Tuettu asuminen A-klinikkasäätiöllä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuettu asuminen A-klinikkasäätiöllä"

Transkriptio

1 Markku Manninen, Päivi Sippu & Tanja Tuori Tuettu asuminen A-klinikkasäätiöllä Tuetun asumisen projekti A-klinikkasäätiön monistesarja nro 52 A-klinikkasäätiö 2005 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf)

2 SISÄLLYS OSA I 1. JOHDANTO 4 2. ASUNNOTTOMUUS JA PÄIHDEHUOLLON ASIAKKAT Päihdeongelma ja riippuvuus Asunnottomuus Asunnottomuus ja päihdehuollon asiakkaat 7 3. A-KLINIKKASÄÄTIÖN TUETUN ASUMISEN PALVELUT A-klinikkasäätiön tuetun asumisen palveluiden yleiskuvaus Palvelun rakenne: asumispalveluiden toteuttamistapojen yleiset kuvaukset 9 4. TUETUN ASUMISEN VALTAKUNNALLINEN HANKE Hankkeen tausta, perustelut ja tavoitteet Hankeorganisaatio Hankkeen toteutusprosessi ja tutkimusaineiston kerääminen Tutkimustuloksia Asukkaat asumispalveluissa Tukiasumistyön sisältö, toteutus ja resurssit Malli tukiasumisen toteutustavasta A-klinikkasäätiön Espoon yksikössä Malli tukiasumisen toteutustavasta A-klinikkasäätiön Salon yksikössä ARVIOINTIA VALTAKUNNALLISESTA NÄKÖKULMASTA Asumispalveluiden kohdentuminen ja toimivuus Aina ei suju Miten luoda onnistumisen edellytyksiä 27 OSA II 6. A-KLINIKKASÄÄTIÖN TUETUN ASUMISEN PROJEKTI: ANJALANKOSKEN PAIKALLINEN HANKE Anjalankosken A-klinikan tuetun asumisen projektin taustaa PROJEKTIN KOHDERYHMÄT JA VERKOSTOITUMINEN ANJALANKOSKELLA Seurantaryhmät ja työntekijäverkostot TUKIASUKKAAT Tukiasukkaan palveluverkosto 30 2

3 9. TUETUN ASUMISEN PROJEKTIN TOTEUTUMINEN JA TYÖMENETELMÄT Apuun-Anne -ideaalimalli Työvälineitä ja -menetelmiä Retket ja yhteisökokoukset Yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma ja verkosto Tuetun asumisen opas Kompassi kotia kohti Asumispalvelut Anjalankoskella -koulutuspäivä A-klinikan kuntosaliprojekti ANJALANKOSKEN A-KLINIKAN TUETUN ASUMISEN MALLI Teoriamallin soveltaminen käytäntöön TOIVON DYNAMIIKKA TOIVO TUKIASUKKAAN KUNTOUTUMISESSA Koulutuspäivä tukiasukkaille Lappeenrannassa POHDINTAA Ongelmat ja kehitystarpeet Onnistumiset YHTEENVETO 49 LÄHTEET 50 LIITTEET Liite 1: Valtakunnallinen kysely tuetun asumisen piirissä työskenteleville (ensimmäinen kysely) Liite 2: Valtakunnallinen asukaskysely (ensimmäinen kysely) Liite 3: Valtakunnallinen kysely tuetun asumisen piirissä työskenteleville (toinen kysely) Liite 4: Valtakunnallinen asukaskysely (toinen kysely) Liite 5: Anjalankosken A-klinikan ideaalimalli Liite 6: Anjalankosken A-klinikan tukiasukaskysely Liite 7: Anjalankosken A-klinikan tukiasukkaiden kuntoutumissuunnitelma Liite 8: Anjalankosken A-klinikan tukiasukkaiden kuntoutumissuunnitelman arviointi 3

4 1. JOHDANTO A-klinikkasäätiön tuetun asumisen hanke käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana vuonna Hanke muodostui kahdesta samanaikaisesti toteutetusta osiosta: 1) tuetun asumisen valtakunnallisesta hankkeesta, jossa kartoitettiin tuetun asumisen palveluita A-klinikkasäätiön toimiyksiköissä ja 2) Anjalankosken paikallisesta hankkeesta, jossa toteutettiin asumispalveluiden järjestämistä ja palveluketjun muodostamista Anjalankosken alueella. Tässä hankkeen loppuraportissa esitellään hankkeen tuotoksia sekä valtakunnallisen osuuden näkökulmasta että Anjalankosken paikallisen hankkeen näkökulmasta, tarkastellaan päihdeongelmaa ja siihen kytkeytyvää asunnottomuutta sekä A-klinikkasäätiön tuetun asumisen palveluja asukkaiden ja palvelun tuottajan näkökulmasta. Lisäksi esitellään yksityiskohtaisemmin A-klinikkasäätiön kahden eri yksikön, Espoon A-klinikan ja Salon A-klinikan, asumispalveluita. Lopuksi arvioidaan A-klinikkasäätiön asumispalveluiden toimivuutta ja asumisen onnistumisen edellytyksiä tuetun asumisen palvelujärjestelmän piirissä. 2. ASUNNOTTOMUUS JA PÄIHDEHUOLLON ASIAKKAAT 2.1. Päihdeongelma ja riippuvuus Stakes suorittaa päihdetapauslaskennan joka neljäs vuosi. Päihdetapauslaskenta tehdään laskemalla kaikki asiakkaat, jotka yhden vuorokauden aikana ovat käyttäneet jotain sosiaali- tai terveydenhuollon palvelua päihteiden ongelmakäyttäjänä, päihtyneenä tai päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan takia. Stakesin päihdetapauslaskennassa (Metso ja Nuorvala 2004) kirjattiin päihde-ehtoista asiointia. Niistä noin puolet tapahtui päihdehuollon erityispalveluissa, yksi kolmannes terveydenhuollon palveluissa ja yksi viidennes yleisissä sosiaali- ja muissa palveluissa. Asioinneista 56 % tehtiin avopalveluissa. Kaikista palveluista eniten asiointeja kertyi asumispalveluihin (noin 16 %) sekä A-klinikoille ja vastaaviin (noin 15 %). Päihdetapauslaskennan tuloksissa päihdeasiakkaiden selkeästi käytetyin päihde oli alkoholi (90 %). Lääkkeet olivat toisella sijalla (25 %). Kannabista käytti lähes viidesosa ja amfetamiinia 17 %. Jotain opioidia käytti joka kymmenes. Vähintään kahden päihteen käyttöä oli lähes kahdella viidestä ja kolmen päihteen käyttöä joka viidennellä. A-klinikkasäätiön asumispalveluissa asuvat ovat taustaltaan pääsääntöisesti päihteiden ongelmakäyttäjiä. Käytännössä lähes kaikilla asumispalveluyksiköissä asuvilla on elämänhistoriassaan vaiheita, joissa päihteiden käyttö on edennyt suurkulutuksesta ongelmakäytöksi. Päihdetapauslaskennassa ilmenevä käytettyjen päihteiden keskinäinen suhde kuvaa myös asumispalveluissa asuvien päihteidenkäytön taustaa. Päihteiden ongelmakäytön leimallisin piirre on se, että päihteidenkäyttö on edennyt asteelle, jossa päihde hallitsee käyttäjäänsä ja elämän muut sisällöt ovat syrjäytyneet päihteiden tieltä. Viime kädessä tämä voi tarkoittaa perhesiteiden katkeamista, työttömyyttä, erilaisia yrityksiä hallita päihteidenkäyttöä ja jälleen palaamista päihteisiin, asunnottomuutta, fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia jne. Kullakin yksittäistapauksella on omat versionsa pitkäaikaisen päihteidenkäytön syklistä ja seuraamuksista. 4

5 Päihdeongelman luonnetta on aikojen kuluessa selitetty monestakin eri näkökulmasta. Ilmiötä on selitetty mm. fysiologisista, psykologisista ja geneettisistä lähtökohdista käsin. Samoin on tutkittu sosiaalisen perimän vaikutuksia päihdealtistumiseen. Päihdeongelmaa on myös arvotettu puhtaasti itse aiheutettuna ongelmana ja sairauskäsitteen muodoissa. Päihteidenkäyttöä on myös tarkasteltu opittuna mallina ja ongelmanratkaisukeinona. (Gagarin 2002) Päihdeongelmaa voi myös tarkastella riippuvuuskäsitteen näkökulmasta. Gossopin (1989) mukaan riippuvuutta voidaan luonnehtia neljän peruselementin avulla: 1) Voimakkaalla halulla johonkin toimintaan, 2) heikentyneellä kyvyllä kontrolloida käyttäytymistä tämän suhteen, 3) epämukavuuden tai tuskan ilmenemisellä, jos toiminta ehkäistyy tai loppuu ja 4) toiminnan jatkamisella sen tuottamista ilmeisistä ongelmista huolimatta. Näiden elementtien avulla voidaan luonnehtia erilaisia addiktion muotoja, kuten riippuvuuksia mm. huumeista, lääkkeistä, alkoholista tai pelaamisesta. Kysymykseen Miksi Jeppe käyttää päihteitä? ei liene edelleenkään vain yhtä kattavaa selitystä, vaan eri lähestymistavat antavat meille mahdollisuuksia ymmärtää päihderiippuvuuden monitahoista luonnetta Asunnottomuus Asunnottomien määrä Asunnottomuuden kehitystä Suomessa on seurattu Valtion asuntorahaston kuntakyselyissä 1980-luvun puolivälistä alkaen, jolloin asunnottomien määrä lähenteli kahtakymmentätuhatta luvun puolivälissä asunnottomien määrä asettui noin kymmeneentuhanteen, jolla tasolla se pysyikin vuoteen 2002 saakka. Vuonna 2002 yksinäisiä asunnottomia oli henkilöä ja asunnottomia perheitä oli 774 (Tiitinen 2002). Vuonna 2003 asunnottomien määrä laski. Vuoden 2003 marraskuussa kuntien asuntomarkkinaselvityksessä oli yksinäisten asunnottomien määrä henkilöä, joista naisia oli 1 574, nuoria alle 25 -vuotiaita oli ja maahanmuuttajia 243. Asunnottomia perheitä oli 415. Tiedot asunnottomien lukumäärästä perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin. Yksinäisten asunnottomien määrällinen lasku selittyy osittain Helsingin tilastointitavan korjauksesta vapautuvien vankien osalta. (Tiitinen ja Ikonen 2004) Vuoden 2003 lopussa yksinäisistä asunnottomista oli maan kasvukeskuksissa lähes Pääkaupunkiseudulla yksinäisiä asunnottomia oli yli Marraskuussa 2003 pahimmat asunnottomuuskunnat yksinäisten asunnottomien osalta olivat Helsinki (3 515 asunnotonta), Tampere (504), Vantaa (479), Espoo (446), Turku (425), Lahti (305), Kuopio (180), Joensuu (179), Jyväskylä (120), Lappeenranta(105) ja Oulu (103). Asunnottomista perheitä oli Helsingissä 230. Perheiden asunnottomuus on yleensä lyhytaikaista, eivätkä lapsiperheet Suomessa jää kovin helposti asunnottomaksi. (Tiitinen ja Ikonen 2004) 5

6 Asunnottomat ryhmittäin marraskuussa : Ulkona, ensisuojissa Asuntola, majoitusliike Erilaisissa laitoksissa Vapautuvat vangit joilla ei asuntoa Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona Yksinäiset asunnottomat yhteensä Yksinäisistä asunnottomista: Naisia Nuoria alle 25 v Maahanmuuttajia Asunnottomat perheet, joista maahanmuuttajia* Lähde: Valtion asuntorahasto, kuntien asuntomarkkinaselvitykset * Maahanmuuttajien asunnottomuudesta kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna Asunnottomuuden määrittelyä Valtion asuntorahaston kuntakyselyissä asunnottomuutta määritellään asunnottoman olinpaikkaa ja sen laatua käyttäen. Kyselyissä yksin eläviksi asunnottomiksi on määritelty 1) ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. majailevat, ilman vakinaista asuinpaikkaa olevat sekä erilaisissa tilapäissuojissa ja paikoissa majailevat ja kiertelevät, 2) asuntoloissa tai majoitusliikkeissä olevat, 3) huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi olevat, 4) vailla itsenäistä asuntoa tai tukiasuntoa olevat vapautuvat vangit ja 5 ) tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi majailevat tai kiertelevät ihmiset. (ARA, Valtion asuntorahasto, kyselylomake kunnille ) FEANTSA (European Federation of National Organisations Working with the Homeless) määrittelee asunnottomiksi kaikki, jotka 1) ovat kokonaan ilman asuntoa, 2) asuvat heikoissa olosuhteissa tai 3) ovat asunnottomuuden uhan alaisia. Tällä määrittelyllä asunnottomuus olisi Suomessakin nykyistä laajempaa. (Heikkilä ja Kautto 2002) ARA:n ja FEANTSA:n asunnottomuuden märittelyt edustavat ns. hallinnollisia määritelmiä, joissa kiinnostuksen kohteena on erityisesti asunnon puute. Kodittomuus on käsitteenä laaja-alaisempi. Ihminen voi olla koditon, vaikka hänellä olisikin asunto, jos hän ei pysty tekemään itselleen kotia. (Tosi 1999) Ilkka Taipale (1982) määrittelee koditon-sanan seuraavasti. Koditon tarkoittaa asunnotonta, vailla tiettyä elämänpiiriä olevaa, irrallista, juuretonta ihmistä. Irtolaiset koettaneen useammin kodittomiksi kuin pelkästään asunnottomiksi. Asunnottomuutta voidaan torjua asuntojen tuotannon ja jaon avulla. Kodittomuuden vähentäminen edellyttää lisäksi muita, ihmissuhteita ja ympäristöä kohentavia tukitoimia. Asunto on kodin perustamisen välttämätön ehto. 6

7 Asumiskyvyttömyys Asumiskyvyttömyyden käsite kuvaa myös osaltaan asunnottomuutta. Asumiskyvyttömyys on määritelty avuttomuudeksi, vastuuttomuudeksi ja tahdottomuudeksi. (Jokinen ja Juhila 1991) Avuttomuus määrittyy kyvyttömyydeksi pitää riittävän hyvää huolta toisaalta itsestään ja toisaalta asunnostaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että ihmisellä on vaikeuksia suoriutua välttämättömistä kodin askareista, kuten siivouksesta ja ruuanlaitosta tai hoitaa rahaasioitaan kuten vuokranmaksua. Vastuuttomuus määrittyy välinpitämättömyydeksi suhteessa naapureihin. Vastuuttomuus voi ilmetä mm. häiritsevänä elämäntapana. Tahdottomuus määrittyy alistumisena vallitseviin olosuhteisiin ja tahdottomuutena hakea muutosta tilanteeseen. (Jokinen ja Juhila 1991) 2.3. Asunnottomuus ja päihdehuollon asiakkaat Päihteiden ongelmakäyttäjät kuuluvat asunnottomuuden riskiryhmään. Rankka päihteidenkäyttö altistaa jo sinällään hallitsemattomaan elämäntilanteeseen sekä kyvyttömyyteen pitää huolta itsestään ja asioistaan. Päihteidenkäyttöön liittyvistä syyja seuraussuhteista löytyy usein myös muita yksilön toimintakykyä rajoittavia taustatekijöitä. Päihteidenkäyttöön liittyy lähes aina eriasteisia mielenterveysongelmia, itsetuhoista käytöstä, impulsiivisuutta, henkilökohtaisia menetyksiä ja välinpitämättömyyttä suhteessa itseen ja omiin asioihin. Päihteidenkäyttäjä ajautuu yhä kapeneviin valintamahdollisuuksiin, jotka enimmäkseen ylläpitävät päihteidenkäyttöä. A-klinikkasäätiön tuetun asumisen projektin asiakaskyselyissä (toteutettiin vuosina ) asiakkaat mainitsevat usein asunnottomuutensa taustatekijäksi päihteidenkäytön, perheen tai parisuhteen rikkoutumisen, taloudelliset vaikeudet, häädön, työttömyyden, levottoman asuinympäristön tai huonokuntoisen asunnon. A: Olin fyysisesti ja psyykkisesti huonossa kunnossa. En enää pystynyt huolehtimaan itsestäni enkä asioistani. Join päivittäin korvikkeita, silti olin työttömänä työnhakijana... asuntoni oli kerrostalon alakerrassa jonne tuli 'hyväksikäyttäjiä'... joskus suoraan pihalta, parvekkeen ovesta. Päihdehuollon asunnottomat asiakkaat sijoittuvat paljolti erityyppisiin väliaikaisiin asumisratkaisuihin. Asutaan maksusitoumuksilla matkustajakodeissa tai lyhyitä jaksoja asuntolassa tai vastaanottoyksikössä. Katkaisuhoitoon ja laitoskuntoutukseen hakeudutaan myös edelleen asunnottomuuden ollessa yksi taustatekijä. Osalla asiakkaista tämä väliaikaisuus voi jatkua useita vuosia. A: Asuin asuntolassa yli kymmenen vuotta josta menin sitten hoitoon, minulla oli vaikea alkoholiongelma... Stakesin vuoden 2003 päihdetapauslaskennan noin kirjatusta asiakkaasta oli 9 % täysin vailla asuntoa ja saman verran asui asuntoloissa. Asunnottoman päihdehuollon asiakkaan palaaminen asuntomarkkinoille ei ole helppoa. Päihteidenkäyttäjäksi leimautunut ja luottotietonsa menettänyt ei ole haluttu vuokralainen. Tämä voi näkyä vaikkapa siten, että sosiaalihuollon vuokratakuilla asuntoa hakeva ei löydä asuntoa. Tyypillisesti myös vanha jo vuosienkin takainen vuokrarästi saattaa estää myös sijoittumisen kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoihin. Vaikeista lähtökohdista 7

8 ponnistelu vaatii usein tavallista enemmän päättäväisyyttä ja yrittämistä. A: Ero, häätö ja asunnottomuus. 3. A-KLINIKKASÄÄTIÖN TUETUN ASUMISEN PALVELUT 3.1. A-klinikkasäätiön tuetun asumisen palveluiden yleiskuvaus Tuettu asuminen on tullut A-klinikkasäätiön yksiköiden yhdeksi työmuodoksi luvun alkupuoliskolla. Päihdehuollon tukitoimilla ja asumisen järjestelyillä katsottiin pystyttävän vaikuttamaan kokonaisvaltaisemmin asiakkaan elämäntilanteeseen ja katkaisemaan jo alkanut syrjäytymisen kierre. Samalla haettiin suuntausta irti laitosmaisista asumisen ratkaisuista kohti normaalimpaa asumismallia; haettiin ratkaisua, joka sijoittuu vuokra-asumisen ja kontrolloidun laitosasumisen välimaastoon ja jossa asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet itsenäistyä. Vuosien tiedonkeruun aikana tukiasuntoja oli kaikkiaan 199 kappaletta. Loput noin 40 asumispaikkaa olivat asuntola-, yhteisö- ja yhteisökoti-nimikkeiden alla. Nämä yhteisasumismuodot on sijoitettu paikallisen tuetun asumisen osaksi. Kaiken kaikkiaan vuosina tukiasunnoissa asui 207 asukasta, joista miehiä oli 164 ja naisia 43. Asukkaista 78 % oli vuotiaita. Suurin osa tukiasunnoista sijaitsee hajautetusti alueen vuokra-asuntokannassa. Asunnot on hankittu välivuokrauksella esimerkiksi Y-säätiöltä tai kuntien vuokra-asunnoista. Asuntoja on myös vuokrattu suoraan yksityisiltä. A-klinikkasäätiö omistaa asuntoja, jotka on hankittu edelleen vuokrattaviksi tukiasunnoiksi. Asukkaat valikoituvat tukiasuntoihin pääsääntöisesti A-klinikoiden asiakkuuden ja motivaationsa perusteella. Vaatimuksena on, että asiakas on psyykkisesti ja fyysisesti riittävän hyvässä kunnossa, jotta hän kykenee itsenäiseen asumiseen. Hajautetun asumisen hyviksi puoliksi nähdään, että ympäristö hyväksyy paremmin paikalliseen asuntokantaan yksittäin sijoitetut tukiasunnot. Sosiaalinen ympäristö toimii myös kohtuullisena kontrollina. Hajautetussa asumisessa ei myöskään synny niin helposti tukiasukkaiden välille ryhmittymiä, jotka voisivat ajaa yhdessä käyttämään päihteitä. Hajautetun asumisen heikkoutena nähdään se, että asiakkaan täytyy olla riittävän hyvässä kunnossa, jotta asuminen onnistuu näin itsenäisesti. A-klinikan yhteydessä sijaitsevien asuntojen positiiviseksi puoleksi asukkaat kokevat, että asuminen säätiön palveluiden yhteydessä on turvallista ja käytännöllistä, koska kaikki palvelut on lähettyvillä. 8

9 Kaavio 1: A-klinikkasäätiön tuettu asuminen. PÄIHDEONGELMA SYRJÄYTYNYT ASUNNOTON TUETTU ASUMINEN A-KLINIKAN PALVELUT TUKI TUKIASUNTO 3.2. Palvelun rakenne: asumispalveluiden toteuttamistapojen yleiset kuvaukset Asumispalveluiden nimikkeistö ei ole yhtenäinen, jos tilannetta katsotaan useamman palveluntuottajan taholta. Käsite tukiasunto tarkoittaa koko lailla samaa kaikilla tahoilla, mutta siirryttäessä pienempiin asumisyksiköihin samansisältöistä asumispalvelua löytyy eri nimikkeillä. Saman nimikkeen alla voi myös olla sisällöltään erityyppisiä ratkaisuja. Tässä kuvatut asumispalvelut ovat A-klinikkasäätiön yksiköissä käytettyjä nimikkeitä ja palvelun kuvauksia. Tukiasunnot Tukiasunnot muodostavat A-klinikkasäätiön asumispalveluiden perusverkoston. Tukiasunnot ovat tyypillisesti hajautettuja asuntoja, joihin asukkaat sijoittuvat A- klinikoiden asiakkuuksien kautta. Asuminen perustuu vuokrasopimuksiin, joiden rinnalle laaditaan hoitoon ja tukeen liittyvät sopimukset. Tavoitteena on itsenäisen asumisen opettelu. Asumisaika on määritelty ja jatkoasumisen järjestelyt on sovittu. Yhteisö, kuntoutusyksikkö, kuntoutumiskoti Yhteisö, kuntoutusyksikkö ja kuntoutumiskoti ovat päihdehuollon asumispalveluyksiköitä, joissa lähtökohtana on yhteisön toimintaan perustuva toimintamalli. Tavoitteena on raittiin elämäntavan omaksuminen ja vertaistuen saaminen muilta samassa kiinteistössä asuvilta. Yhteisöt toimivat myös itsenäisemmän asumisen valmisteluvaiheena, joista siirrytään esimerkiksi tukiasuntoihin. Asumisjakson kesto on 1 4 kuukautta. Esimerkkejä tällaisista asumispalveluista: 1) Salon A-klinikan Louhela-yhteisö, joka toimii katkaisuhoidon jälkeisenä arviointijaksona ennen muihin asumispalveluihin sijoittumista. Louhela-yhteisö 9

10 toimii myös pysähdyspaikkana asumispolun aikana, esimerkiksi päihteisiin retkahtamisen jälkeen. 2) Lahden A-klinikkatoimen Pitkämäen kuntoutusyksikkö, jossa samassa kokonaisuudessa on katkaisuhoito, kuntoutusosasto ja kuntouttava asuntola. 3) Kymen A-klinikkatoimen kuntoutumiskoti, jonne hakeudutaan katkaisuhoidon tai avohoitoyksikön kautta. Kuntoutumiskodissa on kokonaisuudessa kolme eripituista hoitolinjaa, jotka vaihtelevat kestoltaan 30 vuorokaudesta 120 vuorokauteen. Hoito perustuu yhteisöllisyyteen ja hoito-ohjelma rakentuu päiväja viikko-ohjelman ympärille. Ikääntyneille päihdeongelmaisille suunnatut asumispalvelut A-klinikkasäätiön asumispalveluissa on järjestetty ikääntyville ja eläkkeellä oleville omia asumispalveluja. Esimerkkeinä näistä on kaksi erityyppistä palvelua samalle kohderyhmälle: Rolle-työ Salon A-klinikan asumispalveluissa ja Leporannan palvelutalo Kymen A-klinikkatoimen yhteydessä. Rolle-työ on kotiin vietyä päihdehuollon palvelua niille asiakkaille, jotka evät itse pysty hakeutumaan palveluiden piiriin. Leporannan palvelutalo on 33-paikkainen asumisyksikkö, joka on tarkoitettu ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelman vuoksi vaikeuksia sijoittua muihin vanhusten asumispalveluihin. Palvelutalo tarjoaa asunnon, ravintopalvelun, perushoidon, tuen ja valvonnan. Päiväkeskus, toimintakeskus Päivä- ja toimintakeskukset sijoittuvat asumispalveluiden yhteyteen. Päiväkeskukset tarjoavat vaihtoehdon kokoontumispaikkana. Päiväkeskusten toimintaan on liitetty edullinen ruokailumahdollisuus, pyykinpesu, päivän lehdet sekä yhdessä tekemisen ja olemisen mahdollisuudet. Kävijä voi myös oman kiinnostuksensa mukaan osallistua yhdessä järjestettävään muuhun toimintaan, kuten retkiin ja vaikkapa urheilukilpailuihin. Toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa. 4. TUETUN ASUMISEN VALTAKUNNALLINEN HANKE 4.1. Hankkeen tausta, perustelut ja tavoitteet A-klinikkasäätiön tuetun asumisen hanke alkoi joulukuussa vuonna Hankkeen taustana on ollut pyrkimys arvioida ja edelleen kehittää tuetun asumisen toimintamalleja. Työskentelyä tuetun asumisen piirissä A-klinikkasäätiöllä ohjaavat vuosien varrella hyviksi havaitut yleiset toimintamallit. Näiden lisäksi tuetun asumisen työtä raamittavat alueelliset resurssit ja paikalliset ratkaisut, kuten paikalliseen osaamiseen ja tietoon perustuvat työmallit ja -menetelmät. Työtehtävänä tukityö on monipuolista ja haastavaa ja se vaatii tekijältään monipuolisia taitoja ja valmiuksia. Asiakassuhteet saattavat kestää useampia vuosia, joten työ on pitkäjänteistä ja sisältää päihdetyön lisäksi myös monenlaista sosiaalista kuntouttamista. Hankkeen avulla on ollut mahdollista kartoittaa tuetun asumisen piirissä tehtävää työtä A-klinikkasäätiöllä. Hankkeen tavoitteena onkin ollut kerätä tietoa A-klinikkasäätiön 10

11 tuetun asumisen erilaisista työ-, toiminta- ja palvelumalleista sekä arvioida ja mallintaa kerättyä tietoa ja myös edelleen kehittää näitä malleja. Projekti on ollut myös osana tuetun asumisen valtakunnallisia ja A-klinikkasäätiön sisäisiä koulutustapahtumia ja sen yhtenä tavoitteena on ollut rakentaa ja kehittää asumisen toimijaverkostoa. Projektin tavoitteena on ollut myös tuottaa hyvän tukiasumisen käsikirja, joka pohjautuu projektin aikana kerättyyn ja arvioituun tietoon Hankeorganisaatio Hankkeen ydintoimijaverkosto koostui projektin johtajasta sekä projektityöntekijöistä. Mukana on ollut projektityöntekijöitä Anjalankosken A-klinikalta, Espoon A-klinikalta sekä A-klinikkasäätiön keskustoimistosta. Ydintoimijaverkosto on muuttunut joiltain osin aloituskokoonpanostaan hankkeen kuluessa. Hankkeen viimeisimpään kokoonpanoon on kuulunut hankkeen johtaja, A-klinikkasäätiön kehittämispäällikkö Ari Saarto, hankkeen yhteyshenkilö, Espoon A-klinikan projektityöntekijä Markku Manninen, A-klinikkasäätiön keskustoimiston kehittämissuunnittelija Tanja Tuori, Anjalankosken A-klinikan johtaja Sari Hostikka ja Anjalankosken A-klinikan projektityöntekijä Päivi Sippu. Hankkeen aloituskokoonpanossa olivat mukana Lahden A-klinikalta Aulis Uitto sekä Anjalankosken A-klinikalta Anne Heinä. Anjalankosken A-klinikka on hoitanut paikallista hankettaan ja Espoon A-klinikan projektityöntekijä sekä keskustoimiston projektityöntekijä ovat hoitaneet valtakunnallisen hankkeen etenemistä. Yhteistyötä sekä Anjalankosken A-klinikan hankkeen että valtakunnallisen hankkeen välillä on tehty hankkeiden käynnistymisestä lähtien. Projektissa on tehty yhteistyötä myös muiden A-klinikkasäätiön yksiköiden kanssa mm. koulutusten suunnittelussa. Hankkeen tiedonkeruuosuuteen ovat osallistuneet osaltaan myös yhdeksän eri paikkakunnan tuetun asumisen yksiköiden työntekijät ja asiakkaat vastaamalla tuettua asumista koskeviin kyselyihin. Hanke ei ole valtakunnalliselta osuudeltaan vaikuttanut toimintayksiköiden ja niiden asiakkaiden normaaliin toimintaan muuten kuin kyselylomakkeiden vastaamisen osalta. Anjalankosken kokeilevassa pilottihankkeessa on toteutettu käytännössä erilaisia toimintamalleja ja sitä kautta vaikutettu sekä asiakkaiden että työntekijöiden normaaliin toimintaan. Hankkeen talous Hanke toteutettiin RAY:n rahoituksella. Projektirahoituksen kokonaissumma valtakunnallisen hankkeen osalta oli euroa. Hankeen suurin menoerä olivat henkilöstön palkkakustannukset. Puolet hankkeen rahoituksesta menikin palkkojen maksamiseen. Muita projektikuluja olivat huoneistokulut ja hankinnat sekä toiminta ja muut kulut. 11

12 Kaavio 2: Hankkeen talous. Projektikulut Vuosi 2002 euroa Vuosi 2003 euroa Vuosi 2004 euroa Yhteensä euroa Henkilöstökulut Huoneisto, hankinnat Toiminta, muut kulut Yhteensä Hankkeen tiedotus, seuranta ja arviointi Hankkeesta on tiedotettu koulutuksien yhteydessä. Hankkeen asiat ovat olleet esillä sekä valtakunnallisissa tuetun asumisen koulutuksissa että A-klinikkasäätiön omissa sisäisissä tuetun asumisen koulutuksissa. Hankkeesta tiedottaminen tapahtuu myös loppuraportin ja hyvän tukiasumistyön käsikirjan kautta. Hankkeesta on tuotettu raportti osana ympäristöministeriön asunnottomuushanketta (Asuntoa ja tukea asunnottomille, toim. Raija Hynynen). Hankkeen seuranta ja arviointi on tapahtunut ydintoimijaverkoston tapaamisten yhteydessä. Tapaamisia on järjestetty vähintään neljä kertaa vuodessa ja niissä on jatkuvasti päivitetty hankkeen etenemistä, sisältöä ja laatua Hankkeen toteutusprosessi ja tutkimusaineiston kerääminen Valtakunnallinen hanke lähti käyntiin Anjalankoskelta. Anjalankoskelle rakennettiin tukiasuntoja, joista lähti ajatus kehittämisosuudesta, jota tarvittaisiin asuntojen rakentamisen lisäksi. Näin lähti käyntiin valtakunnallinen hanke, jossa Anjalankosken tukiasumisen lisäksi alettiin tarkastella tuettua asumista valtakunnallisesti. Hanke muodostui toimijaverkoston rakentamisen, koulutusten ja Anjalankosken paikallisen hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön ja tiedonkeruun ympärille. Hanke alkoi toimijaverkoston rakentamisella, jonka tarkoituksena oli nimittää kussakin toimijayksikössä yhdyshenkilö, joka toimisi yksikössään tuetun asumisen asiantuntijana sekä tiedonkeruuosion yhdyshenkilönä. Yhdyshenkilöt tehtävänä oli pitää huolta kyselyaineiston toimittamisesta yksikkönsä muille tuetun asumisen työntekijöille sekä asiakkaille ja välittää täytetyt kyselylomakkeet takaisin projektin ydintoimijaverkostolle analysoitavaksi. Keväällä 2002 hanke tuli osaksi A-klinikkasäätiön tuetun asumisen koulutuksia. Hankkeesta tiedotettiin koulutuksien yhteydessä ja hankkeen projektityöntekijä oli omalta osaltaan myös vaikuttamassa koulutusten sisällön suunnitteluun. Yhteistyö Anjalankosken paikallisen tuetun asumisen hankkeen kanssa alkoi vuonna 2003 ja samana vuonna hanke liittyi myös osaksi ympäristöministeriön asunnottomuushanketta. Ympäristöministeriölle tuotettiin raportti A-klinikkasäätiön tuetun asumisen toimintamalleista. Raportissa selvitettiin mm., miten tuettua asumista toteutetaan A- klinikkasäätiöllä, miten siinä on onnistuttu, missä epäonnistuttu ja mitkä ovat kehittämistarpeet. Tutkimusaineistoa alettiin kerätä vuoden 2002 keväällä. Aineisto kerättiin kahdella eri kirjallisella kyselyllä säätiön yhdeksän paikkakunnan tuetun asumisen yksikön työntekijöiltä ja asukkailta. Kirjallista kyselyaineistoa täydennettiin myös muutamalla asukashaastattelulla. Alun perin tarkoituksena oli suorittaa vain yksi kysely, mutta hankkeen liityttyä ympäristöministeriön osahankkeeksi huomattiin, että ensimmäinen 12

13 kysely ei antaisi riittävää informaatiota vastata ministeriön asettamiin tutkimuskysymyksiin. Tämän vuoksi toteutettiin myös toinen kysely ja sitä täydentämään vielä haastatteluosuus. Jälkeenpäin arvioiden ensimmäisestä kyselystä saatu tieto ei olisi ollut riittävän kattavaa ajatellen myöskään valtakunnallisen tuetun asumisen hankkeen tiedonintressejä. Toisessa kyselyssä oli saatu tutkimuskysymykset ja tiedonintressit määriteltyä tarkemmin, joten osattiin paremmin hakea täydennystä edellisen kyselyn aukkokohtiin. Valtakunnallista osuutta ajatellen ensimmäisessä kyselyssä asiakkaiden näkökulma tuettuun asumiseen jäi vielä hieman puutteelliseksi. Myös työntekijöiden työssään käyttämien resurssien kartoittaminen tehtiin vasta toisessa kyselyssä. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuoden 2002 toukokuun ja 2003 maaliskuun välisenä aikana. Vastauksia saatiin kaikista yhdeksästä yksiköstä. Sekä asiakkaat että työntekijät täyttivät omat kyselylomakkeet. Työntekijöiden kyselylomake (liite 1) oli jaettu viiteen eri osa-alueeseen: asukkaisiin, asuntoihin, organisaation kuvaukseen, työn sisältöön ja tukeen käsitteenä. Kyselyn avulla haettiin tietoa mm. siitä, miten tuetun asumisen palvelut on järjestetty A-klinikkasäätiön toimiyksiköissä, millaista on tuetun asumisen työn sisältö sekä miten tuki nähdään käsitteenä ja käytännössä toteutettuna. Asiakkaille tehdyssä kyselyssä (liite 2) kartoitettiin asiakkaiden näkemystä tuetusta asumisesta, mm. sitä, minkälaista tukea asiakkaat saavat ja ovatko he tyytyväisiä tuettuun asumiseen. Toinen kirjallinen kysely toteutettiin vuoden 2004 toukokuussa. Katsottiin, että ensimmäinen kysely ei anna riittävää tietoa ja kyselyn tarkoituksena olikin täydentää edellistä kyselyä sekä vastata myös ympäristöministeriön tutkimusintresseihin. Kysely tehtiin jälleen erikseen asiakkaille ja työntekijöille. Työntekijöiden kyselyssä (liite 3) kartoitettiin resurssien merkitystä työn onnistumiselle ja epäonnistumiselle sekä tuetun asumisen kehittämistarpeita. Myös edellisen kyselyn vastauksissa esille tulleita tuetun asumisen työskentelymalleja käytettiin hyväksi kyselypohjaa laadittaessa. Asiakkaille tarkoitetussa kyselyssä (liite 4) kartoitettiin tukiasumisen onnistumista ja epäonnistumista asiakkaiden näkökulmasta, keskittyen asumiseen, päihteidenkäyttöön, tukeen ja elämänhallintaan. Asiakkaille tarkoitettuun kyselyyn vastasi 120 asukasta. Työntekijöiden kyselyyn saatiin vastauksia 17 kappaletta. Asiakaskyselyt toteutettiin sekä rasti ruutuun -menetelmällä että avoimilla kysymyksillä. Ensimmäinen kysely perustui enemmän avoimiin kysymyksiin ja informaatio jäi hieman puutteelliseksi. Toinen kysely katsottiin parhaaksi toteuttaa pelkästään rasti ruutuun menetelmällä, jotta tietoa saataisiin mahdollisimman tarkasti ja kattavasti. Asiakaskyselyt olivat sisällöltään hyvin samankaltaiset ja toisen kyselyn tarkoituksena olikin tiedon tarkentaminen ja täydentäminen. Vaikka molempien kyselyjen tiedoilla katsottiinkin saatavan kattavasti informaatiota asiakkaan näkökulmasta tuettuun asumiseen, aineistoa analysoitaessa huomattiin, että asiakkaat eivät juurikaan mainitse mitään negatiivista tuetun asumisen palvelujärjestelmästä tai työn sisällöstä. Näillä tiedoilla voisi olla merkitystä tuetun asumisen palvelujärjestelmän edelleen kehittämisessä. Yhtenä syynä tähän ilmiöön ajateltiin olevan, että asukkaat kokevat todennäköisesti elinolosuhteiden parantuneen aiempaan verrattuna siinä määrin, että nykyisten olojen kritisoiminen on vaikeaa. Työntekijöiden kyselyissä kävi kattavammin ilmi myös palvelujärjestelmän ja työn sisällön puutteita. Kummassakin työntekijöille tarkoitetussa kyselyssä käytettiin sekä avoimia että rasti ruutuun -kysymyksiä. Tämä katsottiin parhaaksi tavaksi kerätä heiltä tietoa, koska myös avoimista kysymyksistä saatu informaatio oli riittävän laajaa, jotta sitä kyettiin hyödyntämään analyysissä. 13

Asuntoja ja tukea asunnottomille

Asuntoja ja tukea asunnottomille S u o m e n y m p ä r i s t ö 745 Toim. Raija Hynynen Asuntoja ja tukea asunnottomille Arviointi tuetun asumisen toimintamalleista HELSINKI 2005........................ Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

Sosiaalinen vuokraasuttaminen Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella T A M P E R E E N K A U P U N K I Kriisiasuminen Tampereella Kriisiasumispalvelut ovat yhteisiä kaikille asunnottomille tuen tarpeen

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011 Tarja Maijala Tuetun asumisen SAS-prosessi HAKEMUS,TYÖNTEKIJÄN/ASIAKKAAN YHTEYDENOTTO, JALKAUTUVA TYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO TUETUN ASUMISEN SAS-KOKOUS

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Aluejako ja ikä Alue Lkm % Etelä-Karjala 70 34 Pohjois-Kymenlaakso 59 29 Etelä-Kymenlaakso

Lisätiedot

Erilaisten ihmisten erilaisia

Erilaisten ihmisten erilaisia Erilaisten ihmisten erilaisia koteja päihde- ja mielenterveysongelmaisten asumisen tukeminen hajasijoitetuissa tukiasunnoissa Kuntouttavan asumispalvelun yksikkö Yksikön muodostaa: Koisorannan palvelukeskus

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot