ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2012

Transkriptio

1 Pöytäkirja ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2012 Aika klo 10:00 16:15 Paikka Läsnä Helsinki Congress Paasitorni, kokoustila Tivoli, os. Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Kaisa-Leena Lintilä ESLS, työ- ja elinkeinoministeriö, pj. Kielo Karioja-Mäkelä ESLS, työ- ja elinkeinoministeriö, vpj. Henna Antila ESLS, opetus- ja kulttuuriministeriö Kari Alanko LS, työ- ja elinkeinoministeriö Carola Gunell ES, Varsinais-Suomen liitto Heikki Juurinen LS, Satakuntaliitto Juha Haapaniemi ES, Kymenlaakson liitto Sirpa Hertell ES, NYTKIS Ullrike Hjelt-Hansson ES, Uudenmaan ELY-keskus * Elina Hykkönen LS, Pirkanmaan liitto Sirpa Karjalainen ESLS, maa- ja metsätalousministeriö *Ulla Karvo ESLS, Suomen kuntaliitto Susanna Kaskinen ES, Etelä-Karjalan liitto Marja Koivula ES, Päijät-Hämeen liitto Jari Konttinen ES, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mari Kokko ESLS, STTK Hilkka Laine LS, Keski-Suomen liitto Tuomo Laitila LS, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Juoko Lankinen ES, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kari Lehtinen LS, Keski-Suomen ELY-keskus Paavo Myllymäki ES, MTK/Varsinais-Suomi Harri Mäkelä ES, Hämeen ELY-kekus * Matti Pirhonen LS, Suomen luonnonsuojeluliitto Pirjo Peräaho LS, Keski-Suomen liitto Raimo Puhto ES; työ- ja elinkeinoministeriö Varpu Rajaniemi LS, Pohjanmaan liitto * Heli Rintala LS, Etelä-Pohjanmaan liitto Heikki Rinta-Rahko LS, Suomen Yrittäjät ry Antti Rinta-Porkkunen ES, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jukka Ristaniemi ES, työ- ja elinkeinoministeriö Tuula Saxholm ES, Uudenmaan liitto Heli Seppelvirta LS, Etelä-Pohjanmaan liitto Kaj Suomela LS, Pohjanmaan ELY-keskus Ilmi Tikkanen ES, Uudenmaan liitto Hannele Ugur ES, SAK Timo Vilo ES, Suomen Yrittäjät *Osmo Väistö ES, Hämeen liitto Mauri Yltiö ES, ympäristöministeriö *Tero Yrjö-Koskinen LS, Suomen luonnonsuojeluliitto Anders Östergård LS, LVM/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Huom. srk:n jäsenet aakkostettuna ja valtakirjalla osallistuneet on merkitty * tähdellä

2 Muut läsnäolijat, sihteeristön jäsenet ja esittelijät: Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö Marc Botman, Euroopan komissio (DG Regio) Antti Jokivirta, työ- ja elinkeinoministeriö Pekka Jounila, Euroopan komissio (DG Regio) Ilkka Korhonen, työ- ja elinkeinoministeriö Sirpa Mikkonen LS, Pirkanmaan ELY-keskus Henrik Pekkala, Ramboll Oy Mika Pikkarainen, työ- ja elinkeinoministeriö Samu Tuominen, Euroopan komissio (DG Regio) Niklas Ulfvens LS, Pohjanmaan liitto Tapani Veistola ES, Suomen luonnonsuojeluliitto Kokouksen sihteerit: Mari Kuparinen, Päijät-Hämeen liitto ja Seppo Haukka, Keski- Suomen liitto 1. Kokouksen avaus Seurantakomiteoiden puheenjohtajan aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilän (työ- ja elinkeinoministeriö) avaussanat ja ajankohtaiskatsaus nykyiseen ohjelmakauteen sekä tulevan ohjelmakauden valmisteluun. Yksikönpäällikkö Marc Botmanin (DG Regio) puheenvuoro. **** Puheenjohtajan aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä avasi kokouksen ja kävi läpi Suomen EUohjelmien edistymistilanteita, tuloksia, Itämeren alueen strategian hanketilannetta. Etelä-Suomi on sitoumuksissa sekä Itämeren alueen strategian toteutuksessa edennyt Länsi-Suomea paremmin, mutta maksatuksissa Länsi-Suomi Etelä-Suomea hieman edellä. Lissabonin strategian toteutuksessa Länsi-Suomi on ainoana ohjelma-alueena tavoitetasossa. Uusien kustannusmallien käyttöönotto on sujunut hyvin kuluvan vuoden aikana. Tulevan kauden valmistautumisesta puheenjohtaja totesi, että Manner-Suomen rakennerahastoohjelman ensimmäinen luonnosversio valmistuu helmikuuksi. Tekes on mukana tulevassa ohjelmassa välittävänä toimielimenä, mutta teknisiä yksityiskohtia pitää vielä selvittää (esim. eri tietojärjestelmä ja kokonaiskustannusmallin käyttö). Pyritään löytämään selkeä rajaus EU- ja kansalliselle toiminnalle. Rahoitus ratkeaa todennäköisesti helmikuun huippukokouksessa Kumppanuussopimus saataneen loppukesästä. Aikataulusta hän totesi mm. että aikataulujen pitävyys on kiinni erityisesti rahoituksen varmistumisaikatausta sekä tietojärjestelmän (EURA + Tuki = hybridi, Tekes?) valmistumisesta: Kansalliset painopisteet hyväksytty poliittisesti valmistelun pohjaksi syyskuussa 2012 Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisen suunnitelman valmistelu käynnissä Ensimmäinen luonnosversio yhdistetystä ohjelma-asiakirjasta tammikuussa 2013 Epäviralliset neuvottelut EU:n komission kanssa käynnistyvät tammikuussa 2013 Suomen saama EU-rahoitus varmistunee helmikuussa 2013 Ohjelma ja kumppanuussopimus komissioon hyväksyttäväksi samanaikaisesti (loppukesällä 2013) Ohjelma käynnistyy Kaisa-Leena Lintilän kalvot ovat pöytäkirjan liitteenä. Yksikönpäällikkö Marc Botman (DG Regio) muistutti, että nykyisen ohjelmakauden toteutus jatkuu vielä kolme vuotta ja tarvitaan joustavuutta, kun toteutetaan kahta ohjelmaa päällekkäin. Ensi vuosi

3 on tärkeä tulevan ohjelman suunnittelun kannalta ja kaikkien huomio onkin jo kiinnittynyt sen valmisteluun. Vanhan ohjelman toteuttamisen näkökulmasta ensi vuosi on vielä kuitenkin tärkeä. Tuleva kausi muuttaa ohjelmatyötä ja nostaa tehokkuuden ja vaikuttavuuden esille mm. uusine indikaattoreineen ja älykkäine erikoistumisineen. Kumppanuussopimuksesta käytäneen alkuvuodesta epävirallisia neuvotteluja niin, että se on hyväksyttävissä sitten, kun se tulee lopullisena Brysseliin. Käytiin keskustelua ex ante -ehdoista ja älykkään erikoistumisen tulkinnasta, josta komissiolta on tulossa malli ja tarkentava ohjeistus. Marc Botman korosti, että tuleva kausi ei ole tämän jatketta, vaan että ohjelmatyön halutaan aidosti muuttuvan. Ensi kausi on uudistumista, uutta ajattelua ja innovatiivisuutta älykkään erikoistumisen strategiaa noudattaen. Keskustelussa tulevasta ohjelmasta ilmaistiin huoli Tekes-hallintomallista ja pelättiin sen keskittävän rahoitusta valtakunnankeskuksiin kuten Helsinki, Turku ja Tampere. Todettiin, että INKA-ohjelma jo sinällään tuo älykästä erikoistumista. Pienempien paikkakuntien näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että niiden on haettava laajempia yhteistyöverkostoja, joissa erikoistua omista lähtökohdista ja vahvuuksista lähtien. Marc Botman totesi, että tarvitaan aivoriihityötä kaikilla tasoilla, kunkin omista lähtökohdistaan. Älykäs erikoistuminen on yhteistyötä, samaan suuntaa ponnistelua ja ajattelua. Tähän Kaisa-Leena Lintilä vastasi, että älykäs erikoistuminen on jo sisällä suomalaisessa aluekehitysprosessissa; maakuntasuunnitelmat, totsut, ELYjen strategia-asiakirjat ja TEM:n strategiat vievät asioita samaan suuntaan. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osallistujien toteaminen - Valtioneuvosto asetti EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Etelä-Suomen ja Länsi- Suomen EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteat - Seurantakomiteoiden työskentelyssä tarvittavien asiakirjojen on pääsääntöisesti oltava käytettävissä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta - Kokouskutsu, esityslista ja liitemateriaali on lähetetty Päätösesitys: Todetaan seurantakomiteoiden yhteiskokoukseen osallistujat ohjelmittain. Todetaan seurantakomiteoiden yhteiskokous molempien ohjelmien osalta lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomiteoiden kokousten osallistujat todettiin nimenhuudolla ja varmistettiin kiertävällä nimilistalla. Todettiin kokousaineistojen toimitusajat. Päätös: Todettiin yhteiskokoukseen osallistujat ohjelmittain sekä Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomiteoiden kokoukset laillisiksi ja päätösvaltaisiksi. 3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 4. Seurantakomiteoiden edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen (Liitteet 1a; Etelä-Suomi ja liite 1b; Länsi-Suomi) Päätösesitys: a) Hyväksytään Etelä-Suomen edellisen Lappeenrannassa pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja. b) Hyväksytään Länsi-Suomen edellisen Vaasassa pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja.

4 Päätös: a) Hyväksyttiin Etelä-Suomen edellisen Lappeenrannassa pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja esityslistan liitteen 1a mukaisena. b) Hyväksyttiin Länsi-Suomen edellisen Vaasassa pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja esityslistan liitteen 1b mukaisena. 5. Seurantakomiteoiden ja niiden sihteeristöjen jäsenmuutokset (Liite 2a; Etelä-Suomi ja liite 2b; Länsi-Suomi) Rakennerahastolain (1401/2006) 25 :n mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean ja nimittää sen jäsenet seurantakomiteaa asetettaessa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt seuraavat muutokset Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoonpanoon: Nykyinen jäsen Mirja Lumiaho-Suomi Hämeen ELY-keskus Uusi jäsen Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt seuraavat muutokset Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoonpanoon: Nykyinen jäsen Aluekehitysjohtaja Timo Urpala Etelä-Pohjanmaan liitto Uusi jäsen Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Suomen EAKR seurantakomitean ja sen sihteeristön kokoonpanot tapahtuneiden muutosten jälkeen on esitetty liitteessä 2a. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean ja sen sihteeristön kokoonpanot tapahtuneiden muutosten ja muutosesitysten jälkeen on esitetty liitteessä 2b. Päätösesitys: a) Todetaan Etelä-Suomen EAKR -seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Etelä-Suomen EAKR -seurantakomitea hyväksyy seurantakomitean sihteeristön jäsenet liitteen 2a mukaisesti. b) Todetaan Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Länsi-Suomen EAKR -seurantakomitea hyväksyy seurantakomitean sihteeristön jäsenet liitteen 2b mukaisesti. Päätös: a) Todettiin Etelä-Suomen EAKR -seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Etelä-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyi seurantakomitean sihteeristön jäsenet esityslistan liitteen 2a mukaisesti. b) Todettiin Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyi seurantakomitean sihteeristön jäsenet esityslistan liitteen 2b mukaisesti.

5 6. Etelä- ja Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien tilannekatsaukset Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen esittää Etelä-Suomen ja ohjelmapäällikkö Seppo Haukka Länsi- Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsauksen. Keskustellaan ohjelmien toteutustilanteesta toimintalinjoittain ja loppukauden näkymistä. Päätösesitys: a) Merkitään tiedoksi Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutustilanne ja käyty keskustelu. b) Merkitään tiedoksi Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteutustilanne ja käyty keskustelu. Etelä-Suomessa ohjelman julkisesta rahoituksesta oli tilanteessa sidottu ja varattu jo 94,5% eli julkista rahoitusta on varaamatta enää noin 19 miljoonaa euroa. Nopeimmin ovat edistyneet toimintalinjat 4 ja 2, jotka ovat käytännössä jo täyteen varattuja. Toimintalinjan 1 yritystukien kysyntä on vuoden 2012 aikana hiipunut yleisen taloustilanteen heikkenemisen myötä. Maksettu on noin 47% ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Maksatuksissa nopeimmin ovat edenneet toimintalinjat 1 ja 2 ja hitaimmin ylimaakunnallinen toimintalinja 5. N + 2 leikkuri ei uhkaa tänä vuonna, mutta ohjelmakauden loppuvuosina maksatustahtia täytyy selvästi kiristää, jotta maksatukset toteutuvat täysimääräisinä. Kuntarahoituksen kertyminen on myös haaste loppuohjelmakaudelle. Kokonaisuutena ohjelma on tällä hetkellä suunnilleen tavoitetasossa: toteutuma on 22,9%, valtion vastinrahan leikkauksen myötä korotetun tavoitteen ollessa 22,2%. Kuntarahoituksen osuus vaihtelee paljon toimintalinjoittain: toimintalinjan 1 yritystuista kuntarahaa ei kerry ja toimintalinjoilla 2 5 sen osuus on erittäin merkittävä 25 40%. Koska pääosa varaamattomasta rahoituksesta on TL 1:llä, kuntarahan kerryttäminen ohjelmakauden loppuvuosina tulee olemaan haasteellista. Yleisasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisten menoluokkien osuus sidotusta rahoituksesta eli ns. Lissabonin prosentti on koko ohjelmakauden ollut Etelä-Suomessa tavoitetasoa alhaisempi. Taso on vuoden 2012 aikana pysynyt suunnilleen ennallaan, ollen 10/2012 tilanteessa 75,9%, kun ohjelma-asiakirjassa asetettu tavoitetaso on 80,5%. Sen sijaan EU:n Itämeri-strategiaa tukevia hankkeita Etelä-Suomen EAKR-ohjelmalla tuettu merkittävästi. Etelä-Suomen sidotusta EU- ja valtion rahoituksesta 29% on kohdistunut EU:n Itämeren alueen strategiaa tukeviin hankkeisiin, kun kaikkien Suomen EAKR-ohjelmien keskiarvo on alle 15%. Ydinindikaattoreiden osalta tavoitetasojen saavuttaminen näyttää jo tässä vaiheessa ohjelmakautta selvältä. Uusien työpaikkojen tavoite on 4200 on jo ylitetty (ml. Finnveran tiedot) ja tavoitellusta 920 uudesta yrityksestä on jo syntynyt yli 800 (ml. Finnveran tiedot). Syntyneet T&K-työpaikat ylittävät tavoitetason 156%:sti. Länsi-Suomen liikkeelle lähtöä vuodelle 2012 varjostivat suhdanteiden ja alenevien kehysten lisäksi valtion vastinrahoituksen leikkaukset, joihin niin MYRt, Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi kuin edellisen syksyn seurantakomitea ottivat kantaa. Talvelle tultaessa yritysten investoinnit ovat edelleen heikentyneet, mikä näkyy edelleen heikentyneenä yritysrahoituksen kysyntänä ja kuntarahoituksen tiukentumisena. Positiivisena koettiin syksyn kehystarkistuksissa saatu 1,6 m lisärahoitus. Ohjelmakauden julkisesta kehyksestä on varattu 82,5 % ( ), mutta varaamatta on edelleen vajaat 70 m julkista rahoitusta, josta puolet on vanhaa ja toinen puoli vuoden 2013 MYAK-rahoitusta. Toimintalinjan 1 sitoutuminen on hyytynyt ja yritysten investointeja hidastavat markkinanäkymien lisäksi pankkien tiukentuneet vakuusvaatimukset. Toimintalinja 2 etenee vielä jotenkin veturipaikkakuntien tuella, Etelä-Pohjanmaalla jopa niin, että purkautuneita toimintalinjan 1 myöntövaltuuksia voitiin ohjata kysytymmälle toimintalinjalle 2. Uhkana siellä ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenneuudistukset ja yt-neuvottelut. Myös toimintalinjaa 3 vaivaa heikentynyt kysyntä ja mm. Pirkanmaa on toivonut tämän kehyksensä siirtoa toimintalinjoille 2 ja 4.

6 Yleensä liittojen rahoitus on käytännössä sidottu ja varattu samalla, kun yritysrahoitus seisoo ELYissä. Maksatusaste on 50 %, N + 2 vaaraa ei näy tälle vuodelle ja maakunnat projektisyklin ja Flat raten tuovan jatkossa maksatuksia nopeutuvassa tahdissa. Ylimitoitetut tavoitteet ja suhdanteet ovat leikanneet ydinindikaattoreita, jossa ollaan uusien työpaikkojen ja yritysten osalta 60 %:ssa Finnverakin huomioiden. Ainoastaan T&K-työpaikkojen osalta olemme ylittämässä tavoitteet 360 %. Maakunnat etenevät suhteellisen tasaisesti ja varausaste vaihtelee Keski-Suomen 77 %:sta Satakunnan 86 %:iin. Jopa valtion vastinrahaleikkausten jälkeenkin kuntarahatavoite näyttäisin olevan saavutettavissa. Se edellyttää kuitenkin vielä ponnisteluja ja mahdollisesti ainakin toimintalinjojen välisiä siirtoja. Suurimmat kuntarahavajaukset ovat tällä hetkellä Keski-Suomella ja Satakunnalla. Ohjelman keskeiseksi ongelmakohdaksi onkin nousemassa kysyntään nähden liika käytettävissä oleva yritysrahoitus, jota on jäljellä erityisen runsaasti Keski-Suomessa. Tilannetta pahensi kaikissa maakunnissa rahoittajien konsensus ja purkautuneiden ohjaaminen LTA:ssa takaisin ELYihin ja toimintalinjalle 1. Kevään aikana on tehtävä seurantakomiteaa ajatellen ratkaisuja ja mahdollisesti tarvittavia yritysrahoituksen siirtoja muille toimintalinjoille. Seuranneessa keskustelussa puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä väläytteli toimintalinjasiirtojen ohella maakuntien ja jopa ohjelmien välisiä siirtoja sekä muutoksia helmikuun irrotuksiin. Päätös: a) Merkittiin tiedoksi Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutustilanteen esittely ja käyty keskustelu. Diaesitys on pöytäkirjan liitteenä. b) Merkittiin tiedoksi Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteutustilanteen esittely ja käyty keskustelu. Esittelykalvot ovat pöytäkirjan liitteenä. 7. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien vuoden 2013 teknisen tuen jako ja indikatiiviset käyttösuunnitelmat (Liite 3a; Etelä-Suomi ja liite 3b; Länsi-Suomi) Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 11,045 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Nyt jaettava Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2013 on yhteensä euroa (EAKR+valtio). Esityksen mukaan vuoden 2013 teknisen tuen EAKR-varoista suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön osoitetaan erikseen euroa. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 12,750 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Nyt jaettava Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2013 on yhteensä euroa (EAKR+valtio). Esityksen mukaan em. summasta suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön ei tarvitse osoittaa vuoden 2013 teknisestä tuesta lainkaan tukea. Lisäksi vuoden 2013 teknisestä tuesta ehdotetaan jätettäväksi toistaiseksi jakamatta euroa. Tämän osuuden käytöstä päättäisi vuoden 2013 aikana hallintoviranomainen Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean sihteeristön esityksestä.

7 Liitteinä 3a ja 3b ovat ohjelmien teknisen tuen indikatiiviset käyttösuunnitelmat, joista ilmenee teknisen tuen jakautuminen ohjelmien toimeenpanoon ja hallinnointiin, viestintään, seurantaan, tarkastustyöhön sekä arviointiin ja tutkimuksiin. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknisen tuen jaon esittelee neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi (TEM). Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknisen tuen jaon esittelee ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho (Keski-Suomen liitto). Päätösesitys: a) Hyväksytään Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2013 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen liitteen 3a mukaisesti. b) Hyväksytään Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2013 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen liitteen 3b mukaisesti. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknisen tuen jaon esitteli neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi (TEM). Kalvot pöytäkirjan liitteenä. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknisen tuen jaon esitteli ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho (Keski-Suomen liitto). Esittely pohjautui taustakalvoihin (joita ei aikataulun takia esitetty) ja ne ovat pöytäkirjan liitteenä. Päätös: a) Hyväksyttiin Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2013 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen ja esityslistan liitteen 3a mukaisesti. b) Hyväksyttiin Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2013 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen ja esityslistan liitteen 3b mukaisesti. 8. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR-toimenpideohjelmien arviointi ohjelmakaudella (liitteet 4 ja 5) Rakennerahastotoimenpiteiden arviointi perustuu yleisasetuksen (EY) No 1083/2006 artiklaan 47, jossa määritellään arviointiin liittyvät yleiset säännökset sekä artiklaan 48, jossa määritellään jäsenvaltioiden arviointiin liittyvät tehtävät ja vastuut. Yleisasetuksen mukaisesti rakennerahastotoimia tulee arvioida ennen tukitoimien aloitusta eli ohjelmien laadintavaiheessa (ex-ante), ohjelmakauden aikana ja ohjelmakauden jälkeen (ex-post). Jäsenmaat ovat vastuussa näistä kahdesta ensin mainitusta kun taas komissio on itse vastuussa ohjelmien ja tukitoimien jälkikäteisarvioinnista. Loppuohjelmakauden kattava arviointi on jaettu kolmeen teemaan: Arviointiteema 1: EAKR toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus (valmistunut) Arviointiteema 2: EAKR rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen Arviointiteema 3: EAKR rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Kaikissa kolmessa teemassa arvioinnin toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen kautta Ramboll Oy. Arvioinnin teemojen 2 ja 3 tilannekatsauksen esittää konsultti Antti Eronen Ramboll Management Consulting Oy:stä. Päätösesitys: Kuullaan arvioinnin ajankohtaiskatsaus. Merkitään esittelyt ja käyty keskustelu tiedoksi. Jäsenille oli toimitettu ennakkoon EAKR ohjelman arvioinnin teemojen 2 ja 3 väliraportit.

8 Antti Erosen sairastuttua Henrik Pekkala Ramboll Oy:stä esitteli ohjelma-arviointien ajankohtaistilannetta, kalvot pöytäkirjan liitteenä. Arvioinnin teema 1 valmistui jo aikaisemmin ja teemojen 2 ja 3 alustavia tuloksia esiteltiin jo kevään kokouksessa. Arvioinnin jatko vuonna 2013 on seuraavanlainen: Yhdistetään nyt erillisenä olevat raportit Päivitetään ja kehitetään edelleen analyysia maakuntakohtaisista hanketiedoista sekä päättyneiden hankkeiden loppuraporteista Tarjotaan arviointitietoa tulevan ohjelmakauden valmistelun tueksi olemalla käytettävissä osallistumaan ohjelmien valmisteluun liittyviin tilaisuuksiin Indikaattorityön toivotaan tukevan tulevan ohjelmakauden valmistelua. Koheesiopolitiikan tulosuuntautuneisuuden parantaminen, jonka lähtökohdan muodostavat raportin mukaan erityisesti ennakkoon asetettavat selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja tulosindikaattorit: Indikaattoreista ja tavoitteista olisi sovittava ohjelma-asiakirjoista käytävässä keskustelussa Lisäksi jokaisessa toimintaohjelmassa olisi oltava muutamia rahastokohtaisia perusindikaattoreita, jotka liittyvät Eurooppa 2020 strategiaan Kehittämistoiminnan jatkuvaluonteiseen seurantaan arviointiprosessien ohessa Päätös: Kuultiin arvioinnin ajankohtaiskatsaus. Merkittiin tiedoksi ennakkoon esityslistan sähköisinä liitteinä toimitetut väliraportit ja käyty keskustelu. 9. Finnvera Oyj:n laina- ja pääomarahastotoiminnan tilannekatsaus ja muutokset ohjelmakauden vaihtuessa Länsi-Suomen EAKR -ohjelman suurin ylimaakunnallinen yhteisponnistus on ollut pääomarahaston pääoman kokoaminen. Sijoitussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi 18 kpl a ensi- ja neljä jatkosijoitusta Länsi-Suomeen vuosina , mutta näyttää siltä, että tavoitteeseen ei olla pääsemässä. Finnvera Oyj:n perinteinen laina- ja takaustoiminta on jatkunut maakunnittain vaihtelevasti koko ohjelmakauden ajan. Ne ovatkin lukumääräisesti suurin hankeryhmä. Etelä-Suomessa pääomasijoitusrahastotoimintaan on kohdennettu 2 miljoonaa euroa. Tällä summalla Aloitusrahasto Vera Oy tekee sijoituksia Etelä-Suomen ohjelma-alueella yrityksiin niiden perustamisvaiheessa, varhaisvaiheessa mukaan lukien siemenvaiheen rahoitus tai laajentumisvaiheessa ja siten lisää aloittavien ja varhaisessa kasvuvaiheessa olevien yritysten riskipääoman saatavuutta. Kokonaisuutena Finnvera Oyj:n ja Tekesin rahoitustoiminta ja työnjako ovat kuitenkin muuttumassa tulevalle ohjelmakaudelle siirryttäessä. Neuvotteleva virkamies Ilkka Korhonen (TEM) esittelee Finnvera Oyj:n EAKR-osarahoitteisia toimenpiteitä ja tulossa olevia muutoksia Finnveran ja Tekesin väliseen työnjakoon. Päätösesitys: Käydään palautekeskustelua ja merkitään tiedoksi. Finnveran EAKR-rahoitusta on myönnetty Etelä-Suomessa 917 hankkeelle. Avustuksen (EU + v) osuus on ollut 4,6 m ja lainapääoma 47,7 m. Jälkikäteisindikaattoreiden mukaan uusia työpaikkoja syntyi kpl (naistyöpaikkoja 413) ja uusia yrityksiä 615 kpl (naisyrityksiä 251). Länsi-Suomessa Finnveran EAKR-rahoitusta on myönnetty hankkeelle. Avustuksen (EU + v) osuus on ollut 8,3 m ja lainapääoma 77,8 m. Jälkikäteisindikaattoreiden mukaan uusia työpaikkoja syntyi kpl (naistyöpaikkoja 677) ja uusia yrityksiä 929 kpl (naisyrityksiä 396).

9 Tällä hetkellä Finnveran EAKR-rahoitteisten korkotukilainojen kysyntä investointeihin on erittäin heikkoa. Korkotuen kysyntä on laman ja alhaisten markkinakorkojen takia lähes olematonta. Käyttöpääomalainojen kysyntä on kova, mutta se on puhtaasti kansallista. Ensi kaudelle ei ole luvassa EU-rahoitteisia korkotukilainoja lainkaan. EAKR-pääomasijoitustoimintaa on ollut nyt runsaan vuoden ajan. Kaikkiaan sijoituspäätöksiä on tehty kaksikymmentä yhdeksän (tavoite 44). Etelä-Suomeen on viisi päätöstä (1,6 m / 2, 0m ) ja yhdeksän Länsi-Suomeen (1,76 m / 7,5 m ). Suurimman Länsi-Suomen pääomarahaston kysynnässä on vaikeuksia, tosin ensisijoituksiakin voidaan tehdä vielä vuoden 2015 lopulle asti eli kolme vuotta (malttia, yhdessä sille notifioidun kuuden vuoden lisäajan kanssa 9 v). Finnvera tekee kevään seurantakomitealle realistisen pääomarahaston käyttöarvion, jonka pohjalta päätetään tarvitseeko pääomien palauttaa muuhun ohjelmatoimintaan ja missä määrin. Tulevan kauden pääomarahastotoiminta aloittaa vuonna 2014 Tekesissä ja siltä saadaan jatkosuunnitelmista raportti vielä tällä viikolla, mutta lähtökohtana on valtakunnallinen osio. Pääomarahastoilta vaaditaan vähintään 20 % yksityistä pääomaa ja komissio ei hyväksy suurten summien parkkeeraamista pääomarahastoihin. Kysyttäessä kumpi valitaan INKA vai pääomarahasto, Ilkka Korhonen vastasi INKA. Alueelliseksi vaihtoehdoksi hän esitti harkittavaksi vuosittain MYAK-prosessilla tarpeen mukaan täydentyvää Tekesin hallinnoimaa alueellista vaihtoehtoa alueellisten rahastojen sijaan. Ilkka Korhosen (TEM) esityksen excel-taulut ovat pöytäkirjan liitteinä. Päätös: Merkittiin esitys ja palautekeskustelu tiedoksi. 10. INKA -ohjelman valmistelu Valmisteilla olevan INKA-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelmalla tuetaan innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kaupunkien odotetaan jatkossa hyödyntävän uuden tyyppisinä innovaatioiden kehitys- ja testausympäristöinä maankäytön, asumisen ja liikenteen infrastruktuurihankkeitaan. Vuonna 2014 käynnistyvän ohjelman haku on kaksivaiheinen. Työ- ja elinkeinoministeriö avaa aiehaun ohjelmaan lokakuussa Ohjelmaa toteuttavat kaupunkiseudut valitaan toisen hakuvaiheen jälkeen keväällä INKA ohjelma korvaa osittain vuonna 2013 päättyvän Osaamiskeskusohjelman (OSKE). Neuvotteleva virkamies Mika Pikkarainen työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee INKA-ohjelman ajankohtaisen valmistelutilanteen. Päätösesitys: Merkitään katsaus ja käyty keskustelu tiedoksi. Mika Pikkaraisen diaesitys on pöytäkirjan liitteenä. Innovaatiokeskittymien vahvistaminen on hallituksen ohjelmassa. INKA ohjelma täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan instrumentteja kuten Tekes-ohjelmia ja strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOKt). Suurissa kaupunkikeskuksissa jatketaan sopimusperusteista kaupunkiseutupolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista.

10 Uuden ohjelmavälineen INKAn valmistelun tavoitteena on tunnistaa kehittämistarpeet ja luoda instrumentti, jolla parhaalla mahdollisella tavalla vahvistetaan innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa. Näin vauhditetaan yhdessä vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä. Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä liiketoimintaa uusien kehitysympäristöjen ja edelläkävijämarkkinoiden avulla. INKAn tavoitteet: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tukea kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuusaloille edistämällä strategisten painopistevalintojen tunnistamista ja syntymistä. Vahvistaa valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävien T&K&I -hankkeiden toteutuksessa. Lisätä kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä kansallisten osaamiskärkien profiloimiseksi ja vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Vauhdittaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomista. Päätös: Merkittiin katsaus ja käyty keskustelu tiedoksi. 11. Hanketoimijoiden kokemuksia ohjelmatyöstä Kahden suurten hankekokonaisuuden toiminnan tulosten esittelyt ja kehittämisehdotukset; Finnish Cleantech Clusterin johtaja Mika Sulkinoja Lahden tiede- ja yrityspuistosta ja johtaja Harri Peltoniemi Porin yliopistokeskuksesta kertovat. Päätösesitys: Merkitään esitykset ja käyty keskustelu tiedoksi. Johtaja Mika Sulkinojan esteen vuoksi kehittämisjohtaja Johanna Kilpi-Koski Lahden tiede- ja yrityspuistosta esitteli Finnish Cleantech Clusterin toimintaa (diat pöytäkirjan liitteenä) ja johtaja Harri Peltoniemi Porin yliopistokeskuksesta kertoi sen toiminnasta ja tuloksista (esitys pöytäkirjan liitteenä). Päätös: Merkittiin esitykset ja käyty keskustelu tiedoksi. 12. Muut asiat Kansallinen strateginen raportti 2012 (tiedoksi, liite 6) Muiden rahastojen kuulumiset Päätös: Merkittiin tiedoksi Kansallinen strateginen raportti Yhteenveto seurantakomitean esilletuomista asioista Puheenjohtaja kokoaa yhteen päivän aikana käytyä keskustelua. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi yhteenvedossaan mm. että vuoden 2013 myöntövaltuuksien tulevaa helmikuun jakoa varten maakunnilta kysytään uudet arviot ja ehdotukset jaosta. Päätös: Merkittiin tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto.

11 14. Seuraava kokous Päätösesitys: Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteat kokoontuvat ensi keväänä touko-kesäkuussa. Kokouspaikat ja ajat ilmoitetaan myöhemmin. Päätös: Seuraavat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteat kokoontuvat alueillaan ensi keväänä touko-kesäkuussa. Kokouspaikat ja ajat ilmoitetaan myöhemmin. 15. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen n. klo