Rakenteiset dokumentit, kevät 2007
|
|
- Pentti Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakenteiset dokumentit, kevät 2007 MATHM Rakenteiset dokumentit, 6 op, kevään 4-5 periodeilla Kotisivu: Suoritustapa: Luennot, harjoitukset ja tentti. Porkkanapisteitä jaossa. Opettaja: Ossi Nykänen, TD303, vastaanotto to <ossi.nykanen@tut.fi> 1
2 1 Johdanto Rakenteinen dokumentaatio lähtee liikkeelle siitä kuningasajatuksesta että tietoa (dataa) mallintava tietorakenne ja sen esitystapa tulee teknisesti erottaa toisistaan sovelluksissa. Motivaatio on tietojenkäsittelyn tehostaminen, usein vaiheistaminen ja tehtävien automatisointi (so. ohjelmallinen käsittely ilman ihmisen käsityötä). Työ nojautuu tietoteknisten välineiden käyttöön. Keskeistä on kyky mallintaa tehtäviä ja tietorakenteita "oikein", eli tarpeet, reunaehdot ja välineiden mahdollisuudet huomioiden. Dokumenttien sijaan tietoa voidaan mallintaa myös datalähtöisesti. Pääpaino on tietenkin sovelluksissa, ei tekniikassa. Laajemmin tarkasteltuna rakenteisen dokumentaation idea tähtää tietojenkäsittelyn prosessien haltuunottoon (käsittelyprosessien abstrahoinnin kautta). Huomattava osa rakenteisten dokumenttien sovelluksista perustuu nykyään erilaisiin XML-tekniikoihin. Laajennettavuutensa ansiosta XML tarjoaa yhteensopivat puitteet mitä moninaisempiin sovelluksiin. 2
3 1.1 Välisoitto ATK tähtää tehtävien automatisointiin Tämä onnistuu vain kuvaamalla tieto ja tehtävät siten että niiden mekanisointi on mahdollista Vaatimuksena on usein myös työtapojen muutos:...käsityön siirtäminen tietokoneisiin helpottaa esim. kopiointia muttei välttämättä paranna tiedon hallittavuutta Motto: on helppo kritisoida, hankalampaa on "tehdä oikein" 3
4 1.2 Opintojakson sisältö (1/2) Tällä opintojaksolla "Rakenteiset dokumentit" puhutaan mm. seuraavista asioista: - Tiedon mallinnus sen käsittelyn näkökulmasta - Tieto vs. tietorakenne vs. esitystapa (~rakdok) - Dokumenttistandardit ((X)HTML (vain aasinsilta!)) - XML-dokumentit ja niiden käsittely, dokumentin tyyppi - "XML" vs. XML-standardiperhe - XSL-muunnokset - Sovelluksia ja esimerkkejä, erityiskysymyksiä Huom. Kyse ei ole "HTML-kurssista"; HTML-kieltä käytetään aasinsiltana koska se "oletetaan tunnetuksi", kielellä on selkeä rooli RD-historiassa ja se on tärkeä RDsovellus 4
5 1.3 Opintojakson sisältö (2/2) Kurssilla ei juurikaan (suoraan) puhuta seuraavista: - käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta (koska sen pitäisi olla kaiken suunnittelun perusoletus ilman eri mainintaa) - sovellusalueen X erityiskysymyksistä tai yksittäisistä ohjelmistoista (...vaan menetelmistä yleensä) - menetelmien erityiskysymyksistä (...vaan ideoista suodatettuna stdtekniikoihin) - (kovin paljoa) uusien dokumenttiprosessorien toteuttamisesta (...vaan nykyisten soveltamisesta) Opintojakso on perinteinen yo-kurssi - teorialuennot, sovellusluennot, vierailuluennot(?), harjoitukset, lopputentti 5
6 1.4 Opintojakson suoritustapa Arvosanan määrää lopputentti (4 * 6 pts = 24 pts). Hyvää kurssiarvosanaa voi varmistella keräämällä porkkanapisteitä kurssin aikana. Arvosanataulukko on seuraava: arvosana 0 pistemäärä Mikäli porkkanapisteitä on kertynyt edullisesti, huonoimman tenttitehtävän pistesaalis korvataan maksimissaan kuudella porkkanapisteellä. Läpäisyn edellytyksenä on kuitenkin hyväksytty suoritus ilman porkkanapisteitä. Porkkanapisteitä saa tekemällä erikseen merkittyjä harjoitustehtäviä ja osallistumalla aktiivisesti vierailuluennoille. Porkkanapisteiden jakoperuste on opiskelijan oma aktiivisuus ja asioiden opiskelu silloin kun niitä opetetaan. Huom. Porkkanapisteiden lähtökohta on läsnäolo: suorituksia ei saa delegoida toisen merkittäväksi, eikä lähettää sähköpostitse tms. 6
7 1.5 Johdattelevia esimerkkejä rakenteisista dokumenteista (maalaus, näytelmäesitys, eväsretki) piirros, kauppalappu luentomuistiinpano luentopruju artikkeli, runo, näytelmä kirja, kalenteri kuva, audioesitys, animaatio tietokoneohjelman talletustiedosto tekstinkäsittelyohjelman tuottama dokumentti viesti tietokoneohjelmien välillä Hyviä huomioita - tarpeet? käytössä olevat välineet? eri toimijat? ymmärtääkö käsittelijä? tuotannon tehokkuus? käsittelyn tehokkuus? käsittely osissa? - standardit ja siirrettävyys? tiedon uudelleenkäyttö? versiointi ja virkistäminen? lisensointi? sitoutuminen yhteen toimittajaan?... 7
8 1.6 Dokumenttituotannon roolijaosta Wanhaan hyvään aikaan tekstin prosessointi sujui kutakuinkin seuraavasti: - kirjoittaja kirjoitti käsikirjoituksen (kirjoituskoneella) ja lähetti sen kustantajalle - käsikirjoituksen hyväksymisen, oikolukemisen, editoimisen, yms. jälkeen kustantajan taittaja suunnitteli tuotettavan teoksen ulkoasun (sommittelu, taitto (layout)) kirjoittamalla käsin (merkkaamalla) ulkoasun ohjeet käsikirjoituksen marginaaliin (palstat, kirjasimet, fonttikoot, tekstin välistys, ) - seuraavaksi latoja latoi käsikirjoituksen annettujen ohjeiden perusteella, tuloksena konkreettinen ohje esim. kirjan painamiseksi (+kannet) - lopuksi tuotos julkaistiin käyttäen erilaisia markkinointi- ja jakelukanavia Erityyppisillä töillä siis eri vaiheet ja eri tekijät - tosin ammattikirjoittajat siirtyivät hiljalleen käyttämään suoraan myös erilaisia formatointikieliä 8
9 1.7 What You See Is What Yout Get (-live with it!) Nykyiset tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmat (ns. desktop publishing) tarjoavat näennäisen helpon tavan tehdä kaiken itse yhdeltä istumalta 80-luvulta alkanut WYSIWYG-buumi, hyvää: - kehittyneet ohjelmat helppokäyttöisiä ja intuitiivisia (työpöytämetaforat) - mahdollisuus lopputuloksen näkemiseen jo kirjoitusvaiheessa, joten esimerkiksi pienimuotoinen julkaisutoiminta on mahdollista helposti - mukana monipuolisia formatointi ja taittoominaisuuksia, Internetin myötä myös jakelu Ongelma: työstä tulee helposti käsityötä (suuret dokumentit!) - dokumenttien suunnittelu jää helposti puolitiehen (=tehdään huonosti) - rakenne (rämettyminen) ja kirjoittajan rooli epäselvä (ohjeistus!) Ratkaisuja: hyvä suunnittelu(!), tyylit, etsi/korvaa-toiminnot, mallit, 9
10 1.8 Dinosaurus, joka elää & voi hyvin: LaTeX Kaikki eivät kuitenkaan kirjoita tuotoksiaan XX Wordillä - erityisesti korkeakoulumaailmassa huomattava osa akateemisista kirjoittajista vannoo LaTeXin nimeen TeX on (alunperin) tekstin ja matemaattisten kaavojen ladontaan tarkoitettu pitkän linjan tietokoneohjelma, jonka ensimmäinen versio julkaistiin 1982 (D. Knuth). Nykyään useille eri käyttöjärjestelmille LaTeX on TeXin varaan rakentuva makropakkaus avulla kirjoittajat voivat latoa ja tulostaa dokumentteja ammattimaisen taittomallin mukaisesti Työskentely LaTeXilla tapahtuu periaatteessa ohjelmankehitystyöstä tuttujen pelisääntöjen mukaisesti - kirjoittaja kirjoittaa lähdekoodit tekstimuodossa (ns. käsikirjoitustiedostot) tekstinkäsittelyohjelmalla.tex-tiedostoiksi - lähdekoodi käännetään (tyypillisesti komentorivipohjaisella) latexohjelmalla graafiseen muotoon.dvi-tiedostoiksi, joka voidaan edelleen muuntaa tulostettavaan muotoon (tai lähdekoodia voi korjata) 10
11 1.9 LaTeX-esimerkki Tyypillinen TeX-tiedosto näyttää seuraavalta: \documentclass[a4paper]{article} \begin{document} \title{latex-example} \author{ossi Nyk\"{a}nen} \maketitle \abstract{this article demonstrates LaTeX basics. Read some introductionary book for details.} \tableofcontents \section{introduction} \LaTeX{} really is something, especially if you want to input equations in your text\footnote{assuming you know \LaTeX codes, that is.}. Here's an example: \begin{equation}\label{pred} \forall x \in X: P(x). \end{equation} 11
12 If you wan't to know what \ref{pred} means, please consult your elementary logic book. \section{functional Descriptions} Function is a map $t:x \to Y$. The family of XML specifications defines many languages that allow defining functions, e.g., the Extensible Stylesheet Transformation Language \cite{xslt}. \begin{thebibliography}{longtitle} \bibitem{xslt} "XSL Transformations (XSLT) Version 1.0", J. Clark, editor, 16 November Available at \end{thebibliography} \end{document} 12
13 1.10 Huomioita Erikoismerkit, käskyt, kommentit sekä tiedoston rakenne Jos kaikki tarvittava on työkoneella valmiiksi asennettuna, kääntäminen Unixissa tai Linuxissa sujuu helposti komennolla latex koe.tex Dokumentin katselu ja ps-tiedoston tuottaminen tulostamista varten on yhtä helppoa: xdvi koe.dvi & dvips -o koe.ps koe.dvi Tuloksena on ammattimaisen ulkoasun omaava sivupahanen, jossa ilmaiseksi saatiin varsin paljon dokumentin rakenne LaTeX-komennoilla merkkaamalla: - palstoitus ja marginaalit (alaviittaus) - eri tyylit tekstin eri osille (otsikko, tiivistelmä, vakiokentät, ) - otsikoiden numerointi, kaavan numerointi & viittaukset, jne. 13
14 1.11 Olennaista: keskittyminen sisältöön! Juuri tämä on LaTeXin idea: systeemi tarjoaa ammattimaisen rakenteen ja ulkoasun, kirjoittajan keskittyessä olennaiseen, eli sisällön tuottamiseen LaTeX-systeemissä "LaTeX taittaa" ja "TeX toimii latojana" Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirjoittaja muotoilee tekstinsä ja sen rakenteen LaTeXin käskyjen avulla halutuksi, josta esitysversio sitten "käännetään" LaTeX pyrkii tekemään teksteistä paitsi hyvän näköisiä, ennen kaikkea luettavia (sisäänrakennettu typografinen malli & johdonmukainen rakenne) LaTeXista on eri versioita (mutta kyse on aina "painetuksi tarkoitettavien julkaisujen" tekemisestä...entäpä jos halutaan tehdä muuta rakenteellista) WYSIWYG-käyttäjille LaTeX on aluksi "oma maailmansa" -- ideaan joko mieltyy tai sitten ei (nyrkkisääntö: jos kirjoittaa vähän eikä tarvitse esim. kaavoja, Latex tuntuu aluksi "työläältä"). 14
15 1.12 WWW & HTML Internetin suosion myötä tietoverkkojen arvo arkipäiväisen informaation levittelyssä huomattiin. Kirjoittaminen ei vain saisi olla kohtuuttoman vaikeaa World Wide Webin lanseeraama HTML esitteli 90-luvun alussa suurelle yleisölle yksinkertaisen mutta rakenteellisen merkintäkielen - idea: teksti + yksinkertainen merkkaus - nopea oppia perusideat leviävät ja HTML otetaan todella nopeasti laajamittaiseen käyttöön Ongelmia: - helppous johtaa löysyyteen, merkkaus sekaisin rakenne- ja ulkoasumäärityksiä ja selaimet sallivat #%&"-koodit mukisematta - ulkoasullisesta rajoittuneisuudesta johtuen kuvaileva merkkaus ei saa suosiota, vaan koodeja aletaan käyttää myös formatointiin Tulos: HTML lipsuu kohti formatointikieltä: WWW-WYSIWYG. Ei hyvä Oppiminen tapahtuu kantapään kautta: takaisin sorvin ääreen...xhtml 15
16 1.13 XHTML-esimerkki Tyypillinen XHTML-tiedosto näyttää seuraavalta: <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN" " <html xmlns=" <head><title>html-esimerkki</title></head> <body><!-- Tästä se alkaa... --> <h1>johdanto</h1> <p>valitse HTML kun haluat liittää kuvia ja linkkejä <em>websivulle</em> (ja tunnet HTML-merkkauksen perusteet). Esimerkki:</p> <p><img src="kuva.gif" alt="kuva"/> <a href=" ammattiaineen kotisivut</a></p> <p>jos et ymmärrä tämän dokumentin merkitystä, käy läpi HTMLkielen perusteet.</p> </body> </html> Huomaa: elementit, erikoismerkit, kommentit sekä dokumentin tyyppi 16
