Palkkausjärjestelmät toimiviksi

Transkriptio

1 Sopimukset Palkkausjärjestelmät toimiviksi KVTES korostaa työn vaativuuden arviointia ja työsuorituksen arviointia palkkauksen perusteena. Sopimusratkaisuun sisältyy kuukausipalkkaisten palkkausrakenteen uudistus, jonka myötä KVTES:ssa otettiin käyttöön työkokemuslisät. KVTES palkkausjärjestelmän peruselementtejä ovat tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka), ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä) ja palvelusaika (työkokemuslisä) sekä tuloksellinen toiminta (tulospalkkio). Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on uudessa KVTES :ssä ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus. Arviointityö perustuu tehtäväkuvauksiin. Tehtävänkuvaukset on hyvä pitää ajan tasalla Tehtävänkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta tehtävän objektiivinen arviointi on mahdollista. Paikallisen arviointijärjestelmän vaativuustekijät perustuvat KVTES :in palkkausluvun 9 määräyksiin, joihin ei ole tehty muutoksia. Kunta-alan sopijaosapuolet suosittelevat, että arviointijärjestelmänä käytetään tehtävien vaativuuden kokonaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin. Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille. Seppo Haavisto Arviointijärjestelmän toimivuutta on arvioitava säännöllisesti Kokonaisarviointi perustuu kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen, vaativuustekijöihin, tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä ja -vastuu, esimiesasema) arviointijärjestelmään Tehtäväkohtaisen palkan määrittely Tehtäväkohtainen palkka määritellään tai tarkistetaan kokonaisarvioinnin perusteella. Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävienkeskinäinen vertailu. Tehtävien vaativuuden arviointi voidaan KVTES mukaan ulottaa koskemaan kunkin palkkahinnoitteluliitteen eri palkkahinnoittelukohdassa olevia tehtäviä, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään Sopimus mainitsee esimerkkeinä toimistoalanpalkkahinnoittelukohdat 01TOI010 ja 01TOI020 sekä ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelukohdat 06RUO020 06RUO060. Paikallisesti voidaan kuitenkin käyttää myös laajempaa vertailua, mikäli siitä on paikallisesti yhteisymmärrys. Kun tehtävän vaativuus muuttuu Mikäli tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesi, palkkaa tarkistetaan. Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta. Tehtäväkohtaisen palkan korottaminen 12 Kuntatyönantaja 1/2012

2 koskee vain vähintään kaksiviikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen. Olennaisen muutoksen ajanjakso on näin ollen ajanjaksoltaan nyt sekä vuosilomasijaisuuksien että tehtävämuutoksen osalta sama, vähintään kaksi viikkoa. Edellytykset tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiselle eivät ole muuttuneet. Koulutuksen puuttumisen vaikutus palkkaan Määräystä peruspalkan alentamisesta puuttuvan koulutuksen vuoksi on tarkennettu. Uuden KVTES :n määräyksen mukaan riippumatta siitä, täyttääkö viranhaltija/työntekijä tehtävään edellytetyt lakisääteiset tai toimivaltaisen viranomaisen päättämät kelpoisuusvaatimukset, tehtäväkohtainen palkka on ensisijaisesti määriteltävä tehtävän vaativuuden perusteella. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei täytä kelpoisuusvaatimuksia, tehtäväkohtainen palkka voi kuitenkin olla tietyissa palkkahinnoittelukohdissa enintään 10 % alempi kuin mitä palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää. Tehtäväkohtaisen palkan taso jää näin ollen työnantajan harkintaan. Tehtäväkohtaisen palkan tasoa on hyvä säännöllisesti arvioida, esim. uutta työsopimusta tehtäessä tai tehtävän kehittyessä tekijänsä mukana. Epäpätevysalennuksen tekeminen ei pitäisi olla automatiikkaa. Palkkahinnoittelussa mainittu pätevyys ei ole viran tai toimen kelpoisuusehto vaan palkkausperuste. Kelpoisuusvaatimukset on määrätty tapauksesta riippuen laissa, asetuksessa, johtosäännössä tai ao. viranomaisen päätöksessä. Henrika Nybondas-Kangas neuvotttelupäällikkö Heikki Saaristo työmarkkina-asiamies Harjoittelijoiden palkkataso Harjoittelija-käsitteen alle mahtuu kovin erilaisia jaksoja työnantajan palveluksessa. KVTES:n soveltamisohjeeseen on lisätty ohje, joka tarkoituksena on muistuttaa siitä, että myös harjoittelijan tehtävän vaativuudessa voi tapahtua muutoksia ja myös harjoittelijan, esimerkiksi oppisopimusopiskelijan tehtävän vaativuutta on tarpeen arvioida. KVTES :iin soveltumisohjeen mukaan työnantajalla ei yleensä ole perusteita maksaa harjoittelijalle ko. tehtävän peruspalkkaa pienempää palkkaa, mikäli harjoittelija käytännössä tekee itsenäisesti työnkuvaansa ja ko.palkkahinnoittelukohtaan kuuluvia tehtäviä. Palkkatasossa on kuitenkin huomioita puuttuvan koulutuksen perusteella tehtävä peruspalkan alennus. Harjoittelijalle voidaan harjoittelun ajan maksaa vähimmäispalkkaa, mikäli harjoittelijan tehtävät eivät vaativuudeltaan vastaa palkkahinnoittelukohdassa tarkoitettuja tehtäviä. Palkkauksen harmonisointi, kun työnantaja muuttuu Projektihenkilöstön palkan määrittelyyn muutoksia Projektihenkilöstöä koskenutta kokonaispalkkamääräyksen voimassaoloa ei jatkettu KVTES :ssa sopimuksessa. Määräys oli määräaikainen. Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle maksettiin voimassa olleen KVTES palkkausluvun 15 :n määräyksen mukaista kokonaispalkkaa, maksetaan palkka edelleen ko. määräyksenmukaan palvelussuhteen voimassaoloajan. Sen sijaan uusiin työsopimuksiin palkka määritellään niin, että henkilöllä on tehtäväkohtainen palkka ja mahdolliset lisät. Tämä tarkoittaa, että kokonaispalkkaisen projektityöntekijän kanssa on tehty KVTES perusteella määräaikainen työsopimus asti ja palkka on määritelty kokonaispalkaksi. Mikäli saman työntekijän kanssa on tehty joulukuussa 2011 uusi määräaikainen työsopimus lukien, niin KVTES :n perusteella työsopimuksessa ei saa enää käyttää kokonaispalkkaa. KVTES :iin on lisätty soveltamisohje, joka koskee työnantajan muutostilanteita ja palkkausjärjestelmiä. Ohjeen mukaan uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä. Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteen sovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Palkkojen yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin mitä uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja työnantajan taloudellisesta tilasta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojenyhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään on laadittava suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen. Uudessa soveltamisohjeessa käsitellään myös tehtäväkohtaisen palkan muutoksia sekä henkilökohtaisen lisän soveltamista työnantajien muutostilanteessa. Yhteensovittamisesta koskevista asioista neuvotellaan paikallistasolla. Neuvottelujen toteuttamistavasta ja menettelytavoista sovitaan tarkemmin paikallisesti. 1/2012 Kuntatyönantaja 13

3 Sopimukset Työkokemuslisälle uudet prosentit Työkokemuslisän prosentit ovat viiden palvelus-vuoden jälkeen 3 % ja 10 palvelusvuoden jälkeen 8 %. KVTES :ssa ei ole enää henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osaa. Myös ansaintaperiaatteisiin tuli muutoksia. Henkilökohtaisella lisällä ja työkokemuslisällä ei ole kytkentää toisiinsa, joten esimerkiksi 10 palvelusvuoden saavuttaminen ei vaikuta viranhaltijan / työntekijän henkilökohtaisen lisän määrään. Työkokemuslisän ansaintaperiaatteissa on muutoksia. Ansainta tapahtuu virka- / työsuhteessa asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään, muun työnantajan palveluksessa virka- / työsuhteessa tehtävässä, Seppo Haavsito josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä Samankaltaisia tapauksia tulee kohdella yhteismitallisesti. Soveltamisohjeessa on todettu, että samasta ammattialasta on olennaista hyötyä. Vastaavien ammattialojen osalta ratkaisevaa on nimenomaan olennainen hyöty nykyisissä tehtävissä. yritystoiminnassa muussa kuin virka- / työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisis- sä tehtävissä, enintään yhteensä 5 vuotta. Yritystoiminnasta tulee esittää luotettava selvitys. Olennaiseen hyötyyn sisältyy työnantajan harkintaa. Yritystoiminnaksi ei lasketa pelkkää osakkuutta tai omistussuhdetta vaan yritystoiminnan täytyy olla todellista. Työnantaja määrittelee asianmukaiset kriteerit selvitykselle. Palvelussuhteessa olevan viranhaltijan / työntekijän palvelussuhteita tai yritystoimintaa ei arvioida uudelleen olennaisen hyödyn suhteen, ellei hänen tehtävänsä oleellisesti muutu mainitun ajankohdan jälkeen. Työkokemuslisään oikeuttava palvelusaika vaikuttaa kuten tähänkin saakka myös vuosiloma-ajan kertymiseen (5 vuotta, 10 vuotta, 15 vuotta). Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisä työsuorituksen perusteella ja arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus. Henkilökohtainen lisä (11 ) myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen arvioinnin perusteella. Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Paikallisen arviointijärjestelmän perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille. Henkilökohtaisen lisän alentamista koskeva määräys on ennallaan. Lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen. Soveltamisohjeessa korostetaan, että ennen kuin 14 Kuntatyönantaja 1/2012

4 lisää alennetaan, viranhaltijalle/työntekijälle annetaan tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim. kehityskeskustelussa. Kielilisä Kielilisää (16 ) koskeva määräys pysyi ennallaan. Edelleen on mahdollista, että kielitaito otetaan huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisessa lisässä, jolloin erillistä kielilisää ei makseta. Rekrytointilisän käyttöön harkintaa Uuden sopimuksen myötä voidaan maksaan varsinaiseen palkkaan kuuluvaa rekrytointilisää (15 ). Rekrytointilisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat. Rekrytointilisä on luonteensa vuoksi pääsääntöisesti määräaikainen. Tämä seikka tulee ilmetä päätöksestä, jotta viranhaltijalle/ työntekijälle ei rekrytointivaiheessa synny väärää kuvaa lisän kestosta. Työnantajan edustajan on hyvä huomata, että sopimuksessa ei ole käsitelty rekrytointilisän alentamista tai poistamista. Tämän vuoksi myönnettäessä rekrytointilisää on samalla ratkaistava, onko rekrytointilisä määräaikainen vai ei. Lisäksi on mietittävä onko varauduttava tilanteeseen, jossa on tarvetta myöhemmin rekrytointilisän alentamiseen tai jopa kokonaan poistamiseen. Jos on niin, tämä on syytä huomioida jo rekrytointilisän myöntämisvaiheessa. Tulospalkkiojärjestelmällä tuetaan tuloksellisuutta Tulospalkkiota (13 ) maksetaan edelleen erillisenä euromääräisenä palkkiona eikä se ole osa varsinaista palkkaa. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottaminen vaatii runsaasti etukäteistyötä, josta on hyötyä tulospalkkiokaudella ja etenkin tulospalkkion maksuvaiheessa. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottaminen edistää tuloksellista toimintaa. Vuosilomaa ja äitiysvapaata lukuun ottamatta tulospalkkion seurantajaksoon kohdistuva virantoimituksen/työnteon keskeytysaika vähentää vastaavassa suhteessa tulospalkkion määrää, jollei ao. viranomainen toisin päätä (äitiysvapaa lisättiin uuteen KVTES:iin). Soveltamisohjeessa on tarkempia määräyksiä tulospalkkion perusteena olevien tavoitteiden asettamisesta, seurantajaksosta, henkilöstön osallistumisesta asian valmisteluun sekä lista asioista, jotka työnantajan on päätettävä tulospalkkiojärjestelmän yhteydessä. Tulospalkkiota koskevat maksamisen rajoitteet on poistettu, joten KV- TES :n määräyksissä ei ole enää 5 % rajoitetta tulosyksikönvuotuisesta palkkasummasta. Kertapalkkion kahdet kasvot Uuden kertapalkkiopykälän (14 ) 1 momentin määräyksen mukaan viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita tai motivoida yksilöä tai ryhmää. Näin ollen kertapalkkiota voi käyttää myös tilanteissa, joissa ennen maksettiin kannustuslisää. Kannustuslisään liittyneet maksamisen rajoitteet (palkkojen yhteismäärä, yksilön tehtäväkohtaisen palkan määrä) on poistettu. Kertapalkkioiden maksaminen voi perustua esimerkiksi ns. nopean palkitsemisen malleihin, joita työnantaja käyttää. Kertapalkkiopykälän 2 momentin määräykset korvaavat kokouspalkkiota koskevan määräyksen mutta vastaavat sisällöltään entistä määräystä (KVTES , 11 ). Viranhaltijalle/ työntekijälle voidaan maksaa 2 momentin mukaan kertapalkkio myös muusta erityisestä syystä, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen perustelluksi. Määräyksen perusteella palkan maksaminen voi perustua esimerkiksi yksittäiseen suoritukseen. Entisen luentopalkkion sijasta voidaan tarvittaessa käyttää kertapalkkiomääräyksiä. Henrika Nybondas-Kangas neuvottelupäällikkö Heikki Saaristo työmarkkina-asiamies Mika Heittola KVTES:n vuosilomauudistus KVTES :iin sisältyvää vuosilomauudistusta on selostettu KT:n yleiskirjeessä 25/2011. Esimerkkejä vuosilomaluvun uudistuksesta > Sopimukset Termit eri sopimusaloilla Vuoden 2012 alusta lähtien henkilökohtaisen lisän vuosidonnainen osa muuttui KVTES:n lisäksi Lääkärisopimuksessa työkokemuslisäksi. OVTES:ssa vastaavana terminä on vuosisidonnainen lisä ja Teknisten sopimuksissa edelleen ammattilisä. KVTES:in palkkausjärjestelmän muutokset on otettu osaksi Lääkärisopimusta Poikkeamat sopimusalasta näkyvät LS yleisen osan 5 :stä aina asianomaisen viitatun määräyksen kohdalta, kuten tähänkin saakka. Työkokemuslisäuudistuksen osalta lääkäreihin sovelletaan LS sopimuksen mukaisia prosentteja (5 % ja 10%) saakka. Ansaintaperusteet muuttuivat jo vuoden vaihteessa. 1/2012 Kuntatyönantaja 15

5 Sopimukset Opettajille pitemmät isyysvapaat vuonna 2013 Paikallista isyysvapaata, parempia lomakorvauksia ja pidempiä vuosilomia toteutetaan OVTES-sopimusalalla vasta vuonna Sopimusmuutosten toteuttamisajankohta poikkeaa KVTES:n sopimusalasta, koska OVTES:n kustannusraamissa ei ollut tilaa niiden toteuttamiselle aiemmin. Näin miespuolinen sivistystoimen johtaja voi saada kuuden päivän palkallisen isyysvapaan tai huhtikuussa irtisanoutuessaan lomakorvauksen A taulukon mukaan jo tänä vuonna, mutta rehtori vasta ensi vuonna. Automaattisten lisien painoarvoa vähennetään Ns. automaattisten lisien eli vuosisidonnaisen lisän painoarvoa vähennettiin vuoden 2012 alusta. Sen vuoksi sekä tehtäväkohtaista että peruspalkkaa tarkistetaan. Siirrosta hyötyvät erityisesti ne, joille kyseistä lisää ei vielä ollut maksettu. Vuosisidonnaisen lisän siirto peruspalkkaan ei aina korota kokonaispalkkaa. Jos opettajalle tai rehtorille on maksettu esim. kahdeksan vuoden perusteella vuosisidonnaista lisää vuonna 2011, palkkaus ei muutu paljoakaan uudistuksen vuoksi, koska vastaavasti vuosisidonnaisen lisän prosentti pienenee. Muutos näkyy tällöin lähinnä ylituntipalkkiokorvauksissa. Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen Muutoksia peruskoulujen ja lukioiden opettajien palvelussuhteen ehtoihin Vuoden 2012 alusta muutettiin yleissivistävien koulujen opetushenkilöstön oikeutta palkalliseen sairauslomaan yhdenjaksoisissa palvelussuhteissa, virkarehtorin hallinnolliset tehtävät hoitavien korvausperustetta, peruskoulun opettajien luokanvalvontatyön, koulumatkakuljetusoppilaiden ja oppilaskodin oppilaiden ohjauspalkkiomääräyksiä sekä lukion ja aikuislukion opettajan lomarahan laskentaperustetta. Hallinnollisten tehtävien korvausperuste muuttui vuoden alussa Korvaus maksetaan opettajanviran haltijalle, jolle on annettu määräys hoitaa virkarehtorin hallinnolliset tehtävät oman virkansa ohella rehtorin virantoimituksen ollessa keskeytynyt. Virantoimitus ei keskeydy esim. silloin kun rehtori on koulutuksessa, jollei siihen ole annettu virkavapaata. Työnantaja päättää milloin määräys annetaan ja tuntimäärän, jolta korvaus maksetaan. Korvattava tuntimäärä riippuu työntekoajankohdan töiden laadusta ja määrästä. Työtuntimäärää ei määritellä toimistotyöajasta käsin, koska opettaja ei hoida kaikkia rehtorin tehtäviä. Jos opettajalle maksetaan jo korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa sijaistusmahdollisuuden vuoksi, kyseessä on esimerkiksi vararehtori, hallinnollisten tehtävien hoitomääräystä ei tarvita lyhytaikaiseen sijaistamiseen. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin suositellaan annettavaksi viranhoitomääräys, jolloin opettajalle annetaan virkavapaata omasta virastaan kaikkien virkarehtorin tehtävien hoitamiseksi. Lukion ja aikuislukion opettajan lomarahan laskentaperuste Lukion on aikuislukion opettajan lomarahan laskentapetuste muuttui Lukion ja aikuislukion opetta- 16 Kuntatyönantaja 1/2012

6 jan lomaraha on muusta kunta-alasta poiketen laskettu ns. kiinteästä palkasta vuoden 2011 loppuun asti. Kiinteän palkan käsitteestä luovuttiin vuonna 2003, mutta laskentapohjassa vaikuttivat edelleen esimerkiksi kerrointunnit ja lukioresurssitunnit. Tästä kummallisuudesta päästiin eroon vuoden 2012 alusta, kun kyseisten opettajien lomarahan laskentapohja on varsinainen palkka. Varsinainen palkka määritellään OVTES:n A osion 21 :ssä. Luokanvalvontapalkkio 6. vuosiluokan opettajalle Peruskoulun luokanvallvontapalkkio yhtenäistettiin ja ulotettiin 6.vuosiluokan opettajille. Sopimusmääräysmuutoksen taustalla on ammattijärjestön halu yhdenmukaistaa erityistehtävistä maksettavat korvaukset. Tavoitetta on perusteltu sillä, että luokanvalvontatyö on samanlaista riippumatta siitä, tekeekö työn äidinkielen vai liikunnan opettaja. Jos luokanvalvontatyön tunti luetaan opetusvelvollisuuteen, työ on varsinaisella palkalla tehtävää. Jokaisen opettajan varsinainen palkka vaihtelee riippuen mm. vuosisidonnaisen lisän ja tehtäväkohtaisen palkan suuruudesta. Koska sopimuksessa ei ole euromääräisiä erityistehtäväkorvauksia, samansuuruinen korvaus toteutettiin ylituntipalkkioperusteen yhdenmukaistamisella siten, että jos luokanvalvontatyö (1 vuosiviikkotunti) kokonaisuudessaan maksetaan ylitunteina, lehtorin korvaus saadaan kertomalla luokanopettajan hinnoittelutunnuksen peruspalk- ka kalleusluokan kertoimella, jakamalla opetusvelvollisuudella 24 ja kertomalla luvulla 1,4. Luokanvalvontatyön tuntimäärä opetusvelvollisuuteen luettaessa on siis edelleen 1 vuosiviikkotunti, mutta ylitunteina maksettavaan tuntimäärään lisätään luku 0,4. Luokanvalvontatyön korvaus ulotettiin lisäksi 6. vuosiluokan luokanopettajille. Työn ulottaminen 6. vuosiluokan luokanopettajille edellyttää luokanvalvontatyön tekemistä. Tehtävän työn kuvaus on otettu OVTES:n soveltamisohjeeseen. Kyseessä ei siis ole yhden vuosiluokan luokanopettajien palkkauksen tasokorotus, vaan tehtävä, joka edellyttää työn tekemistä erikseen muutoin kuin oppitunnin aikana. Eihän matematiikan lehtorikaan hoida luokanvalvojan tuntiaan matematiikan tuntien aikana, vaan se on erillinen tunti oppilaille. Lisäksi työ edellyttää muutakin panostusta, kuten soveltamisohjeesta ilmenee. Jos koulussa on yhdysluokkia, paikallisesti jää työnantajan päätettäväksi harkita, milloin yhdysluokka vastaa 6. vuosiluokkaa. Tietoomme on tullut, että työnantajia vaaditaan maksamaan korvaus tai lukemaan työ opetusvelvollisuuteen aina, kun luokalla on 6. vuosiluokan oppilaita. Tämä ei ole ollut sopimusmääräyksen tarkoitus, vaan tavoitteena on ollut korvata työtä, jonka tulisi määrällisesti ja laadullisesti olla verrattavissa aineenopettajan luokanvalvontatyöhön. Korvauksen maksamisperusteiden selvittämiseksi KT ja OAJ tekevät yhdessä sähköisen kyselyn kunnille. Vuokko Piekkala neuvottelupäällikkö Neuvottelutulos satamajäänmurtajien päällystölle ja miehistölle KT Kuntatyönantajat, Laivanpäällystöliitto, Konepäällystöliitto sekä Merimiesunioni ovat päässeet neuvottelutulokseen kunnallisten satamajäänmurtajien päällystön ja miehistön palvelussuhteiden ehdoista Työehdot vahvistettiin KT:n valtuuskunnassa Palkankorotusprosentit ovat tasoltaan raamisopimuksen tasoa palkkoja tarkistetaan 2,4 % ja palkkoja tarkistetaan1.9 %. Ratkaisuun sisältyy myös 150 euron kertaerä. Miehistön työehtosopimus on voimassa ja päällystön Kummankin sopimuksen palkantarkistukset 2012 tulevat voimaan vasta maaliskuussa. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet työehtosopimustekstien ajantasaistamisesta mennessä. Sopimusmuutokset ja palkankorotukset on tämän johdosta kirjattu myös työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin. Uudistetut työehtosopimukset peruspalkkoineen toimitetaan asianomaisiin kuntiin heti niiden valmistuttua. Erkki Hintsanen johtava työmarkkinalakimies 1/2012 Kuntatyönantaja 17