Lausunto 1 (7) VM/819/ /2017 VM040:00/ JulkICT-osasto Tommi Oikarinen. Maakuntien viitearkkitehtuuri - lausuntopyyntö

Transkriptio

1 Lausunto 1 (7) VM/819/ /2017 VM040:00/ JulkICT-osasto Tommi Oikarinen Maakuntien viitearkkitehtuuri - lausuntopyyntö Valtiovarainministeriön JulkICT-osasto pitää maakuntien viitearkkitehtuuria koskevaa kuvausta (VM040:00/2017) hyvänä lähtökohtana pyrkimyksessä yhdenmukaistaa tulevien maakuntien toimintaa. Kuvauksen sisältö painottuu tällä hetkellä ilmeisesti maakunnan palvelujen, prosessien sekä tietojärjestelmäpalvelujen eri tasoiseen jäsentämiseen, mikä auttaa parantamaan yhdenmukaisen käsityksen maakunnan tehtäväalasta ja toiminnan jäsentymisestä tehtäviin sekä yhdenmukaistaa suunnittelutyössä käytettyä terminologiaa. Kun arkkitehtuurisuunnittelun hyöty mitataan vasta suunnittelulla tuotetun informaation käytön kautta, tulisi arkkitehtuurin jatkokehittämisessä sekä seuraavien suunnittelutehtävien osalta painottaa kohteita, jotka on tarkoitus joko tehdä yhteisesti maakunnissa/maakunnille tai joissa maakuntien tulisi toimia yhdenmukaisesti uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkosuunnittelun pohjaksi yhteisessä viitearkkitehtuurissa (tavoitearkkitehtuuri) olisi keskeistä kuvata erityisesti asiat, joiden tavoitellaan olevan maakunnille yhteistä, yhteiskäyttöistä ja yhdenmukaista sekä esittämään konkreettisesti linjaukset (toiminnalliset, tiedon käyttöön liittyvät, tietojärjestelmät, teknologiat) jotka ohjaisivat tavoitearkkitehtuuria implementoivien tahojen (maakunnat, valtion virastot/laitokset, kunnat ym.) omaa suunnittelua. Seuraavassa kuvauksen sisältöä on kommentoitu tarkemmin dokumentin otsikoinnin mukaisista kohteista. Dokumentin tarkoitus Dokumentin tarkoituksena on kuvata maakuntauudistuksen toimeenpanossa (vuosien aikana) suunniteltava maakuntien yhteisen vakiintuneen toiminnan tavoitetilan viitearkkitehtuuri 3 5 vuoden aikajänteellä maakuntauudistuksen lainsäädännön valmistumisesta. Suunnitelman aikajänteen valinnan kautta arkkitehtuurinmenetelmän avulla tuotettu jäsennys kuvaa tavoitetilaa vuodelle Jotta muutoksen aikana tehtävät ratkaisut tukisivat uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista, tulisi aikaulottuvuutta pidentää myös uudistuksen jälkeisiin muutoksiin, esimerkiksi jaksotettuna vuosiin 2025 ja 2029 (näistä jälkimmäinen vastaisi uudistukselle yleisesti asetettujen tavoitteiden aikajännettä). Liian lyhyen aikaperspektiivin kiinnittäminen suunnittelun lähtökohdaksi saattaa kohdentaa suunnittelun vain niihin asioihin, joiden on pakko toteutua muutoksessa. Vaikka uudistuksen toteutuksen varmistaminen on ehdoton edellytys hyötyjen saavuttamiseen, edellyttävät tavoitteet olemassa olevien toimintamallien kehittämistä. Näihin liittyviä näkökulmia ja kehitysehdotuksia on nostettu esiin myöhemmissä kommenteissa asiaa koskevan kommentin kohdalla. Kommenteilla olleessa viitearkkitehtuurin kuvauksessa dokumentin tarkoitukseksi on määritetty sen esittämän informaation ottaminen huomioon vakiintuneen vaiheen tavoitetilana (tarkoitetaan ilmeisesti tilannetta ?) sekä maakuntien valitessa skenaarioita toimintansa vakiinnuttamiseksi. Edellä mainittuun suunnittelun lyhyeen aikaperspektiiviin liittyvien mahdollisten haasteiden lisäksi, olisi hyvä tämän tavoitteen saavuttamiseksi viitearkkitehtuurin kuvauksesta pystyä paremmin erottamaan, mikä tavoitetilan kuvauksesta esitetyistä kohdista tulisi olla yhdenmukaista kaikissa maakunnissa ja mitkä ovat vain esimerkkejä yhdestä tavasta toiminnan järjestämiseksi. Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh (Vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (7) Tämä olisi tärkeää toisaalta viitearkkitehtuurin tavoitellun ohjausvaikutuksen sekä arkkitehtuurin soveltamisen priorisoinnin osalta. Viitearkkitehtuurin kuvauksessa maakuntien viitearkkitehtuuriryhmän on katsottu olevan vuorovaikutuksessa dokumentissa kuvattujen ympäröivien keskeisten arkkitehtuuriryhmien kanssa. Kun nyt lausunnolla ollutta arkkitehtuurikuvausta ei oltu ennen lausunnolle lähettämistä käsitelty muissa julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin hallintaa perustetuissa ryhmissä, olisi hyvä jatkosuunnittelussa myös noudattaa esitettyä vuorovaikutusta käytännössä. Maakuntien muodostuminen linkittyy suureen joukkoon julkisen hallinnon muita toimijoita ja asettaa muutosvaatimuksia suunnitteilla ja olemassa oleville yhteisille palveluille ja maakuntien prosesseihin kytkeytyville toimijoille. Tämän vuoksi maakunnan viitearkkitehtuuria koskevat suunnitelmat olisi syytä käsitellä myös mahdollisimman laajasti keskeisten sidosryhmien vastaavissa verkostoissa. Arkkitehtuurikuvauksen tavoitteeksi on otettu yhtenäisen kuvan muodostaminen maakunnan toimintaympäristöstä ja maakunnan prosessien linkittymisestä julkisen hallinnon muihin prosesseihin (mm. valtio - maakunta kunta - yksityinen). Tavoite on erittäin tärkeä maakuntien oman suunnittelun sekä maakuntiin linkittyvien toimijoiden oman suunnittelun kannalta (miten ko. tahot joutuvat muuttamaan toimintaansa maakuntien muodostuessa). Lausunnolla olleessa kuvauksessa maakunnan toimintaympäristön sekä liittymien kuvaus jää kuitenkin ehkä liian suppeaksi tavoitteeseen verrattuna. Tämän vuoksi jatkotyössä tulisi kiinnittää erityistä huomioita nimenomaan maakuntien ja muiden toimijoiden välisiin rajapintoihin ja pyrkiä suunnittelemaan ja kuvaamaan mm. kv-, EUja valtion liittymät maakuntiin vain kertaalleen. Arkkitehtuurikuvauksen tavoitteeksi on asetettu myös maakuntien yhdenmukaisten toimintamallien ja näitä tukevien palvelujen sekä maakuntien tiedonhallintakokonaisuuden ja sen liittymien julkisen hallinnon muuhun tiedonhallintaan suunnittelu. Tavoite on keskeinen maakuntien toiminnan yhdenmukaistamisen ja kehittämisen kannalta, mutta nyt lausunnolla olleessa arkkitehtuurikuvauksessa toiminnan ja tiedonhallinnan kuvausten taso on jäänyt kovin yleiseksi tavoitteeseen nähden. Suunnittelun seuraavassa vaiheessa olisikin keskeistä keskittyä tarkentamaan niitä toimintamalleja, joissa tiedon hallinnan ja käsittelyn osalta tavoitellaan yhdenmukaisuutta. Samalla suunnittelua tulisi tehdä tasolla, josta muutosta toteuttavien maakuntien olisi mahdollista arvioida tavoitteen toteuttamisen vaatimia toimenpiteitä omalta osaltaan. Tiedonhallinnan osalta lausunnolla olleessa kuvauksessa lähinnä jäsennetään tietoja eri tasoisiin näkymiin, jonka vuoksi seuraavassa suunnitteluvaiheessa olisi keskeistä suunnitella myös tiedonhallintaa koskevien vaatimusten ja linjausten osalta (erityisesti tiedonhallinta elinkaaren eri vaiheissa). Viitearkkitehtuurin tavoitteeksi on asetettu myös näkymän tarjoaminen kunnille maakuntiin siirtyviin palveluihin. Viitearkkitehtuurin kuvauksessa esitettyä palvelujäsennystä ei kuitenkaan ole linkitetty kunnilta siirtyviin palveluihin. Tämän vuoksi dokumentissa kuvattujen uusien palvelujäsennysten informaatio tämän tavoitteen osalta jää hieman epäselväksi. Kuvauksen rajaukset ja reunaehdot Viitearkkitehtuuri linjaa ja kuvaa monia velvoittavia seikkoja, joita ovat esimerkiksi tulevasta maakuntalaista