia, mielenterveystyö, neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto ja fysioterapia ovat sujuneet ongelmitta. Lääkäreiden vastaanotto- ja päivystyskäyntien määrät ovat edelliseen vuoteen nähden samalla tasolla kaikissa käyntityypeissä. Hoitajavastaanottojen käyntimäärät lisääntyivät vajaalla 900 sadalla käynnillä verrattuna vuoteen Kuviossa 7 on kuvattu kaikki avohoitokäynnit ja kuviossa 8 lääkäreiden ja hoitajien avohoitokäynnit ja puhelut 1000 asukasta kohden. Kuvio 7. Leppävirran palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta Leppävirran palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta Laitoshoito Vuodeosastojen kuormitus on ollut kohtuullisella tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna on erityisesti lyhytaikainen hoito vähentynyt 1500 hoitopäivällä. Pitkäaikaishoitopäivien määrä puolestaan lisääntyi 514 päivällä. Etenkin erikoissairaanhoidosta on tullut jatkohoitoon entistä vaativampaa hoitotyötä tarvitsevia potilaita. Tämän vuoksi on jouduttu käyttämään ylimääräistä henkilökuntaa vierihoitajina. Myös materiaalikustannuksiin tämä on heijastunut. Siirtoviivemaksuja ei ole tullut. Vuodeosastoilta on kokeiluluonteisesti vähennetty kuusi sairaansijaa. Toiminta ei ole tästä vaikeutunut. Osastoilla on edelleen jatkettu hoitotyössä kuntouttavaa työotetta. Kuvioissa 8 on kuvattu laitoshoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohden. n hallinto

34 Palvelualuekertomus Numero 34 (44) n hallinto Kuvio 8. Leppävirran palveluyksikön laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Leppävirran palveluyksikön hoitopäivät / 1000 asukasta Lyhyet hoitopäivät Pitkät hoitopäivät Suun terveydenhuolto Leppävirran hammashoitolassa on työskennellyt kolme hammaslääkäriä ja yksi orientoivan vaiheen hammaslääkäri, joten hammaslääkärivakanssit ovat olleet täynnä. Suukirurgian palveluja on ostettu vähäisiä määriä. Oikojahammaslääkärin palveluja on ostettu entiseen tapaan. Hammashuollon vastaanottohuoneiden ikääntynen ja osin jo työturvallisuuttakin heikentäneen kalustuksen uusiminen on saatettu loppuun kuluneena vuonna. Kuviossa 9 on kuvattu suun terveydenhuollon käynnit 1000 asukasta kohden. Lyhenteet HML tarkoittaa hammaslääkäriä ja suuhyg lyhenteenä tarkoittaa tässä suuhygienistiä, hammashuoltajaa ja - hoitajaa. Kuvio 9. Leppävirran palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta Leppävirran palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit /1000 asukasta Suun th HML Suun th SHG, vastuuhenkilö: palveluyksikön johtaja Esa Häkli Kokonaisuutena arvioiden palvelutuotanto on toteutunut lähes suunnitellusti. Kesäaikaiset toiminnan supistukset toteutuivat ilman merkittäviä ongelmia, myöskään päivystystoiminta ei kuormittunut tuolloin. Suunnitellun mukaisesti päivystyskäyntien määrä on laskenut palveluyksikössä l0 % verrattuna vuoteen 2012 ja sairaanhoitajavastaanottojen kävijämäärät ovat kasvaneet koko palveluyksikössä yli 10 % vastaavalla ajanjaksolla. Lääkärien vastaanottomäärät ovat pysyneet ennallaan ja kaikki palveluyksikön virat on saatu täytettyä vuoden aikana. Alkuvuodesta jou- n hallinto

