Paikalliset olosuhteet

Transkriptio

1 Sähköiset verkot kuntalaisvaikuttamisessa / Juha Nurmela / Kuvio 1. Globaalin verkoston ja paikallisen identiteetin välinen jännite Informationaalinen kehitysmuoto Innovaatiot Uusi teknologia Uudelleenrakenteistunut kapitalismi Pääomaintensiivisyys Globalisoituminen Demokratiavaje Syrjäytyminen Uusi teknis-taloudellinen paradigma Välineellisen vaihdon globaalit verkostot Pääoma- ja tietovirrat PERUS- JÄNNITE Ihmiset ja yhteisöt Arkielämän prosessit Epävarmuus Kontrolloimattomuus Ristiriidat Lähde: Ari-Veikko Anttiroiko Paikalliset olosuhteet

2 Kuvio 4. Viestintätekniikkaa hyödyntävät toiminnan alueet Käyttäjän tarvekartta - tietoyhteiskuntanäkökulma Yhteydet, joilla hoidetaan: sosiaaliset suhteet ja luottamus (tekeminen, liittyminen ja jäsentyminen) Tietokannat, rekisterit, kirjastot, digitaalinen tietohuolto,opetus Hallinnon itsepalvelu, tuotetiedot, hallinnolta hallinnolle yhteiset kauppapaikat Yhteydenpito Kauppa, asiointi Viihde Hallinnolliset systeemit Etsiä ja löytää tietoa, oppiminen Oman sisällön tuottaminen Joukkoviestintä kaikki (powerpointesitykset, anonyymit chatit, newsit, omat kotisivut, mms-viestit, liitetiedot) Uutiset, tiedotus, markkinointi jne Kaupalliset palvelut, Pelit,. hallinnon tehostaminen Sonera/tietoyhteiskuntayksikkö- Manninen,Viherä

3 Kuvio 3. Mediadiversiteettiä kasvattavat tekijät Vuorovaikutukselliset viestintäkanavat massa joukko ryhmä pienryhmä kaksin yksin televisio radio telefaksi kaapeli-tv paikallisradio DigiTv intranetin keskusteluryhmät videoneuvottelu tekstiviesti sähköposti puhelin ryhmätyökalut ekauppa, easiointi, ehallinnoin ti paikallisradio ja puhelin yhdessä internet-radio internetin keskusteluryhmät puhelinkokous WAP juttele chattailu internetin kaupalliset palvelut passiivinen aktivoiva reaktiivinen proaktiivinen viestintä viestintä vuorovaiku- yhteisöllinen viestintä tuksellinen yhdensuuntainen viestintä Facebook

4 Lainattu KETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E- OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen Kansalaisten luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikentynyt Kansalaiset kokevat, että päätökset tehdään kansalaisten yläpuolella, kansalaisten tavoittamattomissa Samaan aikaan kansalaisten osallistumisvalmiudet ovat kuitenkin kasvaneet

5 Lainattu KETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E-OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen Jos pääongelmana on kansalaisten osattomuuden tunne, ei verkko tuo siihen ratkaisua Ongelmat ovat rakenteellisia: Julkisen vallan kyky tuottaa ratkaisuja kansalaisten arjen ongelmiin on heikentynyt (Sampo-pankin ongelmat, laajakaistan ja digi-tv:n ongelmat, kohoavat ruoan hinnat, asuntopula) Ongelmia ratkotaan markkinoilla

6 Lainattu KETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E-OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen Julkiselta vallalta odotetaan uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia: odotukset politiikkaa kohtaan kasvamassa Puuttuu kuitenkin foorumeita julkiselle keskustelulle Puuttuvat uskottavat demokraattiset menettelytavat Mikä voisi olla verkon rooli tässä?

7 Lainattu KETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E-OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen Peruskysymykset: vastauksia Miksi Suomessa ei ole kehitetty hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutteisuutta? Koska sitä ei ole haluttu kehittää. Asia on ollut esillä 1990-luvulta alkaen ja siitä on lukuisia päätöksiä. Kuitenkin ollaan edelleen ikään kuin alkutilanteessa. Miksi kansalaiset eivät osallistu, vaikka siihen olisi runsaasti erilaisia mahdollisuuksia? Koska ensiksikin, kansalaiset eivät luota poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, ja toiseksi, ongelmat ovat yhä enemmän sellaisia, joita julkinen valta ei joko pysty tai halua ratkaista.

8 Lainattu KETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E- OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen Kuitenkin usko osallistumisen tehokkuuteen laskenut jyrkästi Vuosien 1996 ja 2004 välillä tapahtunut romahdus luottamuksessa Erityisen kriittisiä ne, jotka ovat aiemmin osallistuneet Kun vuonna 1995 vanhimmat ikäryhmät olivat optimistisimpia, vuonna 2004 tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi

9 Pitäisikö kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia parantaa nykyisest ä? (kaikki vastanneet, %) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vanhustenhuoltoon liittyvissä asioissa Oman asuinalueen viihtyisyyden kehittämisessä Terveyspalvelujen suunnittelussa/kehittämisessä Kouluihin ja nuorisopalveluihin liittyvissä asioissa Lasten päivähoitoon liittyvissä asioissa Kunnan/kaupungin rakennus- ja kaavoitushankkeissa Ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa Liikuntapalvelujen suunnittelussa/kehittämisessä Kulttuuripalvelujen ja kirjastojen suunnittelussa/kehittämisessä Ei, kuntalaisten suoraa osallistumista ei tarvita Ei, ne ovat riittävät nykyisellään Kyllä, niitä olisi parannettava

10 Arvioita kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin liittyvistä väittämistä Kuntalaiset haluaisivat kuntien panostavan voimakkaasti erilaisten palautejärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon (86%) Myös palvelujen käyttäjien mielipidettä pitäisi kartoittaa erilaisilla mielipidekyselyillä (80%) 77 % halusi lisätä suunnitteluosallisuutta Alueellisen osallistumisen muotoja pitäisi kehittää 55%:n mielestä

11 Lainattu KETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E- OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen Verkkodemokratian käsitteestä Kolmenlaisia odotuksia: Kansalaisten osallisuuden parantaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen Hallinnon tehostaminen ja tuottavuuden lisääminen Sosiaalipoliittiset tavoitteet: palvelut erityisryhmille

12 Lainattu KETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E- OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen Verkkodemokratia ja demokratian yleiset periaatteet Mielipiteen muodostuksen avoimuus Kaikilla mahdollisuus osallistua Käytössä paras saatavilla oleva tieto Menettelytapojen läpinäkyvyys Päätöksenteko ennakoitavissa ja seurattavissa Julkisella mielipiteellä vaikutusta

13 Lainattu KETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E- OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen Mihin verkko kelpaa, mihin ei Julkishallinnolle verkolla on neljänlaisia funktioita: Funktio Toteutus (* *****) Informaatio ja tiedotus *** Asiointipalvelut ** Konsultaatio, kansalaisten kuuleminen Dialogin edistäminen, vuoropuhelu * -

14 Verkko ja vaikuttaminen Kaikki eivät käytä verkkoa Kenen näkemykset tulevat verkossa esiin? Internetin käytön yleisyys iän mukaan 2009, %- osuus väestöstä

15 Mielipiteitä tietoyhteiskunnasta Mielipidekysymyksiä Oletteko seuraavista väitteistä täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä vai vaikea sanoa: Sähköpostilla tulee otettua yhteyksiä, jotka muuten olisivat jä ä- neet ottamatta Internet on lisännyt kiinnostustani hankkia tietoa yhteiskunnallisista asioista täysin samaa mieltä jokseenkin samaa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä vaikea sanoa Sähköiset palvelut ja asiointi helpottavat arkeani Erot tieto - ja viestintätekniikan käytön osaamisessa lisäävät ka n- salaisten eriarvo isuutta Tunnen jääneeni täysin tietotekniikan etenemisen jalko ihin Minua ei tiedon tulva ha itaa Luen pitkiä asiatekstejä mieluummin tietokoneen näytöltä kuin paperilta Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

16 Kuntalaki /365 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.

17 Suuren suuri muutos

18 Mitä ihminen tarvitsee

19 Palvelujen saavutettavuus hierarkkia

20 Palvelujen saavutettavuus hiearkkia

21 Delegointi ja valta Minä luotin Jouko Kajavan tv-arvosteluihin. Delegoin hänelle ohjelmavalintani Oleellista on, keneen voi luottaa vai voiko kehenkään Joudumme delegoimaan monia asioita koko ajan unelma arvokriteereistä, vaalikoneen ensimmäiset kysymykset, Näitä en vaihda Ajattelin, että vihreät ovat varmaan viisaita, enkä ollut kiinnostunut kunnallispolitiikasta lainkaan. Ilmeni, että olin ollut lapsellinen delegoidessani kunnallispolitiikan seuraamisen vihreille On sovittu Jos et hyväksy tätä sinut pannaan muissakin asioissa sivuun. En voi puuttua se sen ja sen reviiriä jne. loputtomasti vallankäytön rakenteita, jotka asettavat näkymättömät reunaehdot YLEINEN MIELIPIDE JULKISUUDESSA EI OLE SAMAA KUIN YLEINEN NÄKEMYS SUOMALAISTEN KESKUUDESSA

22 Helsingin Pro kuntapalvelut verkosto lähti liikkeelle 2003, kun Helsinki aloitti matokuurin, koska eduskunta oli sorsinut Helsinkiä ottamalla kaksi senttiä silloisesta 16sentin veroäyristä kuntien tasausrahastoon. mielenosoituksia (vähän väkeä), korttikampanja lehti HESAN MOILANEN (kolme kertaa kpl) seminaareja, budjettiriihiä valitus alibudjetoinnista hallinto-oikeuteen sähköposteja valtuutetuille kirjelmiä valtuutetuille, uusien valtuutettujen käsikirja vetoomusten luovutuksia valtuustoryhmille nettisivu lautakuntien jäsenten ja valtuutettujen tapaamisia ei mitään virallista organisaatiota, mutta paikka Seurakuntayhtymän tiloissa Ideologia = ihmisarvo, valta valtuustolla, kommunikatiivinen rationaalisuus, tiedolla perustelu

23

24

25 Helsingin Pro kuntapalvelut verkosto voitot auttavat jaksamaan Helsingin Energian voittovarat osaksi budjetin rahoitusta. Kumulatiivinen tuotto ylittänee ensi vuonna miljardin. Sisäiset vuokrat on saatu poliittiseen keskusteluun Alibudjetointi on tunnustettu olemassa olevaksi ongelmaksi Pitkäaikaissairaaloiden siirto osaksi sosiaaliviraston vanhuspalveluita saatiin poliittiselle agendalle laajalla aktiivisuudelle. Ilman Pro kuntapalvelut verkostoa asia olisi mennyt läpihuuto juttuna, vaikka kyse on HYVIN ISOSTA muutoksesta. Pro kuntapalvelut verkoston toiminta on tarjonnut mahdollisuudet irtiottoihin ( demarit alibudjetointi ja veroprosentin nosto) seuraava taistelu/sota/kiista/herätys(-liike!?) lähipalveluverkon supistamisaikeet suojelunauha-kampanja ympäröidään lakkautusuhan alaiset kohteet (80 kpl) suojelunauhalla ( suojeluskunnat!!!???) sama päivänä.

26 Helsingin Pro kuntapalvelut verkosto opiksi ja ojennukseksi päätöksenteolle ei tarjota vaihtoehtoja, vaan yksi esitys sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta korkea kynnys riitauttaa esitys valtuutetut mieltävät itsensä johdon tiedonvälittäjiksi on pakko, koska leimakirves iskee helposti ja siitä voi tulla pysyvä poltinmerkki vuosiksi puolueiden ehdokkaat voivat kokea verkoston julkisuudensaanti keinoksi kaikki valtuutetut ja lautakuntien jäsenet eivät ole asioihin perehtyviä - ei lueta ei ymmärretä luettua, ei uskota itseen ratkaisut on tehty monesti jo ennen kuin ne tulevat demokraattiseen käsittelyyn, konserinjaos, kaupunginhallitus, puolueryhmien junttahenkilöt. kaunoja riittää ryhmien välillä valtuustoryhmien sisäisen vuorovaikutuksen säännöt Pojat sano on sovittu ei voi mitään.. varokaa varottakaa strategiapapereista kaivele nettiä- ne on ihme kyllä panneet melkein kaiken nettiin jonnekin

27 Helsingin Pro kuntapalvelut verkosto opiksi ja ojennukseksi hallinto tuottaa Helsingissä valtavasti päätettäväksi tulevia asioita, miten vapaaehtoiset kunta-aktiivit jaksavat vuodesta toiseen puuttua niihin hyvin perustellut näkemyksetkään eivät vaikuta mitään, jos tosiasiallisesti taustapolitiikassa tavoitellaan muuta kuin kuntalain ensimmäisen pykälän asukkaiden hyvinvointia pitää jaksaa vuosia Ideologian (= ihmisarvo, valta valtuustolla, kommunikatiivinen rationaalisuus, tiedolla argumentointi) mukaisesti ennen kuin luottamusta ehkä syntyy. Helsingin Sanomat pahassa ja hyvässä oleellinen tarvitaan asiantuntemusta todistamisen taakka aktiiveilla ei hallinnolla (epäkohta demokratiassa) hankittava tietoa taloudesta, kunnan toiminnasta, viestintätekniikasta, kokoontumispaikka jne. tarvitaan ongelmanomistaja, -omistajat vetämään toimintaa toimi ultra avoimesti, jaa tieto myös vastustajille alitajuinen huono omatunto ( Focault, sisäistetty herruus), pelinpolitiikassa ei taida päästä kestovoittajaksi

28 Osallistumisen virta - virta vei Sosiaalinen media on tietoa ja osallisuutta syövä molokin kita, pois lukien nettisivut ja wikipedia. Sosiaalinen media on seurustelua, jossa vaikuttamisen ensisijainen kriteeri valmis (puoli-)tuttujen verkko. Sosiaalinen media on mahdollisuus vaikuttaa ja koota samanmielisiä yhteen, adressit, tapahtumista tiedottaminen jne, mutta onko oikeat naamat ystävinä, he lukevatko sinun kommentteja. Sosiaalinen mediassa ei kuulu kaikkien ääni Sosiaalista mediaa eivät kuule tai lue läheskään kaikki päättäjät, jotka pitäisi tavoittaa Tavoitettavuus heikentynyt moniviestimien myötä. Laitan tekstiviestin, voisitko lukea sähköpostin. Lukeeko facebookin viestejä, onko ne linkitetty sähköpostiin, käyttääkö RSS syötteitä tehokkuus tiessään Sosiaalinen media on terapeuttinen

29 MUISTIO 1(1) Yksikkö OSALLISTUMISEN ULOTTUVUUDET Nimi Yhteystiedot Ei koordinoitavat toiminnot Koordinoitavat toiminnot Välittömiin elinehtoihin liittyvät toiminnot Näiden toimintojen edellytyksenä olevat toiminnot I Perusyhteisö demokratian alue II edellyttää asiantuntijoiden ja viran omaisten käyttö perusyhteisön tasolla III sovittelua edellyttävät, mutta perusyhteisön kontrollissa pidettävä alue IV keskuselimet ratkaisevat perusyhteisöstä riippumatta Roos & Riikonen (1978) Demokratia, osallistuminen ja demokraattinen suunnittelu

30 Kuntalaisen mittatikku?

31 Kiitos Maailmanparannus harrastuksena kun harrastat maailman ja kunnan parannusta eettisestä lähtökohdista, niin se kivaa ja kannustavaa sekä opettavaista. Harrastus on lähtökohtaisesti mieleistä ja motivoivaa, siksi se hyvä lähtökohta myös pyrittäessä epäkohtien poistamiseen.