ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2011

Transkriptio

1 Liite 1; PÖYTÄKIRJA ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2011 Aika klo 9: Paikka Läsnä Scandic Continental, Mannerheimintie 46, Helsinki Kaisa-Leena Lintilä ESLS, työ- ja elinkeinoministeriö, kokouksen puheenjohtaja Kielo Karioja-Mäkelä ESLS, työ- ja elinkeinoministeriö Henna Antila ESLS, opetus- ja kulttuuriministeriö Jukka Alasentie LS, Pirkanmaan liitto (poistui n. klo 11) Carola Gunell ES, Varsinais-Suomen liitto Juha Haapaniemi ES, Kymenlaakson liitto Peer Haataja LS, EK Ari Heikkinen ESLS, STTK Sirpa Hertell ES, NYTKIS Juha Häkkinen LS, Pohjanmaan liitto Antti Iso-Koivisto LS, Suomen kuntaliitto * Kaarina Jokinen ESLS, Yrittäjänaisten Keskusliitto Heikki Juurinen LS, Satakuntaliitto Saila Kallioinen LS, Pirkanmaan liitto Riitta Kallström ES, Kymenlaakson liitto Susanna Kaskinen ES, Etelä-Karjalan liitto Marja Koivula ES, Päijät-Hämeen liitto Jari Konttinen ES, EK Jouko Lankinen ES, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauko Lehtonen LS, Keski-Suomen liitto * Vesa Leino LS, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / LVM * Rauno Lämsä ESLS, valtionvarainministeriö * Esa Mikkonen LS, Keski-Suomen ELY-keskus Paavo Myllymäki ES, MTK-Varsinais-Suomi *Yrjö Pilli-Sihvola ES, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirjo Peräaho LS, Keski-Suomen liitto (poistui n. klo 13.45) Sari Poutiainen LS, Suomen luonnonsuojeluliitto * Raimo Puhto ESLS, työ- ja elinkeinoministeriö Varpu Rajaniemi LS, Pohjanmaan liitto * Heli Rintala LS, Etelä-Pohjanmaan liitto Jukka Ristaniemi ESLS, työ- ja elinkeinoministeriö Heikki Rinta-Rahko LS, Suomen Yrittäjät ry * Maarit Rope LS, NYTKIS * Ahti Ruoppila LS, SAK ry 1

2 Tuula Saxholm ES, Uudenmaan liitto Ilmi Tikkanen ES, Uudenmaan liitto *Hannele Ugur ES, SAK ry Timo Urpala LS, Etelä-Pohjanmaan liitto *Osmo Väistö ES, Hämeen liitto * Mauri Yltiö ESLS, YM Huom. srk:n jäsenet aakkostettuna ja/tai valtakirjalla osallistuneet on merkitty * tähdellä Muut läsnäolijat: Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö Ritva Hakkarainen, työ- ja elinkeinoministeriö Eila Ilkko, Päijät-Hämeen liitto / EU-yksikkö Pekka Jounila, Euroopan komissio (DG Regio) Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö Joanna Metaxopoulou, Euroopan komissio (DG Regio) Alain Roggeri, Euroopan komissio (DG Regio) Merja Rossi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Riitta Salasto, Uudenmaan ELY-keskus Samu Tuominen, Euroopan komissio (DG Regio) Niklas Ulfvens, Pohjanmaan liitto Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto (iltapäivä) Erkki Välttilä, Veraventura Oy Kokouksen sihteerit: Mari Kuparinen ES, Päijät-Hämeen liitto ja Seppo Haukka LS, Keski-Suomen liitto. KOKOUKSEN ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Seurantakomiteoiden puheenjohtajan aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilän (työ- ja elinkeinoministeriö) avaussanat ja rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus. Yksikönpäällikkö Alain Roggerin (DG Regio) puheenvuoro. Puheenjohtajan aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä avasi kokouksen ja kävi läpi Suomen EUohjelmien edistymistilanteita, tuloksia, Lissabonin strategia toteutumista sekä Itämeristrategian hanketilannetta sekä lisäksi henkilötyövuosileikkauksia ja loppukauden haasteita (Liite 1 1; KLL EAKR sk ppt). Puheenjohtaja kiitti yksikönpäällikkö Alain Roggeria (DG Regio), joka osallistui nyt viimeistä kertaa roolissaan seurantakomitean kokoukseen, hyvästä yhteistyöstä ja paneutumisesta Suomen tilanteeseen. 2

3 Oman avauspuheenvuoronsa aluksi Alain Roggeri muisteli uraansa ja yhteistyötään suomalaisten kanssa. Ensimmäisen kerran hän kävi Suomessa seurantakomitean kokouksessa vuonna 2004 Kokkolassa ja sen jälkeen kuluneet seitsemän vuotta ovat olleet hänelle ammatillisesti rikasta aikaa. Roggerin mukaan oman erityisyyden korostaminen on tyypillistä suomalaisille. Kuitenkin ongelmat ja haasteet ovat yllättävänkin samanlaisia eri jäsenmaissa ja hän suositteli yhteistyön lisäämistä kaikilla tasoilla. Ohjelmatyössä Roggeri kehotti asettamaan strategiset tavoitteet linjaan EU-strategioiden kanssa. Tällöin tulee ymmärtää erityisesti valintakriteerien strateginen merkitys. Roggerin mukaan maailma on muuttunut ja muuttuu, ja se vaatii uutta strategiaa, erityisesti yritysten kehittämiseen liittyen. Ehkä jopa koko innovaatiojärjestelmä pitää suunnitella uudelta pohjalta. Tärkeintä ohjelmatyössä ovat kuitenkin tehokkuus ja laatu. Tällöin tulee kiinnittää myös huomiota välittävien toimielinten määrään ja isoihin hallinnollisiin kuluihin. Roggeri kertoi lopuksi, että hänen seuraajanaan Suomen maayksikön päällikkönä aloittaa belgialainen Marc Botman. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osallistujien toteaminen - Valtioneuvosto asetti EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Etelä-Suomen ja Länsi- Suomen EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteat - Seurantakomiteoiden työskentelyssä tarvittavien asiakirjojen on pääsääntöisesti oltava käytettävissä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta - Kokouskutsu, esityslista ja liitemateriaali on lähetetty Päätösesitys: Todetaan seurantakomiteoiden yhteiskokoukseen osallistujat ohjelmittain. Todetaan seurantakomiteoiden yhteiskokous molempien ohjelmien osalta lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin nimenhuudolla ja varmistettiin kiertävällä nimilistalla Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomiteoiden kokousten osallistujat. Todettiin kokousaineistojen toimitusajat. Päätös: Todettiin yhteiskokoukseen osallistujat ohjelmittain sekä Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen seurantakomiteoiden kokoukset laillisiksi ja päätösvaltaisiksi. 3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 4. Seurantakomiteoiden edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen (Liitteet 1a; Etelä-Suomi ja liite 1b; Länsi-Suomi) 3

4 Päätösesitys: a) Hyväksytään Etelä-Suomen edellisen Turussa pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja. b) Hyväksytään Länsi-Suomen edellisen Jyväskylässä pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja. Päätös: a) Hyväksyttiin Etelä-Suomen edellisen Turussa pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja (Liite 2a 4; LS EAKR SK PK pdf eli esityslistan liite 1a). b) Hyväksyttiin Länsi-Suomen edellisen Jyväskylässä pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja (Liite 2b 4; LS EAKR SK PK pdf eli esityslistan liite 1b). 5. Seurantakomiteoiden ja niiden sihteeristöjen jäsenmuutokset (Liitteet 2a; Etelä-Suomi ja liite 2b; Länsi-Suomi) Rakennerahastolain (1401/2006) 25 :n mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean ja nimittää sen jäsenet seurantakomiteaa asetettaessa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt seuraavat muutokset Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoonpanoon: Nykyinen puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti työ- ja elinkeinoministeriö Uusi puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriö Nykyinen jäsen osastopäällikkö Juha Mäntyvaara Uudenmaan ELY-keskus toimitusjohtaja Marjukka Karttunen Yrittäjänaisten Keskusliitto ry. alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry. Uusi jäsen nuoriso- ja liikuntatoimen päällikkö Ullrike Hjelt-Hansson Uudenmaan ELY-keskus toimitusjohtaja Heli Järvinen Yrittäjänaisten Keskusliitto ry. alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Ari Heikkinen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt seuraavat muutokset Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoonpanoon: Nykyinen puheenjohtaja Uusi puheenjohtaja 4

5 aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti työ- ja elinkeinoministeriö aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriö Nykyinen jäsen alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Uusi jäsen alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Ari Heikkinen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Etelä-Suomen EAKR seurantakomitean ja sen sihteeristön kokoonpanot tapahtuneiden muutosten jälkeen on esitetty liitteessä 2a. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean ja sen sihteeristön kokoonpanot tapahtuneiden muutosten jälkeen on esitetty liitteessä 2b. Päätösesitys: a) Todetaan Etelä-Suomen EAKR -seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Etelä-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyy seurantakomitean sihteeristön jäsenet liitteen 2a mukaisesti. b) Todetaan Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyy seurantakomitean sihteeristön jäsenet liitteen 2b mukaisesti. Päätös: a) Todettiin Etelä-Suomen EAKR -seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Etelä-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyi seurantakomitean sihteeristön jäsenet liitteen 3a 5; Etelä-Suomen EAKR-seurantakomitea-sihteeristö.pdf eli esityslistan liitteen 2a mukaisesti. b) Todettiin Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanossa tapahtuneet muutokset. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyi seurantakomitean sihteeristön jäsenet liitteen 3b 5; Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitea-sihteeristö.pdf eli esityslistan liitteen 2b mukaisesti. 6. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien vuoden 2012 teknisen tuen jako ja indikatiiviset käyttösuunnitelmat (Liite 3a; Etelä-Suomi ja liite 3b; Länsi-Suomi) Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 11,045 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. 5

6 Nyt jaettava Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2012 on yhteensä euroa. Esityksen mukaan vuoden 2012 teknisen tuen EAKR-varoista suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön osoitetaan erikseen euroa. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 12,750 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Nyt jaettava Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2012 tekninen tuki on yhteensä euroa (EAKR+valtio). Esityksen mukaan em. summasta suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön ei tarvitse osoittaa vuoden 2012 teknisestä tuesta lainkaan tukea. Liitteinä 3a ja 3b ovat ohjelmien teknisen tuen indikatiiviset käyttösuunnitelmat, josta ilmenee teknisen tuen jakautuminen ohjelman toimeenpanoon ja hallinnointiin, viestintään, seurantaan, tarkastustyöhön sekä arviointiin ja tutkimuksiin. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknisen tuen jaon esittelee neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi (TEM) Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknisen tuen jaon esittelee ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho (Keski-Suomen liitto). Päätösesitys: a) Hyväksytään Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2012 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen liitteen 3a mukaisesti. b) Hyväksytään Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2012 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen liitteen 3b mukaisesti. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknisen tuen jaon esitteli neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi (TEM). ). Kalvot pöytäkirjan liitteenä 4a 6; E-S Tekninen tuki EAKR 2012.ppt. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknisen tuen jaon esitteli ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho (Keski-Suomen liitto). Kalvot pöytäkirjan liitteenä 4b 6; L-S EAKR Tekninen tuki 2012.ppt. Päätös: a) Hyväksytään Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2012 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen liitteen 5a 6; LS EAKR tekninen tuki 2012.pdf eli esityslistan liitteen 3a mukaisesti. b) Hyväksytään Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuoden 2012 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma esityksen liitteen 5b 6; LS EAKR tekninen tuki 2012.pdf eli esityslistan liitteen 3b mukaisesti. 6

7 7. Etelä- ja Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien tilannekatsaukset Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen esittää Etelä-Suomen ja ohjelmapäällikkö Seppo Haukka Länsi- Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsauksen. Keskustellaan ohjelmien toteutustilanteesta toimintalinjoittain ja loppukauden näkymistä. Päätösesitys: a) Merkitään tiedoksi Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutustilanne ja käyty keskustelu. b) Merkitään tiedoksi Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteutustilanne ja käyty keskustelu. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen esitteli Etelä-Suomen (Liite 6 7; E-S Tilannekatsaus 2011_11_22.ppt) ja ohjelmapäällikkö Seppo Haukka Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsauksen (liite 7 7; L-S SH MC OhjTilanne ppt). Esittelyjen välissä nautittiin lounas. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman julkisesta rahoituksesta on mennessä varattu käynnissä oleville hankkeille yli 70% ja sidottu 62,4% eli Pohjois-Suomen jälkeen toiseksi eniten Suomen EAKR-ohjelmista. Maksatusaste sen sijaan laahaa hieman muita ohjelma-alueita jäljessä ja on tällä hetkellä 29,7%. Kokonaan sitomatonta ja varaamatonta julkista rahoitusta on ohjelmakauden loppuvuosille Etelä-Suomessa jäljellä vajaat 100 miljoonaa euroa. Ydinindikaattoreiden osalta ohjelma etenee etupainotteisesti, sillä uusia työpaikkoja ja yrityksiä on jo tähän mennessä syntynyt lähes se määrä, joka asetettiin tavoitteeksi koko ohjelmakaudelle. Yhteensä uusia työpaikkoja on ohjelmarahoituksen myötävaikutuksella syntynyt yli 4000 ja yrityksiä yli 800. Ohjelmassa on tavoitteeksi asetettu, että 80,5% rahoituksesta kohdistuu työllisyyttä ja kilpailukykyä tukeviin ns. Lissabonin menoluokkiin. Tähän mennessä sidotusta rahoituksesta vain noin 74% on kohdistunut Lissabonin menoluokkiin eli tavoitteesta ollaan Etelä-Suomessa selvästi jäljessä, vaikka prosentti onkin viime vuosina hieman kohonnut. Erityisen alhainen Lissabonin prosentti on toimintalinjoilla 3 ja 4 (TL 3: 14,1% ja TL 4: 22,4%). Osittain kyse voi olla luokittelutekniikasta, mutta osittain em. toimintalinjoilla voi olla tarvetta strategisen fokuksen uudelleensuuntaamiseen ohjelmakauden loppupuolella. Toimintalinjoista nopeimmin ovat varausten ja sidontojen osalta edenneet kaupunkitoimintalinja TL 4 ja TL 2 Innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistaminen. Toimintalinjan 1 yritystukien kysyntä on ohjelmakauden vilkkaan alun jälkeen talouskriisin seurauksena hidastunut. Ylimaakunnallisten hankkeiden toimintalinja 5 on edennyt muita hitaammin, mutta senkin osalta ohjelmakauden loput käytettävissä olevat varat tullaan varaamaan ja sitomaan lokakuun lopussa päättyneeltä hakukierrokselta valittaviin hankkeisiin. Viimeisimmän hakukierrokset ( ) teemoja olivat 1) Ympäristö 2) Innovatiiviset puujalosteet 3) Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen, erityisesti Itämeren alueella 4) Digitaaliset sisällöt Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 23 kappaletta ja tulevien vuosien käytettävissä olevalla EAKR- ja valtion rahoituksella voidaan rahoittaa arviolta noin kymmenen uutta hanketta. 7

8 Kokous keskeytettiin lounastauon ajaksi. Länsi-Suomen EAKR-ohjelma etenee normaalisti nyt, kun Etelä-Pohjanmaan haasteellisuus- ja teemarahoitusongelma on ratkaistu sekä Pirkanmaan toimintalinjan 4 sitominen on päässyt vauhtiin. Noin 100 miljoonaa euroa (EU + valtio) nykyisiä ja vielä irrottamattomia myöntövaltuuksia on vielä sitomatta ja maksatusaste on reilut 30 %. Ydinindikaattoreiden valossa tavoitteisiin pääsy näyttää mahdolliselta. Tämä edellyttää kuitenkin maailmantalouden seestymistä ja mm. Finnvera Oy:n tulosindikaattoreiden toteutumista ennakoidusti. Finnvera Oyj:n tukipäätöksellä ja vajaan 80 miljoonan euron lainapääomalla ennakoidaan saatavan pääosa ohjelman uusista työpaikoista ja uusista yrityksistä. Jatkossa pääomarahastotoiminnalta odotetaan uudenlaisia kasvusysäyksiä innovatiivisten yritysten kehittämisessä. Palautekyselyssä Länsi-Suomen maakunnat ennakoivat yritysrahoituksen kysynnän (TL 1) ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien heikkenevän (TL 3). TL 2 on toistaiseksi vielä kohtuullisessa vedossa samoin kuin TL 4; aluekeskuksissa on vielä uskoa ja varaa kehittää. Satakunnan TL:n 2 kehys on tiukoilla. Taloustilanteen ohella ja sen seurauksena edessä olevat valtion vastinrahoituksen leikkaukset lisäävät epävarmuutta ja hidastavat ohjelmien toteutusta ja sidontoja. Työllisyyden heikkeneminen näkyy jo Satakunnassa ja erityisesti Keski-Suomessa (M-Real; paperitehdas -180, Moventas; tuulivoimaloiden vaihteet 120, UPM; paperitehtaat 1100 lomautettua, amk; odotettavissa olevat rahoituksen ja koulutuspaikkojen leikkaukset). Nuorten työttömyys on laskenut, mutta yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien tilanne on pahentunut. Yritysklustereiden kehittäminen on edennyt hyvin Triple Helix periaatteen mukaisesti ja samoin rahoittajien yhteistyö on toiminut hyvin maakunnissa. Projekteille vaikeuksia tuottaa eniten vastinrahan kokoaminen ja yleensäkin aikatauluihin sopeutuminen. Ohjelmatyön pitkäjänteisyys koetaan hyvänä asiana, mutta vähenevästä rahoituksestakin huolimatta kaivataan myös uusia avauksia ja pohdintaa uudelle ohjelmakaudelle mentäessä. Deadweightiä ei koeta ongelmaksi Länsi-Suomessa, koska maakunnissa yritykset ja niiden tarpeet tunnetaan niin hyvin. Avustus edellyttää tarveharkintaa ja käsittelyä yhteisessä pöydässä. Avustus aikaistaa, laajentaa ja parantaa valvonnan kautta hanketta avustus on aina kasvuhyppäys. Avustus ei itsessään ole, eikä saa ollakaan, investoinnin peruste. Aivan pienten avustusten liipaiseva vaikutus koetaan kuitenkin pieneksi. Avustusten vaikuttavuutta voidaan parantaa nostamalla uudet asiakkaat huomion keskiöön. Yritysten kehittämistuki on investointiavustusta varmempi hukkamielessä, vaikka investointiavustuskin sisältää aina jossain määrin kehittämistä. Länsi-Suomessa yritystukia tarvitaan lainainstrumenttien ohella tulevallakin ohjelmakaudella. Yritystuet ovat, valikoivasti käytettynä, usein syrjäseutujen yritysten jatkamisen tai kasvun ehto, joiden vaihtoehtona olisivat raskaat ja usein yritystukia kalliimmat työllistämistoimet. Hankehakemusten välinen kilpailu koetaan Länsi-Suomessa kohtuullisen maltilliseksi eri toimintalinjojen välillä. EAKR-hakumenettelyt toimivat hyvin jatkuvina, mutta niissä käytetään myös kohdennettuja ja teemahakuja. Maaseudun kehittämisrahoitus (ei kuntarahavaadetta) on edullisempaa ja se kilpaileekin joissain työnjaon rajatapauksissa EAKR-rahoituksen kanssa. ESR:ssä on runsaasti määräaikaishakuja ja myös erilainen käsittelyprosessi. Kaksivaiheinen haku, jossa varsinaista hakua edeltää ideahaku, on yleistynyt mm. EAKR:n ylimaakunnallisissa ja otettu käyttöön myös esim. Pohjanmaalla. Nykyisellään ylimaakunnallinen hankeprosessi hakuineen ja käsittelyineen vie käytännössä noin vuoden ja on siten liian hidas prosessi. Länsi-Suomi onkin lopettanut ylimaakunnalliset haut ja keskittyy teemoihin maakuntien omilla hankkeilla ja vahvistaa näin omaa osaamistaan ja toimijakenttäänsä. 8

9 Lopuksi osa seurantakomiteoiden jäsenistä, kaksikymmentä kaksi, allekirjoitti kannanoton Valtioneuvoston yksipuolista EU-ohjelmien kansallisen vastinrahan leikkausesitystä vastaan (liite 8 7; KANNANOTTO-alllekirj.pdf). Maakuntien yhteistyöryhmät ovat jo aikaisemmin arvostelleet valtion vastinrahan leikkausesitystä vuoden 2012 maakunnan yhteistyöasiakirjoja jättäessään, samoin kuin Länsi-Suomen maakunnan liittojen yhteistyöfoorumi kannanotossaan, jossa se totesi, mm. että Valtion EU-rahaosuuden leikkaus merkitsisi vuonna 2012 Länsi-Suomen EU-ohjelmaan 3,3 miljoonan euron rahoitusvajausta, jota valtio esittää korvattavaksi kuntien rahoitusosuuden vastaavalla korottamisella. Länsi-Suomen maakuntien yhteistyöryhmät ovat todenneet sen olevan mahdotonta kuntien kiristyvän taloustilanteen takia. Päätös: a) Merkittiin tiedoksi Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutustilanteen esittely, käyty keskustelu ja kannanotto valtion vastinrahoituksen leikkausta vastaan liite 8 7. b) Merkittiin tiedoksi Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteutustilanteen esittely, käyty keskustelu ja kannanotto valtion vastinrahoituksen leikkausta vastaan liite Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR-toimenpideohjelmien arviointi ohjelmakaudella Rakennerahastotoimenpiteiden arviointi perustuu yleisasetuksen (EY) No 1083/2006 artiklaan 47, jossa määritellään arviointiin liittyvät yleiset säännökset sekä artiklaan 48, jossa määritellään jäsenvaltioiden arviointiin liittyvät tehtävät ja vastuut. Yleisasetuksen mukaisesti rakennerahastotoimia tulee arvioida ennen tukitoimien aloitusta eli ohjelmien laadintavaiheessa (ex-ante), ohjelmakauden aikana ja ohjelmakauden jälkeen (ex-post). Jäsenmaat ovat vastuussa näistä kahdesta ensin mainitusta kun taas komissio on itse vastuussa ohjelmien ja tukitoimien jälkikäteisarvioinnista. EAKR toimenpideohjelmien arvioinnin ensimmäinen vaihe päättyi keväällä. Pääosin ohjelmien toimintalinjojen mukaisiin teemoihin perustuneiden arviointien loppuraportteja esiteltiin EAKRseurantakomiteoiden edellisissä kokouksissa touko- kesäkuussa Arvioinnin jälkimmäinen vaihe on käynnistymässä. Loppuohjelmakauden kattava arviointi on jaettu kolmeen teemaan: Arviointiteema 1: EAKR toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus Arviointiteema 2: EAKR rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen Arviointiteema 3: EAKR rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Kaikissa kolmessa teemassa arvioinnin toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen kautta Ramboll Oy. Arvioitsijan edustaja esittelee arviointien ajankohtaiskatsauksen. Päijät-Hämeen liitto on teettänyt vuonna 2011 Susinno Oy:llä maakunnallisen EAKR-hanketoiminnan arvioinnin, jonka tavoitteena on ollut selvittää, miten Päijät-Häme ja sen kolme kärkiosaamisalaa (ympäristöteknologia, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja muotoilu) ovat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä hyötyneet EAKR-rahoituksesta. Professori Vesa Harmaakorpi esittelee arviointiraportin Kolmen kärjen älykkään erikoistumisen hyökkäystaktiikka Päijät-Hämeen EAKR-hanketoiminnan arviointi. 9

10 Päätösesitys: Kuullaan arvioinnin ajankohtaiskatsaus. Merkitään esittelyt ja käyty keskustelu tiedoksi. Olli Oosi Ramboll Oy:stä esitteli tulevien ohjelma-arviointien ajankohtaistilannetta, kalvot liitteenä (liite 9 8; Arviointi syksyllä 2011.ppt). Professori Vesa Harmaakorpi esitteli Päijät-Hämeen liiton tilaaman maakunnallisen EAKR-hanketoiminnan arvioinnin, kalvot liitteenä (liite 10 8;.ppt). Päätös: Kuultiin arvioinnin ajankohtaiskatsaus. Merkittiin esittelyt ja käyty keskustelu tiedoksi. 9. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset sekä tulevan ohjelmakauden näkymät ja valmistelutilanteen esittelee neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen (maa- ja metsätalousministeriö). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset. Ylitarkastaja Laura Jänis esitteli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset sekä tulevan ohjelmakauden näkymät ja valmistelutilanteen, esittelykalvot liitteenä (liite 11 9; Jänis_Maaseustuohjelman_ajankohtaista_EAKR_ ppt) Päätös: Seurantakomitea merkitsi tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset ja tulevan ohjelmakauden valmistelutilanteen. 10. Pääomarahaston toiminnan käynnistyminen Länsi-Suomen EAKR -ohjelman suurin ylimaakunnallinen yhteisponnistus on ollut pääomarahaston pääoman kokoaminen. Sijoitussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi 18 kpl a ensi- ja neljä jatkosijoitusta Länsi-Suomeen vuosina Etelä-Suomessa pääomasijoitusrahastotoimintaan on kohdennettu ainoastaan 2 miljoonaa euroa. Tällä summalla Aloitusrahasto Vera Oy tekee sijoituksia Etelä-Suomen ohjelma-alueella yrityksiin niiden perustamisvaiheessa, varhaisvaiheessa mukaan lukien siemenvaiheen rahoitus tai laajentumisvaiheessa ja siten lisää aloittavien ja varhaisessa kasvuvaiheessa olevien yritysten riskipääoman saatavuutta. Länsi-Suomen maakunnat ovat toivoneet pääomarahastolle jatkuvuutta yli ohjelmakausien, koska vastaava toiminta jatkunee tulevallakin kaudella ja näin mahdollistuisi toiminnan välitön jatkaminen vanhoilla rakenteilla. Pääomarahasto nähdään erinomaisena työkaluna innovatiivisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoisien kehittämistoimien rahoittajana, joka voisi tukea mm. osaamiskeskusohjelman toimien kytkeytymistä tiiviimmin liiketoimintaehtoiseen kehittämistyöhön. 10

11 Pääomarahaston merkittävä sijoituskriteeri on hankkeen edellytykset päästä sellaisen jatkorahoituksen piiriin, joka mahdollistaa yhtiön seuraavan vaiheen kasvun. Muita sijoituskriteereitä ovat mm. riittävän innovatiivinen tuote tai palvelu hyvä teknologiataso / yhtiö hyödyntää edistyksellistä teknologiaa tai muotoilua immateriaalioikeudet / edellytykset niiden hankkimiseen riittävä markkinapotentiaali koti- tai kansainvälisillä markkinoilla uskottava yrittäjä tai tiimi tai valmius oman tiimin vahvistamiseen realistinen ja perusteltu liiketoimintasuunnitelma maltillinen arvostustaso hankkeella on työllistävä vaikutus. Sijoituspäällikkö Erkki Välttilä Veraventure Oy:stä esittelee pääomarahastotoimintaa, sen tuloksia ja kehitysnäkymiä. Päätösesitys: Käydään palautekeskustelua ja merkitään tiedoksi. Sijoituspäällikkö Erkki Välttilä Veraventure Oy:stä esitteli pääomarahastotoimintaa ja sen käynnistymistä, kalvot liitteenä (liite 12 10; POS Välttilä.ppt). Päätös: Käytiin palautekeskustelua ja merkittiin tiedoksi. 11. Katsaus tulevaan ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaihetta, suunnitelmia ja haasteita. Päätösesitys: Merkitään katsaus ja käyty keskustelu tiedoksi. Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaiheesta, suunnitelmista, aikatauluista ja haasteista, kalvot liitteenä (liite 13 11; KLL seurantakomiteat ppt) ja niiden sisältöä alla: 1. NEUVOTTELUAIKATAULU Puolan pj kausi 2011/II, Tanskan pj kausi 2012/I Rahoituskehykset 30.6 Asetusesitykset 6.10 Suomen alustava kannanmuodostus (hallitus, eduskunta) Epävirallinen aluekehityksestä vastaavien ministereiden kokous YAN virallinen aluekehityksestä vastaavat ministerit Asetusten käsittely neuvoston rakennetyöryhmässä Rahoituskehysten käsittely puheenjohtajan ystävät kokoonpanossa Kyproksen, Irlannin, Liettuan pj-kaudet 2012/II 2013/II Julkinen keskustelu Eurooppa 2020 strategiaan perustuvasta yhteisöstrategiasta (CSF) Helmi-maaliskuu Bilateraaliset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointi- ja kumppanuussopimusten sisältöperiaatteista 11

12 Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa kesäkuussa 2013 CSF hyväksyntä, Kumppanuussopimusten ja ohjelmien hyväksyntä 2. KANSALLINEN VALMISTELU Syyskausi 2011; sovitaan Ohjelmarakenne (Ohjelma-alueet ja rahastot) Ohjelmien sisällöllinen viitekehys (hallitusohjelma-rahastot) Rahastojen alustavat osuudet ja keskinäinen suhde Ohjelmavalmistelun vastuutahojen määrittely Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Kevätkausi 2012 Valmistelun pohjana komission strateginen viitekehys esitys (CSF); lisäksi pohjana asetusehdotukset ja hallitusohjelma Ohjelma-alueet käynnistävät ohjelmien sisällöllisen pohdinnan ja tekevät tarvittavat ennakkoselvitykset, joilla prioriteettivalinnat voidaan perustella; Luonnos yhteisestä strategiakehyksestä, jossa huomioidaan erityisesti keskittämisen ja fokusoinnin periaatteet; Kansallinen valmistelutyöryhmä ohjaa sisällöllistä valmistelua ja vastaa hallintojärjestelmästä; Syyskausi 2012; Ohjelma-alueet viimeistelevät prioriteetit; Kansallinen valmistelutyöryhmä tarkastelee prioriteettiesitykset keskittämisen, fokusoinnin ja kansallisten tavoitteiden/strategioiden osalta; Laaditaan kumppanuussopimuksen ensimmäinen luonnos Ja viimeistellään hallintojärjestelmä Kevätkausi 2013; Rahoituskehykset ja asetukset hyväksytään; Yhteinen strategiakehys (CSF) hyväksytään; Ohjelmaesitykset ja kumppanuussopimus viimeistellään valtioneuvostolle. 3. TEEMAT - HALLITUSOHJELMA Rakennerahastovarojen käytössä korostetaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- sekä työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. EAKR:n hankerahoitusta kohdennetaan seuraavalla ohjelmakaudella entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja päästöjen vähentämiseen. ESR:n painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. ESR-varoilla edistetään myös maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista. 4. RAKENNERAHASTOPÄIVIEN OSALLISTUJIEN NÄKEMYKSIÄ EAKR: yritysten T&K&I investoinnit & verkostoituminen uusien ideoiden taloudellinen hyödyntäminen ja uudet yritykset uusiutuvien energialähteiden tuotanto ja jakelu koulutusinfrastruktuuri 12

13 ESR: nuoret työelämään yritysten perustaminen ja yrittäjyys työllisten osaamisen kehittäminen palveluiden saanti (asetusehdotuksessa viitattu sosiaali- ja terveyspalveluihin) 5. OHJELMARAKENTEEN LÄHTÖKOHTIA kansallisten ja alueellisten strategioiden toimeenpano, ohjelmarahoituksen suuntaamisen joustavuus, riittävän laajat hankekokonaisuudet, alueellisten toimijoiden sitoutuminen (myös kuntarahoitus), Hallinnon yksinkertaistaminen ja resursoinnin vähentäminen asiakaslähtöisyys (läheisyysperiaate) alueiden potentiaalin tunnistaminen ja käyttöönotto ja pitkäjänteinen kehittäminen rahastojen toimet tukevat toisiaan 6. EHDOTETUT OHJELMARAKENNEVAIHTOEHDOT VALMISTELUN POHJAKSI Laaditaan kaksi (2) alueellista, monirahastoista (EAKR+ESR) ohjelmaa; A-vaihtoehto alueellinen Itä- ja Pohjois-Suomi (NUTSII) muodostavat yhteisen ohjelman, jossa huomioidaan erityisesti pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden haasteet. EAKR-rahoitusta on tässä ohjelmassa suhteellisesti enemmän, koska alueilla tarvitaan enemmän investointeja yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön. Etelä- ja Länsi-Suomeen (NUTSII+NUTSII+NUTSII) laaditaan oma ohjelma, jossa huomioidaan erityisesti sille tyypilliset erityispiirteet kuten rakennemuutokset ja sosiaalinen osallisuus. ESR:n osuus tässä ohjelmassa on suhteellisesti suurempi, koska väestörikkailla alueilla työllisyys- ja sosiaalipoliittiset haasteet korostuvat. B-vaihtoehto - valtakunnallinen Laaditaan kaksi (2) valtakunnallista, yksirahastoista ohjelmaa - ESR-ohjelma ja EAKR-ohjelma Kommenttipuheenvuorossaan yksikönpäällikkö Alain Roggeri peräänkuulutti tuloksiin keskittyvää (result-oriented) toimintatapaa. Maailma on muuttunut: demografiset muutokset, finanssikriisi, julkisen talouden velkakriisi ja poliittinen kriisi johtavat siihen, että koheesiopolitiikan rahoitus tulee todennäköisesti vähenemään. Siksi meillä on velvollisuus käyttää käytettävissä olevat resurssit entistä paremmin: alueiden pitää tukea ennen kaikkea omaa kilpailuasemaansa ja kilpailuetuaan (competitive advantage) ja maksimoida lisäarvo. Huonoina piirteinä suomalaisessa järjestelmässä Roggeri piti kilpailua alueiden välillä ja fragmentaatiota. Hänen mukaansa Suomessa tulisi käydä perusteellinen keskustelu bottom-up - ja top-down -asetelmista. Myös makroaluestrategia pitää huomioida tätä korosti myös komissaari Hahn tavatessaan marraskuussa pääministeri Kataisen. Roggeri myös kehotti suomalaisia: päästäkää irti sektoripolitiikasta ja valitkaa horisontaalinen näkökulma (integrated approach). Kriittisen massan kasvattaminen on yksi tärkeimmistä asioista ja se tarkoittaa enemmän 13

14 yhteistyötä kaikilla tasoilla, esim. kuntien välillä ja alueiden välillä, mutta myös kansainvälisesti ja Itämeren alueen puitteissa. Vain tällä tavalla käytettävissä olevista resursseista voidaan saada irti enemmän. Komission selkeä kanta on Roggerin mukaan se, että hankkeiden pitää tuottaa lisäarvoa. Yritystoiminnan kehittämisen ja erityisesti toimintalinjan 1 osalta tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa pitää etsiä uusia tapoja saada aikaan enemmän lisäarvoa. Päätös: Merkittiin katsaus ja käyty keskustelu tiedoksi. 12. Muut asiat Puheenjohtaja vastasi kysymykseen palautuneista myöntövaltuuksista (erityisesti yritystukia nk. punaiset kulmat), että ne saadaan jakoon lisätalousarviomenettelyllä todennäköisesti jo vuoden 2012 aikana. 13. Yhteenveto seurantakomitean esilletuomista asioista Puheenjohtaja kokoaa yhteen päivän aikana käytyä keskustelua. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. Päätös: Merkittiin tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. 14. Seuraava kokous Päätösesitys: Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontuu seuraavan kerran kesäkuuta 2012 Lappeenrannassa ja Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kesäkuuta 2012 Vaasassa. Kokouspaikat ilmoitetaan myöhemmin. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 15. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä päätti kokouksen noin klo