35 Palvelualuekertomus Numero 35 (44) n hallinto duttiin turvautumaan ostopalvelulääkäreihin omien virkalääkäreiden erikoistumispalveluiden vuoksi. Kesällä kaksi virkalääkäriämme sai yleislääketieteen erikoislääkärioikeudet. Kaavin palveluryhmässä on käynnistetty hoitaja-lääkäri-työparitoiminta, jolta odotetaan hoidon porrastukseen ja jatkuvuuteen liittyen edelleen parannusta; toiminnan aloittamiseen on liittynyt koulutusta ja suunnittelukokouksia, joista huolimatta hoidontarpeeseen on pystytty vastaamaan edellä kuvatulla tavalla. Neuvolatoiminta ja fysioterapia on toiminut suunnitellusti Mielenterveystyössä on ollut työntekijävajetta. Erityistyöntekijöiden (puheterapeutti ja psykologi) resurssi on ollut riittämätön tarpeeseen nähden johtuen virkavapauksista ja ostopalveluiden järjestämisongelmista. Rautavaaran palveluryhmän lääkäripalvelut on tuotettu Juankoskelta käsin, kuten myös muistihoitajan palvelut. Aiemmin ostopalveluna tuotetut muistilääkäripalvelut on ostopalveluneurologin eläköidyttyä tuotettu Juankoskelta virkalääkärityönä. Päiväaikaisten toimintojen tehostumisen myötä rautavaaralaisten päivystyspotilaiden määrä on edelleen vähentynyt ja on merkittävästi matalampi muihin palveluyksikön kuntiin verrattuna. Juankoskella päivävastaanottotoiminta on pysynyt olennaisesti ennallaan sekä hoitaja - että lääkärikäyntien osalta ja lääkäreiden ostopalveluista on pystytty syksyn myötä luopumaan. Johtokunnan luvalla täytettiin 5. virkalääkärin virka ja kaikissa viroissa on vakinaiset lääkärit. Kuviossa 10 on kuvattu Koillis-Savon palveluyksikön avohoitokäynnit ammattiryhmittäin jaoteltuna 1000 asukasta kohden. Hoitohenkilöstön osuudessa on hoitotyöntekijöiden yhteenlasketut suoritteet. (Mt lyhenne tarkoittaa psykiatristen hoitajien, puheterap. -, fysiot. tarkoittaa fysioterapeuttien yksilöryhmä- ja apuvälinekäyntejä ja lyhenne puheterap. puheterapeutin suoritteita) Kuvio 10. Koillis-Savon palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta Koillis-Savon palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta Fysiot. Neuvolavo Hoitajavo Lääkärivo Mt Puheterap Psykologi Päiv Eshkons. Juankoski Kaavi Rautavaara Koillis-Savo n hallinto

36 Palvelualuekertomus Numero 36 (44) n hallinto Laitoshoito Vuodeosastojen kuormitus sekä Kaavilla että Juankoskella oli korkea johtuen pitkäaikaispotilaiden jatkohoitopaikkojen järjestämisongelmista. Juankosken osastonpaikkamäärän lasku 28:sta 25:een on asettanut erityisen haasteen akuuttiin ja KYSin osastojen jatkohoitohaasteeseen vastattaessa. Rautavaaralaisten potilaiden määrä on ollut pieni suhteessa väestöön ja heidän jatkohoitonsa on ollut sujuvinta. Jatkohoidon siirtoviivemaksuja ei peruskunnille ole muodostunut, vaan vuodeosastoille on tilapäisesti otettu potilaita myös nk. ylipaikoille varsinkin viikonloppuisin. Kuviossa 11 on kuvattu Koillis-Savon palveluyksikön hoitopäivät 1000 asukasta kohden. Kuvio 11. Koillis-Savon palveluyksikön laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Koillis-Savon palveluyksikön hoitopäivät / 1000 asukasta Pitkä hoitopv Lyhyt hoitopv Yhteensä Koillis-Savo Juankoski Kaavi Rautavaara Suun terveydenhuolto Kaavin, Rautavaaran ja Juankosken virkahammaslääkäritilanne on varsin hyvä. Juankosken tilannetta on paikattu ostopalveluilla. Suukirurgin palvelujen toimenpiteiden tuottamista omana toimintana pyritään lisäämään. Kesäaikainen toiminta vuorotteluperiaarteella onnistui hyvin. Oikomishoidoissa on tukeuduttu ostopalveluihin. Hoitotakuu toteutui. Kuviossa 12 on kuvattu suun terveydenhuollon käyntimäärät 1000 asukasta kohden. Lyhenteet HML tarkoittaa hammaslääkäriä ja suuhyg lyhenteenä tarkoittaa tässä suuhygienistiä, hammashuoltajaa ja - hoitajaa. Kuvio 12. Koillis-Savon palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta Koillis-Savon palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta HML SHG YHT. Koillis-Savo Juankoski Kaavi Rautavaara n hallinto

37 Palvelualuekertomus Numero 37 (44) n hallinto, vastuuhenkilö: vs. palveluyksikönjohtaja Eija Kemppainen Nilakan lääkäreiden 13 virkapohjasta 12 on täytettynä vakinaisesti. Vesannolla toista virkapohjaa hoitaa edelleen sijainen. Vesannon lääkäritilanne on siten parantunut vuoteen 2012 verrattuna. palveluyksikön johtajan sijaisuusjärjestelyiden vuoksi myös muiden lääkäreiden toimipaikkoja on väliaikaisesti vaihdettu. Vaihdoksilla on ollut vaikutuksia poliklinikoiden työjärjestyksiin ja vastuualueisiin, mutta kokonaisuudessaan lääkäritilanne on ollut hyvä. Vastaanottotoiminta Kesäaikainen Vesannon ja Tervon supistettu toiminta ruuhkautti jossakin määrin etenkin Vesannon kiireettömän hoidon vastaanottoa. Myös Keiteleellä kiireettömän hoidon vastaanottoajoista on ajoittain ollut pulaa, sekä Vesannolla että Keiteleellä ruuhkatilanteita on purettu lisävastaanottotoiminnalla. Ostopalvelulääkäreitä ei vastaanotoilla vuoden 2013 aikana ole käytetty. Päivystystoiminta on aikaisempaan tapaan toteutettu ympärivuorokautisena omana toimintana. Erikoislääkäripalveluista vuoden 2013 aikana on psykiatrin ja sisätautilääkärin vastaanottotoiminta jatkunut aikaisempaan tapaan sisältäen tähystykset ja rasituskokeet. Sydämen ultraäänitutkimukset sekä radiologipalvelut on hankittu ostopalveluina. Myös puheterapeutin ja psykologin toiminta on jatkunut ennallaan, toimintaterapeutin palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Hoitajien vastaanottotoiminta Vesannolla on vakiintunut ja Tervossa, Keiteleellä ja Pielavedellä jatkunut ennallaan. Terveydenhoitajissa on ollut vaihtuvuutta Vesannolla ja Tervossa, mutta toimet on saatu hyvin täytettyä. Fysioterapiatoiminta on jatkunut ennallaan, vuorotteluvapaan sekä äitiyslomien vuoksi osittain sijaisten hoitamana. Pielavedellä terveysaseman remontin vuoksi neuvola- mielenterveys- ja fysioterapiatoiminta siirtyi marraskuussa väistötiloihin. Mielenterveyshuollossa on edelleen ollut käytettävissä oma terveyskeskuslääkärin virassa toimiva psykiatri, joka palveluyksikön psykiatrikonsultaatiot. Mielenterveyshuollon työryhmän toiminta on vakiintunut ja se on vastannut palvelutarpeeseen. Kokeiluluonteisesti nuorten mielenterveystyötä suunnattiin osan vuodesta yhdelle sairaanhoitajalle. Tämä lisää kuitenkin työntekijän matkustamista toimipisteiden välillä sekä huonontaa tavoitettavuutta. Jatkossa on syytä harkita nuortenkin palvelujen tuottamista toimipisteiden omien hoitajien kautta ja samalla on myös mietittävä henkilöstöresurssien parempaa kohdentamista väestöpohjan mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhden sairaanhoitajan toimen siirtoa Vesannolta Pielavedelle. Kuviossa 13 on kuvattu Nilakan palveluyksikön avohoitokäynnit ammattiryhmittäin jaoteltuna 1000 asukasta kohden. Hoitohenkilöstön osuudessa on hoitotyöntekijöiden yhteenlasketut suoritteet. (Mt lyhenne tarkoittaa psykiatristen hoitajien, puheterap. -, fysiot. tarkoittaa fysioterapeuttien yksilöryhmä- ja apuvälinekäyntejä ja lyhenne puheterap. puheterapeutin suoritteita) n hallinto

38 Palvelualuekertomus Numero 38 (44) n hallinto Kuvio 13. Nilakan palveluyksikön avohoitokäynnit / 1000 asukasta Nilakan avohoitokäynnit / 1000 asukasta Fysiot. Neuvolavo Hoitajavo Lääkärivo Mt Puheterap Psykologi Päiv Eshkons. Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Nilakka Laitoshoito Palveluyksikön vuodeosastohoito toteutetaan Keiteleen, Pielaveden ja Vesannon osastoilla. Kaikki tarpeellinen akuutti vuodeosastohoito on pystytty toteuttamaan Keiteleen ja Pielaveden osastoilla niin, että KYSin siirtopotilaat on otettu välittömästi terveyskeskukseen jatkohoitoon. Pielaveden ja Keiteleen vuodeosastojen kuormitukset ovat olleet tavoitteita alhaisempia, mikä on johtunut pääasiassa pitkäaikaissairaansijojen arvioitua pienemmästä käytöstä. Etenkin Keiteleen osaston kohdalla matalampi kuormitus on auttanut vaikeahkossa henkilökunnan rekrytointitilanteessa. Vanhusten kotiutuksessa tuetun asumisen ja kotihoidon piiriin on ilmennyt ajoittain vaikeuksia. Vesannolla n vuodeosastojen käyttöä on lisännyt myös Simolan palvelukeskuksen saneeraus. Syksyn aikana Nilakan alueen kunnat ovat ilmaisseet halukkuutta vähentää tulevaisuudessa merkittävästi pitkäaikaissairaansijojen käyttöä. Pitkäaikaispaikkojen hallittua alasajoa valmistellaan ja toteutetaan tulevana vuonna yhdessä peruskuntien kanssa. Kuviossa 11 on kuvattu Nilakan palveluyksikön hoitopäivät 1000 asukasta kohden. Kuvio 14. Nilakan palveluyksikön laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Nilakan palveluyksikön hoitopäivät / 1000 asukasta Pitkä hoitopv Lyhyt hoitopv Yhteensä Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Nilakka n hallinto

39 Palvelualuekertomus Numero 39 (44) n hallinto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta on vuoden 2013 aikana korjautunut normaaliksi. Kaikissa toimipisteissä on ollut riittävästi henkilöstöä. Kiireettömään hoitoon pääsy on vaihdellut 1-4 kk:teen hoitolasta riippuen. Kuviossa 15 on kuvattu suun terveydenhuollon käyntimäärät 1000 asukasta kohden. Lyhenteet HML tarkoittaa hammaslääkäriä ja suuhyg lyhenteenä tarkoittaa tässä suuhygienistiä, hammashuoltajaa ja - hoitajaa. Kuvio 15. Nilakan suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta Nilakan palveluyksikön suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta HML SHG YHT. Nilakka Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Hyvien toimintamallien tunnistaminen ja vertaileminen Saatavissa olevien raportointitietojen ja toiminnan vakiintumisen myötä on mahdollista tunnistaa palveluyksiköiden ja ryhmien vertaisarvioinnilla hyviä toimintamalleja. Palvelukohtaista tarkastelua toimintavuoden aikana on tehty, erityisesti vuodeosasto- ja neuvolatoiminnasta, myös kuntoutuspalveluissa toimintakäytäntöjä on pyritty harmonisoimaan ja kehittämään. Vastaanottotoiminnassa sisäisen kehittämisen tarve on tullut päiväaikaisen toiminnan tehostamistarpeesta. Tämä työ on alkanut toimintavuonna ja jatkuu Merkittävimmät palveluyksiköiden ulkoisten palvelun tuottajat Ulkoistettu viikonloppupäivystys Leppävirralla ja Koillis-Savossa viikonloppupäivystyksen lääkärityö on osittain ulkoistettu. Mammografia Mammografia - seulontatutkimukset käynnistyivät kilpailutuksen jälkeen myöhästyneenä. Tästä johtuen lakisääteisten seulontatutkimusten toteuttamisessa tuli kiire siten, että osa tutkimuksista siirtyi aivan vuoden 2013 alkuun. Ongelmista on reklamoitu palveluntuottajalle. Työterveyshuolto Soisalon työterveysliikelaitos tuottaa terveydenhuoltolain mukaiset työterveyshuollon palvelut n kuntien alueella. n hallinto

40 Palvelualuekertomus Numero 40 (44) n hallinto Ensihoito Ensihoidon järjestämisestä huolehti jo vuonna 2012 n kuntien alueella terveydenhuoltolain hengen mukaisesti sairaanhoitopiiri. Rautavaaralla sairaankuljetuksesta huolehti määräaikaisen sopimuksen päättymiseen saakka (8/2013) sopimuksen mukainen palveluntuottaja. Vuonna pyrittiin löytämään synergiahyötyjä niin hoidontarpeen arvioinnissa kuin käytännön palvelutuotannossa ensihoidon Enter hankkeen myötävaikutuksella. Laboratorio Laboratoriopalvelut keskittyvät lslab:lle ja ovat toimineet ilman merkittäviä ongelmia. Irtosoluseulonta ja muut patologian palvelut Sairaanhoitopiirin patologian palveluryhmä vastaa gynekologisten joukkotarkastusnäytteiden, histologisten ja sytologisten näytteiden tutkimisesta sekä obduktioista. Palvelu tuotetaan sairaanhoitopiirin omana toimintana tai kokonaistaloudellisesti kilpailutettuna. Toiminta on toteutunut ilman ongelmia. Hammaslääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys on järjestetty yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa siten, että alueen kunnat vastaavat väestöosuutensa mukaisesta määrästä viikonloppu-päivystyksiä tuottaen päivystyksen omana työnä tai ulkoistettuna palveluna. Hammaslääkäripäivystys kilpailutettiin viikonloppujen ja arkipyhien osalta hankintatoimessa 12/2010. n palvelut tuottaa kilpailutuksen perusteella Attendo Oy. Toimina on toteutunut ilman merkittäviä ongelmia. Radiologitoiminta Leppävirta tukeutuu radiologisessa toiminnassa Varkaudesta saataviin konsultaatioihin. Nilakka ja Koillis-Savo ovat tukeutuneet radiologisessa toiminnassa ostopalveluun. Toimintavuoden aikana ei ole ollut merkittäviä ongelmia palvelutuotannossa. Radiologian ostopalvelusopimukset kilpailutettiin vuodelle Muita n alihankintana toteutettavia vakiintuneita palveluita ovat muun muassa silmäpohjakuvaukset ja veteraanien avokuntoutuspalvelut sekä koululaisten silmälääkäritarkastukset, jotka ovat toteutuneet ongelmitta. 7.4 Taloudellisuus ja tehokkuus Keskeinen tavoite ssä on toimia siten, että palvelujen rahoitustaso vastaa kuntien taloudellisia mahdollisuuksia. Keskeistä on kuitenkin vastata siitä, että palvelutaso on lainsäädännön edellyttämä. Kunnille kohdistuvaa arvioitua kustannus- ja palvelutasoa on kuvattu palvelusopimuksessa. Vuonna 2013 kunnilta kannettu ennakko kattaa palvelualueen menot. n hallinto

41 Palvelualuekertomus Numero 41 (44) n hallinto KYSTERIn toiminnan toteutumisen suoritetasoinen arviointi Vastaanottotoiminta Avovastaanottotoiminnan suoritekertymä arvioitiin palvelusopimuksessa hieman yli toteuman. Kuitenkin palvelusuoritteiden määrän arviointi vuodelle 2013 oli selkeämpää tehdä kuin ensimmäiselle toimintavuodelle. Saatavissa oli suoritetietoa puolen vuoden ajalta. Kuviossa 16 on vuoden 2013 palvelusopimuksessa arvioidut suoritemäärät ja niiden toteuma (%). Kuvio 16. Vuoden 2013 palvelusopimuksessa arvioitujen palvelujen suoritemäärät ja toteuma Vuoden 2013 palvelusopimuksessa arvioitujen suoritteiden vertailu toteutuneisiin suoritteisiin % Hoitajavo Lääkäriv o Neuvola Fysioter. Mt Puheter. Psykologi Päivystys Lyhyt hoito Pitkähoit o Hml Suuhyg Koillis-Savo, % ,5 Nilakka, % Leppävirta, % Lääkäreiden vastaanottokäyntien määrät jäivät kaikissa palveluyksiköissä hieman alle suunnitellun. Päivystyskäyntien suoritemäärät olivat suunnitelmia alhaisemmat Koillis-Savossa ja Nilakassa ja Leppävirralla suunnitelman mukaiset. n toiminnallisena tavoitteena on vähentää päivystyskäyntien määrää ja lisätä ns. virkatyöajan vastaanottotoimintaa. Hoitajien vastaanottokäynnit olivat hyvin suunnitelman mukaiset Koillis-Savossa. Nilakassa nämä ylittyivät kuusi prosenttia ja Leppävirralla peräti 25 prosenttia. Leppävirran muutos selittynee toiminnan vakiintumisella. Neuvolatoiminnassa (äitiys-, lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto) jäätiin arvioiduista palvelusuoritemääristä kaikissa palveluyksiköissä. Koillis-Savon palveluyksikössä arvio toteutui parhaiten. Fysioterapian suoritemäärät (yksilö-, ryhmä- ja apuvälinekäynnit) jäivät alle suunniteltujen suoritemäärien Leppävirralla, muissa palveluyksiköissä ne toteutuivat hieman yli suunnitellun. Mielenterveystyön, puheterapian ja psykologin palvelut toteutuivat arvioitua pienemmällä suoritemäärällä Nilakassa ja Leppäviralla ja puheterapian osalta Koillis-Savossa. Huomioitava tässä on, että Leppävirralla ei ole omaa psykologia. n hallinto

42 Palvelualuekertomus Numero 42 (44) n hallinto Kuviossa 17 on kuvattu Leppävirran, Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköiden kaikki avohoitokäynnit 1000 asukasta kohden. Kuvio 17. Avohoitokäynnit KYSTERIn palveluyksiköissä / 1000 asukasta Palveluyksiköiden avohoitokäynnit/ 1000 asukasta Koillis-Savo Leppävirta Nilakka Laitoshoito Koillis-Savossa lyhytaikaisen hoidon hoitopäivät ylittyivät (+1155 hpv) ja pitkäaikaisen hoidon alittuivat suunnitellusta (-699 hpv). Nilakassa lyhytaikaishoitoa toteutettiin suunniteltua enemmän (+1829 hpv) ja pitkäaikaishoitoa suunniteltua vähemmän (-5514 hpv). Leppävirralla pitkäaikaishoito toteutui suunniteltua suurempana ( hpv) ja lyhytaikaista hoitoa oli suunniteltua vähemmän ( hpv). Kuviossa 18 on kuvattu Leppävirran, Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköiden laitoshoidon hoitopäivät vuonna asukasta kohden. Kuvio 18. Laitoshoidon hoitopäivät KYSTERIn palveluyksiköissä / 1000 asukasta Palveluyksiköiden hoitopäivät / 1000 asukasta Koillis-Savo Leppävirta Nilakka Pitkä hoitopv Lyhyt hoitopv Yhteensä n hallinto

43 Palvelualuekertomus Numero 43 (44) n hallinto Suun terveydenhuolto Suoritteiden mukaisesti arvioituna hammaslääkäreiden toiminta toteutuivat palvelusuunnitelmaan nähden siten, että Nilakassa hammaslääkäreiden käynnit alittuivat (-14 %) ja Koillis- Savossa (+ 23 %) sekä Leppävirralla (+ 4 %) ylittyivät. Suuhygienistien palvelusopimuksessa arvioidut käynnit alittuivat suunnitellun tason kaikissa palveluyksiköissä. Suurin ero oli Leppävirralla. Kuviossa 19 on kuvattu Leppävirran, Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköiden suun terveydenhuollon käynnit vuodelta Tässä ovat yhteenlaskettuna hammaslääkäreiden ja suuhygienistien sekä hammashoitajien käyntimäärät 1000 asukasta kohden. Lyhenteet hml tarkoittaa hammaslääkäri ja shg lyhenteenä tarkoittaa tässä suuhygienistä, hammashuoltajaa ja hammashoitajaa. Kuvio 19. Suun terveydenhuollon käynnit KYSTERIn palveluyksiköissä / 1000 asukasta Suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta Leppävirta Nilakka Koillis-Savo HML SHG YHT. 7.5 Jäsenkuntien maksuosuudet Talousarvion (TA) kustannukset ovat alkuperäisen palvelusopimuksen mukaisia kustannuksia. Jäsenkuntien maksuosuudet on koottu taulukkoon 9. Taulukoon 10 on koottu n alueen kunnilta kannettavat tai palautettavat jäsenmaksuosuudet. Kuntakohtaista toteumaa arvioitaessa on syytä huomioida, että vuodeosastojen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee selkeästi kunnan palvelurakenteen mukaisesti. Kunnissa, joissa kuntien omana tuotantona tuotettu tehostetun palveluasuminen korvaa n tuottamaa pitkäaikaishoivaa, on vuodeosastopalvelujen käyttö ja kustannukset vähäisemmät. Avohoidon asukaskohtaisten kustannusten vaihtelu tilipäätösvaiheessa (394,71 623,39 / as) ei poikkea huomattavasti talousarvioista (389,98 639,29 / as). Edellisen vuoden tilinpäätöksessä ero oli suurempi. Suun terveydenhuollossa vastaavasti talousarvion tekovaiheessa kuntakohtaisten kustannusten vaihteluväli oli 54,47 112,10 /as. Tämä toteutui tilinpäätösvaiheessa budjetoitua pienempänä 52,10 90,50 / as. n hallinto

44 Palvelualuekertomus Numero 44 (44) n hallinto Taulukko 9. KYSTERIn jäsenkuntien vuoden 2013 talousarvion ja tilinpäätöksen mukaiset maksuosuudet ja / asukas Kuntien lopullinen maksuosuus määräytyy käytön mukaan. Taulukossa 10. on kuvattu lopulliset jäsenkuntaosuudet. Neljän kunnan osalta kustannustaso alitti palvelusopimustason Keiteleellä selvimmin (- 21,3 %). Neljän kunnan osalta kustannukset ylittyivät palvelusopimustasosta. Suurin muutos oli Tervo (+6.55 %) euroa. Taulukko 10. KYSTERIin kuuluville kunnilta kannettava tai palautettava jäsenkuntaosuus LOPULLINEN JÄSENKUN- TAOSUUS 2013 Ennakko Kunta lopullinen Erotus Palvelusopimus Jäsenkuntaosuus Erotus palvelusopimus % Juankoski ,00 Kaavi ,47 Rautavaara ,31 Keitele Pielavesi ,30-17,19 Tervo ,55 Vesanto ,12 Leppävirta ,42 Yhteensä ,62 Jäsenkuntaosuus Erotus + kannetaan lisää, - palautetaan kunnalle n hallinto