Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tulosten yhteenveto Marja Jallinoja
|
|
- Maija Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tulosten yhteenveto Marja Jallinoja
2 Ilmastoindikaattorit Rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus Uusien rakennusten lämmitysmuotojakauma Kaukolämmitettyjen rakennusten lämmön ominaiskulutus (kwh/m2) Asumisväljyys (m2/hlö)
3 Uusien rakennusten lämmitysmuotojakauma Rakennusten lämmitystapajakauma rakennetut rakennukset Kaikki rakennukset, osuus rakennusneliöistä (lähde:tilastokeskus) lämmönlähde Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kauko- tai aluelämpö 3,5 % 5,1 % 33,1 % 33,7 % 0,0 % 0,9 % 0,0 % Öljy, kivihiili yms 2,5 % 2,3 % 1,9 % 1,3 % 1,6 % 19,1 % 0,0 % Sähkö 27,9 % 38,4 % 13,9 % 13,7 % 32,9 % 46,1 % 46,8 % Kaasu 35,5 % 8,9 % 25,6 % 19,0 % 0,0 % 0,0 % 5,3 % Puu, turve 10,7 % 18,9 % 0,9 % 3,5 % 19,4 % 8,8 % 15,7 % Maalämpö 4,9 % 11,2 % 2 % 7,8 % 2,4 % 5,1 % 10,5 % Muu, tuntematon 15,0 % 24,2 % 22,9 % 21,0 % 43,7 % 19,9 % 21,8 %
4 Ilmastoindikaattorit Uusien rakennusten lämmitysmuotojakauma Tavoiteltavaa rakennusten lämmitysmuotojen valinnassa Alue- ja kaukolämmön, kaasulämmityksen sekä uusiutuvien energialähteiden (puu, maalämpö, aurinko) lisääminen Öljy- ja sähkölämmityksen vähentäminen Myönteistä Kymenlaakson kehityksessä Sähkölämmityksen pieni osuus Kotkassa ja Kouvolassa Uusiutuvan suuri osuus pientalojen lämmityksessä Iitissä ja Virolahdella Kielteistä Kymenlaakson kehityksessä Sähkölämmityksen suuri osuus useimmissa kunnissa Uusiutuvan pieni osuus pientalojen lämmityksessä Kotkassa, Kouvolassa ja Pyhtäällä Kaukolämmityksen määrän hidas kasvu
5 Kaukolämmitettyjen rakennusten lämmön ominaiskulutus Asuinrakennusten kaukolämmön ominaiskulutus Lähde: Laskettu Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastojen pohjalta Vuosi Kausalan Lämpö Oy, Iitti Kotkan Energia Oy Vari Oy, Kouvola Koko maa kwh/ m 3 kwh/ m 3 kwh/ m 3 kwh/ m ,7 42,7 43,0 41, ,9 44,6 42,1 44, ,5 40,4 40,2 40, ,9 38,5 37,7 37,6 muutos % -10 % -12 % -9 %
6 Ilmastoindikaattorit Kaukolämmitettyjen rakennusten lämmön ominaiskulutus Soveltuu kuvaamaan rakennusten energiatehokkuuden kehitystä vain, jos kaukolämmitettyä rakennuskantaa paljon, kuten Kotkassa ja Kouvolassa. Iitissä kaukolämmitystä ehkä liian vähän. Kotkassa ja Kouvolassa energiankulutus kehittynyt samoin kuin koko maassa kesimäärin, eli energiatehokkuus on parantunut Osa energiatehokkuuden paranemisesta voi olla näennäistä ja seurausta sähkönkulutuksen kasvusta, erityisesti märkätilojen sähköisten lattialämmitysten yleistymisestä, mutta myös muusta sähkölaitteiden tuottaman hukkalämmön lisääntymisestä. Pienten kuntien, joissa ei ole merkittävää kaukolämmitystä, tulisi kehittää menetelmä rakennusten energiankulutuksen kehityksen seuraamiseksi esim. energiatodistuksia hyödyntämällä
7 Asumisväljyys Asumisväljyys, m2/hlö Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, Tietolähteet: Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke, Tilastokeskus Vuosi Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti ,6 35, ,2 36,2 36,6 37, ,5 38,7 35,3 36,6 39, , ,6 41, ,8 42,1 41,7 43, ,7 42,4 37,8 39,9 42,8 43,3 44,7 muutos % 18 % 15 % 17 % 18 % 18 % 18 %
8 Ilmastoindikaattorit Asumisväljyys Kymenlaaksossa asutaan Kotkaa lukuun ottamatta väljemmin kuin koko maassa keskimäärin Asumisväljyys kasvaa selvästi nopeammin kuin rakennusten lämmön ominaiskulutus laskee, eli lämmitysenergiankulutus asukasta kohti on kasvussa. Asumisväljyyden nykytaso riittää täyttämään hyvän asumisen vaatimukset
9 Ilmastoindikaattorit Sähkönkulutus Kotitalouksien (sis. maatalous) sähkönkulutus asukasta kohti (kwh/hlö) Työpaikkojen sähkönkulutus työpaikkaa kohti (palvelu- ja teollisuussektori, kwh/työpaikka)
10 Kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti Kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti, kwh/asukas Lähde: sähkönkulutus: Energiateollisuus ry, asukasluku: Tilastokeskus Vuosi Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti % 28 % 30 % 30 % 38 % 35 % 34 % 40 %
11 Ilmastoindikaattorit Kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti Kymenlaaksossa kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti kasvaa tasaisesti ja hyvin nopeasti, nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Kotkaa ja Kouvolaa lukuun ottamatta sähkönkulutus on myös paljon suurempaa kuin maassa keskimäärin. Suurin syy korkeaan sähkönkulutukseen ja sen nopeaan kasvuun erityisesti pienissä kunnissa on oletettavasti sähkölämmityksen kasvu yhdistettynä asumisväljyyden kasvuun. Myös sähkölaitteiden lisääntymisellä ja niiden sähköä tuhlaavilla käyttötavoilla on suuri merkitys, sillä kulutuksen kasvu on hyvin nopeaa myös Kotkassa, jossa sähkölämmityksen merkitys on suhteellisen vähäinen. Kulutus asukasta kohti on Kotkassa selvästi alhaisinta.
12 Sähkönkulutus palvelutyöpaikkaa kohti Sähkönkulutus palvelutyöpaikkaa kohti, kwh/työpaikka Lähde: sähkönkulutus: Energiateollisuus ry, työpaikat: Tilastokeskus Vuosi Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa % 3 % 36 % 4 % -10 % 5 % 5 % 23 % 1 %
13 Ilmastoindikaattorit Sähkönkulutus palvelutyöpaikkaa kohti Indikaattorin seurantaa haittaa se, että sähkönkulutuksen tilastointi muuttui vuonna Rakennusala sähkönkulutus sisältyy lukuihin vuodesta 2004 eteenpäin. Suhdanneherkkä rakennusala voi aiheuttaa suurehkoja vaihteluita lukuihin. Johtopäätöksenä voi puutteista huolimatta todeta, että sähkönkulutus kasvaa työpaikoilla selvästi kotitalouksia hitaammin Miehikkälä näyttää olevan Kymenlaakson energiatehokkain palveluiden tuottaja Teollisuuden sähkönkulutuslukuja ei ole tässä esitetty, mutta niistä voi todeta teollisuuden energiaintensiivisyyden olevan kasvussa muualla, paitsi metsäteollisuuden rakennemuutoksen mullistamissa Kouvolassa ja Haminassa.
14 Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä) Tietoja ei ole saatavilla Ajoneuvosuorite asukasta kohti (ajokm/v/hlö) Autoistumisaste (% asuntokunnista) Työmatkasuorite työllistä kohti
15 Ajoneuvosuorite asukasta kohti Ajoneuvosuorite asukasta kohti Lähteet: ajoneuvosuoritteet: Tiehallinto, asukasluku: Tilastokeskus muutos Iitti 14,4 % Pyhtää 8,7 % Miehikkälä 27,9 % Vironlahti 12,6 % muutos Kouvola 14,7 % Hamina 11,3 % Koko maa 8,9 % 17,5 %
16 Ilmastoindikaattorit Ajoneuvosuorite asukasta kohti Tuloksina on esitetty ajoneuvosuoritteen suhteellinen muutos asukasta kohti, sillä käytettävissä olevista liikennelaskenta tiedoista ei ole mahdollista selvittää asukkaiden aiheuttamaa todellista kokonaisliikenne suoritetta. Kotkan luvut puuttuvat, koska tielaitoksen luvut eivät sovellu Kotkan liikennemäärien arvioimiseen. Luvuista on laskettu pois pääosa läpikulkuliikenteestä, joten sen vaikutus suoritteen muutoksiin on vähäinen. Ajoneuvosuoritteet ovat Kymenlaaksossa kasvaneet hyvin nopeasti, mutta kasvu on saman kaltaista koko maassa, tosin koko maan tasolla taantuman vaikutukset näkyvät voimakkaammin.
17 Autoistumisaste Autoistumisaste %, vuosi 2007 Autollisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, Tietolähteet: Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke, Tilastokeskus Autottomien asuntokuntien osuus asuntokunnista % 1 auton omistavien asuntokuntien osuus asuntokunnista % 2 tai useamman auton omistavien asuntokuntien osuus asuntokunnista % Autollisten asuntokuntien osuus yhteensä % Hamina 24,5 46,6 28,9 75,5 Iitti 24,9 42, ,1 Kotka 35,4 46,1 18,5 64,6 Kouvola 26,2 46,5 27,3 73,8 Miehikkälä 23 41,2 35,8 77 Pyhtää 17, ,2 82,2 Virolahti 20,9 43,9 35,1 79
18 Ilmastoindikaattorit Autoistumisaste Kymenlaakso on Kotkaa lukuun ottamatta hyvin autoistunut. Autoistunein on Pyhtää, jossa ilman autoa on enää harvempi kuin joka viiden kotitalous ja lähes 40%:lla on kaksi tai useampi auto. Autoistuminen on hyvin nopeaa, vielä 1995 kolmannes talouksista oli autottomia myös pienissä kunnissa. Tutkimusten mukaan autoistuminen johtaa palveluiden hakemiseen pidempien matkojen takaa, jolloin lähipalveluiden kysyntä heikkenee. Auton hankkiminen vähentää radikaalisti asiointimatkoja kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Toisen auton hankinta lähes lopettaa muiden liikkumismuotojen käytön, silloinkin kun tarjolla on hyviä liikkumispalveluita. Ympäristösyiden lisäksi autoistumisen hillitseminen on tärkeää lähipalveluiden ja arkiliikkumisen ylläpitämiseksi.
19 Työmatkasuorite työllistä kohti Työmatkasuorite (km)/työllinen OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, Tietolähteet: Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke, Tilastokeskus Vuosi Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti ,2 8,9 8,9 8,9 9,0 12,4 10, ,2 12,2 9,8 10,5 10,2 14,0 12, ,3 14,2 10,6 12,2 14,1 15,1 14, ,1 16,8 12,0 13,1 17,4 17,2 15,8 muutos % 89 % 35 % 47 % 94 % 38 % 47 %
20 Ilmastoindikaattorit Työmatkasuorite työllistä kohti Työmatkat pitenevät Kymenlaaksossa nopeasti, nopeimmin Miehikkälässä ja Iitissä, jossa matkojen pituudet ovat lähes kaksinkertaistuneet vain 12 vuodessa. Hitainta kasvu on Kotkassa ja Haminassa, joissa tehdään Kymenlaakson lyhintä työmatkaa. Trendinä on, että lyhyet alle 5 km työmatka vähenevät voimakkaasti kaikkialla samalla, kun pitkät yli 20 km työmatka yleistyvät. Kehityksestä huolimatta 70-80% asukkaista kaikissa Kymenlaakson kunnissa tekee korkeintaan 20 km työmatkaa, joten mahdollisuudet mm. työmatkapyöräilyn lisäämiseen ovat hyvät.
21 Ilmastoindikaattorit Maankäyttö Rakennetun alueen aluetehokkuus (rakennetun kerrosalan suhde maapinta-alaan) Joukkoliikennepalveluiden tavoitettavissa asuvien osuus väestöstä (%) Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus (lähietäisyydellä asuvien osuus väestöstä %) Väestön sijoittuminen taaja- ja haja-asutuksen alueille
22 Rakennetun maan aluetehokkuus Rakennetun alueen aluetehokkuusluku (rakennetun kerrosalan suhde rakennettuun maapinta-alaan) Lähteet: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta/Elinympäristön seuranta, /CORINE Land Cover Rakennettu kerrosala: Tilastokeskus vuosi 2000 kaikki rakennetut alueet asuinalueet Alue m 2 /m 2 m 2 /m 2 Hamina 0,045 0,040 Iitti 0,022 0,020 Kotka 0,093 0,087 Kouvola 0,045 0,045 Miehikkälä 0,014 0,013 Pyhtää 0,021 0,022 Virolahti 0,017 0,015
23 Ilmastoindikaattorit Rakennetun maan aluetehokkuus Aluetehokkuus on Kymenlaaksossa alhainen muualla paitsi Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa. Haminan tilanne osoittaa, että myös pienessä kunnassa voidaan päästä suhteellisen korkeaan aluetehokkuuteen. Matalin aluetehokkuus on Miehikkälässä ja Virolahdella. Mitä matalampi aluetehokkuus on, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa on tarjota kuntalaisille tyydyttäviä palveluita kohtuullisella etäisyydellä. Tutkimusten mukaan aluetehokkuus korreloi selvästi liikkumiseen kulutettavan energian kanssa. Joukkoliikennepalveluiden kannattavuuden kannalta aluetehokkuuden alarajana pidetään usein lukua 0,02. Aluetehokkuutta tulisi nostaa erityisesti palveluiden lähettyvillä.
24 Joukkoliikenne palveluiden tavoitettavissa asuvien osuus Joukkoliikennepalveluiden tavoitettavissa asuvien osuus väestöstä (%) Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, Tietolähteet:Liikennevirasto/Digiroad, Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus PL 70, Helsinki Vuosi Etäisyys linjaautopysäkkiin enintään 250 m Etäisyys linjaautopysäkkiin enintään 1000 m Etäisyys rautatieasemalle enintään 2,5 km Hamina ,7 % 93,1 % - Iitti ,1 % 71,4 % 53,4 % Kotka ,1 % 99,5 % 61,7 % Kouvola % 89,7 % 42,9 % Miehikkälä ,7 % 44,1 % - Pyhtää ,4 % 84,9 % - Virolahti ,3 % 66,5 % -
25 Ilmastoindikaattorit Joukkoliikennepalveluiden tavoitettavissa asuvat Linja-autopysäkin saavutettavuus on hyvä Haminassa, Kouvolassa ja Kotkassa, jossa se on jopa eriomainen. Heikosti linja-autopysäkkien tavoitettavissa asutaan Virolahdella ja Miehikkälässä. Kaikissa kolmessa rautatiekunnassa asutusta sijaitsee suhteellisen paljon asemien läheisyydessä. Vuodesta 2005 vuoteen 2008 tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan, Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa kuitenkin aavistuksen parantunut ja muissa kunnissa heikentynyt. Linja-autopysäkistä lyhyellä kävelyetäisyydellä asuu niin vähän asukkaita Iitissä, Miehikkälässä ja Virolahdella, että linjaautopalveluille on vaikea ylläpitää riittävää kysyntää.
26 Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, Tietolähteet: Tilastokeskus, Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus PL 70, Helsinki Kunta Vuosi Enintään 500 m etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuvien asukkaiden osuus [%] Enintään 1 km etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuvien asukkaiden osuus [%] Hamina ,6 68,1 Iitti ,5 44,4 Kotka ,4 79,1 Kouvola ,6 65 Miehikkälä ,2 30,2 Pyhtää ,4 31,5 Virolahti ,3 41,4
27 Ilmastoindikaattorit Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus Päivittäistavarakaupan saavutettavuus on kohtuullisen hyvä ainoastaan Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa, jossa se on pienelle kunnalle jopa erittäin hyvä. Muissa kunnissa saavutettavuus on heikko, kun selvästi alle puolella asukkaista päivittäistavarakauppaan on lyhyt kävelymatka. Saavutettavuus on vuoden 2000 jälkeen heikentynyt muualla paitsi Virolahdella, jossa negatiivinen kehitys on saatu kääntymään vuoden 2005 jälkeen. Voimakkaimmin saavutettavuus on heikentynyt Miehikkälässä. Eniten uhattuina lähikauppapalvelut ovat Miehikkälässä ja Pyhtäällä, jossa harvempi kuin joka kolmas pääsee kauppaan helposti kävellen.
28 Väestön sijoittuminen taaja- ja hajaasutuksen alueille Asutuksen jakautuminen taajama- ja haja-asutusalueille, vuosi 2005 Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu/ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, , Tietolähde: Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus PL 70, Helsinki Kunta Taajamissa asuvien osuus [%] Haja-asutusalueilla asuvien osuus [%] Kyläalueilla asuvien osuus haja-asutusalueiden väkiluvusta [%] Harvan pientaloasutuksen alueilla asuvien osuus [%] Hamina 86,1 13,9 14,6 48,2 Iitti 54,9 45,1 12,8 34,6 Kotka 97,7 2,3 6,9 49 Kouvola 85,3 14,7 8,8 31,2 Miehikkälä 29,1 70, ,9 Pyhtää 68,7 31, Virolahti 45,4 54,6 37,1 53,9
29 Ilmastoindikaattorit Väestön sijoittuminen taaja- ja haja-asutuksen alueille Vuodesta 2000 vuoteen 2005 harvan pientaloasutuksen määrä taajamissa on kasvanut ja kyläasutus haja-alueilla vähentynyt Kymenlaaksossa, mikä kertoo yhdyskuntarakenteen hajoamisesta. Ainoastaan Kouvolassa kehitys on ollut em. mittareilla hienoisesti myönteistä ja Iitissä haitallinen kehitys on ollut hyvin vähäistä. Hajaantuneinta asutus on Miehikkälässä, jossa kyläasutus on vähentynyt voimakkaimmin. Myös Iitissä kyläasutusta on vähän. Virolahdella asutaan vielä suhteellisen hyvin kyläalueilla. Kyläalueiden asutuksen väheneminen heikentää maaseudun elinja vetovoimaisuutta. Harvan pientaloasutuksen lisääntyminen taajamissa hajottaa toistaiseksi melko hyvien Kotkan ja Haminan yhdyskuntarakennetta.
30 Ilmastoindikaattorit Energia Uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö
31 Uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista Uusiutuvan energian määrä (TJ) ja osuus energiantuotannon polttoaineista (%) Lähde: Vahti järjestelmään raportoitu polttoaineiden käyttö vuosi Hamina TJ ,73 % 52 % 64 % 64 % 0,7 % Kotka TJ % 31 % 41 % 50 % 63 % Kouvola TJ % 41 % 48 % 56 % 61 %
32 Ilmastoindikaattorit Uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella ei ole suuremman. mittakaavan energiantuotantoa tämä indikaattorin laskemiseksi Iitin tiedot Vahdissa eivät olleet luotettavia, minkä vuoksi Iitin arvot puuttuvat. Uusiutuvan energian käyttöä Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa dominoi metsäteollisuus, mikä näkyy erityisesti Haminassa uusiutuvan energian käytön romahduksena. Muiden sektoreiden polttoaineen käyttö on metsäteollisuuteen verrattuna niin pientä, että tehdyt panostuksen uusiutuvan energian lisäämiseksi eivät luvuissa juuri erotu. Olisi hyödyllistä selvittää, kuinka metsäteollisuutta ja muuta energiantuotantoa voitaisi tarkastella erikseen.
33 Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö (kgco2/mwh) Laskettu kaukolämmön, siihen liittyvän sähkön, lauhdesähkön ja prosessihöyryn tuotantomääriä kohti Lähde: Laskettu Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tuotantotilastojen pohjalta, Kotkan tiedot: Kotkan Energia vuosi muutos kgco2/mwh kgco2/mwh kgco2/mwh kgco2/mwh Kotka % Kouvola % Iitti %
34 Ilmastoindikaattorit Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö Haminassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella ei ole suuren mittakaavan kaupallista energiantuotantoa tämä indikaattorin laskemiseksi Hiilidioksidin ominaispäästö on laskenut mukavasti Iitissä, Kouvolassa ja Kotkassa. Suurin syy ominaispäästön laskuun on puupolttoaineiden käytön lisäämisessä. Kouvola on saanut ominaispäästön jo erittäin hyvälle tasolle. Iitissä ominaispäästö on noussut vuodesta 2005, mikä johtuu lisääntyneestä turpeen käytöstä.
35 Ilmastoindikaattorit Materiaalitehokkuus Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti (kg/hlö) Materiaalina ja energiana hyödynnettävän osuus yhdyskuntajätteistä (%) Tiedot on saatavissa vain nk. KAS-alueelta, johon kuuluvat: Kotka, Kouvola, Hamina, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala, Elimäki, Iitti, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä, Jaala, Lappeenranta, Imatra, Joutseno, Parikkala, Ruokolahti, Luumäki, Taipalsaari, Rautjärvi, Savitaipale, Lemi ja Ylämaa. Lisäksi Kymenlaakson jäte Oy:n toimialueeseen kuuluva Lapinjärvi on esitetyissä luvuissa mukana. Suomenniemi ei ole luvuissa mukana, sillä se kuuluu Metsäsairila Oy:n alueeseen
36 Materiaalitehokkuus Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti (kg/hlö), KAS-alue vuosi muutos kg/hlö kg/hlö kg/hlö kg/hlö % Kokonaisjäte % Materiaalina ja energiana hyödynnettävä osuus yhdyskuntajätteistä (%), KAS-alue vuosi Materiaalina % 40 % 41 % 42 % 42 % Energiana % 13 % 10 % 8 % 29 %
37 Ilmastoindikaattorit Materiaalitehokkuus Tietoja jätteiden määristä ja hyödyntämisestä on vaikeaa selvittää kuntatasolla, sillä erilliskerättyjä jakeita kerätään yli kuntarajojen. KAS-alueen lukujen katsotaan antavan käsityksen materiaalitehokkuuden kehittymisestä Kymenlaaksossa Jätteiden hyötykäyttö materiaalina ei ole merkittävästi lisääntynyt Energiahyötykäytössä on tapahtunut suuri lisäys vuonna Kokonaisjätemäärät ovat kasvaneet nopeasti vuodesta 2002, vaikka kasvu on hidastunut vuoden 2007 jälkeen. Jätemäärien kasvu kertoo materiaalitehokkuuden huononemisesta. Tehokkaimmin materiaalitehokkuutta parannetaan jätteen synnyn ehkäisyllä.
38 Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson kuntien tärkeimmät mahdollisuudet ja haasteet
39 Hamina Mahdollisuudet Hyvän yhdyskuntarakenteen entistä suunnitelmallisempi kehittäminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. Hamina voisi olla tällä saralla todellinen mallikunta. Yhdyskuntarakenteeseen liittyen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen lähtökohdat ovat erinomaiset. Kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvun hidastuminen Kaasun ja biokaasun yhteiskäyttö Tuulienergia
40 Hamina Haasteet uusiutuvan energian pieni osuus energiantuotannossa rakennusten energiankulutusta kuvaavan mittarin puuttuminen kotitalouksien ja työpaikkojen suuri sähkönkulutus
41 Iitti Mahdollisuudet Melko hyvään yhdyskuntarakenne, jossa suurin osa asutuksesta on sijoittunut Kausalan keskustan tuntumaan rautatieaseman parempi hyödyntäminen Uusiutuvan energian käytön lisääminen kaukolämmityksessä sekä rakennusten erillislämmityksessä
42 Iitti Haasteet Kotitalouksien hyvin suuri sähkönkulutus Pitenevät työmatkat ja siten nopeasti kasvava työmatkasuorite Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja asumisväljyyden kasvun pysäyttäminen Teollisuuden sähköintensiivisyyden kasvu
43 Kotka Mahdollisuudet Asutuksen suuri osuus kohtuullisella etäisyydellä rautatieasemista Suhteellisen alhainen autoistumisaste Rakennusten suhteellisen pieni sähkölämmityksen osuus ja toisaalta vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien yleisyys Sijainti rannikoilla hyvissä tuuliolosuhteissa Pyöräilyn, erityisesti työmatkapyöräilyn, edistäminen
44 Kotka Haasteet Kaukolämmityksen osuuden kasvattaminen Rakennusten energiankulutuksen pienentäminen Palveluiden saavutettavuuden parantaminen
45 Kouvola Mahdollisuudet Rakennusten lämmitysmuotojen jakauma ja energiantehokkuus, hyvät lähtökohdat kehittyä kestävän asumisen mallikunnaksi: sähkölämmityksen pieni osuus suuri uusiutuvan osuus kaukolämmöntuotannossa korkea maalämmön osuus uusissa pientaloissa laskenut rakennusten lämmön ominaiskulutus Rautatieaseman parempi hyödyntäminen ja muun joukkoliikenteen kehittäminen Uuden, entistä vähemmän energia- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden luominen
46 Kouvola Haasteet Kotitalouksien sähkönkulutuksen nopea kasvu Pitenevät työmatkat ja siten kasvava työmatkasuorite Korkea autoistumisaste Lähipalveluiden saavutettavuuden heikkeneminen
47 Miehikkälä Mahdollisuudet Suuri määrä kesämökkejä antaa pohjan kehittyä kestävän kesämökkeilyn edelläkävijäksi. Öljylämmitteisten rakennusten muuttaminen ekotehokkaammiksi eri teknologioita hyödyntäen Bioenergian tuotannon lisääminen yhteistyössä maatilojen kanssa Kohtuulliset joukkoliikenne yhteydet, joilla on potentiaalia kehittyä pendelöijiä palveleviksi Suhteellisen alhainen sähkönkulutus työpaikkaa kohti antaa myönteisen lähtökohdan vähentää kulutusta edelleen
48 Miehikkälä Haasteet Sähkölämmityksen suuri osuus niin olemassa olevissa rakennuksissa kuin uusissakin Asutuksen hajaantuminen yhä kauemmaksi palveluista Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Uusiutuvaa energiaa käyttävän aluelämpöverkon rakentaminen
49 Pyhtää Mahdollisuudet Asutuksen melko hyvä sijoittuminen suhteessa linjaautopysäkkeihin Maalämmön suosion kasvu Aluelämpöverkon laajentaminen ja uusiutuvan energian käyttö lämmöntuotannossa Palvelutyöpaikkojen kohtuullisen alhainen sähkönkulutus
50 Pyhtää Haasteet Kotitalouksien korkea sähkönkulutus Sähkölämmitteisten rakennusten suuri määrä Asumisväljyyden kasvun pysäyttäminen Lähipalveluiden parantaminen Autoistumisen seurausten hallinta Puuenergian käytön vähäisyys
51 Virolahti Mahdollisuudet Suuri määrä kesämökkejä antaa pohjan kehittyä kestävän kesämökkeilyn edelläkävijäksi. Öljylämmitteisten rakennusten muuttaminen ekotehokkaammiksi eri teknologioita hyödyntäen, myös kaasun mahdollisuuksia käyttäen Suhteellisen suositusta maalämmöstä saaduista kokemuksista oppiminen ja tiedon levittäminen rakentajille ja lämmitysjärjestelmän vaihtajille Bioenergian tuotannon lisääminen yhteistyössä maatilojen kanssa Kohtuulliset joukkoliikenne yhteydet, joita on potentiaalista kehittää pendelöijiä palveleviksi
52 Virolahti Haasteet Sähkölämmityksen suuri osuus niin olemassa olevissa rakennuksissa kuin uusissakin Kotitalouksien ja maatalouden korkea sähkönkulutus Palveluiden saavutettavuus Palvelutyöpaikkojen sähkönkulutus, jonka tehostamisessa kunta voisi toimia esimerkkinä yksityiselle sektorille Aluelämpöverkon laajentaminen ja uusiutuvan energian käyttö lämmöntuotannossa
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014
NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2011 2010 liikenne kulj. kulj. 2012 Etelä-Karjala
LisätiedotEkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen
EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2012 2011 liikenne kulj. kulj. 2013 Etelä-Karjala
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Terv.huollon Yhteensä 2009 2008 liikenne kulj. kulj. kulj.
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotVerkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite
LisätiedotELY-keskuksen palvelut
ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 11/2012
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2012 Marraskuun työllikatsaus 11/2012 Julkaisuvapaa perjantaina 21.12.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Työttömänä olevia työnhakijoita oli kuun lopussa Kaakkois-Suomessa
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotYhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Marraskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Marraskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 11/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotKatsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2016/ Motiva Oy
Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 216/17 23.8.218 Motiva Oy 29.8.218 1 MJ/euro (21 hinnoin) Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotTaipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö
Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat
Lisätiedot10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO
Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 10/2012
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus lokakuu 2012 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä oli lokakuun lopussa
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotElokuun työllisyyskatsaus 8/2012
NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella
LisätiedotIlmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 10/2013
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 Lokakuun työllikatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömyyden kuva ei ole Kaakkois-Suomessa olennaisesti muuttunut
LisätiedotKatsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy
Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotMiten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?
Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2/2013
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2014
NÄKYMIÄ TOUKOIKUU 2014 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2014 Työttömyys on lisääntynyt toukokuussa hieman enemmän
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 4/2012
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä oli huhtikuun
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotHeinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2013 Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, mutta Kaakkois-Suomessa
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2013
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2/2014
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2013
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 Toukokuun työllikatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Talven ja kevään aiempien kuukausien mukainen työttömyyden kasvuvauhti
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen Yhteenveto LCA Consulting Oy Energiankäytön nykytila - lämmitystapajakauma Joroisten alueella olevien kiinteistöjen lämmitystapajakauma käytetyn polttoaine-energian
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013
NÄKYMIÄ HUHTISKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Huhtikuun työllikatsaus 4/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.5.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 10/2014
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden
LisätiedotSähkölämmityksen tulevaisuus
Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotLIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA
Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA Päästötön liikenne 2045? Eduskunta, 21.9.2018 Liikenteen CO 2 -päästöt 12,5 Mt (+ ulkomaan liikenne 8,6 Mt) Ulkomaan tiekuljetukset:
Lisätiedot