PSYYKKINEN VALMENNUS LENTOPALLOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PSYYKKINEN VALMENNUS LENTOPALLOSSA"

Transkriptio

1

2

3 PSYYKKINEN VALMENNUS LENTOPALLOSSA Jarmo Liukkonen Timo Jaakkola, Jukka Kataja (toim.) Kustantaja: Suomen Lentopalloliitto ry Kansikuvat: SLeL kuva-arkisto, Jukka Katajan kuva Mari Hohtari Rhinoceros Oy Taitto: Aija Kangaslampi Paino: SLU-Paino 2006 : Kirjoittajat ja SLeL ISBN X

4 Psyykkinen valmennus lentopallossa SISÄLTÖ Johdanto Psyykkisen valmennuksen tehtävät lentopallossa Lentopallon psyykkinen lajianalyysi Lentopalloilijan psyykkisten ominaisuuksien analysointi Pelaajan motivaatio Valmentajan luoma motivaatioilmasto Itseluottamus Tavoitteenasettelu Rentoutuminen Mielikuvaharjoittelu Vireystilan säätely Keskittymiskyky Otteluun valmistautuminen Psyykkisen valmennuksen ohjelmointi Juniorivalmennus kehityksen ja työnohjauksen näkökulmasta Ryhmädynamiikka ja sen säätely Toiminnalliset harjoitukset

5 Taustatiedot kirjan tekijöistä Jarmo Liukkonen Liikuntatieteiden tohtori, liikuntapsykologian ja kasvatustieteen dosentti. Toimii yliassistenttina ja tutkimuksesta vastaavana varajohtajana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella. Luottamustoimia: Suomen urheilupsykologisen yhdistyksen puheenjohtaja, Euroopan urheilupsykologisen yhdistyksen hallituksen jäsen , Suomen olympiakomitean urheilupsykologisen valiokunnan jäsen , Suomen lentopalloliiton psyykkisen valmennuksen kouluttaja vuodesta Toiminut 11 eri lajin maajoukkueen psyykkisen valmennuksen asiantuntijana. Timo Jaakkola Liikuntatieteiden tohtori, psykologi. Toimii lehtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella ja motorisen oppimisen tutkimusyksikössä. Väitellyt liikunnan motivaatioilmastosta. Toiminut valmentajien kouluttajana useissa lajeissa. Jukka Kataja Liikunnanohjaaja, suggestoterapeutti. Toimii valmennuskonsulttina omistamassaan yrityksessä Easy Living Oy:ssa. Toiminut useissa maajoukkueissa ja urheilujoukkueissa psyykkisenä valmentajana; joukkuevoimistelu vuodesta 2003, rytminen kilpavoimistelu/joukkue vuodesta 2005 ja Salon Viestin naisten Lentopallon edustusjoukkue vuodesta Luottamustoimia: Suomen urheilupsykologisen yhdistyksen hallituksen jäsen useampaan otteeseen, Suomen lentopalloliiton psyykkisen valmennuksen kouluttaja vuodesta Sari Honkanen Psykologi, FM, opettaja ja työyhteisökonsultti. Urheilupsykologian erityisosaamisalueena junioriurheilijat ja psyykkisten taitojen kehittäminen, pelaajavalinnat ja joukkueen rakentaminen, joukkueen muutosprosessit ja ristiriitatilanteet sekä juniorivalmentajien koulutus ja työnohjaus. Luottamustoimia: Psyykkisen valmennuksen toimikunnan hallitus (Suomen Psykologiliitto), Lentopallon poikien maajoukkueen psyykkinen valmennus

6 Lukijalle Psyykkinen valmennus lentopallossa -kirja on syntynyt pitkän ajan kuluessa kirjoittajien valmentajakoulutuksissa saatujen kokemusten ja lentopallojoukkueiden psyykkisen valmennuksen asiantuntijatehtävien myötä. Kirjoittajat ovat saaneet olla mukana kehittämässä lentopalloliiton valmentajakoulutuksen sisältöä psyykkisen valmennuksen osalta. Tämä on mahdollistanut kokemusten ja ajatusten vaihdon monien valmentajien, taustavaikuttajien ja pelaajien kanssa. Vuosien mittaan tuotetut koulutus- ja kurssimateriaalit sekä psyykkiseen valmennukseen liittyvät artikkelit ovat olleet hyvänä pohjana tämän kirjan syntymiseen. Koko prosessi lähti liikkeelle 1990-luvun alussa. Silloinen lentopalloliiton koulutuspäällikkö Teuvo Tuominen kiinnostui lentopallon psyykkisestä valmennuksesta, mikä johti pohjan luomiseen lentopalloliiton psyykkiselle valmennukselle. Tuomisen jälkeen Kari Seppänen jatkoi ja kehitti psyykkisen valmennuksen osuutta lentopalloliiton koulutusjärjestelmässä. Antti Paananen on jatkanut edelleen systemaattista kehittämistyötä ja nähnyt psyykkisen valmennuksen olevan tärkeä osa prosessissa, joka nostaa suomalaisen lentopallon kansainväliselle tasolle. Antti on myös avainhenkilö, jonka ansiosta tämä kirja on ollut mahdollista toteuttaa. Kirjoittajista Jukka Kataja ja Jarmo Liukkonen ovat toimineet koko tämän prosessin ajan lentopallovalmentajien valmentajakoulutuksen sisältöjen suunnittelu-, koulutus- ja toteutustehtävissä. Timo Jaakkola on toiminut useissa lajeissa psyykkisen valmennuksen asiantuntijatehtävissä ja opettaa päätyökseen valmentajia ja liikunnanopettajia Jyväskylän yliopistossa. Psykologi Sari Honkanen täydentää kirjaa juniorivalmennuksen erityispiirteiden ja valmentajan työnohjauksen näkökulmasta. Kirjassa heijastuvat vahvasti lukuisat keskustelut ja ajatusten vaihtamiset useiden lentopallovalmentajien ja pelaajien kans- 6

7 sa lentopallon psyykkisestä valmennuksesta. Erityisesti haluamme kiittää Salon Viestin valmentajaa Tomi Lemminkäistä hyvistä neuvoista ja näkemyksistä. Kiitos kuuluu myös koko Salon lentopalloperheelle siitä, että olemme päässet seuraamaan läheltä sekä mies- että naislentopallon arkea. Erityisesti haluamme mainita Jouko Lindbergin ja vahvan seuravaikuttajan Jukka Lehtisen. Vaikka kirja on ensisijassa tarkoitettu lentopallovalmentajille ja lentopallon pelaajille, se soveltuu hyvin myös muiden joukkuelajien valmentajille. Lisäksi uskomme, että kirjasta on paljon hyötyä liikunnanopettajille ja -ohjaajille, sillä siinä on helposti sovellettavia testejä ja muita käytännön työkaluja koulun liikuntatuntien ja erilaisten liikuntaryhmien harjoitusten rikastuttamiseen. Soveltuvin osin kirja soveltuu myös työelämän kehittäjille, koska siinä on paljon työ- ja organisaatiopsykologiaan helposti sovellettavia aineksia. Kirja jakautuu kahteen laajaan kokonaisuuteen. Ensiksi käsitellään yksittäisen pelaajan psyykkisiä ominaisuuksia ja niiden kehittämistä. Toinen kokonaisuus käsittelee ryhmäilmiöitä, tiimien kehittymistä ja joukkuehenkeä. Kirja on jaoteltu teemoittain siten, että luvussa yksi luodaan yleiskatsaus psyykkisen valmennuksen tehtäviin lentopallossa. Luku kaksi pyrkii hahmottamaan lentopalloon liittyviä psykologisia haasteita lajianalyysin näkökulmasta, jolloin huomio kiinnittyy siihen, mitkä psyykkiset ominaisuudet ovat tärkeitä lentopallon harjoitus- ja ottelutilanteissa. Luvussa kolme käsitellään psyykkisten ominaisuuksien analysoimista ja esitellään joitakin käytännön työkaluja tähän tarkoitukseen. Motivaatiota ja sen kehittämistä käsitellään luvuissa neljä ja viisi. Luvuissa kuusi - yksitoista käsitellään psyykkisiä taitoja ja niiden kehittämistä. Otteluun valmistautumiseen liittyviä näkökulmia käsitellään luvussa kaksitoista. Luvussa kolmetoista pohditaan sitä, kuinka psyykkinen valmennus olisi mielekäs- 7

8 tä ohjelmoida toimivaksi kokonaisuudeksi. Luku neljätoista käsittelee lentopallovalmentajan ammattitaidon kehittämisen keskeisiä näkökulmia lasten ja nuorten valmennuksen osalta. Kirjan viidestoista luku muodostaa joukkueen kehittymisen, ryhmädynamiikan lainalaisuuksien ymmärtämisen ja ryhmän ohjaamisen keskeisiä organisaatiopsykologisia näkökulmia. Kirjan viimeisessä luvussa esitellään käytännön esimerkkejä toiminnallisista harjoituksista lentopallossa. Koska kirja on pyritty tekemään käytännön valmennustyön apuvälineeksi, on kirjallisuusviitteet koottu oheislukemistoluetteloksi kirjan loppuun. Toivomme, että kirja omalta osaltaan auttaa suomalaista lentopalloa pysymään lasten ja nuorten suosittuna harrastuksena ja menestymään kansainvälisellä tasolla. 8

9 JOHDANTO Mieli liikuttaa lihaksia. Siksi mielen harjoittaminen on välttämätöntä pyrittäessä huippusuorituksiin. Urheilijat ja valmentajat ovat tulleet entistä tietoisemmiksi psyykkisten tekijöiden merkityksestä suoritus kyvylle. Geneettinen perimä antaa persoonallisuuden kehitty miselle tietyt puitteet, joissa ympäristö vaikuttaa merkittävästi ihmisen kasvuun ja kehitykseen. Persoonallisuuden periytyminen selittyy suurelta osin lapsuuden kasvuympäristön, lähinnä lapsen vanhempien kasvatustapojen siirtymisellä sukupolvelta toiselle. Aktiivisesti urheilua harrastavilla valmennus voi vaikuttaa monien persoonal lisuuden osa-aluei den kehitykseen. Jokainen ihminen on ainutkertainen bio-psyko-sosiaalinen yksilö, jonka persoonallisuus ja psyyke rakentuvat vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Psyyke kehittyy kaikessa toiminnassa, eikä sen kehitystä voida tarkasti ennustaa, silla jokaisella ihmisellä on oma kehityshistorian sa. Kaiken valmennustoiminnan tärkeimpänä lähtökohtana tulee olla ihmisen persoonal lisuuden koko naisvaltaisen ja eheän kehityksen turvaaminen. Valmennus voi vaikuttaa monien persoonallisuuden osa-aluei den kehitykseen Tässä teoksessa psyykkistä valmennusta tarkastellaan ensisijaisesti huippu-urheilun ja valmentamisen näkökulmasta. Suoritukset lentopallossa koostuvat fyysisten ja motoristen tekijöiden lisäksi monista kognitiivisista prosesseista ja edellyttävät lukuisia psyykkisiä taitoja. Tällaisia ovat mm. keskittyminen, huomion suuntaaminen, stressin hallinta, mielikuvien käyttö, rauhoittumiskyky ja häiritsevien ärsykkeiden poissulkeminen mielestä. Lentopallossa myös vuorovaikutus joukkueen sisällä vaikuttaa lopputulokseen. Koska psyykkiset tekijät vaikuttavat merkittävällä tavalla lentopallosuorituksiin, olisi epäammattimaista, ellei näitä ominaisuuksia harjoiteltaisi yhtä systemaattisesti kuin fyysisiä ja motorisia taitojakin. 9

10 Ajatukset, tunteet ja fysiologia vaikuttavat kaikki toisiinsa Urheilusuoritukset ovat seurausta kolmen toiminnallisen järjestelmän yhteistyöstä. Kognitiot, emootiot ja fysiologia muodostavat harmonisen kokonaisuuden siten, että ne kaikki vaikuttavat toisiinsa. Kun yhdessä toimintajärjestelmässä tapahtuu muutoksia, se heijastuu kahteen muuhun. Kognitiot, kuten ajatukset, itsepuhelu ja mielikuvat vaikuttavat tunteisiimme ja fysiologisiin toimintoihimme. Näihin kolmeen järjestelmään vaikuttaa olennaisesti ympäristö. Kun siirrymme mielessämme johonkin rauhalliseen ja miellyttävään muistikuvaan, huomaamme, kuinka tunteet alkavat muuttua mukavammiksi, ja samalla syke sekä hengitys rauhoittuvat. Jos suoritamme tarkempia fysiologisia mittauksia, voimme havaita mm. lihasten jännityksen alenevan, verenpaineen ja sydämen syketason sekä aivojen sähköisen toiminnan rauhoittuvan. Vastaavasti, jos elimistössämme tapahtuu lämmön nousua, nautintoaineiden aikaansaamia muutoksia tai naisilla kuukautiskierron aiheuttamia hormonaalisia muutoksia, huomataan, kuinka mieliala ja ajattelu muuttuvat. Kognitiot - ajatukset - mielikuvat - itsepuhelu Ympäristö - yleisö - läheiset - pelaajat - media Emootiot - tunteet - mielialat Pelaaja Pelisuoritus Fysiologia - sisäeritys - hermosto - lihastyö 10

11 Psyykkisen valmennuksen yksi keskeinen haaste on kehittää kykyä vaikuttaa omaan mielialaansa ja elimistönsä toimintaan mielen avulla. Kokemuksesta tiedämme, että otteluun hyvin keskittynyt lentopalloilija voi pelitovereitaan paremmin sulkea pois väsymyksen ja virheiden aiheuttaman keskittymisen herpaantumisen ja sen seurauksena tapahtuvan motoristen suoritusten heikentymisen mm. aloitussyötössä, torjunnassa, passaamisessa ja iskulyönnissä. Psyykkisen valmennuksen keskeinen haaste on kehittää kykyä vaikuttaa omaan mielialaansa ja elimistönsä toimintaan mielen avulla Psykosomatiikasta tiedämme, että monet sairauden oireet pahenevat stressitilassa ja vastaavasti rentoutuneessa tilassa oireet usein helpottuvat. Mielikuvissamme rentoutuessamme voimme helposti alentaa sydämen sykintätaajuutta ja lisätä ihon pintalämpötilaa. Harjoittelun myötä jokaisen lentopallon pelaajan on mahdollista oppia käyttämään mieltään yhä tehokkaammin oman hyvinvointinsa ja pelisuoritustensa parantamiseksi. Hyvä joukkuehenki johtaa lisääntyvään motivaatioon ja harjoitteluun. Tämä lisää oppimista. Tiukoissa peleissä voittaa se joukkue, jolla on hyvä joukkuehenki. Psyykkinen valmennus kohdistuu siten myös ryhmäilmiöiden ymmärtämiseen ja niiden kehittämiseen. Lentopallossa joukkueen dynamiikka luo siihen tietyn psyykkisen rakenteen Olet sellainen kuin ajattelet olevasi 11

12 1. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN TEHTÄVÄT LENTOPALLOSSA Jarmo Liukkonen, Timo Jaakkola & Jukka Kataja Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen toimintaa ohjaava tunteisiin, asenteisiin ja ajatteluun pohjautuva toimintajärjestelmänsä, joka määrää, mitä toimintoja hän valitsee ja millä tavoin niissä suoriutuu Psykologisen valmennuksen voidaan katsoa kulminoituvan pelaajan ja joukkueen voimavarojen optimaaliseen hyödyntämiseen har joitus- ja pelitilanteissa. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen toimintaa ohjaava tunteisiin, asenteisiin ja ajatteluun pohjautuva toimintajärjestelmänsä, joka määrää, mitä toimintoja hän valitsee ja millä tavoin niissä suoriutuu. Psyykkinen järjestelmä rakentuu kokemuk sen myötä urheilijan ja ympäröivän maailman, erityisesti läheisten ihmisten välisessä vuorovaikutukses sa. Kokemus ja vuorovaikutus eivät kuitenkaan aina välttämättä kehitä sellaista toimintatapaa, joka on paras urheilullisen menestyksen kannalta. Väite, että kova harjoittelu ja riittävä ottelukokemus sellaisenaan takaavat hyvän psyykkisen kunnon, on monilta osin puutteellinen. Ketkä hyötyvät psyykkisestä valmentautumisesta? Kaikki, jotka haluavat parantaa suorituksiaan. Urheilijoiden harjoit telun ja kokonaiselämän- harjoitte- Urheilijoiden lun tilanteen ja kokonaiselämäntilanteetaminen on välttämä- yhteen- yhteensovitsovittaminetöntä tasapainoisen on vält tämätöntä harjoittelujärjestel- tasapainoisen harjoittelujärjestelmän luomiseksi luomiseksi Urheilijan psyykkisen valmentautumisen keskeiset tehtävät Urheilijoiden harjoittelun ja kokonaiselämäntilanteen yhteensovittaminen on välttämätöntä tasapainoisen harjoittelujärjestelmän luomiseksi. Koulunkäynti, koti, työ ja harrastukset pitää koordinoida tarkasti auttaen urheilijaa kasvamaan asteittain yhä suurem paan vastuuseen harjoittelusta ja tavoitteeseen sitoutumiseen kaikissa arkielämän valinnoissa. Mikäli urheilijalla on ristiriitoja harjoittelun ja kotielämän, talouden, ihmissuhteiden tai koulutuksen kanssa, se heijastuu motivaatioon ja harjoittelumielialaan. Harjoittelukau den aikana tulee varmistaa, että valmennusohjelman rytmitys palvelee optimaalisen 12