johdetut palvelukokonaisuudet ja niitä mahdollistavat kyvykkyydet, jotka on otettava palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa huomioon. Viitearkkitehtuurin, kuten arkkitehtuurien suunnittelussa yleensä, tulisi kiinnittää erityistä huomioita arkkitehtuurin soveltamiseen ja sen käytännön implementointiin (arkkitehtuurikuvauksen arvo muodostuu ainoastaan sen soveltamisten kautta). Tämän vuoksi kuvauksesta olisi hyvä käydä selkeästi ilmi, mikä esittämästä informaatiosta perustuu tai on johdettu maakuntia koskevista velvoitteista ja mikä on puolestaan esimerkkikuvauksia erilaisista tavoista toiminnan jäsentämiseksi. Esimerkiksi kuvauksessa velvoittavana seikkana esitetyt palvelukokonaisuudet tai ne mahdollistavat kyvykkyydet eivät ole maakuntia sitovasti velvoittavia. Koska maakunnan toiminnan vakiinnuttava lainsäädäntö on viitearkkitehtuurin laatimishetkellä vielä hyväksymättä, työssä on linjattu vain sellaisia kokonaisuuksia, joita on mahdollista tässä vaiheessa kuvata. Viitearkkitehtuurin suunnittelu meneillään olevan muutoksen keskellä asettaa luonnollisia haasteita suunnittelua ohjaavien linjausten kiinnittämisen osalta, mutta valmisteilla olevan lainsäädännön ja muiden suunnittelua ohjaavien linjausten keskeneräisyyden rinnalla olisi syytä muistaa, että tulevaa maakuntaa jää sitomaan useat jo nyt voimassa olevat säännökset ja linjaukset. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisikin ottaa myös kantaa esitetyn tavoitteen vastaavuudesta

3 3 (7) nykyiseen sääntelyyn, kuten myös viittauksina käytettyjen aikaisemmin toteutettujen arkkitehtuurikuvausten vastaavuudesta. Strategia, kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Maakuntien viitearkkitehtuurikuvauksen mukaan, koska maakuntien tehtäväkenttä on kuitenkin lakisääteinen ja siten lainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta samanlainen, ei ole syytä olettaa tässä kuvattavaa viitearkkitehtuuria kovin soveltumattomaksi kaikille maakunnille, vaikka sitä ei olekaan johdettu jokaisen maakunnan omasta strategiasta. Maakuntalakiluonnoksen mukaan maakuntien strategian valmistelun ja hyväksyminen kuuluvat maakunnan itsehallinnon piiriin. Kuitenkin tämän kaltaisen strategian valmisteluun liittyvällä etukäteissuunnittelulla olisi hyötyä tulevien maakuntien työn pohjana, jos suunnittelun kohde olisi esim. tiedossa olevat suunnitelmat maakunnan strategiaprosessiin liittyvistä velvoitteista. Maakunnalle esitetään säädettäväksi velvoite tehdä strategia, jossa päätetään maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategiassa maakunnan tulisi huomioida muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla sekä palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset (Maakuntalaki 35, MKL). Maakunnan toimintaa tultaisiin johtamaan maakuntavaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti (MKL 36 ). Lisäksi maakunnan on tulevaisuudessa suunniteltava talouttaan ja toimintaansa toteuttaakseen päättämäänsä strategiaa (MKL 97 ). Maakunnan on strategiansa osaksi laadittava myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, jossa kiinnitetään sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet sekä yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet sekä innovatiivisten hankintojen osuus kokonaishankintamäärästään (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki 14, SoteJL). Kun maakunta joutuu vielä strategiassaan ottamaan huomioon muun muassa valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi (SoteJL 26 ) sekä pelastustoimen vastaavat (Pelastustoimen järjestämislaki 6 ), olisi maakuntien viitearkkitehtuurin suunnittelun tavoitteita koskevan suunnittelun perustan voinut rakentaa vastaavista näkökulmista ja kuvata eri tavoiteprosessien ja asiakirjojen väliset riippuvuudet. Tämä todennäköisesti auttaisi enemmän maakuntaa oman strategian valmistelussa yleisen periaatteiden kuvaamisen sijasta. Strategioiden välisten prosessien ja tiedonhallinnan etukäteissuunnittelulla tuettaisiin osaltaan myös maakuntatalouden neuvottelukunnan tehtäväksi ehdotetun maakuntataloutta koskevien strategisten linjausten toteutumisen edistämisen käytännön toteuttamista (MKL 14 ). Maakunnan kyvykkyysalueiden tavoitteet Arkkitehtuurikuvauksessa esitettyjen kyvykkyysalueiden tavoitteiden osalta suunnittelu on jäänyt myös yleiselle tasolle, joka osaltaan vaikeuttaa esitetyn informaatio hyödyntämistä. Esimerkkisi jos maakuntien tavoitteena on tarjota oikeat palvelut, oikeaan aikaan ja oikeille asiakkaille ja maakunnan palveluiden järjestäminen edellyttää monikanavaista asiointia, joka kattaa sähköiset palvelut, asiakasneuvonnan ja käyntiasioinnin, huomioimista, ei viitearkkitehtuurin kuvaus tarjoa ratkaisua tai vaihtoehtoisia tapoja tämän tavoitteen toteuttamiseen. Vastaavasti, yleisellä tasolla hyvin kyvykkyyksien kautta hahmotettujen tavoitteiden linkityksen jäädessä loppudokumentissa epäselväksi, ei toimintaa tai tiedonhallintaa koskevien kuvausten kautta pysty arvioimaan kuvatun arkkitehtuurin vastaavuutta tavoitteeseen (mm. asiakkuudenhallinnan kyvykkyyksien osalta). Asiakkuudenhallinta ja asiakkaan tietojen hallintaan liittyvät kommentit on kuvattu jäljempänä omana kokonaisuutena. Sidosarkkitehtuurit, -hankkeet ja ratkaisut Maakuntien viitearkkitehtuurikuvauksen mukaan arkkitehtuuriin liittyy useita sidosratkaisuja ja - hankkeita sekä lainsäädäntöä ja sidosarkkitehtuureja, jotka tulee ottaa huomioon kohteen kehittämisessä. Maakuntien toimintaa liittyvien sidosten ja niiden vaikutusten tunnistaminen on eräs keskeisistä maakunnan oman arkkitehtuurin suunnittelukohteista sekä suunnittelua rajaavista tai sitä sitovista elementeistä. Viitearkkitehtuurissa esitetyt sidokset ovat relevantteja, mutta toisaalta vain suppea otos kaikista sidoksista joita maakunnan on arkkitehtuurinsa suunnittelussa otettava huomioon. Jatkossa huomioon otettavien sidosten listalle olisikin syytä nostaa kaikki maakuntia velvoittavat sidokset (mm. käyttövelvoitteen alaiset kansalliset palvelut) sekä yhteiset mm. hallitusoh-

4 4 (7) jelman kautta käynnistetyt kehityskokonaisuudet, erityisesti kun niiden hyötytavoite on laskettu pitkälti maakuntien palvelujen käyttöönoton varaan. Sidoshankkeiden esittämisessä tulisi informaation hyödyllisyyden näkökulmasta kiinnittää erityistä huomiota myös perusteluihin, miksi sidos on listalla sekä sidoksen vaikutusten esittämiseen. Esimerkiksi yhdeksi sidokseksi otettu tietosuojaasetuksen voimaanpanon kuvaaminen vain säännökset yksilöivän informaation osalta ei juurikaan ohjaa maakuntin suunnittelua yhdenmukaiseen suuntaan. Arkkitehtuuriperiaatteet Maakuntien viitearkkitehtuurista jää hieman epäselväksi, ovatko dokumentissa kuvattujen arkkitehtuuriperiaatteiden ensisijainen soveltamiskohde suunniteltu viitearkkitehtuuri vai maakuntien oman arkkitehtuurin suunnittelu? Suunnittelua ohjaavat periaatteet ovat hyviä ja kattavat monipuolisesti eri näkökulmia, mutta suurimman osan tunnistetuista periaatteista toteutumista ei ole mahdollista viitearkkitehtuurin kuvauksen mukaisella toiminnan järjestämisellä todentaa. Dokumentissa ei ole muun muassa otettu kantaa tai arvioitu toteuttaako esitetty jäsennys maakunnan toiminnan avoimuutta tai onko esitetty arkkitehtuuri kustannustehokas? Myös arkkitehtuuriperiaatteissa esitetyt tarkennukset ja periaatteen toteuttamiskeinot kaipaisivat jatkossa tuekseen hieman analyyttisempaa perustetta. Esimerkiksi mekanismista, jossa kustannustehokkuutta vaalitaan päällekkäisyyksien välttämisellä ja toteutus- ja ylläpitokustannuksista huolehtimalla. Periaatteiden muodostamisessa olisi hyvä miettiä aina niiden esittämää vaikutusketjua. Jos periaatteena on tuottaa asiakkaalle hyötyjä nopeasti tekemällä kokonaisarkkitehtuurin avulla parempia päätöksiä, ratkaisuja ja palveluja, edellyttäisi hyödyn toteutuminen vähintäänkin sitä, että arkkitehtuurissa on kuvattu tavoitteen mukaiset toimintamallit ja niitä tukevat ratkaisut. Nyt kuvauksessa esitetyt toimenpiteet asiakkaan ominaisuuksien selvittämisestä ja palautteen saamisesta eivät vielä välttämättä toimenpiteinä riitä. Myös kokonaisarkkitehtuurin roolia yleensä hyötyjen saavuttamisessa kannattaisi tavoitearkkitehtuurien kuvauksessa tarkentaa. Muun muassa palvelujen kehittäminen asiakaslähtöisesti siten, että kokonaisarkkitehtuurin avulla palvelut tuottavat laajasti lisäarvoa asiakkaalle jää tavoitteena hieman epämääräiseksi. Vastaavasti myös periaate olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita hyödynnetään myös uusissa ratkaisuissa kaipaisi tuekseen suunnitelmassa kuvauksen näistä palveluista. Arkkitehtuurissa kuvattujen periaatteiden osalta, jälleen arkkitehtuuri-informaation hyödynnettävyyden näkökulmasta, olisi syytä arvioida laissa säädettyjen velvoitteiden esittämisestä periaatteiden tasolla, erityisesti mikäli periaatteen ei auta velvoitteen tehokkaassa soveltamista. Tästä esimerkkinä muun muassa maakunnan tietoturvaa koskeva periaate. Asiakkuudenhallinta Maakuntien viitearkkitehtuurissa maakuntien järjestämistehtävän toteuttamisen on tunnistettu edellyttävän maakunnalta kyvykkyyttä asiakkaiden ja palvelujen hallintaan. Dokumentin mukaan asiakkuudenhallinnan kyvykkyysalueella on tarkoitus hallita asiakkaan ohjaaminen kohdennetusti maakunnan palveluiden piiriin, asiakkaan tietojen liikkuminen maakunnan järjestämissä palveluissa tarvitseville tahoille ja maakunnan asukkaiden sekä yritysten osallistaminen maakunnan kehittämiseen ja demokratiaan. Kyvykkyyden on katsottu olevan merkityksellinen maakunnan toiminnan suuntaamisessa kohti asiakasta. Viitearkkitehtuurissa maakunta- ja sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden ja Maakuntavisio 2023 asiakastarpeita ja asiakkaan valinnanvapautta tai mahdollisuuksia koskevien tavoitteiden näkökulmasta suunnittelussa asiakkuuden hallintaa on kuvattu lähinnä maakunnan ja palvelutoiminnan tuotannon näkökulmasta. Vastaavasti asiakkuuksien hallintaa kuvaavassa ydinprosessissa prosessin kulku ja siihen sisältyvät toiminnot on kuvattu myös palvelujen järjestäjän kannalta. Asiakkaan oma hallinta tietoihinsa nähdään vain viittauksellisesti asiakkaan mahdollisuutena katkottomaan näkymään tiedoistaan. Jatkossa asiakkaan vaikutus- ja valintamahdollisuuksien osalta arkkitehtuurisuunnittelun seuraavissa vaiheissa olisikin tärkeä korostaa myös asiakkaan mahdollisuuteen hallita tietojaan sekä omalla tiedonhallinnallaan vaikuttaa asiakkaalle tarjottaviin palveluihin. Vasta tällöin olisi mahdollista puhua asiakkaan mahdollisuudesta valita. Myös asiakkaan omien tietojen hallinnan edellytykset EU:n tietosuo-asetuksen näkökulmasta puuttuvat nyt lausunnolla olevasta suunnitelmasta.

5 5 (7) Vastaava asiakasnäkökulma puuttuu myös asiakas- ja palveluohjauksen toimintaa koskevasta osuudesta. Kyvykkyydet Maakuntien viitearkkitehtuuridokumentin mukaan maakunnalle asetetaan lainsäädännöllisesti määrätyt tehtävät hoidettaviksi ja sääntöjä, kuinka ne tulee hoitaa. Tämän on kuvauksessa katsottu tarkoittavan, että maakunnalla tulee näin ollen olla kyvykkyydet, joiden avulla se saa tehdyksi tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa niitä tehdessään. Palveluiden järjestämistä koskevassa kyvykkyysalueessa tarkastellaan maakunnan palveluiden kokonaisuutta, jolla hallitaan palvelusalkkua, palveluverkkoa, yksittäisten palveluntuottajien toimintaa kuin osallistumista ekosysteemeihin. Tämän on käytännössä katsottu tarkoittavan maakunnan kannalta sitä, että asiakkaille suunnattujen palveluiden järjestämisen, keinovalikoima on siis: A) tuotetaan palvelu itse, B) ulkoistetaan palvelun tuottaminen kokonaisuutena markkinoilla oleville toimijoille ja C) mahdollistetaan liiketoiminnan syntyminen ja 3. sektorin palvelutoiminnan tukeminen ko. palveluille. Palveluiden järjestämistä koskevasta kyvykkyyden sisältämästä keinovalikoimasta puuttuvat kokonaan maakunnille suunnitellussa lainsäädännössä muodostettavat mahdollisuudet järjestää palveluja erilaisilla yhteistyömuodoilla muiden maakuntien tai alueen kuntien kanssa. Myös palvelutoimintaan mukaan tulevien mm. sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten yritysten kanssa muodostettavien toimintamallien uudet kyvykkyysvaatimukset olisi hyvä suunnittelu jatkovaiheissa kuvaukseen lisätä. Vaatimuksen tärkeyttä korostaa se, ettei uudistuksessa suunnitellussa toimintamallissa ei kaikilta osin ole kyse palvelutoiminnan ulkoistamisesta, nykyisessä merkityksessä, markkinoilla oleville toimijoille. Mainittu näkökulma on kyllä tunnistettu dokumentissa jäljempänä toisessa asiayhteydessä (mm. palvelujen orkestroinnin ja palvelutoiminnan integroinnin yhteydessä). Toiminta-arkkitehtuuri Maakuntien viitearkkitehtuuridokumentin mukaan tavoitetilassa maakunta tunnistaa asiakkaansa elämäntapahtuman ja siihen liittyvät palvelutarpeet maakunnan palvelutarjoaman laajuudessa. Kuvauksen mukaan maakunta tunnistaa myös tulossa olevia elämäntapahtumia ja pystyy niiden perusteella ennakoimaan palvelutarpeita sekä tuomaan ennakoivan tietämyksen perusteella oikeat ja määrällisesti riittävät palvelut sinne, missä niitä tarvitaan. Maakuntien viitearkkitehtuurissa esitetty tavoitetila on oikeansuuntainen, mutta arkkitehtuurikuvauksen soveltamista tavoitteen saavuttamiseksi vaikeuttaa, ettei kuvauksessa mainita tai esitetä, mitä nämä elämäntapahtumat ovat tai miten maakunta asiakkaansa elämäntapahtumia jäsentää. Tavoitteen saavuttamista auttaisi, mikäli yhteisellä suunnittelulla luotaisiin pohjaa mainittujen tapahtumien jäsentämiseen asiakkaiden tarpeista, esimerkiksi priorisoimalla maakuntien keskeisiin tehtäväalueisiin liittyviä tapahtumia. Viitearkkitehtuurikuvauksen yleinen taso läpi dokumentin aiheuttaa sen, että varsinaiset maakuntien suunnitelmasta soveltamat kohteet edellyttävät jatkosuunnittelua. Ilmeisten asioiden kirjaaminen kuvaukseen ei muodosta tavoitearkkitehtuurilta kaivattua ohjausvaikutusta. Esimerkiksi toteamus siitä, että maakunta järjestää laajan joukon palveluita, joista osa koskee kaikkia maakunnan asukkaita, ei juurikaan edistä tai edesauta maakuntien omaa suunnittelutyötä. Juuri toiminta-arkkitehtuurin kohdassa kuvauksessa esitetty huomioi siitä, että jäntevä arkkitehtuuri sekä suunniteltuna että toteutettuna tukee onnistumista tuomalla selkeyttä kokonaisuuteen ja keinoja toteuttaa toiminnassa tarvittavia ratkaisuja, pitäisi olla yhteisen viitearkkitehtuurisuunnittelun lähtökohta. Toimijat ja asiakassegmentit Maakuntien oman arkkitehtuurin suunnittelua tukisi, jos yhteisessä kuvauksessa kuvattaisiin maakuntien ulkoiset toimijat kertaalleen ja nyt esitettyä muotoa tarkemmalle tasolle (ohjaajat, valvojat yms. sekä näiden rooli / rajapinta suhteessa maakuntaan). Kattavan pohjakuvauksen perusteella maakuntien olisi helpompi suunnitella vastaavat omassa arkkitehtuurissaan huomioon otettavat liittymät samassa yhteisesti määritellyssä muodossa. Vastaava toimenpide parantaisi myös asiakassegmenttien osalta esitettyä informaatiota.

6 6 (7) Ekosysteemit ja maakunta Viitearkkitehtuurissa katsotaan, että maakuntien viitearkkitehtuurin kuvaushetkellä toiminnassa olevia JHKA-rekisteröityjä ekosysteemejä on vain vähän. Samalla juuri toiminnassa ja kehittymisvaiheessa olevien ekosysteemien nähdään toiminnallisilta osa-alueiltaan tarjoavan maakunnille mahdollisuuden saada käyttöönsä sekä merkittäviä valmiita tietojärjestelmäpalveluita että keinon jakaa palvelutuotannossa tarvittavia tietoja niitä tarvitsevien toimijoiden kesken. Kun asiayhteydessä jää epäselväksi, mitä ekosysteemit ovat tai mitä ne tuotavat, olisi suunnittelun kannalta kuvaus konkretisoida maakunnan käytettävissä olevaksi palveluksi tai muuksi konkreettiseksi maakunnan toimintaa tukevaksi kokonaisuudeksi. Prosessikartta Maakuntien viitearkkitehtuuridokumentin mukaan, kun asiakkaille tuotettavien palveluiden sisältö jätetään tarkastelun ulkopuolella, maakunnan toiminta on monessa suhteessa rinnasteista kunnan toimintaan, ja tästä syystä prosessi-integraatiomallin sekä ydinprosessien määrittämisessä on hyödynnetty paljolti Kunnan johtamisen viitearkkitehtuuria. Kuitenkin samassa yhteydessä on mainittu, että prosessikartta on muodostettu asiakaslähtöisesti ja kaikkien prosessien tähtäävän kokonaisvaltaiseen asiakashyödyn lisäämiseen. Lukijalle jää tässä yhteydessä epäselväksi asiakaslähtöisyyden ja asiakkaille tuotettavien palvelujen sisällön poisjättämisen välinen logiikka. Tukiprosessit Mikäli, kuten kuvauksessa on esitetty, tiedonhallinnalla katsotaan olevan keskeinen rooli maakunta- ja sote-uudistuksen onnistumisessa tai, että asiakkaan tietojen tulee olla käytettävissä reaaliaikaisesti asioinnin aikana, tulisi suunnittelun jatkovaiheissa kiinnittää huomiota erityisesti tiedonhallinnan vaatimusten ja niitä toteuttavien vaihtoehtoisten mallien kuvaamiseen. Tällöin hyödyllisempää voisi olla mm. muuttaa tiedonhallinnan hahmottamista, teoreettisesti datasta viisauteen näkökulmasta astetta konkreettisempaan lähestymistapaan, esim. tiedon elinkaaren mukaisesti (muodostuminen, käyttö, säilyttäminen, arkistointi/hävittäminen). Vastaavasti tiedonhallinnan suunnittelun painopistettä olisi hyvä siirtää myös tiedossa oleviin tuleviin tarpeisiin: asiakkaan tiedonhallinta (MyData, GDPR) sekä tiedonhallinnan tuleva lainsäädäntö. Tukiprosessi: säännösten noudattaminen Kuulostaa hieman oudolta nimeltä tukiprosessille, kun julkisessa toiminnassa on tapana noudattaa lakia. Prosessin nimeäminen esim. maakuntalain mukainen termi: sisäinen valvonta, voisi kuvata asiaa paremmin (mikäli prosessilla tätä tarkoitetaan). Tietoarkkitehtuuri Maakuntien tietoarkkitehtuurityön tavoitteena on yhdenmukaistaa maakuntien käyttöön tuleva tieto ja että maakunnalla on saatavilla tarvittava tieto päätöksenteon tueksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että samaa tietoa ei ylläpidetä monessa eri paikassa, mikä voi johtaa ristiriitoihin tietosisällöissä. Tietoryhmätasolla tietovarannoittain arkkitehtuurin suunnittelu kaipaisi jatkovalmistelun yhteydessä parempaa tietojen ja toiminnan välistä linkitystä. Esimerkiksi, jos jäsennys tehdään kuvauksessa esitetyn mukaisesti maakunnan tarpeista käsin, tulisi myös jäsennyksen lähtökohta muodostaa toiminnasta, rekisteri/tietovarantokohtaisen kuvauksen sijasta. Jatkosuunnittelussa voisi maakuntien tiedonhallintaa lähestyä MDM tyyppisen suunnittelun kautta. Tunnistamalla maakuntien toiminnassa tarvittavat yhteiset tiedot lähtökohdat toimia maakuntien omaa suunnittelua paremmin tukevana. Liite 1 / Lainsäädäntö-välilehti Välilehdellä mainitaan, että lainsäädännön keskeneräisyyden takia välilehdelle ei ole koostettu maakuntien viitearkkitehtuuria koskevia ohjaavia lakeja ja säädöksiä. Samalla viitataan, että aihepiiriin valmisteltava lainsäädäntö itsessään sisältää hyvän koosteen alueuudistukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä muutostarpeista. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että toiminnan suunnittelussa huomioitavaksi lainsäädännöksi ei riitä vain maakunta- ja sote-uudistuksen lakiehdotuskokonaisuuteen sisältyvät muutosehdotukset, koska ne kuvaavat lähinnä vain tulevan toiminnan järjestämiseen liittyviä vaatimuksia. Suurin osa toimintaa koskevista vaatimuksista tulee jo tällä hetkellä voimassa olevasta lainsäädännöstä. Voimassa olevasta

7 7 (7) sääntelystä keskeisten kohtien, mm. tiedonhallinnan osalta, voisi olla hyödyllistä myös maakuntien oman suunnittelun kannalta esim. GDPR:n vaatimukset. Liite 1 / Viitearkkitehtuuri-välilehti Viitearkkitehtuurien velvoittavuustason voisi vielä kertaalleen tarkistaa. Osa velvoittavaksi merkityistä eivät ole velvoittavia (esim. kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri). Liite 10: hallintamalli Maakuntien viitearkkitehtuurin hallintaa tai maakuntien hallintamallien suunnittelun osalta voisi olla parempi lähestymistapa miettiä malli uudestaan informaation ylläpidon tarpeesta käsin, eikä ottaa vanhoja mallipohjia käyttöön (eivät ole oikein toimineet ja pitäisi muutenkin päivittää). Keskeistä hallinnan osalta olisi saada näkymä siitä, miten muutosta ohjaavaa viitearkkitehtuuria hallitaan, jotta sen soveltajat tietäisivät sovellettavan version sekä voisivat antaa palautetta/kehittämisehdotuksia arkkitehtuurin edelleen kehittämiseen. Toinen hallittava taso on muutoksen jälkeinen arkkitehtuurin hallinta. Arkkitehtuurisuunnittelun jatkokehitysehdotuksia (suunnittelukohteita): - Asiakkaan tiedonhallinta - Maakuntauudistuksen eri valmisteluryhmissä muodostettavien tietomääritysten soveltaminen ja hallinta maakunnissa - maakunnille pakollisten kuvausvelvoitteiden yhteinen tarkentaminen ja esimerkkimallien luominen (GDPR, julkisuusperiaatteen ja hyvän tiedonhallintatavan toteuttaminen muutoksessa, varautumisen suunnittelu jne.). - Maakuntien liittymät ulkopuolisiin prosesseihin ja palveluihin, vähintäänkin siltä osin, kun ne ovat maakunnalle pakollisia - Käynnissä tai suunnitteilla olevat yhteiset hankkeet ja niiden tuotosten asemointi maakunnassa (suunnittelun lähtökohdat ja reunaehdot) - Arvio arkkitehtuurinmukaisten toimintamallien ja ratkaisujen toteutuksen vaatimasta muutoksesta (toimenpiteet, resurssit jne.) sekä esimerkkivaihtoehdoista ratkaisujen toteuttamiseksi (keskittyminen vain olennaiseen)