Rakenteiset dokumentit, kevät 2005
|
|
- Lotta Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakenteiset dokumentit, kevät Rakenteiset dokumentit, 3 ov, 2005 opetetaan kevään 1-2 periodeilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: TI ja KE 12-14, salissa S1 (Huom! erikoinen aikataulu) MA 12-14, TI 10-12, KE ja TO 08-10, salissa Sb204 Luennot, harjoitukset ja tentti. Ei harjoitustyötä. Porkkanapisteitä jaossa. Opettajat: Ossi Nykänen, TD303, vastaanotto to ossi.nykanen@tut.fi, assitentti Ilkka Kaikuvuo, kaikuvuo@cs.tut.fi 1
2 1 Johdanto Perusidea hyvin lyhyesti esitettynä: Rakenteinen dokumentaatio lähtee liikkeelle siitä kuningasajatuksesta että tietoa (dataa) mallintava tietorakenne ja sen esitystapa tulee teknisesti erottaa toisistaan sovelluksissa. Motivaatio on tietojenkäsittelyn tehostaminen ja sen automatisointi (so. käsittely ilman ihmisen käsityötä) Työ nojautuu tietoteknisten välineiden käyttöön. Keskeistä on kyky mallintaa tehtäviä ja tietorakenteita "oikein", eli tarpeet, reunaehdot ja välineiden mahdollisuudet huomioiden. Dokumenttien sijaan tietoa voidaan mallintaa myös datalähtöisesti. Pääpaino on tietenkin sovelluksissa, ei tekniikassa. Huomattava osa rakenteisten dokumenttien sovelluksista perustuu nykyään erilaisiin XML-tekniikoihin. Laajennettavuutensa ansiosta XML tarjoaa yhteensopivat puitteet mitä moninaisempiin sovelluksiin. 2
3 1.1 Opintojakson sisältö (1/2) Tällä opintojaksolla "Rakenteiset dokumentit" puhutaan mm. seuraavista asioista: - Tiedon mallinnus sen käsittelyn näkökulmasta - Tieto vs. tietorakenne vs. esitystapa (~rakdok) - Tiedon looginen vs. fyysinen rakenne - Dokumentti- vs. datakeskeinen tieto - Dokumenttistandardit ((X)HTML (aasinsilta)) - XML-dokumentit ja niiden käsittely - XML-dokumentin tyyppi - "XML" vs. XML-standardiperhe - XSL-muunnokset - Sovelluksia ja esimerkkejä, erityiskysymyksiä 3
4 1.2 Opintojakson sisältö (2/2) Kurssilla ei juurikaan (suoraan) puhuta seuraavista: - sovellusalueen X erityiskysymyksistä tai yksittäisistä ohjelmistoista (...vaan menetelmistä yleensä) - menetelmien erityiskysymyksistä (...vaan ideoista suodatettuna stdtekniikoihin) - (kovin paljoa) uusien dokumenttiprosessorien toteuttamisesta (...vaan nykyisten soveltamisesta) Opintojakso on perinteinen yo-kurssi - teorialuennot, sovellusluennot, vierailuluennot(?), harjoitukset, lopputentti 4
5 1.3 Opintojakson suoritustapa Arvosanan määrää lopputentti (4 * 6 pts = 24 pts). Hyvää kurssiarvosanaa voi varmistella keräämällä porkkanapisteitä kurssin aikana. Arvosanataulukko on seuraava: arvosana pistemäärä Mikäli porkkanapisteitä on kertynyt edullisesti, huonoimman tenttitehtävän pistesaalis korvataan maksimissaan kuudella porkkanapisteellä. Porkkanapisteitä saa tekemällä erikseen merkittyjä harjoitustehtäviä ja osallistumalla aktiivisesti vierailuluennoille. Porkkanapisteiden jakoperuste on opiskelijan oma aktiivisuus ja asioiden opiskelu silloin kun niitä opetetaan. Huom. Porkkanapisteiden lähtökohta on läsnäolo: suorituksia ei saa delegoida toisen merkittäväksi, eikä lähettää sähköpostitse tms. 5
6 1.4 Johdattelevia esimerkkejä rakenteisista dokumenteista (maalaus, näytelmäesitys, eväsretki) piirros, kauppalappu luentomuistiinpano luentopruju artikkeli, runo, näytelmä kirja, kalenteri kuva, audioesitys, animaatio tietokoneohjelman talletustiedosto tekstinkäsittelyohjelman tuottama dokumentti viesti tietokoneohjelmien välillä Hyviä huomioita - tarpeet? käytössä olevat välineet? montako toimijaa? ymmärtääkö käsittelijä? tuotannon tehokkuus? käsittelyn tehokkuus? käsittely osissa? - standardit ja siirrettävyys? tiedon uudelleenkäyttö? versiointi ja virkistäminen? lisensointi? sitoutuminen yhteen toimittajaan? 6
7 1.5 Dokumenttituotannon roolijaosta Wanhaan hyvään aikaan tekstin prosessointi sujui kutakuinkin seuraavasti: - kirjoittaja kirjoitti käsikirjoituksen (kirjoituskoneella) ja lähetti sen kustantajalle - käsikirjoituksen hyväksymisen, oikolukemisen, editoimisen, yms. jälkeen kustantajan taittaja suunnitteli tuotettavan teoksen ulkoasun (sommittelu, taitto (layout)) kirjoittamalla käsin ulkoasun ohjeet käsikirjoituksen marginaaliin (palstat, kirjasimet, fonttikoot, tekstin välistys, ) - seuraavaksi latoja latoi käsikirjoituksen annettujen ohjeiden perusteella, tuloksena konkreettinen ohje esim. kirjan painamiseksi (+kannet) - lopuksi tuotos julkaistiin käyttäen erilaisia markkinointi- ja jakelukanavia Erityyppisillä töillä siis eri vaiheet ja eri tekijät - tosin ammattikirjoittajat siirtyivät hiljalleen käyttämään suoraan myös erilaisia formatointikieliä 7
8 1.6 What You See Is What Yout Get (-live with it!) Nykyiset tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmat (ns. desktop publishing) tarjoavat näennäisen helpon tavan tehdä kaiken itse yhdeltä istumalta 80-luvulta alkanut WYSIWYG-buumi, hyvää: - kehittyneet ohjelmat helppokäyttöisiä ja intuitiivisia (työpöytämetaforat) - mahdollisuus lopputuloksen näkemiseen jo kirjoitusvaiheessa, joten esimerkiksi pienimuotoinen julkaisutoiminta on mahdollista helposti - mukana monipuolisia formatointi ja taittoominaisuuksia, Internetin myötä myös jakelu Ongelma: työstä tulee helposti käsityötä (suuret dokumentit!) - dokumenttien suunnittelu jää helposti puolitiehen (=tehdään huonosti) - rakenne (rämettyminen) ja kirjoittajan rooli epäselvä (ohjeistus!) Ratkaisuja: hyvä suunnittelu(!), tyylit, etsi/korvaa-toiminnot, mallit, 8
9 1.7 Dinosaurus, joka elää & voi hyvin: LaTeX Kaikki eivät kuitenkaan kirjoita tuotoksiaan XX Wordillä - erityisesti korkeakoulumaailmassa huomattava osa akateemisista kirjoittajista vannoo LaTeXin nimeen TeX on (alunperin) tekstin ja matemaattisten kaavojen ladontaan tarkoitettu pitkän linjan tietokoneohjelma, jonka ensimmäinen versio julkaistiin 1982 (D. Knuth). Nykyään useille eri käyttöjärjestelmille LaTeX on TeXin varaan rakentuva makropakkaus avulla kirjoittajat voivat latoa ja tulostaa dokumentteja ammattimaisen taittomallin mukaisesti Työskentely LaTeXilla tapahtuu periaatteessa ohjelmankehitystyöstä tuttujen pelisääntöjen mukaisesti - kirjoittaja kirjoittaa lähdekoodit tekstimuodossa (ns. käsikirjoitustiedostot) tekstinkäsittelyohjelmalla.tex-tiedostoiksi - lähdekoodi käännetään (tyypillisesti komentorivipohjaisella) latexohjelmalla graafiseen muotoon.dvi-tiedostoiksi, joka voidaan edelleen muuntaa tulostettavaan muotoon (tai lähdekoodia voi korjata) 9
10 1.8 LaTeX-esimerkki Tyypillinen TeX-tiedosto näyttää seuraavalta: \documentclass[a4paper]{article} \begin{document} \title{latex-example} \author{ossi Nyk\"{a}nen} \maketitle \abstract{this article demonstrates LaTeX basics. Read some introductionary book for details.} \tableofcontents \section{introduction} \LaTeX{} really is something, especially if you want to input equations in your text\footnote{assuming you know \LaTeX codes, that is.}. Here's an example: \begin{equation}\label{pred} \forall x \in X: P(x). \end{equation} 10
11 If you wan't to know what \ref{pred} means, please consult your elementary logic book. \section{functional Descriptions} Function is a map $t:x \to Y$. The family of XML specifications defines many languages that allow defining functions, e.g., the Extensible Stylesheet Transformation Language \cite{xslt}. \begin{thebibliography}{longtitle} \bibitem{xslt} "XSL Transformations (XSLT) Version 1.0", J. Clark, editor, 16 November Available at \end{thebibliography} \end{document} 11
12 1.9 Huomioita Erikoismerkit, käskyt, kommentit sekä tiedoston rakenne Jos kaikki tarvittava on työkoneella valmiiksi asennettuna, kääntäminen Unixissa tai Linuxissa sujuu helposti komennolla latex koe.tex Dokumentin katselu ja ps-tiedoston tuottaminen tulostamista varten on yhtä helppoa: xdvi koe.dvi & dvips -o koe.ps koe.dvi Tuloksena on ammattimaisen ulkoasun omaava sivupahanen, jossa ilmaiseksi saatiin varsin paljon dokumentin rakenne LaTeX-komennoilla merkkaamalla: - palstoitus ja marginaalit (alaviittaus) - eri tyylit tekstin eri osille (otsikko, tiivistelmä, vakiokentät, ) - otsikoiden numerointi, kaavan numerointi & viittaukset, jne. 12
13 1.10 Olennaista: keskittyminen sisältöön! Juuri tämä on LaTeXin idea: systeemi tarjoaa ammattimaisen rakenteen ja ulkoasun kirjoittajan keskittyessä olennaiseen, eli sisällön tuottamiseen LaTeX-systeemissä "LaTeX taittaa" ja "TeX toimii latojana" Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirjoittaja muotoilee tekstinsä ja sen rakenteen LaTeXin käskyjen avulla halutuksi, josta esitysversio sitten "käännetään" LaTeX pyrkii tekemään teksteistä paitsi hyvän näköisiä, ennen kaikkea luettavia (sisäänrakennettu typografinen malli & johdonmukainen rakenne) LaTeXista on eri versioita (mutta kyse on aina "painetuksi tarkoitettavien julkaisujen" tekemisestä...entäpä jos halutaan tehdä muuta rakenteellista) "Windows-käyttöön" tottuneille (ja miksei muillekin) LaTeX on aluksi "oma maailmansa" -- ideaan joko mieltyy tai sitten ei (nyrkkisääntö: jos kirjoittaa vähän, Latex tuntuu aluksi "työläältä"). 13
14 1.11 WWW & HTML Internetin suosion myötä tietoverkkojen arvo arkipäiväisen informaation levittelyssä huomattiin. Kirjoittaminen ei vain saisi olla kohtuuttoman vaikeaa World Wide Webin lanseeraama HTML esitteli 90-luvun alussa suurelle yleisölle yksinkertaisen mutta rakenteellisen merkintäkielen - idea: teksti + yksinkertainen merkkaus - nopea oppia perusideat leviävät ja HTML otetaan todella nopeasti laajamittaiseen käyttöön Ongelmia: - helppous johtaa löysyyteen, merkkaus sekaisin rakenne- ja ulkoasumäärityksiä ja selaimet sallivat #%&"-koodit mukisematta - ulkoasullisesta rajoittuneisuudesta johtuen kuvaileva merkkaus ei saa suosiota, vaan koodeja aletaan käyttää myös formatointiin Tulos: HTML lipsuu kohti formatointikieltä: WWW-WYSIWYG. Ei hyvä Oppiminen tapahtuu kantapään kautta: takaisin sorvin ääreen...xhtml 14
15 1.12 XHTML-esimerkki Tyypillinen XHTML-tiedosto näyttää seuraavalta: <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN" " <html xmlns=" <head><title>html-esimerkki</title></head> <body><!-- Tästä se alkaa... --> <h1>johdanto</h1> <p>valitse HTML kun haluat liittää kuvia ja linkkejä <em>websivulle</em> (ja tunnet HTML-merkkauksen perusteet). Esimerkki:</p> <p><img src="kuva.gif" alt="kuva"> <a href=" ammattiaineen kotisivut</a></p> <p>jos et ymmärrä tämän dokumentin merkitystä, käy läpi HTMLkielen perusteet.</p> </body> </html> Huomaa: elementit, erikoismerkit, kommentit sekä dokumentin tyyppi 15
16 1.13 Paluu juurille Rakenteisten dokumenttien perusajatuksena on kohdistaa dokumenttien suunnittelun huomio oikeisiin kohtiin: - dokumenttien rakenteen suunnittelu asiasisällön (lue: käsittelyn) näkökulmasta, ei ulkoasun - tiedon ja sen käsittelyn paloittelu ja komponenttiajattelu (dokumenttien peruspalasia ovat elementit, käsittely koostuu vaiheista) - dokumenttien ulkoasun ei ole pakko suoraan vastata niiden sisällöllistä rakennetta ja päinvastoin! Kyseessä ei ole uusi asia! - rakenteisten dokumenttien moderni esiinmarssi alkoi käytännössä SGML-standardin (ISO 8879:1986) valmistuttua SGML:n kehitystyö alkoi jo 1980, pohjana IBM:n GML (Generalized Markup Language) vuodelta 1969! (Goldfarb, Mosher, Lorris) SGML osoittautui kuitenkin varsin raskaaksi isojen poikien standardiksi (esimerkiksi IBM, USA:n Puolustusministeriö) - suppea käyttö ei suosittua 16
17 1.14 Kerran vielä (pojat tytöt)! SGML:n idea on hyvä, mutta iso spesifikaatio (~500 sivua) W3C:n SGML wg: XML 1.0 vuonna 1998 (~30 sivua) - XML on SGML:n sovellusprofiili - tarvitaan muitakin standardeja sekä välineitä ja sovellusosaamista Yleisöystävälliset tavoitteet - yhteensopivuus SGML:n kanssa ja sen hyvät puolet, dokumenttien sekä niitä prosessoivien ohjelmien suunnittelun ja lukemisen "helppous" - spesifikaatiossa vähän valinnaisia piirteitä ja soveltaminen täsmällistä - XML-dokumenttien käyttö (Internetissä) "yksinkertaista" (...ohjelmointi) Pulmia - jos valmista sovellusta ei löydy on edessä suunnittelua, opiskelu(!), kirjoittajan roolin muutos(!), "byrokraattisuus/ teknisyys", editorit(!),... XML-standardiperheen ydin tällä hetkellä valmis ja XML:ää tukevien sovellusten kriittinen massa on ylitetty (soveltajia, työkaluja, dataa) 17
18 1.15 Standardiesimerkki rakenteisesta dokumentista looginen rakenne fyysinen rakenne <doc><title> XML 5 vuotta </title> <body> Paljon onnea XML! </body></doc> Sovellus / prosessointi www w3c tut <?xml version= 1.0?> <xsl:stylesheet XML 5 Paljon onnea XML! esitys / näkymä (joskus (kohdedokumentti") rakenteinen (lähde-) dokumentti tyyli (esim. formatointi) kuva (mediaobjekti) 18
19 1.16 Huomioita Aluksi tekniikka vie päähuomion, tietojen ja taitojen karttuessa työ kohdistuu tietoa tuottavien ja hallitsevien prosessien suunnitteluun ja ohjaamiseen Kyse on todellakin enemmänkin juuri suunnittelusta ja prosesseista kuin tekniikoista! - tekniikka X(ML) ei sinänsä ratkaise pulmia vaan tarjoaa välineitä (ja menetelmiä) niiden ratkaisuun (sekä esimerkkejä...) - WYSIWYG ja siihen liittyvät työkalut eivät ole "pahoja" ne sopivat tiettyihin tehtäviin erittäin hyvin (myös esim. MS Wordille on saatavilla hyviä artikkelipohjia yms.) -...itse asiassa ideaalitapauksessa esim. (rakenteinen) sisällöntuotanto piilotetaan WYSWIWYG-tyyppisten työkalujen alle (kun ko. käyttäjäryhmän ei tarvitse ymmärtää koko prosessia) - asiat voi yleensä tehdä useilla eri tavoilla, myös eri tekniikoita käyttäen 19
Rakenteiset dokumentit, kevät 2007
Rakenteiset dokumentit, kevät 2007 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit, 6 op, kevään 4-5 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rd/index.html Suoritustapa: Luennot, harjoitukset ja tentti.
Lisätiedot73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) Opettaja: Ossi Nykänen Sähköposti: Huone: TD309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio P
73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) Ossi Nykänen ossi.nykanen@cc.tut.fi 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) Opettaja: Ossi Nykänen Sähköposti: ossi.nykanen@tut.fi Huone: TD309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotRakenteiset dokumentit, kevät 2006
Johdanto Rakenteiset dokumentit, kevät 2006 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit, 6 op, kevään 4-5 periodeilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rd/index.html
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotEst.kand Kandidaatintyö ja seminaari: L A T E Xin käyttöönotto
Est.kand Kandidaatintyö ja seminaari: L A T E Xin käyttöönotto Luis R.J. Costa Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Syksy 2015 Sisältö Yleistä Minimaalinen suomenkielinen esimerkki Tärkeimmät yksityiskohdat
LisätiedotSaavutettavuus, syksy 2004
Saavutettavuus, syksy 2004 7307005 Saavutettavuus, 2 ov, vuonna 2004 opetetaan syksyn 2. periodilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/saav/index.html MA
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotWhat You See Is What Yout Get (-live with it!)
Esipuhe 1 Esipuhe Wanhaan hyvään aikaan tekstin prosessointi sujui kutakuinkin seuraavasti: - kirjoittaja kirjoitti käsikirjoituksen (esim. kirjoituskoneella) ja lähetti sen kustantajalle - Käsikirjoituksen
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotRakenteiset dokumentit, kevät 2008
Rakenteiset dokumentit, kevät 2008 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit, 6 op, kevään 4-5 periodeilla Kotisivu: Ks. http://matriisi.ee.tut.fi/hypermedia/fi/opetus/ Suoritustapa: Luennot, harjoitukset ja
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 9: L A T E X
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 9: L A T E X 15. maaliskuuta 2009 LAT E X Johdanto Käyttö Syntaksi Layout Tavutus Johdanto L A T E X Yleistä T E Xistä ja L A T E Xista T E X on se ladontaohjelma
LisätiedotRakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotVerkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
LisätiedotVERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN
VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotNspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen
Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotSAS-ohjelmiston perusteet 2010
SAS-ohjelmiston perusteet 2010 Luentorunko/päiväkirja Ari Virtanen 11.1.10 päivitetään luentojen edetessä Ilmoitusasioita Opintojakso suoritustapana on aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
LisätiedotOHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN
OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN Koulutusteknologian perusopinnot Digitaalinen portfolio oppimisen tukena 2010 Essi Vuopala 1. BLOGIN LUOMINEN Mene osoitteeseen http://www.wordpress.com
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
LisätiedotW3C & verkkojulkaisun standardit
W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotT harjoitustyö, kevät 2012
T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2016-17 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
Lisätiedotkevät Rakenteiset dokumentit (3 ov) Luentokalvot Ossi Nykänen Rakenteiset dokumentit (3 ov)
73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) kevät 2003 Luentokalvot Ossi Nykänen 73275 RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 1 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov)
LisätiedotOHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä
OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat Kurssisisällöstä Tarja Systä 1 Yleistä Esitietovaatimukset OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi (pakollinen) OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9)
Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 2 (9) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, kokonaan lukukauden
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2015-16 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotMarkkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat
Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Kurssiohjeita: Lue ainakin kertaalleen huolella! Harjoitustyö ja harjoitukset Harjoitustyö palautetaan kahdessa osassa Moodleen. Ensimmäisen osan palautuspäivä
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotIIZT4020 Projektitoiminta
IIZT4020 Projektitoiminta Jouni Huotari S2010 http://student.labranet.jamk.fi/~huojo/opetus/iizt4020/ Tutustumiskierros Kuka minä olen miksi minä opetan projektitoimintaa Keitä te olette mitä te haluatte
LisätiedotCQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF?
CQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF? 27.2.2014 Ajankohtaisuuksia harjoitustyöhön liittyen http://www.hs.fi/terveys/tutkimus+veri+paljastaa+riskin+kuolla+seur aavan+viiden+vuoden+aikana/a1393301682104 Vähän vanhempia
LisätiedotDokumenttien tietosisällön hallinta
Dokumenttien hallinta & Tietojohtaminen 3. rinnakkaisteema: Dokumenttien tietosisällön hallinta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
LisätiedotCode Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/
Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotSangen lyhyt L A T E X-johdatus
Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin
Lisätiedot740150P Valmiustaitoja biokemisteille (2 op) Tuomo Glumoff Helmut Pospiech Jari Heikkinen Anne Mäkelä
740150P Valmiustaitoja biokemisteille (2 op) 6.2.-24.2.2017 Tuomo Glumoff Helmut Pospiech Jari Heikkinen Anne Mäkelä Valmiustaitoja biokemisteille - Sisältö Yleisiä tietojenkäsittelytaitoja; työselostusten,
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
LisätiedotEsimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.
BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen
LisätiedotTekstinkäsittelyharjoitus
Tekstinkäsittelyharjoitus Mikko Rahikka 42ACDC ATK1 Opettaja: Mikko Rahikka päiväys 16.7.2011 Sisällysluettelo JOHDANTO... 1 PERUSOHJEITA TEKSTINKÄSITTELYYN... 2 COPY- PASTE... 2 RIVI/KAPPALE... 2 TYYLISEIKKOJA...
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 29.10.2018 klo 10-12 PR101 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotKandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella
kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti
LisätiedotKurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola
Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book
LisätiedotSangen lyhyt L A T E X-johdatus
Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen, Eetu Ahonen ja Timo Voipio 11. maaliskuuta 2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin
Lisätiedot13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1
13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1 Yleistä Ohjelman elinkaari ei tyypillisesti pääty sen toteuttamiseen tarvitaan ylläpitoa. Jotta koodin muuttaminen on mahdollista, on sen oltava myös muidenkin kuin
LisätiedotATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Word ja Excel Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 13.5.2008 Ohjelmisto Tietokoneohjelma on joukko toimintaohjeita ja käskyjä, jotka tietokoneen
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ict2td005 Ohjelmiston suunnittelutaito Sivu 1 / 5 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web-sivujen suunnitteluominaisuuksia.
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotT harjoitustehtävät, syksy 2011
T-110.4100 harjoitustehtävät, syksy 2011 Kurssiassistentit Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto T-110.4100@tkk.fi Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä ja harjoitustehtävät
LisätiedotMS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 30.10.2017 klo 10-11 SÄ114 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
Lisätiedotpikaperusteet 3.3. versio
pikaperusteet 3.3. versio IT-palvelut / Hannele Rajaniemi www.jyu.fi/itp/moodle-ohjeet moodle-support@jyu.fi materiaalin koonnut: Hannele Rajaniemi Alustava sisältö Rakennat omaa Moodle kurssiasi, jossa
LisätiedotHarjoitus 2 (viikko 45)
Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista lisätä static-määre operaatioidesi otsikoihin, jotta ohjelmasi kääntyvät. Muista noudattaa hyvän
LisätiedotJohdatus L A TEXiin. Dept. of Mathematical Sciences. Tunti 1: Alkeet. Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207
Johdatus L A TEXiin Tunti 1: Alkeet Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207 Dept. of Mathematical Sciences Kurssista Tarkoitus: johdattaa opiskelija L A TEX-ladontaohjelman käyttöön, jotta hän kykenee
LisätiedotMuutoksen hallinta rakenteisen projektissa. Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information
Muutoksen hallinta rakenteisen projektissa Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information Etteplan Oyj Yksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyrityksistä
LisätiedotIIO10200 Tietokantaohjelmointi (4 op)
IIO10200 Tietokantaohjelmointi (4 op) Opintojakson esittely Jouni Huotari S2008 http://student.labranet.jamk.fi/~huojo/opetus/iio10200/ Tavoitteena on, että opiskelija: Osaa SQL-kielen perusteet Taulujen
LisätiedotTK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari
TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015 Tietojenkäsittelyn seminaari Suoritetaan 3. opintovuonna. Sisältyy moduuleihin TK0809 ja TK0811. Miksi? Amk tutkinto on KORKEAkoulututkinto. seminaari
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2016-17 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
Lisätiedotlineitä oppimisen tueksi
Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen
Lisätiedotopiskelijan ohje - kirjautuminen
opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.
LisätiedotYH1b: Office365 II, verkko-opiskelu
YH1b: Office365 II, verkko-opiskelu Huom. Suosittelemme tämän harjoituksen 1b tekemistä mikroluokassa, jotta yliopiston mikroluokat tulevat edes hieman tutuiksi. Harjoituksen tavoitteet Harjoituksessa
Lisätiedot