13 motivaation ja itseluottamuksen kehittymistä. Kovilla jaksoilla olisi synnyttävä tunne siitä, että on tehnyt kaiken voitavan sa harjoitusten laadun ja määrän optimoimiseksi. Palauttavan jakson aikana taas tulisi syntyä tunne siitä, että mieli vapautuu harjoittelun paineista ja kehittyy nälkä päästä toteuttamaan tulevat, vielä kovemmat harjoitusjaksot. Lisäksi palautumisen tulee tuntua kehossa. Kehon tulee viestiä siitä, että se on valmis seuraavaan harjoitusjaksoon. Motivaatio harjoitteluun syntyy tavoitteista, ja tavoitteet puolestaan unelmista. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, portaittain eteneviä ja itsetuntoa vahvistavia. Tavoitejärjestelmän purkaminen päivittäiseksi sisäistetyksi toimintaohjelmaksi luo perustan motivaatiolle. Ristiriidat tavoitteiden sekä niiden edellyttämän harjoittelun ja elämäntavan välillä vievät uskoa menestykseen ja heikentävät harjoitteluintoa. Urhei luorganisaatiot ja tiedotusvälineet edesauttavat usein katteettomien odotusten syntymistä urheilijoilla. On helppo asettaa korkeita tavoitteita, mutta niiden edellyttämää harjoittelua ja elämäntapaa on usein vai keampi noudattaa. Jos pelitoverit har joittelevat 30 tuntia viikossa, ja oma harjoittelumäärä on 15 tuntia, on maajoukkueeseen valituksi tulemisen asettaminen tavoitteeksi ylimitoitettua. Motivaatio harjoitteluun syntyy tavoitteista, ja tavoitteet puolestaan unelmista Hermo-lihasjärjestelmän toimintakyky tehostuu rentousharjoittelun avulla mm. vaikuttaja- ja vastavai kuttajalihasten koordinoidun toiminnan parantuessa. Talloin lihasten väsyminen hidastuu, ja toissijaisiin lihaksiin suuntautuu vähemmän energiaa. Hidastetut videokuvat ja mm. EMG -mittaukset (elektromyografia = lihasten sähköinen jännitystila) urheilijoiden pelisuorituksista paljasta vat energiankäytön epätarkoituksenmukaisuuden. Rentousharjoittelun avulla voidaan myös hermoston ja lihassolujen palautumista tehostaa. Huippu-urheilijan harjoit teluun kuuluu elimistön ja psyyken rasittaminen aika ajoin äärirajoille. Rentoushar joittelu voi ennalta ehkäistä Hermo-lihasjärjestelmän toimintakyky te - hostuu rentousharjoittelun avulla 13

14 fyysistä ja psyykkistä yliharjoittelutilaa ja siitä johtuvaa harjoitusmotivaation laskua. Mentaalisen valmennuksen avulla voidaan harjoitella optimaaliseen ottelun ai - kaiseen vireystilaan vaikuttamista Suoritustilanteiden vireystila on yksilöllinen. Joku tekee parhaat suorituksensa rauhallisessa, kun taas joku toinen jännittyneessä mielentilassa. Yksilöllisen optimaalisen otteluvireyden tarkka arviointi on mahdollista eläytymällä mieli kuvissa aiempiin onnistuneisiin pelisuorituksiin. Parhaan mahdollisen harjoittelu- ja pelimielialan, so. fyysisen ja psyykkisen vireystilan sekä yksittäisten tunnetilojen löytämiseksi voidaan käyttää erilaisia mentaalisia tekniikoita tai itsearviointikyselyjä. Mentaalisen harjoittelun avulla tätä optimaalista tunnetilaa voidaan voimistaa ja käyttää hyväksi valmis tauduttaessa tuleviin otteluihin tai koviin harjoituksiin. Mielikuvaharjoittelun avulla voidaan tehostaa urheilijan keskittymistä ja eläytymistä suorituksiin sekä valmistautua ennalta mahdollisiin psyyken tasapainoa horjuttaviin stressitekijöihin pelitilanteessa. Ylivireisyyttä voidaan minimoida rauhoittumis harjoittelun avulla. Biopalautelaitteilla on mahdollista tehostaa ja yksilöllistää mentaalista harjoittelua. Alivireisyydestä voidaan päästä pois tekemällä ns. ideomotorista harjoittelua yhdistettynä mikroliikkeisiin juuri ennen ottelua. Tällainen harjoittelu aktivoi keskushermoston motorisia alueita ja lihasten hermotusta. Pelaajan psyykkisesti optimaaliset harjoitteluolosuhteet Analysoitaessa menestyneiden ja menestymättömien pelaajien harjoitteluun ja otteluihin sekä yleen sä elämään liittyviä tekijöitä, voidaan löytää joitakin sellaisia seikkoja, jotka vaikuttavat keskeisellä tavalla huippu-urheilijan uran kehitykseen. Karkeasti nämä tekijät voidaan jakaa urheilijan ulkopuoliseen maailmaan ja pääkopan sisäiseen maailmaan liittyviin tekijöihin. Jos urheili jan ihmissuhteissa, taloudessa tai opiskelussa on ongelmia, ne heijastuvat harjoitte luun ja pelitilanteiden psyykkiseen hallintaan aiheuttamalla keskittymisen 14

15 häiriöitä. Toisaalta, vaikka kaikki sosiaalisen elämän tekijät olisivat kunnossa, mutta pelaajan mentaaliset taidot eivät ole riittävät (esim. keskittymiskyky tai kykenemättömyys hyödyntää mielikuvia valmistauduttaessa tulevaan ottelutilanteeseen ja korjattaessa virheellistä suoritustekniikkaa), ei lopputulos ehkä ole odotettu. Seuraavassa on esitetty tekijöitä, joiden tulee olla kunnossa, jotta pelaaja voi menestyä. Harjoittelun on oltava kaikilta osin psyykkistä tasapainoa tukevaa. Sen ei tulisi edellyttää liiaksi siirtymisiä paikasta toiseen, eikä päivärytmi saa olla liian levoton. Harjoittelu on sovitettava yhteen muun elämän kanssa (perhe, työ, opiskelu, harrastukset), harjoituspaikan pitää olla innostava ja riittävän rauhallinen, harjoituskave reilla tulisi olla vireystilaa lisäävä vaikutus, ja suhteen valmentajaan on oltava rakenta va. Stressaavilla elämäntilannetekijöillä on heikentyneen keskittymisen ja lisääntyneen stressitilan seurauksena vaikutusta suorituskykyyn harjoituksissa ja otteluissa. Stressi voi vaikuttaa jopa sairastumisiin ja urheiluvammojen syn tyyn elimistön heikentyneen vastustuskyvyn ja keskittymisen alenemisen seurauksena. Harjoittelun on oltava kaikilta osin psyykkistä tasapainoa tukevaa Talouden pitää olla sellaisessa kunnossa, ettei se estä täysipainoista harjoittelua. Tärkeää on pohtia, ovatko kaikki taloudelliset ansaitsemiskeinot hyödynnetty. Sponsorien hankinta tulee delegoida ammattilaisille. Näin pelaajan ja valmentajan energia ei kulu harjoittelun kannalta toissijaisiin asioihin, joita nämä itse eivät usein edes hallitse. Harjoittelun on oltava laadullisesti ja määrällisesti riittävää ja sellaista, että urhei lija voi luottaa harjoi tussysteemiinsä. Erityisen tärkeää on se, miten kovat harjoitukset toteutuvat: onko psyykkinen vireystila riittävä, ja onko urheilija tyytyväinen harjoituk sen jälkeen? Urheilijan täytyy kehittää keinoja virittäytyä optimaaliseen harjoitus mielialaan ja omata riittävä vastuu harjoitusohjelman toteutuksesta. Tämä merkit see kykyä Harjoittelun on oltava laadullisesti ja määrällisesti riittävää ja sellaista, että pelaaja voi luottaa harjoitussysteemiinsä 15

16 säädellä tunnetilojaan ja kuunnella kehon tuntemuksia. Pelaajan on aika ajoin kyettävä uudelle aiempaa kovemmalle harjoitusrasituksen tasolle, jotta elimistö mukautuisi kovempaan tempoon. Myös palautumisen ja levon pitää olla riittävää ja tasapainossa harjoittelun määrän ja intensiteetin kanssa. Kun harjoitusrasitusta lisätään, on myös palautumista tehostettava. Tämä on erityisesti nuorten urheilijoiden tyypillinen ongelma: harjoittelua lisätään, jolloin samat palautumisen edistämiskeinot kuin olivat käytössä aiemmalla, vähemmän intensiivisellä harjoitustasolla, eivät enää riitäkään, vaan elimistö ajautuu yliharjoittelutilaan. On hyvä muistaa, että lihaksen kasvu (valkuaisainesynteesi) tapahtuu nimenomaan harjoitusta seuraavan levon aikana. Selkeä seurantajärjestelmä on välttämätön itseluottamuksen kehittymiseksi Selkeä seurantajärjestelmä on välttämätön itseluottamuksen kehittymiseksi. Testiohjelman tulee olla riittävä ja sen seurauksena pelaajalle tulisi syntyä var muus omasta kehityksestään. Myös peliohjelman pitää tukea itseluottamuksen kehittymistä. Otteluja pitää olla riittävästi ja niiden pitää olla asteittain kovenevia sekä itsetuntoa vahvistavia. Seurantajärjestelmä lisää motivaatiota, kun pelaaja saa palautetta siitä, missä mennään suhteessa lähi- ja pitkän ajan tavoitteisiin. Sosiaalisten suhteiden pitää olla kunnossa Sosiaalisten suhteiden pitää olla kunnossa. Välien perheeseen, kavereihin ja val mentajaan on oltava psyykkistä tasapainoa tukevia. Lähimmäisten on myös oltava sitoutuneita urheilijan tavoitteisiin. Tämä merkitsee jatkuvaa kehittämishaastetta sekä pelaajan että valmentajan ja huoltajien sosioemotionaalisten vuorovaikutustaitojen kehittämiselle. Jos pelaajat eivät tule toimeen keskenään tai valmentaja ei saa pelaajilta luottamusta omaan persoonalliseen työskentely- ja johtamistapaansa, on seurauksena jatkuvia tunnetason ristiriitoja harjoituksissa ja otteluissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pallopeleissä pelaajat antavat syöttöjä enemmän sellaisille kanssapelaajille, jotka ovat tunnetasolla toisiaan 16

17

18 ja tarvittaessa itseen (mm. tekniikan pysyminen kasassa ) ja käsitellä pettymyksiä rakentavasti. Psyykkinen valmennus tarkoittaa urheilijan kokonaiselämäntilanteen huomioimis ta valmennuksessa, hänen psyykkisen hyvinvointinsa tukemista sekä psyykkisten taitojen opettamista Rentousharjoittelun avulla voidaan ehdollistaa eli ankkuroida mielen rauhoittuminen esim. uloshengitykseen tai mielikuviin Psyykkinen valmennus tarkoittaa urheilijan kokonaiselämäntilanteen huomioimis ta valmennuksessa ja hänen psyykkisen hyvinvointinsa tukemista sekä psyykkisten taitojen opettamista sisällyttämällä jokaiseen harjoitustapahtu maan ja myös harjoittelun ulkopuolelle elementtejä, jotka palvelevat lentopallossa vaadittavien ominaisuuk sien kehittymistä. Lähtökohtana tälle suunnittelutyölle on lentopallon psykologinen lajianalyysi eli lentopallomenestyksen kannalta olennaisten tekijöiden hahmottaminen pitkän tähtäimen harjoitustavoitteiksi. Rentousharjoittelun avulla voidaan ehdollistaa eli ankkuroida mielen rauhoittuminen esimerkiksi uloshengitykseen, avainsanoihin tai mielikuviin. Ankkuroinnilla tarkoitetaan ulkoisen tai sisäisen ärsykkeen alitajuista kytkemistä tunnetilaan tai toimintaan. Tällaisina tunnetila-ankkureina voivat toimia urheilijan otteluun valmistautumisrituaalit tai vaikkapa uloshengitys mielen rauhoittamisessa. Klassinen esimerkki ankkuroinnista on ns. Pavlovin koirakoe, jossa kellon soitto säännöllisesti ennen ruokailua kytkeytyi alitajuisella tasolla koe-eläinkoirien tajuntaan siten, että myöhemmin kellon soitto sai aikaan koirien levottomuuden ja syljen erityksen lisääntymisen. Ehdollistuminen voi tapahtua joko useilla toistoilla tai riittävän syvässä rentoustilassa, kuten hypnoosissa jopa yhdellä kertaa. Rentoutumisen tulee olla säännöllistä ja kontrolloitua ja sen vaikutuksia on hyödyllistä seurata sekä itsearvioiden että fysiologisten mittausten avulla. Urheilija motivoituu jatkamaan harjoittelua tiedostaessaan, että harjoitteluun liittyy seuranta, ja kehittyminen rentoutumiskyvyssä näkyy biopalautteen ja testausten avulla. 18

19 Mentaalinen harjoittelu Mentaalisella harjoittelulla tarkoitetaan mielen avulla tehtäviä harjoituksia, jotka voivat liittyä erilaisiin suoritustehtäviin. Yleisimpiä mentaalisen harjoittelun muotoja ovat rentousharjoitukset, ideomotorinen liikekuvittelu ja tulevan suoritustilanteen läpikäyminen mielikuvissa. Lukuisissa tutkimuksissa on raportoitu mentaalisten harjoitusten suoritusta parantavia vaikutuksia. Mentaalisten menetelmien käyttö on sitä yleisempää, mitä korkeammalla tasolla kilpaillaan. Mentaalisen harjoittelun perustana on rentoutumiskyvyn opetteleminen, koska rentoutuneessa tilassa mielikuviin eläytyminen tehostuu. Tämän taidon kehityttyä voidaan esimerkiksi hakea aikaisemmasta kokemusmaailmasta mielikuvia onnistuneista suorituksista ja ankkuroida niitä tulevaan otteluun valmistauduttaessa. Ottelutilanteen psyykkisen hallinnan ja itsesäätelykyvyn lisäämiseksi käyttökelpoinen menetelmä useimmille urheilijoille on rauhoittumisen ehdollistaminen uloshengitykseen. Suoritustekniikan automatisaation kehittämiseen liittyvissä mielikuvaharjoituksissa voidaan erottaa ulkoiset ja sisäiset mielikuvat. Sisäisiä mielikuvia käyttävä urheilija kokee tekevänsä suorituksia ja yleensä aktivoi mikroliikkeiden avulla niitä hermoratoja ja lihaksia, jotka ovat kuviteltavassa suorituksessa mukana. Ulkoisia mielikuvia käyttävä katselee itseään ikään kuin ulkopuolisena, aivan kuin katsoisi videolta suorituksiaan analysoiden niiden eri vaiheita. Sisäiset mielikuvat edistävät suoritustilanteisiin valmistautumista, erityisesti yksilöllisten, optimaalisten tunnetilojen sisäistämistä ja stimuloimista. Ulkoiset mielikuvat puolestaan ovat käyttökelpoisia erityisesti suoritustekniikan ja pelitaktiikan rationaalisessa sisäistämisessä ja sitä kautta itsevarmuuden edistämisessä. Mentaalisella harjoittelulla tarkoitetaan mielen avulla tehtäviä harjoituksia, jotka voivat liittyä erilaisiin harjoitus- ja kilpailutehtäviin Suoritustekniikan automatisaation kehittämiseen liittyvässä mielikuvaharjoittelussa voidaan erottaa ulkoiset ja sisäiset mielikuvat 19

20 Yhteenveto psyykkisen valmennuksen tehtävistä lentopallossa

21 9. Mielikuvaharjoittelun avulla voidaan mm. tehostaa keskittymistä ja eläytymistä suorituksiin sekä valmistautua ennalta mahdollisiin psyyken tasapainoa horjutta viin stressitekijöihin pelitilanteessa. 10. Jokaiseen harjoitusohjelmaan, olipa se pitkän aikavälin suunnitelma tai yksittäiseen harjoitukseen ja harjoitteeseen liittyvä, tulisi sisältyä psyykkinen ja kasvatuksellinen suunnitelma. Joka tapauksessa jokainen harjoitus kehittää myös psyykkisiä ominaisuuksia. 11. Jotta psyykkistä valmennusta voitaisiin ohjelmoida, tarvitaan yksityiskohtaista tietoa lajin psykologi sista vaatimuksista. 12. On tärkeää analysoida säännöllisin väliajoin, ovatko kaikki urheilijan sosiaaliseen elämänpiiriin sekä psyyken tasapainoon liittyvät seikat kunnossa. 13. Hyvä ilmapiiri lentopallojoukkueessa auttaa menestymään. Mitä nuoremmasta joukkueesta on kysymys, sitä tärkeämpi hyvä ilmapiiri on.

