Kaupunginvaltuusto VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2011 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2011 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNI- TELMA

2 2 1. Johdanto 5 2. Konsernitavoitteet Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Viitasaaren Lämpö Oy Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Witas Oy Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 7 3. Viitasaaren kaupungin strategia Johdanto SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI VIITASAAREN KAUPUNGISTA SWOT-ANALYYSI/STRATEGINEN MERKITYS ARVOT VIITASAAREN VISIO VIITASAAREN KAUPUNKISTRATEGIAN PAINOPISTEET TOTEUTUS JA SEURANTA Palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin palvelukunnan kaikkia toimialoja koskevat keskeiset tavoitteet vuosille Sitovuus Tuloslaskelma Yleishallinnon toimielimet Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Yleishallinnon talousarvio Tukipalvelut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Tukipalvelut talousarvio Elinkeino- ja maataloustoimi Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Toteutuminen ja poikkeamat Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio Yleishallinto yhteensä - talousarvio

3 3 10. Perusturvan toimiala Perusturvan toimialan visio: Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Perhepalvelut - tuloskortti Perhepalvelut talousarvio Vanhuspalvelut tuloskortti Vanhuspalvelut talousarvio Sairaanhoitopalvelut - tuloskortti Sairaanhoitopalvelut talousarvio Perusturvan toimiala - talousarvio Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatus Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Varhaiskasvatus talousarvio Koulut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Koulutoimen strategian mukaiset mittarit Koulut talousarvio Opistot Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Opistojen strategian mukaiset mittarit Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Opistot talousarvio Kirjasto Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Kirjaston strategian mukaiset mittarit Kirjasto talousarvio Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio Sivistystoimen toimiala - talousarvio Tekninen toimiala 78

4 Yhdyskuntatekniset palvelut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio Tilapalvelu Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Tilapalvelu talousarvio Maankäyttö Toiminnalliset muutokset vuonna Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Maankäyttö talousarvio Muut tekniset palvelut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Muut tekniset palvelut talousarvio Tekninen toimiala talousarvio Ympäristö Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Ympäristö talousarvio Vesihuoltolaitos Henkilöstömuutokset vuonna Investoinnit Rahoituslaskelma Allekirjoitukset 97

5 5 1. Johdanto Tämä on viides kerta, kun Wiitaunionin kuntaparin kunnat, Pihtipudas ja Viitasaari, käsittelevät tulevan vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman tässä muodossa. Rakenne on yhtenäinen, mutta talousarvioluvut ovat kummallakin omansa. Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: - konsernitavoitteet, kohta 2 - kuntastrategia, kohta 3 - palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-15) - investoinnit, kohta 16 - rahoituslaskelma, kohta 17 Henkilöstösuunnitelma tuodaan valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi erikseen omana kokonaisuutenaan. Palvelusopimuksella kansalaiskunnat tilaavat palvelujen järjestämisen palvelukunnalta. Palvelukunta sitoutuu sopimuksella järjestämään kunnalliset palvelut sopimuksen mukaisesti. Sisäilmaongelmista aiheutuvat kustannukset tilapalvelulle ja vanhuspalveluille ovat erittäin raskaat vuosien 2011 ja 2012 aikana. Tällä hetkellä tiedossa olevien ratkaisujen kokonaiskustannus kaupungille on noin euroa, koostuen alla olevista kustannuksista. Sisäilmaongelmista aiheutuvien väliaikaisratkaisujen lisäkulut vuodelle vanhuspalvelut VÄLIAIKAISTILOJEN KUSTANNUKSET Mm.yöhoito (=yöhoitaja) Asumispalvelujen osto/ 6 asumispalvelupaikkaa Yövartiointi Turvajärjestelmät Väistötiloista aiheutuvien väliaikaisratkaisujen lisäkulut vuodelle tilapalvelut Väistötilojen kustannuksia: - tilaelementtien vuokrat - terveyskeskus ala-aste yläaste, kokonaisuus tilaelementtien sähkönkulutukset - terveyskeskus ala-aste Rantakoti-Helmiina - vuokrat Vuokrataloille sähkökulut yhteensä: Lisäksi tulevat pystytys- ja purkukustannukset sekä kuljetuskustannukset

6 6 2. Konsernitavoitteet 2.1. Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan 2. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja itsensä kannattavasti ja niiden tulee strategian mukaisesti tehostaa toimintaansa. Kaupungin maksettavaksi tulevat käyttömenot ja investoinnit eivät saa kasvaa Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 1. Yhtiön talouden vakauttaminen Mittarit: lainakanta pienentynyt ja korkokulut alentuneet 2. Vuokrataso vastaa kustannuskehitystä Mittarit: vastikkeet ajantasaistettu peruskorjaukset huomioiden 3. Yhtiö toimii aktiivisena asumisen kehittäjänä kunnassa Mittarit : - elinkaari- ja energiataloudellisia kehittämistoimenpiteitä toteutettu - Wiitalinnan rakentaminen käynnistynyt v yhtiön vuokra-asuntojen peruskorjaussuunnitelma tehty 4. Vuokra-asuntojen käyttöaste on korkea Mittarit: tyhjien asuntojen määrä on pieni ja niitä on myyty 2.3. Viitasaaren Lämpö Oy 1. Kaukolämmön tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 2. Kotimaisen polttoaineen hyödyntäminen lämpökeskuksessa ja tähän liittyvien työllistämistavoitteiden toteuttaminen 3. Sovitun osinkotulon vuotuinen tulouttaminen kaupungille 4. Yhtiön toimialan laajentamismahdollisuus selvitetään 2.4. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 1. Kaupungin alueella toimivien liikeyritysten toimintaedellytysten kehittäminen erillisten päätösten pohjalta 2. Kaupungin vetovoiman lisääminen mm. turvaamalla tarvittavat toimitilajärjestelyt 3. Yksittäisten erityispalveluhankkeiden toteuttaminen 4. Vuokratilojen käyttöaste pidetään korkeana 2.5. Witas Oy Alueelliselle kehittämisyhtiölle asetetaan konsernitavoitteet vuosittain yhtiön kaupungin edustajille järjestämässä tilaisuudessa.

7 1. Yrittäjyyden, myös maaseutuyrittäjyyden ja matkailun, kehittäminen sekä ulkopuolisen rahoituksen mahdollisimman suuri hyödyntäminen alueella 2. Kaupunkistrategiassa asetetun työpaikkatavoitteen toteuttaminen ( 100 %:n työpaikkaomavaraisuusaste) 3. Tehokas ja tuottava yritysneuvonta elinkeinopoliittisesti vaikuttavin tuloksin 4. Uusien innovaatioiden hyödyntäminen alueen yrityksissä Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 1. Aikuiskoulutuksen, erityisammattikoulutuksen ja taiteen perusopetuksen tarvitsemien opetustilojen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas ylläpito 2. Sisäilmaongelmat ratkaistu 2.7. Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat Kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista aloitettua Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin kuntapariyhteistyötä, Wiitaunionin toimintaa jatketaan ja kehitetään pidetyn valtuustojen yhteisen seminaarin pohjalta. Wiitaunionille laaditaan selkeä palvelustrategia, jonka avulla määritellään palvelujen järjestämiseen ja tasoon vaikuttavat asiat sekä henkilöstön ja talouden tasapainon linjaukset. Samalla käydään läpi palvelujen tuotteistuksen sekä hinnoittelun ja laskutuksen periaatteet ja valmistellaan henkilöstön siirtoa alkaen. Suoriteperustainen ja tuotantoyksikkökohtainen budjetointi otetaan käyttöön ja yhtiöittämisratkaisujen mahdollisuudet selvitetään. Palvelusetelien käyttömahdollisuuksia laajennetaan oman palvelutuotannon ja kilpailuttamisen kautta hankittavien ostopalvelujen vaihtoehtona alkaen perustettu Kinnulan ja Pihtiputaan kuntien sekä Viitasaaren kaupungin perusturvan yhteistoiminta-alue jatkaa toimintaansa ja yhteistoimintasopimukseen tarvittavat muutokset käydään läpi v aikana.. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan. Konsernivalvonta ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta integroituvat osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää.

8 8 3. Viitasaaren kaupungin strategia HYVINVOIVA KUNTALAINEN TYÖSTÄ TOIMEEN- TULOA Viitasaaren kaupunki on keskeisen sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä aluekeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa ja täällä asioivien parhaaksi. VETOVOIMAA TALOUS TASA- PAINOON

9 Johdanto Strategian rakenne Kaupunkistrategia perustuu tulevaisuuden strategiseen tahtotilaan eli visioon, joka kuvaa minkälaiseksi kaupungiksi Viitasaaren halutaan kehittyvän pitkällä aikavälillä. Visiota tarkentavat painopistealueiden strategiset päämäärät, jotka ovat pääosin mitattavia tai arvioitavia pitkän aikavälin kehittämispäämääriä. Päämääristä on johdettu strategian toteuttamisen kannalta keskeiset strategiset tavoitteet ja hankkeet, jotka tarkennetaan budjettiprosessissa vuositason mitattaviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi ja konkretisoidaan edelleen toimintayksiköiden ja laitosten tavoitteiksi. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja luovat kiinteän perustan mm. johtamiselle. Viitasaaren kaupunkistrategia perustuu suurelta osin Viitasaaren kaupungin strategiaan , joka hyväksyttiin valtuustossa Tällöin strategian painopisteinä olivat asukasluku kasvuun, kuntatalous plussalle, lisää työpaikkoja ja imago positiiviseksi. Kaupunkistrategian tarkistukseen ovat johtaneet muuttunut taloudellinen tilanne, aiemman strategian päivitys sekä edellisen kauden valtuutettujen antama arviointi. Arvioinnissa painotettiin talouden kuntoon saattamista, perusturvapalveluiden kehittämistä, kuntayhteistyötä, lapsiystävällistä imagoa ja syntyvyyttä, työllisyyttä ja koulutusta sekä elinvoimaista kuntakuvaa ja torin seudun keskustan kehittämistä. Kaupunginhallitus on valmistellut strategiaa Swot-analyysin pohjalta. Strategialuonnos lähetettiin lausuntokierrokselle mm. lautakunnille sekä keskeisille paikallisille yhteistyötahoille. Strategialuonnos oli myös kaupungin kotisivuilla kuntalaisten kommentoitavana. Kirjallisia lausuntoja saatiin yhteensä 18 kpl. Kaupunkistrategian laadinnassa on lisäksi kuultu useita eri tahoja, mm. henkilöstöä ja mökkiläisfoorumia, joka edustaa kaupungin kesäasukkaita. Strateginen johtaminen kaupungissa on erityisesti kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tehtävänä. Strategialla valtuusto osoittaa kunnallispoliittiselle toiminnalle päälinjat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä viranhaltijajohdon tehtävänä on johtaa käytännön toimintaa valtuuston asettamien päälinjojen mukaisesti.

10 SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI VIITASAAREN KAUPUNGISTA Kaupungin vahvuudet Kaupungin heikkoudet Strateginen sijainti Etäisyydet Puhdas ja monipuolinen luonto Julkinen liikenne Kilpailukykyiset elinkustannukset Hitaat tietoliikenneyhteydet Maankäyttöresurssit Väestöpohja Hyvät palvelut Alhainen koulutustaso Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet Hajanainen yhdyskuntarakenne Vireät kylät Alhainen tulotaso Loma-asuminen Kuntatalous Kulttuuri Tunnettavuus Kaupallisten palveluiden keskus Toimintaympäristön mahdollisuudet Toimintaympäristön uhat Liikenneyhteydet Talouskriisi Arvojen uusjako/ maallemuutto Väestön ikääntyminen Loma-asuminen Väestökato Matkailun mahdollisuudet Työpaikkamenetykset Uusiutuvat luonnonvarat Elinvoiman keskittyminen maakunnassa Kuntapariyhteistyö Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys Palvelurakenteiden uudistus Valtiovallan toimenpiteet Seutukuntayhteistyö Kuntapariyhteistyö Ilmastonmuutos

11 3.3. SWOT-ANALYYSI/STRATEGINEN MERKITYS 11 VIITASAAREN VAHVUUDET Miten hyödynnetään Strateginen sijainti - selkeä seutukeskus - elinkeinopolitiikan kehittäminen - ohikulkuliikenteen pysäyttäminen - Sinisen tien hyödyntäminen Puhdas ja monipuolinen luonto - metsien moninaiskäyttö - vesistö- ja kalastusmatkailu - reitistöt ja kohteet (vaellus, kelkkailu yms.) Kilpailukykyiset elinkustannukset - asunto- ja tonttimarkkinointi - tulomuutto Maankäyttöresurssit - tehokas kaavoitus - kaavoitetaan järvenrantatontteja - kyläkaavat - edulliset teollisuustontit Hyvät palvelut - tiedotus - markkinointi - palveluntuottajien ja kaupungin yhteistyö - ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö - aikuiskoulutuksen kehittäminen - valtionhallinnon palveluiden säilyttäminen paik- - kakunnalla Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet - asukkaiden aktivoiminen liikuntapalveluiden käyttäjinä - hyödynnetään matkailumarkkinoinnissa Vireät kylät - kyläkoulujen monipuolinen käyttö - kylien yhteistyöhankkeet ja markkinointi - palveluyrittäjyyttä kylille - tuetaan kylien omaehtoisia hankkeita - lähiruuan suosiminen - maallemuuttajien houkutteleminen Loma-asuminen - palveluiden markkinoiminen loma-asukkaille - kannustetaan ympärivuotiseen asumiseen ja ns. kakkosasunnon hankintaan Kulttuurijärjestöt ja -tapahtumat - kulttuuriaarteet tuodaan esille ja hyödynnetään kuntamarkkinoinnissa - järjestöjen verkostoituminen Jyväskylän seudun tapahtumajärjestäjien kanssa Kaupallisten palveluiden keskus - ostosmatkailun kehittäminen ja markkinointi - palvelujen ja lähiruuan markkinointi

12 12 VIITASAAREN HEIKKOUDET Miten poistetaan Etäisyydet - tarjotaan sähköistä asiointia ja sähköisiä pal- - veluja - hyödynnetään etätyömahdollisuudet - tieavustukset - julkisen hallinnon yhteispalvelun kehittäminen Julkinen liikenne - kehitetään asiointiliikennettä - kehitetään kutsuohjattua julkista liikennettä myös keskusta-alueella - vaikutetaan maakunnallisiin linjauksiin, mm. raideyhteyden kunnostamiseen Hitaat tietoliikenneyhteydet - tuetaan laajakaistayhteyksien rakentamista hajaasutusalueelle Väestöpohja - lapsiperheiden palveluihin satsataan - palveluyrittäjyyttä ikäihmisille - luodaan edellytyksiä yrittäjyydelle Alhainen koulutustaso - aikuiskoulutuksen kehittäminen - toisen asteen koulutuksen monipuolistaminen - etä ja verkko-opiskelumahdollisuuksien lisääminen - tuetaan yrittäjien yhteyksiä korkeakouluihin Alhainen tulotaso - korkeamman koulutustason työpaikkoja - yksilöllisten tarpeiden mukainen tonttitarjonta Hajanainen yhdyskuntarakenne - uusi rakennusteollisuuden avaus paikallisesta pientalokonseptista (Viitasaari-talo) - kaavoituksen tiivistäminen keskustaajamassa Kuntatalous - palvelurakenteen uudistaminen - raamibudjetointiin sitoutuminen - aktiivinen elinkeinopolitiikka - investointien sopeuttaminen poistojen tasolle pitkällä tähtäimellä Tunnettavuus - Viitasaari-brändin luominen - markkinointitapojen uudistaminen - viitasaarelaisen taiteen ja kulttuurin tuotteistaminen

13 13 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET Miten käytetään hyväksi Liikenneyhteydet - hyvien yhteyksien hyödyntäminen yritysmarkkinoinnissa - ohikulkuliikenteen pysäyttäminen Arvojen uusjako/maallemuutto - Viitasaari tutuksi Jyvässeudulla ja pääkaupunkiseudulla - yhteys entisiin viitasaarelaisiin - myydään tontteja ja asuntoja sekä markkinoidaan niitä yhdessä kylien kanssa - Loma-asuminen - tonttitarjonnan aktivoiminen koko kaupungin alueella - palvelutarjonnan lisääminen Matkailun mahdollisuudet - LomaSeutu-brändin vahvistaminen - maatilamatkailu - Keitele-järven ja koskien hyödyntäminen - haetaan aktiivisesti uusia matkailuyrittäjiä Viitasaarelle - seudullinen yhteistyö; mm, Piispala ja Saarijärvi - hotelli nelostien varteen - matkailuyrittäjyyden luominen Uusiutuvat luonnonvarat - rakennetaan jalostusketjuja; verkostoidutaan - uusiutuvan energian hyödyntäminen laajamittaisemmin, Viitasaaren Lämpö Oy veturiksi - vesistöjen moninainen käyttö Kuntapariyhteistyö - yhteistoiminnan uudistaminen - tehokas, taloudellinen ja kilpailukykyinen palvelutuotanto - tarjotaan palveluita ympäröivän alueen kunnille kilpailukykyiseen hintaan Palvelurakenteiden uudistus - rakennemuutosten hakeminen - turvataan palvelut ammattitaitoisen työvoi- - man saatavuuden vaikeutuessa - henkilöstön aktivoiminen rakennemuutosten toteuttamiseen - yrittäjärekrytointi - palveluseteleiden hyödyntäminen Seutukuntayhteistyö - suurempien yhteishankkeiden mahdollistaminen - Saarijärvi-Viitasaari tien perusparannus

14 14 TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT Miten torjutaan Talouskriisi - elvyttävät investoinnit - kasvavan työttömyyden vaikutusten vähentäminen kunnan työllistämis- ja koulutustoimenpiteillä Väestön ikääntyminen - työpaikkoja nuorille - nuorten perheiden asuntoja - opiskelumahdollisuuksien turvaaminen Viitasaarella - palveluyrittäjyyttä ikäihmisille - lapsiperheiden palveluihin satsataan Väestökato - aktiivinen elinkeinopolitiikka - korkealaatuinen ja monipuolinen tonttitarjonta - monipuolinen asuntotarjonta - myönteinen kuntakuva - pidetään yhteyttä entisiin viitasaarelaisiin Työpaikkamenetykset - yritysvaikutusten arviointi päätöksissä - pidetään hyvä yhteys yrittäjiin - yrityskäynnit - elinkeinorakenteen monipuolistaminen - räätälöidyt yritysratkaisut kehittämisyhtiön kautta - sukupolvenvaihdokset - koulutus Elinvoiman keskittyminen maakunnassa - hakeudutaan strategiseen yhteistyöhön Saarijärven seudun ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoskikehityskäytävän kanssa - hyödynnetään hankerahoja - edunvalvonta maakuntatasolla Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys - toisen asteen koulutustarjonnan turvaaminen - joustavat aikuiskoulutusmahdollisuudet - yritysten työvoimatarpeiden ennakointi - nuorten osaajien paluu takaisin kotiseudun palvelukseen - viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö - hyvä henkilöstöpolitiikka - puolisolle työpaikka - etätyön mahdollistaminen Valtiovallan toimenpiteet - edunvalvonta - vahvistetaan aluekeskuksen asemaa Kuntapariyhteistyö - luottamuksen lisääminen - uudistuminen Ilmastonmuutos - energiansäästötalkoot - ympäristövaikutusten arviointi - kunnan rakennusten energiakulutuksen alentaminen 15 prosentilla

15 3.4. ARVOT 15 Viitasaaren kaupunkistrategiassa korostuvat seuraavat arvot: - turvallisuus - työn kunnioittaminen - yrittäjyys - kotiseuturakkaus - toiminnan tuloksellisuus 3.5. VIITASAAREN VISIO 2013 Viitasaaren kaupunki on keskeisen sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä aluekeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa ja täällä asioivien parhaaksi VIITASAAREN KAUPUNKISTRATEGIAN PAINOPISTEET Swot-analyysin pohjalta on valittu seuraavat strategian painopistealueet: TYÖSTÄ TOIMEENTULOA TALOUS TASAPAINOON VETOVOIMAA HYVINVOIVA KUNTALAINEN 1. TYÖSTÄ TOIMEENTULOA Strategisena päämääränä on työpaikkaomavaraisuus työpaikkoja lisäämällä ja työttömyyttä vähentämällä. Tavoitteet: Aktiivinen elinkeinopolitiikka uusiutuvan energian käytön lisääminen ja bioenergiasektorin vahvistaminen uusi rakennusteollisuuden avaus paikallisesta pientalokonseptista (Viitasaari-talo) matkailuelinkeinon kehittäminen LomaSeutu-brändiä markkinoimalla strategisen sijainnin hyödyntäminen markkinoinnissa tiivis vuorovaikutus yrittäjien ja maatilayritysten kanssa räätälöidyt yritysratkaisut kehittämisyhtiön kautta uusien yrittäjien aktiivinen hakeminen Edulliset teollisuustontit. Elvyttävät investoinnit. Aikuiskoulutuksen kehittäminen yritysten tarpeiden mukaan. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen. Metsien ja vesistöjen monipuolinen hyödyntäminen. Toimivat tietoliikenneyhteydet. Työttömyyden vähentäminen työllistämis-, kuntoutus- ja koulutustoimenpiteillä. Päätöksenteossa suoritetaan yritysvaikutusten arviointia.

16 16 Vastuutaho: Kehittämisyhtiö Witas Oy Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Kaupunginhallitus, kehittämisryhmä ja johtavat viranhaltijat Yrittäjäjärjestöt Viitasaaren Lämpö Oy Vuokra-asunnot Oy 2. TALOUS TASAPAINOON Strategisena päämääränä on saada suunnittelukaudella menokasvu hallintaan ja tulos poistojen jälkeen positiiviseksi. Tavoitteet: Raamibudjetointiin sitoutuminen. Veropohjan laajentaminen aktiivisella elinkeinopolitiikalla. Palvelurakenteen uudistaminen. Kuntapariyhteistyöllä tuottavuutta. Investointien sopeuttaminen poistojen tasolle pitkällä tähtäimellä. Olemassa olevan vuokra-asuntokannan myyminen vuokralaisille. Naapurikuntien välisen yhteistyön tiivistämisvaihtoehtojen selvittäminen. Vastuutaho: Toimialat ja lautakunnat Kaupunginhallitus 3. VETOVOIMAA Strategisena päämääränä on luoda Viitasaaresta viihtyisä paikka asua ja yrittää sekä lisätä kaupungin tunnettavuutta kuntamarkkinoinnilla. Tavoitteet: Hakeudutaan strategiseen yhteistyöhön Saarijärven seudun ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytävän kanssa. Luodaan Viitasaari-brändi. Rakennetaan Keski-Suomen kaunein kaupunkikeskusta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Puutalokonsepti (Viitasaari-talo) nuorille perheille keskustaan + Pientalomessut. Monipuoliset vuokra- ja omistusasuntomahdollisuudet. Loma-asutuksen edistäminen kaikissa muodoissaan. Lapsiperheiden palveluihin satsaaminen. Yhteydenpito entisiin viitasaarelaisiin. Kehitetään ostos- ja kulttuurimatkailua. Viitasaaren taiteen, tapahtumien ja kaupungin markkinointi. Kaupunki houkuttelevaksi työnantajaksi hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Luonnosta ja ympäristöstä huolehditaan ja niitä arvostetaan.

17 Vastuutaho: Kaupunginhallitus Toimialat ja lautakunnat Vuokra-asunnot Oy Kehittämisyhtiö Witas Oy HYVINVOIVA KUNTALAINEN Strategisena päämääränä on turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen kaikille kuntalaisryhmille, omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustaminen sekä hyvän palvelutason turvaaminen. Tavoitteet: Terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen. Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Järjestöjen ja yhdistysten palvelutuotannon ja kansalaisaktiivisuuden edistäminen. Järjestötalon kehittäminen Edistetään ja tuetaan vanhusten kotona asumista. Parannetaan kevyen liikenteen edellytyksiä. Kehitetään kutsuohjattua julkista liikennettä myös keskusta-alueella. Ikäihmisille suunnatun palveluyrittäjyyden tukeminen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen. Hyvinvointistrategian luominen. Turvallisuussuunnitelman laatiminen. Vastuutaho: Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta ja muut lautakunnat Järjestöt ja yhdistykset MITTARIT Väkiluku Työpaikat: syntyneet/vähentyneet työpaikat Perustetut/Lopettaneet yritykset Koulutuspaikat Hoitopäivät Hyvinvointi- ja tuloksellisuusmittarit Käyttötalousmenot Verotulot Lainat 3.7. TOTEUTUS JA SEURANTA Esittelijän on aina perusteltava, miten päätösesitys tukee strategian painopistealueiden toteutumista. Myös esityksen yritysvaikutukset on otettava huomioon. Strategiaa toteutetaan hallintokuntien toimenpiteinä vuosittaisen talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Valtuusto arvioi erikseen vuosittain strategian toteutumista ja siihen liittyviä toimenpiteitä sekä päivittää tarvittaessa strategiaa.

18 4. Palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. -vastaanotolle pääsee, ensikontakti, palveluohjaus, avosairaalatoiminta, tiimityö, Wiitalinna, aluemalli 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu- hyvinvoiva kuntalainen. -hyvinvointisuunnitelma, LANU, aluemalli, uudistuvat kuljetuspalvelut, ennaltaehkäisevä työ, omaishoitajien tukeminen 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta -terve kuntalainen. -keuhkosairauksien hoitopolku 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat. -aluemallin valmistelu ja siirtyminen 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi muuttuviin tarpeisiin. -Kuntarekryyn mukaan, koulutuksen koordinointi, työnjako, tehtäväsiirrot - tilaaja-tuottajamalli -terveelliset työtilat 4.2. Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Aluelukion toimintamalli selkeytyy ja aluelukioon siirrytään v Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelmien toimenpiteet toteutuvat. 3. Wiitaunionin yhteisen liikuntatoimen valmistelu valmistuu keväällä Wiitaunionin nuorten työpajatoiminnan toimintamalli hyväksytään ja toiminta aloitetaan vuoden 2012 alusta lukien. 5. Viitaseudun opiston ja Viitasaaren alueen musiikkiopiston hallinnon yhdistämisen valmistelu valmistuu keväällä Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille Toteuttaa kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet aikataulun mukaisesti 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen 7. Teknisen toimen hallinnon organisointi

19 4.4. Wiitaunionin palvelukunnan kaikkia toimialoja koskevat keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin kehittämisstrategian laatiminen v Palvelustrategian laatiminen 19

20 20 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.

21 21 6. Tuloslaskelma 2011 VIITASAAREN KAUPUNKI Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos Tasu Tasu % TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvaukset , Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , Muut suoritteiden myyntituotot , Myyntituotot , Maksutuotot Terveydenhuollon maksut , Sosiaalitoimen maksut , Opetus- ja kulttuuritoimen maksut , Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot , Muut toimintatuotot , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilösivukulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , Muiden palvelujen ostot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , Varastojen lisäys/vähennys Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Avustukset kotitalouksille , Avustukset yhteisöille , Avustukset , Muut toimintakulut Vuokrat , Muut toimintakulut , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,

22 Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

23 23 7. Yleishallinnon toimielimet 7.1. Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Vaalit Eduskuntavaalit järjestetään Vaalien toimittamisen kustannukset on arvioitu edellisten valtiollisten vaalien perusteella. Koska kyseessä ovat valtiolliset vaalit, hoitaa valtio ehdokasasettelun, ennakkoäänten laskennan ja tarkastuslaskennan. Kaupunki huolehtii vaalipäivän äänestyksen lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Valtio maksaa kunnille korvauksen eduskuntavaalien järjestämisestä oikeusministeriön myöhemmin vahvistaman määrän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohti Presidentinvaalit järjestetään Vaalien toimittamisen kustannuksista kunnat saavat korvauksen valtiollisten vaalien korvausperiaatteiden mukaan. Tilintarkastus Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Vuosille valittu tarkastuslautakunta on aloittanut työnsä vuoden 2009 alusta. Kaupungin lakisääteisen tarkastuspalvelun hankinta on kilpailutettu kuluvalle valtuustokaudelle. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston määräraha sisältää valtuuston työskentelyyn liittyvät kulut kuten kokouspalkkiot ja ansionmenetys- sekä matkakorvaukset. Erillistä valtuustoryhmien toimintatukea ei makseta. Valtuuston kokousten videointia kaupungin kotisivuille jatketaan, minkä vuoksi myös valtuustosalin alkuperäinen, vanha äänentoistojärjestelmä ja av-tekniikka uusitaan. Ensimmäisenä toimintavuotenaan 2009 nykyinen valtuusto hyväksyi Viitasaaren kaupunkistrategian. Kaupunkistrategia ja sen jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden toteuttamista. Kaupunginvaltuusto pitää normaalien kokousten lisäksi iltakouluja ja seminaareja, joissa käsitellään kaupungin kehittämistä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kaupunkistrategia painottaa veropohjan laajentamista aktiivisella elinkeinopolitiikalla, työpaikkoja lisäämällä ja työttömyyttä vähentämällä sekä kuntatalouden menokasvun saamista hallintaan. Palvelurakennemuutokset toteutetaan Wiitaunionin palvelustrategian ja palvelusopimuksen mukaisesti. Kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa syvennetään ja samalla Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren perusturvan yhteistoiminta-alueen kehittämisedellytyksiä vahvistetaan.

24 24 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen keskeisiä tehtäviä ovat Viitasaaren vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, tasapainoisen kuntatalouden turvaaminen sekä palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kaupunkikonsernin kokonaisohjaus ja sidosryhmäyhteyksistä huolehtiminen Viitasaari osallistuu Kuntaliiton ja Audiapro Oy:n yhteistyönä toteuttamaan Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen kumppanuushankkeeseen vuosina Hankkeen avulla saadaan hyviä johtamiseen ja organisaatiorakenteen uudistamiseen liittyviä valmiuksia sekä vertaistukea perusturvan yhteistoiminta-alueen kehittämiselle ja Wiitaunionin yhteistyön jatkokehittämiselle. Työllistämishankkeissa keskitytään konkreettisia tuloksia ja hyötyjä tuoviin hankkeisiin. Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman työllistämis- ja ympäristönhoitoprojektin eli Lape-projektin kautta työllistetään pitkäaikaistyöttömiä 10 kk:n työjakson pohjalta n euron nettokustannuksin. Mikäli Lape-projektin kautta työllistetään esim. seitsemän yli 500 pv työttömänä ollutta henkilöä, saadaan työmarkkinatukisäästöinä lisäksi keskimäärin euron ja vastaavasti toimeentulotukisäästöinä euron vuotuiset säästöt, minkä lisäksi tulevat verotulot. Kaupunki työllistää omiin toimintoihinsa yli 500 pv työttöminä olleita henkilöä ja ohjaa osan kuntoutukseen sekä tukee yritysten ja yhdistysten yli 500 pv työttöminä olleiden henkilöiden työllistämistä ja oppisopimuskoulutusta ns. unionilisällä, jota on varattu euroa vuodelle Kokonaissäästöä syntyy kun kaupungin maksamia työmarkkinatukikorvauksia Kelalle voidaan samalla vähentää. Myös nuorten kesätyöllistämisen tukemiseen on edelleen varauduttu eurolla Viitasaaren 4H-yhdistyksen kautta. Strategisiin kehittämishankkeisiin on vuodelle 2010 varattu erillinen euron määräraha. Vuonna 2011 kehittämishankkeet painottuvat kaupunkistrategian toteuttamiseen, mm. keskusta-alueen kehittämiseen ja yritystoiminnan lisäämiseen. Keskusta-alueen strategisen maankäytön selkeytymisen myötä on tavoitteena täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Asuntotuotantoa kehitetään elinkaariasumisen periaatteiden pohjalta. Kokoohjelman kautta kehitetään uutta Viitasaari-tyyppitalomallia. Kehittämishankkeisiin on varattu myös määräraha Huopanankosken vanhan kalahautomon näyttelytilan kunnostamiseen, mihin haetaan avustusta Viisari ry:ltä. Yritystoiminnan, uuden asumisen ja väestötavoitteiden toteuttamiseksi kaupunginhallitus harjoittaa aktiivista maankäyttöpolitiikkaa, rakennuttaa toimitiloja tuotannollisten yritysten tarpeisiin ja toimii yhteistyössä tytäryhtiöidensä kanssa asuntokannan ja toimitilojen parantamiseksi ja kehittämiseksi. Edelleen kaupunginhallitus jatkaa ja käynnistää uusia selvityksiä, kehittämishankkeita ja kampanjoita sekä osallistuu alueen yhteishankkeisiin. Kehittämisyhtiö Witas Oy:lle kaupunki maksaa 60 euroa/ asukas kuntaosuutta elinkeinotoiminnan kehittämiseen sisältäen myös elinkeinotoiminnan EU-projektit. Valtakunnallisen Laajakaista kaikille- hankkeen mukaisten laajakaistayhteyksien rakentamiseen kaupungin haja-asutusalueella ei vielä v talousarviossa ole kuntarahaosuutta varattu, koska hanke on selvittelyn alla. Kaupunginhallitus jatkaa v opiskelijastipendien myöntämistä väestötappion hillitsemiseksi. Samoin kylätoimikuntien pieniä rakennushankkeita avustetaan vireän kylätoiminnan tukemiseksi. Markkinointiin varattu määräraha sisältää Keksintöjen Viikko-tapahtumaan ja messuille osallistumisen sekä kaupungin infotaulujen ja erilaisen markkinointimateriaalin vuosikulut. Markkinointiyhteistyötä tehdään tiiviisti paikallislehden, kehittämisyhtiön, yrittäjien ja kult-

25 tuuritoimen kanssa. Tapahtumat ja suhdetoiminta on osa tavoitteellista kaupunkimarkkinointia. Niiden avulla kaupunki vahvistaa vetovoimaisuuttaan ja tunnettavuuttaan. Kulut katetaan pääosin kaupungin edustusmenoista. Tapahtumien järjestämistä tuetaan kulttuuritoimen avustuksilla. Viitasaaren Kesäakatemia ry:lle on varattu erillinen avustus Musiikin Aika-tapahtuman järjestämiseksi vuodelle Matkailumarkkinointi ostetaan Witas Oy:ltä Yleishallinnon talousarvio 2011 YLEISHALLINNON TOIMIELIMET Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos Tasu Tasu % TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Vuokratuotot -769 Muut toimintatuotot , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilösivukulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , VUOSIKATE , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

26 26 8. Tukipalvelut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Taloushallinnon tiimi tuottaa taloushallinnon palveluja kansalaiskunnille ja tukee toimialojen talouden seurantaa Kirjanpito TALOUSTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2011 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintojensa suorittamiseksi Toiminnan painopistealueet vuonna 2011 ja suunnittelukaudella: - Laskujen sähköinen lähettäminen - Siirtyminen yhteiseen palvelupisteeseen - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Talousraportit ajan tasalla - ed. kuukauden kirjanpito valmiina seur. kk:n 10.päivä Toiminto Palvelualttius Tiedon reaaliaikaisuus Tiedon oikeellisuus - toimialakohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt, monipuolinen osaaminen kaikilla Laskut kirjataan kahden päivän sisällä - reskontra päivitetään heti - saatavat karhutaan kahden viikon sisällä eräpäivästä - saatavien vastakuittaus Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla

27 27 Tietohallinto Tietohallinnon tiimi tuottaa puhelinvaihde-, arkistonhoito- ja it- palveluja kansalaiskunnille ja toimialoille. TIETOHALLINTOTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2011 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemat asiakirjahallinnon ja tietohallinnon palveluita. Toiminnan painopistealueet vuonna 2011 ja suunnittelukaudella: - Dokumenttienhallintajärjestelmän kehittäminen - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Toimivat tieto- ja puhelinjärjestelmät - Toimivat tietojärjestelmät - Vastaukset tukipyyntöihin nopeasti Palvelualttius Toiminto Tiedon saavutettavuus - selkeä dokumenttien hallinta ja arkistointi - tuki tietojärjestelmien käytölle Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla yhteistyön avulla

28 28 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN -TIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODEL- LE 2011 Henkilöstöjohtaminen Tehtävä: Henkilöstöjohtamisen tiimi tuottaa toimialoille ja kansalaiskunnille seuraavia henkilöstöhallinnon palveluja: - palkka- ja palvelussuhdeasiat - henkilöstön kehittäminen - henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi - työsuojelu ja työturvallisuus - yhteistoiminta - työterveyshuolto (ostaminen) - muut henkilöstöpalvelut (tyky-toiminta, virkistystoiminta jne) Toiminnan painopistealueet vuonna 2011 ja suunnittelukaudella: - henkilöstösuunnitelman laadinta vuoteen 2020 saakka ja siihen liittyen henkilöstömitoitus tarpeiden ja osaamisen mukaan eri työyksiköissä - henkilöstösiirtojen valmistelu ja toteuttaminen - siirtyminen yhteiseen palvelupisteeseen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Henkilöstön työhyvinvointi - työtyytyväisyyskysely - sairauspoissaolojen seuranta - virkistys- ja liikuntatoiminnan kehittäminen Henkilöstön kehittäminen - tiimipalaverit, kehityskeskustelut, esimieskoulutus Henkilöstön rekrytointi - sijaispankin perustaminen, eläköitymiseen varautuminen, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen Toiminto Palkka- ja palvelussuhdeasioiden kokonaisvaltainen hoitaminen - palkat, palkkiot ja muut korvaukset maksetaan ajallaan ja oikein - palvelussuhdeneuvontaa annetaan koko henkilöstöhallinnon tiimissä Talous Henkilöstötietojen reaaliaikaisuus Henkilöstöhallinnon toimintojen kehittäminen Henkilöstökustannusten kokonaisseuranta - henkilöstöraportit ajan tasalla - tiedot henkilöstöhallintoon pääosin sähköisessä muodossa - henkilöstökustannusten kasvu sopimuskorotusten tasolla, seuranta toimialoittain kuukausittain

29 8.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2011 Henkilöstösuunnitelmassa ei ole poikkeamia tukipalveluiden osalta. Henkilöstösuunnitelmassa esitetyt sopeuttamistoimet on pääsääntöisesti jo toteutettu sisäisten toimialojen välisten henkilöjärjestelyjen avulla. 29

30 Tukipalvelut talousarvio 2011 HALLINNON TUKIPALVELUT Tilinp. Ed.budj Muutos Budj. Tasu Tasu % TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvaukset 46 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä Muut suoritteiden myyntituotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilösivukulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -23 Muiden palvelujen ostot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

31 31 9. Elinkeino- ja maataloustoimi 9.1. Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Kaupunki ostaa elinkeino- ja matkailupalvelut kehittämisyhtiö Witas Oy:ltä. Elinkeinojen kehittämisstrategia vuosille on kehittämisyhtiö Witas Oy:n toiminta-alueelle valmistunut v Kuntarahoitusosuuden tasoa nostettiin vuodelle 2009 kehittämisyhtiön toiminnan ja markkinointiponnistusten tehostamiseksi. Vuoden 2011 toiminnan painopistealueisiin ei tehdä olennaisia muutoksia edellisvuodesta, vaan seuraavia kehittämistehtäviä jatketaan edelleen : a. uusien mahdollisuuksien etsiminen taloustilanteesta toipumiseksi ja yritysten kehittämiseksi b. omistajanvaihdospalveluiden kehittäminen c. matkailumarkkinointi d. innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan edistäminen e. yrityskummitoiminnan ja hallitustyöskentelyn tuen käynnistäminen Vuoden 2011 alusta otetaan käyttöön yhtiön toiminnan ja asiakaspalvelun kehittämiseksi uusi asiakashallintajärjestelmä ja yritysrekisteri uudistetaan. Witas-alueen yritysten kiinnostusta tulla kehittämisyhtiön osakkaaksi selvitetään. Konsernitavoitteet kaupungin tärkeimmälle osakkuusyhteisölle on esitetty kohdassa 2. Vuoden 2010 alusta alueellisen kehittämisen erityisohjelmat muuttuivat Työ- ja elinkeinoministeriön Koko-ohjelmaksi eli alueelliseksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi. Koko-ohjelmalla rakennetaan jokaiselle alueelle sen omiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin perustuva räätälöity alueellisen kehittämisen ohjelma, joka toimii erityisesti paikallisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan koordinoinnin välineenä. Viitasaaren kaupunki osallistuu Koko-ohjelmaan siten, että ohjelman kuntarahoituksen osuus katetaan kokonaan kehittämisyhtiö Witas Oy:n määrärahoista. Koko-ohjelman hallinnoija on Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry. Viisari ry:n kuntarahaa varten on varattu euroa vuodelle Maatalouden hallinnon palkkausmenot koostuvat osa-aikaisen maaseutusihteerin, toimistovirkailijan ja kevään tukihakemusten vastaanottamiseen ja tallentamiseen tarvittavien EU-avustajien palkoista. Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä tuli voimaan Lain myötä maaseutuhallinto kootaan alueiksi, joilla toimii vähintään 800 tukihakemuksen jättänyttä maatalousyrittäjää. Maaseutuhallinnon tehtäviä tekee yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa yksikköä. Vuonna 2009 perustukia hakeneiden tilojen lukumäärä Viitasaarella oli 190 ja tukipäätöksiä Viitasaarella tehtiin 1567 tukipäätöstä ja tukea maksettiin yhteensä 4,5 milj. euroa. Kuntien on tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään ja yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään Witas-alueen kolme kuntaa, Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari, ovat hakeneet Maa- ja metsätalousministeriöltä ennakkopäätöstä saada poiketa lain mukaisesta 800 tilan vähimmäismäärästä muodostaakseen oman kolme kunta käsittävän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen vuoden 2013 alusta lukien siten, että myös seudun muiden kuntien olisi mahdollista liittyä suunniteltuun yhteistoiminta-alueeseen.

32 32 Lomituspalveluiden hoitaminen siirtyy lukien Pihtiputaan lomituspalvelujen paikallisyksiköltä Karstulan paikallisyksikölle, joka järjestää lukien maatalouslomitukset koko Saarijärven- Viitasaaren seutukunnan alueella. Lomituspalvelujohtajan viran lisäksi on suunniteltu perustettavaksi lomasihteerin virka ja 4 johtavan lomittajan toimea. Samalla aloittaa toimintansa uusi lomituksen yhteistoimintaryhmä, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa Toteutuminen ja poikkeamat 2011 Lomittajat siirtyivät Karstulan kunnan palvelukseen.

33 Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2011 ELINKEINO- JA MAATALOUSTOIMI Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos Tasu Tasu % TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot , Myyntituotot , Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot , Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilösivukulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut Vuokrat , Muut toimintakulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