17 1.14 Mikä (X)HTML:ssä sitten on vikana? Ei niin paljoa kuin kuulee toisinaan väitettävän -- pulmat syntyvät vääristä olettamuksista Esimerkki: Halutaan julkaista laaja ohjekirja verkossa - HTML määrittelee vain rajapinnan joka mahdollistaa Websivujen kuvailun niin, että selaimet osaavat esittää niitä käyttäjille (usein käyttöliittymäkomponentteihin sulautuneena; esim. sisällysluettelo, murupolku, jne.) - käsikirjoitusta ei ole järkevä ylläpitää HTML-muodossa -...vaan sellaisessa muodossa... - jossa tekstin jäsentäminen, ylläpito ja tulostaminen on helppoa - johon voidaan esim. merkitä tieto asiasanoista ja lähdeviittauksista järkevästi, erottaa esipuhe yhteenvedosta jne. Ratkaisuja: DocBook? Oma dokumenttityyppi? Tietokantaesitys?... 17
18 1.15 Mikä WYSIWYG:issä sitten on vikana? Ei niin paljoa kuin kuulee toisinaan väitettävän -- pulmat syntyvät vääristä olettamuksista Esimerkki: Halutaan kirjoittaa laaja ohjekirja - WYSIWYG-kirjoittaminen tarjoaa helpon ja intuitiivisen tavan editoida yksittäisiä dokumentteja -...mutta on riski piilee siinä, että esim. julkaisussa tarvittavat rakennetiedot (kappaleet, asiasanat, viittaukset) merkitään epämääräisesti tai teknisesti heikosti saatavissa olevassa muodossa -...tai ei ymmärretä koko asiaa - jos tavoitteena on käsikirjoituksen julkaiseminen eri formaateissa, ei myöskään pelkkään printtijulkaisuun tarkoitettu WYSIWYG riitä (!) Ratkaisuja: suunnittelu ja ohjeistus(!), tehtävään soveltuvan WYSIWYGeditorin valinta, turhien kirjoittamisen vapauksien rajoittaminen ja testaus 18
19 1.16 Paluu juurille? Rakenteisten dokumenttien perusajatuksena on kohdistaa dokumenttien suunnittelun huomio oikeisiin kohtiin: - dokumenttien rakenteen suunnittelu asiasisällön (lue: käsittelyn) näkökulmasta, ei ulkoasun - tiedon ja sen käsittelyn paloittelu ja komponenttiajattelu (dokumenttien peruspalasia ovat elementit, käsittely koostuu vaiheista) - dokumenttien ulkoasun ei ole pakko suoraan vastata niiden sisällöllistä rakennetta ja päinvastoin! Kyseessä ei ole uusi asia! - rakenteisten dokumenttien moderni esiinmarssi alkoi käytännössä SGML-standardin (ISO 8879:1986) valmistuttua SGML:n kehitystyö alkoi jo 1980, pohjana IBM:n GML (Generalized Markup Language) vuodelta 1969! (Goldfarb, Mosher, Lorris) SGML osoittautui kuitenkin varsin raskaaksi isojen poikien standardiksi (esimerkiksi IBM, USA:n Puolustusministeriö) - suppea käyttö ei suosittua 19
20 1.17 Kerran vielä (pojat tytöt)! SGML:n idea on hyvä, mutta iso spesifikaatio (~500 sivua) W3C:n SGML wg: XML 1.0 vuonna 1998 (~30 sivua) - XML on SGML:n sovellusprofiili - sovelluksissa tarvitaan muitakin standardeja sekä välineitä ja sovellusosaamista Yleisöystävälliset tavoitteet - yhteensopivuus SGML:n kanssa ja sen hyvät puolet, dokumenttien sekä niitä prosessoivien ohjelmien suunnittelun ja lukemisen "helppous" - spesifikaatiossa vähän valinnaisia piirteitä ja soveltaminen täsmällistä - XML-dokumenttien käyttö (Internetissä) "yksinkertaista" (...ohjelmointi) Pulmia - jos valmista sovellusta ei löydy on edessä suunnittelua, opiskelu(!), kirjoittajan roolin muutos(!), "byrokraattisuus/ teknisyys", editorit(!),... XML-standardiperheen ydin tällä hetkellä valmis ja XML:ää tukevien sovellusten kriittinen massa on ylitetty (soveltajia, työkaluja, dataa) 20
21 1.18 Standardiesimerkki rakenteisesta dokumentista looginen rakenne fyysinen rakenne <doc><title> XML 5 vuotta </title> <body> Paljon onnea XML! </body></doc> Sovellus / prosessointi www w3c tut <?xml version= 1.0?> <xsl:stylesheet XML 5 Paljon onnea XML! esitys / näkymä (joskus (kohdedokumentti") rakenteinen (lähde-) dokumentti tyyli (esim. formatointi) kuva (mediaobjekti) 21
22 1.19 Käytännöllisiä haasteita Rakenteisen dokumentaation menetelmien ideat ja hyödyt ovat "tekniikan ammattilaisille" kohtuullisen opiskelun jälkeen melko selviä, esim. dokumentaation, tiedonhallinnan ja ohjelmistojenvälisen kommunikoinnin sovelluksissa Laajamittaisten ja avointen sovellusten toteuttaminen sen sijaan on suuri haaste koska "nopsaan koodaavat loppukäyttäjät" eivät aina ymmärrä tekniikoita - vrt. HTML-syntaksin ja wiki-syntaksin historiallinen kehitys ja "vanhojen virheiden toistuminen" Suuntaa-antavia lukuja (vuonna 2007): - legacy: 95% Web-sisällöstä on yhä toteutettu HTML 3/4 -tekniikoin (!) - markkinat: esim. selainvalmistajat eivät ole toistaiseksi kovin aktiivisesti osallistuneet esim. XHTML-kielen kehitykseen/käyttöönottoon (!) - trendi: jokaista mikrotietokonetta kohti on kymmenen mobiilipäätettä (!) 22
23 1.20 Huomioita RD-opiskelusta Aluksi tekniikka vie päähuomion, tietojen ja taitojen karttuessa työ kohdistuu tietoa tuottavien ja hallitsevien prosessien suunnitteluun ja ohjaamiseen Kyse on todellakin enemmänkin juuri suunnittelusta ja prosesseista kuin tekniikoista! - tekniikka X(ML) ei sinänsä ratkaise pulmia vaan tarjoaa välineitä (ja menetelmiä) niiden ratkaisuun (sekä esimerkkejä...) - WYSIWYG ja siihen liittyvät työkalut eivät ole "pahoja" ne sopivat tiettyihin tehtäviin erittäin hyvin (myös esim. MS Wordille on saatavilla hyviä artikkelipohjia yms.) -...itse asiassa ideaalitapauksessa esim. (rakenteinen) sisällöntuotanto piilotetaan WYSWIWYG-tyyppisten työkalujen alle (kun ko. käyttäjäryhmän ei tarvitse ymmärtää koko prosessia) - asiat voi yleensä tehdä useilla eri tavoilla, myös eri tekniikoita käyttäen 23
Rakenteiset dokumentit, kevät 2005
Rakenteiset dokumentit, kevät 2005 7307015 Rakenteiset dokumentit, 3 ov, 2005 opetetaan kevään 1-2 periodeilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rd/index.html
Lisätiedot73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) Opettaja: Ossi Nykänen Sähköposti: Huone: TD309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio P
73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) Ossi Nykänen ossi.nykanen@cc.tut.fi 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) Opettaja: Ossi Nykänen Sähköposti: ossi.nykanen@tut.fi Huone: TD309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotRakenteiset dokumentit, kevät 2006
Johdanto Rakenteiset dokumentit, kevät 2006 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit, 6 op, kevään 4-5 periodeilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rd/index.html
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotEst.kand Kandidaatintyö ja seminaari: L A T E Xin käyttöönotto
Est.kand Kandidaatintyö ja seminaari: L A T E Xin käyttöönotto Luis R.J. Costa Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Syksy 2015 Sisältö Yleistä Minimaalinen suomenkielinen esimerkki Tärkeimmät yksityiskohdat
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotSaavutettavuus, syksy 2004
Saavutettavuus, syksy 2004 7307005 Saavutettavuus, 2 ov, vuonna 2004 opetetaan syksyn 2. periodilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/saav/index.html MA
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
LisätiedotWhat You See Is What Yout Get (-live with it!)
Esipuhe 1 Esipuhe Wanhaan hyvään aikaan tekstin prosessointi sujui kutakuinkin seuraavasti: - kirjoittaja kirjoitti käsikirjoituksen (esim. kirjoituskoneella) ja lähetti sen kustantajalle - Käsikirjoituksen
LisätiedotRakenteiset dokumentit, kevät 2008
Rakenteiset dokumentit, kevät 2008 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit, 6 op, kevään 4-5 periodeilla Kotisivu: Ks. http://matriisi.ee.tut.fi/hypermedia/fi/opetus/ Suoritustapa: Luennot, harjoitukset ja
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
LisätiedotRakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 9: L A T E X
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 9: L A T E X 15. maaliskuuta 2009 LAT E X Johdanto Käyttö Syntaksi Layout Tavutus Johdanto L A T E X Yleistä T E Xistä ja L A T E Xista T E X on se ladontaohjelma
LisätiedotNspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen
Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotT harjoitustyö, kevät 2012
T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotVerkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
LisätiedotATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Word ja Excel Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 13.5.2008 Ohjelmisto Tietokoneohjelma on joukko toimintaohjeita ja käskyjä, jotka tietokoneen
LisätiedotVERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN
VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotEi raportteja roskiin
Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotW3C & verkkojulkaisun standardit
W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotKurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola
Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotEsimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.
BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen
LisätiedotMenetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
LisätiedotTekstinkäsittelyharjoitus
Tekstinkäsittelyharjoitus Mikko Rahikka 42ACDC ATK1 Opettaja: Mikko Rahikka päiväys 16.7.2011 Sisällysluettelo JOHDANTO... 1 PERUSOHJEITA TEKSTINKÄSITTELYYN... 2 COPY- PASTE... 2 RIVI/KAPPALE... 2 TYYLISEIKKOJA...
LisätiedotMS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot
LisätiedotOHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä
OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat Kurssisisällöstä Tarja Systä 1 Yleistä Esitietovaatimukset OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi (pakollinen) OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet
LisätiedotOHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN
OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN Koulutusteknologian perusopinnot Digitaalinen portfolio oppimisen tukena 2010 Essi Vuopala 1. BLOGIN LUOMINEN Mene osoitteeseen http://www.wordpress.com
LisätiedotSangen lyhyt L A T E X-johdatus
Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin
LisätiedotMuutoksen hallinta rakenteisen projektissa. Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information
Muutoksen hallinta rakenteisen projektissa Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information Etteplan Oyj Yksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyrityksistä
Lisätiedotpikaperusteet 3.3. versio
pikaperusteet 3.3. versio IT-palvelut / Hannele Rajaniemi www.jyu.fi/itp/moodle-ohjeet moodle-support@jyu.fi materiaalin koonnut: Hannele Rajaniemi Alustava sisältö Rakennat omaa Moodle kurssiasi, jossa
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2016-17 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotMarkkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat
Markkinoitten mallintaminen ja Internet-markkinat Kurssiohjeita: Lue ainakin kertaalleen huolella! Harjoitustyö ja harjoitukset Harjoitustyö palautetaan kahdessa osassa Moodleen. Ensimmäisen osan palautuspäivä
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ict2td005 Ohjelmiston suunnittelutaito Sivu 1 / 5 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web-sivujen suunnitteluominaisuuksia.
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
Lisätiedotkevät Rakenteiset dokumentit (3 ov) Luentokalvot Ossi Nykänen Rakenteiset dokumentit (3 ov)
73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov) kevät 2003 Luentokalvot Ossi Nykänen 73275 RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 1 73275 Rakenteiset dokumentit (3 ov)
Lisätiedotlineitä oppimisen tueksi
Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen
LisätiedotSangen lyhyt L A T E X-johdatus
Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen, Eetu Ahonen ja Timo Voipio 11. maaliskuuta 2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin
LisätiedotJulkaiseminen verkossa
Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
LisätiedotTK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari
TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015 Tietojenkäsittelyn seminaari Suoritetaan 3. opintovuonna. Sisältyy moduuleihin TK0809 ja TK0811. Miksi? Amk tutkinto on KORKEAkoulututkinto. seminaari
LisätiedotPurot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012
Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9)
Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 2 (9) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, kokonaan lukukauden
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotInterfacing Product Data Management System
Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5
LisätiedotPaikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7
Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin
Lisätiedotopiskelijan ohje - kirjautuminen
opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.
LisätiedotJulkaiseminen verkossa, esitysgrafiikkaa (laitteistosta, tietotekniikka ja tulevaisuus) H9T1: Tiedostojen vienti internetiin
Julkaiseminen verkossa, esitysgrafiikkaa (laitteistosta, tietotekniikka ja tulevaisuus) H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotJULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo
JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:
Lisätiedot14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1
14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1 Yleistä Ohjelman elinkaari ei tyypillisesti pääty sen toteuttamiseen; ohjelmaa voidaan käyttää ja ylläpitää jopa vuosikymmeniä. Jotta koodin muuttaminen on mahdollista, sen
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Esteettömyys ja käytettävyys
Digitaalisen median tekniikat 30.4.2004 Harri Laine 1 WWW-sivujen käytettävyyttä arvioidaan usein tyypillisen normaalikäyttäjän kannalta Esteettömyydellä (accessibility) tarkoitetaan sivujen laajempaa
LisätiedotT harjoitustehtävät, syksy 2011
T-110.4100 harjoitustehtävät, syksy 2011 Kurssiassistentit Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto T-110.4100@tkk.fi Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä ja harjoitustehtävät
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotCQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF?
CQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF? 27.2.2014 Ajankohtaisuuksia harjoitustyöhön liittyen http://www.hs.fi/terveys/tutkimus+veri+paljastaa+riskin+kuolla+seur aavan+viiden+vuoden+aikana/a1393301682104 Vähän vanhempia
LisätiedotAloita oman blogisi luominen (järjestelmä lupaa sen tapahtuvan sekunneissa ;-))
BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Avaa http://wordpress.com/ -sivu. Aloita oman
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotSAS-ohjelmiston perusteet 2010
SAS-ohjelmiston perusteet 2010 Luentorunko/päiväkirja Ari Virtanen 11.1.10 päivitetään luentojen edetessä Ilmoitusasioita Opintojakso suoritustapana on aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien
LisätiedotIIO10200 Tietokantaohjelmointi (4 op)
IIO10200 Tietokantaohjelmointi (4 op) Opintojakson esittely Jouni Huotari S2008 http://student.labranet.jamk.fi/~huojo/opetus/iio10200/ Tavoitteena on, että opiskelija: Osaa SQL-kielen perusteet Taulujen
LisätiedotDokumenttien tietosisällön hallinta
Dokumenttien hallinta & Tietojohtaminen 3. rinnakkaisteema: Dokumenttien tietosisällön hallinta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
LisätiedotKurssin hallinta -työväline
Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,
Lisätiedot