22 2. LENTOPALLON PSYYKKINEN LAJIANALYYSI Jarmo Liukkonen, Timo Jaakkola & Jukka Kataja Jokaisella lentopallon pelaajalla on varmasti mielikuvia siitä, miten hän on jossakin arvostetussa ottelussa tekemässä huippusuoritusta, jossa kaikki sujuu kuin unelma. Kovalla harjoittelulla pyritään tietenkin siihen, että pelaaja pystyisi tekemään kauden tärkeimmissä otteluissa huippusuorituksen. Toisaalta on myös tärkeää, että suoritustasossa ei tapahtuisi ailahteluja pitkän pelikauden aikana. Aina ottelu ei kuitenkaan käytännössä suju niin hyvin kuin sen toivotaan sujuvan, vaan pelaajan suoritus saattaa tärkeissäkin kisoissa jäädä rutiinitasolle. Seuraavassa pyritään valottamaan, mitkä tekijät vaikuttavat huippusuoritusten löytymiseen, ja mitä keinoja pelaajalla on vaikuttaa siihen, että hän kokisi otteluissa yhä enemmän huippusuorituksia. Huippusuorituksia kuvastaa hyvin toteutettu psyykkinen valmentautuminen Todellisia huippusuorituksia analysoitaessa tulisi aina pitää mielessä, että ne ovat todella harvinaisia. Joku pelaaja kokee sellaisen kerran, toinen muutaman kerran kaudessa. On myös mahdollista, että joku pelaaja ei koe sellaista koskaan uransa aikana. Huippusuoritusten takaa löytyy aina sekä fyysisiä että psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Lähtökohtana on tietenkin hyvin mennyt katkeamaton harjoittelu useiden vuosien ajan. Tämä on jo sellainen rajoitus, jonka vuoksi monet pelaajat eivät pääse kokemaan huippusuorituksia. Toisaalta huippusuorituksia kuvastaa myös hyvin mennyt psyykkinen valmentautuminen ja erityisesti valmistautuminen ottelutapahtumaan. Mitä paremmin valmistautuneesta ja taitavammasta pelaajasta on kyse, sitä todennäköisemmin hän saavuttaa huippusuorituksen. 22

23 Huippusuoritukset ovat todennäköisempiä silloin, kun lentopalloilijan taitotaso ja tilanteen koettu haaste ovat tasapainossa. Ensimmäisissä arvokisoissaan nuori pelaaja saattaa kokea, että tilanteen vaatimukset ovat niin korkealla, ettei hänellä vielä siinä vaiheessa ole resursseja niiden saavuttamiseksi. Kokenut, hyvin harjoitellut pelaaja puolestaan kokee helpommin tilanteen haasteen ja taitojensa/kuntonsa olevan tasapainossa, vaikka kyseessä olisikin suuri ottelu. Monesti kokeneet pelaajat saavatkin itsestään kaiken mahdollisen irti kun he kohtaavat äärimmäisen haastavan tilanteen. Koettuun taitotasoon nähden liian helppo tai liian vaativa ottelu ei saa aikaan kokemusta huippusuorituksesta. Liian helppo tai liian vaativa ottelu ei saa aikaan kokemusta huippusuorituksesta Mitä korkeamman taitotason pelaaja omaa, sitä tärkeämmiksi huippusuoritusten kannalta muodostuvat psyykkiset tekijät. Arvokisoissa on yleensä monia pelaajia, jotka ovat fyysisesti sellaisessa kunnossa, että heidän joukkueellaan on mahdollisuus voittoon. Fyysinen puoli ei tällöin ratkaisekaan menestymistä, vaan tärkeimmäksi tekijäksi muodostuu se, kenellä on parhaat psyykkiset ominaisuudet ja kuka on parhaiten pystynyt valmistautumaan otteluun. Huippulentopallossa psyykkistä valmiutta ja henkistä kovuutta voidaankin pitää menestymisen merkittävänä ennustajana, etenkin silloin, kun ollaan fyysisten ominaisuuksien ja tekniikan osalta kansainvälisellä huipulla. Huippusuorituksen psykologiset piirteet Ottelutilanne muodostaa aina urheilijalle stressitekijän, jonka tulkinta vaikuttaa hänen psykofysiologisiin reaktioihinsa. Parhaassa tapauksessa stressi merkitsee pelaajan mobilisoitumista hyvään suoritukseen, mutta usein käy myös päinvastoin: urheilija epäonnistuu. Tyypillisiä selityksiä ovat tällöin liika yrittäminen, epävarma fiilis tai rentouden puute. Ottelutilanne muodostaa aina pelaajalle stressitekijän, jonka tulkinta vaikuttaa hänen psykofysiologisiin reaktioihinsa Vireystila ottelussa riippuu omasta koetusta kyvykkyydestä suhteessa ottelun vaativuuteen. Valmentaja voi parhaiten 23

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Mielen mekanismeja. Ennen kuin tuomitset. hänen mokkasiineissaan. Johdatus urheilupsykologiaan. äärää valmentajan viestin vaikutuksen

Mielen mekanismeja. Ennen kuin tuomitset. hänen mokkasiineissaan. Johdatus urheilupsykologiaan. äärää valmentajan viestin vaikutuksen Johdatus urheilupsykologiaan Jarmo Liukkonen, professori Jyväskyl skylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos Periaatteessa on kysymys siitä, antaako urheilija psyykkisten tekijöiden vaikuttaa suorituksiinsa

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Pertti Honkanen Valmentaja, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Jukolakoulu

Jukolakoulu Jukolakoulu 13.3.2011 Suorituksen hallinta Janne Weckman Suorituksen hallinta Oman ajattelun tuntemista, kontrollointia ja analysointia kutsutaan suorituksen hallinnaksi Optimaaliseen suoritustilaan pääseminen

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

URHEILIJAN VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGINEN TUKEMINEN

URHEILIJAN VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGINEN TUKEMINEN 8.10.2016 Valmennusseminaari/ Hämeenlinna URHEILIJAN VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGINEN TUKEMINEN Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) - 1 - Mitä on valmentautumisen psykologinen

Lisätiedot

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas

Toni Korkeakunnas. Gnistan, FC Hämeenlinna, Gnistan, FC Viikingit, Suomi U19, MYPA ja FC Lahti. copyright Toni Korkeakunnas Toni Korkeakunnas Yo-merkonomi, kasvatustieteen maisteri ja UEFA pro - valmentaja Luokanopettaja 1996-2002 SPL Uusimaan Valmennuspäällikkö 2004-2010 Valmentajana (14.v.) 1999-2004 ja 2007- Gnistan, FC

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita Huomion kiinnittäminen harjoituksissa ja kilpailuissa koettuihin tunteisiin

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

ICC Europe Howzat Text Finnish Version

ICC Europe Howzat Text Finnish Version ICC Europe Howzat Text Finnish Version Welcome to Howzat Text... Tervetuloa Howzatiin! Englannin ja Walesin krikettiliitto ECB:n valmentajakoulutus ja Euroopan krikettiliitto ICC Europe haluavat tarjota

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Johdanto. Persoonallisuuden piirteet. Psyykkinen vahvuus

Johdanto. Persoonallisuuden piirteet. Psyykkinen vahvuus Johdanto Jokainen ihminen on ainutkertainen bio-psyko-sosiaalinen yksilö, jonka persoonallisuus ja psyyke rakentuvat vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Psyyke kehittyy kaikessa toiminnassa,

Lisätiedot

Harjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot

Harjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoite

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Keskity onnistumaan kesän peleissä Rauman Pallo-Iirot 20.5.2016. Markku Gardin

Keskity onnistumaan kesän peleissä Rauman Pallo-Iirot 20.5.2016. Markku Gardin Keskity onnistumaan kesän peleissä Rauman Pallo-Iirot 20.5.2016 Markku Gardin Yhteenveto: keskity onnistumaan Keskity harjoitteluun, keskity onnistuneisiin suorituksiin Luo mielikuvia tulevan pelin onnistuneista

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mentaalipala osaksi päivittäistä akatemiavalmennusta? Psyl urheilulukio 29.5.2013 Markku Gardin

Mentaalipala osaksi päivittäistä akatemiavalmennusta? Psyl urheilulukio 29.5.2013 Markku Gardin Mentaalipala osaksi päivittäistä akatemiavalmennusta? Psyl urheilulukio 29.5.2013 Markku Gardin Mentaalitarinoita Ei me puhuta stressistä. Me ei puhuta tulostavoitteista tai sijoituksista. Me puhumme siitä,

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus lasten urheilussa. Porin Ässät Markku Gardin 03.12.2012

Psyykkinen valmennus lasten urheilussa. Porin Ässät Markku Gardin 03.12.2012 Psyykkinen valmennus lasten urheilussa Porin Ässät Markku Gardin 03.12.2012 Urheilijan polun alkuvaihe Lapsi tuodaan ja tulee mukaan urheilutoimintaan Oppii lajia ja yhteistyötä muiden kanssa Kehittyy

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Perusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti

Perusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti Perusliikuntataidot ja taitovalmennus Sami Kalaja Lahti 22.11.2014 Asiantuntijatyöt lasten & nuorten ja valintavaiheen urheilusta (www.sport.fi) Sami Kalaja Minkälainen purjehtijan tulisi olla? Sami Kalaja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Henri Lehto, Projektitutkija, LitM www.kihu.fi Sisältö Taustaa KIHU:sta

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Valmennuksen Linjaukset 2010. Pelitaktiikka

Valmennuksen Linjaukset 2010. Pelitaktiikka Valmennuksen Linjaukset 2010 elitaktiikka Salon Viesti Lentopallo Toiminnan linjaukset Lajivalmennuksen linjaus Fyysisen valmennuksen linjaus Viesti 2013 Visio / Strategia Toimintasuunnitelma Taktiikkalinjaus

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

ACK Maalivahtivalmennuslinja

ACK Maalivahtivalmennuslinja ACK Maalivahtivalmennuslinja 10.10.2016 Joonas Salmimäki ACK Maalivahtivalmentaja PELISÄÄNNÖT 1. Asenne ja halu kehittyä hyväksi maalivahdiksi 2. Kunnioitus valmentajaa, muita pelaajia ja maalivahteja

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIAN PERUSTEITA

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIAN PERUSTEITA 22.2.2012/ MaD202 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIAN PERUSTEITA Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) Luentorunko 22.2.2012 1.Lahjakkuudesta lajinsa huippuosaajaksi -Tutkimustietoa

Lisätiedot

Nuoren jääkiekkoilijan luonteen tukeminen. Tuomas Grönman, Niilo Konttinen, Rauli Urama & Antti Järvinen 2015

Nuoren jääkiekkoilijan luonteen tukeminen. Tuomas Grönman, Niilo Konttinen, Rauli Urama & Antti Järvinen 2015 Nuoren jääkiekkoilijan luonteen tukeminen Tuomas Grönman, Niilo Konttinen, Rauli Urama & Antti Järvinen 2015 Psyykkisen valmennuksen tavoitteet Motivoituminen itsensä kehittämiseen Itsetuntemuksen lisääminen

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Mentaalisesti vahvana peleihin ja peleissä Salon Kiekkohait 6.2.2016. Markku Gardin

Mentaalisesti vahvana peleihin ja peleissä Salon Kiekkohait 6.2.2016. Markku Gardin Mentaalisesti vahvana peleihin ja peleissä Salon Kiekkohait 6.2.2016 Markku Gardin Mentaalitarinoita Urheilija tekee töitä lihaksillaan. Mutta mieli on se, joka liikuttaa lihaksia... Psyykkiset taidot

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

URHEILIJAN HENKINEN VALMENNUS JA HYVÄ ARKI

URHEILIJAN HENKINEN VALMENNUS JA HYVÄ ARKI URHEILIJAN HENKINEN VALMENNUS JA HYVÄ ARKI Jouko Mikkola mentaali- ja sensovalmentaja 24.10.2016 PÄIVÄN AGENDA Henkinen valmennus Hämeenlinnan urheiluakatemiassa Mitä henkinen valmennus on ja sen tavoitteet

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE Tomi Vänttinen Urheilubiomekaniikan johtava asiantuntija www.kihu.fi KANSAINVÄLINEN TASO Kansainvälinen vaatimustaso

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot