Tuettu asuminen A-klinikkasäätiöllä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuettu asuminen A-klinikkasäätiöllä"

Transkriptio

1 Markku Manninen, Päivi Sippu & Tanja Tuori Tuettu asuminen A-klinikkasäätiöllä Tuetun asumisen projekti A-klinikkasäätiön monistesarja nro 52 A-klinikkasäätiö 2005 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf)

2 SISÄLLYS OSA I 1. JOHDANTO 4 2. ASUNNOTTOMUUS JA PÄIHDEHUOLLON ASIAKKAT Päihdeongelma ja riippuvuus Asunnottomuus Asunnottomuus ja päihdehuollon asiakkaat 7 3. A-KLINIKKASÄÄTIÖN TUETUN ASUMISEN PALVELUT A-klinikkasäätiön tuetun asumisen palveluiden yleiskuvaus Palvelun rakenne: asumispalveluiden toteuttamistapojen yleiset kuvaukset 9 4. TUETUN ASUMISEN VALTAKUNNALLINEN HANKE Hankkeen tausta, perustelut ja tavoitteet Hankeorganisaatio Hankkeen toteutusprosessi ja tutkimusaineiston kerääminen Tutkimustuloksia Asukkaat asumispalveluissa Tukiasumistyön sisältö, toteutus ja resurssit Malli tukiasumisen toteutustavasta A-klinikkasäätiön Espoon yksikössä Malli tukiasumisen toteutustavasta A-klinikkasäätiön Salon yksikössä ARVIOINTIA VALTAKUNNALLISESTA NÄKÖKULMASTA Asumispalveluiden kohdentuminen ja toimivuus Aina ei suju Miten luoda onnistumisen edellytyksiä 27 OSA II 6. A-KLINIKKASÄÄTIÖN TUETUN ASUMISEN PROJEKTI: ANJALANKOSKEN PAIKALLINEN HANKE Anjalankosken A-klinikan tuetun asumisen projektin taustaa PROJEKTIN KOHDERYHMÄT JA VERKOSTOITUMINEN ANJALANKOSKELLA Seurantaryhmät ja työntekijäverkostot TUKIASUKKAAT Tukiasukkaan palveluverkosto 30 2

3 9. TUETUN ASUMISEN PROJEKTIN TOTEUTUMINEN JA TYÖMENETELMÄT Apuun-Anne -ideaalimalli Työvälineitä ja -menetelmiä Retket ja yhteisökokoukset Yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma ja verkosto Tuetun asumisen opas Kompassi kotia kohti Asumispalvelut Anjalankoskella -koulutuspäivä A-klinikan kuntosaliprojekti ANJALANKOSKEN A-KLINIKAN TUETUN ASUMISEN MALLI Teoriamallin soveltaminen käytäntöön TOIVON DYNAMIIKKA TOIVO TUKIASUKKAAN KUNTOUTUMISESSA Koulutuspäivä tukiasukkaille Lappeenrannassa POHDINTAA Ongelmat ja kehitystarpeet Onnistumiset YHTEENVETO 49 LÄHTEET 50 LIITTEET Liite 1: Valtakunnallinen kysely tuetun asumisen piirissä työskenteleville (ensimmäinen kysely) Liite 2: Valtakunnallinen asukaskysely (ensimmäinen kysely) Liite 3: Valtakunnallinen kysely tuetun asumisen piirissä työskenteleville (toinen kysely) Liite 4: Valtakunnallinen asukaskysely (toinen kysely) Liite 5: Anjalankosken A-klinikan ideaalimalli Liite 6: Anjalankosken A-klinikan tukiasukaskysely Liite 7: Anjalankosken A-klinikan tukiasukkaiden kuntoutumissuunnitelma Liite 8: Anjalankosken A-klinikan tukiasukkaiden kuntoutumissuunnitelman arviointi 3

4 1. JOHDANTO A-klinikkasäätiön tuetun asumisen hanke käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana vuonna Hanke muodostui kahdesta samanaikaisesti toteutetusta osiosta: 1) tuetun asumisen valtakunnallisesta hankkeesta, jossa kartoitettiin tuetun asumisen palveluita A-klinikkasäätiön toimiyksiköissä ja 2) Anjalankosken paikallisesta hankkeesta, jossa toteutettiin asumispalveluiden järjestämistä ja palveluketjun muodostamista Anjalankosken alueella. Tässä hankkeen loppuraportissa esitellään hankkeen tuotoksia sekä valtakunnallisen osuuden näkökulmasta että Anjalankosken paikallisen hankkeen näkökulmasta, tarkastellaan päihdeongelmaa ja siihen kytkeytyvää asunnottomuutta sekä A-klinikkasäätiön tuetun asumisen palveluja asukkaiden ja palvelun tuottajan näkökulmasta. Lisäksi esitellään yksityiskohtaisemmin A-klinikkasäätiön kahden eri yksikön, Espoon A-klinikan ja Salon A-klinikan, asumispalveluita. Lopuksi arvioidaan A-klinikkasäätiön asumispalveluiden toimivuutta ja asumisen onnistumisen edellytyksiä tuetun asumisen palvelujärjestelmän piirissä. 2. ASUNNOTTOMUUS JA PÄIHDEHUOLLON ASIAKKAAT 2.1. Päihdeongelma ja riippuvuus Stakes suorittaa päihdetapauslaskennan joka neljäs vuosi. Päihdetapauslaskenta tehdään laskemalla kaikki asiakkaat, jotka yhden vuorokauden aikana ovat käyttäneet jotain sosiaali- tai terveydenhuollon palvelua päihteiden ongelmakäyttäjänä, päihtyneenä tai päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan takia. Stakesin päihdetapauslaskennassa (Metso ja Nuorvala 2004) kirjattiin päihde-ehtoista asiointia. Niistä noin puolet tapahtui päihdehuollon erityispalveluissa, yksi kolmannes terveydenhuollon palveluissa ja yksi viidennes yleisissä sosiaali- ja muissa palveluissa. Asioinneista 56 % tehtiin avopalveluissa. Kaikista palveluista eniten asiointeja kertyi asumispalveluihin (noin 16 %) sekä A-klinikoille ja vastaaviin (noin 15 %). Päihdetapauslaskennan tuloksissa päihdeasiakkaiden selkeästi käytetyin päihde oli alkoholi (90 %). Lääkkeet olivat toisella sijalla (25 %). Kannabista käytti lähes viidesosa ja amfetamiinia 17 %. Jotain opioidia käytti joka kymmenes. Vähintään kahden päihteen käyttöä oli lähes kahdella viidestä ja kolmen päihteen käyttöä joka viidennellä. A-klinikkasäätiön asumispalveluissa asuvat ovat taustaltaan pääsääntöisesti päihteiden ongelmakäyttäjiä. Käytännössä lähes kaikilla asumispalveluyksiköissä asuvilla on elämänhistoriassaan vaiheita, joissa päihteiden käyttö on edennyt suurkulutuksesta ongelmakäytöksi. Päihdetapauslaskennassa ilmenevä käytettyjen päihteiden keskinäinen suhde kuvaa myös asumispalveluissa asuvien päihteidenkäytön taustaa. Päihteiden ongelmakäytön leimallisin piirre on se, että päihteidenkäyttö on edennyt asteelle, jossa päihde hallitsee käyttäjäänsä ja elämän muut sisällöt ovat syrjäytyneet päihteiden tieltä. Viime kädessä tämä voi tarkoittaa perhesiteiden katkeamista, työttömyyttä, erilaisia yrityksiä hallita päihteidenkäyttöä ja jälleen palaamista päihteisiin, asunnottomuutta, fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia jne. Kullakin yksittäistapauksella on omat versionsa pitkäaikaisen päihteidenkäytön syklistä ja seuraamuksista. 4

5 Päihdeongelman luonnetta on aikojen kuluessa selitetty monestakin eri näkökulmasta. Ilmiötä on selitetty mm. fysiologisista, psykologisista ja geneettisistä lähtökohdista käsin. Samoin on tutkittu sosiaalisen perimän vaikutuksia päihdealtistumiseen. Päihdeongelmaa on myös arvotettu puhtaasti itse aiheutettuna ongelmana ja sairauskäsitteen muodoissa. Päihteidenkäyttöä on myös tarkasteltu opittuna mallina ja ongelmanratkaisukeinona. (Gagarin 2002) Päihdeongelmaa voi myös tarkastella riippuvuuskäsitteen näkökulmasta. Gossopin (1989) mukaan riippuvuutta voidaan luonnehtia neljän peruselementin avulla: 1) Voimakkaalla halulla johonkin toimintaan, 2) heikentyneellä kyvyllä kontrolloida käyttäytymistä tämän suhteen, 3) epämukavuuden tai tuskan ilmenemisellä, jos toiminta ehkäistyy tai loppuu ja 4) toiminnan jatkamisella sen tuottamista ilmeisistä ongelmista huolimatta. Näiden elementtien avulla voidaan luonnehtia erilaisia addiktion muotoja, kuten riippuvuuksia mm. huumeista, lääkkeistä, alkoholista tai pelaamisesta. Kysymykseen Miksi Jeppe käyttää päihteitä? ei liene edelleenkään vain yhtä kattavaa selitystä, vaan eri lähestymistavat antavat meille mahdollisuuksia ymmärtää päihderiippuvuuden monitahoista luonnetta Asunnottomuus Asunnottomien määrä Asunnottomuuden kehitystä Suomessa on seurattu Valtion asuntorahaston kuntakyselyissä 1980-luvun puolivälistä alkaen, jolloin asunnottomien määrä lähenteli kahtakymmentätuhatta luvun puolivälissä asunnottomien määrä asettui noin kymmeneentuhanteen, jolla tasolla se pysyikin vuoteen 2002 saakka. Vuonna 2002 yksinäisiä asunnottomia oli henkilöä ja asunnottomia perheitä oli 774 (Tiitinen 2002). Vuonna 2003 asunnottomien määrä laski. Vuoden 2003 marraskuussa kuntien asuntomarkkinaselvityksessä oli yksinäisten asunnottomien määrä henkilöä, joista naisia oli 1 574, nuoria alle 25 -vuotiaita oli ja maahanmuuttajia 243. Asunnottomia perheitä oli 415. Tiedot asunnottomien lukumäärästä perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin. Yksinäisten asunnottomien määrällinen lasku selittyy osittain Helsingin tilastointitavan korjauksesta vapautuvien vankien osalta. (Tiitinen ja Ikonen 2004) Vuoden 2003 lopussa yksinäisistä asunnottomista oli maan kasvukeskuksissa lähes Pääkaupunkiseudulla yksinäisiä asunnottomia oli yli Marraskuussa 2003 pahimmat asunnottomuuskunnat yksinäisten asunnottomien osalta olivat Helsinki (3 515 asunnotonta), Tampere (504), Vantaa (479), Espoo (446), Turku (425), Lahti (305), Kuopio (180), Joensuu (179), Jyväskylä (120), Lappeenranta(105) ja Oulu (103). Asunnottomista perheitä oli Helsingissä 230. Perheiden asunnottomuus on yleensä lyhytaikaista, eivätkä lapsiperheet Suomessa jää kovin helposti asunnottomaksi. (Tiitinen ja Ikonen 2004) 5

6 Asunnottomat ryhmittäin marraskuussa : Ulkona, ensisuojissa Asuntola, majoitusliike Erilaisissa laitoksissa Vapautuvat vangit joilla ei asuntoa Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona Yksinäiset asunnottomat yhteensä Yksinäisistä asunnottomista: Naisia Nuoria alle 25 v Maahanmuuttajia Asunnottomat perheet, joista maahanmuuttajia* Lähde: Valtion asuntorahasto, kuntien asuntomarkkinaselvitykset * Maahanmuuttajien asunnottomuudesta kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna Asunnottomuuden määrittelyä Valtion asuntorahaston kuntakyselyissä asunnottomuutta määritellään asunnottoman olinpaikkaa ja sen laatua käyttäen. Kyselyissä yksin eläviksi asunnottomiksi on määritelty 1) ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. majailevat, ilman vakinaista asuinpaikkaa olevat sekä erilaisissa tilapäissuojissa ja paikoissa majailevat ja kiertelevät, 2) asuntoloissa tai majoitusliikkeissä olevat, 3) huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi olevat, 4) vailla itsenäistä asuntoa tai tukiasuntoa olevat vapautuvat vangit ja 5 ) tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi majailevat tai kiertelevät ihmiset. (ARA, Valtion asuntorahasto, kyselylomake kunnille ) FEANTSA (European Federation of National Organisations Working with the Homeless) määrittelee asunnottomiksi kaikki, jotka 1) ovat kokonaan ilman asuntoa, 2) asuvat heikoissa olosuhteissa tai 3) ovat asunnottomuuden uhan alaisia. Tällä määrittelyllä asunnottomuus olisi Suomessakin nykyistä laajempaa. (Heikkilä ja Kautto 2002) ARA:n ja FEANTSA:n asunnottomuuden märittelyt edustavat ns. hallinnollisia määritelmiä, joissa kiinnostuksen kohteena on erityisesti asunnon puute. Kodittomuus on käsitteenä laaja-alaisempi. Ihminen voi olla koditon, vaikka hänellä olisikin asunto, jos hän ei pysty tekemään itselleen kotia. (Tosi 1999) Ilkka Taipale (1982) määrittelee koditon-sanan seuraavasti. Koditon tarkoittaa asunnotonta, vailla tiettyä elämänpiiriä olevaa, irrallista, juuretonta ihmistä. Irtolaiset koettaneen useammin kodittomiksi kuin pelkästään asunnottomiksi. Asunnottomuutta voidaan torjua asuntojen tuotannon ja jaon avulla. Kodittomuuden vähentäminen edellyttää lisäksi muita, ihmissuhteita ja ympäristöä kohentavia tukitoimia. Asunto on kodin perustamisen välttämätön ehto. 6

7 Asumiskyvyttömyys Asumiskyvyttömyyden käsite kuvaa myös osaltaan asunnottomuutta. Asumiskyvyttömyys on määritelty avuttomuudeksi, vastuuttomuudeksi ja tahdottomuudeksi. (Jokinen ja Juhila 1991) Avuttomuus määrittyy kyvyttömyydeksi pitää riittävän hyvää huolta toisaalta itsestään ja toisaalta asunnostaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että ihmisellä on vaikeuksia suoriutua välttämättömistä kodin askareista, kuten siivouksesta ja ruuanlaitosta tai hoitaa rahaasioitaan kuten vuokranmaksua. Vastuuttomuus määrittyy välinpitämättömyydeksi suhteessa naapureihin. Vastuuttomuus voi ilmetä mm. häiritsevänä elämäntapana. Tahdottomuus määrittyy alistumisena vallitseviin olosuhteisiin ja tahdottomuutena hakea muutosta tilanteeseen. (Jokinen ja Juhila 1991) 2.3. Asunnottomuus ja päihdehuollon asiakkaat Päihteiden ongelmakäyttäjät kuuluvat asunnottomuuden riskiryhmään. Rankka päihteidenkäyttö altistaa jo sinällään hallitsemattomaan elämäntilanteeseen sekä kyvyttömyyteen pitää huolta itsestään ja asioistaan. Päihteidenkäyttöön liittyvistä syyja seuraussuhteista löytyy usein myös muita yksilön toimintakykyä rajoittavia taustatekijöitä. Päihteidenkäyttöön liittyy lähes aina eriasteisia mielenterveysongelmia, itsetuhoista käytöstä, impulsiivisuutta, henkilökohtaisia menetyksiä ja välinpitämättömyyttä suhteessa itseen ja omiin asioihin. Päihteidenkäyttäjä ajautuu yhä kapeneviin valintamahdollisuuksiin, jotka enimmäkseen ylläpitävät päihteidenkäyttöä. A-klinikkasäätiön tuetun asumisen projektin asiakaskyselyissä (toteutettiin vuosina ) asiakkaat mainitsevat usein asunnottomuutensa taustatekijäksi päihteidenkäytön, perheen tai parisuhteen rikkoutumisen, taloudelliset vaikeudet, häädön, työttömyyden, levottoman asuinympäristön tai huonokuntoisen asunnon. A: Olin fyysisesti ja psyykkisesti huonossa kunnossa. En enää pystynyt huolehtimaan itsestäni enkä asioistani. Join päivittäin korvikkeita, silti olin työttömänä työnhakijana... asuntoni oli kerrostalon alakerrassa jonne tuli 'hyväksikäyttäjiä'... joskus suoraan pihalta, parvekkeen ovesta. Päihdehuollon asunnottomat asiakkaat sijoittuvat paljolti erityyppisiin väliaikaisiin asumisratkaisuihin. Asutaan maksusitoumuksilla matkustajakodeissa tai lyhyitä jaksoja asuntolassa tai vastaanottoyksikössä. Katkaisuhoitoon ja laitoskuntoutukseen hakeudutaan myös edelleen asunnottomuuden ollessa yksi taustatekijä. Osalla asiakkaista tämä väliaikaisuus voi jatkua useita vuosia. A: Asuin asuntolassa yli kymmenen vuotta josta menin sitten hoitoon, minulla oli vaikea alkoholiongelma... Stakesin vuoden 2003 päihdetapauslaskennan noin kirjatusta asiakkaasta oli 9 % täysin vailla asuntoa ja saman verran asui asuntoloissa. Asunnottoman päihdehuollon asiakkaan palaaminen asuntomarkkinoille ei ole helppoa. Päihteidenkäyttäjäksi leimautunut ja luottotietonsa menettänyt ei ole haluttu vuokralainen. Tämä voi näkyä vaikkapa siten, että sosiaalihuollon vuokratakuilla asuntoa hakeva ei löydä asuntoa. Tyypillisesti myös vanha jo vuosienkin takainen vuokrarästi saattaa estää myös sijoittumisen kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoihin. Vaikeista lähtökohdista 7

8 ponnistelu vaatii usein tavallista enemmän päättäväisyyttä ja yrittämistä. A: Ero, häätö ja asunnottomuus. 3. A-KLINIKKASÄÄTIÖN TUETUN ASUMISEN PALVELUT 3.1. A-klinikkasäätiön tuetun asumisen palveluiden yleiskuvaus Tuettu asuminen on tullut A-klinikkasäätiön yksiköiden yhdeksi työmuodoksi luvun alkupuoliskolla. Päihdehuollon tukitoimilla ja asumisen järjestelyillä katsottiin pystyttävän vaikuttamaan kokonaisvaltaisemmin asiakkaan elämäntilanteeseen ja katkaisemaan jo alkanut syrjäytymisen kierre. Samalla haettiin suuntausta irti laitosmaisista asumisen ratkaisuista kohti normaalimpaa asumismallia; haettiin ratkaisua, joka sijoittuu vuokra-asumisen ja kontrolloidun laitosasumisen välimaastoon ja jossa asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet itsenäistyä. Vuosien tiedonkeruun aikana tukiasuntoja oli kaikkiaan 199 kappaletta. Loput noin 40 asumispaikkaa olivat asuntola-, yhteisö- ja yhteisökoti-nimikkeiden alla. Nämä yhteisasumismuodot on sijoitettu paikallisen tuetun asumisen osaksi. Kaiken kaikkiaan vuosina tukiasunnoissa asui 207 asukasta, joista miehiä oli 164 ja naisia 43. Asukkaista 78 % oli vuotiaita. Suurin osa tukiasunnoista sijaitsee hajautetusti alueen vuokra-asuntokannassa. Asunnot on hankittu välivuokrauksella esimerkiksi Y-säätiöltä tai kuntien vuokra-asunnoista. Asuntoja on myös vuokrattu suoraan yksityisiltä. A-klinikkasäätiö omistaa asuntoja, jotka on hankittu edelleen vuokrattaviksi tukiasunnoiksi. Asukkaat valikoituvat tukiasuntoihin pääsääntöisesti A-klinikoiden asiakkuuden ja motivaationsa perusteella. Vaatimuksena on, että asiakas on psyykkisesti ja fyysisesti riittävän hyvässä kunnossa, jotta hän kykenee itsenäiseen asumiseen. Hajautetun asumisen hyviksi puoliksi nähdään, että ympäristö hyväksyy paremmin paikalliseen asuntokantaan yksittäin sijoitetut tukiasunnot. Sosiaalinen ympäristö toimii myös kohtuullisena kontrollina. Hajautetussa asumisessa ei myöskään synny niin helposti tukiasukkaiden välille ryhmittymiä, jotka voisivat ajaa yhdessä käyttämään päihteitä. Hajautetun asumisen heikkoutena nähdään se, että asiakkaan täytyy olla riittävän hyvässä kunnossa, jotta asuminen onnistuu näin itsenäisesti. A-klinikan yhteydessä sijaitsevien asuntojen positiiviseksi puoleksi asukkaat kokevat, että asuminen säätiön palveluiden yhteydessä on turvallista ja käytännöllistä, koska kaikki palvelut on lähettyvillä. 8

9 Kaavio 1: A-klinikkasäätiön tuettu asuminen. PÄIHDEONGELMA SYRJÄYTYNYT ASUNNOTON TUETTU ASUMINEN A-KLINIKAN PALVELUT TUKI TUKIASUNTO 3.2. Palvelun rakenne: asumispalveluiden toteuttamistapojen yleiset kuvaukset Asumispalveluiden nimikkeistö ei ole yhtenäinen, jos tilannetta katsotaan useamman palveluntuottajan taholta. Käsite tukiasunto tarkoittaa koko lailla samaa kaikilla tahoilla, mutta siirryttäessä pienempiin asumisyksiköihin samansisältöistä asumispalvelua löytyy eri nimikkeillä. Saman nimikkeen alla voi myös olla sisällöltään erityyppisiä ratkaisuja. Tässä kuvatut asumispalvelut ovat A-klinikkasäätiön yksiköissä käytettyjä nimikkeitä ja palvelun kuvauksia. Tukiasunnot Tukiasunnot muodostavat A-klinikkasäätiön asumispalveluiden perusverkoston. Tukiasunnot ovat tyypillisesti hajautettuja asuntoja, joihin asukkaat sijoittuvat A- klinikoiden asiakkuuksien kautta. Asuminen perustuu vuokrasopimuksiin, joiden rinnalle laaditaan hoitoon ja tukeen liittyvät sopimukset. Tavoitteena on itsenäisen asumisen opettelu. Asumisaika on määritelty ja jatkoasumisen järjestelyt on sovittu. Yhteisö, kuntoutusyksikkö, kuntoutumiskoti Yhteisö, kuntoutusyksikkö ja kuntoutumiskoti ovat päihdehuollon asumispalveluyksiköitä, joissa lähtökohtana on yhteisön toimintaan perustuva toimintamalli. Tavoitteena on raittiin elämäntavan omaksuminen ja vertaistuen saaminen muilta samassa kiinteistössä asuvilta. Yhteisöt toimivat myös itsenäisemmän asumisen valmisteluvaiheena, joista siirrytään esimerkiksi tukiasuntoihin. Asumisjakson kesto on 1 4 kuukautta. Esimerkkejä tällaisista asumispalveluista: 1) Salon A-klinikan Louhela-yhteisö, joka toimii katkaisuhoidon jälkeisenä arviointijaksona ennen muihin asumispalveluihin sijoittumista. Louhela-yhteisö 9

10 toimii myös pysähdyspaikkana asumispolun aikana, esimerkiksi päihteisiin retkahtamisen jälkeen. 2) Lahden A-klinikkatoimen Pitkämäen kuntoutusyksikkö, jossa samassa kokonaisuudessa on katkaisuhoito, kuntoutusosasto ja kuntouttava asuntola. 3) Kymen A-klinikkatoimen kuntoutumiskoti, jonne hakeudutaan katkaisuhoidon tai avohoitoyksikön kautta. Kuntoutumiskodissa on kokonaisuudessa kolme eripituista hoitolinjaa, jotka vaihtelevat kestoltaan 30 vuorokaudesta 120 vuorokauteen. Hoito perustuu yhteisöllisyyteen ja hoito-ohjelma rakentuu päiväja viikko-ohjelman ympärille. Ikääntyneille päihdeongelmaisille suunnatut asumispalvelut A-klinikkasäätiön asumispalveluissa on järjestetty ikääntyville ja eläkkeellä oleville omia asumispalveluja. Esimerkkeinä näistä on kaksi erityyppistä palvelua samalle kohderyhmälle: Rolle-työ Salon A-klinikan asumispalveluissa ja Leporannan palvelutalo Kymen A-klinikkatoimen yhteydessä. Rolle-työ on kotiin vietyä päihdehuollon palvelua niille asiakkaille, jotka evät itse pysty hakeutumaan palveluiden piiriin. Leporannan palvelutalo on 33-paikkainen asumisyksikkö, joka on tarkoitettu ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelman vuoksi vaikeuksia sijoittua muihin vanhusten asumispalveluihin. Palvelutalo tarjoaa asunnon, ravintopalvelun, perushoidon, tuen ja valvonnan. Päiväkeskus, toimintakeskus Päivä- ja toimintakeskukset sijoittuvat asumispalveluiden yhteyteen. Päiväkeskukset tarjoavat vaihtoehdon kokoontumispaikkana. Päiväkeskusten toimintaan on liitetty edullinen ruokailumahdollisuus, pyykinpesu, päivän lehdet sekä yhdessä tekemisen ja olemisen mahdollisuudet. Kävijä voi myös oman kiinnostuksensa mukaan osallistua yhdessä järjestettävään muuhun toimintaan, kuten retkiin ja vaikkapa urheilukilpailuihin. Toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa. 4. TUETUN ASUMISEN VALTAKUNNALLINEN HANKE 4.1. Hankkeen tausta, perustelut ja tavoitteet A-klinikkasäätiön tuetun asumisen hanke alkoi joulukuussa vuonna Hankkeen taustana on ollut pyrkimys arvioida ja edelleen kehittää tuetun asumisen toimintamalleja. Työskentelyä tuetun asumisen piirissä A-klinikkasäätiöllä ohjaavat vuosien varrella hyviksi havaitut yleiset toimintamallit. Näiden lisäksi tuetun asumisen työtä raamittavat alueelliset resurssit ja paikalliset ratkaisut, kuten paikalliseen osaamiseen ja tietoon perustuvat työmallit ja -menetelmät. Työtehtävänä tukityö on monipuolista ja haastavaa ja se vaatii tekijältään monipuolisia taitoja ja valmiuksia. Asiakassuhteet saattavat kestää useampia vuosia, joten työ on pitkäjänteistä ja sisältää päihdetyön lisäksi myös monenlaista sosiaalista kuntouttamista. Hankkeen avulla on ollut mahdollista kartoittaa tuetun asumisen piirissä tehtävää työtä A-klinikkasäätiöllä. Hankkeen tavoitteena onkin ollut kerätä tietoa A-klinikkasäätiön 10

11 tuetun asumisen erilaisista työ-, toiminta- ja palvelumalleista sekä arvioida ja mallintaa kerättyä tietoa ja myös edelleen kehittää näitä malleja. Projekti on ollut myös osana tuetun asumisen valtakunnallisia ja A-klinikkasäätiön sisäisiä koulutustapahtumia ja sen yhtenä tavoitteena on ollut rakentaa ja kehittää asumisen toimijaverkostoa. Projektin tavoitteena on ollut myös tuottaa hyvän tukiasumisen käsikirja, joka pohjautuu projektin aikana kerättyyn ja arvioituun tietoon Hankeorganisaatio Hankkeen ydintoimijaverkosto koostui projektin johtajasta sekä projektityöntekijöistä. Mukana on ollut projektityöntekijöitä Anjalankosken A-klinikalta, Espoon A-klinikalta sekä A-klinikkasäätiön keskustoimistosta. Ydintoimijaverkosto on muuttunut joiltain osin aloituskokoonpanostaan hankkeen kuluessa. Hankkeen viimeisimpään kokoonpanoon on kuulunut hankkeen johtaja, A-klinikkasäätiön kehittämispäällikkö Ari Saarto, hankkeen yhteyshenkilö, Espoon A-klinikan projektityöntekijä Markku Manninen, A-klinikkasäätiön keskustoimiston kehittämissuunnittelija Tanja Tuori, Anjalankosken A-klinikan johtaja Sari Hostikka ja Anjalankosken A-klinikan projektityöntekijä Päivi Sippu. Hankkeen aloituskokoonpanossa olivat mukana Lahden A-klinikalta Aulis Uitto sekä Anjalankosken A-klinikalta Anne Heinä. Anjalankosken A-klinikka on hoitanut paikallista hankettaan ja Espoon A-klinikan projektityöntekijä sekä keskustoimiston projektityöntekijä ovat hoitaneet valtakunnallisen hankkeen etenemistä. Yhteistyötä sekä Anjalankosken A-klinikan hankkeen että valtakunnallisen hankkeen välillä on tehty hankkeiden käynnistymisestä lähtien. Projektissa on tehty yhteistyötä myös muiden A-klinikkasäätiön yksiköiden kanssa mm. koulutusten suunnittelussa. Hankkeen tiedonkeruuosuuteen ovat osallistuneet osaltaan myös yhdeksän eri paikkakunnan tuetun asumisen yksiköiden työntekijät ja asiakkaat vastaamalla tuettua asumista koskeviin kyselyihin. Hanke ei ole valtakunnalliselta osuudeltaan vaikuttanut toimintayksiköiden ja niiden asiakkaiden normaaliin toimintaan muuten kuin kyselylomakkeiden vastaamisen osalta. Anjalankosken kokeilevassa pilottihankkeessa on toteutettu käytännössä erilaisia toimintamalleja ja sitä kautta vaikutettu sekä asiakkaiden että työntekijöiden normaaliin toimintaan. Hankkeen talous Hanke toteutettiin RAY:n rahoituksella. Projektirahoituksen kokonaissumma valtakunnallisen hankkeen osalta oli euroa. Hankeen suurin menoerä olivat henkilöstön palkkakustannukset. Puolet hankkeen rahoituksesta menikin palkkojen maksamiseen. Muita projektikuluja olivat huoneistokulut ja hankinnat sekä toiminta ja muut kulut. 11

12 Kaavio 2: Hankkeen talous. Projektikulut Vuosi 2002 euroa Vuosi 2003 euroa Vuosi 2004 euroa Yhteensä euroa Henkilöstökulut Huoneisto, hankinnat Toiminta, muut kulut Yhteensä Hankkeen tiedotus, seuranta ja arviointi Hankkeesta on tiedotettu koulutuksien yhteydessä. Hankkeen asiat ovat olleet esillä sekä valtakunnallisissa tuetun asumisen koulutuksissa että A-klinikkasäätiön omissa sisäisissä tuetun asumisen koulutuksissa. Hankkeesta tiedottaminen tapahtuu myös loppuraportin ja hyvän tukiasumistyön käsikirjan kautta. Hankkeesta on tuotettu raportti osana ympäristöministeriön asunnottomuushanketta (Asuntoa ja tukea asunnottomille, toim. Raija Hynynen). Hankkeen seuranta ja arviointi on tapahtunut ydintoimijaverkoston tapaamisten yhteydessä. Tapaamisia on järjestetty vähintään neljä kertaa vuodessa ja niissä on jatkuvasti päivitetty hankkeen etenemistä, sisältöä ja laatua Hankkeen toteutusprosessi ja tutkimusaineiston kerääminen Valtakunnallinen hanke lähti käyntiin Anjalankoskelta. Anjalankoskelle rakennettiin tukiasuntoja, joista lähti ajatus kehittämisosuudesta, jota tarvittaisiin asuntojen rakentamisen lisäksi. Näin lähti käyntiin valtakunnallinen hanke, jossa Anjalankosken tukiasumisen lisäksi alettiin tarkastella tuettua asumista valtakunnallisesti. Hanke muodostui toimijaverkoston rakentamisen, koulutusten ja Anjalankosken paikallisen hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön ja tiedonkeruun ympärille. Hanke alkoi toimijaverkoston rakentamisella, jonka tarkoituksena oli nimittää kussakin toimijayksikössä yhdyshenkilö, joka toimisi yksikössään tuetun asumisen asiantuntijana sekä tiedonkeruuosion yhdyshenkilönä. Yhdyshenkilöt tehtävänä oli pitää huolta kyselyaineiston toimittamisesta yksikkönsä muille tuetun asumisen työntekijöille sekä asiakkaille ja välittää täytetyt kyselylomakkeet takaisin projektin ydintoimijaverkostolle analysoitavaksi. Keväällä 2002 hanke tuli osaksi A-klinikkasäätiön tuetun asumisen koulutuksia. Hankkeesta tiedotettiin koulutuksien yhteydessä ja hankkeen projektityöntekijä oli omalta osaltaan myös vaikuttamassa koulutusten sisällön suunnitteluun. Yhteistyö Anjalankosken paikallisen tuetun asumisen hankkeen kanssa alkoi vuonna 2003 ja samana vuonna hanke liittyi myös osaksi ympäristöministeriön asunnottomuushanketta. Ympäristöministeriölle tuotettiin raportti A-klinikkasäätiön tuetun asumisen toimintamalleista. Raportissa selvitettiin mm., miten tuettua asumista toteutetaan A- klinikkasäätiöllä, miten siinä on onnistuttu, missä epäonnistuttu ja mitkä ovat kehittämistarpeet. Tutkimusaineistoa alettiin kerätä vuoden 2002 keväällä. Aineisto kerättiin kahdella eri kirjallisella kyselyllä säätiön yhdeksän paikkakunnan tuetun asumisen yksikön työntekijöiltä ja asukkailta. Kirjallista kyselyaineistoa täydennettiin myös muutamalla asukashaastattelulla. Alun perin tarkoituksena oli suorittaa vain yksi kysely, mutta hankkeen liityttyä ympäristöministeriön osahankkeeksi huomattiin, että ensimmäinen 12

13 kysely ei antaisi riittävää informaatiota vastata ministeriön asettamiin tutkimuskysymyksiin. Tämän vuoksi toteutettiin myös toinen kysely ja sitä täydentämään vielä haastatteluosuus. Jälkeenpäin arvioiden ensimmäisestä kyselystä saatu tieto ei olisi ollut riittävän kattavaa ajatellen myöskään valtakunnallisen tuetun asumisen hankkeen tiedonintressejä. Toisessa kyselyssä oli saatu tutkimuskysymykset ja tiedonintressit määriteltyä tarkemmin, joten osattiin paremmin hakea täydennystä edellisen kyselyn aukkokohtiin. Valtakunnallista osuutta ajatellen ensimmäisessä kyselyssä asiakkaiden näkökulma tuettuun asumiseen jäi vielä hieman puutteelliseksi. Myös työntekijöiden työssään käyttämien resurssien kartoittaminen tehtiin vasta toisessa kyselyssä. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuoden 2002 toukokuun ja 2003 maaliskuun välisenä aikana. Vastauksia saatiin kaikista yhdeksästä yksiköstä. Sekä asiakkaat että työntekijät täyttivät omat kyselylomakkeet. Työntekijöiden kyselylomake (liite 1) oli jaettu viiteen eri osa-alueeseen: asukkaisiin, asuntoihin, organisaation kuvaukseen, työn sisältöön ja tukeen käsitteenä. Kyselyn avulla haettiin tietoa mm. siitä, miten tuetun asumisen palvelut on järjestetty A-klinikkasäätiön toimiyksiköissä, millaista on tuetun asumisen työn sisältö sekä miten tuki nähdään käsitteenä ja käytännössä toteutettuna. Asiakkaille tehdyssä kyselyssä (liite 2) kartoitettiin asiakkaiden näkemystä tuetusta asumisesta, mm. sitä, minkälaista tukea asiakkaat saavat ja ovatko he tyytyväisiä tuettuun asumiseen. Toinen kirjallinen kysely toteutettiin vuoden 2004 toukokuussa. Katsottiin, että ensimmäinen kysely ei anna riittävää tietoa ja kyselyn tarkoituksena olikin täydentää edellistä kyselyä sekä vastata myös ympäristöministeriön tutkimusintresseihin. Kysely tehtiin jälleen erikseen asiakkaille ja työntekijöille. Työntekijöiden kyselyssä (liite 3) kartoitettiin resurssien merkitystä työn onnistumiselle ja epäonnistumiselle sekä tuetun asumisen kehittämistarpeita. Myös edellisen kyselyn vastauksissa esille tulleita tuetun asumisen työskentelymalleja käytettiin hyväksi kyselypohjaa laadittaessa. Asiakkaille tarkoitetussa kyselyssä (liite 4) kartoitettiin tukiasumisen onnistumista ja epäonnistumista asiakkaiden näkökulmasta, keskittyen asumiseen, päihteidenkäyttöön, tukeen ja elämänhallintaan. Asiakkaille tarkoitettuun kyselyyn vastasi 120 asukasta. Työntekijöiden kyselyyn saatiin vastauksia 17 kappaletta. Asiakaskyselyt toteutettiin sekä rasti ruutuun -menetelmällä että avoimilla kysymyksillä. Ensimmäinen kysely perustui enemmän avoimiin kysymyksiin ja informaatio jäi hieman puutteelliseksi. Toinen kysely katsottiin parhaaksi toteuttaa pelkästään rasti ruutuun menetelmällä, jotta tietoa saataisiin mahdollisimman tarkasti ja kattavasti. Asiakaskyselyt olivat sisällöltään hyvin samankaltaiset ja toisen kyselyn tarkoituksena olikin tiedon tarkentaminen ja täydentäminen. Vaikka molempien kyselyjen tiedoilla katsottiinkin saatavan kattavasti informaatiota asiakkaan näkökulmasta tuettuun asumiseen, aineistoa analysoitaessa huomattiin, että asiakkaat eivät juurikaan mainitse mitään negatiivista tuetun asumisen palvelujärjestelmästä tai työn sisällöstä. Näillä tiedoilla voisi olla merkitystä tuetun asumisen palvelujärjestelmän edelleen kehittämisessä. Yhtenä syynä tähän ilmiöön ajateltiin olevan, että asukkaat kokevat todennäköisesti elinolosuhteiden parantuneen aiempaan verrattuna siinä määrin, että nykyisten olojen kritisoiminen on vaikeaa. Työntekijöiden kyselyissä kävi kattavammin ilmi myös palvelujärjestelmän ja työn sisällön puutteita. Kummassakin työntekijöille tarkoitetussa kyselyssä käytettiin sekä avoimia että rasti ruutuun -kysymyksiä. Tämä katsottiin parhaaksi tavaksi kerätä heiltä tietoa, koska myös avoimista kysymyksistä saatu informaatio oli riittävän laajaa, jotta sitä kyettiin hyödyntämään analyysissä. 13

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Asunnottomat Helsinki 2014

Asunnottomat Helsinki 2014 Asunnottomat Helsinki 2014 2014 Vuosimuutos (hlöä) HELSINKI Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 120 70 30 0 160 70-50 -20 Laitosmaiset yksiköt 290 180-60 -40 Vapautuvat

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Verkostokehittäjät Työkokous 12.12.2016 Haastavimpien asiakkaiden asumisen tukeminen Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta Keski-Suomen Vammaispalvelutyöryhmä 11.5.2015 Leena Yksjärvi Business intelligence -päällikkö Validia Asuminen Validia

Lisätiedot

ViaDia Pohjois-Savo ry. yhdistys ry

ViaDia Pohjois-Savo ry. yhdistys ry 1/8 TARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO 23491 / Aikuissosiaalityön erityisryhmien tukiasumispalvelut (Pisteytys kohderyhmittäin) Saapuneita tarjouksia yhteensä: 8 Kelvollisia tarjouksia yhteensä: 8 1. Päihteetön

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI Asiakkaan perustiedot Nimi: Sukupuoli: Ikä: Täyttöpvm: Täyttäjä: MUUTOSARVIOINTI Henkilön päihteiden käyttöön tai ongelmakäyttäytymiseen liittyvä muutosvalmius Oletko tehnyt

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Asumisen ABC - kouluttajan opas

Asumisen ABC - kouluttajan opas Asumisen ABC - kouluttajan opas Nuorisoasuntoliitto ry 16.2.2015 0 Sisällys JOHDANTO... 3 ASUMISEN ABC -MATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ... 3 Kohti omaa kotia -yleisdiat... 3 Teemadiat... 4 Opetusvideot...

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot