L 1. I 2012 ANNELI ILOMÄKI 20 LIIKKEELLE-VIRIKEPÄIVÄ:

Transkriptio

1 SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija ANNELI ILOMÄKI nauttii liikunnasta harvinaisesta hengityssairaudestaan huolimatta 20 Koulu&liikunta Vantaalla tukiopetus innostaa lapsia liikkumaan LIIKKEELLE-VIRIKEPÄIVÄ: Sovelluksia zumbasta pehmislentikseen 6 ESTEETTÖMYYS: Peruskorjattu Impivaaran uimahalli testattavana 14

2 Soveli-lehti ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry Koulu&liikunta Ilkka Rautiainen Päätoimittaja, vt. Heidi Hölsömäki Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere Toimitusneuvosto Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Kaisu Laasonen, Ammattikorkeakoulu Saimaa Oy, tutkimuspäällikkö Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Virpi Lumimäki, Aivoliitto ry, järjestösuunnittelija/liikuntavastaava Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Jukka Tauriainen, Suomen Parkinson-liitto ry, aluetyöntekijä Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Reetta Kettunen, SoveLi ry, ts. toiminnanjohtaja Heidi Hölsömäki, SoveLi ry, tiedottaja Arto Tulima 24 Tässä koulussa kaikki liikkuvat 27 Tukiopetus innosti pojat palloilemaan Mari Vehmanen 30 Sparraajat: Yhteistä vaan ei samanlaista Terhi Huovinen, Mirja Hirvensalo, Pilvikki Heikinaro-Johansson voimavaroja yhdistysliikuntaan 6 Virikepäivä lajivinkkinä sovellettu lentis Virpi Pennanen 10 Projektiavustuksella uusia liikuntamuotoja qigognista vesiliikuntaan Reetta Kettunen peruskorjaus 14 Impivaarasta tuli esteetön Mari Vehmanen liikkujan tarinat 13 Tarja Määttänen: Sähköpyörä toi koskimaisemat takaisin Heidi Hölsömäki 20 Anneli Ilomäki: Hengityssairaus Pahis ei vienyt liikunnan iloa Mari Vehmanen vakiot Lypsyjakkara toimii myös retkikäytössä. Uutispätkät 4 5, 43 Kolumni 9 Lainasanat 12 Tutkittua 19 Välinevinkit Uusia aineistoja Tapahtumia Koulutusta 6 9, 48 Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: Soveli ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Lehti on maksuton. Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2012 ja aineistot on toimitettava mennessä. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. liikunnan edistäminen 36 Liikuntapolitiikan arviointia: kuuluuko liikunta kaikille? Reetta Kettunen 38 Terveysliikunnan hankerahoituksen merkitys kasvaa Heidi Hölsömäki 39 Ryhmävoimaa-hanke: ryhmästä kipinä liikuntaan Heidi Hölsömäki Raisa Herpiö selviytyi Impivaaran esteettömään kuntosaliin johtavasta ovesta, vaikka sen sähköistys on vasta tulossa. Sivu 14. Mari Männistö Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere toimitus@soveli.fi gsm Kannen kuva Anneli Ilomäki liikkuu iloksi ja terveydeksi. Kuva: Laura Vesa SOVELIN HALLITUS 2012 Timo Peltovuori, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto ry Tomi Kaasinen, varapuheenjohtaja, Suomen CP-liitto ry Annukka Alapappila, Suomen Sydänliitto ry Janne Haarala, Hengitysliitto Heli ry Veijo Kivistö, Aivoliitto ry Lea Salminen, Suomen Reumaliitto ry Riitta Samstén, Suomen MS-liitto ry Reetta Kettunen, esittelijä ja sihteeri, Soveltava Liikunta SoveLi ry Yhteystiedot SOVELI RY Yliopistonkatu 31, Turku Toimihenkilöiden ja jäsenjärjestöjen yhteystiedot ovat lehden sivulla 47.

3 PÄÄKIRJOITUS Soveltaminen opitaan jo lapsena Talviset ulkoliikuntalajit ovat jo vaihtuneet kesäisempiin aktiviteetteihin. Vuoden alkupuoliskolla on toteutettu ilahduttavan paljon soveltavan liikunnan tapahtumia ympäri Suomea. Näissä ovat mukana olleet usein oppilaitokset, paikalliset urheiluseurat ja yhdistykset sekä kunnan liikuntatoimi. Yhdessä tehden on saatu aikaan näyttäviä tempauksia, joista ovat kiinnostuneet niin paikallinen väestö kuin mediakin. Tässä lehdessä löytyy esimerkkejä Turun alueen soveltavan liikunnan toimijoiden toteuttamasta virikepäivästä. Myös pienempien yhdistysten aktivoituminen oman yhdistystoiminnan liikunnan kehittämiseen voi käynnistyä pienenkin avustuksen turvin. Innokkaat vapaaehtoiset saavat tukea ja kannustusta yhdistyksessä muhineille ideoille ja rohkeutta toteuttaa ne. Onnistunut toiminta kokoaa lisää liikunnan vapaaehtoisia ja ammattilaisia yhteen. Yhteiskunnallinen keskustelu rakennemuutoksesta jatkuu edelleen. Toiminta-alueet laajenevat, mutta toisaalta pienemmälläkin alueella toimijoiden yhteistyö varmistaa liikuntatoiminnan kehittämisen. Kunnissa liikuntapalvelut saattavat siirtyä esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen järjestämiksi tai osaksi kolmannen sektorin toimintaa. Tärkeintä on, että palveluja on tarjolla ja että ohjaajilla on soveltavan liikunnan osaamista. Liikkujien näkökulmasta kaikilla tulisi olla samanlainen mahdollisuus liikuntaan osallistumiseen. Yksi keskustelun aihe on, miten saataisiin vähemmän liikkuvat ihmiset liikkumaan. Juuri valmistuneessa raportissa arvioidaan periaatepäätöstä liikunnan edistämisen linjoista (s. 36). Siinä listataan useita toimenpiteitä liikkumisesteisten, maahanmuuttajien ja työttömien liikunnan lisäämiseksi. Liikunta osana arkielämää opitaan kuitenkin jo varhaislapsuudessa ja kouluiässä. Kukaan lapsi tai opiskelija ei saisi jäädä liikunnan ulkopuolelle siksi, että perheissä, päiväkodeissa tai kouluissa aikuinen ei osaa etsiä apua soveltavan liikunnan toteuttamiseen tai itse ohjata sitä. Liikuntaneuvonnan ja koulujen välille tulisi muodostua ahkerasti käytetty polku, jota kuljetaan molempiin suuntiin. Myös kolmannen sektorin erityisosaamista löytyy vaikkapa liikunta-apteekeista. Tässä lehdessä on nostettu esiin koululiikunnan parissa toteutettuja ideoita. Soveltavia ideoita liikunnan pariin ja lämmintä kesää kaikille lukijoille! x Reetta Kettunen, SoveLin ts. toiminnanjohtaja Tärkeintä on, että palveluja on tarjolla ja että ohjaajilla on soveltavan liikunnan osaamista. Erkki Kuivalainen PS Erityisliikunnan symposiosta eväitä tulevaan Erityisliikunnan ammattilaiset ja asiantuntijat kohtaavat Helsingissä pidettävässä Erityisliikunnan symposiossa: Yhdessä vai erikseen kunnilla ja erityisliikunnalla samat kysymykset? Symposiossa ruoditaan, mitä on saatu aikaan ja erityisesti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tutkijat valottavat omalta osaltaan uusia liikuntakulttuurin näkökulmia sekä erityisliikunnan järjestörakenteiden muutosta ja kehittämistarpeita. Symposion tehtävänä on herättää vilkasta keskustelua tulevaisuuden erityisliikunnasta sekä uusista tavoista ja mahdollisuuksista hyvässä yhteistyössä. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten näkökulmasta on tärkeää kehittää paikallisia malleja niin, että liikkujan polku kuntoutuksesta vapaa-ajan liikuntaan toimisi nykyistä paremmin. Tämä edellyttää yhteistyön kehittämistä sosiaali- ja terveystoimien ja liikuntatoimijoiden välillä. x TEKSTI Reetta Kettunen Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 1/2012

4 U U T I S PÄT K ÄT KOONNUT Heidi Hölsömäki Pitkäaikaissairaat mukaan terveysliikuntaan SoveLi ja sen jäsenjärjestöt ottivat kevätkokouksessaan kantaa valmisteilla oleviin suomalaisen terveysliikunnan painopisteisiin. SoveLi on huolissaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten oikeuksista terveysliikunnassa. Liikunta pitää nähdä terveyttä lisäävänä ja sairauksia ennaltaehkäisevä- nä toimintana etenkin monen sairauden riskiryhmien kohdalla. SoveLi pitää myönteisenä, että suomalaista terveysliikuntaa ollaan hallitusohjelman mukaisesti edistämässä valtiovallan toimin. On tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät jatkossa tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntamahdollisuuksien turvaamiseksi. Terveyden edistämistä kannattaa tarkastella myös soveltavan liikunnan näkökulmasta. SoveLin jäsenet ovat valtakunnallisia kansanterveys- ja vammaisjärjestöjä ja ne edustavat Terveyden edistämistä kannattaa tarkastella soveltavan liikunnan näkökulmasta henkilöjäsentä. Näiden 17 järjestön liikuntatoiminta perustuu sekä ammattilaisten että vertaisten tukeen. Se tavoittaa ne henkilöt, joita valtavirran liikuntapolitiikka ei osaa tukea. Se tavoittaa myös niitä ihmisiä, jotka liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi tai ovat vaarassa syrjäytyä liikunnasta. Valittaessa terveysliikunnan tulevaisuuden painopisteitä on huolehdittava siitä, että kaikkien kansalaisten oikeus liikuntaan turvataan. Turvaamalla kaikenikäisten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oikeus liikuntaan voidaan ehkäistä liikunnasta ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Ikääntyneiden lisäksi toimintakyvyn rajoituksia on kaikissa ikäluokissa. Tukemalla erilaisin toimintakyvyin varustettujen kansalaisten liikkumista huolehditaan siitä, että Suomi on vuonna 2020 maailman liikkuvin ja onnellisin kansakunta. x Katso myös Reetta Kettusen artikkeli terveyttä edistävän liikunnan arvioinnista s. 36. Soveltavan liikunnan teeseillä kohti kuntavaaleja SoveLi jäsenjärjestöineen on julkaissut yhteiset teesit soveltavan liikunnan turvaamiseksi. Teesiesitettä kannattaa hyödyntää paikallisesti esimerkiksi lähestyvissä kuntavaaleissa. Teeseissä painotetaan liikunnan palveluketjujen parantamista, yhteistyön lisäämistä ja riittäviä voimavaroja soveltamista tarvitsevien liikkujien liikuntaan. Teesejä on kolme: Teesi 1: Soveltavan liikunnan jatkuvuus on turvattava tavoitteena järjestöjen yhdenvertaisuus. Teesi 2: Soveltava liikunta edellyttää yhteistyötä liikuntatoimijoiden kesken. Teesi 3: Liikunnan toimijoiden ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö saumattomaksi. x Teesiesitteessä perustellaan teesien tausta, tarve ja kerrotaan lähdetiedot. Tilaa esitettä ja siihen liittyvää saatekirjettä: virpi.pennanen@soveli.fi Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2012

5 Tapahtumakuva tms Kesälläkin liikutaan soveltaen. Porin Yyterissä voi kokeilla esimerkiksi sovellettua purjehdusta (kuvassa) tai melontaa. Tulevia tapahtumia sivuilla Henkilövaihdoksia SoveLi-järjestöissä Soveltava Liikunta SoveLin uutena vakituisena suunnittelijana on toiminut helmikuun puolivälistä alkaen fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja Virpi Pennanen. Hän siirtyi toimeen Kaarinan erityisliikunnan suunnittelijan tehtävistä. Pennanen esittää kunnille kysymyksiä kolumnissaan sivulla 9. SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöissä on tapahtunut myös vaihdoksia. Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntijan Annukka Alapappilan vuorotteluvapaan sijaisena toimii Sydänliiton Pohjois-Suomen aluepäällikkö, TtM, fysioterapeutti Eeva-Leena Ylimäki. Ylimäki toimi SoveLin eli silloisen Suomen erityisryhmien liikunnan yhdistyksen osa-aikaisena liikuntasihteerinä vuonna Suomen mielenterveysseurassa liikunnan vetovastuun osana seuran hyvinvointitoimintaa on ottanut Pohjoisen aluekoordinaattori Sinikka Kähkönen. Epilepsialiitossa liikuntatoimintaa koordinoi aluesihteeri Jorma Lahikaisen jalanjäljissä Turun aluesihteeri Marika Halinen. Aivoliiton järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki on siirtynyt Yksi elämä -hankkeisiin liikuntasuunnittelijaksi, ja jatkaa siinä tehtävässä Aivoliiton liikunnan yhteyshenkilönä. x Henkilöesittelyt SoveLi-infoissa. Liikuntalääke-työkalu lääkäreille Emeritusprofessori Ilkka Vuori on muokannut lääkäreiden käyttöön uuden sähköisen Liikuntalääketyökalun. Sen avulla lääkärit voivat aiempaa helpommin ohjata potilaitaan liikunnan pariin. Palvelussa on tiivis tietopaketti jo 35 eri terveysaiheesta, joissa liikunta on tärkeä osa ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta. Kuhunkin aiheeseen on laadittu potilaalle ohje, jota lääkäri voi tarvittaessa muokata potilaalle sopivaksi. Liikuntalääke-työkalun käyttö on ensimmäinen vaihe liikuntaneuvonnassa. Lääkärin selkeä kannanotto ja ohje johtavat osalla potilaista liikunnan lisääntymiseen. Usein tarvitaan kuitenkin terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten panosta riittävän ja pysyvän käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseen, Vuori sanoo. Palvelun laajentamista muille ammattiryhmille selvitetään. Palvelu sijaitsee Fimnetin Lääkärikompassissa. Työkalun teknisestä toteuttamisesta on vastannut Polar Electro Oy. x Lisätietoa: liikuntavuori@fimnet.fi Sataesteetön-hanke Mikä SoveLi? Valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa Toimii 17 jäsenjärjestönsä asiantuntija-, yhteistoimintaja palvelujärjestönä Perustehtävät: viestintä, vaikuttaminen ja koulutus Jäsenet ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä, yhteystiedot sivu 47. Jäsenedut: Kehittämishankkeet yhteisten liikunta-asioiden edistämiseksi Liikkeelle-koulutusta Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa: vuosittaiset järjestöpäivät, yhteisiä keskustelu- ja vaikuttamisfoorumeita, lausuntoja ja kannanottoja Uutiskirje SoveLi-info ilmestyy sähköisesti 6 kertaa vuodessa, arkisto sivulla: julkaisut/soveli-info/ Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi muun muassa yhdistysten liikuntavastaaville Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan Teosto-Gramex-sopimus maksuttoman musiikin esittämiseen valtakunnallisten liittojen liikuntatoiminnassa Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi Lue lisää: > SoveLi > Jäsenpalvelut Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2012

6 TEKSTI Virpi Pennanen KUVAT Mari Männistö Aiomme kokeilla lentopallon sovelluksia yhdistyksessämme Turun seudun kansanterveys- ja vammaishdistysten liikunta-aktiivit saivat Liikkeelle-virikepäivästä roppakaupalla lajivinkkejä ja hyvää mieltä kotiinviemisiksi. Jussi Syrjälä Lounais-Suomen MS-yhdistyksestä ja Jenni Wuorela Varsinais-Suomen Aivovammayhdistyksestä tavoittelevat pelivälineenä toimivaa ilmapalloa. Lentopalloa voi pelata turvallisesti ja tehokkaasti myös istuen. Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2012

7 Todellista soveltavan liikunnan riemua koettiin Liikkeelle-virikepäivässä Turussa maaliskuussa, kun uuteen Impivaaran uimahalliin kokoontui 50 koulutettavan joukko Turusta ja ympäristökunnista. Helena Sorvisto Raision Seudun Invalideista oli yksi tyytyväisistä osallistujista. Häntä kiinnosti päivän tarjonnasta erityisesti sovellettu lentopallo ja sen mahdollisuudet. Halusin kokeilla, vieläkö taivun lentikseen. Ja hyvinhän siinä kävi. Oli mahtavaa huomata, että voin edelleen pelata ja liikkua ryhmässä kipeästä kädestä huolimatta, Helena Sorvisto iloitsee. Lentopalloharjoitus oli muokattu osallistujille sopivaksi. Käytössä oli pieni kokoustila, johon viritettiin matalalle sulkapalloverkko. Pelaajat jaettiin kahteen kolmen hengen joukkueeseen, ja pelivälineinä käytettiin muun muassa ilmapalloja ja soft-palloja. Osallistujia ilahdutti huomata, kuinka vaatimattomassa tilassa ja vähin kustannuksin lajin soveltaminen käy. Pelaaminen onnistuu istuen tai seisten, ja käytössä voivat olla eri kehonosat. Näinkin voi siis tehdä, Helena Sorvisto tuumii. Innostuksen kipinä tarttui sen verran, että ehkä jo ensi syksynä Raisiossa pelataan sovellettua lentopalloa useamman yhdistyksen ja harrastajan voimin. Uskon, että tulijoita olisi. Raision kaupungin liikuntasuunnittelijan Johanna Frimanin kanssa jo juttelimme asiasta, ja hän lupasi auttaa ainakin tilojen järjestämisessä, Sorvisto sanoo. Vesitanssi innosti virikepäivän osallistujia. Etualalla Tuulikki Teräntö (vas.) ja Annikki Loikas Raision eläkeläisistä. Matti Pihanperä Eläkeliiton Lemu-Asikainen-Velkuan yhdistyksestä ja Ritva Mäkelä-Lammi Turun seudun osteoporoosiyhdistyksestä pyörähtivät Riihihumpan tahtiin virikepäivän vesitansseissa. Positiivisia yllätyksiä Jenni Wuorela Varsinais-Suomen Aivovammayhdistyksestä sai niin ikään tapahtumasta runsaasti uusia ideoita. Myös hän innostui lentopallosta. Tasapaino on aina haaste. Mutta oli hienoa huomata, että lentopalloa voi pelata turvallisesti ja tehokkaasti tuolilla tai lattialla istuen. Pehmeiden ja kevyiden pallojen käyttäminen oli Wuorelalle uusi ja miellyttävä kokemus. Niillä pelattaessa osallistujien väliset voima- ja taitoerot tasoittuvat. Aiomme kokeilla omassa yhdistyksessämme lentopallon sovelluksia vie- lä tämän kevään aikana, Jenni Wuorela suunnittelee. Hän kokeili virikepäivässä myös vesitanssia. Siinä on positiivisessa mielessä pakko ottaa kontaktia muihin osallistujiin. Vesitanssia kokeilemme viimeistään syksyllä. Ehkä suurimman positiivisen yllätyksen tuotti sovellettu zumba. Tavallisille zumbatunneille osallistuminen on Wuorelalle mahdotonta aivovamman vuoksi: tahti on siellä hänelle liian nopea ja musiikki soi koko ajan. Nyt sen sijaan pysyin mukana, kun liikkeet harjoiteltiin ensin ilman musiikkia. Olipa kivaa! Kehitettävää hän näkee virikepäivän markkinoinnissa ja mainostamisessa. Tulisi olla täysin selvää, kuka kurssille voi osallistua ja ilmoittautua, Jenni Wuorela toivoo. Yhteistyö kantaa Liikkeelle-virikepäivä syntyi useiden tahojen yhteistyön tuloksena. Mukana suunnittelussa olivat alusta lähtien paikalliset yhdistykset, ja ohjelma rakennettiin yhdistysväeltä kerättyjen toivei- Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2012

8 den ja tarpeiden pohjalta. Lisäksi koulutuksen toteuttamiseen SoveLin kanssa osallistuivat seudun kuntien soveltavan liikunnan asiantuntijat sekä Rajattomasti liikuntaa -hanke. Juuri tällaista toimintaa tarvitaan jatkossakin. On ilo nähdä, miten kaikki liikunta- ja kokoustilat on valjastettu liikunnan koulutuskäyttöön, toteaa projektipäällikkö Reijo Hakorinta Rajattomasti liikuntaa -hankkeesta. Päivä tarjosi kuntien ja yhdistysten edustajille luontevan foorumin tavata toisiaan ja luoda kontakteja. x Lisätietoa Pallottelemassa Lauri Leikas Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksestä. Pehmislentistä varten on kehitetty oma tavallista pehmeämpi soft-lentopallo, mutta pelivälineenä toimii hyvin myös ilmapallo. Tutustu lehden takakannessa esiteltyihin Liikkeelle-koulutuksiin tai ota yhteyttä, niin räätälöidään tarpeisiinne sopiva koulutus! SoveLin Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu paikallisyhdistysten liikuntatoiminnasta kiinnostuneille ja sitä järjestäville henkilöille. SoveLin suunnittelija Virpi Pennanen (keskellä) kertoo, miten lentistä voi soveltaa eri tilanteissa. Esimerkiksi pienemmällä porukalla pelattaessa pelialueen voi rajata pienemmäksi. Kosketusten määrällä ja hitaammalla pallolla voi säädellä pelin tempoa. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2012

9 L AJ I V I N K K I Sovelletun lentopallon pelaaminen onnistuu hyvinkin pienessä tilassa: parinkymmenen neliön pinta-ala ja normaali huonekorkeus riittävät hyvin kuudelle pelaajalle. Verkkona toimii sulkapalloverkko, jonka voi virittää matalalle vaikkapa tuolien tai oven kädensijojen varaan. 1) Alkuverryttely Jokainen ottaa oman ilmapallon. Vaihtoehtoja lämmittelyyn: Pallottele istuen tai seisten paikallasi. Käytä kehonosia, jotka toimivat parhaiten. Käsien sijasta voit pallotella päällä tai jaloilla. Kävele ja pallottele. Pallottele parin kanssa. Toinen voi istua tuolilla. Pallotelkaa ryhmässä yhdellä pallolla. Osa voi istua ja osa seistä. Pallotelkaa ryhmässä kahdella pallolla. 2) Peliä parin kanssa Asettukaa parisi kanssa vastakkain, kumpikin noin metrin päähän verkosta. Istu tuolilla, mikäli et pysty seisomaan. Jos tasapaino pitää, seiso. Lisätukea voit ottaa pitämällä toisella kädellä kiinni tuolista. Myös avustajaa voi käyttää tarvittaessa. Syötä pallo verkon yli yhdellä kosketuksella. Tämä on ilmapallon kanssa haastavaa. Ole siis riittävän lähellä verkkoa. Palauttamiseen saa käyttää rajattomasti kosketuksia. Tavoitteena on toimitta pallo takaisin vastustajalle. Leikkimielellä voitte laskea pisteitä pelatuista palloista esimerkiksi viiteen asti. 3) Peliä kolmen hengen joukkueissa Sijoittukaa kentälle: esimerkiksi yksi joukkueesta lähelle verkkoa ja kaksi sivuille. Käyttäkää tarvittaessa tuoleja. Peli onnistuu erinomaisesti niin, että osa istuu ja osa seisoo. Pelialue rajataan riittävän pieneksi tarpeen mukaan. Syöttäkää niin, että pallon on käytävä jokaisella joukkueen pelaajalla ennen sen toimittamista verkon yli. Sama pelaaja voi koskea palloon useammankin kerran. Vastustaja saa käyttää rajattoman määrän kosketuksia ennen kuin toimittaa pallon verkon yli. 4) Peliä pehmopallolla Kaikki edellä kuvatut harjoitukset onnistuvat myös soft-pallolla. Jos osallistujat pystyvät, voitte pelata myös oikean lentopallon säännöillä. Softpallo tuo peliin lisää haastavuutta ja liikettä ja sopivasti epäonnistumisiakin. Oikeanlaisen pelivälineen valinta on siis ratkaisevaa. Ohjaajan tehtävä on huolehtia, että kaikki voivat osallistua. x KoLUMNI Virpi Pennanen Kirjoittaja on SoveLin suunnittelija. Kunta hyötyy koulutuksista eniten Kunnan liikuntapalveluiden näkökulmasta on oikeastaan olemassa kolmenlaisia yhdistyksiä. Jaottelu on tietenkin hyvin suurpiirteinen. Ensinnäkin on kiitettävän aktiivisia, liikuntatoimintaansa omatoimisesti kehittäviä ja uudistavia yhdistyksiä. Ne toimivat vuorovaikutteisesti useisiin suuntiin ja saavat koko ajan uusia jäseniä. Toisen ryhmän muodostavat yhdistykset, jotka järjestävät liikuntatoimintaa omalle jäsenistölleen. Niiden jäsenmäärä ei kasva, vaan osallistujista alkaa hiljalleen olla pulaa. Kolmantena ovat yhdistykset, joissa ei ole liikuntatoimintaa. Niissä liikuntaa ei joko arvosteta tai toimijoita ei riitä. Samalla tavoin liikkujat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Aktiiviset henkilöt liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi. Toinen ryhmä ei liiku terveytensä kan- Kunnan liikuntapalveluiden nalta riittävästi mutta voisi edustaja, miten niin tehdä. liikkujat jakautuvat Kolmannen ryhmän muodostavat vahvasti passivoi- sinun kunnassasi? tuneet henkilöt. Heidän liikkeelle saamisensa vaatii paljon resursseja. On tavoiteltava sekä liikkujien että liikuttajien määrän kasvua. Turun Eviva!-hankkeen tavoitteena on saada uutta, vapaa-ajallaan aktiivista kuntalaista vuoteen 2015 mennessä. Koulutusten avulla kunta mahdollistaa sen, että yhdistystoiminnasta tulee sujuvampaa ja laadukkaampaa. Samalla kunta saa osaavia liikunnan kumppaneita, joiden tarjonta tukee kunnan palveluja. Yhdistysten nykyiset ja tulevat liikuntavastaavat saavat koulutuksista itsevarmuutta, rohkaisua ja taitoja yhdistysliikunnan toteuttamiseen sekä jäsenistön aktivoimiseen. Kunnan edustaja, sinun kokoaikainen läsnäolosi koulutuksessa on tärkeä. On merkityksellistä kuulla ja tulla kuulluksi. Koulutus liittää liikuntaketjun tärkeitä lenkkejä yhteen kunnassa. Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. x Kunnan liikuntapalveluiden edustaja, jakautuvatko sinun kunnassasi yhdistykset näin? Mikä on sinun kuntasi tavoite? Kuinka vahva on sinun kuntasi liikuntaketju? Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2012

10 Lounais-Suomen MS-yhdistys järjesti projektiavustuksella uuden qigong-terveysliikuntakurssin. Kysymyksessä on joogaa muistuttava keskittymiskykyä vaativa laji, jota voidaan soveltaa lähes kaikille sairauden tuomista haitoista riippumatta. Jonna Nissinen Polvijärven Reuma ja Tules monipuolisti avustuksen avulla vesiliikuntatoimintaansa. Kirsti Mäkelä Helena Eskonmaa Tasapainoharjoittelu on tärkeää dystoniaa sairastaville. Dystonia-yhdistys hankki avustuksella tasapainoaskelmapalloja ja muita liikuntavälineitä sekä koulutti lisää liikuttajia. Kuvassa tasapainoilee Päivi Talasmaki. Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2012

11 TEKSTI Reetta Kettunen Uusia liikuntamuotoja qigognista vesiliikuntaan SoveLi on jakanut jäsenjärjestöilleen kokeiluluontoisesti projektiavustusta liikuntatoiminnan kehittämiseen. Toteutuneet projektit poikivat yhdistyksiin uusia liikkujia ja liikuntamuotoja. Avustus osoitti tarpeellisuutensa. Kysyimme tukea saaneilta yhdistyksiltä kokemuksia projektiavustuksesta. Kaikki yhdistykset korostivat avustuksen merkitystä, koska sen turvin voidaan kokeilla ja kehittää jotain uutta. Tuki innostaa sekä nykyisiä toimijoita että uusia ja vanhoja jäseniä mukaan liikuntatoimintaan. Tiiviillä aikataululla toteutettu kokeilu osoittautui tehokkaaksi ja myönteiset tulokset osoittavat projektiavustukset tarpeellisiksi. Seuraavassa esitellään tarkemmin muutaman yhdistyksen palautteita. Lounais-Suomen MS-yhdistys ry Yhdistyksessä järjestettiin Qigong -kiinalaisen terveysliikunnan kurssi. Kurssin ansiosta yhdistyksen liikuntalajien SoveLin projektiavustus SoveLin jäsenjärjestöilleen suuntaamaa projektiavustusta jaettiin vuonna 2011 yhteensä euroa euron suuruinen avustus oli tarkoitettu starttirahaksi erityisesti niille järjestöille, joilla ei ole pysyvää liikuntarahoitusta. Tukea haki viime vuonna 11 yhdistä ja se myönnettiin kahdeksalle. Tänä vuonna projektiavustuksen hakuaika on Hakuohjeet julkaistaan osoitteessa: jasenpalvelut/projektiavustus/ joukkoon saatiin uusi liikuntalaji sekä yhdistykselle uusia harrastajia. Kysymyksessä on joogaa muistuttava keskittymiskykyä vaativa laji. Qigongia voidaan soveltaa lähes kaikille sairauden tuomasta haitasta huolimatta. Liikkeet voidaan tehdä myös mielikuvissa. Yksitoista tapaamista sisältänyt kurssi osoitti jälkeenpäin tehdyn arvioinnin mukaan useita positiivisia vaikutuksia, kuten stressin,uupumuksen ja kipujen vähenemistä sekä rentouden ja keskittymiskyvyn lisääntymisen kokemusta. Keski-Karjalan Reuma ja Tules ry Yhdistyksessä tempaistiin kahden kuukauden aikana "Liikettä niveliin ja voimaa lihaksiin" -ohjelma, joka sisälsi kuntosaliharjoittelua, salivoimistelua ja vesiliikuntaa. Liikunnan pariin saatiin mukaan noin 40 osallistujaa. Heistä suuri osa on uusia harrastajia. Yhdessä tekeminen koettiin tärkeäksi omaa yhteisöä vahvistavaksi tekijäksi. Avustuksella oli yhdistykselle ihan ratkaiseva merkitys. Eihän tällaista toimintaa olisi uskaltanut ilman tukea toteuttaa, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Pirhonen. Yhdistysten aktiivisuus ja toiminnan tarjoaminen ovat yhä tärkeämmässä roolisssa. Polvijärven Reuma ja Tules ry Avustuksen turvin saimme vesiliikuntaamme monipuolisemmaksi ja pystyimme siten huoltamaan fyysistä yleiskuntoamme, varapuheenjohtaja Eeva Aaltola yhdistyksestä toteaa. Ohjelma innosti uusia jäseniä yhdistykseen sekä entisiä jäseniä innostumaan enemmän mukaan vesiliikuntaan. Osallistujia oli keskimäärin 20 henkilöä kerralla ja yhteensä kirjattiin 205 henkilökäyntiä kahden kuukauden aikana. Vesiliikuntaa jatketaan edelleen ja vesijuoksusta tulee uusi juttu käynteihin. Suomen Dystonia-yhdistys ry Yhdistyksen liikuntavastaava Kirsti Mäkelä kertoo, että avustuksen turvin saatiin tukea koulutusmenoihin. Dystonia-kerhojen yhteiskäyttöön hankittiin uusia välineitä. Samalla saatiin uusia liikuttajia toimintaan mukaan. Asianmukaisilla boccia-palloilla on mukava harjoitella oikealla tavalla. Keilapallopelin välineet ja tasapainoaskelmapallot haastavat kerholaisia harjoittelemaan pystyssä pysymistä, Mäkelä toteaa. Suomen Selkäliitto Selkäliiton selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Pirjo Ailanto raportoi yhdistyksen onnistuneen hankkeen tuella koulutustapahtuman järjestämisestä vertaisohjaajille. x Muut projektiavustuksen saajat vuonna 2011: Aivoliitto ry: Vertaisohjaajien koulutus- ja yhteistyöpäivät Hämeenlinnan Seudun Parkinson-kerho: Vesiallas-jumpan ja seniorijumpan järjestäminen Lihastautiliitto ry: Ultrakeveällä onnistut ohjaus, neuvonta ja koulutus. Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2012

12 LAINA- Mielenterveys 1/ 2012 Tanssijan on pakko hyväksyä itsensä. Koreografi Sanna Kekäläinen on uransa aikana nähnyt, miten kohtuuttomat ulkonäkövaatimukset aiheuttavat vaikeuksia päästä tasapainoon itsensä kanssa. Tanssialalla naisille tulee paljon oheissairauksia, kuten anoreksiaa ja vammoja itsensä hoitoon. Tanssijan on pakko yrittää hyväksyä itsensä käydä läpi omaan itseen ja ruumiiseen liittyvät kipuilut. Kekäläinen tutki naiseutta ja halusi rakentaa koko naiskuvan uudelleen sellaiseksi kuin se todellisessa maailmassa on. Naisruumiin pitää saada olla myös ruma, luotaantyöntävä ja epämiellyttävä. Reuma 4/2011 Tekonivelet kaipaavat kuntosalille. Kuntosaliharjoittelussa hankittu hyvä lihaskunto edisti tekonivelleikkauksen jälkeistä toipumista kuntosalilla jatkavan Eeva Muroman mukaan. Harjoittelijoiden mukaan hyvät lihakset SANATKOONNUT Reetta Kettunen tukevat niveliä ja liikkuminen tuntuu vakaalta. Kuntolaitteet parantavat myös liikkuvuutta nivelreuman jäykistämissä nivelissä kuten selässä ja rintakehässä. Asiantuntijoiden mukaan tulisi tehdä mieluimmin pitkiä kevyitä liikesarjoja kuin kertarykäisy raskaalla vastuksella. Sydän 1/2012 Joka ilta sauvakävelylle. Kauko Vanajaksen lempilaji on sauvakävely. Vanajaksella todettiin rasituskokeessa ja sydämen varjoainekuvauksessa sydänverisuonen tukos. Ohitusleikkauksen jälkeinen toipuminen alkoi nopeasti. Sauvakävelyn hän sai aloittaa vasta 2 3 kuukauden kuluttua, kun rintalasta oli kunnolla luutunut. Käymme vaimon kanssa joka ilta sauvakävelyllä. Suunnitelmissa on, että alkaisin myös juosta. Niveltieto 1/2012 Hiilikuitujaloilla jaksaa polkea ympäri maailmaa. Kaisa Lekan polkupyöräilyn harrastamisen mahdollisti jalkojen amputaatio. Kaisalla oli synnynnäinen nilkkojen ja pohkeiden epämuodostuma, joka aiheutti nilkan liikkeiden vahvan rajoittumisen ja puuttuvien luiden vuoksi vahvan nivelrikon jo vuotiaana. Kaisa sai rohkeutta amputaatioon amerikkalaisen paraolympilaiskilpailijan amputaatiokokemuksesta. Proteesit saatuaan Kaisa on toteuttanut pitkiä pyöräilymatkoja yhdessä aviopuolisonsa kanssa muun muassa Costa Rican vuoristoisessa maastossa. Tykkään hikitreenistä spinningistä ja suosikkilajeihin kuuluvat body pump sekä kahvakuulailu, Leka kertoo. Leka on julkaissut 400-sivuisen sarjakuvakirjan Tour d Éurope, kilometrin pariskunnan pyöräilymatkasta halki Euroopan. Avain 1/2012 Tanssin hurmaa rajoituksetta. Uusi innostava harrastuspyörätuolitanssi antoi uuden näkökulman Raija Pelto-Arvon elämään silloin, kun MS-tauti eteni pyörätuolilla liikkumisen vaiheeseen. Raijan tanssitaidot ovat vuosien varrella kehittyneet ja harjoituksissa ja tanssilavoilla riittää menoa. Laji kehittää monipuolisesti keskivartalon lihaksia, koordinaatiota ja mieli virkistyy. Samalla saa uusia ystäviä ja vertaistukea. Tanssia voi harrastaa pareittain tai pystytanssijan kanssa. Jos harrastaminen ei riitä voi lajissa edetä kilpatasolle saakka. x Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2012

13 TEKSTI JA KUVAT Heidi Hölsömäki Pyörä toi koskimaisemat takaisin Sähköavusteinen pyörä mahdollistaa Tarja Määttäsen liikkumisen omin voimin. MS-tauti on heikentänyt Tarja Määttäsen, 45, jalkavoimia ja vaikuttaa myös tasapainoon. Sairauden edetessä hän tarvitsi uusia ratkaisuja aktiiviseen liikkumiseen ja löysi. Tampereen keskustan alueella liikkuva Määttänen kulkee nykyisin mieluiten sähköavusteisella pyörällään paikasta toiseen. Pyöräily on vapauttanut paljon ja myös kuntoni on parantunut, Tarja Määttänen kertoo. Työmatkat sujuivat monta vuotta taksilla, normaalivaihteista autoa Määttänen ei mielellään ajanut. Pyörän ansiosta työmatkoista on voinut nauttia uudella tavalla. On ihanaa polkea Koskipuiston läpi ja Hämeensillan tai Patosillan kautta. Sain rakastamani koskimaisemat takaisin. Pyörällä kulkiessaan Määttänen tajusi tarvitsevansa vain oikeanlaisen ajoneuvon, ja hankki vielä automaattivaihteisen auton. Auto on tarpeen lasten harrastuskuljetteluissa ja huonommilla keleillä, ja toki ajan nykyään myös pitkiäkin matkoja mieluusti. Molempien kulkupelien hankintaan Määttänen sai tukea Tampereen vammaispalvelutoimistosta. Kolme vuotta sitten Tarja Määttänen sai Sara-lehden juttua varten tilaisuuden ottaa uuden eli nykyisen pyöränsä pitempiaikaiseen koekäyttöön. Käytössä hänelle valkeni kunnolla, kuinka ison muutoksen kolme rengasta ja akku voivat tuoda elämään. En halunnut hetkeksikään luopua uudesta vapaudestani, ja ostin pyörän omakseni. Nyt vain odottelen seuraavia, vielä kehittyneempiä malleja, joissa vaikkapa tavarankuljetusominaisuudet on ajateltu paremmin ja runkoa on ehkä vähän kevennetty. x Taksia käytän enää äärimmäisen harvoin. Pyörän ansiosta olen todella saanut vapauteni takaisin, Tarja Määttänen iloitsee. Tässä Helkaman sähköavusteisessa pyörässä on kolmiportainen virran säätö ja aputehoja saa helposti käyttöön. Ylempi nappi on virtapainike, joka ilmaisee myös akun varaustilan. Keppi kulkee kätevästi mukana tarakalla ja tavarat pyörälaukussa. Hiljainen akku on kiinnitetty rungon keskiosaan. Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2012

14 TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Mari Männistö Impivaarasta tuli esteetön Turun Impivaaran uimahallin peruskorjauksessa otettiin tilojen esteettömyys huomioon monin tavoin. Parannettavaakin jäi. Ystävänpäivänä helmikuussa koitti odotettu hetki Varsinais-Suomen uimareille, vesijumppaajille ja -juoksijoille. Turun Impivaaran uimahalli avasi ovensa kahden vuoden perusteellisen saneerauksen jälkeen. Uudistuneen liikuntakeskuksen esteettömyyttä alettiin suunnitella jo vuonna Myös monet seudun vammais- ja kansanterveysyhdistykset osallistuivat urakkaan. Yhdistyksille tämä oli äärettömän iso puristus. Niille kuuluu suuri kiitos käyttäjänäkökulman tuomisesta mukaan työhön, liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti Turun kaupungista sanoo. Hänen mukaansa monessa asiassa on onnistuttu. Ehkä parasta on yleinen väljyys ja tilan tuntu. Kaikissa tiloissa mahtuu liikkumaan hyvin pyörätuolilla ja sähkärillä. Jokaisessa kerroksessa on nyt myös isoja esteettömiä vessoja. Kehitettävääkin jäi. Eija Hiitin mukaan parannuskohteita on jo listattu, ja korjauksia aletaan tehdä mahdollisimman pian. Muutokset eivät aina ole hinnasta kiinni. Esimerkiksi värejä ja kontrasteja kannattaisi hyödyntää vielä enemmän. Niiden avulla voi helpottaa kovasti suunnistamista ja eri tilojen löytämistä isossa rakennuksessa. Eikä purkki maalia maksa paljon, Eija Hiitti huomauttaa. Uudistunutta Impivaaraa kuvissa esittelevät Raisa Herpiö Turun CP-yhdistyksestä ja esteettömyysasiantuntija Riitta Nissilä Turun Seudun Vammaisjärjestöt ry:stä. x Impivaaran uimahalli 3 4 Rakennusvuosi Oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin uimahalli. Avautui pitkän remontin jälkeen yleisölle On nykyisin allaspinta-alaltaan Suomen isoin. Impivaarassa on muun muassa kolme kuntosalia ja liikuntasali. Pääsymaksu sisältää kaikkien tilojen vapaan käytön. Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2012

15 1 2 Esteitä ja esteettömyyksiä 1. Raisa Herpiö testaa toista Impivaaran kahdesta esteettömästä pukutilasta. Pukukaapin sisään mahtuu pyörätuolin kanssa tosin korit ovat vielä tässä vaiheessa turhan korkealla. Peili ja sen edessä oleva taso sen sijaan ovat riittävän matalat. 2. Suihkupyörätuolin kanssa mahtuu hyvin liikkumaan esteettömässä pesutilassa. Seinillä on alas kallistettavia lisäistuimia. Itse suihku on toistaiseksi vääränlainen: pelkän käsisuihkun tilalle on tulossa kiinteän yläsuihkun ja käsisuihkun yhdistelmä. 3. Esteettömässä saunassa löylyn heittäminen onnistuu pyörätuolissa istuen. Sauna on suunniteltu siten, että kiukaan lämpö tosiaan leviää myös lattiatasolle. Nämä esteettömät pesu-, pukuhuone- ja saunatilat mahdollistavat vihdoin sen, että eri sukupuolta oleva avustaja voi mennä asiakkaan kanssa yhdessä pukutiloihin. 4. Impivaaran kaikki kosketuskorkeudella olevat opasteet on varustettu sekä kohokirjaimilla että pisteillä. Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2012

16 5 Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2012

17 Impivaarasta tuli esteetön 6 5. Allastilojen esteettömiin vessoihin on pääsy kahdesta suunnasta. Lukkoihin on tulossa sähköistys, mutta vielä tällä hetkellä ne on suljettava käsin. 6. Riittä Nissilä käyttää lämpimään altaaseen johtavaa luiskaa. Impivaarassa useisiin altaisiin pääsee joko luiskaa tai hyvin loivia portaita. Niiden molemmin puolin on kaiteet. 7. Allasnostimen käyttö onnistuu itse, mutta ohjain vaatii jonkin verran sormivoimia. Nostimen tilavaan koriin on helppo mennä pyörätuolin kanssa. 8. Myös yleisissä pesutiloissa on varsin runsaasti tilaa. Seinillä on alas kallistettavia istuimia. 7 8 Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2012

18 Impivaarasta tuli esteetön Kolmannen kerroksen kuntosali Männistössä on kahdeksan Hurmerkkistä laitetta. Yhdistettyä yläselkä- ja rintalaitetta pystyy käyttämään pyörätuolista. Syksyllä alkavat esteettömän kuntosalin käyttökurssit ja omatoimivuorot. 10. Hur-kuntolaitteet mahdollistavat harjoittelun kerrallaan yhdellä kädellä tai jalalla, mikä on tärkeää esimerkiksi toispuolihalvauksesta kuntoutuville. 11. Kuntosalilaitteiden vastusta säädetään portaattomasti paineilman avulla. Näin jokaiselle löytyy sopiva kuormitus. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2012

19 T U T K I T T UA KOONNEET Virpi Pennanen, Heidi Hölsömäki Duodecimin tutkimusuutisia SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia. Uutiset ovat kokonaisuudessaan luettavissa SoveLin nettisivujen uutisarkistossa uutisen lopussa mainitun julkaisupäivän kohdalla: > Uutisarkisto. Kova liikunta ehkäisee metabolista oireyhtymää Tutkimuksen perusteella raskas eli voimakkaasti hengästyttävä fyysinen liikunta pienentää metabolisen oireyhtymän riskiä enemmän kuin kohtalaisempi liikunta. Tutkimukseen osallistui aikuista, jotka kantoivat askelmittareita viikon ajan. Aineistot kerättiin vuosina , ja tulokset julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä. (Julkaistu ) Liikkuvat lapset voivat katsoa televisiota ja tietokonepelejä ilman terveysriskejä Yhdysvaltalaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että jos lapset liikkuvat ja touhuavat riittävän aktiivisesti, eivät televisionkatselu ja tietokonepelit ole terveysriski. Tutkimuksessa aktiivisimmat lapset saivat kohtalaista tai uuvuttavaa liikuntaa runsaat puoli tuntia päivässä. JAMA-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat lapsen ja nuoren terveystietoihin, jotka koottiin yhteisanalyysiin 14 aikaisemmasta tutkimuksesta. (Julkaistu ) Lihasvoimaharjoittelusta hyötyä dementikoille Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ehkäisevät dementiaa, mutta niitä ei pitäisi unohtaa sairastumisen jälkeenkään. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa dementikoiden lihaskunto ja motoriikka paranivat sekä omatoiminen liikkuminen lisääntyi ohjatun kolmen kuukauden harjoitteluohjelman ansiosta. Viiden kerran tuolilta ylösnousu nopeutui myös harjoittelun seurauksena. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. (Julkaistu ) Vähäisempikin fyysinen aktiivisuus suojaa iäkkäitä dementialta Liikunta suojaa dementialta, mutta myös vähäisempi fyysinen aktiivisuus, kuten tiskaaminen tai siivoaminen, voi pitää iäkkään mielen pitempään kunnossa, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Aktiivisimmat vanhukset säästyvät Alzheimerin taudilta noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin vähiten liikkuvat. Sairastumisriski pieneni, mitä intensiivisempää liikkuminen oli. Tutkimukseen osallistuneet 720 yhdysvaltalaista olivat keskimäärin 82-vuotiaita. (Julkaistu ) Liika istuminen on terveysriski Päivästään suuren osan istuvat voivat australialaistutkijoiden mukaan kuolla muita nuorempina, vaikka harrastaisivat liikuntaa. Riskit seuraavat todennäköisesti aineenvaihdunnallisista sekä sydämen ja verisuonten toimintaan liittyvistä haitoista. Istumiseen liitetyt riskit onnistui välttämään istumalla vähemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä ja samalla harrastamalla liikuntaa 150 minuuttia viikossa. Tutkijat saivat tuloksensa seuraamalla yli miestä ja naista kolmen vuoden ajan. Nuorimmat osallistujat olivat 45-vuotiaita ja vanhimmat yli 75-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. (Julkaistu ) Työliikunta ehkäisee sydänkohtauksia Kevyttä tai kohtalaista liikuntaa työssään saavat välttyvät muita todennäköisemmin sydänkohtaukselta. Vapaa-ajan liikunnalla on kuitenkin suurin vaikutus. Tutkimus perustuu kymmenentuhannen ensimmäisen sydänkohtauksensa saaneen ja terveen verrokin haastatteluihin, jotka tehtiin eri puolilla maailmaa. Tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä. (Julkaistu ) Polvirikkoisen laihduttajan kannattaa huolehtia alaraajojen lihasvoimasta Polven nivelrikkoa sairastavan kannattaa treenata alaraajalihasten voimaa painonpudotuksen aikana. Laihtuessaan potilaat myös kokivat kipujensa ja muiden oireiden vähentyneen. Tanskalaiset perustavat suosituksensa tutkimukseen, jossa 159 huomattavan lihavaa polven nivelrikkoa potevaa osallistui ohjattuun 16-viikkoiseen laihdutusohjelmaan. Tutkimus julkaistiin Arthritis & Rheumatism -lehdessä. (Julkaistu ) Liikunta lievittää pitkäaikaissairauksien oireita sekä vähentää masennusta Kroonisten sairauksien oireita lievittävä liikunta kohentaa mielialaa. Tutkijat selvittivät asiaa analysoimalla uudelleen jopa 90 aihetta käsitellyttä tutkimusta, joihin yhteensä oli osallistunut yli vähän liikkuvaa potilasta. Potilaat potivat monia kroonisia sairauksia, kuten sydäntauteja, syöpää, keuhkotauteja, fibromyalgiaa tai hermostollisia sairauksia. Masennusoireet vähenivät erityisesti lievää ja kohtalaista masennusoiretta sairastavilla. Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. (Julkaistu ) x Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2012

20 Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2012 Ulkona lenkkeily kuuluu Anneli Ilomäen viikko-ohjelmaan. PAH-keuhkosairauden vuoksi hänen on kuitenkin vältettävä reippailua kovassa tuulessa, pakkasessa tai helteessä.